FI111662B - Elintarvikkeiden pilaantumisen havaitseminen - Google Patents

Description

111662

Elintarvikkeiden pilaantumisen havaitseminen - Detektering av kontamination i livsmedel 1 Tämä patenttihakemus on jatkohakemus US-patenttihakemuksesta nro 08/064,521, 5 joka on jätetty 19. toukokuuta, 1993, ja joka on viitteenä sisällytetty tähän hakemukseen.

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää myrkyllisten, pilaantumista aiheuttavien aineiden läsnäolon havaitsemiseksi elintarvikkeissa.

Viimevuosina on elintarvikevarastomme herättänyt kasvavaa huolestuneisuutta. 10 Elintarvikkeiden pilaantuminen voi johtua monistakin eri syistä ja pilaantumisen tyyppi on usein riippuvainen itse elintarvikkeesta.

Useimmat eläinkunnasta peräisin olevat tuotteet, kuten raaka liha, ovat altistuneet pilaantumiselle ennen jalostusta, sen aikana tai sen jälkeen. Tällainen pilaantuminen voi johtua esimerkiksi siitä, että elintarvike on joutunut teurastamolla koske-tuksiin 15 ulosteiden kanssa. Pilaantumisen voivat myös aiheuttaa elintarvikkeiden käsittelijät missä tahansa jalostusvaiheessa tai se voi johtua toksiineista, sekä luonnon omista toksiineista että ihmisen itsensä luomista toksiineista, joita löytyy siitä ympäristöstä, missä elintarviketta kasvatetaan tai jalostetaan. Useimmissa tapauksissa pilaantuminen on vähäistä ja siitä ei ole vakavaa haittaa kuluttajalle. Kuitenkin, koska 20 elintarvikkeiden pilaantuminen on suhteellisen alhaista, ts. yhdessä ruokagrammas-sa on erittäin vähän bakteereja, niin jos elintarviketta ei säilytetä tyydyttävissä olo-suhteissa tai sitä säilytetään pitkiä ajanjaksoja, niin silloin epäpuhtaudet, kuten bakteerit, kasvavat ja niistä muodostuu vakava uhka elintarvikkeen mahdolliselle kuluttajalle. Vaikka elintarvikkeet tulisivatkin markkinoille laadultaan hyväksyttävässä 25 kunnossa, niin jälkeenpäin tapahtuva kuluttajan suorittama elintarvikkeen käsittely voi johtaa elintarvikkeen huomattavaan pilaantumiseen.

• ' Kasvavaan huoleen ruokavarastoistamme ovat vaikuttaneet useat tapaukset ja teki- * ..

jät. Näistä esimerkkeinä mainittakoon seuraavat: - salmonellaa on löydetty raa'asta kanasta ja munapohjaisista tuotteista ja kyseisten 30 tuotteiden riittämätön keittäminen on johtanut niitä nauttineiden henkilöiden vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan; 2 111662 - riittämättömästi pastöroiduista maitotuotteista on löydetty Listeria-bakteeria, joka on johtanut näitä tuotteita käyttäneiden vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan; - erittäin myrkyllinen E. coli -kanta on johtanut riittämättömästi keitettyjä pihvi-tuotteita syöneiden ihmisten kuolemaan; 5 - tunnetaan useita myrkyllisiä aineita eli toksiineja, kuten ciguatoksiinit, jotka saas tuttavat kalatuotteita. Nämä toksiinit eivät inaktivoidu tai tuhoudu keittämällä, joten niiden läsnäolo kalassa on uhka tuotteen kuluttajalle; - äyriäiset, kuten osterit, tiivistävät mitkä tahansa toksiinit, joita löytyy vedestä, jossa ne elävät, ja koska niitä syödään usein raakana, ovat ne terveysuhka kuluttajalle; 10 ja - kalaa syödään yhä kasvavassa määrin raakana, mikä lisää sairauksien puhkeamista, jotka johtuvat vedessä olevista epäpuhtauksista ja toksiineista.

Ainoa kuluttajalla käytettävissään oleva keino sen määrittelemiseksi, onko hänen ostamansa ruoka pilaantunutta, on silmämääräinen tarkastus ja hajuaistiin perustuva 15 tarkastus. Useimmiten nämä eivät kuitenkaan riitä pilaantumisen havaitsemiseen.

Kuluttajalla on tarve saada tietää luotettavasti, onko hänen ostamansa elintarvike kulutuskelpoinen. Tämän ongelman ratkaisun tulisi olla suhteellisen halpa ja sen avulla pitäisi pystyä löytämään useita sairautta aiheuttavia tekijöitä. Se pitäisi myös pystyä "lukemaan" niin, että kuluttajat, joilla ei mahdollisuutta käyttää mutkikkaita 20 testauslaitteita tai joilla ei ole käytettävissään asiantuntevaa kirjallisuutta, voivat helposti määrittää, ovatko heidän ostamansa tuotteet tuoreita vai pilaantuneita. Näi-den tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty keksintö, jolle ovat tunnusomaisia seikat, jotka esitetään itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Muissa vaatimuksissa esitetään keksinnön eräitä edullisia sovellutusmuotoja.

25 Esillä oleva keksintö liittyy elintarvikkeiden pilaantumisen ilmaisimeen, detektoriin. Detektori sisältää kasvualustaan kiinnitetyn indikaattorin. Indikaattori on ’ kosketuksissa testattavista elintarvikkeista erittyvien nesteiden kanssa, joista halu taan määritellä, sisältävätkö ne toksiineja.

Keksinnössä esitetään väline, joka aikaansaa indikaattorin värin muuttumisen silloin 30 kun elintarvikkeista erittyvät nesteet sisältävät toksiineja merkkinä siitä, että elintarvike on pilaantunut. Eräässä keksinnön esittämässä suoritusmuodossa väline värin muuttamiseksi sisältää merkatun vasta-aineen, joka dissosioituu kasvualustasta 3 111662 toksiinin läsnäollessa. Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa väline värin muuttamiseksi sisältää merkatun vasta-aineen, joka sitoutuu kasvualustaan toksiinin läsnäollessa. Vielä eräässä toisessa suoritusmuodossa värin muutos johtaa viivakoodin muuttumiseen.

