FI112758B - Menetelmä ja laitteisto matkaviestimen paikantamiseksi - Google Patents

Description

Λ Ί η ' ] Γ ο 1 Ιζ/bo

Menetelmä ja laitteisto matkaviestimen paikantamiseksi - Förfarande och apparatus for att lokalisera mobil stationer

Keksintö koskee matkaviestinlaitteiden paikantamista erityisesti rajallisella lähialu-5 eella.

Tyypillisesti kotirekisterissä tai vierailijarekisterissä on tieto siitä, minkä tukiaseman alaisuudessa kuuluvuusalueella olevat liikkuvat laitteet sijaitsevat. Verkko tai matkaviestin ja verkko yhdessä voivat määrittää matkaviestimen sijainnin. Liikkuvien laitteiden paikka tiedetään siis tukiasemakohtaisesti. Tarkemmin liikkuvia lait-10 teitä voidaan paikantaa esimerkiksi globaalin paikannussysteemin (GPS, Global Positioning System) tai jonkin muun tunnetun paikannussysteemin avulla. Tyypillisesti liikkuvaan laitteeseen voidaan ladata haluttu karttapohja, johon jonkin paikannus-systeemin avulla saadaan kyselyjen perusteella paikkakoordinaatteja, reitti- ja etäi-syystietoja, matka-ja etäisyysmittaustuloksia ja vastaavia tietoja.

15 Käyttäjien keskuudessa yleisempi paikannusongelma on kuitenkin liikuteltavan laitteen ja mahdollisesti myös laitteen käyttäjän paikantaminen tietyltä rajalliselta alueelta. On paljon tilanteita, joissa tiedetään liikuteltavan laitteen sijaitsevan tietyllä rajallisella alueella, mutta tarkkaa paikkaa ei havaita. Esimerkiksi voidaan tietää laitteen olevan tietyssä rakennuksessa, tietyssä tilassa tai muuten tiettyjen rajojen si- • * * -20 säpuolella. Laitteen tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan tiedetä. Se, että laitteen sijaintia ! V ei havaita, voi johtua käyttäjän havainnointikyvyn puutteista tai olosuhteista, kuten esimerkiksi meluisasta, pimeästä, ruuhkaisesta tai savuisesta ympäristöstä.

Tyypillisesti matkaviestimen hälyttäessä matkaviestin toistaa valitun äänen, valot syttyvät ja näyttöön muodostetaan teksti ja/tai kuva. Matkaviestinlaitteen hälyttäes-“‘25 sä sekä kuulo- että näköaisti saavat ärsykkeen. Tilanteisiin, joissa nämä eivät riitä, voidaan vielä lisätä matkaviestinlaitteeseen värinäefekti. Värinäefektin aiheuttama

t I I

tunto aisti ärsytys havaitaan esimerkiksi meluisassa tai pimeässä, jolloin kuulo- ja ..näköärsykkeet eivät ole riittäviä käyttäjän huomion herättämiseksi. Nämä ovat käyt- : täjän itsensä määrittämiä ominaisuuksia, eikä toinen matkaviestintä tai sen käyttäjää ,'”,30 etsivä henkilö tiedä, miten matkaviestin hälyttää. Lisäksi ominaisuudet ovat muun- * , neltavissa, joten tyypillisesti vain käyttäjä itse tietää ja tunnistaa laitteensa vasteena ’ ’ yhteydenmuodostuspyyntöön suorittamat toiminnot.

I #

Yhteyden muodostaminen, tai vain yhteydenmuodostuspyynnön välittäminen laitteelta toiselle, edellyttää, että yhteyttä muodostavat laitteet ovat verkon kuuluvuus- 112758 2 alueella. Jos laitteella ei voida muodostaa verkkoyhteyttä, myöskään mitään yhteyttä toiseen laitteeseen ei voida muodostaa. Tämä on usein ongelmana esimerkiksi tietyillä alueilla tai tietyssä tilassa, joissa kuuluvuus on heikkoa tai sitä ei ole lainkaan.

Keksinnön tavoitteena on liikuteltavan laitteen aktivoiminen siten, että se on aistein 5 havaittavissa ja siten paikannettavissa.

Tavoite saavutetaan siten, että liikuteltavalle laitteelle välitetään suoritettava toiminto-ohje muodostettua langatonta lyhyen kantaman yhteyttä pitkin. Lisäksi tavoite saavutetaan siten, että toiminto-ohjeen sisältämät toiminnot suoritetaan vasteena niiden vastaanottamiselle.

