FI110911B - Kulkuneuvon, kuten taksin tai yhteiskuljetuksen tilaaminen - Google Patents

Description

, 110911

Kulkuneuvon, kuten taksin tai yhteiskuljetuksen tilaaminen

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto kulkuneuvon, kuten taksin tilaamiseksi tai yhteiskuljetuksen järjestämiseksi. Vaikka tekstin pitämi-5 seksi kompaktina käytetään ensisijaisesti sanaa ’’taksi” tulee ymmärtää, että termillä tarkoitetaan laajasti mitä tahansa tilattavaa ajoneuvoa ihmisten, eläinten ja/tai tavaroiden kuljettamiseksi. Normaalin henkilötaksin lisäksi taksilla tarkoitetaan mm. erikoistaksia (esim. invataksia) mini- tai täyskokoista bussia, lähettipolkupyörää tms. Yhden henkilön/henkilöryhmän maksullisen taksin li-10 säksi keksintöä voidaan soveltaa yhteistaksien (ns. ’’kimppataksien”) ja jopa maksuttoman yhteiskuljetuksen (car pool) järjestämiseen.

EP-hakemuksessa 0 849964 (Bannery et ai.) esitetään seuraava tekniikka taksin tilaamiseksi: a) tilaaja kutsuu palvelulle varattua numeroa; 15 b) määritetään tilaajan lähettämän kutsun maantieteellinen alue; c) lähetetään yleiskutsu tätä aluetta lähellä oleville vapaana oleville takseille; d) jokin taksi hyväksyy yleiskutsun ja tämä toimenpide lopettaa yleiskutsun lähettämisen; e) muodostetaan suora puhelinyhteys tilaajan ja yleiskutsun hyväksyneen tak-20 sin välille; ; f) operaattori validoi tilaajan ja taksin välisen tapahtuman ja tämä toimenpide • · ! ’ lopettaa prosessin lopullisesti; ” g) valinnaisesti toistetaan vaiheita a - f, mikäli validointia ei tapahdu.

• ·

Yllä kuvatussa tekniikassa ongelmana on se, että taksin tilaus 25 edellyttää molempien osapuolten, eli tilaajan ja taksinkuljettajan puhumista. Puheluun vastaaminen ja muistiinpanojen tekeminen voi häiritä taksinkuljetta-jän keskittymistä liikenteeseen. Taksin tilaaja eli käyttäjä voi puolestaan olla tilanteessa, jossa puhelimeen, erityisesti matkaviestimeen puhuminen on kiel-letty tai sosiaalisesti epäsuotavaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi yleisöti-.··. 30 laisuudet, kuten konsertit.

t*·* Toinen ongelma tai rajoitus on, että mainitun EP-hakemuksen * · · : 0 849964 mukaisesti, sen vaiheessa b, tilaajan lähettämän kutsun maantie- • · · teellinen alue määritetään GSM-järjestelmän solukkoarkkitehtuurin perusteella.

Vastaavasti mainitun EP-hakemuksen vaiheessa c lähellä olevien vapaiden : 35 taksien joukko määritetään samoin matkaviestinjärjestelmän solukkoarkkiteh- • *» tuurin perusteella. Tällöin siis edellytetään, että tilauskeskuksen operaattori on 2 110911 samalla radioverkon operaattori ja että taksi ja tilaaja käyttävät saman operaattorin verkkoa, mikä on varsin merkittävä rajoitus.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on siten kehittää menetelmä 5 ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Toisin sanoen keksinnön tulee mahdollistaa kulkuneuvon tilaaminen siten, että tilaaminen voi tapahtua ilman puhumista sekä kulkuneuvon kuljettajan että asiakkaan puolelta. Keksinnön toisena tavoitteena on kehittää mekanismi, jolla ei ole sitä tunnetun tekniikan rajoitusta, että tilauskeskuksen 10 operaattori on samalla radioverkon operaattori ja että taksi ja tilaaja käyttävät saman operaattorin verkkoa. Toisin sanoen keksinnön mukainen taksikeskus voidaan haluttaessa toteuttaa myös erillään radioverkon operaattorista. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja järjestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edul-15 liset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu ensiksikin siihen, että käyttäjä (kulkuneuvon tilaaja) lähettää ja tilauskeskus vastaanottaa digitaalisessa muodossa olevan tilaussanoman, joka suoraan tai epäsuorasti osoittaa kulkuneuvon tilausosoitteen. Tämä tekee mahdolliseksi prosessoida tilausosoite automaattisesti ti-20 lauskeskuksessa. On huomattava, että mikä tahansa digitaalinen matkavies-·, : tinjärjestelmäkin (kuten GSM) lähettää digitaalisia puhepaketteja, mutta yksit- t * · ,*.t ' täisellä puhepaketilla tai puhepakettien yhdistelmällä ei ole mitään semanttista 1 . merkitystä ennenkuin samaan puheyhteyteen kuuluvat puhepaketit johdetaan I · · puhedekooderille, jossa syntesoidaan alkuperäistä puhetta vastaava puhesig-25 naali. Vastaavasti telefaksilähetys voidaan tilapäisesti muuntaa digitaaliseen 1*1 muotoon, mutta semanttinen merkitys syntyy vasta kun ihminen tai merkintun- I « · nistusohjelma käsittelee vastaanottopäässä tuotetun telefaksin. Tämän keksinnön tarkoittamassa mielessä tilaussanoman lähettäminen digitaalisessa muodossa tarkoittaa, että tilaussanomalla on semanttinen merkitys sellaise-.·*·. 30 naan, ilman puheen-tai hahmontunnistusta.

‘t\ Keksintö perustuu myös siihen, että digitaalisen tilaussanoman suo- il· • ’ raan tai epäsuorasti osoittamaa tilausosoitetta käytetään määrittämään taksi- tai kulkuneuvojoukko, jolle tilaus lähetetään. Keksinnön mukaisesti matkavies-tinjärjestelmän sijainninhallintaa ei tarvita lainkaan tilaajan sijainnin määrittä- • · : 35 miseksi. Näin voidaan eliminoida se tunnetun tekniikan rajoitus, että tilauskes-

» I

3 110911 kuksen operaattori on samalla radioverkon operaattori ja että taksin ja tilaajan on käytettävä saman operaattorin verkkoa.

Kulkuneuvon tilausosoitteen (ja muiden erityistoivomusten, kuten eläinkuljetusten tai yhteiskuljetusten kohdeosoitteen) ilmoittaminen digitaali-5 sesti matkaviestimellä on tunnetusti kömpelöä. Tunnetuissa matkaviestinpoh-jaisissa on-line -kaupan ratkaisuissa, mikäli osoitetta yleensä tarvitaan, osoite on matkaviestintilaajan kotiosoite, jota ei tarvitse ilmoittaa matkaviestimellä. Taksin tilaamiseen ei kuitenkaan sovellu sellainen tekniikka, jossa tilausosoite on automaattisesti tilaajan kotiosoite, vaan tilausosoite riippuu tilaajan sen 10 hetkisestä sijainnista. Keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukaisesti tilausosoitteen syöttämistä helpotetaan esimerkiksi käyttämällä lyhytosoitteita, kuten jäljempänä tarkemmin selostetaan.

Siitä, että käyttäjä lähettää tilausosoitteen tilauskeskukseen digitaalisessa muodossa, aiheutuu puheyhteyden välttämisen lisäksi muitakin etuja. 15 Nimittäin moderneissa matkaviestimissä on mahdollisuus kirjoittaa lyhytsanomia tai vastaavia viestejä etukäteen. Mikäli edelleen käytetään esimerkkinä yllä mainittua yleisötilaisuutta, niin käyttäjä voi näppäillä taksin tilauksen valmiiksi matkaviestimeensä (sen lyhytsanomamuistiin) ja tilaisuuden päättyessä lähettää valmiin tilauksen nopeasti ja sivullisia häiritsemättä. Lisäksi tilaus-20 osoitteen ilmoittaminen digitaalisesti soveltuu myös puhe- ja kuulovammaisille.

Mikäli tilauskeskuksen operaattori on samalla matkaviestinjärjes-·,'·· telmän operaattori, operaattori ei joudu maksamaan tilausten lähettämisestä, eikä paine tilauksen kohteena olevan taksijoukon optimoimiseen ei ole kovin : suuri. Mikäli sen sijaan tilauskeskuksen operaattori joutuu ostamaan sanoma- .···. 25 palvelut yhden tai useamman matkaviestinjärjestelmän operaattorilta, on sig- .···. nalointikuormituksen ja vastaavien kustannusten minimoimiseksi tärkeää opti- _! ” e moida tilauksen kohteena oleva taksijoukko.

