FI109218B

FI109218B - Paperin tai kartongin neutraaliliimaukseen käytettävä liimausseos ja menetelmä paperin tai kartongin valmistamiseksi

Info

Publication number: FI109218B
Application number: FI981893A
Authority: FI
Inventors: Aarto Paren; Ari Juppo
Original assignee: Kemira Chemicals Oy
Priority date: 1998-09-04
Filing date: 1998-09-04
Publication date: 2002-06-14
Also published as: PT984101E; EP0984101A1; ES2226321T3; FI981893A; FI981893A0; ATE271160T1; DE69918621T2; EP0984101B1; DE69918621D1

Description

1 109218 i ί

Paperin tai kartongin neutraaliliimaukseen käytettävä liimausseos ja menetelmä paperin tai kartongin valmistamiseksi - Limningskomposition användbar vid neutrallimning av papper eller kartong och förfarande för framställning av papper eller kartong 5 Tämä keksintö koskee paperin tai kartongin neutraaliliimaukseen käytettävää lii-mausseosta. Keksintö koskee lisäksi menetelmää paperin tai kartongin valmistamiseksi.

Neutraalissa pH:ssa paperin ja kartongin veden hylkivyyden (hydrofobisuuden) li-10 säämiseksi käytetään yleisesti liimausaineena alkyyliketeenidimeeriä (AKD) tai al-kenyylimeripihkahapon anhydridiä (ASA). Molempien molekyylien katsotaan reagoivan selluloosakuidun kanssa. Reaktio tapahtuu erityisesti aikalisissä tai hieman emäksisissä olosuhteissa kiivaiten. Paperin valmistuksessa AKD ja ASA lisätään kuitua ja lisäaineita (esim. täyteaineet, retentioaineet vaahdonestoaineet, pH:n säätö-15 aineet) sisältävään vesilietteeseen, josta pyritään viiralle erottamaan kiintoaine mahdollisimman tehokkaasti eli pyritään mahdollisimman hyvään retentioon. Lietteeseen käytetty vesi on yleisesti kiertovettä ja siihen lisättyä puhdasta raakavettä, jolloin liettoon käytetty vesi sisältää yleensä esim. n. 200 ppm maa-alkalimetalleja: kalsium- ja magnesiumioneja.

20 Yleisesti on tunnettua, että kalsiumkarbonaattia, jota käytetään paperin vaaleuden li-säämiseksi, sisältävät massat kuluttavat enemmän hydrofobointikemikaaleja kuin • · . ·: ·. massat ilman karbonaattia.

• · I

v. ·’ Selluloosan pinnassa esiintyvät karboksyyliryhmät saavat aikaan kuituihin negatiivi- sen varauksen. Varauksen suuruus riippuu ympäröivästä pH:sta. Aikalisissä olosuh-: Y: 25 teissä karboksyyliryhmä protolysoituu ja tästä johtuen negatiivisten varausten määrä :T: lisääntyy.

, , Yleensä hydrofobointitarkoitukseen käytetyt liimat on valmistettu siten, että vettä ';'; ‘ hylkivä aine on emulgoitu kationisesti varautuneeseen tärkkiin. Tärkki ympäröi ve- ‘ · ’ · teen liukenematonta hydrofobointiainetta, jolloin muodostuu veteen tasaisesti jakau- 30 tuva maidos, dispersio. Tärkistä johtuen dispersiopartikkelit ovat kationisia. Niillä . ‘ 1 ’. on taipumus tarttua negatiivisesti varautuneisiin pintoihin, esimerkiksi selluloosakui- tuun.

> 2 i 109218

Erityisesti kovissa vesissä kaksivalenssiset maa-alkalimetali-ionit, kuten Ca2+-ionit, joskin myös muut monivalenssiset ionit, neutraloivat selluloosakuitujen karboksyyli-ryhmiä, minkä seurauksena kuitujen negatiivinen varaus vastaavasti vähenee. Koska kationisella tärkkelyksellä formuloidun liimapartikkelin on ajateltu kiinnittyvän kui-5 dun pintaan varausten avulla, pintavarausten läsnäolo sekä liimapartikkelissa että kuidussa on retention kannalta tärkeää. Ca2+-ionit neutraloivat pintavarausta, minkä seurauksena katumisten liimapartikkelien retentio heikkenee. Samalla tavoin myös kationisten retentioaineiden tarttuvuus kuituun riippuu kuidun pintavarauksesta.