10 Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisten patenttivaatimusten tun-nusmerkkiosissa. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on kuvattu epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan liikuteltava laite voidaan paikantaa esimerkiksi visuaalisesti aktivoimalla kauko-ohjatusti sen tiettyjä, aistein havaitta-15 via toimintoja. Aktivointi suoritetaan tietyn lyhyen kantaman yhteyden kautta, eikä verkkoyhteyttä edellytetä. Lyhyen kantaman yhteys on laajuudeltaan riittävä, koska tarkoitus on laitteen ja sen sijainnin havaitseminen aistein laitteen tuottamien aistiärsykkeiden perusteella. Laajempaa toiminta-aluetta ei tarvita, koska pidemmältä etäis\ydeltä laite ei muutenkaan ole havaittavissa toimintojensa perusteella ihmis-.*•20 aistein.

*", Keksinnön mukaisesti laite ja sen kantaja ovat siten paikannettavissa myös sellaisis-< · ‘ L sa olosuhteissa, joissa ollaan verkon kuuluvuusalueen ulkopuolella tai yhteyttä . . verkkoon ei jostain syystä voidaan muodostaa. Esimerkiksi palvelu- ja pelastustyös-sä laitteita joudutaan usein käyttämään kuuluvuusalueen ulkopuolella. Pienellä alal- « * ‘•••'25 la, esimerkiksi rakennuksen kellarikerroksessa tai hämärissä olosuhteissa on usein hyödyllistä paikallistaa toinen laite ja sitä kantava henkilö nopeasti. Suoraan aistit-\ T tava indikaatio toisen laitteen olinpaikasta on rajallisella alalla toimittaessa oleelli- t S f ',,,: sempi tieto kuin laitteen tarkka olinpaikka koordinaatteineen.

« f » * # '· Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen toisen laitteen paikallistaminen to-'...*30 teutetaan siten, että ensimmäisellä laitteella määritetään esimerkiksi ääni-ja valojen ; * välkyntä toiminnot ja niistä muodostetaan tietyt toiminto-ohjeet, jotka välitetään toiselle, vastaanottavalle laitteelle muodostettua lyhyen kantaman yhteyttä pitkin. Toinen laite vastaanottaa toiminto-ohjeet. Vastaanottavassa laitteessa suoritetaan 112758 -*» toiminto-ohjeen mukaiset toiminnot, jotka tyypillisesti tekevät laitteen helposti aistein havaittavaksi.

Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin keksinnön edullisia suoritusmuotoja oheisten kuvioiden avulla, joissa 5 kuvio 1 esittää lohkokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista laitetta, kuvio 2a esittää vuokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää lähettävällä laitteella, ja kuvio 2b esittää vuokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista 10 menetelmää vastaanottavalla laitteella.

Kuviossa 1 on esitetty erään edullisen suoritusmuodon mukainen laite. Laitteen keskeinen osa on ohjausyksikkö 101, joka huolehtii laitteen toiminnasta ja toimintojen ohjauksesta. Ohjausyksikössä 101 on mikroprosessori, jonka avulla toimintoja ohjataan ja tarkkaillaan. Ohjausyksikkö 101 on yhteydessä laitteen kaikkiin muihin 15 komponentteihin joko suoraan tai niiden ohjainyksiköiden kautta.

Laitteelle voidaan syöttää dataa näppäimistöltä 102. Lisäksi toimintoja voidaan ohjata tai lisätä datalhtynnän 103 kautta. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukai-.'·* sessa laitteessa on vielä erikseen välineet langatonta liityntää 104 varten. Esimer- • kiksi lyhyen kantaman yhteydenmuodostusta varten väline 104 voi olla radioaaltoja . * ’ ‘ ;20 käsittelevä siru tai infrapuna-aaltoja välittävä paneeli.

. , Laitteessa on muistiyksikkö 105 sekä ohjainkohtaiset muistiyksiköt 105a, 105b, ; / 105c, 105d. Muistiyksiköllä 105, 105a, 105b, 105c, 105d tarkoitetaan yleisesti ’ · · · * kaikkia laitteen välineitä, joihin voidaan tallentaa tietoa ja joista tieto saadaan myö hemmin laitteen ja sen komponenttien käyttöön. Muistiyksikkö tarkoittaa sekä lait-25 teen ääni-, teksti-, valaistus-ja muita toimintoja tallentavia välineitä että irrallista, vaihdettavaa muistikorttia, johon voidaan tallentaa esimerkiksi nimi- ja numerotie- : toja·

Laitteessa on tietty ohjelmistokomponentti 106, jonka avulla voidaan määrittää ja ; · ; suorittaa komponenttien toimintoja. Ohjelmistokomponentti 106 sisältää ja käsitte-30 lee toiminto-ohjeita, joiden mukaisesti ohjausyksikkö 101 ohjaa yksittäisiä komponentteja suoraan tai niiden ohjainyksiköiden avulla.