5 Edellä esitetyt ja muut esillä olevan keksinnön piirteet ja edut tulevat paremmin ymmärretyiksi seuraavan yksityiskohtaisen keksinnön kuvauksen kanssa liitteenä olevien kuvioiden yhteydessä, joissa:

Kuvio 1 esittää pakattua elintarviketta ylhäältäpäin katsottuna;

Kuvio 2 esittää pakattua elintarviketta alhaaltapäin katsottuna, jossa pakkauksen 10 pohjassa on viivakoodisysteemi;

Kuvio 3 esittää läpileikkauskuvaa pakatusta elintarvikkeesta näyttäen pakkauksessa olevan viivakoodisysteemin;

Kuvio 4 on esillä olevan keksinnön eräs suoritusmuoto viivakoodisysteemistä ennen sen kiinnittämistä elintarvikepakkaukseen; 15 Kuvio 5 on lohkokaavio esillä olevassa keksinnössä käytettävästä viivakoodi-systeemistä;

Kuvio 6 on läpileikkauskuva sivultapäin toisesta viivakoodisysteemin suoritusmuodosta tyhjällä pakkausalustalla;

Kuvio 6A esittää osasuurennosta kuviosta 6; • 20 Kuvio 7 on perspektiivikuva kuvion 6 imukykyisen tyynyn pohjasta, johon on kiin nitetty viivakoodisysteemin yksi komponentti;

Kuvio 8 esittää kuviossa 7 esitettyä komponenttia edestä päin katsottuna;

Kuvio 9 esittää kuviossa 6 esitetyn viivakoodisysteemin erästä toista komponenttia; ‘ Kuvio 10A esittää edestäpäin katsottuna kuvioissa 8 ja 9 esitettyjä komponentteja 25 siinä muodossa kuin miltä ne näyttävät pakkauksen ulkopuolelta katsottuna silloin kun elintarvike ei ole pilaantunutta;

Kuvio 10 B esittää edestäpäin kuvioissa 8 ja 9 esitettyjä komponentteja siinä muodossa kuin miltä ne näyttävät pakkauksen ulkopuolelta katsottuna silloin kun elintarvike on pilaantunutta; 4 111662

Kuvio 11 esittää läpileikkauskuvaa eräästä toisesta viivakoodisysteemin suoritusmuodosta tyhjällä pakkausalustalla;

Kuvio 12 on perspektiivikuva kuviossa 11 esitetyn viivakoodisysteemin muunnoksessa käytettävästä tyynystä; 5 Kuvio 13 on perspektiivikuva keksinnön perusajatuksen mukaisesta lihan indikaat-toriliuskasta, ennenkuin se on reagoinut toksiinien kanssa; ja

Kuvio 14 on perspektiivikuva kuvion 13 esittämästä lihan indikaattoriliuskasta sen jälkeen kun se on reagoinut toksiinien kanssa.

Esillä olevassa keksinnössä käytetään indikaattoria, joka voi olla sanojen, symbo-10 lien tai viivakoodin osan muodossa ja joka identifioi tuotteen ostohetkellä, myynti-hetkellä tai kun tuote menee jakeluun, sen olevan osa detektorisysteemiä, joka paljastaa, sisältääkö tuote toksiineja tai muita kontaminantteja. Keksinnön määrittelyn mukaan toksiini tarkoittaa kemikaaleja tai patogeenisiä organismeja, jotka voivat siirtyä elintarvikkeen mukana sen nauttijaan, tai muita tekijöitä, jotka voivat olla 15 myrkyllisiä tai johtaa pilaantuneita elintarvikkeita nauttineen henkilön sairastumiseen.

Keksintöä kuvataan viivakoodien yhteydessä, koska ne ovat tällä hetkellä vallitseva keino merkitä elintarvikkeita, niistä käyden ilmi tuotteen tyyppi, määrä, hinta, yksikköhinta ja alkuperä koneella luettavalla tavalla. Keksintö on sovellettavissa 20 kuitenkin myös muihin tuotetta identifioiviin systeemeihin, koneella luettaviin ja/tai ihmisen ymmärrettävissä oleviin. Kun hakemuksessa käytetään sanaa "näkyvissä oleva", se tarkoittaa, että asia on nähtävissä tai luettavissa viivakoodin-lukijalla tai muulla scannauslaitteella.

Kaikissa piirustuksissa käytetään yhdenmukaisia viitenumerolta osoittamaan sa-25 mankaltaiset osat tai elementit.

Elintarvikkeet on usein valmistettu "suurissa erissä" ja ne myydään vähittäiskaupassa esim. kuvioissa 1-3 esitettyjen kaltaisissa valmispakkauksissa. Tyypillisesti tällaisiin pakkauksiin kuuluu styroksivaahdosta valmistettu alusta 10, jolle elintarvike 12 on asetettu. Alustaja sillä oleva elintarvike on kääritty läpinäkyvään, muo-30 viseen kääremateriaaliin 14. Imukykyinen tyyny 15 on asetettu elintarvikkeen 12 ja alustan 10 pohjan sisäpinnan väliin. Tuotteet on varustettu viivakoodisysteemillä 16 ulosmenokassan luona tapahtuvaa viivakoodinluentaa silmällä pitäen (kuvio 5), jotta saataisiin vähennettyä kokonaisostosmäärässä esiintyviä virheitä, kuten myös va- 5 111662 rastolaskennallisista syistä. Viivakoodisysteemi sisältää joukon viivoja, joista jokainen edustaa numeroa, yksilöiden tuotteen. Esillä olevassa keksinnössä tuotteen identifiointisysteemin, esim. viivakoodisysteemin, päämääränä on myös toksiinien löytäminen elintarvikkeista.

5 Kuvioiden 1-3 suoritusmuodoissa on viivakoodisysteemi 16 painettu läpinäkyvälle kalvolle tai kasvualustalle 20. Kasvualustan 20 toinen puoli on itsekiinnittyvä pystyäkseen kiinnittymään alustan 10 pohjan sisäpintaan, ja kasvualustan 20 toiselle puolelle on painetttu viivakoodisysteemi 16. Styroksivaahdosta valmistetun alustan 10 pohjassa on suorakulmainen aukko 18. Aukkoa 18 peittää ikkuna 21, jonka 10 muodostaa esim. MYLAR®:sta valmistettu läpinäkyvä kalvoarkki (DuPontin tavaramerkki), ja MYLARrin kiinnittämiseksi styroksivaahtomateriaaliin on käytetty sopivaa kiinnitysainetta. Aukko 18 ja ikkuna 21 toimivat myös elintarvikkeesta 12 erittyvän nesteen ja mehun kerääjinä 19, jotta viimeksimainitut pääsevät kosketuksiin viivakoodisysteemin 16 kanssa. Kasvualusta 20 voidaan valmistaa kuoritta-15 vasta, suojaavasta sekä irrotettavissa olevasta kerroksesta 22, joka peittää viivakoodisysteemin 16 ennen kuin se asetetaan pakkaukseen. Elintarvikkeen 12 pak-ka-uspaikalla irrotettavissa oleva kerros 22 kuoritaan pois ja kasvualustan 20 tarramai-nen puoli asetetaan ikkunan 21 sisäpinnalle niin, että viivakoodisysteemi on vasten pakkauksen sisusta ja on altistunut elintarvikkeesta 12 erittyville nesteille. Vaihto-20 ehtoisesti, kasvualusta 20 voi myös toimia ikkunana, jolloin se olisi kiinnitetty aukkoon 18 peittäen ja tiivistäen sitä.

