FI109026B - Menetelmä uusien immuunivastetta heikentävien trans-syklopentanyylipuriinianalogien valmistamiseksi - Google Patents

Description

109026

Menetelmä uusien immuunivastetta heikentävien trans-syklopentanyylipuriini-analogien valmistamiseksi

Keksinnön ala 5 Tämä keksintö koskee menetelmää uusien immuunivas tetta heikentävien trans-syklopentanyylipuriinianalogien valmistamiseksi.

Keksinnön taustaa

Vastustuskyky koskee kehossa läsnä olevan vieraan 10 antigeenisen aineen tunnistamista ja hävittämistä. Antigeenit ovat tyypillisesti hiukkasmaisen aineen muodossa (so. soluja, bakteereja jne.) tai suuria proteiini- tai polysakkaridimolekyylejä, jotka immuunijärjestelmä tunnistaa "ei omaa itseä" oleviksi, so. todettavissa olevasti 15 erilaisiksi kuin eläimen omat aineosat tai niihin kuulumattomiksi. Mahdollisia antigeenejä voivat olla monet erilaiset aineet, usein proteiinit, jotka useimmiten sijaitsevat solujen ulkopinnalla. Esimerkiksi mahdollisia antigeenejä voi esiintyä siitepölyhiukkasten, kudossiirteiden, 20 eläinloisten, virusten ja bakteerien pinnalla. Kun immuunijärjestelmä on tunnistanut antigeenisen aineen "ei omaa itseä" olevaksi, luonnollinen (epäspesifinen) ja/tai mukautuva immuunivaste voi käynnistyä ja tulla yläpidetyk-si spesifisten immuunisolujen, vasta-aineiden ja komple-25 mentti j är j estelmän vaikutuksesta. Eräissä olosuhteissa, • .·. mukaan lukien eräät sairaustilat, eläimen immuunijärjes- ; telmä tunnistaa sen omia aineosia "ei omaa itseä" oleviksi I t · ja panee alulle immuunivasteen "oman itsen" ainetta vas-| ‘,,' taan.

; ' 30 Immuunijärjestelmä voi toteuttaa immuunivasteen luonnollisten tai mukautuvien mekanismien avulla, jotka ·.’*! kummatkin koostuvat sekä soluvälitteisistä että humoraali- sista elementeistä. Immuunivasteen luonnolliset mekanismit ,·, : tarkoittavat niitä mekanismeja, jotka liittyvät oleelli- » » » 35 sesti epäspesifisiin immuunireaktioihin, joihin osallistuu ainoastaan komplementtijärjestelmä ja ydinsoluja, kuten * * 2 109026 makrofageja, syöttösoluja ja liuskatumaisia valkosoluja (PMN), reagoitaessa eräitä bakteereja, viruksia, kudosvauriota ja muita antigeenejä vastaan. Nämä luonnolliset mekanismit aikaansaavat niin kutsutun luonnollisen vastus-5 tuskyvyn. Immuunivasteen mukautuvat mekanismit tarkoitta vat niitä mekanismeja, joita välittävät imusolut (T- ja B-solut) ja vasta-aineet, jotka voivat reagoida selektiivisesti tuhansiin erilaisiin "ei omaa itseä" oleviksi tunnistettuihin aineisiin. Nämä mukautuvat mekanismit aikaan-10 saavat niin kutsutun mukautuvan vastustuskyvyn ja johtavat spesifiseen muistiin ja pysyvästi muuttuneeseen reagointitapaan mukautumisessa eläimen omaan ympäristöön. Mukautuvan vastustuskyvyn voivat aikaansaada imusolut ja vasta-aineet yksin tai tavallisemmin sen voi aikaansaada 15 imusolujen ja vasta-aineiden vuorovaikutus vastustuskyvyn luonnollisten mekanismien komplementtijärjestelmän ja ydinsolujen kanssa. Vasta-aineet tarjoavat mukautuvan immuunivasteen humoraalisen elementin, ja T-solut tarjoavat mukautuvan immuunivasteen soluvälitteisen elementin.

20 Immuunivasteen luonnollisiin mekanismeihin sisäl tyy makrofagien ja PMN:n suorittama fagosytoosi, jonka avulla nämä solut ottavat sisäänsä ja hävittävät vieraan aineen tai antigeenin. Lisäksi makrofagit voivat tappaa . *. joitakin vieraita soluja soluille myrkyllisten vaikutus- 25 tensa avulla. Komplementtijärjestelmä, joka myös liittyy • luonnolliseen vastustuskykyyn, koostuu erilaisista pepti- ; .·. deistä ja entsyymeistä, jotka voivat kiinnittyä vieraaseen V . aineeseen tai antigeeniin ja siten edistää makrofagien ja | PMN:n suorittamaa fagosytoosia tai tehdä mahdolliseksi so- 30 lun lyysin tai tulehdusvaikutusten esiintymisen.