Tilausosoitteen ilmoittaminen digitaalisesti edistää siten myös tilauksen kohteena oleva taksijoukon optimointia, koska tilausosoitteen epävarmuus '··· 30 on minimaalinen. (EP-hakemuksen 0 849964 tekniikassa epävarmuus taksin- ♦ · · käyttäjän sijainnista on GSM-järjestelmän solun säde.) :v. Ellei kyseessä ole aikatilaus, tilauksen kohteena oleva taksijoukko ,*··. muodostetaan ylläpitämällä sopivia valintakriteerejä. (Aikatilaus voidaan tehdä kaikille järjestelmään kuuluville takseille.) Eräs olennainen valintakriteeri on *. *: 35 taksin läheisyys tilausosoitteeseen nähden. Toinen valintakriteeri on taksin :Λ: valmiustila. Mikäli lähetettyyn kutsuun ei saada vastausta ja kutsu joudutaan 4 110911 toistamaan, valintakriteerejä voidaan lieventää. Tällöin tilauksen kohteena olevaan taksijoukkoon hyväksytään yhä kauempana olevia takseja ja/tai varattuja takseja.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tilauksen kohteena ole-5 va taksijoukko optimoidaan matkaviestinjärjestelmän sijaintipalvelun avulla. Termit sijainninhallinta ja sijaintipalvelu tulee erottaa toisistaan. Sijainninhal-lintaa (location management) suoritetaan missä tahansa matkaviestinjärjestelmässä puhelujen välittämiseksi liikkuvalle matkaviestimelle ja siltä. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä matkaviestimen sijainti tiedetään solun tarkkuudella, 10 kun matkaviestimellä on puhelu käynnissä. Muussa tapauksessa matkaviestimen sijainti tiedetään sijaintialueen tarkkuudella. Jo yhden GSM-järjestelmän solun halkaisija voi olla 70 km. Vaikka solut yleensä ovatkin paljon pienempiä, erityisesti tiheään asutuilla alueilla, ei tunnetun tekniikan (EP 0 849 964 vaiheet b ja c) mukainen tilaajan ja taksin sijaintien määrittäminen' matkaviestinjärjes-15 telmän sijainninhallinnan perusteella ole optimaalinen ratkaisu. Sen sijaan sijaintipalvelu (location service) on uusi, tulossa oleva palvelu matkaviestinjärjestelmiin. Tällainen palvelu on mm. yhdysvaltalaisessa standardointiryhmässä T1P1 suoritettavan standardointityön kohteena. On useita menetelmiä, joilla matkaviestin voidaan paikallistaa kohtuullisella tarkkuudella. Esimerkiksi mat-20 kaviestimessä voi olla integroitu GPS-vastaanotin, jolloin se voi määrittää omat koordinaattinsa ja lähettää ne verkolle. Matkaviestin, jossa ei ole integroitua GPS-vastaanotinta, voidaan paikallistaa kolmiomittauksella kolmea (tai use-; ’·· ampaa) tukiasemaa käyttämällä. Paikallistamisproseduurin yksityiskohdat ei- vät kuitenkaan ole relevantteja tämän keksinnön kannalta, ja niiden osalta vii-25 tataan asiaankuuluviin T1P1:n suosituksiin.

,··. Sijainninhallinta tarkoittaa siis matkaviestimen sijainnin seuraamista ,···. sijainti- tai reititysalueiden ja solun tai verkkoelementtien tunnisteiden suhteen.

* ·

Sijainninhallintaa suoritetaan missä tahansa matkaviestinjärjestelmässä ja se on välttämätön tehtävä puheluiden reitittämiseksi matkaviestintilaajalle. Sen 30 sijaan sijaintipalvelu tarkoittaa matkaviestimen sijainnin seurantaa maantie-teellisten koordinaattien suhteen. Tämä tehtävä ei ole välttämätön puheluiden reitittämiseksi, vaan se on lisäarvopalvelu tai sitä voidaan käyttää lisäarvopal-: ‘"; velujen tuottamiseen.

.· . Eräs edullinen tapa tilauksen kohteena olevan taksijoukon määrit- 35 tämiseksi on ylläpitää koordinaattitietokantaa, josta taksin tilausosoitteen (kuten katuosoitteen) perusteella voidaan lukea vastaavat maantieteelliset 5 110911 koordinaatit. Tällainen koordinaattitietokanta voi olla taksikeskuksen omassa järjestelmässä, tai taksikeskus voi ostaa palvelun joltakin toiselta, joka ylläpitää kyseistä palvelua (esimerkiksi johonkin toiseen tarkoitukseen). Koordinaat-titietokantaan ei tarvitse tallentaa palvelualueen jokaista katuosoitetta. Mikäli 5 katu on suora ja sen katunumerotiheys (talonumeroa etäisyyttä kohti) on vakio, riittää tallentaa vain kadun päätepisteissä olevien talojen koordinaatit. Muiden talojen koordinaatit saadaan interpoloimalla. Mikäli katu mutkittelee tai katunumerotiheys vaihtelee, kyseisen kadun keskeltä voidaan tallettaa kohtuullinen määrä välipisteitä, joiden välillä katunumerotiheys on riittävän vakio. 10 Mihinkään erityisen suureen tarkkuuteen ei tarvitse päästä. Tilausosoitteen maantieteellisiä koordinaatteja käytetään vain tilauksen kohteena olevan tak-sijoukon määrittämiseen. Jos esimerkiksi tilausosoitteen koordinaatit ovat sata metriä väärin, tämä vain ’’siirtää” sadalla metrillä sitä ympyrää, jonka sisällä olevat taksit muodostavat tilausjoukon. Taksi ei kuitenkaan tule väärään 15 osoitteeseen, sillä digitaalisessa muodossa oleva tilausosoite ilmoitetaan taksille eksplisiittisesti.

Koordinaattitietokannasta noudetut tilausosoitetta vastaavat koordinaatit johdetaan syötteenä matkaviestinjärjestelmän sijaintipalvelulle. Ihanne-tapaus on, mikäli sijaintipalveluun voidaan suoraan syöttää tilausosoitetta 20 vastaavat maantieteelliset koordinaatit ja pyytää esimerkiksi n:n (missä n = esimerkiksi 5-10) lähimmän taksin sisältävä lista. Mikäli sijaintipalvelu ei suo-raan tarjoa tällaista palvelua, siltä voidaan kysyä esimerkiksi listaa takseista, »* : '·· jotka ovat tietyn toleranssin (esimerkiksi yhden tai muutaman kilometrin) si- säilä tilausosoitteen koordinaateista. Mikäli sijaintipalvelun antama lista on 25 tyhjä tai mikään taksi ei vastaa kutsuun ennalta määrätyn ajan kuluessa, on taksijoukkoa suurennettava (esimerkiksi suurentamalla toleranssia ja/tai odot-

t t I

.··. tamalla jonkin aikaa, kunnes alueelle saapuu lisää takseja). Jos taas sijainti- palvelun antama lista on kohtuuttoman suuri (esimerkiksi useita kymmeniä), ... on taksijoukkoa pienennettävä signalointikuormituksen vähentämiseksi.

30 Keksinnön keskeinen käsite on tilausosoitetta lähellä olevan kulku- neuvojoukon määrittäminen. ’’Lähellä” voidaan tulkita monin tavoin. Käyttäjän kannalta optimaalinen taksi on se, joka tulee mahdollisimman nopeasti tai mahdollisimman halvalla. Lähellä oleva taksi voi siis tarkoittaa taksia, joka si-. jaitsee tilausosoitteen lähellä tai taksia, josta on lyhyt ajoaika. On luonnollisesti ; 35 selvää, että järjestelmä ei kykene tarkasti määrittämään mikä taksi on lähinnä • tilausosoitetta, vaan järjestelmä pyrkii päättelemään mitkä taksit ovat käytettä- 6 110911 vissä olevien tietojen ja rajallisten resurssien perusteella tilausosoitteen lähellä. Ajoajan arviointi voidaan toteuttaa siten, että koordinaattitietokannan yhteydessä ylläpidetään kokemusperäistä tietoa keskinopeuksista kullakin alueella. Tällaista tietoa saadaan esimerkiksi seuraamalla varattujen taksien koordi-5 naattien muutoksia. Tällöin käyttäjälle annettava vahvistus voi myös sisältää arvion taksin tuloajasta.

Signalointitapa, jolla tilaus lähetetään taksijoukolle, riippuu takseissa olevien matkaviestinten tyypistä. Esimerkiksi GSM-järjestelmän matkaviestimelle tilaus voidaan sopivimmin lähettää lyhytsanomana. GPRS (General 10 Packet Radio Service) on GSM-järjestelmän uusi, tulossa oleva palvelu. Tällaista palvelua tukevalla matkaviestimellä ei välttämättä ole puhelua meneillään, mutta sille voidaan silti lähettää datagrammeja (datapaketteja), mikäli sillä on aktiivinen istunto (session). Tarkemmin sanottuna matkaviestimelle voidaan lähettää datagrammi, mikäli se on kirjautunut (attached) järjestellä mään, ja järjestelmä on muodostanut sille PDP- eli Packet Data Protocol -kontekstin. Sama pätee myös tulossa olevaan UMTS-järjestelmään.

