FI110280B - Ilmastointimenetelmä ja ilmastointijärjestelmä - Google Patents

Description

110280

Ilmastointimenetelmä j a ilmastointij äij estelmä Luftkonditioneringsforfarande och luftkonditioneringssystem 5

Keksinnön kohteena on ilmastointimenetelmä ja ilmastointij äij estelmä.

Ilmanvaihto toteutetaan yleisesti joko täysin mekaanisesti tai painovoimaisesti. Mekaanisella ilmastoinnissa saadaan rakennuksen kokonaisilmavirrat hallittua kaikissa 10 olosuhteissa, mutta tämän seurauksena joudutaan kuluttamaan runsaasti sähköenergiaa. Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmissä ei kuluteta sähköenergiaa, mutta tuloilmavirtoja ei hallita suurilla uiko- ja sisälämpötilaeroilla, jolloin ilmanvaihto on liian suurta ja pienillä lämpötilaeroilla ilma ei vaihdu ollenkaan. Yhdistämällä eri vuoden aikoina koneellinen ja painovoimanien ilmanvaihtojäijestelmä toisiinsa voi-15 daan saavuttaa tarpeenmukainen huone-/vyöhykekohtainen ilmanvaihto optimaalisella sähköenergian kulutuksella.

Tekniikan tason osalta viitataan hakijan aiempaan FI890170 -patenttihakemukseen.

20 Nykyisin on esitetty myös eräitä jäijestelmäkonsepteja, joissa on yhdistetty paino- • · * voimainen ja koneellinen järjestelmä toisiinsa. Kyseisissä järjestelmissä ei ole kui- # · ... tenkaan mahdollista hallita ilmavirtoja tarkasti, koska ilmavirran säätöön pienillä paine-eroilla ei ole olemassa toimivia laitteistoja ja menetelmiä. Käytännössä tarvitaan useiden kymmenien pascahn paine-erot, jotta ilmavirtoja voidaan mitata ja ,··.·. 25 edelleen säätää.

• · *

Keksinnön päämääränä onkin uudentyyppinen ilmastointijärjestelmä, jossa termiset • * * ’... voimat ja puhallinj äij estelmä kytketään toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla, jolloin ilmavirrat ovat kaikissa olosuhteissa hallitut ja puhaltimen sähköenergian *;'; 30 kulutus on minimissään. Keksinnön ratkaisu perustuu järjestelmään, jossa mitattujen ja/tai laskettujen jäijestelmäkomponenttien (päätelaitteet, kanavat, kanavaosat, sää- 110280 2 töpellit, säätölaitteet ja puhaltimet) virtausteknisten toiminta-arvojen avulla määritetään laskennallisesti laitoksen staattisen paineen hallinnan kaimalta optimaalinen toimintapiste, jolla tarpeenmukaiset ilmavirrat voidaan toteuttaa. Tämä paine-ero toteutetaan ensisijaisesti termisten voimien avulla ja toissijaisesti koneellisesti pu-5 haltimen avulla. Keksinnön mukaisella järjestelmällä ja laitteistolla voidaan säätää ilmavirtaa ilman, että käytössä oleva paine-ero asettaa mitään rajoituksia.

Menetelmässä lasketaan luonnon voimilla saatava paine-ero yleisesti tunnettuihin laskentakaavoihin perusteella. Kyseisissä yhtälöissä otetaan huomioon lämpötila-10 erosta (tiheysero) syntyvä paine-ero huone- ja ulkoilman välille. Tällöin käyttötilanteessa, jossa luonnon voimilla syntyvä paine-ero riittää, määritetään kunkin säätö-pellin kuristus ilmavirtapyyntöjen perusteella. Tilanteessa, jossa termiset voimat eivät riitä, käynnistetään puhallin ja säädetään puhaltimen ilmavirtaa optimaalisesti ottaen huomion verkoston painehäviökomponentit, ilmavirran tarve eri tiloissa ja 15 lämpötilaerosta aiheutuva terminen paine-ero.

Käytetyssä laskentamenetelmässä kanaviston virtaustekninen laskenta ja optimaalinen laitoksen käyttötavan valinta, luonnon voimien käyttö tai puhaltimen käyttö, on • *’ mahdollista toteuttaa esimerkiksi keskitetysti.