11 oy I I /.. / o O 4

Laitteiston ääniohjain 107 huolehtii erilaisten äänten käsittelystä. Ääniohjain 107 voi hakea tai tallentaa ääniä tai erilaisia nuottikuvioita esimerkiksi erillisestä ääniä sisältävästä muistiyksiköstä 105a. Ääniohjain 107 välittää äänet tuotettaviksi esimerkiksi ääniyksikölle 112, kaiuttimelle 113 tai vastaavalle ääniä toistavalle lait-5 teelle.

Laitteiston värinäohjain 108 voi vastaanottaa dataa ohjausyksiköltä 101 tai erillisestä värinäefektejä sisältävästä muistiyksiköstä 105b. Värinäohjain 108 välittää vastaanotetun datan toteutettavaksi värinäyksikköön 115.

Valaistusohjain 109 voi vastaanottaa dataa ohjausyksiköltä 101 tai erillisestä valais-10 tusefektejä sisältävästä muistiyksiköstä 105c. Valaistusohjain 109 lähettää toiminto-ohjeet edelleen esimerkiksi matkaviestimen käyttöliittymää valaiseville valoyksi-köille 116. Valoyksiköt 116 ovat tyypillisesti led-valoja. Osa valoyksiköistä voi olla näytön taustavaloja.

Näytönohjain 110 voi vastaanottaa dataa ohjausyksiköltä 101 tai erilliseltä graafisia 15 objekteja tai tekstiä sisältävältä muistiyksiköltä 105d. Näytönohjain 110 ohjaa datan edelleen näytölle 117 esitettäväksi. Näytönohjain 110 voi käsitellä muistiyksikössä olevia graafisia objekteja. Muokkauksen lisäksi näytönohjain 110 voi yhdistellä objekteja ja esimerkiksi esittää monta kuvaa peräkkäin, jolloin aikaansaadaan pienimuotoinen animaatio.

:-,-.20 Lisäksi kuviossa 1 esitetyssä laitteessa, joka on tyypillisesti matkaviestin, on tyypil-liset lähetys- ja vastaanottohaarat verkkoyhteyden muodostamiseksi ja datan välit-*". tämiseksi verkkoon ja vastaanottamiseksi verkosta. Näitä lähetin- ja vastaanottohaa- . roja ei ole esitetty kuviossa 1.

* » ·

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan ohjelmointikomponentin 106 avulla 25 muodostetaan aistein havaittava toiminto tai toimintojen yhdistelmä, joka voidaan ··. : välittää langattoman liitynnän 104 kautta vastaanottavan laitteen ohjelmointikom- .··, ponentille. Ohjelmistokomponentin 106 vastaanottaessa langattoman liitynnän 104 kautta välitetyt toiminnot, ne aktivoidaan, jolloin toimintojen mukaiset ohjeet ja komennot välitetään ohjausyksikköön 101, joka ohjaa yksittäisiä komponentteja 30 toiminto-ohjeiden mukaisesti. Laitteen komponenteilla suoritetaan toiminto-ohjei-...: den mukaiset toiminnot.

; ·' Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan vastaanottavaan laitteeseen välitetään vain aktivointikomento, joka kohdistuu tiettyihin oletustoimintoihin. Tällöin vastaanottavaan laitteeseen on määritetty ja tallennettu tietyt oletustoiminnot, jotka 112758 suoritetaan, kun laite vastaanottaa aktivointikomennon. Käyttäjä voi muokata lait-teensa oletustoimintoja samalla tavalla kuin muitakin laitteensa toimintoja, esimerkiksi soittoääniä. Oletustoimintoja on tyypillisesti useita ja uusia voidaan lisätä laitteen ominaisuuksien puitteissa.

5 Kun halutaan paikantaa toinen, lähialueella oleva laite, määritetään haluttu, tilanteeseen sopiva toiminto, muodostetaan toiminto-ohje ja välitetään se paikannettavalle laitteelle. Kun paikannettava laite suorittaa nämä toiminnot, laite on helppo havaita. Määritetyt toiminnot ovat siis aistein havaittavia toimintoja. Toiminto voi olla esimerkiksi soittoääni tai jokin muu toistettava äänikuvio. Äänet voivat olla esimerkik-10 si piipitystä, melodioita tai yksinkertaisia nuottikuvioita. Joissain laitteissa on MIDI (Musical Instrument Digital Interface), jonka avulla äänikuvioita voidaan muodostaa ja toistaa. Tyypillisesti äänikuviot toistetaan laitteen summerin tai kaiuttimen avulla.