Viivakoodisysteemi muodostuu merkatuista vasta-aineista, jotka ovat sitoutuneita antigeeneihin. Merkatut vasta-aineet toimivat "musteena" ja ne "printataan" lä-. pinäkyvällä kasvualustalla 20 olevaan viivakoodikuvioon. Aluksi antigeenit sido- 25 taan kasvualustan 20 pintaan kauttaaltaan tai siihen osaan sen pinnasta, johon viivakoodisysteemi tullaan asettamaan. Sitten viivakoodisysteemi levitetään antigeenin peittämälle kasvualustan 20 pinnalle viivakoodiprintterillä käyttäen merkattua vasta-ainetta musteena. Viivakoodisysteemillä 16 on edullisimmin viivakoodille ominainen normaali tuotteen identifioimisfunktio, ts. siitä käy ilmi hinta, yksikköhinta, : 30 tuotteen tyyppi, alkuperä ja määrä tai paino. Kuten kuviossa 5 on esitetty, viivakoo disysteemillä 16 varustetut elintarvikepakkaukset vedetään viivakoodin scannerin tai lukulaitteen 24 kautta, joka on asennettu myyntipaikan myyntitiskille 25, jotta se ' lukisi tuotetiedot normaalilla tavalla. Kaupan tietokone 26 käsittelee vastaanotetun tiedon laskeakseen ostokerran kokonaisostosmäärän ja pystyäkseen toimittamaan 35 inventaarion.

6 111662

Keksinnössä käytettävä viivakoodisysteemi on valmistettu sitomalla kiinnostavien toksiinien tai kontaminanttien antigeeninen determinantti peruuttamattomasti läpinäkyvään kasvualustaan. Antigeeninen determinantti voi olla pieni määrä toksiinia, joka on specifistä tälle toksiinille. Se voi olla toksiini itse, toksiinin analogi tai jokin 5 muu yhdiste, joka kykenee "matkimaan" toksiinia, tai patogeeninen mikro-organismi, joihin kaikkiin viitataan esillä olevassa keksinnössä termillä "toksiini". Toksiinin sitomiseen sopivat kasvualustat ovat tunnettuja ennestään. Jos kasvualusta 20 toimii ikkunana 21, sen täytyy olla elintarvikkeesta erittyviä nesteitä läpäisemätön. Sopivia kasvualustoja ovat esimerkiksi sellaiset, jotka on tehty akti-10 voidusta vettähylkivästä polyvinylideenistä, polyvinylideenidifluoridista, selluloo-sinitraatin ja selluloosiasetaatin sekaestereistä, vettähylkivästä polyvinylideenidifluoridista, vettä imevästä polyvinylideenidifluoridista, laminoidusta ja laminoi-mattomasta polytetrafluorietyleenistä, mikrokuitulasista, selluloosasta ja polypro-pyleenistä. Kun toksiinit ovat sitoutuneet kasvualustaan, muut kasvualustaan jäävät 15 sidosalueet patoutuvat joutuessaan kosketuksiin "inertin" sidosaineen kanssa, kuten naudan valkuaisseerumin tai muiden sopivien sidosaineiden kanssa.

Kun toksiini on sitoutunut kasvualustaan, niin toksiineille ominainen merkattu vasta-aine, johon esillä olevassa hakemuksessa on myös viitattu termillä antitoksiini, sidotaan toksiiniin. Esillä olevassa keksinnössä käytettäväksi sopivia vasta-aineita 20 ovat monoklooniset tai polyklooniset vasta-aineet. Tällaisten halutulle toksiinille specifisten vasta-aineiden valmistus tunnetaan hyvin ennestään. Joskus voi olla välttämätöntä konjugoida toksiini proteiiniin antigeenin myrkyllisyyden "naamioimiseksi". Muutoin saattaa myrkyllisen antigeenin ruiskuttaminen eläimeen, jossa vasta-aineita valmistetaan, johtaa tämän eläimen kuolemaan. Yhdisteiden konjugointi- » r 25 menetelmät ovat tunnettuja ennestään, ja yhtä tällaista menetelmää kuvataan julkaisussa Hokama et ai., Mycotoxins and Phycotoxins '88, A Collection of Invited Papers at the Seventh International IUPAC Symposium of Mycotoxins and Phycotoxins, Tokyo, Japan 1988, sivut 303-310 (Elsevier Science Publishers, Amsterdam), johon viitataan esillä olevassa patenttihakemuksessa.

*· 30 Yhdessä esillä olevan keksinnön suoritusmuodossa vasta-aine on merkattu värilli sellä lateksipisaralla. Värillisillä lateksipisaroilla merkattujen vasta-aineiden valmistus tunnetaan hyvin. Tällaisia merkattuja vasta-aineita voidaan valmistaa laimentamalla lateksipisaroita esim. fosfaatilla puskuroidussa suolaliuoksessa (8.1 mM Na2HP04, 1.5 mM KH2P04, 137 mM NaCl, 1.6 mM KC1) ja sekoitta-35 maila liuosta kevyesti lateksipisaroiden suspendoimiseksi ja hajauttamiseksi liuoksessa. Edullisesti noin 10 %:n (wt/v) lateksipisarasuspensio laimennetaan suhteessa 7 111662 1:100, joka aikaansaa noin 0.1 %:n (wt/v) lateksipisarasuspension. Lateksipisara-suspensioon lisätään vasta-aineliuos. Vasta-aineita lisätään edullisimmin noin 0.3:sta 0.6 mg:aan jokaista lateksipisara-grammaa kohti, tämän suhteen kuitenkin vaihdellessa riippuen vasta-ainepreparaatin spesifisyydestä ja herkkyydestä sekä sii-5 tä, minkä tyyppinen käytetty alusta on. Merkattujen vasta-aineiden valmistukseen käytettävän vasta-aineen määrä saadaan johdettua kokeellisesti kokeilemalla vasta-ainepreparaattiin eri laimennussuhteita. Vasta-aineen lisäämisen jälkeen liuosta sekoitetaan kevyesti ja inkuboidaan noin 4°:n lämpötilassa noin 16:sta noin 20:een tuntiin. Inkuboinnin päätyttyä merkatut vasta-aineet pestään fosfaattipuskuroidulla 10 suolaliuoksella ja merkatun vasta-ainepreparaatin herkkyys ja spesifisyys testataan.

Merkattujen vasta-aineiden herkkyys ja spesifisyys testataan peittämällä kasvualusta ennalta valitulla määrällä toksiinia. Sen joutuessa kosketuksiin merkatun vasta-aineen kanssa merkattu vasta-aine sitoutuu toksiiniin ja seurauksena on toivottu värin muodostuminen kasvualustalle. Tämä väri ei pyyhkiydy pois, jos kasvualustaa 15 huuhdellaan liuoksessa, kuten esimerkiksi fosfaattipuskuroidussa suolaliuoksessa. Vasta-aineen sitoutuminen toksiiniin johtaa värin kehittymiseen viivakoodikuvion muodostaessa viivakoodi-ilmaisinmenetelmän, joka on nimetty esillä olevan keksinnön haltijan mukaan SIRA BAR™ -menetelmäksi. Tosiasiassa merkatut vasta-aineet toimivat jonkinasteisena "musteena" niin että viivakoodikuvio voidaan erot-20 taa silmämääräisesti.