Taksinkuljettajan päätelaitteena voidaan käyttää kyseisen matkaviestinjärjestelmän matkaviestintä. Tavallisen matkaviestimen käyttö päätelaitteena on sikäli edullista, että taksinkuljettaja voi ottaa päätelaitteen mu-20 kaansa autosta poistuessaan. On edullista, mikäli matkaviestimessä on suurikokoinen näyttö ja ainakin yksi ohjelmoitava näppäin, jolla taksinkuljettaja voi yhtä näppäintä painamalla lähettää taksikeskukselle esiohjelmoidun vastauk- *· sen merkiksi siitä, että hän hyväksyy kutsun.

Kuvioiden lyhyt selostus .···. 25 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen !!! yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 on arkkitehtuurikaavio sellaisesta tietoliikennejärjestelmästä, jossa keksintöä voidaan käyttää; ‘ · =' Kuvio 2 on keksinnön perusajatusta havainnollistava vuokaavio; 30 Kuvio 3 esittää muunnelmaa kuviossa 1 näytettyyn arkkitehtuuriin; :'. ·. Kuviot 4A - 4C esittävät taksin tilaamista erilaisilla päätelaitteilla; .· ··. Kuvio 5 esittää taksitietokantaa; * * ]· ‘ Kuvio 6 esittää lyhytosoiterekisteriä; :. ’ ‘: Kuvio 7 esittää koordinaattitietokantaa; 35 Kuvio 8A esittää keksinnön tyypillistä käyttötilannetta; 7 110911

Kuvio 8B esittää vastaavia tietorakenteita ja informaatiovirtoja kuvion 8A tilanteessa; ja

Kuvio 9 esittää taksin tiloja ja niiden välisiä tilasiirtoja.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 5 Kuvio 1 on arkkitehtuurikaavio sellaisesta tietoliikennejärjestelmäs tä, jossa keksintöä voidaan käyttää. Selvyyden vuoksi keksintö selostetaan käyttäen esimerkkinä taksin 16 tilaamista, mutta tulee muistaa, että keksintö soveltuu minkä tahansa tilattavan kulkuneuvon tilaamiseen, joten termi ‘taksi’ tarkoittaa laajaa joukkoa erilaisia kulkuneuvoja. Kuviossa on nähtävissä neljä 10 käyttäjää, joilla on erilaiset käyttäjäpäätelaitteet 11 - 14. Päätelaite 11 on In-ternet-selaimella varustettu tietokone. Päätelaite 12 on lyhytsanomatoimintoa tukeva matkaviestin, esimerkiksi GSM-järjestelmän puhelin. Päätelaite 13 on WAP-protokollaa tukeva matkaviestin. Päätelaite 14 on pakettiradioverkon, esimerkiksi GPRS-järjestelmän matkaviestin. Päätelaitteiden 11-14 lisäksi 15 voidaan ajatella, että erityisesti vammaiset, vanhukset jne. voivat tilata taksin kotiinsa tavallisella valinnaisen puhelinverkon PSTN (Public Switched Telephone Network) puhelimella 15, kuten poikkeustilanteiden kohdalla tarkemmin selostetaan.

Kuvion 1 esimerkissä matkaviestinjärjestelmän PLMN (Public Land 20 based Mobile Network) perustoiminnallisuus rakentuu GSM-järjestelmän (Global System for Mobile Communication) varaan. Sen lisäksi matkaviestin-järjestelmässä on kaksi kehittyneempiä protokollia tukevaa palvelua, nimittäin : pakettiradiopalvelu GPRS (General Packet Radio Service) ja langaton sovel- .···. lusprotokolla WAP (Wireless Application Protocol). Nämä palvelut ovat niiden .·’··, 25 käyttäjien käytettävissä, jotka ovat kyseisten palvelujen tilaajia ja joilla on ky- :!! seistä palvelua tukeva päätelaite. SMSC (Short Message Service Center) on matkaviestinjärjestelmän lyhytsanomakeskus. BSS (Base Station Subsystem) on tukiasemajärjestelmä ja NSS (Network Subsystem) on verkkoalijärjestelmä. *··.: Viite MM (Mobility Management) viittaa matkaviestinjärjestelmässä ylläpidettä- 30 vään sijainninhallintaan, jota tarvitaan yhteyden muodostamiseksi liikkuviin päätelaitteisiin. Esimerkinomaisessa GSM-järjestelmässä sijainninhallinta to-teutetaan verkon kotirekisterin HLR (Home Location Register) ja vierasrekiste-'·' rin VLR (Visitor Location Register) avulla. Viite LS (Location Server/Service) viittaa sijaintipalveluun, joka ei ole yhteyden muodostamiselle välttämätön toi-.‘i 35 minta, vaan jota voidaan käyttää maantieteellistä sijaintia käyttävien lisäarvo palvelujen tuottamiseen. Matkaviestinjärjestelmä PLMN liittyy yhdyskäytävän „ 110911

O

GW (Gateway) kautta muihin tietoliikennejärjestelmiin, kuten Internetiin. GSM-järjestelmässä yhdyskäytävänä toimii kauttakulkukeskus ja GPRS:n yhdyskäytävä on yhdyskäytäväsolmu GGSN (ei näytetty erikseen). Matkaviestinjärjestelmän yksityiskohdat ovat ammattilaisten hyvin tuntemaa tekniikkaa, eikä 5 niiden tarkempi selostaminen ole tarpeen.

OM (order message) on käyttäjäpäätelaitteelta 11-14 vastaanotettava tilaussanoma ja CN1 (confirmation 1) on käyttäjälle A lähetettävä vahvistus siitä, että jokin taksi on vastaanottanut tilauksen. CL (call) on takseille lähetettävä kutsu, RP (reply) on taksikuljettajan ilmoitus, että hän hyväk-10 syy kutsun ja CN2 (confirmation 2) on kyseiselle taksille lähetettävä vahvistus. Keksinnön mukainen taksikeskus TC (Taxi Centre) selostetaan kuvion 2 selostamisen jälkeen.

Kuvio 2 on keksinnön perusajatusta havainnollistava vuokaavio. Vaiheessa 2-2 vastaanotetaan digitaalinen tilaussanoma joltakin käyttäjän 15 päätelaitteelta 11-14. Vaiheessa 2-4 määritetään digitaalisen tilaussanoman perusteella kolme tilauksen parametria, nimittäin 1) tilausosoite, johon taksi halutaan, 2) tilausaika, jolloin taksi halutaan ja 3) taksin toivottu tyyppi.

Tilausosoite, johon taksi halutaan, kirjoitetaan yleisessä tapauksessa eksplisiittisesti tilaussanomaan. Tällainen tilausosoite on yleensä katuosoi-20 te. Tilausosoitteen käsittelyä voidaan monipuolistaa ottamalla käyttöön lyhyto-soitteiden käsittely. Lyhytosoite on helposti muistettava osoite, kuten "ooppera”, "kansallisteatteri” jne. Erään edullisen toteutuksen mukaan lyhyto-: *·· soite "koti" tarkoittaa kyseisen käyttäjän kotiosoitetta, joka voidaan noutaa tie- : ^liikennejärjestelmän tilaajarekisteristä. Vielä erään vaihtoehdon mukaan 25 "koti” on oletusosoite, johon taksi tilataan, ellei muuta osoitetta ilmoiteta. Tämä ;··; on erityisen hyödyllistä päätelaitteen (kuten puhelimen 15) ollessa vammaisen ,···. kotona, jolloin tilausosoitteena pidetään henkilön kotiosoitetta, joka noudetaan tätä tarkoitusta varten ylläpidettävästä listasta puhelimen 15 puhelinnumeron perusteella.

;;;* 30 Toinen edullinen lisäpiirre on vapaamuotoinen tekstikenttä, jota voi- ’·;·* daan käyttää ajo-ohjeen antamiseen taksinkuljettajalle. Esimerkiksi oopperan : ’ · ’: yhteydessä tilausosoite voisi olla "ooppera/alaovi”.

j”': Tilaussanomassa voidaan määritellä myös tilausaika, jolloin taksi . halutaan. Mikäli tilausaika on tyhjä, taksi halutaan heti. Muussa tapauksessa • I » 35 tilaus talletetaan ja käsitellään myöhemmin.

» t · « · 9 110911

Tilaussanomassa voidaan määritellä myös taksin (tai muun kulkuneuvon) tyyppi. Mikäli tyyppi on tyhjä, oletuksena pidetään normaalia 1+5 hengen henkilötaksia. Mahdollisia erikoistyyppejä kuvaavia lisämääritteitä ovat esimerkiksi ”inva”, ’’koira”, ’’sukset”, ’’minibussi” tai henkilömäärä numeerisena 5 jne. Yhteiskuljetustilaukset voidaan tunnistaa esimerkiksi avainsanoista ’’yhteis”, ’’kimppa” ’’pool” tai ’’car pool”.