Äänien kanssa tai niiden asemesta voidaan käyttää värinää. Tällöin laitteen vä-15 rinäyksikköä ohjaillaan värinäliikkeen aikaansaamiseksi. Värinäliike voidaan havaita tuntoaistin kautta, kun ollaan välittömässä tai lähes välittömässä kosketuksessa laitteeseen. Värinäliikkeessä oleva laite havaitaan kauempaakin esimerkiksi silloin, kun laitteen värinäyksikkö on vasten joustamatonta pintaa. Tyypillisesti värinäyksi-kön värinä kiinteää pintaa vasten aikaansaa resonoivaa ääntä ja koska pinta ei jous-. .20 ta, kevyehkö laite yleensä liikkuu värinän tahtiin.

• Äänen lisäksi tai sijasta on usein käytännöllistä käyttää jotain selkeää visuaalista . efektiä. Tyypillinen visuaalinen efekti on laitteen näytöllä esitettävä teksti, grafiikka ·:··· tai pienimuotoinen animaatio. Näytössä esitettävä data ei auta laitteen havaitsemista ;'. : kauempaa, mutta jos useasta lähietäisyydellä olevasta samankaltaisesta laitteesta ha- . ’ · ·. 25 lutaan yksilöidä tietty, voidaan se tehdä näytöllä esitettävän tekstuaalisen ja/tai graafisen tunnisteen avulla. Lisäksi näytön esitys voi toimia informatiivisena viestinä . . sille käyttäjälle, jonka laite vastaanottaa suoritettavan toiminto-ohjeen.

Visuaalinen toiminto voi olla paitsi näytössä esitettävää tekstiä tai grafiikkaa, myös : jokin laitteen valoyksiköiden avulla toteutettava valoefekti. Laitteen näytön ja näp- 30 päimistön valaiseminen voidaan toteuttaa esimerkiksi elektroluminesenssin avulla. M' Yleensä laitteen valaisuun käytetään useita valoyksiköitä, jotka ovat tyypillisesti LED (Light Emitting Diode) -komponentteja. Esimerkiksi matkaviestimessä valo-: V yksiköt sijaitsevat piirilevyllä, jossa ne on usein sijoitettu näytön ja näppäimistön reunoille tai näppäinten väleihin. Ne on asennettu siten, että valoyksiköiden valo ja-35 kautuu järjestelyyn kuuluvien valojohteiden kautta halutulle alueelle ja näyttö ja 112758 6 näppäimistö saadaan valaistua. Valoyksiköihin syötettävää virtaa eli niiden syttymistä ja himmenemistä voidaan kontrolloida. Tällaista valaistuksen vaihtelua kutsutaan välkekuvioksi. Erilaisia välkekuvioita voidaan muodostaa vaihtelemalla valoyksiköihin syötettävää virtaa, jolloin aikaansaadaan kirkkauseroja. Valoyksiköistä 5 voidaan myös muodostaa ryhmiä, joita valaistaan vuoronperään tai tietyssä järjestyksessä. Myös yksittäisiä valoyksiköitä voidaan ohjata ja virran syöttöä niihin kontrolloida. Lisäksi yksittäisissä valoyksiköissä voidaan käyttää värejä. Välkeku-vioiden huomioarvo korostuu hämärässä.

Erään suoritusmuodon mukaan haluttu toiminto tai toimintojen yhdistelmä voidaan 10 valita esimerkiksi laitteen ohjaus valikosta. Ohjausvalikosta voidaan valita tietty välkekuvio, värinä, ääni, graafinen kuvio tai muu ominaisuus. Toisen suoritusmuodon mukaan puhelinlaitteessa on ennalta asetetut moodit yhdistettäville toiminnoille. Tällöin toimintoja voidaan määrittää kulloisenkin ennalta määritetyn asetuksen mukaisesti. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan toimintoja voidaan editoida ja 15 niistä voidaan muodostaa haluttuja muunnelmia. Valittujen toimintojen suorittamiseksi muodostetaan toiminto-ohje, joka voidaan tallentaa laitteen muistiin myöhem-pääkin käyttöä varten. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan toiminto-ohje on aktivointikomento, joka aktivoi vastaanottavaan laitteeseen määritetyt oletustoiminnot suoritettaviksi. Muodostettu tai tallennettu toiminto-ohje voidaan välittää toi-20 seen laitteeseen esimerkiksi muodostetun radiolinkin tai muun lyhyen kantaman yh-’· I teyden kautta.