Käytettynä raakalihatuotteissa viivakoodi-ilmaisinsysteemi altistuu lihasnesteelle. Lihasnesteet keräytyvät kokoajaan ja joutuvat kosketuksiin viivakoodisysteemin kanssa. Jos lihasnesteet sisältävät toksiinia, niin vasta-aineet irtautuvat viivakoodi-kuviosta ja sitoutuvat lihasnesteen sisältämiin toksiineihin täten muuttaen tai tuho-25 ten viivakoodikuviota. Tällaiset vasta-aineen tyyppianalyysit ovat sinänsä tunnettuja ja niihin viitataan esillä olevassa hakemuksessa kilpailevina analyyseinä.

Kuluttaja voi havaita toksiinin läsnäolon elintarvikkeessa silmämääräisellä viivakoodisysteemin tarkastuksella. Jos kuluttaja ei huomaa viivakoodissa siinä tapahtu-'·; nutta muutosta, niin viivakoodinlukija 24 havaitsee sen kyllä ulosmenotiskillä (ku- 30 vio 5), koska kaupan tietokone on konfiguroitu hälyttämään ja varoittamaan, että se on havainnut muuttuneen viivakoodisysteemin. Pilaantuneet tuotteet voidaan sitten vaihtaa pilaantumattomiin tuotteisiin.

Merkattu vasta-aine on eräs keino havaita toksiinin tai muun kontaminantin läsnäolo elintarvikkeista erittyvissä nesteissä. Alan ammattimies on selvillä muista indi-35 kaattoreista, kuten kemiallisista indikaattoreista, jotka ovat hyödyllisiä esillä ole- 8 111662 vassa keksinnössä. Sen sijaan, että viivakoodi tuhottaisiin, niin se voitaisiin muuttaa jollain muulla tavoin, esim. värinmuutoksella, riippuen indikaattorisysteemin luonteesta. Viivakoodinlukija havaitsee yleensä viivakoodin muutoksen, jolloin tuotteiden pilaantuneisuus voidaan automaattisesti määritellä elektronisesti. Täten esillä 5 oleva keksintö esittää formaatin tai laitteen olemassa olevien toksiini- tai kontami-nantti-indikaattorisysteemien tehokkaammin hyödyntämiseksi.

Viivakoodisysteemiä voidaan myös käyttää osoittamaan, ovatko pakatut tuotteet tyydyttävässä kunnossa sillä hetkellä, kun ne lähtevät tavarantoimittajalta. Jos ja-lostusvaiheessa löytyy pilaantuneita tuotteita, voi tavarantoimittaja tutkia, mikä on 10 pilaantumisen syy ja tehdä asialle jotain varmistaakseen, että pilaantumisen syy saadaan eliminoitua.

Samaa toksiinia voidaan käyttää kaikkiin viivakoodisysteemin viivoihin tai vaihtoehtoisesti voidaan yhtä tai useampaa toksiinia käyttää eri viivoissa. Tällä tavoin saadaan monet kontaminantit tai toksiinit, jotka yleensä liitetetään tiettyyn elintar-15 vikkeeseen, havaittua yhdellä ainoalla viivakoodisysteemillä. Viivakoodisysteemi ei vain näyttäisi, että elintarvike on pilaantunutta vaan myös osoittaisi, minkä tyyppisestä pilaantumisesta olisi kysymys.

Esillä olevan keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa, joka käy ilmi kuvioista 6-10, pilaantumisen osoittava indikaattori on sisällytetty viivakoodisysteemiin, jos-20 sa on kaksi komponenttia - yksi komponentti pakkauksen sisällä ja toinen komponentti pakkauksen ulkopuolella. Kasvualusta 28 kiinnitetään imukykyiseen tyynyyn 30. Tällaiset tyynyt ovat sinänsä tunnettuja. Tyyny on imukykyistä materiaalia, joka kerää lihasnesteen sekä muut nesteet kasvualustan 28 pinnalle. Kasvualusta ; 28 on edullisesti elintarvikkeista erittyvää nestettä läpäisevää ainetta, mutta sen ei 25 tarvitse olla läpinäkyvä. Kasvualustan 28 sijainti liuskalla 30 on täsmällisesti määritelty. Kuten kuvioista 7 ja 8 käy ilmi, yksi viivakoodisysteemin komponentti sisältää näkyvät indikaattorielementit 27 ja 29, jotka on printattu kasvualustan 28 alttiina olevalle pinnalle. Indikaattorielementit 27 ja 29 voivat sisältää viivan, symbolin, kirjaimia tai niiden yhdistelmiä. Kuvatussa suoritusmuodossa indikaattorielementti 30 27 sisältää viivan, jossa näkyy tavaramerkki SERA BAR™ esillä olevan keksinnön haltijan mukaan, ja indikaattorielementissä 29 näkyy sana "EI". Indikaattorielementit 27 ja 29 printataan kasvualustalle 28 käyttäen merkattuja vasta-aineita "musteena", kuten edellä on kuvattu.

Esillä olevassa suoritusmuodossa styroksivaasta valmistetun alustan 10 9 111662 pohjassa on ikkuna 21, joka on läpinäkyvää arkkimateriaalia, kuten MYLAR®:a (DuPontin tavaramerkki), ja sopivaa kiinnitysainetta on käytetty MYLARin kiinnittämiseksi styroksivaahtomateriaaliin. Tyyny ja alusta on muotoiltu niin, että tyyny voidaan asettaa täsmällisesti määriteltyyn kohtaan alustan pohjalle. Esi-merkiksi 5 voi tyyny 30 olla mitoiltaan sellainen, että kun se on asetettu alustalle 10, niin se täyttää alustan pohjan kasvualustan 28 ollessa kohdakkain ikkunan 21 kanssa. Täten tyynyn 30 ja alustan 10 läheinen yhteensopivuus takaa sen, että indikaattorie-lementit 27 asettuvat täsmällisesti määriteltyihin positioihin suhteessa viivakoodi-systeemin toiseen elementtiin, joka sijaitsee alustan 10 pohjan ja kääremateriaalin 10 ulkopuolella. Vaihtoehtoisesti, kohoumaharj anteet (ei esitetty kuvioissa) voitaisiin muotoilla alustan 10 pohjan sisäpinnalle, jotta tyyny 30 saataisiin sijoitettua tarkasti ja että se pysyisi paikallaan.