Kelatoivilla ja sekvestroivilla kemikaaleilla, joilla voidaan alentaa vapaiden ionien 10 määrää vesissä, voidaan vähentää myös Ca2+-ionien määrää kuitujen pinnoilla ja luoda vapaita anionisia ryhmiä retention parantamiseksi. Kuitenkin jos näitä kompleksinmuodostajia käytetään suoraan esimerkiksi paperikoneen kiertovesissä, niiden käyttö olisi verrattain suurta ja se aiheuttaisi ongelmia koneen muussa toiminnassa.

Yllättäen on havaittu, että AKD- ja ASA-pohjaisilla kemikaaleilla aikaansaatavaa 15 paperin hydrofobointia voidaan parantaa, kun niiden formulaatteihin lisätään tai niiden kanssa yhdessä annostellaan pieniä määriä metallien kanssa komplekseja muodostavia aineita. Näin saadaan liimaan lisättyjen aineiden avulla kuidussa olevien kationien kompleksointi lähelle liimapartikkeleita, jolloin liiman retentio paranee, ja samalla voidaan kuitenkin kompleksinmuodostajien pitoisuus paperikoneen kierto-20 vesissä pitää alhaisena.

:* Koska esimerkiksi kalsiumkarbonaatti on yleisesti käytetty täyteaine paperin valmis- '; * tuksessa, ei kompleksinmuodostajien käyttö kaiken kalsiumin kelatointiin ole järke- vää, sillä tämä johtaisi kalsiumkarbonaatin liukenemiseen. Keksinnöllistä tässä on nimenomaan se, että on yllättäen havaittu hyvin pienen kompleksinmuodostajien • · 25 annostuksen liimaformulaatin joukossa parantavan liimausta huomattavasti. Keksin-non toimivuuden kannalta edellytetään, että kompleksinmuodostaja muodostaa riittävän nopeasti riittävän pysyviä komplekseja paperikoneella esiintyvien AKD-lii-: ‘ · *. maukseen mahdollisesti haitallisesti vaikuttavien metallikationien kanssa. Oleellista , · · ·. keksinnön toimivuuden kannalta on, että liimaformulaattiin on lisätty sopiva määrä ’·’ 30 kompleksinmuodostaja-aineita.

Keksinnön mukaisesti on näin ollen aikaansaatu paperin tai kartongin neutraali- liimaukseen käytettävä liimausseos, joka sisältää selluloosan kanssa reaktiokykyistä ; ·' liimausainetta ja orgaanisen kompleksinmuodostajan.

• · 3 109218

Liimausaine on edullisesti alkyyliketeenidimeeri (AKD) tai alkenyylimeripihkaha-pon anhydridi (ASA).

Kompleksinmuodostajista käytetään myös nimitystä kelatointiaine.

Sopivia kompleksinmuodostajia, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisesti, ovat 5 a) aminopolykarboksyylihapot b) N-bis-tai tris-[(l,2-dikarboksyylietoksi)etyyli]amiinitja c) fosfonihapot.

Edellä esitetyt kompleksinmuodostajat voivat olla happomuodossa tai suolana. Sopivia suoloja ovat alkalimetallisuolat ja ammoniumsuola. Edullisia suoloja ovat nat-10 rium- ja kaliumsuolat.

Edullisia ryhmän a) kompleksinmuodostajia ovat aminopolykarboksyylihapot, joilla on seuraava yleinen kaava I.

A2N--(CH2)a—N--(CH2)b-N--B

(I) A X Ay jossa 15 A on -CH2COOH, . ::. B on -CH2COOH tai -CH2CH2OH, .··. x on 0-6, edullisesti 0-3, ' '. y on 0-6, edullisesti 0-2, a on 2-10, edullisesti 2-4, ja *; ’; * 20 b on 2-10, edullisesti 2-6.