Välitettävään toiminto-ohjeeseen sisältyy tai sen mukana välitetään aktivointiko- ’···* mento. Toiminto-ohjeen mukainen toiminto aktivoidaan edullisen suoritusmuodon mukaan välittömästi, kun toiminto-ohje on vastaanotettu. Vastaanottavassa laittees-25 sa on tyypillisesti valikko, josta toiminto-ohjeiden mukainen suoritus voidaan sallia tai evätä. Käyttäjällä on mahdollisuus kieltää se, että hänen laitteensa toimintoja aktivoidaan ja suoritetaan toiselta laitteelta. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan voidaan myös määrittää, että tiettyjä toimintoja, esimerkiksi äänikuviota ei toimin-to-ohjeen mukaisesti suoriteta, vaikka muiden toimintojen suorittaminen sallitaan. ·_ 30 Mikäli vastaanotetaan sellainen toiminto-ohje, jota ei voida suorittaa, esimerkiksi · siksi, että vastaanottava laite ei tunne tiettyä toimintoa, voidaan suorittaa toimintoa vastaava, ennalta määritetty' oletustoiminto. Edullisesti vastaanottavalla laitteella : määritetään myös tietty aika tai kertamäärä toiminnoille, jotta ne eivät kuluta lait-: v. teen virtaa niin, että muu toiminta häiriintyy.

35 Tarkastellaan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää lähettävällä laitteella kuvion 2a avulla. Aluksi laitteella muodostetaan toiminto-ohje vai- 7 112758 heessa 201. Toiminto-ohjeen avulla määritetään, millaiset toiminnot vastaanottajan laitteessa aktivoidaan. Toiminto-ohjeessa voidaan määrittää jokin yksittäinen toiminto, esimerkiksi tietyn ääniefektin tuottaminen, tai yhdistelmä toimintoja, kuten ääniefekti ja valojen välkyntä. Toiminto-ohje voidaan hakea muistista, jonne se on 5 aiemmin tallennettu. Toiminto-ohje voi olla vastaanottavan laitteen oletustoimintoihin kohdistuva aktivointikomento.

Vaiheessa 202 muodostetaan yhteys laitteelle, jolle muodostetut toiminto-ohjeet halutaan välittää. Yhteys on tyypillisesti jokin langaton, lyhyen kantaman radioyhteys. Eräs yleinen lyhyen kantaman langaton yhteys laitteiden välillä on bluetooth. Blue-10 tooth-tekniikka perustuu 2,4 gigahertsin taajuusalueella toimivaan radiolinkkiin. Aiemmin on käytetty lyhyen kantaman yhteyden muodostamiseksi muun muassa inf-rapunatekniikkaa, mutta siinä vaaditaan oleellisesti tarkempaa kohdistusta yhteys-paneelien välillä ja muutenkin infrapunayhteys on alttiimpi häiriöille kuin bluetooth. Bluetooth on toteutettavissa edullisella radiotekniikalla, joka mahtuu pieneen 15 tilaan ja kuluttaa vain vähän energiaa.

Bluetooth-yhteyden muodostaminen edellyttää, että yhteyttä muodostavissa laitteissa on lähetin-vastaanotin-siru. Jokaisella laitteella on yksilöllinen osoite ja niiden väliset yhteydet voivat olla pistemäisiä (point-to-point) tai monipisteyhteyksiä (point-to-multipoint). Yhteys voidaan siis muodostaa useammalle vastaanottajalle . .20 samanaikaisesti. Bluetooth-yhteyden maksimikantama on 10 metriä. Lyhyen kan-/ tämän yhteyksiä voidaan käyttää eri laitteiden, kuten matkapuhelimien, tietokonei-den ja PDA-laitteiden (personal digital assistant) välillä. Bluetooth-järjestelmä on ’···' pohjimmiltaan pakettikytkentäinen, mutta sillä voidaan muodostaa myös piirikyt- : kentäisiä yhteyksiä. Normaalisti, kun laitteiden välillä ei ole yhteyksiä, ne ovat ns.

25 standby-tilassa.