• · * 20 • · • · · • · · *** Keksinnön mukaiseen järjestelmään kuuluu mekaaninen tulo- ja/tai poistopuhallin • · 9 · · ... (Pt ja/tai Pp), tulo- ja/tai poistokanavista (Kt ja/tai Kp), tuloilmaventtiilit tai ilman ... t sisäänottoreitit (Vt) ja/tai poistoilmaventtiilit (Vp) ja/tai tulo- ja poistosäätöpellit (Sp,t ja Sp,p), ilmavirran säätöyksiköt (Ps,t ja/tai Ps,p), joilla säädetään venttiilejä ·/ ': 25 kuten säätöpeltejä, huone- ja ulkolämpötilan mittauslaitteet (ΤΕι, TE2... TEu). Sää- :* ·’: dinyksiköt (Ps,t ja Ps,p) voivat olla esimerkiksi askelmoottoreita.

• · . · · ·. Keksinnön mukaisessa j äij estelmässä on huone- j a/tai vyöhykesäätimet j a/tai vastaa vat, jotka on yhdistetty ilmavirtojen säätöpelteihin tai vastaaviin. Tiedonsiirtoväylien 30 kautta ohjataan keskusyksiköstä KY käsin kaikkia venttiilejä esim. juuri säätöpeltejä. Keskusyksikkö KY käsittää muistia ja ohjelman, johon syötettyjen tietojen avulla 110280 3 säädetään venttiilejä ja annetaan niille säännöllisin aikavälein asetusarvojen yhdistelmä, joilla halutut ilmavirtaukset (virtausmäärä/aikayksikkö) huoneista toteutuvat.

Keksinnön mukaiselle ilmastointimenetelmälle ja ilmastointijärjestelmälle on tun-5 nusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

10

Kuviossa IA on esitetty havainnollisesti keksinnön mukaisen menetelmän pohjana olevaa painelaskentaa. Kuvio IA esittää kerrostaloratkaisua, jossa huoneet Hi, H2 ... sijaitsevat eri korkeuksilla.

15 Kuviossa IB on esitetty toinen keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuoto, jossa kuhunkin huonetilaan avautuu seinäpinnan läpi ulkoa ilmayhteys ja näin ollen varsinaista tulopuolen ilmavirtauskanavistoa ei ole.

110280 4

Kuviossa 2 on esitetty säätöventtiiliin, edullisesti säätöpeltiin Spi.p sen säädinyk-sikköön Psl.p liittyvä tiedonsiirtoväylä ni, joka liittyy edelleen keskusyksikköön KY.

5 Kuviossa 3A on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa tulopuolen kanavista Kt on haarautettu haarakanaviin, jotka liittyvät säätimen kautta huonetiloihin. Tulopuolen kanavista käsittää lämmönvaihtimen LVT tuloilman jäähdyttämiseksi tai lämmittämiseksi ja lämmön talteenottamiseksi tuloilmasta kun tuloilmaa jäähdytetään ja poistopuolen kanavista käsittää lämmön talteenottolaitteen LVP.

10

Kuviossa 3B on esitetty suoritusmuoto, jossa päällekkäiset huonetilat avautuvat keskeiseen atriumtilaan, joka käsittää poistopuhaltimella varustetun kanavan ja vapaakiertokanavan.

15 Kuviossa 3C on muuten kuvion 3B suoritusmuotoa vastaava rakenne, mutta jossa rakenteessa tulopuolen kanavista on korvattu seinän läpi tulevilla virtausreiteillä kuten kanava-aukoilla. Tällöin varsinaista tulopuolen kanavistoa ei ole. Seinäau-kot voivat käsittää säätöventtiilit, jotka ovat vakioasennossa tai erillisesti esimer-; ’’ kiksi säädinmoottorilla asennoitavissa.

’···/ 20 t · · » # · ' Kuviossa IA, 1C on esitetty havainnollisesti keksinnön mukainen menetelmä ilma- • ... virtauksen säätämiseksi kerroksellisen rakennuksen O huoneissa Hi, 1¾ ja H3, jotka • · · huoneet sijaitsevat eri korkeuksilla maan pintatasosta. Raitis tuloilmavirtaus tuodaan tulopuolen kanaviston Kt kautta ja ilmavirtaus poistetaan huoneista lähtö-25 puolen eli poistokanaviston Kp kautta. Huoneissa tai hallitiloissa Hi, H2, H3 ja ulkona sijaitsevat lämpötilan mittausanturit ΤΕι, TE2, TE3, TEu· Huoneissa Hi, H2, H3 vallitsee lämpötilasta riippuva ilman tiheys pi, P2, P3, joka voidaan laskea .··. mitatun huonelämpötilan Τι, T2, T3 avulla ja ulkoilman lämpötilan Ty avulla las- ketään ulkoilman tiheys pu- Poistopuolen kanaviston Kp ilmavirtausta säädetään 30 kustakin huonetilasta Hi, H2, H3 huonetilaan avautuvissa kanavissa olevien sää-töventtiilien Spi, Sp2, Sp3 kuten säätöpeltien avulla. Tässä hakemuksessa ilma- 110280 5 virtausmäärää eli ilmavirtausta säätäviä laitteita nimitetään yleisesti venttiileiksi.