Kuten kuviosta 9 käy ilmi, viivakoodisysteemin toinen komponentti sisältää sanan 30 ja useita viivoja 31 printattuna läpikuultamattomaan kasvualustaan 32 tavallisella 15 musteella, ja kasvualustaan 32 stanssatut leikatut osuudet 33 ja 34. Osuus 33 on pienempi kuin viivaa indikoiva elementti 27. Osuus 34 on suurempi kuin sanaa indikoiva elementti 29. Viivoilla 31 on normaali tuotetta identifioivan viivakoodin funktio, toisin sanoen niistä käy ilmi hinta, yksikköhinta, tuotteen tyyppi, alkuperä ja paino tai määrä. Kasvualusta 32 on mittasuhteiltaan samankokoinen kuin ikkuna 20 21 ja se on sijoitettu kääremateriaalin 14 ulkopinnalle, joten kasvualusta 32 osuu yhteen ikkunan 21 kanssa. Tästä seuraa, että kasvualustan 32 positio on tarkasti määritelty suhteessa kasvualustaan 28 niin, että indikaattorielementit 27 ja 29 kohdistuvat leikattuihin osiin 33 ja vastaavasti 34 ja ne ovat normaalisti näkyvissä pakkauksen ulkopuolelta katsottuna. Indikaattorielementti 27 täyttää leikatun osuuden : 25 33 kokonaan ja indikaattorielementti 29 mahtuu kokonaan leikatun osuuden 34 si sään. Kuvatussa suoritusmuodossa, sana 30 on "PILAANTUNUT".

Kun kasvualustat 28 ja 32 kohdistetaan toisiinsa nähden, niin ensimmäinen ja toinen komponentti sopivat yhteen täten muodostaen viivakoodisysteemin. Kuten kuviosta 10A käy ilmi, ovat sanat "EI PILAANTUNUT" näkyvissä pakkauksen ulkopuolelta : ‘' 30 katsottuna ja indikaattorielementti 27 ja viivat 31 voidaan lukea viivakoodilukijalla, jos pakkauksen sisäpuolella olevissa elintarvikenesteissä ei ole kontaminantteja. Jos nesteissä on kontaminantteja, niin merkityt vasta-aineet, joista indikaattorielementit 27 ja 29 muodostuvat, reagoivat toksiinin kanssa ja ne poistuvat kasvualustalta 28. Kuten kuviosta 10B käy ilmi, vain sana 30 ja viivat 31 jäävät näkyviin. Elementin 35 27 poissaollessa viivakoodinlukija aistii, että viivakoodisysteemi on "puutteellinen" 10 111662 ja elementin 29 poissaollessa on selvästi nähtävissä, että pakkauksen sisällys on "PILAANTUNUT".

Koska eri toksiinien löytäminen eri elintarvikkeissa on toivottavaa, on myös toivottavaa, että indikaattorielementit 27 asetetaan eri paikkoihin kasvualustalla 28 ja lei-5 katut osat 33 eri paikkoihin kasvualustalla 32 kohdistettuna kasvualustalla 28 oleviin sijaintipaikkoihin nähden, riippuen löydettävän toksiinin tyypistä.

Kuvatun kaksikomponentti-viivakoodisysteemin käytöstä voi olla suurta hyötyä tavanomaisissa viivakoodin asetuslaitteissa, joita käytetään elintarvikkeiden merkitsemiseen supermarketeissa. Tällaisissa laitteissa on liukuhihna, jolla paketoidut 10 elintarvikepakkaukset kulkeutuvat punnituspisteen ja viivakoodietiketin asetus-aseman ohi väliaikaiseen varastointitilaan. Etiketin asetusasemalla etikettirulla syötetään printterin läpi, jossa tuotteen tiedot printtautuvat viivakoodietiketteihin (kasvualusta 32) ja terän alitse, joka irrottaa etiketit rullasta ja missä yksi tai useampi automaattinen varsi asettaa ne pakkauksiin. Työntekijä näppäilee tuotteen identifi-15 ointikoodin koneelle. Ohjain laskee tuotteen identifiointikoodin ja tuotteen painon perusteella tuotteesta etikettiin printattavat tiedot, kuten hinnan, painon, yksikköhinnan, ja tuotehistoriaa, kuten esimerkiksi sen alkuperän, ja kontrolloi printteriä, jotta se printtaisi viivakoodikuvion ja alfanumeeriset merkit etiketteihin. Ohjain koordinoi, ts. ajoittaa, toimenpidettä niin, että etiketit tulevat asianmukaisiin pakka-20 uksiin.

Seuraavassa kuvataan keksinnön edullista suoritusmuotoa käyttäen kaksikompo-nentti-viivakoodisysteemiä, jossa viivakoodin asetuslaite poikkeaa tavanmukaisista vastaavista laitteista, joita käytetään supermarketeissa tapahtuvaan elintarvikkeiden merkitsemiseen, kuten lihan, siipikarjan, tai kalan merkitsemiseen. Keskusjalosta-25 moissa indikaattorielementit 27 ja 29 printataan kasvualustoille 28 merkatulla vasta-aineella tai muulla pilaantumisen osoittavalla aineella, kuten musteella; tämän jälkeen kasvualustat 28 asetetaan tyynyihin 30 tarkassa keskinäisessä asemassa ja pakataan kuljetuslaatikkoihin. Tyynyt on täten järjestetty erillisiin laatikoihin, joissa jokaisessa on tietty määrä eri toksiinia ja kontaminanttia ja alustakokoa. Laatikot 30 kuljetetaan supermarketteihin tai pakkauslaitoksiin, joissa elintarvikkeet pakataan alustoille ja kääritään pakettiin, ja joissa niihin asetetaan viivakoodi-etiketit viivakoodin asetuslaitteella. Pakkaus tapahtuu seuraavassa järjestyksessä: 1. Jokaista erillistä toksiinia tai kontaminanttia varten asetetaan yksi vastaava tyyny juuri tätä nimenomaista tyynyä kooltaan vastaavalle alustalle.

111662 π 2. Elintarvike asetetaan alustalle.

3. Elintarvike ja alusta kääritään kääremateriaaliin.

4. Pakkaus asetetaan viivakoodin asetuslaitteeseen ja tuotteen identifiointikoodi näppäillään koneelle.

5 6. Pakkaus punnitaan laitteessa ja se kulkeutuu liukuhihnaa pitkin etiketin asetus- pisteeseen.

7. Viivakoodietiketin asetuslaite modifioidaan sisältämään etikettejä leikkaavan terän tai teräsarjan, joka on asetettu kannattimen liikeradalle rullan ja printterin väliin. Terän positio on säädettävissä ja sen position määrää ohjain riippuen nimenomaisen 10 tuotteen identifiointikoodista. Joka kerta kun viivakoodietiketti kulkee terän ohi, aktivoi ohjain terän muodostamaan leikatut osuudet (33, 34) kuvion 9 mukaisesti.

8. Ohjain ohjaa printteriä printtaamaan sanat 30 ja viivat 31 viivakoodietiketteihin tavallisella musteella.

9. Kone asettaa viivakoodietiketit tarkasti paikoilleen pakkauksen ulkopuolelle koh-15 distettuna kasvualustaan 28 (kuvio 6).