Katkoviivoin osoitetut vaiheet 2-6 ja 2-7 ovat valinnaisia, edullisia lisäpiirteitä. Niissä määritetään, onko tilaus mielekäs, eli onko tilausosoite olemassa ja onko se yksikäsitteinen. Ellei tilaus ole mielekäs, käyttäjälle ilmoiteli) taan, että katuosoitetta ei löydy tai lyhytosoite on monitulkintainen, ja häntä pyydetään tekemään uusi tilaus. Eräs tapa vaiheiden 2-6 ja 2-7 toteuttamiseksi on tutkia, löytyykö tilausosoite kuvioissa 6 ja 7 selostettujen lyhytosoitere-kisterin ja/tai koordinaattitietokannan perusteella.

Samoin vaiheet 2-8 ja 2-9 ovat valinnaisia, edullisia lisäpiirteitä. 15 Niissä määritetään, onko tilaus välitön vai aikatilaus. Mikäli tilaus on aikatilaus (taksin toivottu tuloaika on kauempana kuin muutamien minuuttien päässä), kutsu eli aikatilaus lähetetään kaikille järjestelmään kuuluville takseille riippumatta niiden sijainnista tai varaustilanteesta.

Vaiheessa 2-10 määritetään tilausosoitteen perusteella taksijoukko, 20 joka ainakin aluksi koostuu tilausosoitetta lähellä olevista toivottua tyyppiä olevista takseista. Tilausosoitetta lähellä olevien taksien valitseminen voidaan sopivimmin toteuttaa matkaviestinjärjestelmän sijaintipalvelun tai -palvelimen : ’·· LS avulla. Edullisinta on, mikäli sijaintipalvelin on niin kehittynyt että sille voi- daan syöttää kysely, johon vastauksena halutaan taksit, jotka ovat tietyllä etäi-25 syydellä tilausosoitteesta (tai yksinkertaisemmin: taksit, joiden maantieteelliset x-ja y-koordinaatit ovat annettujen rajojen puitteissa). Sijaintipalvelimen tulisi .··*. tällöin vielä itsenäisesti päätellä, mitkä matkaviestimet ovat takseissa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että järjestelmän takseille varataan tietty ... alue numeroavaruudesta.

;;; 30 Ellei sijaintipalvelin kykene itsenäisesti erottamaan, mitkä matka- • · ’·;·* viestimet ovat takseissa, sille on syötettävä lista järjestelmään liittyneistä tak- : *\: seista. Tästä luonnollisesti aiheutuu merkittävä tietoliikennekuormitus taksi- keskuksen TC ja sijaintipalvelimen LS välillä, joten on edullista mikäli nämä . elementit on kytketty toisiinsa nopean yhteyden kautta, esimerkiksi siten että ; *; 35 molemmat sijaitsevat fyysisesti samassa suuren nopeuden lähiverkossa. Vaik- » » * * »· 10 110911 ka siis taksikeskuksen ja matkaviestinjärjestelmän operointi olisi eri yrittäjien vastuulla, laitteistot kannattaa kuitenkin sijoittaa toistensa yhteyteen.

Vielä eräs ongelma on yksityisyyden suoja. Matkaviestintilaaja ei yleensä halua antaa tietoa sijainnistaan ulkopuolisille. Tämä ongelma voidaan 5 ratkaista esimerkiksi siten, että järjestelmään liittyvät taksinkuljettajat antavat suostumuksensa siihen, että taksikeskukselle toimitetaan lista niistä takseista, jotka ovat riittävän lähellä tilausosoitetta. Taksin tarkkaa sijaintia ei siis tarvitse paljastaa. Tämä suostumus voidaan tallentaa esimerkiksi tilaajaprofiiliin.

Eräs edullinen tapa ratkaista signalointikuormitukseen liittyviä on-10 gelmia sijaintipalvelimen LS ja taksikeskuksen TC välillä selostetaan kuvion 3 yhteydessä.

Ellei sijaintipalvelua ole käytettävissä, vaihtoehtoisena ratkaisuna voidaan käyttää matkaviestinjärjestelmää, joka käyttää mikrosolutekniikkaa.

Vaiheessa 2-12 lähetetään puheyhteyttä muodostamatta kutsu tak-15 sijoukolle. Vaiheessa 2-14 odotetaan, vastaako jokin kulkuneuvo kutsuun määrätyn ajan kuluessa. Mikäli yksikään taksi ei vastaa, siirrytään vaiheeseen 2-16, jossa taksijoukko muodostetaan uudelleen. Kun taksijoukko muodostetaan uudelleen, voidaan valintakriteerejä samalla lieventää, esimerkiksi hyväksymällä yhä kauempana olevia ja/tai varattuna olevia takseja. Tämän jälkeen 20 palataan vaiheeseen 2-12, jossa kutsu toistetaan.

Kutsun ja vastauksen tekninen toteutus riippuu taksinkuljettajilla . '! olevien matkaviestinten tyypistä. GSM-järjestelmän matkaviestimille tilaus voi- : ’·· daan lähettää esimerkiksi lyhytsanomana. GPRS-palvelua tukeville matka- : : : viestimille tilaus voidaan sopivimmin lähettää datagrammina. Kun jokin taksi 25 vastaa kutsuun, lähetetään vahvistus taksinkuljettajalle ja käyttäjälle. Jo se, ;***: että taksijoukko muodostetaan uudelleen, saattaa aiheuttaa että jokin taksi .··*. vastaa kutsuun. Esimerkiksi mikäli tilaus lähetetään yhteydetöntä (connection less) protokollaa käyttäen, matkaviestinjärjestelmä ei tiedä, onnistuiko tilauk-sen lähetys vai oliko taksi katveessa tms. Sen sijaan yhteydellistä (connection-30 oriented) protokollaa, kuten lyhytsanomia käytettäessä matkaviestinjärjestelmä ;·’ saa taksilta kuittauksen onnistuneesta lyhytsanoman vastaanotosta, ja taksi- : keskus voi olettaa, että tilauksen kohteena olleet taksit ovat myös vastaanot- :' “: taneet lyhytsanoman.

/ . Kuten aiemmin todettiin, mikäli taksikeskuksen operaattori ostaa ; ; 35 sanomapalvelut matkaviestinjärjestelmän operaattorilta, on kustannusten mi- ’· nimoimiseksi tärkeää optimoida tilauksen kohteena oleva taksijoukko. Eräs ta- 11 110911 pa kustannusten pienentämiseksi on lähettää kutsu vain takseille, jotka ovat valmiina vastaanottamaan kutsuja. Tällainen valmiustila ei välttämättä ole aivan sama asia kuin että taksi on ’’vapaa”. Taksi voi nimittäin ottaa vastaan kutsuja jo jonkin aikaa ennen edellisen kuljetuksen päättymistä. Teknisesti tämä 5 voidaan toteuttaa seuraavasti. Kun taksinkuljettajan työvuoro alkaa, hän lähettää taksikeskukselle datagrammin tai lyhytsanoman, jossa hän ilmoittaa olevansa valmiustilassa. Kun taksi ottaa vastaan tilauksen ja taksikeskus vahvistaa tilauksen, kyseinen taksi merkitään automaattisesti varatuksi. Sen lisäksi taksinkuljettaja voi lähettää eksplisiittisen varattu-tilaa osoittavan datagram-10 min tai lyhytsanoman, mikäli hän ottaa asiakkaan kyytiin kadulta tai taksipysä-kiltä. Kun taksi taas lähestyy kohdeosoitetta, kuljettaja voi lähettää valmiustilaa osoittavan datagrammin tai lyhytsanoman.

Eräs toinen tapa sanomakustannusten pienentämiseksi on, että kutsun kohteena oleva taksijoukko on aluksi hyvin pieni, jopa yksi. Tällöin 15 vastaavasti aika, jona vastausta odotetaan on hyvin lyhyt. Esimerkiksi aluksi voidaan lähettää kutsu vain yhdelle valmiustilassa olevalle taksille, ja ellei tämä vastaa, voidaan kutsu lähettää seuraavalle taksille jo 5 - 10 sekunnin kuluttua.

Mikäli kutsujen lähettämisjärjestys määräytyy taksinkuljettajan ni-20 men, puhelinnumeron tai IP-osoitteen mukaan, on vaarana että suositaan luettelon alussa olevia taksinkuljettajia. Tilaukset voidaan tasapainottaa siten, että pitkän ajanjakson kuluessa kukin saa yhtä paljon tilauksia, ottamalla mukaan jokin satunnainen tekijä. Eräs satunnainen tekijä on se, että tilaus lähe-tetään ensin käyttäjää lähimmälle taksille, sitten toiseksi lähimmälle jne.