* f

Kun laite tässä suoritusmuodossa vaiheessa 202 haluaa muodostaa yhteyden toiseen . . laitteeseen tai toisiin laitteisiin, yhteyttä muodostava laite voi muodostaa yhteyden suoraan tiettyyn tunnistamaansa laiteosoitteeseen tai käynnistää kyselyn kuuluvuus-·;·' alueella olevista laitteista. Kyselyn perusteella havaittuihin laitteisiin tai johonkin 30 niistä voidaan sitten muodostaa bluetooth-yhteys. Edullisen suoritusmuodon mu-:kaan laitteen muistiin on tallennettu tiettyjen laitteiden laiteosoitteet. Nämä voidaan ' . tallentaa esimerkiksi vastaavan nimi-numero-tiedon yhteyteen. Näin laiteosoite koh- . teelle, johon yhteyttä muodostetaan, voidaan hakea pikavalintana muistista. Muo- ·' dostettua yhteyttä pitkin välitetään toiminto-ohje yhdelle tai useammalle vastaanot- 35 tavalle laitteelle vaiheessa 203.

8 11 o 7 l p

I I L. t JO

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan sellainen laite, jolle toiminto-ohje on välitetty, listataan lähettävän laitteen muistiin. Näin laitteella on muistissaan lista niistä laitteista, joille on välitetty toiminto-ohjeet. Listaan voidaan liittää lisäksi tietoa toiminto-ohjeiden lähety sajasta, välitetyistä toiminto-ohjeista, yhteyden kestosta ja 5 niin edelleen. Jos halutaan vain muodostaa lista lähialueella olevista laitteista, tämän suoritusmuodon mukaista listaa voidaan muodostaa välittämällä tyhjä toiminto-ohje tai toiminto-ohje äänettömän toiminnon suorittamiseksi. Tällöin vastaanottava laite ei suorita mitään, vaan se vain listataan lähettävän laitteen muistiin.

Kuviossa 2b on esitetty keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen menetelmä 10 vastaanottavalla laitteella. Aluksi jokin toinen laite muodostaa yhteyden vastaanottavaan laitteeseen. Vaiheessa 204 yhteyttä pitkin välitetty toiminto-ohje vastaanotetaan. Tämän jälkeen toiminto-ohjeen mukaiset toiminnot aktivoidaan laitteella vaiheessa 205. Aktivoinnilla tarkoitetaan sitä, että toiminto-ohjeiden mukaiset toiminnot alustetaan ja valmistellaan siten, että niitä vastaavat suorituskäskyt voidaan ak-15 tivoinnin jälkeen välittää toimintoa suorittavalle komponentille tai sen ohjainkom-ponentille. Aktivointivaiheessa esimerkiksi haetaan muistista toiminto-ohjeiden mukaisia toimintoja, kootaan toimintoja muodostamalla toiminto-ohjeissa määrite-tynlainen toiminto tunnettujen toimintojen avulla tai välitetään tietty" koodikielinen toiminto-ohje tietylle ohjainkomponentilie tulevaa suoritusta varten.

. .20 Tämän jälkeen tarkistetaan vaiheessa 205, voidaanko toiminto-ohjeen mukaiset ; / toiminnot suorittaa tällä vastaanottavalla laitteella. Aluksi tarkistetaan, sallitaanko : · ’ laitteen nykyisissä asetuksissa toiselta laitteelta tulleiden toiminto-ohjeiden mukais-·...· ten toimintojen suorittaminen. Tämä voi olla yleinen kielto, jolloin toiminto-ohjetta ei voida aktivoida ollenkaan. Toimintoesto voi koskea jotain tiettyä toimintoa, esi-25 merkiksi värinää. Jollei toiminto-ohjeiden mukaisia toimintoja sallita, voidaan käyt-: täjälle tiedottaa esimerkiksi näytön tekstillä, että jokin laite välitti toiminto-ohjeet hänen laitteelleen. Käyttäjä voi sitten aktivoida vastaanottamansa toiminto-ohjeet, . ·. : tallentaa ne tai poistaa.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan vaiheessa 205 käsitellään toiminto-ohjeen ; Λ 30 komennot ja ohjeet yksi kerrallaan. Mikäli jotain komentoa ei voida vastaanot-:’tavalla laitteella suorittaa, voidaan siirtyä seuraavaan toiminto-ohjeen komentoon tai ' . suorittaa jokin vastaanottavan laitteen oletustoiminto. Esimerkiksi värinätoimintoa ... ei voida suorittaa, jos vastaanottavassa laitteessa ei ole värinäyksikköä, tai ääniku- : ·' vion suorittamiseksi toiminto-ohjeessa voi olla pelkkä aktivointikomento, jolloin 35 suoritettava äänikuvio haetaan muistista. Jollei äänikuviota löydy muistista, ei täi- 11r 7 ^ 0 g * I*- / ^ laista toimintoa voida suorittaa. Aktivointikomennon mukana voidaan välittää tarkempikin toiminto-ohje esimerkiksi tietyn ääni- tai välkekuvion muodostamiseksi.