• · ·

Erityisen edullisia kaavan I mukaisia yhdisteitä ovat ; . etyleenidiamiinitetraetikkahappo eli EDTA (B=A, x=0, b=2 ja y= 1), . ·:·. dietyleenitriamiinipentaetikkahappo eli DTPA (B=A, x=l, a=2, b=2 ja y=l) ja ’ · nitrilotrietikkahappo eli NTA (B=A, x=0 ja y=0).

: * ’ ; 25 Edullisia ryhmän b) kompleksinmuodostajia ovat N-bis- tai tris-[( 1,2-dikarboksyyli-

'. etoksi)etyyli]amiinit, joilla on yleinen kaava II

4 109218

COOH R COOH

I (II)

HOOC^^^A^ ^k^^COOH

jossa

| .COOH

i ^ ]

d / \>^^COOH

R on vety, ’ alkyyliryhmä, jossa on 1-30 hiiliatomia, 5 alkyyliryhmä, jossa on 1-30 hiiliatomia ja lisäksi 1-10 karboksyylihapporyhmää, alkyyliryhmä, jossa on 1-30 hiiliatomia ja lisäksi 1-10 karboksyylihappoesteriryh-mää, (poly)etoksyloitu hiilivetyryhmä, jossa on 1-20 etoksyyliryhmää, tai karboksyylihappoamidiryhmä, jossa on 1-30 hiiliatomia, jolloin N-R-sidos on ami-10 disidos.

Erityisen edullisia kaavaan II sisältyviä kompleksinmuodostajia ovat seuraavat kaavojen A, B ja C mukaiset yhdisteet:

A C

COOH

HOOCv *1 I

• · \ | ^ /-COOH l COOH

: /—o-"./ 'ή yZ -o-—< \/ • · HOOC-x \ . f : : : o ' · ’ * ·’ R ,— n

o HOOC. \ .x ,-COOH

;y. COOH \_Q.-i ^ \0-/

I .COOH HOOC-' ' COOH

*.* · HOOC\ f ...u HOOC-x \

COOH

; A= N-bis[(l,2-dikarboksyylietoksi)-etyyli]-amiini (jatkossa käytetään lyhennettä .·!·. 15 BCEEA) ··. B= N-bis[(l,2-dikarboksyylietoksi)-etyyli]-aspartaamihappo (jatkossa käytetään lyhennettä BCEEAA) C= N-tris[(l,2-dikarboksyylietoksi)-etyyli]-amiini (jatkossa käytetään lyhennettä TCEEA) 5 109218 Näitä kompleksinmuodostajia A, B ja C sekä niiden valmistusta on kuvattu patenttihakemuksessa FI-962261. Voidaan myös käyttää yhdisteiden A ja B seoksia.

Edullisia ryhmän c kompleksinmuodostajia ovat fosfonihapot, joilla on yleinen kaava III

po3h2

Ri— C-R, 1 I 3 (III) 5 R-2 jossa

Ri on vety, alempi alkyyli, kuten -CH3 tai -(CH2)n-CH3, aminoryhmä -NH2, hydr-oksimetyyli -CH2OH, alempi karboksyylihapporyhmä -(CH2)n-COOH, alempi al-kyylifosfonihapporyhmä -(CH2)n-P03H2, tai ryhmä, jolla on kaava ^(CH2)n-NH2

-N=C

10 (CHA-CHj R2 on vety, hydroksyyli -OH, fosfonihapporyhmä -P03H2, alempi karboksyylihapporyhmä -(CH2)„-COOH tai ryhmä, jolla on kaava * » * 6 109218 χοη2-ρο3η2

-N

xch2-po3h2

/ (CH2)n-COOH -CH

X(CH2)n-COOH

/CH2-P03H2

(CH2)n-N

/ xch2-po3h2

-N

\ /<:η2-ρο3η2

(CH2)n-N

xCH2-P03H2 ch2-po3h2 I /CH2-P03H2

-N-(CH2)„-N

nch2-po3h2 f —ch2-n-ch2-po3h2 /Ch2-po3h2 tai

\ X-N

V xch2-po3h2 . : . --CH2-N-CH2-P03H2 /CH2-P03H2 xch2-po3h2 ' R3 on vety, hydroksyyli -OH, aminoryhmä -NH2, alempi alkyyli, kuten -CH3 tai -(CH2)n-CH3, alempi karboksyylihapporyhmä -(CH2)n-COOH tai ryhmä, jolla on ' ·'.‘ kaava 5 -NH-(CH2)n-P03H2 -NH-CH2-COOH tai i 7 109218

^CB^-COOH

-N

xch2-cooh n on 0-6, edullisesti 0-3.