Yhteenvetona voidaan todeta, että ensimmäinen viivakoodisysteemin komponentti, joka edellyttää tiukkaa valmistuskontrollia, valmistetaan keskusjalostamossa. Supermarketissa työntekijät, jotka eivät omaa mitään erityistä ammattitaitoa, voivat huoletta asettaa ensimmäisen komponentin elintarvikepakkauksiin ja lisätä viiva-20 koodisysteemin toisen komponentin tavallisin keinoin, ts. viivakoodin asetuslait-teella. Ainoa koulutus, mitä työntekijät supermarketissa tarvitsevat, on opetus tyynyn oikein valitsemiseksi ja paikalleen sijoittamiseksi (viitenumero 30 kuviossa 6). Jos työntekijä tekee virheen valitessaan tyynyä tai asettaessaan sitä paikoilleen, viiva 27 ei kohdistu leikkaukseen 34 ja viivakoodinlukija huomaa virheen. Tällä tar-25 kistuskeinolla varmistetaan, että asianmukaista toksiinin ilmaisevaa viivaa on käytetty asianmukaiseen elintarvikkeeseen.

Kasvualusta 32 on edullisesti läpinäkymätön ja valkoinen, tai ainakin vaalea väriltään, muodostaen vahvan kontrastin viivakoodeihin nähden, jotka ovat väriltään edullisesti tummia. Tästä syystä tarvitaan leikkauksia 33 ja 34, jotta kasvualusta 32 30 ei piilottaisi kasvualustalta 28 nähtäviä elementtejä 27 ja 29. Jos riittävä kontrasti saadaan muilla keinoin aikaan, kasvualusta 32 voi olla läpinäkyvä ja leikkaukset voidaan eliminoida.

12 111662

Kuvion 11 suoritusmuodossa pilaantumisen osoittava indikaattori on myös sisällytetty kaksikomponentti-viivakoodisysteemiin - yksi komponentti pakkauksen sisään ja toinen komponentti pakkauksen ulkopuolelle. Ensimmäinen komponentti sisältää läpinäkyvän pussin 37, joka muodostuu pohjalaminaatista 36 ja päällilaminaatista 5 38. Pussi 37 on sijoitettu aukon 18 päälle ja pohjalaminaatti on kiinnitetty kiinnitys- aineella alustaan 10 aukon 18 tiivistämiseksi ja ikkunan muodostamiseksi. Pohjalaminaatti 36 muodostuu elintarvikkeista erittyviä nesteitä läpäisemättömästä kasvualustasta. Ensimmäinen mielenkiintoinen vasta-aine toksiinia vastaan on sitoutunut pohjalaminaatin 36 sisäpintaan alueella, joka on kooltaan ja muodoltaan identtinen 10 tai suurempi kuin aukko 18. Päällilaminaatti 38 on valmistettu puoliläpäisevästä kalvosta. Päälli- ja pohjalaminaatit on tiivistetty reunoistaan yhteen kiinnitysaineella tai muulla sopivalla keinolla, kuten kuumentamisella, tiiviin pussin, ts. pussin 37, muodostamiseksi. Ennen pussin tiivistämistä laitetaan pussiin liuosta, joka sisältää merkattua toista vasta-ainetta mielenkiinnon kohteena olevaa toksiinia vastaan. 15 Vaikka ensimmäinen ja toinen vasta-aine voivat olla samaa ainetta, ovat ne mieluiten eri ainetta. Täten toinen vasta-aine tunnistaa edullisesti toksiinista eri antigeeniset determinantit kuin ensimmäinen vasta-aine. Toinen vasta-aine on merkattu indikaattorilla, kuten värillisellä lateksipisaralla, niin että tuloksena syntyvä merkattu vasta-aine on suurempaa kokoa. Liuoksessa oleva merkattu vasta-aine on laimeassa 20 konsentraatissa, jotta valo pääsisi helposti liuoksen läpi ja vain hyvin vähän tai lainkaan väriä on näkyvissä.

Puoliläpäisevän kalvon huokosten koko on tarpeeksi suuri mielenkiinnon kohteena olevan toksiinin pääsyn mahdollistamiseksi pussiin, mutta kuitenkin tarpeeksi pieni estämään merkattujen vasta-aineiden poistumisen pussista. Tällaiset kalvot ovat en-: 25 nestään hyvin tunnettuja ja niitä on saatavilla eri huokoskoon omaavina. Puolilä päisevän laminaatin huokoskoko valitaan niin, että mielenkiinnon kohteena oleva toksiini pääsee puoliläpäisevän laminaatin läpi pussin sisälle.

Kun alustalle pakatusta lihatuotteesta erittyvissä nesteissä on toksiinia, kulkeutuu toksiini pussiin puoliläpäisevän laminaatin 38 läpi ja sitoutuu laminaattiin 36 sitou-30 tuneisiin vasta-aineisiin. Toksiini sitoutuu myös merkattuun toiseen vasta-aineeseen, joka on läsnä pussissa olevassa liuoksessa. Tästä seuraa, että laminaatti 36 värjäytyy johtuen ensimmäisen vasta-aineen sandwich-analyysistä, toksiinista ja merkatusta toisesta vasta-aineesta, täten osoittaen sen, että elintarvikkeesta erittyvässä nesteessä on toksiinia.

35 Toinen komponentti sisältää kasvualustalle 20 printatun viivakoodisysteemin, joka on läpinäkyvää materiaalia, kuten MYLAR®:ia. Kasvualusta 20 sijoitetaan aukon 13 111662 18 päälle liha-alustan ulkopuolelle, ja edullisesti kääremateriaalin 14 ulkopuolelle. Kun lihasneste ei sisällä toksiinia, pysyy laminaatti 36 kirkkaana ja viivakoodisys-teemiä voidaan helposti lukea kirkasta taustaa vasten. Kun lihasneste sisältää toksiinia, sitoutuu toksiini laminaattiin 36 ja merkattuun vasta-aineeseen niin, että kasvu-5 alustan tausta muuttuu tummaksi. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa käytettyjen pisaroiden väri on musta ja väritön tausta on joko valkoinen tai kirkas. Ensimmäisen komponentin tumma väri aiheuttaa sen, että viivakoodinlukija ei pysty erottamaan toisen komponentin viivakoodia sen taustaa vasten. Tämä pyyhkii tehokkaasti viivakoodisysteemin pois tai muuttaa sitä ja on osoitus siitä, että pak-10 kauksessa oleva elintarvike on pilaantunutta.