Ne voivat edullisesti olla esim. säätöpeltejä, irissäätimiä, jne. Poistopuolen puhal-timen Pp avulla poistetaan ilmaa huoneista. Poistopuolen kanavista Kp käsittää sellaisen puhaltimen Pp kytkennän, että puhaltimen Pp imupuoli on liitetty kana-5 van ei kautta poistopuolen kanaviston Kp runkokanavaan e2 siten, että runko-kanavan e2 päätyosuus e2' avautuu vapaasti ulkoilmaan ja puhallin Pp on siten rinnankytketty kanavaan e2' nähden. Näin ollen kytkettäessä puhallin Pp pois toiminnasta mahdollistetaan vapaa ilmavirtaus kanaviston e2, e2' kautta ulkoilmaan ilman, että puhallin Pp haittaa vapaata ilmankiertoa ollessaan päältä poiskytketty.

10

Keksinnön mukaisesti niitataan säännöllisin aika-ajoin esimerkiksi minuutin välein jäijestelmän päivittämiseksi ulkoilman lämpötila Tu sekä huonetilojen lämpötilat Ti, T2 .... Mainituista mitatuista lämpötiloista lasketaan edelleen huonetilan ilman tiheys sekä ilman tiheys ulkoilmasta. Mainittujen tiheystietojen perusteella lasketaan se 15 paine, jolla aikaansaataisiin ilmankierto järjestelmässä käyttämättä puhallinta ilman tiheyserojen ja tulokanavan ja poistokanavan päätypisteiden korkeuserojen ollessa tiedossa.

• * * Laskentakaava on » · · ,' * 20 Δρ (pascaleina) = (pi - Pu) * g * Ah, » · · • · · · • · t·;·. jossa psi on huonetilassa vallitseva ilman tiheys ja pu on ulkoilmassa vallitseva il- t · · ,··.·. man tiheys ja g on maan vetovoiman kiihtyvyys ( ~ 9,82 m/s ) ja Ah on korkeus ero tulokanavan tulopäädyn ja poistokanavan lähtöpäädyn välillä.

25 :': ’: Kun ilmavirtauspyyntö huonetilaan ja huonetilasta merkitään qj ja huonetilan ilman : ·. virtausta säätävän venttiilin J kuten pellin kuristusta merkitään Kj, on pellin J ku- . · · ·. ristuksen Kj oltava edellä mainitussa luonnonvoimilla tapahtuvassa ilmanvaihdos sa 30 6 Ί10280 Δρ - Δρ*

Kj= - qj2 5

Edellä mainitussa Δρ* on muun kanaviston painehäviö.

Normaali tilanteessa puhallinta Pp ei käytetä ja ilmanvaihto tapahtuu luonnonvoimi-10 en perusteella. Puhallin Pp kytketään päälle kun edellä mainittu laskenta osoittaa, että luonnonvoimien tarjoama käyttövoima Δρ on liian pieni toteuttamaan halutun ilmavirtauksen huonetilaan venttiilin J kautta silloin, kun venttiilin J kuristus on minimissään.

15 Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja ilmastointijäijestelmässä ohjataan järjestel-män kanavistoon liittyviä venttiilejä siten, että muutettaessa tietyn venttiilin kautta ilmavirtausta tarkistetaan heti tai tietyn ajan Δί kuluttua, aiheuttaako kyseinen ilmavirtauksen ja pellin säädön muutos muutoksia muiden venttiilien säätöihin, niiden . asetusarvoihin niin, että kyseisten muiden venttiilien kautta ilmavirtaus pysyy aiem- » · » ’ t ·, 20 missä halutuissa arvoissa ja koko kanaviston painetason on kuitenkin minimissään.