Keksinnön mukaisessa liimausseoksessa kompleksinmuodostajan määrä voi olla I 0,1-50 paino-%, edullisesti 0,1-20 paino-%, ja erityisen edullisesti 0,2-3 paino-% 5 liimausaineen määrästä.

Keksinnön mukainen liimausseos on edullisesti dispersion muodossa, jolloin se lisäksi sisältää dispersion stabilointiainetta.

AKD-dispersioiden stabilointiaineita ovat esimerkiksi tärkkelys, kationinen tärkkelys ja muut polymeerit, kuten polyetyleeni-imiini, polyepiamiini, polydietyylidi-10 allyyli- tai disyandiamidi-yhdiste, polyakryyliamidi tai -happo tai niiden suolat.

ASA-dispersioiden stabilointiin voidaan käyttää esimerkiksi tärkkelystä tai muita polymeerejä, kuten vesiliukoisia selluloosajohdannaisia, esimerkiksi hydroksietyyli-tai hydroksipropyyli-, metyylihydroksipropyyli-, etyylihydroksietyyliselluloosaa, karboksimetyyliselluloosaa, gelatiinia, guargumia, ksantaanikumia tai polyvinyyli-15 alkoholia.

. . Keksinnön mukaisessa liimausseoksessa kompleksinmuodostajan määrä voi olla 0,2-20 paino-%, edullisesti 0,2-10 paino-% ja erityisen edullisesti 1-5 paino-% sta- ’ ·' ‘ bilointiaineen määrästä.

• · · .;: Keksinnön mukaisesti on myös aikaansaatu menetelmä paperin tai kartongin valmis- . ·. ·. 20 tamiseksi neutraaliliimauksella käyttäen selluloosan kanssa reaktiokykyistä liimaus- ainetta, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että yhdessä liimausaineen kanssa * · * käytetään edellä määriteltyä orgaanista kompleksinmuodostajaa.

Kompleksinmuodostaja voi olla sisällytetty liimausaineeseen tai se voidaan annos-' * *: telia samaan kohtaan paperi- tai kartonkikoneella kuin liimausaine.

25 Keksintö koskee lisäksi edellä määritellyn liimausseoksen käyttöä paperin tai kar- » ‘: ‘ ‘: tongin neutraaliliimaukseen.

* · I

: Kun keksinnön mukainen liimausseos eli liimaformulaatti sisältää tärkkiä, niin '... kompleksinmuodostaja sitoutuu tärkkikerrokseen, josta se laimennuksessa irtoaa ja "7-t- muodostaa Ca -ionien kanssa kompleksin. Kun kompleksoituva ioni irtoaa kuidus- 8 109218 ta, kuitu muuttuu anionisemmaksi ja liimapartikkeli tarttuu kuituun. Selluloosakui-dun tasapainovakionsa Ca2+-ionien kompleksoinnin suhteen tiedetään olevan n. 3. i Se toisaalta osoittaa, että selluloosa sitoo ioneja kiertovedestä ja toisaalta se vaatii, * O ^ että Ca -ioneja kompleksoivan lisäaineen tasapainovakion pitää olla suurempi kuin 5 selluloosan, kuten esim. edellä olevien aineiden vakiot ovat n. 10.

Liimausseos toimii erityisesti massoissa, jotka ovat tehty koviin vesiin ja koneissa, joiden retentio on muuten huono.

Yleinen käsitys on, että AKD-liimauksella tuotetun paperin veden hylkivyys kehittyy hitaasti. Nopeaa liimausta tarvitaan erityisesti kun valmistetaan pohjapaperia 10 päällystystä varten. Keksinnön mukaisella koostumuksella voidaan saada huomattava parannus.