Kuviossa 11 esitetyn kaksikomponentti-viivakoodisysteemin variantti on osittain kuvattu kuviossa 12. Laminaatti 36 on kiinnitetty tyynyn 30 alapinnalle käyttäen kiinnitysainetta tai muuta sopivaa kiinnitysmenetelmää. Tyyny on imukykyistä materiaalia, joka vetää lihasnesteet ja muut mehut lihasta puoliläpäisevän laminaatin 15 38 pinnalle ja toimii pussin 37 kohdistajana reikään 18 nähden, samalla tavoin kuin mitä on kuvattu kuvion 6 yhteydessä. Nesteet kulkeutuvat puoliläpäisevän laminaatin läpi pussin 37 sisään. Laminaatin 36 sisäpinnalle on kiinnittynyt vasta-aineita, kuten edellä on kuvattu. Vasta-aineet ovat kiinnittyneet suorakulmaiselle alueelle 39 laminaatin 36 sisäpinnalle siten, että asetettaessa tyyny elintarvikealustalle 20 osuu suorakulmainen alue 39 yhteen aukoon 18 kanssa. Kasvualusta 20 kiinnitetään alustan 10 ulkopinnalle sen jälkeen kun alusta 10 on peitetty kääremateriaalilla 14. Viivakoodisysteemi printataan kasvualustalle 20 viivakoodin asetuslaitteella. Tällöin havaitaan toksiinien läsnäolo, kuten edellä on kuvattu.

. Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa, joka on esitetty kuvioissa 13 ja 14, 25 printataan symboli, kuten värillinen täplä 42, huokoiseen kasvualustaan 40. Kasvualusta 40 on muotoiltu niin, että se voidaan kiinnittää liharuhon tai muun pakkaamattoman elintarvikkeen pinnalle, jotta voitaisiin määrittää, onko ruho pilaantunutta. Täplän printtaamiseen käytetty "muste" sisältää merkattuja vasta-aineita, jotka ovat kiinnittyneet toksiiniin, kuten edellä on kuvattu. Kuvatussa suoritusmuo-: 30 dossa koostuu kasvualusta 40 kahdesta osasta - huokoisesta indikaattoriliuskasta 45 ja läpikuultamattomasta pidikeliuskasta 44, joka peittää ja kiinnittää indikaattori-liuskan paikalleen. Merkattu vasta-aine on sidottu indikaattoriliuskalla olevaan suorakulman muotoiseen alueeseen 43. Kasvualusta 40 on joustavaa materiaalia, joka myötäilee ruhon muotoa ja pitää indikaattoriliuskan yhteydessä ruhon pintaan. Pidi-35 keliuskaan on leikattu pyöreä reikä 47 ja alue 43 osuu reiän kanssa kohdakkain niin, että kun kasvualusta ja pidikeliuska kiinnitetään ruhoon, niin värillinen täplä 42 il- 14 111662 mestyy näkyviin. Jos ruhon lihassa on toksiineja, niin vasta-aine vapautuu alueesta 43 ja täplä katoaa näkyvistä osoituksena siitä, että ruhossa on toksiineja. Kasvualusta 28 on kiinnitetty ruhoon käyttäen ruostumattomasta teräksestä olevia niittejä 46. Pidikeliuskaan voidaan myös sisällyttää muuta tuotetietoa, kuten viiva-5 koodisysteemi 48 ja printattua tekstiä 50. Viivakoodisysteemi 48 ja printtaus 50 voidaan printata tavallisella musteella.

Esillä oleva keksintö ei rajoitu esitettyihin erityisiin suoritusmuotoihin niiden ollessa pelkästään keksintöä kuvaavia. Alan ammattimies pystyy muodostamaan useita erilaisia muita suoritusmuotoja poikkeamatta keksinnön hengestä ja sen suojapiiris-10 tä. Esimerkiksi kuvioissa 6-12 on esitetty esillä olevan keksinnön suoritusmuotoja, joissa vasta-aineita käytetään yhtä ainoaa toksiinia vastaan, mutta vasta-ainesekoituksia voidaan myös käyttää useita erilaisia toksiineja vastaan. Eri vasta-aineiden käytön avulla voidaan löytää useita erilaisia toksiineja, joita liha-näyte voi sisältää. Vastaavasti, keksintöä kuvataan ensisijaisesti suhteessa viivakoodin pois-15 pyyhkiytymiseen, mutta vastaaine, joka on sitoutunut kasvualustaan, voi myös olla symbolin tai kirjoituksen muodossa, joka ilmestyy näkyviin, tai katoaa näkyvistä, riippuen siitä, minkä tyyppistä vasta-aine-toksiini-"analyysiä" käytetään. Tällainen symboli tai kirjoitus voitaisiin lukea ilman viivakoodinlukijaa. Lisäksi eräitä suoritusmuotoja kuvaillaan yhteydessä, jossa käytetään liuskaa, mutta näitä viivakoo-20 disysteemejä voitaisiin myös käyttää ilman liuskaa. Vastaa-vasti, niis-säsuoritusmuodoissa, joissa ei ole käytetty liuskaa, voitaisiin käyttää liuskaa. Keksinnön suojapiiriä kuvataan seuraavissa vaatimuksissa.

Claims (30)

111662

1. Elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että se sisältää: alustan (10), jolle on asetettu elintarvike; 5 indikaattorin (16), jossa on kasvualustaan (20) sidottu vasta-aine, joka on yhteydessä elintarvikkeesta erittyviin nesteisiin; välineet (36, 38) indikaattorin värin muuttamiseksi silloin kun elintarvikkeesta erittyvät nesteet sisältävät toksiinia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, 10 tunnettu siitä, että siinä välineet (36, 38) indikaattorin ulkomuodon muuttamiseksi muuttavat indikaattorin väriä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että siinä välineet (36, 38) indikaattorin ulkonäön muuttamiseksi sisältävät vasta-aineeseen sidotun etiketin, jotta vasta-aine erottuisi kasvualustasta 15 (20) toksiinin läsnäollessa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että siinä etiketti sisältää lateksipisaran.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen elintarvikkeen pilaantu- ; misen detektori, tunnettu siitä, että siinä indikaattori on viivakoodi (31), joka muut- 20 tuu lukukelvottomaksi toksiinin läsnäollessa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että siinä indikaattori sisältää: ensimmäisen vasta-aineen, joka on kiinnittynyt läpinäkyvään kasvualustaan (20); ja » • . liuoksen, joka on kosketuksissa läpinäkyvään kasvualustaan kiinnittyneen ensim-25 mäisen antitoksiinin kanssa, liuoksen sisältäessä merkatun toisen antitoksiinin, joka sitoutuu läpinäkyvään kasvualustaan muuttaen kasvualustan läpikuultamattomaksi silloin kun elintarvikkeesta erittyvät nesteet sisältävät toksiineja.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että liuos, joka sisältää toisen vasta-aineen, on lokeroitu. 111662

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että lokero sisältää puoliläpäisevän kalvon (38).

9. Patenttivaatimuksen 6, 7, tai 8 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että ensimmäinen antitoksiini tunnistaa toksiinissa olevan 5 antigeenisen determinantin, joka on erilainen kuin se toksiinin antigeeninen determinantti, jonka toinen antitoksiini tunnistaa.

10. Patenttivaatimuksen 6-9 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi viivakoodin (30), joka on kohdistettu läpinäkyvän kasvualustan (20) kanssa yhteen.