• · · « · · » · • · · • ♦ · » · · *

Laskettaessa ja havainnoitaessa huonetilan lämpötilaa ja sen kautta huonetilailman tiheyttä ja ulkoilman lämpötilaa ja sen kautta ulkoilman tiheyttä, lasketaan luonnon-J*; voimien mahdollistama käyttövoima eli käyttöpaine Δρ. Jos lasketun käyttöpaineen 25 Δρ avulla pystytään käyttämään järjestelmää niin, että kaikki halutut ilmavirtaukset : : < huonetiloihin/huonetiloista toteutuvat, kytketään puhallin/puhaltimet pois päältä ja '· / * ohj ataan j äij estelmän venttiilejä puhaltimen/puhaltimien ollessa poiskytketty.

I · • * * : ‘ : Keksinnön mukaisessa j äij estelmässä käsittää j ärj estelmä edullisesti runkokanavat j a • · * 30 niihin liittyvät haarakanavat ja edelleen haarakanavat johtavat huonetiloihin. Ilma-, · · ·. virtausta säätävät venttiilit sijaitsevat edullisesti haarakanavissa ja voivat olla säätö- peltejä, iirissäätimiä tai muita ilmavirtausmäärältään asennoitavia venttiilirakenteita.

110280 7

Tuotettaessa keskusyksiköltä KY säätötieto kullekin venttiilille annetaan venttiileille kullekin oma asetusarvonsa ilmavirtausmäärän (esim. 1/min.) säätämiseksi kyseisen venttiilin esim. säätöpellin kohdalla niin, että ilmavirtaus huoneeseen/huoneesta H|,H2... toteutuu. Kun ilmavirtausta jossain huoneeseen/huoneesta muutetaan, an-5 netaan venttiilille esim. säätöpellille uusi asetusarvo. Tällöin annetaan jäijestelmän kaikille venttiileille uusi asetusarvojen yhdistelmä, jotta virtaukset muista huonetiloista / muihin huonetiloihin pysyvät ennalta halutuissa arvoissaan, vaikka yhtä ilmavirtausta huonetilasta/huonetilaan muutetaan. Ilmavirtausta huoneesta/huoneeseen voidaan muuttaa esim. ennalta määrätyn ohjelman mukaisesti ja tällöin voidaan 10 säännöllisin aika-ajoin päivittää jäijestelmä eli antaa jäijestelmän eri venttiileille uusi ilmavirtausmäärien asetusarvojen yhdistelmä, joka toteuttaa halutut ilmavirtaukset. Tässä hakemuksessa puhutaan ilmavirtausmäärää säätävistä venttiileistä, jotka voivat olla esim. iirissäätimiä, sälepeltejä, säätöpeltejä, jne. Itse ilmavirtausta säätävään laitteeseen liittyy säädinyksikkö, johon asetusarvo syötetään. Säädinyksikkö voi olla 15 esim. askelmoottori, j oka kääntää säätöpellin akselia.

Keksinnön mukaisesti jäijestelmän keskusyksikköön KY sen muistiin on ohjelmoitu yhtälöt, joiden avulla voidaan laskea esim. tietyn ajan kuluttua lämpötila-antureista ,·, tuotettujen lämpö tilatietojen perusteella ilman tiheydet huoneessa / huoneessa ja • * * : ,·. 20 ulkoilmassa sekä laskea ulkoilman ja huoneen tiheyserojen perusteella sen luonnon- • * · • · » · ....: voima eli se paine, jolla ilmavirtaus tapahtuu ilman puhallinkäyttöä. Tällöin keskus- yksikkö laskee/tarkastaa myös toteutuvatko kyseisellä luonnonvoimalla kaikki vaa- ‘: ditut ilmavirtaukset kyseisellä hetkellä kanaviston venttiilien kautta ja jos näin on, kytketään puhallin pois ja ilmanvaihto ja venttiilien säätö tapahtuu puhallin poiskyt-25 kettynä. Jäijestelmän tilaa päivitetään tietyin aikavälein Δί esim. minuutin aikavä- :: : lein. Jos jäijestelmä seuraavassa vaiheessa laskee, että luonnonvoimat eivät riitä, « :'. 11 kytketään puhallin toimintaan j a j äij estelmä käyttää tällöin puhallinta.