Jos toiminto-ohjeiden suorittaminen sallitaan, aktivoidut toiminto-ohjeet suoritetaan vaiheessa 206. Edullisen suoritusmuodon mukaan toiminto-ohjeissa tai vastaanotta-5 van laitteen asetuksissa on määritetty, kuinka kauan tai kuinka monta kertaa toimintoa suoritetaan. Tämä kohtuullistaa virrankulutuksen, sillä esimerkiksi värinä kuluttaa virtaa melko paljon pienessäkin ajassa. Vaiheessa 206 vastaanotettujen toiminto-ohjeiden mukaisia toimintoja suoritetaan tietty ennalta määritetty määrä tai aika. Suoritettu toiminto-ohje voidaan tallentaa laitteen muistiin myöhempää käyttöä var-10 ten.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen toisen laitteen toimintojen aktivointi saadaan aikaan reaaliaikaisesti, esimerkiksi radiolinkin kautta, vaikka verkkoyhteyttä ei voitaisikaan muodostaa. Esimerkiksi kellarikerroksissa tai kuuluvuusalueen ulkopuolella verkkoyhteyttä ei voida muodostaa. Tästä on hyötyä erityisesti esimer-15 kiksi poliiseille tai palomiehille, jotka saattavat olla samassa rakennuksessa havaitsematta toisiaan esimerkiksi savun tai melun vuoksi. Lisäksi keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen toisen laitteen määrättyjen toimintojen aktivointi on hyödyllistä, koska voidaan korostaa olosuhteisiin nähden tai käyttäjälle sillä hetkellä selkeintä toimintoa, jolloin laite on helppo havaita. Savuisessa tai pimeässä ym-20 päristössä voidaan toiminnoksi määrittää ainakin jokin erottuva välkekuvio. Kirk-• kaassa valossa havainnollisempana erotuskeinona ovat äänet. Meluisassa ympäris- : .· tössä taas välkekuviot erottuvat parhaiten. Yleensä on edullista yhdistää toimintoja ja tuottaa useampia aistiärsykkeitä samanaikaisesti.

Claims (26)

1. Menetelmä matkaviestimen paikantamiseksi, tunnettu siitä, että - määritetään aistein havaittava, suoritettava toiminto, - muodostetaan toimintoa vastaava toiminto-ohje toiminnon (201) aktivoimisek- 5 si matkaviestimessä, - muodostetaan lyhyen kantaman langaton yhteys (202), ja - välitetään yhteyttä pitkin toiminto-ohje (203), jonka mukainen toiminto on jär jestetty aktivoitavaksi vasteena toiminto-ohjeen vastaanottamiselle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritettavak-10 si toiminnoksi määritetään ainakin yksi seuraavista: välkekuvio, värinäliike, ääni- kuvio tai näytöllä esitettävä visuaalinen efekti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena ak-tivointikomennon (201) vastaanottamiselle on järjestetty aktivoitavaksi ennalta määritetty oletustoiminto.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiminto- ohjeessa (201) määritetään aktivointikomento toiminnon aktivoimiseksi ja yksitvis-• '·" kohtainen ohje toiminnon suorittamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toimintoja si-....: tä vastaava toiminto-ohje (201) valitaan laitteen toimintoja ja niitä vastaavia toimin- .·. :20 to-ohjeita sisältävästä valikosta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiminto määritetään valitsemalla tietty laitteella suoritettava toiminto ja muodostamalla toimin- Y · j to-ohje (201), jonka perusteella valittu toiminto aktivoidaan suoritettavaksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiminto mää- ; : : 25 ritetään siten, että muokataan toiminto-ohje (201) toiminnon aktivoimiseksi laitteen Y.: syöttövälineiden avulla.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lyhyen kan-: · ‘ tämän langaton yhteys muodostetaan yhteyttä muodostavalta laitteelta (202) samanaikaisesti usealle vastaanottavalle laitteelle. ilo 7 k e I 1 I I L·. / ~J V-

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostettava lyhyen kantaman langaton yhteys (202) on lähettävän laitteen muodostama radiolinkki.

10. Menetelmä matkaviestimen olinpaikan ilmaisemiseksi, tunnettu siitä, että 5. vastaanotetaan matkaviestimellä lyhyen kantaman langattoman yhteyden kaut ta toiminto-ohje (204) toiminnon aktivoimiseksi, ja - aktivoidaan toiminto-ohjeen mukainen toiminto (205) matkaviestimessä vasteena toiminto-ohjeen vastaanottamiselle.