11. Patenttivaatimuksen 6-10 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että läpinäkyvä kasvualusta tiivistää elintarvikealustalla (10) olevan aukon (18).

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että indikaattori (34) sisältää merkkejä, jotka häviävät toksiinin läs- 15 näollessa, detektorin lisäksi sisältäessä viivakoodin (31), joka on kohdistettu indikaattoriin niin, että merkit yhdessä viivakoodin kanssa muodostavat eheän silmämääräisesti erotettavissa olevan indikaattorin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että indikaatorissa olevat merkit muodostuvat kasvualustoihin sitou- 20 tuneista merkatuista vasta-aineista.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detek- : tori, tunnettu siitä, että merkkien häviäminen indikaattoriliuskoilta johtaa indikaat toriin vajavaiseen toimintaan.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, 25 tunnettu siitä, että siinä indikaattori sisältää: :., kasvualustaan (20) sidotun toksiinin; jonka pintaan on painettu merkattu vasta-aine sellaisen viivakoodin muodostamiseksi, että kun detektori on yhteydessä indikaattorille spesifiseen toksiiniin, niin merkattu vasta-aine poistuu kasvualustasta tuhoten viivakoodin ja ilmaistaen tok-30 siinin läsnäoloa ruoassa. 111662

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 15 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että toksiini on kemikaali, patogeeni organismi tai muu tekijä, joka voi olla myrkyllinen tai johtaa pilaantuneita elintarvikkeita nauttineen henkilön sairastumiseen.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että kasvualusta (20) on läpinäkyvä kasvualusta.

18. Patenttivaatimuksen 15, 16 tai 17 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen detektori, tunnettu siitä, että indikaattorissa vasta-aine on sidottu värilliseen lateksi-pisaraan.

19. Patenttivaatimuksen 1 tai 18 mukainen elintarvikkeen pilaantumisen de tektori, tunnettu siitä, että vasta-aine on monoklooninen tai polyklooninen vasta-aine.

20. Elintarvikepakkaus, tunnettu siitä, että se sisältää elintarvikkeen pilaantumisen detektorin; 15 alustan (10), johon elintarvike on sijoitettu; läpinäkyvän kääreen (14), joka peittää alustan ja elintarvikkeen; ensimmäisen tuotetietokomponentin, joka on asetettu kääreen sisään niin, että se on näkyvissä pakkauksen ulkopuolelta, ensimmäisen komponentin sisältäessä ensimmäisen kasvualustan ja yhden tai useamman ensimmäisen visuaalisen elementin . 20 (31), jotka on printattu ensimmäiseen kasvualustaan patenttivaatimuksen 1 mukai- sella materiaalilla, joka ilmaisee kontaminantin läsnäolon; ja toisen tuotetietokomponentin, joka on asetettu kääreen ulkopuolelle ja joka sisältää toisen kasvualustan, joka on kohdistettu ensimmäisen kasvualustan kanssa ilman, että se peittäisi ensimmäisiä visuaalisia elementtejä ja useita toisia visuaalisia ele-, 25 menttejä (35), jotka on printattu toiseen kasvualustaan, joka on myrkyttömästä de- tektointimateriaalista.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen pakkaus, tunnettu siitä, että siinä olevan alustan (10) pohjassa on ikkuna (18), että ensimmäinen komponentti sisältää lisäksi imukykyisen tyynyn (38), joka on mitoitettu niin, että se sopii alustaan ennalta- 30 määrätyssä positiossa suhteessa ikkunaan, ja ensimmäinen kasvualusta on kiinni- 111662 tetty tyynyn pohjaan kohdistettuna ikkunaan, kun tyyny on ennaltamäärätyssä positiossa.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen pakkaus, tunnettu siitä, että sen toinen kasvualusta on kohdistettu ikkunaan ja ensimmäiseen kasvualustaan.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen pakkaus, tunnettu siitä, että toinen kasvualusta on läpikuultamaton ja siinä on yksi tai useampi leikkaus ja yksi tai useampi ensimmäisen kasvualustan visuaalinen elementti on näkyvissä yhden tai useamman leikkauksen läpi.

24. Patenttivaatimuksen 20 - 23 mukainen pakkaus, tunnettu siitä, että sen en- 10 simmäiset ja toiset elementit muodostavat yhdessä viivakoodin.

25. Menetelmä elintarvikkeiden pilaantumisen havaitsemiseksi, tunnettu siitä, että asetetaan elintarvike, josta erittyy nestettä, alustalle; saatetaan indikaattorin 6), jossa on kasvualustaan (20) sidottu vasta-aine, kosketuk-15 siin alustalla olevien nesteiden kanssa indikaattorin (16) ulkonäön muuttuessa silloin, jos neste sisältää toksiinia; ja tarkastetaan indikaattorin ulkonäkö sen määrittämiseksi, onko elintarvike pilaantunutta. : 26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jos- 20 sa indikaattori saatetaan kosketuksiin nesteiden kanssa, sisältää sen, että indikaattori niitataan suoraan testattavaan elintarvikkeeseen.

27. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muokkausvaiheessa etikettiin lisätään lateksipisara. • I

28. Patenttivaatimuksen 25 - 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että indi-25 kaattori on viivakoodi (31) ja indikaattorin ulkonäön muutos aiheuttaa sen, että vii- vakoodinlukija ei pysty lukemaan viivakoodia. 111662

29. Menetelmä pilaantumiselle alttiin elintarvikkeen pakkaamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää seuraavat vaiheet: yksi tai useampi näkyvä kontaminantin läsnäolon osoittava elementti (16) printataan ensimmäiselle kasvualustalle (20) patenttivaatimuksen 1 mukaisella materiaalilla, 5 joka selvästi muuttuu, kun se altistuu elintarvikkeesta löydettävälle kontaminantille; ensimmäinen kasvualusta (20) asetetaan elintarvikealustalle; elintarvike asetetaan elintarvikealustalle; elintarvikealusta ja tuote kääritään läpinäkyvää materiaalia olevaan kalvoon (14) niin että ensimmäinen kasvualusta on näkyvissä; 10 toiselle kasvualustalle printataan useita näkyvissä olevia tuotetietoja; ja toinen kasvualusta asetetaan kalvon ulkopuolelle niin että se on kohdistettu ensimmäiseen kasvualustaan ilman että yksi tai useampi kontaminantin osoittava elementti peittyisi.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jos-15 sa ensimmäinen kasvualusta asetetaan elintarvikealustalle, sisältää sen, että ensimmäinen kasvualusta kiinnitetään imukykyisen tyynyn (38) yhdelle pinnalle ja saatetaan tämä tyynyn pinta kosketuksiin elintarvikealustan pohjan kanssa ennaltamää-rätyssä kohdassa, ja sen, että menetelmä sisältää lisäksi vaiheen, jossa muodostetaan ikkuna (18) elintarvikealustan pohjaan ikkunan ollessa kohdistettu ensimmäiseen 20 kasvualustaan. «