* · · • * t » · .'., Kuviossa IB,ID on esitetty kaaviomaisesti kerroksellinen rakennus O. Päällekkäiset i · * ,···. 30 huoneet Hi, 1¾ ja H3 käsittävät tuloilmavirtauksille vapaat ilmatiet kuhunkin I · • * » 110280 8 huonetilaan ulkoilmasta. Tällöin keksinnön mukaisessa menetelmässä lasketaan luonnonvoimien aikaansaama paine kussakin huoneessa Hi, H2, H3 seuraavasti: Δρ3 = (ps3 - pu) · g · Δ1ΐ3 (huoneisto H3) 5 Δρ2 = (pS2 - pu) * g * ΔΙ12 (huoneisto H2) Δρι = (psi - pu) · g · Ahi (huoneisto Hi)

Kustakin huonetilasta on poistokanavista Kpi, Kp2 ja kuhunkin poistokanavistoon liittyy poistopuhallin Pp ja sen rinnalle kytketty vapaan ilmavirtauksen poistokanava 10 e2'.

Kuviossa 1C on lähinnä kuvion IA mukaiseen installaatioon liittyvä kytkentäkaavio tulopuolen käsittäessä puhaltimen Pt. Kuvion 1C esityksessä ovat seuraavat jäijestelmäkomponentit ja viitemerkinnät: raittiin ilman tulopuolen kanavistoa on 15 merkitty Kt. Raittiin ilman tulopuolen kanavistoon liittyvät säätöventtiilit, edullisesti säätöpellit on merkitty viitenumeroin Spi,t, SP2,t, SP3,t... ja kyseisiin säätöpelteihin liittyviä niitä säätäviä toimilaitteita eli säädinyksiköitä, kuten sähkömoottoreita ja vastaavia on merkitty Psi,t) PS2,t, PS3,t · Vastaavasti poistopuolen ilmavirtauksen ka- • > · ‘ , navistoa on merkitty Kp ja huonetiloihin Hi, H2, H3 tai vastaaviin avautuviin haa- • < · , 20 rakanaviin liittyviä säätö venttiilejä, kuten säätöpeltejä, on merkitty viitenumeroin * * ·

Spi,p, Sp2,p, SP3,p.... Huonetiloihin välittömästi liittyviä venttiilejä, kuten ilman kat- • * tohajottajia, heittopituutta säätäviä venttiiliyksikköjä jne. on merkitty tulopuolella • « · .· :*. Vt,i, Vt,2, Vt,3... ja poistopuolella VP;1, Vp>2, Vp,3...

* . ‘. 25 Poistopuolen kanavistoon Kp liittyvää poistopuolen puhallinta on merkitty Pp ja .'·*· puhallinta ohjaavaa säädinyksikköä on merkitty Ep poistopuhaltimen Pp yhteydessä . / ja tulopuolen puhaltimen Pt säätölaitteistoa on merkitty Et.

« 1 * t * , » tl*

Kuviossa 1C esitetysti tulopuolen puhallin Pt liittyy painepuolen kanavaltaan rin- 1 * » • * · 30 nakkaiskanavan e2o yhteyteen ja puhaltimen Pt imupuoli ei avautuu ulkoilmaan » * samalta korkeustasolta kun rinnakkaiskanavan e2o pääty e2o'· Poistopuolen puhal- 9 110280

Iin Pp käsittää imukammion ei, joka liittyy runkokanavaan e2, jonka pääty e2 avautuu ulkoilmaan.

Kuvio ID liittyy kuvion IB mukaiseen sovellutukseen, jossa huonetiloihin Hi, H2, 5 H3 avautuvat ulkoa välittömästi kanavat huonetiloista Hi, H2, H3 venttiilien Vt)i,

Vt,2, Vt,3 kautta. Poistopuolen kanavisto Kp liittyy huonetiloihin vastaavasti, kuten on esitetty kuvion 1C suoritusmuodossa.

Kuviossa IE kuvion IA suoritusmuotoon liittyvä säätöelektroniikan tiedonsiirtolinjat 10 ni, Π2.... Huonetilan Hi lämpötila-anturi TEi liittyy tiedonsiirtolinjaan ni. Vastaavaan linjaan liittyy poistopuolen säätöventtiili, edullisesti säätöpellin Spi,t, SP2,t,

Sp3,t... säädin Psi,p. Huoneen H2 lämpötila-anturi TE2 liittyy linjaan n2 ja vastaavaan linjaan liittyy poistopuolen ilmavirtausta säätävän venttiilin, kuten säätöpellin Sp2,p säädin PS2,P ja huoneen H3 lämpötila-anturi TE3 liittyy linjaan n3, johon 15 linjaan liittyy poistopuolen säätöventtiilin, edullisesti säätöpellin SP3,p säädin PS3,p. Vastaavasti poistopuolen puhaltimen Pp säätölaite Ep liittyy linjan a», n<s kautta keskusyksikköön KY. Tiedonsiirtolinjat ni, n2, n3 liittyvät yhdyslinjaan ns ja edelleen linjan 1¼ kautta tietoa käsittelevään keskusyksikköön KY.