Keksinnön toimivuuteen eivät vaikuta paperin valmistuksessa käytetyt muut kemikaalit, kuten tärkki tai kalsiumkarbonaatti tai massan laatu. Myöskään kemikaalien lisäysjärjestyksellä paperikoneella tai paperikoneen muilla ajoparametreilla ei ole 15 vaikutusta keksinnön toimivuuteen.

Kompleksinmuodostajan käyttömäärä liimaformulaatissa voi olla 0,1-50 paino-% AKD:n tai ASA:n määrästä ja 0,2-20 paino% tärkin tai muun formulaattia stabiloivan polymeerin yhteismäärästä. Näitä yhdisteitä voidaan käyttää sellaisenaan happo-muodossa tai alkali- tai ammoniumsuoloinaan. Mikäli ainetta käytetään jonakin suo-20 lanaan, ei ko. suolan kationilla ole oleellista vaikutusta keksinnön toimivuuteen.

Nykyiset AKD emulsiot ovat fysikaalisesti stabiileja ja käyttökelpoisia useita viik-' ' koja. AKD:n pitoisuus tuotteissa voi olla 0,5-30 paino-%. Yleisesti AKD:n formu- YY lointiin käytetään erilaisia tärkkelyksiä, jotka yleisesti ovat kationoituja joko kvater- ‘ *" · näärisillä, jolloin tärkki säilyttää kationisen varauksen myös aikalisissä olosuhteissa, : Y: 25 tai primäärisillä, sekundäärisillä tai tertiääri sillä amiineilla, joiden varaus on pH.sta ; riippuva. Tärkkelyksen määrä voi olla 0,1-10 kertaa AKD osuus. AKD-vahaan dis- pergointiin käytetään yleensä erilaisia anionisia kemikaaleja, kuten lignosulfonaate-, . . ja, alifaattisia tai aromaattisia sulfonaatteja, nonionisia pinta-aktiivisia aineita, kuten Y rasvahappo- tai rasva-alkoholietoksylaatteja tai kationisia pinta-aktiivisia aineita, 30 kuten rasvahappojen amiineja tai imidatsoliineja. AKD-dispersion stabilointiin voi- Y : daan myös käyttää polymeerejä, kuten polyetyleeni-imiiniä, polyepiamiinia, poly- : dimetyylidiallyyli- tai disyandiamidi-yhdisteitä, polyakryyliamidia tai -happoa ja sen suoloja. Yleisesti on tunnettua, että stabilointikemikaalien määrä on 1-200 paino-% AKD:n määrästä. Polymeerien käytöllä voidaan paitsi tuotteen stabiilisuutta 9 109218 parantaa, myös vaikuttaa tuotteen toimivuuteen paperissa tai kartongissa. Stabiloivien kemikaalien lisäys on ennestään tunnettua ja yleisesti AKD-tuotteiden formuloinnissa käytettyä tekniikkaa.

ASA dispergoidaan paperi- tai kartonkitehtaalla sitä tarkoitusta varten asennetulla 5 laitteistolla. Valmistettu dispersio ajetaan välittömästi paperi- tai kartonkikoneelle. ASA-dispersion valmistamisen helpottamiseksi tuotteeseen lisätään yleensä pinta-aktiivista ainetta, kuten esim dioktyylisulfosukkinaattia, oktyylifenoksipolyetoksi-etanolia ja polyetyleenioksidinonyylifenyylifosfaattia, polyetyleenioksisorbitaanitri-oleaattia.

10 Yleensä nestemäisen ASA:n dispersioita stabiloivina aineina voidaan käyttää val-mistusvaiheesssa tärkkelystä tai muita polymeerejä, kuten vesiliukoisia selluloosa-johdannaisia, esimerkiksi hydroksietyyli- ja hydroksipropyyli-, metyylihydroksipro-pyyli- ja etyylihydroksietyyliselluloosaa, karboksimetyyliselluloosaa, tai gelatiinia, | guargumia, ksantaanikumia, polyvinyylialkoholia, jne. Dispersion pisarakoko on 15 yleensä keskimäärin 0,2-3 pm. Kompleksinmuodostajat voidaan lisätä ASA-pohjai-siin yleisesti tunnettuihin seoksiin.