25 Kuvio 3 esittää muunnelmaa kuviossa 1 näytettyyn arkkitehtuuriin.

Eräs erityisen edullinen tapa ratkaista signalointikuormitukseen liittyvä ongel-» · # _ .···. ma sijaintipalvelimen LS ja taksikeskuksen TC välillä on se, että taksikeskuk- seen järjestetään sijaintipalvelimen kopio LS’ siltä osin, kun matkaviestintilaajat ovat taksikeskukseen liittyneitä taksinkuljettajia. Käytännössä tämä tarkoit-30 taa sitä, että taksikeskuksen operaattorin ei ole mahdollista toteuttaa omaa I · ’·;·* sijaintipalveluun liittyvää kolmiomittaus- tai muuta paikannustekniikkaa, mutta iv: taksikeskus TC voi saada tai ostaa järjestelmään liittyneiden taksien matka- viestimien koordinaattitiedot matkaviestinjärjestelmän operaattorilta. Tällöin matkaviestinjärjestelmän tilaajatietoihin tallennetaan tieto siitä, että järjestel-35 mään liittynyt taksinkuljettaja on antanut suostumuksensa sijaintitietojensa • luovuttamiseen taksikeskukselle. Kuviossa 3 on nähtävissä kolme keksinnön 12 110911 kannalta erilaista matkaviestintä. Viite 30 edustaa kaikkia muita kuin taksinkuljettajien matkaviestimiä. Viite 31 edustaa niiden taksinkuljettajien matkaviestimiä, jotka eivät ole työvuorossa (auto on tyhjä). Viite 32 edustaa varattujen taksien matkaviestimiä (autossa on matkustaja). Viite 33 edustaa valmius-5 tilassa olevien taksien matkaviestimiä (autossa on vain kuljettaja). XY30 - XY33 edustavat vastaavia koordinaattitietoja. Viite LM (LI = Location Information) edustaa sijainti- eli koordinaattitietoihin liittyvää informaatiovirtaa kaikentyyppisten matkaviestinten 30 - 34 osalta, eli niitä sijaintitietoja, joita ylläpidetään matkaviestinjärjestelmän sijaintipalvelimessa LS. FM (Filter) on suodin, jolla 10 matkaviestinjärjestelmästä ulos toimitetut sijaintitiedot rajoitetaan koskemaan niitä tilaajia (taksinkuljettajia), jotka ovat antaneet suostumuksensa sijaintitietojen luovuttamiseen. Katkoviivoin esitetty nuoli 38 kuvaa sitä, että suotimen FM toimintaa ohjataan kotirekisterin HLR tilaajatietojen perusteella (olettaen että tällainen suostumus talletetaan kotirekisterin tilaajatietoihin). Suotimelle 15 FM johdettu informaatiovirta LI2 sisältää kaikkien matkaviestinten 30 - 34 koordinaatit, mutta siitä ulos johtava informaatiovirta LI3 sisältää vain taksinkuljettajien matkaviestinten 31-33 koordinaattitiedot. Suodin FM kuvastaa siis toiminnallisuutta, joka tarvitaan yksityisyyteen (sijaintiin) liittyvän tietoturvan varmistamiseksi. Sen lisäksi on edullista käyttää toista suodinta FI2, jonka toi-20 mintaa ohjataan taksikeskuksen palvelimelta S (nuoli 39). Suodin FI2 saa aikaan, että taksikeskuksen sijaintipalvelimelle LS’ johdettava informaatiovirta LI4 ei sisällä ainakaan ei-työvuorossa-olevien taksinkuljettajien 31 sijaintitietoja. (Taksinkuljettajien suostumus sijaintitietojen luovuttamiseen saattaa koskea vain sitä aikaa, jolloin he ovat työvuorossa.) Sen lisäksi voidaan matkaviestin-25 järjestelmän PLMN ja taksikeskuksen TC välistä signalointikuormitusta vä-hentää suodattamalla pois varattujen taksien 32 sijaintitiedot. Vaihtoehtoisesti .’Il varattujen taksien 32 sijaintitiedot voidaan päivittää taksikeskukselle vain suhteellisen harvoin, esimerkiksi kerran minuutissa tai vain silloin kun ne ovat muuttuneet edellisestä mittauksesta merkittävästi, esimerkiksi useita satoja • · · 30 metrejä.

»· ·

Se, että taksikeskuksen sijaintipalvelin LS’ on matkaviestinjärjes-telmän sijaintipalvelimen LS suodatettu kopio, tarkoittaa että asioita tarkastel-laan tietoja pyytävän elementin kannalta. Sijaintipalvelimesta LS’ siis saadaan » ♦ sijaintitietoja samoin kuin matkaviestinjärjestelmän sijaintipalvelimesta LS. Sen « · 35 sijaan sisäiseltä rakenteeltaan taksikeskuksen sijaintipalvelin LS’ voi olla huo-mättävän yksinkertainen, koska kaikki prosessointi on jo tapahtunut matka- 13 110911 viestinjärjestelmän sijaintipalvelimessa LS. Itse asiassa sijaintipalvelimen LS’ konkreettinen toteutus voi olla vain koordinaattitiedot X ja Y taksitietokannassa TDB, kuten kuvion 5 yhteydessä selostetaan.

Kuviot 4A - 4C esittävät taksin tilaamista erilaisilla päätelaitteilla. 5 Kuvio 4A esittää taksin tilaamista Internet-selaimella varustetulla tietokoneella 11. Tietokoneen käyttäjä muodostaa selaimen avulla yhteyden taksikeskuksen osoitteeseen 400, esimerkiksi ’’www.abc-taxi.org”. Taksikeskus lähettää tietokoneelle 11 HTML-kielisen lomakkeen 402, jossa on seuraavat kentät. Tilaus-osoite 410 ilmoittaa osoitteen, johon taksi halutaan (kuljetuksen lähtöosoite). 10 Tähän kenttään voidaan syöttää eksplisiittinen katuosoite tai yllä mainittu ly-hytosoite, esimerkiksi ’’koti” tai ’’ooppera”. Valinnainen kohdeosoite 412 ilmoittaa osoitteen, johon kuljetuksen halutaan päättyvän. Normaali henkilötaksi ei yleensä tarvitse kohdeosoitetta etukäteen, vaan käyttäjä ilmoittaa sen kyydin alussa. Kohdeosoitetta tarvitaan kuitenkin tilattaessa yhteistakseja, tavaratak-15 seja, erityisen pitkiä matkoja varten tms. Aikakenttä 414 ilmoittaa, koska taksin halutaan tulevan. Mikäli kenttä 414 on tyhjä tai sen arvo on ’’heti”, taksi halutaan mahdollisimman nopeasti. Kenttä 416 osoittaa valinnaisen ajo-ohjeen, esimerkiksi ’’alaovelle”, "Susitien kautta”, tms. Valinnainen kenttä 418 ilmoittaa käyttäjän puhelinnumeron (esimerkiksi siltä varalta, että ajo-ohjeet eivät olisi 20 riittävät tai taksinkuljettaja joutuisi tiedottamaan myöhästymisestä tms.) Kenttä 420 osoittaa taksin tyypin. Tässä esimerkissä kenttä 420 koostuu useasta eri- » * 1. ’ *: tyisvaatimuksia osoittavasta yhden bitin parametrista.

; *·· Huomattakoon, että normaali Internet-selaimen käyttö ei edellytä : minkäänlaista autentikointia (käyttäjän identiteetin varmentamista). Autenti- 25 koinnin katsotaan kuitenkin olevan Internet-kaupan ammattilaisten tuntemaa . ··. tekniikkaa. Yksinkertainen autentikointi syntyy siitä, että tilaus tehdään valin- naisen puhelinverkon kautta, jolloin Internet-palveluntarjoajan on välitettävä « · puhelinnumero taksikeskukselle. Toinen mahdollinen autentikointimekanismi ,,, perustuu sirukorttien käyttöön.

/ » ‘’ 30 Kuvio 4B esittää taksin tilaamista WAP-puhelimella 13. Tilaus voi- < « *···' daan toteuttaa periaatteessa samoin kuin kuviossa 4A. Ainoan rajoituksen iv: asettaa puhelimen näytön 425 pieni koko. Sen vuoksi lomake WAP-lomake • 4 402’ on tiivistetympi kuin Internet-lomake 402, ja sitä joudutaan selaamaan ,* . ylä/alasuunnassa.

i * > ; 35 Kuvio 4C esittää taksin tilaamista GSM-järjestelmän lyhytsanoma- t « t _ • *: toimintoa käyttäen. Tässä esimerkissä käyttäjä tilaa 1+8 hengen minibussin 110911 14 kaupunginteatteriin lähettämällä taksikeskuksen numeroon lyhytsanoman, joka sisältää ainakin erottamiskykyisen alkuosan tilausosoitteesta sekä avainsanan ”1+8”.