10. I *. / 0 o Patentti vaati m u kset

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktivoinnin 10 jälkeen tarkistetaan, onko toiminto-ohjeen mukaisen toiminnon suorittaminen sallittuja mikäli toiminnon suorittaminen on sallittu, aktivoitu toiminto suoritetaan (206) toiminto-ohjeen mukaisesti.

12. I /_ / o L - välineet toiminto-ohjeen välittämiseksi yhteyttä pitkin.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetaan aktivointikomento (204) ja vasteena aktivointikomennon vastaanottamiselle ak- 15 tivoidaan ennalta määritetty oletustoiminto (205).

13. I CK- neet ennalta määritetyn oletustoiminnon aktivoimiseksi vasteena aktivointikomen-non vastaanottamiselle.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetaan toiminto-ohje (204). joka sisältää aktivointikomennon toiminnon aktivoimisek-si ja yksityiskohtaisen ohjeen toiminnon suorittamiseksi, ja vasteena toiminto-ohjeen vastaanottamiselle aktivoidaan yksityiskohtaisen ohjeen mukaiset toiminnot *”’20 (205).

\ ' 14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiminto- ί ohjeen mukaisen toiminnon suorittaminen kielletään tallentamalla suorituskielto laitteelle ja vasteena sellaisen toiminto-ohjeen vastaanottamiselle (204), jonka suorittaminen on kielletty', esitetään tieto toiminto-ohjeen vastaanottamisesta. ,‘•125

15. Laitteisto matkaviestimen paikantamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto sisäl tää . · ·. - välineet aistein havaittavan, suoritettavan toiminnon määrittämiseksi, ’: · ·: - välineet toiminnon aktivoimista matkaviestimessä kuvaavan toiminto-ohjeen :' · ‘: muodostamiseksi (106), 30. välineet lyhyen kantaman yhteyden muodostamiseksi (104), ja 11n7 KP

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää välineet välkekuvion, värinäliikkeen, äänikuvion ja/tai näytöllä esitettävän visuaalisen efektin määrittämiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää vä lineet ennalta määritetyn oletustoiminnon aktivoivan aktivointikomennon liittämiseksi toiminto-ohjeeseen (106).

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää välineet toiminnon suoritusta kuvaavan yksityiskohtaisen ohjeen liittämiseksi toimin- 10 to-ohjeeseen (106).

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on valikko, joka sisältää laitteen toimintoja ja niitä vastaavia toiminto-ohjeita, toiminnon määrittämiseksi ja toiminto-ohjeen muodostamiseksi.

20. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää vä-15 lineet tietyn toiminnon määrittämiseksi ja välineet sellaisen toiminto-ohjeen muodostamiseksi, jonka perusteella määritetty toiminto aktivoidaan.

21. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lyhyen kanta- 4. man langaton yhteys (104) on bluetooth-tekniikalla toteutettu radiolinkki.

: ,· 22. Laitteisto matkaviestimen olinpaikan ilmaisemiseksi, tunnettu siitä, että lait- 20 teisto sisältää . . - välineet toiminto-ohjeen vastaanottamiseksi (106) matkaviestimessä lyhyen , ’ kantaman langattoman yhteyden kautta (104), ja * t - välineet toiminto-ohjeen mukaisen toiminnon aktivoimiseksi (101, 106) mat- ' ': kaviestimessä vasteena toiminto-ohjeen vastaanottamiselle.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää vä- • lineet sen tarkistamiseksi, onko toiminto-ohjeen mukaisen toiminnon suorittaminen : sallittuja välineet aktivoidun toiminnon suorittamiseksi (112, 113, 115, 116, 117) 7 toiminto-ohjeen mukaisesti, mikäli toiminnon suorittaminen on sallittu.

’ · 24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää vä- 30 lineet toiminnon aktivoivan aktivointikomennon vastaanottamiseksi (106) ja väli- 11r 7

25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää välineet toiminnon aktivoivan aktivointikomennon ja toiminnon yksityiskohtaisen oh- 5 jeen sisältävän toiminto-ohjeen vastaanottamiseksi (106), ja välineet yksityiskohtaisen ohjeen mukaisen toiminnon aktivoimiseksi vasteena toiminto-ohjeen vastaanottamiselle.

26. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se sisältää välineet toiminto-ohjeen mukaisen toiminnon suorittamisen kieltämiseksi ja välineet 10 toiminto-ohjeen vastaanottamisen ilmaisemiseksi vasteena sellaisen toiminto-ohjeen vastaanottamiselle, jonka suorittaminen on kielletty.