Keksinnön mukainen liimausseos soveltuu käytettäväksi kemiallisille massoille, mekaanisille massoille, kemimekaanisille massoille ja niiden seoksille.

Keksinnön kohteena olevien koostumuksien toimivuutta valaistaan seuraavin esi-20 merkein. Prosentit ovat painoprosentteja ellei muuta ole mainittu.

Esimerkki 1 • · » ; Kuidun pintavarauksen muutosta kompleksinmuodostajan vaikutuksesta tutkittiin seuraavasti.

I * • « t ‘ ’ Mänty- ja koivusulfaattimassan seosta suhteessa 50:50 lietettiin ioninvaihtoveteen ja v ·’ 25 jauhettiin Schopper-lukuun 20°. Massa suodatettiin ja lietettiin uudelleen sakeuteen 1 % a) ioninvaihtoveteen ja b) ioninvaihtoveteen, jossa oli 0,1 % DTPAita Na-suo-: Y: lana. Massoja sekoitettiin n. 1 tunti. Massat pestiin ioninvaihtovedellä pH 7. Kuidun . ; : varaus määritettiin polydiallyylidimetyyliammoniumkloridilla ja sen takaisintitrauk- ,;. sella polyeteenisulfonaatin N a-suolalla Miitek-laitteella.

: 30 a. Massan varaus pesun jälkeen anioninen 3,8 pekv/g massaa !;. b. Massan varaus DTPA + pesun jälkeen anioninen 5,6 pekv/g massaa 109218 ίο

Esimerkki 2

Kompleksinmuodostajan vaikutus AKD liimaformulaatin varaukseen tutkittiin Miitek-laitteella. Kationisella tärkkelyksellä stabiloituun AKD-dispersioon lisättiin 6 % Kompleksinmuodostajan 1 ja Kompleksinmuodostajan 2 aktiiviainetta tärkke-5 lyksen määrästä laskettuna. Kationisuus tiirattiin polyeteenisulfonaatin Na-suolalla pH:ssa 3,5. Tässä esimerkissä ja jäljempänä esitetyissä esimerkeissä Kompleksinmuodostaja 1 sisältää BCEEA ja BCEEAA moolisuhteessa 2:3 ja Kompleksinmuodostaja 2 on TCEEA.

koe varaus (pekv/g tuotetta) varaus (pekv/g) 10 pH 3,5 pH 8 ilman kompleksinmuodostajaa kationinen 3,3 anioninen 2,8

Kompleksinmuodostaja 1 kationinen 2,7 anioninen 3,3

Kompleksinmuodostaja 2 kationinen 2,2

Esimerkki 3 15 Tässä esimerkissä käytettiin massaa, jonka koostumus oli 40 % koivusellua, 40 % mäntysellua ja täyteaineena 20 % kalsiumkarbonaattia ja massatäkkiä 5 kg/t. AKD:sta valmistettiin 2 % tärkkelykseen dispersio, jossa Kompleksinmuodostajien 1 ja 2 pitoisuudet olivat 0,6 % AKD:n määrästä. AKD-annoksena käytettiin 1 kg/t, jolloin kompleksin muodostavan aktiiviaineen määrä oli 6 g/t. Massasta valmistettiin 20 neliöpainoltaan 80 g/m2 olevat koearkit Scan-C 26:76 -ohjeen mukaisesti. Arkeista » » * ' . määritettiin Cobb 60 min heti ja kypsytyksen 10 min 105 °C:ssa jälkeen. Cobb 60 I I « ’ -arvot alenivat, vaikka kokonaisretentiot käsiarkeissa ovat lähes 100 %. Cobb-arvot * · « » * kuvaavat paperin vesiabsorptiota ja niillä tarkoitetaan sitä vesimäärää, jonka paperi ' · ‘ ’ absorboi tietyssä ajassa (g/m ). Mitä pienempi Cobb-arvo, sitä parempi liimaustulos.