• · • · · • , 20 Näin ollen keskusyksikön KY kautta, joka keskusyksikkö voi olla myös hajaute- • · · • · * tussa muodossa, suoritetaan laskenta keskusyksikön käsittäessä muistia ja ohjel- * · · • · · mukavuutta, jolloin keskusyksikössä tuotetun laskentatuloksen perusteella käyte- • · .... tään poistopuolen puhallinta Pp ohjaamalla poistopuolen puhaltimen säädintä Ep ja vastaavasti säätö venttiilejä Spi,p, SP2,P niiden säädinyksiköiden Psi,p, PS2,p..., 25 kuten sähkömoottorin, askelmoottorin jne. kautta. Kun keskusyksikössä KY tuote-, ·: ·. lun laskentatiedon perusteella puhallinta Pp ei tarvitse käyttää, vaan luonnonvoi- mat riittävät toteuttamaan ilmanvaihdon huonetiloista/huonetiloihin niin, että » kaikki halutut ilmavirtaukset venttiilien kautta saavutetaan, kytketään puhallin Pp .... pois päältä. Järjestelmä voi olla liitetty tiedonsiirtoverkon ni, n2, Π3 välityksellä » * » · · 30 rakennuksen muuhun automaatioj ärj estelmään (VAK).

• » · 10 110280

Kuviossa 2 on esitetty säätö venttiilin, edullisesti säätöpellin Spi,p suoritusmuoto. Säätöventtiilin muodostuu säätöpellistä, jota avaa/sulkee säädinyksikkö Psi>p. Sää-dinyksikkö saa säätösignaalit tiedonsiirtoväylää nt pitkin keskusyksiköltä KY. Ilma-kanavan ilmavirtausta säädetään säätö venttiilillä, edullisesti säätöpellillä Spi>p.

5

Kuviossa 3A on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa tulopuolen kanavisto Kt on haarautettu haarakanaviin, jotka liittyvät säätimien kautta huonetiloihin, joihin huonetiloihin kuhunkin avautuu useampi poisto, jolloin kutakin poistoa säätää oma säätöventtiili. Poistopuolen kanavisto liittyy yhteiseen poistopuolen runkokanavaan 10 e2, joka voi käsittää lämmön talteenottolaitteen LTP ja edelleen sen jälkeen puhalti- men Pp, jonka rinnalla on vapaasti ulkoilmaan avautuva kanava e2'. Kuvion 3A suoritusmuodossa voi tulopuolen kanavisto Kt käsittää edelleen lämmönvaihtimen LVT ulkoa johdettavan ilman jäähdyttämiseksi tai lämmittämiseksi.

15 Kuviossa 3B on esitetty suoritusmuoto, jossa tulopuolen runkokanava Kt on haarautettu kahteen haarakanavaan, jotka edelleen liittyvät kuhunkin huonetilaan ns. keskeisen atriumtilan F kummallakin puolella. Ns. keskeiseen atriumtilaan F avautuu vapaa kanava e2oo atriumtilan F yläosasta ja kanava ei, johon liittyy puhallin Pp. Kustakin huonetilasta on poistokanava, jossa on poistoilmaventtiili, joka poisto- > * • 20 kanava avautuu keskeiseen atriumtilaan F. Huoneet Hi, H2, H3, Hi', H2', H31 ovat t *···* päällekkäin eli kerroksittain eri korkeusasemissa. Tulokanavaan e3o on erillinen • * · ··’ \ ohivirtausventtiili 60 ohivirtausaukossa e4o tai kanavassa. Ohivirtausventtiili 60 ... sijaitsee tulopuolen puhaltimen Pt läheisyydessä. Kyseinen ohivirtausventtiili 60 avataan silloin kun puhallin Pt kytketään pois päältä ja sallitaan ulkoa vapaa ilma-25 virtaus tulopuolen kanavistoon IQ.

_ · 1 ·. Kuviossa 3C on esitetty kuviota 3B vastaava suoritusmuoto, mutta suoritusmuodossa on kuhunkin huonetilaan Hi, H2... vapaa ilmavirtausaukko seinän läpi. Muuten in- • » · *.,. stallaatio vastaa kuvion 3B installaatiota.