Immuunivasteen mukautuviin mekanismeihin liittyvät » * » ·. B-imusolujen (eli B-solujen) erittämän vasta-aineen vaiku- tukset spesifisiä antigeenejä vastaan sekä erilaisten .·. : T-imusolujen (eli T-solujen) vaikutukset spesifiseen anti- >·, 35 geeniin, B-soluihin, muihin T-soluihin ja makrofageihin.

» I * ♦ · 3 109026

Vasta-aineet, jotka ovat vastuussa mukautuvan vastustuskyvyn humoraalisesta puolesta, ovat laajalle valikoimalle erilaisia antigeenejä spesifisyyden omaavien B-solujen erittämiä seerumin globuliineja. Vasta-aineita 5 erittyy vastauksena spesifisten antigeenien tunnistamiseen, ja ne aikaansaavat monia erilaisia suojaavia vasteita. Vasta-aineet voivat sitoutua bakteeritoksiineihin ja neutraloida niitä, ja ne voivat sitoutua virusten, bakteerien tai muiden "ei omaa itseä" oleviksi tunnistettujen 10 solujen pinnalle ja siten edistää PMN:n ja makrofagien aikaansaamaa fagosytoosia. Lisäksi vasta-aineet voivat aktivoida komplementtijärjestelmän, joka edelleen suurentaa immuunivastetta spesifistä antigeeniä vastaan.

Imusolut ovat pieniä veressä esiintyviä soluja, 15 jotka kiertävät verestä kudosten läpi ja takaisin vereen imujärjestelmän kautta. On kaksi tärkeää imusolujen alaryhmää, joita kutsutaan B-soluiksi ja T-soluiksi. B-soluja ja T-soluja saadaan kumpiakin samasta ydinkantasolusta, ja B-solut erilaistuvat luuytimessä, ja T-solut erilaistuvat 20 kateenkorvassa. Imusoluilla on määrättyjä rajoittuneita reseptoreita, jotka sallivat kunkin solun reagoida spesifistä antigeeniä kohtaan. Tämä muodostaa perustan mukautuvan immuunivasteen spesifisyydelle. Lisäksi imusoluilla on j . : suhteellisen pitkä elinaika ja niillä on kyky lisääntyä 25 kloonina saatuaan oikean signaalin. Tämä ominaisuus on pe- • » | rustana mukautuvan immuunivasteen muistipuolelle.

• · · * : .·, B-solut ovat imusoluja, jotka ovat vastuussa mu-

I I

\ : kautuvan vastustuskyvyn humoraalisesta puolesta. Vasteena spesifisen vieraan antigeenin tunnistamiseen B-solu erit- • 30 tää spesifistä vasta-ainetta, joka sitoutuu tuohon spesi- j fiseen antigeeniin. Vasta-aine neutraloi antigeenin tok- · * I ·. ‘I siinien tapauksessa tai edistää fagosytoosia toisten anti- ...· geenien tapauksessa. Vasta-aineet liittyvät myös komple- .·. : menttijärjestelmän aktivointiin, mikä edelleen laajentaa • * * • » ··, 35 asteittain immuunivastetta tunkeutuvaa antigeeniä vastaan.

* · 4 109026 T-solut ovat imusoluja, jotka ovat vastuussa mukautuvan vastustuskyvyn soluvälitteisestä puolesta. T-soluja on kolme päätyyppiä, so. soluille myrkylliset T-solut, auttaja-T-solut ja heikentäjä-T-solut. Soluille 5 myrkyllinen T-solu saa selville ja tuhoaa soluja, jotka on infektoitu spesifisellä virusantigeenillä. Auttaja-T-soluilla on monia erilaisia säätelytehtäviä. Spesifisen antigeenin tunnistamisen jälkeen auttaja-T-solut voivat edistää tai suurentaa asianmukaisen B-solun aikaansaamaa 10 vasta-ainevastetta kyseistä antigeeniä vastaan, ja ne voivat edistää tai lisätä makrofagien suorittamaa antigeenin fagosytoosia. Heikentäjä-T-soluilla on määrättyä antigeeniä vastaan suunnattua immuunivastetta heikentävä vaikutus .