Kuvio 5 esittää järjestelmään liittyneistä takseista ylläpidettäviä tie-5 toja eli taksitietokantaa TDB (Taxi Data Base). Nro tarkoittaa järjestelmän sisäistä numeroa eli tietueen indeksiä. LIC (License plate) tarkoittaa auton rekisterinumeroa. ID (Identifier) on puhelinnumero, IP-osoite tai muu matkaviestinjärjestelmän tunniste, jolla taksiin saadaan yhteys. Seuraavat kolme kenttää (tyyppi, sukset, eläin) osoittavat, onko kyseessä normaali- tai invataksi tai mini-10 tai täyskokoinen bussi (1 + 8 tai 1 + N henkeä), ja voiko taksilla kuljettaa suksia tai eläimiä. Tähän asti selostetut kentät ovat staattisia, eli niiden arvo ei yleensä muutu. Seuraavat kentät ovat dynaamisia, eli taksikeskuksen palvelin S päivittää niitä jatkuvasti. Kenttä ’’ajossa” ilmoittaa, onko taksi työvuorollaan vai ei. Valmiskenttä ilmoittaa, onko taksi valmiina vastaanottamaan tilauksia. X 15 ja Y ovat taksin koordinaatit, joita palvelin S päivittää matkaviestinjärjestelmän sijaintipalvelimelta LS saamiensa tietojen perusteella. Itse asiassa koordinaatit X ja Y, yhdessä niitä päivittävän ja etäisyyksiä määrittävän logiikan kassa, onkin eräs mahdollinen sijaintipalvelimen LS’ (kuvio 3) konkreettinen toteutus.

Kuvio 6 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista ly-20 hytosoiterekisteriä SAR (Short Address Register). Käyttäjän on paljon helpompi muistaa julkisten rakennusten, lentoasemien ja laivaterminaalien nimet kuin niiden katuosoitteet. Lyhytosoiterekisteri ja siihen liittyvä logiikka palvelimessa " S toimivat edullisesti niin, että käyttäjän tarvitsee kirjoittaa vain erottamiskykyi- nen alkuosa, esim. ’’kaupunginte". Teknisesti järjestelmää olisi mahdollista 25 laajentaa niin, että mikäli matkaviestintilaaja tilaa taksin osoitteeseen ’’teatteri”, niin järjestelmä voisi sijainninhallinnan tai sijaintipalvelun perusteella päätellä, mistä teatterista on kyse. Tällöin kuitenkin jouduttaisiin jonkin verran matka-viestintilaajan sijaintitietoja luovuttamaan taksikeskuksen käyttöön. Toisaalta käyttäjä on tässä tapauksessa kuitenkin valmis ilmoittamaan sijaintinsa, joten 30 taksin tilausta tiettyyn osoitteeseen voitaisiin pitää implisiittisenä suostumuk- • · sena siihen, että tilaajan sijaintitietoja voidaan luovuttaa taksikeskukselle.

Ί* Kuvio 7 esittää koordinaattitietokantaa CDB (Coordinate Data Ba- j’\: se). Koordinaattitietokannassa on lueteltu järjestelmän kattaman palvelualu- een kaupungit ja kunnat ja niissä olevat postiosoitteet. Kuvio 7 esittää koordi-. 35 naattitietokannan kohtaa, jossa näkyy Helsingissä oleva Karhutie (koordinaatit

: i eivät ole minkään todellisen järjestelmän koordinaatteja). Tietokantaan CDB

• I ft • · 15 110911 on sijoitettu parillisia ja parittomia talonumeroita sellaisiin kohtiin, missä tie muuttaa suuntaansa tai talotiheys vaihtelee. Näiden pisteiden välillä koordinaatit voidaan selvittää interpoloimalla. Esimerkiksi tilausosoite OA (Order Address) ’’Karhutie 123” muunnetaan koordinaateiksi seuraavasti. Tietokannassa 5 CDB numeroa 123 seuraavaksi pienempi pariton osoite on 75 ja seuraavaksi suurempi pariton osoite on 139. Näiden osoitteiden väliltä koordinaatit XY saadaan lineaarisella interpoloinnilla. Koordinaattien lisäksi tietokantaan CDB voidaan tallentaa kaupunginosa tai sen lyhenne (Abbreviation, AB), kuten tässä Ή-niemi” (=Herttoniemi). Tämän piirteen käyttö selostetaan kuvioiden 8A ja 10 8B yhteydessä.

Kuvio 8A esittää keksinnön tyypillistä käyttötilannetta ja kuvio 8B esittää vastaavia tietorakenteita ja informaatiovirtoja. Oletetaan, että taksit T1 -T10 ovat kirjautuneina järjestelmään. Taksit T1, T3, T4 ja T7 - T10 ovat vapaita eli valmiustilassa. Kuviossa 8A tämä näkyy siten, että taksin takapenkki 15 on tyhjä. Kuviossa 8B tämä näkyy siten, että taksitietokannan TDB valmiustilaa osoittava sarake on kyseisen taksin kohdalla ”1”. Taksit T2, T5 ja T6 ovat varattuja (takapenkillä on matkustaja ja valmiustilaa osoittava sarake on ”0”). Käyttäjä A tilaa taksin Titanicin terminaaliin 82. Käyttäjä A kuitenkin päättelee, että "TITAN” on erottamiskykyinen alkuosa, joten hän lähettää taksikeskuk-20 selle tilaussanoman OM (order message), joka sisältää sanan "TITAN”. Erityisvaatimuksina on valmius kuljettaa suksia ja koira. Tilaussanoma on siis ko-, . konaisuudessaan ’’TITAN SUKSET KOIRA”. Taksikeskus TC vastaanottaa ti- ; laussanoman ja havaitsee ensin siinä olevat avainsanat ’’sukset” ja ’’koira”, jot ka tulkitaan erityisvaatimuksiksi. Sana ’’TITAN” ei löydy erityisvaatimusten lis-25 taita, joten palvelin S syöttää sen lyhytosoiterekisteriin SAR, joka löytääkin Ti-

> I I

,,.·* tanicin terminaalia vastaavan tilausosoitteen OA = "Itäinen Satamakatu 54”.

[”: Tämä osoite syötetään koordinaattitietokantaan CDB, josta saadaan vastaavat koordinaatit XY. Nämä koordinaatit syötetään taksikeskuksen sijaintipalveli- melle LS’ (tai matkaviestinjärjestelmän sijaintipalvelimelle LS, ks. kuviot 1 ja 3).

. 30 Sijaintipalvelin etsii terminaalin 82 läheisyydessä olevia takseja. Terminaalia t‘".# lähin taksi on T2, mutta se on varattu. Lähin vapaa taksi on T3, mutta siinä ei » » voi kuljettaa koiria. Lähin vapaana oleva ja erityisvaatimukset täyttävä taksi on : T1. Vaikka T1 onkin käyttäjää A lähinnä linnuntietä pitkin, se on merenlahden toisella puolella. Tämä asia ilmenee koordinaattitietokannan edullisen suori-.·* : 35 tusmuodon mukaisesti siten, että taksin T1 sijaintipaikan ja terminaalin välillä .‘t i on palkki 84, jota etäisyyden mittaus ei saa ylittää. Sijaintipalvelin määrittää 110911 16 taksin T1 etäisyyden terminaalista 82 kiertämällä palkin 84 (katkoviivaa 86 pitkin), jolloin se havaitsee, että maan yli laskettu etäisyys terminaalista 82 on pienin taksilla T10 ja lähes yhtä pieni taksilla T7. Kutsu CL lähetetään siis ensiksi taksille T10. Taksin T10 yhteystiedot luetaan taksitietokannan TDB sa-5 rakkeesta ID (identifier), jossa on kyseisen taksin puhelinnumero, IP-osoite tai vastaava tunniste, johon kutsu lähetetään.

Kuvion 8B yläreunassa on nähtävissä vielä eräs edullinen lisäpiirre. Nimittäin taksinkuljettajan työtä helpottaa, mikäli lyhytosoiterekisteriä SAR käytetään toisinpäin, eli kutsussa ilmoitetaan vain lyhytosoite SA. Kuljettajan 10 on paljon helpompi hahmottaa sana ’’Titanic” kuin ’’Itäinen Satamakatu 54”. Tällainen lyhytosoite voidaan näyttää taksin päätelaitteella suuremmin kirjaimin kuin pitkä katuosoite. Vaihtoehtoisesti tarkka katuosoite voidaan muuntaa lyhenteeksi kutsua varten koordinaattitietokannassa CDB, kuten kuviossa 7 näytetään. Siinä Karhutien kohdalla lukee lyhenne AB (abbreviation), jonka ar-15 vo on ”H-niemi”, mikä tarkoittaa että Karhutie sijaitsee Herttoniemessä. Tällainen lyhenne AB tai lyhytosoite SA riittää, jotta kuljettaja voisi päättää, vastaako hän kutsuun vai ei. Täydellinen osoite voidaan lähettää vasta tilauksen vahvistuksen yhteydessä.