’··.·’ 30

Claims (9)

110280 11

1. Ilmastointimenetelmä huonetilan/huonetilojen tai hallitilojen ilmanvaihdossa, jossa ilmastointimenetelmässä käytetään ainakin yhtä puhallinta (Pp ja/tai Pt) ilman- 5 vaihdon aikaansaamiseksi huonetilaan/hallitilaan ja pois huonetilasta-/hallitilasta, tunnettu siitä, että ilmastointimenetelmässä havainnoidaan ulkoilman lämpötilaa ja huonetilan/huonetilojen/hallitilan (¾¾...) lämpötilaa ja ulkoilman ja huone-/hallitilan (Hi,H2···) lämpötilaerojen perusteella lasketaan se luonnon-voimien aikaansaama paine, jolla ilmavirtaus tapahtuu huonetilaan/huonetilasta/-10 hallitilaan/hallitilasta (H| ,¾...) ilman, että käytetään puhallinta (Pp ja/tai Pt) ja jos havaitaan se, että ilmavirtaus voidaan aikaansaada ilman puhallinta (Pp ja/tai Pt) niin, että kaikki halutut ilmavirtaukset huoneesta/huoneista/hallitilasta (H 1,¾...) toteutuvat ilman puhallinkäyttöä, kytketään puhallin (Pp,Pt) pois päältä, jolloin ilmanvaihto tapahtuu pelkästään huonetilan ja ulkoilman väliseen lämpötilaeroon pe-15 rustuen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmastointimenetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä säädetään ilmavirtausta säätäviä venttiilejä kuten säädinpeltejä (Spj,p, '· '* Sp2,p ... Spi,t, Sp2,t) niin, että muutettaessa jonkin venttiilin kuten säädinpellin # * 20 (Spi,p, Sp2,p ... Spi,t, Sp2,t) ilmavirtauksen asetusarvoa ja kyseisen venttiilin • * · • f ♦ (Spi,p, Sp2,p ... Spi,t, Sp2,t) kautta tapahtuvaa ilmavirtausta kyseisen muutoksen *· perusteella, lasketaan muiden venttiilien (Spi,p, Sp2,p ... Spi,t, Sp2,t) uudet ase- : .· · tusarvot niin, että muihin huonetiloihin/huonetiloista ilmavirtaukset pysyvät ennalta säädetyissä halutuissa arvoissaan. » t * 25 ’·* 3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • ’·· että menetelmässä säädetään venttiilejä kuten säädinpeltejä (Spi,p, Sp2,p ... Spi,t, ’·; · Sp2,t) niin, että kanaviston (Kp,Kt) painetaso on minimissään ja kuitenkin kyseisellä ’ · * · ’ painetasolla toteutetaan halutut ilmavirtaukset huonetiloihin/huonetiloista (Hi,¾). 110280 12