* « # • i » t 25 Taulukko 1 Laboratoriokoe

t I i f I I I

Normaali Kömpi.- Kömpi.- s t » ’·] '___muod. 1 muod. 2 : ; ’: Cobb 60 kypsyttämätön 34,2 28 27,9 : ' ’: Cobb 60 kypsytetty__27,6__25,3__25,8 11 109218

Esimerkki 4

Koekoneen massana käytettiin 35 % mänty- ja 65 % koivusellua. Täyteaineena käytettiin kalsiumkarbonaattia 23 % kuivasta massasta. Koekoneen nopeudella 80 m/min ajettiin paperia, jonka neliöpaino oli 70 g/m2. AKD:n käyttömäärä oli 5 1 kg/t. AKD-liimassa oli Kompleksinmuodostajaa 1 0,3 % AKD:n määrästä. Vaik kakin koekoneen kokonaisretentiot olivat hyvät, kompleksinmuodostajaa sisältävällä tuotteella, ns. kypsyttämätön heti-Cobb 60 (g/m2) oli selvästi alhaisempi kuin vastaavassa tuotteessa ilman kompleksinmuodostajaa.

Taulukko 2 Koekone __Normaali Kömpi, muod. 1

Totaaliretentio (%) 95,2 95,0

Cobb 60 (g/m2) heti ei kyps.__20,5__16,9_ I 1 * • · f * ·

• · I

• · · • > · • * · » * *

Claims

109218

1. Paperin tai kartongin neutraaliliimaukseen käytettävä liimausseos, joka sisältää selluloosan kanssa reaktiokykyistä liimausainetta, tunnettu siitä, että liimausseos lisäksi sisältää orgaanisen kompleksinmuodostajan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liimausseos, tunnettu siitä, että liimausaine on alkyyliketeenidimeeri (AKD) tai alkenyylimeripihkahapon anhydridi (ASA).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liimausseos, tunnettu siitä, että kompleksinmuodostaja on a) aminopolykarboksyylihappo, b) N-bis- tai tris-[(l,2-dikar-boksyylietoksi)etyyli]amiini tai c) fosfonihappo.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen liimausseos, tunnettu siitä, että ryhmän a) kompleksinmuodostaja on dietyleenitriamiinipentaetikkahappo (DTPA), etyleenidi-amiinitetraetikkahappo (EDTA) tai nitrilotrietikkahappo (NTA) tai niiden suola tai niiden seos ja ryhmän b) kompleksinmuodostaja on N-bis[(l,2-dikarboksyylietoksi)-etyy li] amiini (BCEEA), N-bis[(l,2-dikarboksyylietoksi)etyyli]aspartaamihappo s 15 (BCEEAA) tai N-tris[(l,2-dikarboksyylietoksi)etyyli]amiini (TCEEA) tai niiden suola tai niiden seos.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liimausseos, tunnettu siitä, että kompleksinmuodostajan määrä on 0,1-50 paino-%, edullisesti 0,1-20 paino-% ja •. ·. erityisen edullisesti 0,2-3 paino-% liimausaineen määrästä. ‘ ‘ 20

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liimausseos, tunnettu siitä, et- •. ’. tä se on dispersion muodossa ja sisältää lisäksi dispersion stabilointiainetta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen liimausseos, tunnettu siitä, että stabilointiai- •; ne on tärkkelystä tai muuta polymeeriä.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen liimausseos, tunnettu siitä, että komp- : ’": 25 leksinmuodostajan määrä on 0,2-20 paino-%, edullisesti 0,2-10 paino-% ja erityisen : edullisesti 1-5 paino-% stabilointiaineen määrästä.

9. Jossakin patenttivaatimuksista 1-8 määritellyn liimausseoksen käyttö paperin ': ‘ ‘: tai kartongin neutraaliliimaukseen.

: ' 10. Menetelmä paperin tai kartongin valmistamiseksi neutraaliliimauksella käyttä- '...· 30 en selluloosan kanssa reaktiokykyistä liimausainetta, tunnettu siitä, että yhdessä liimausaineen kanssa käytetään orgaanista kompleksinmuodostajaa. 109218

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kompleksinmuodostaja on sisällytetty liimausaineeseen tai annostellaan samaan kohtaan paperi-tai kartonkikoneella kuin liimausaine.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lii-5 mauksessa käytetään jossakin patenttivaatimuksista 1-8 määriteltyä liimausseosta.