Oletetaan seuraavaksi, että taksin T10 kuljettaja ei syystä tai toi- 20 sesta vastaa kutsuun, joten muutaman sekunnin kuluttua kutsu lähetetään taksille T7. Tämän kuljettaja vastaa kutsuun, jolloin hänelle lähetetään vah- , . vistus CN2 (ja tarvittaessa tarkka katuosoite, ajo-ohjeet ym.) Samalla käyttä- ; jälle A lähetetään kuittaus CN1, siitä että jokin taksi on vastaanottanut tilauk- * *’ sen. Kuittaus CN1 sisältää edullisesti yhden tai useamman seuraavista tie- 25 doista: taksin rekisterinumero, taksinumero, taksin puhelinnumero, taksin etäi-syys tilausosoitteesta tilauksen vastaanottohetkellä. Mikäli tilaus on tehty ly-hytosoitetta käyttäen, on edullista lähettää myös tulkittu tilausosoite täydellise-nä, jolloin käyttäjällä on mahdollisuus muuttaa väärin tulkittua tilausta.

Kulkuneuvopäätelaite 30 Taksin tai muun tilattavan kulkuneuvon päätelaitteena voidaan peri- aatteessa käyttää tavallista solukkomaisen matkaviestinjärjestelmän matka-viestintä. Mitään erilaista taksipäätettä ei siis tarvita. Tavallisen matkaviesti-men etuina on, että ne ovat halpoja, pienikokoisia ja monikäyttöisiä. Kuljettaja . voi helposti ottaa matkaviestimen mukaan poistuessaan autosta esimerkiksi ; 35 kahville, ja hän on silti taksikeskuksen tavoitettavissa.

17 110911

Kuitenkin kulkuneuvopäätelaitteella tulisi olla joitakin erityistoimintoja ainakin sinä aikana, jolloin päätelaitetta käytetään kulkuneuvossa ja aivan erityisesti silloin kun sitä käytetään ajon aikana. Tällaisia erityistoimintoja ovat 1) taksikeskukselta saapuvan kutsun (lyhytsanoman, datagrammin tms.) si-5 säilön näyttäminen automaattisesti ja 2) tiettyjen sanomien lähettäminen taksi-keskukselle matkaviestimen pikanäppäimiä painamalla. Pikanäppäimellä tarkoitetaan mitä tahansa (yleensä ohjelmoitavaa) näppäintä, siten että yhden näppäimen painaminen saa aikaan siihen kytketyn toiminnon suorittamisen. Kun taksille lähetetään kutsu esimerkiksi lyhytsanomana, päätelaitteen tulee 10 näyttää lyhytsanoman sisältö automaattisesti. Tällöin päätelaitteen helpoimmin löydettävän näppäimen kohdalla tulee lukea ’’hyväksy” tai vastaavaa. Kutsun sisällön näyttämisen lisäksi on hyvä tiedottaa kuljettajalle saapuneesta kutsusta äänimerkillä. Lyhytsanomien vastaanottamisen yhteydessä matkaviestimet yleensä antavatkin jonkinlaisen äänimerkin, mutta datagrammien yhtey-15 dessä äänimerkin antaminen on lisäpiirre. Jotkut matkaviestimet tukevat tällaisten erityistoimintojen tallentamista esimerkiksi käyttäjän tunnistuskortille (GSM-järjestelmässä SIM-kortille, Subscriber Identity Module), jolloin itse matkaviestimeen ei tarvitse tehdä laitteistomuutoksia. Toinen mahdollisuus on, että kulkuneuvossa matkaviestin liitetään sopivaan prosessoriin tai kannetta-20 vaan tietokoneeseen, joka toteuttaa tarpeelliset erityistoiminnot.

Sen sijaan tai sen lisäksi, että kulkuneuvopääte näyttää kutsun sisällön kuljettajalle, päätelaite tai siihen liitetty tietokone voi edullisesti synte- • " soida vastaavan puheen. Mikäli lisäksi kutsun hyväksymistä osoittava painike on sijoitettu ohjauspyörään, ei kuljettajan tarvitse lainkaan siirtää katsettaan ,i.: 25 kutsun hyväksymiseksi. Kutsun hyväksymis-ja muiden painikkeiden sijasta tai : niiden lisäksi voidaan käyttää myös puheentunnistusta.

Kuvio 9 esittää taksin tiloja ja niiden välisiä tilasiirtoja. Taksilla on i”': seuraavat pitkäaikaiset tilat: 90: ei työvuorossa, 91: vapaa ja 92: varattu. Tä- • · · män lisäksi taksi siirtyy hyväksyn-tilaan 93, kun kuljettaja ilmoittaa hyväksy-30 vänsä kutsun ja jää odottamaan vahvistusta taksikeskukselta. Työvuoroon !!!_ siirtyminen 93 ja siitä poistuminen 94 signaloidaan vain verraten harvoin. Sen sijaan siirrokset 96 ja 98 tulee voida tehdä erittäin nopeasti. Tilasiirto 96 ta-j pahtuu, kun kuljettaja ottaa matkustajan muuten kuin taksikeskuksen kautta.

: Kuviosta 9 voidaan päätellä, että siirrokset 96 ja 98 ovat ainoat, joissa on kul- ; 35 jettajan on tehtävä nopeita valintoja. Päätelaitteelle siis riittää, että siinä on ! kaksi kontekstisidonnaista pikanäppäintä. Mikäli päätelaite on yhteydessä tak- is 110911 sin taksamittariin, taksamittari (tai sitä ohjaava prosessori) voi signaloida tila-siirrot 96 ja 97 taksikeskukselle automaattisesti. On kuitenkin edullista, mikäli taksinkuljettaja voi signaloida tilasiirron 97 jo hieman ennen kuljetuksen päättymistä.

5 Taksipäätelaitteen edullisen suoritusmuodon mukaan sille lähetet tyä tilausosoitetta, sen mahdollisia koordinaatteja ja/tai mahdollista kohde-osoitetta voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin.

Mikäli taksipäätelaite tai siihen kytketty tietokone tukee paikannus-ja karttatoimintoa, päätelaite voi näyttää tilausosoitteen koordinaatit ja kartan 10 kyseisen alueen ympäriltä. Samoin tilausosoitetta ja kohdeosoitetta voidaan käyttää ajomatkan ilmaisemiseen taksikuitissa.

Poikkeustilanteet ja muunnelmat

Keksinnön mukaisen taksikeskuksen eräs edullinen suoritusmuoto liittyy aikatilaukseen, eli tilaukseen jolloin taksin halutaan tulevan määrättyyn 15 aikaan. Mikäli pyydetty ajanhetki on kauempana kuin muutamien minuuttien päässä, taksin tämänhetkinen valmiustila ja etäisyys tilausosoitteesta ovat merkityksettömiä, ja aikatilaus lähetetään kaikille järjestelmään liittyneille ehdot täyttäville takseille, jolloin nopeimmin vastaava taksinkuljettaja saa tilauksen. Aikatilaus voidaan lähettää myös kuljettajille, jotka eivät tällä hetkellä ole työ-20 vuorossa, mikäli kuljettajat tällaisia tilauksia haluavat.

Keksintö soveltuu myös yhteiskuljetusten (car pooling) hallintaan.

Tällöin tilaukseen on liitettävä kohdeosoite ja henkilömäärä. Taksikeskuksen ; palvelin voi itse, ennalta määrättyjen päättelysääntöjen perusteella päätellä, : koska tilauksien määrä ylittää kannattavuusrajan. Lisäksi voidaan asettaa • « · 25 odotusajan yläraja eli aika, jolloin yhteiskuljetus toteutetaan vaikka vaadittava .···. henkilömäärä ei olisikaan koossa. Vielä erään edullisen muunnelman mukaan ,··. käyttäjä voisi asettaa aikarajan, johon mennessä kuljetus toteutetaan yhteis- kuljetuksena. Ellei kuljetus toteudu tähän aikaan mennessä yhteiskuljetukse-na, se toteutetaan tämän jälkeen normaalina taksikuljetuksena. Yhteiskuljetus 30 on myös edullinen tapa kunnille toteuttaa vammaispalvelulain vaatimukset. ’···’ Kuntien on järjestettävä vammaisille kuljetuspalvelut, mutta ne saadaan to- teuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Vammainen voisi tilata taksin kotiinsa ;*·*; vain soittamalla taksikeskukseen.

Taksitolpat eli -pysäkit voidaan ottaa huomioon seuraavasti. Mikäli 35 tilausosoitetta lähellä on taksitolppa ja sillä on takseja, kutsu voidaan ensin . ·: suunnata kyseisen tolpan takseille. Taksikeskus voi päätellä taksin seisovan 19 110911 tolpalla sillä perusteella, että taksin koordinaatit ovat olennaisesti samat kuin taksitolpan koordinaatit, taksi on valmiustilassa eikä se liiku. Tällöin jonon ensimmäinen taksi on se, joka on kauimmin odottanut valmiustilassa. Järjestelmän tarkoitus on kuitenkin ensisijaisesti minimoida käyttäjän odotusaika, joten 5 ensimmäinen kutsu suunnataan taksitolpalla odottavalle taksille, mikäli tolppa on vain vähän kauempana kuin lähinnä oleva, vaatimukset täyttävä taksi.