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään sellaista ilmastointikanavistoa, joka käsittää ainakin poistopuolen puhaltimen (Pp), joka liittyy runkokanavaan fo), joka haarautuu huo- 5 nekanaviin tai haarakanaviin, jotka haarautuvat edelleen huonekanaviin ja että poistopuolen kanavista käsittää huonetiloista pois tulevalle ilmavirtaukselle säätöventtii-lit ilmavirtauksien säätämiseksi huonekohtaisesti ja että menetelmässä huonetilassa on lämpötila-anturi (ΤΕι, TE2...) lämpötilan mittaamiseksi huonetilassa ja että huonetilojen ulkopuolella olevaa ilmaa havainnoi ulkoilman lämpötila-anturi (TEu) ja 10 että antureita on tiedonsiirtoyhteys keskusyksikköön (KY), jossa määritetään mitat-tujen/havainnoitujen lämpötila-arvojen perusteella ilman tiheydet ja edelleen niiden kautta määritetään se paine, jolla ilmavirtaus tapahtuu pelkästään luonnonvoimien perusteella käyttämättä puhallinta ja että menetelmässä keskusyksikössä (KY) havainnoidaan lasketun luonnonvoimien aikaansaaman paineen perusteella se, toteut-15 taako kyseinen paine ilmavirtaukset huonetiloihin ja jos näin on, kytketään puhallin pois päältä ja ohjataan venttiilejä itsenäisesti keskusyksiköstä (KY) tuotettujen säätötietojen perusteella puhaltimen/puhaltimien (Pt, Pp) ollessa pois kytkettyinä.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu sii- '· 20 tä, että menetelmässä sijoitetaan ilmanvaihdon kohteena olevaan huonetilaan läm- • · * pötila-anturi (ΤΕι, TE2, TE3) ja että ulkoilmaan sijoitetaan myös lämpötila-anturi « · · · (TEu) ja että menetelmässä mitattujen lämpötilojen perusteella määritetään huo- ... neessa vallitseva ilman tiheys ja huonekohtaisesti lasketaan huoneilman tiheyden erotus ulkoilman ilman tiheyteen ja että menetelmässä havainnoidaan tulokana- 25 viston päädyn ja poistokanaviston päädyn välinen korkeusero ja mainittujen tie- ... tojen perusteella lasketaan luonnonvoimien aikaansaama paine, jolla ilmavirtaus /·; ·, tapahtuu ilman puhallinkäyttöä ja että menetelmässä havainnoidaan huonekohtai- • · · sesti luonnonvoimien aikaansaama paine ja jäijestelmässä tarkistetaan se, pystyy-•... kö kuhunkin kerrokseen luonnonvoimien aikaansaama paine aikaansaamaan ha- 30 lutun ilmavirtauksen silloin, kun venttiilien kuristukset ovat minimissään ja il-manpyyntötarpeet siten maksimissaan ja jos havainnoidaan, että edellä mainittu 110280 13 laskettu kerroskohtainen luonnonvoiman aikaansaama paine riittää toteuttamaan halutut ilmavirtaukset, kytketään puhallin/puhaltimet (Pp,Pt) pois.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että menetelmässä ilmavirtauksen asetusarvot kullekin venttiilille kuten säätö- pellille (Spi,p, Sp2,p ... Spi,t, Sp2,t) annetaan määräajoin, jolloin määräajoin luetaan ilman lämpötilat huonetiloissa/huonetilassa (Hi,H2) ja ulkoilmassa ja että asetusarvojen yhdistelmä eri venttiileille (Spi,p, Sp2,p ... Spi,t, Sp2,t) annetaan samanaikaisesti tai jokseenkin samanaikaisesti määräajoin. 10

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä puhaltimen (Pp, Pt) yhteydessä tai sen läheisyydessä on ohi-virtauskanava (e2\ e2o’, e4o), jonka kautta mahdollistetaan vapaa ilmavirtaus silloin, kun puhallinta (Pp tai Pt) ei käytetä. 15

8. Ilmastointijärjestelmä, tunnettu siitä, että ilmastointijärjestelmä käsittää keskusyksikön (KY), jossa lasketaan se luonnonvoimien aikaansaama paine, jolla ilmavirtaus tapahtuu pelkästään huonetilan/hallitilan ja ulkoilman välisen lämpötilaeron • '·· perusteella ja jos keskusyksikkö (KY) havainnoi kyseisen painetason riittävän ilma- 20 virtauksen aikaansaamiseksi kaikkiin huonetiloihin, kytketään puhallin pois päältä, ' · · : jolloin järjestelmä käsittää ohivirtauskanavan (qi, β2ο', e?oo) puhaltimen (Pp ja/tai Pt) ... yhteydessä, jolloin ilmavirtaus tapahtuu kyseisen ohivirtauskanavan (e2', e2o', e2oo) ,··,·, kautta puhaltimen (Pp, Pt) ollessa poiskytketty ja että järjestelmä käsittää tiedonsiir- • · · toväylät (m, Π2...) tietoa käsittelevältä yksiköltä (KY) kullekin säätöventtiilien (Spi,t,

25 Spi.i, SP2.t, Sp2j ...) säädinyksikölle (Psl)t, PsU, Ps2,t, PS2,i ...) ja tiedonsiirtoväylät .'I*. (ni, Π2-..) huonetiloissa olevilta lämpötila-antureilta (ΤΕι, TE2...) ja ulkoilman läm- pötila-anturilta (TEy) tietoa käsittävälle yksikölle (KY), jolloin yksikössä (KY) oh-’ · · ·. jelmallisesti tuotettujen säätötietojen perusteella säädetään venttiilejä niin, että ilma virtaus kustakin huonetilasta/huonetilaan toteutuu halutusti ja siten, että jos jotain .30 huonetilaan/huonetilasta (H 1,¾...) olevaa ilmavirtausta muutetaan säätämällä ky- 110280 14 seiseen huonetilaan liittyvää venttiiliä (Spi,p, Sp2,p ... Spi,t, Sp2,t), säädetään myös muita järjestelmään kuuluvia venttiilejä niin, että niiden kautta tapahtuvat ilmavirtaukset pysyvät muuttumattomina ja ennalta säädetyissä arvoissaan. 5 110280 15