Vammaiset, vanhukset jne. voivat valinnaisesti tilata taksin kotiinsa tavallisella valinnaisen puhelinverkon PSTN (Public Switched Telephone Network) puhelimella 15 (kuvio 1). Tässä tapauksessa tilausosoite voidaan mää-10 rittää seuraavasti. Taksikeskuksessa ylläpidetään listaa palvelun piiriin kuuluvista vammaisista ym. Tähän listaan kuuluu henkilön puhelinnumero, kotiosoite ja tarvittavan taksin tyyppi (kuten invataksi). Tällöin keksinnön mukaisena digitaalisena tilaussanomana OM voidaan pitää puhelunmuodostussa-nomaa puhelimelta 15. Puhelunmuodostussanoma sisältää puhelimen 15 nu-15 meron, jonka avulla listasta voidaan määrittää kotiosoite ja taksin tyyppi. Johonkin puhelimen 15 pikavalintaan voidaan ohjelmoida taksikeskuksen numero.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-20 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

> * · • · * «· · • · · • f · · · I · I > » i a • · ·

Claims (10)

1. 20 110911
2. 1. Menetelmä kulkuneuvon automaattista tilaamista varten soluk-komaisen matkaviestinjärjestelmän (PLMN) kautta, kun matkaviestinjärjestelmään liittyy useita tilattavissa olevia kulkuneuvoja (16, T1 - T10), joista kussa-5 kin on ainakin kyseistä matkaviestinjärjestelmää tukeva kulkuneuvopäätelaite ja matkaviestinjärjestelmässä ylläpidetään sijainninhallintaa (MM) yhteyden muodostamiseksi kuhunkin kulkuneuvopäätelaitteeseen; jossa menetelmässä - määritetään kulkuneuvon tilausosoite (OA); ja 10. ylläpidetään valintakriteerijoukkoa tilattavien kulkuneuvojen osa joukon muodostamiseksi, siten, että valintakriteerijoukkoon kuuluu olennaisena kriteerinä kulkuneuvon läheisyys mainittuun tilausosoitteeseen (OA) nähden; - muodostetaan (2-10) tilattavista kulkuneuvoista osajoukko (T10) 15 mainitun valintakriteerijoukon perusteella; tunnettu siitä, että: - vastaanotetaan (2-2) sanallinen digitaalinen tilaussanoma (OM) tilauksen suorittavan käyttäjän (A) käyttäjäpäätelaitteelta (11 -15); - kulkuneuvon tilausosoite (OA) määritetään (2-4) mainitun sanalli-20 sen digitaalisen tilaussanoman perusteella; . : - lähetetään (2-12) puheyhteyttä muodostamatta kutsu (CL) maini- tun osajoukon kulkuneuvoille; ja : ” - mikäli yksikään osajoukon kulkuneuvo ei ennalta määrätyn ajan kuluessa vastaa lähetettyyn kutsuun, muodostetaan uusi osajoukko (T7) ja :...' 25 toistetaan kutsu. • · .···. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • » että kulkuneuvon läheisyyden määritys mainittuun tilausosoitteeseen (OA) , nähden käsittää vaiheet: t · M » ‘ / - ylläpidetään koordinaattitietokantaa (CDB) mainitun tilausosoitteen 30 (OA) muuntamiseksi koordinaattijoukoksi (XY); - ylläpidetään sijaintipalvelua (LS, LS’) päätelaitteiden sijainnin mää- « rittämiseksi paremmalla kuin mainitun sijainninhallinnan (MM) tuottamalla tarkkuudella; ja : ;* - tuotetaan tilausosoitetta (OA) vastaavan koordinaattijoukon (XY) 35 perusteella sijaintipalvelusta (LS, LS’) mainitun kulkuneuvojoukon osoittava lista. 21 110911
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuun valintakriteerijoukkoon lisäksi kuuluu aika, jonka kulkuneuvo on odottanut valmiustilassa.
4. 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että uuden osajoukon muodostaminen käsittää valintakri- teerijoukon lieventämisen.
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osajoukko koostuu aluksi valmiustilassa olevista kulkuneuvoista ja mikäli yksikään kulkuneuvo ei vastaa muutaman kerran toistettuun kutsuun, osajouk- 10 ko käsittää myös varattuja kulkuneuvoja.
6. 6. Solukkomaiseen matkaviestinverkkoon (PLMN) liitettävä tilaus-palvelin (TC, S) henkilö- tai tavarankuljetukseen tarkoitetun kulkuneuvon (16, T1 - T10) automaattista tilaamista varten tilausosoitteeseen, kun kussakin tilattavassa kulkuneuvossa on kulkuneuvopäätelaite kommunikoimiseksi matka- 15 viestinverkon kanssa; johon tilauspalvelimeen kuuluu: - ensimmäiset logiikkavälineet (2-10, LI4, LS’, TDB) tilausosoitetta (OA) lähellä olevien kulkuneuvojen osajoukon (T10) määrittämiseksi; . tunnettu siitä, että tilauspalvelimeen lisäksi kuuluu: # * 20. ensimmäiset liitäntävälineet (2-2) digitaalisen sanallisen tilaussa- i noman (OM) vastaanottamiseksi käyttäjän (A) käyttäjäpäätelaitteelta (11 -15); :..v - tilausosoitteen (OA) muodostamisvälineet (2-4) mainitun digitaali- sen sanallisen tilaussanoman (OM) perusteella; - toiset liitäntävälineet (2-12) kutsun (CL) lähettämiseksi puheyhteyt- 25 tä muodostamatta mainitulle kulkuneuvojen osajoukolle (T10); • · · - toiset logiikkavälineet (2-14, 2-16) sen määrittämiseksi, saadaanko joltakin osajoukon kulkuneuvolta (T10) vastaus (RP) mainittuun kutsuun ennal- » · ..... ta määrätyn ajan kuluessa, ja osajoukon (T7) uudelleenmuodostamiseksi ja ”* kutsun toistamiseksi, mikäli vastausta ei saada; ja : '·· 30 - kolmannet logiikkavälineet (2-20) ensimmäisen vahvistuksen (CN1) lähettämiseksi käyttäjälle (A) ja toisen vahvistuksen (CN2) lähettämi-seksi vastauksen (RP) ensimmäisenä lähettäneelle kulkuneuvolle (T7). • · *
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tilauspalvelu, tunnettu siitä, että ensimmäisiin logiikkavälineisiin (2-10, LI4, LS’, TDB) kuuluu: 22 110911 - koordinaattitietokanta (CDB) mainitun tilausosoitteen (OA) muuntamiseksi koordinaattijoukoksi (XY); - sijaintipalvelin (LS’) kulkuneuvopäätelaitteiden sijainnin määrittämiseksi paremmalla kuin matkaviestinverkon sijainninhallinnan (MM) tuotta- 5 maila tarkkuudella.
8. 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen tilauspalvelun, tunnettu siitä, että tilausosoitteen (OA) muodostamisvälineisiin kuuluu lyhytosoiterekis-teri (SAR) lyhytosoitteen (SA) muuntamiseksi tilausosoitteeksi (OA).
9. 9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen tilauspalvelu, t u n -10 n ett u siitä, että kutsu (CL) sisältää tilausosoitetta (OA) vastaavan lyhenteen (AB) tai lyhytosoitteen (SA), ja toinen vahvistus (CN2) vastauksen (RP) lähettäneelle kulkuneuvolle sisältää tilausosoitteen (OA).
10. 10. Matkaviestinverkkoon liitettävä kulkuneuvopäätelaite henkilö- tai | tavarankuljetukseen tarkoitetun kulkuneuvon (16, T1 - T10) automaattista ti- j 15 laamista varten, johon kulkuneuvopäätelaitteeseen kuuluu: - välineet kutsun (CL) vastaanottamiseksi tilauskeskukselta (TC) matkaviestinverkon (PLMN) kautta, joka kutsu osoittaa kulkuneuvon ainakin likimääräisen tilausosoitteen; . . - kutsun vastaanottamisvälineisiin liitetyt välineet mainitun ainakin • · 20 likimääräisen tilausosoitteen viestimiseksi kulkuneuvon kuljettajalle; * * • " - kutsun hyväksymisvälineet kuljettajan hyväksymisen vastaanotta- :.i.: miseksi; - hyväksymisvälineisiin liitetyt välineet vastauksen (RP) lähettämi-seksi tilauskeskukselle; 25. välineet vahvistuksen (CN2) vastaanottamiseksi tilauskeskukselta; ja - vahvistuksen vastaanottamisvälineisiin liitetyt välineet vahvistuk- ···. sen viestimiseksi kuljettajalle; T tunnettu siitä, että: : *·· 30 - kutsu (CL) on yksisuuntainen ja puheyhteydestä riippumaton. » 9 » * · • · « » lit I · • · · 23 110911