15 T-solut kontrolloivat ja tarkkailevat soluvälit teistä immuunivastetta monien erilaisten säätelevien lä-hettiyhdisteiden avulla, joita erittävät ydinsolut ja imusolut. Erittämällä näitä sääteleviä lähettiyhdisteitä T-solut voivat säädellä muiden immmuunisolujen, kuten 20 B-solujen, makrofagien, PMN:en ja muiden T-solujen lisääntymistä ja aktivaatiota. Esimerkiksi vieraan antigeenin sitomisen jälkeen makrofagi tai muu antigeenin tarjoava solu voi erittää interleukiini l:tä (IL-1), joka aktivoi auttaja-T-solut. T-solut puolestaan erittävät eräitä lym-25 fokiinejä mukaan lukien interleukiini 2 (IL-2) ja γ-inter-• .·. feroni, joilla kummallakin on monia erilaisia säätelyvai- ; ,·, kutuksia soluvälitteisessä immuunivasteessa. Lymfokiinit > · * ovat suuri molekyyliperhe, joita tuottavat T-solut (ja joskus B-solut) ja joihin sisältyvät *·' ’ 30 IL-2, joka edistää T-solujen lisääntymistä klooni na ; MAF eli makrofagien aktivaatioteki j ä, joka lisää *it.: monia makrofagien toimintoja mukaan lukien fagosytoosi, : solunsisäinen tappaminen ja erilaisten soluille myrkyllis- .... 35 ten tekijöiden eritys; 5 109026 NAF eli neutrofiilien aktivaatiotekijä, joka lisää monia PMN:n toimintoja mukaan lukien fagosytoosi, happira-dikaalien tuotanto, bakteerien tappaminen, vahvistunut ke-motaksis ja suurentunut sytokiinien tuotanto; 5 M IF eli makrofagien vaellustekijä, joka rajoitta malla makrofagien liikkumista konsentroi niitä T-solun läheisyyteen; γ-interferoni, jota tuottaa aktivoitu T-solu ja joka kykenee aikaansaamaan laajan määrän vaikutuksia mo-10 niin soluihin, mukaan lukien viruksen replikaation estäminen, luokan II histokompatibiliteettimolekyylien ilmentämisen indusointi, mikä mahdollistaa näiden solujen tulemisen aktiivisiksi antigeenin sitomisessa ja tarjoamisessa, makrofagien aktivointi, solun kasvun estäminen, monien 15 ydinsolulinjojen erilaistumisen indusointi.

Aktivoiduille makrofageille ja PMNreille, jotka aikaansaavat suurentuneen immuunivasteen soluvälitteisen mukautuvan vastustuskyvyn osana, on tunnusomaista suurentunut reaktiivisten happivälituotteiden tuotanto. Tämä 20 suurentunut reaktiivisten happivälituotteiden tuotanto eli hengityspurkaus tunnetaan "esikäsittelynä" (priming).

Eräät lymfokiinit, kuten γ-interferoni panevat alkuun tämän reaktiivisten happivälituotteiden hengityspurkauksen makrofageissa ja PMN:issa. Siten lymfokiinit, kuten γ-i 25 interferoni, joita erittävät T-solut, aikaansaavat näiden • makrofagien ja PMN:en aktivaation, joka johtaa suurentu- I t · * : .·, neeseen soluvälitteiseen immuunivasteeseen.

Immuunivaste voi tarjota tyypiltään välittömän tai ! viivästyneen vasteen. Viivästynyttä tyyppiä oleva yliherk- » · · • 30 kyys on tulehdusreaktio, joka esiintyy immuunireaktiivi- S silla potilailla 24 - 48 tunnin kuluessa antigeenillä är-

* I

·: syttämisen jälkeen ja joka on pääasiallisesti soluvälit- ',,,· teisen immuunivasteen seuraus. Sitä vastoin välitöntä ,·. : tyyppiä oleva yliherkkyys, kuten se, joka nähdään anafy- ·.·, 35 taktisessa tai Arthus-reaktiossa, on tulehdusreaktio, joka esiintyy immuunireaktiivisilla potilailla minuuttien tai • · 6 109026 muutamien tuntien kuluessa antigeenillä ärsyttämisen jälkeen ja joka on pääasiallisesti humoraalisen eli vasta-aineiden välittämän immuunivasteen seuraus.

Immuunijärjestelmän ja erityisesti soluvälitteisen 5 immuunijärjestelmän kyky erottaa "oman itsen" ja "ei oman itsen" antigeenit toisistaan on olennaisen tärkeä immuunijärjestelmän toimimiselle spesifisenä puolustuksena tunkeutuvia mikro-organismeja vastaan. "Ei oman itsen" antigeenit ovat sellaisia ruumiissa olevia antigeenejä tai 10 aineita, jotka ovat todettavissa olevasti erilaisia kuin eläimen omat aineosat tai niihin kuulumattomia. "Oman itsen" antigeenit ovat sellaisia antigeenejä, jotka eivät ole todettavissa olevasti erilaisia kuin eläimen omat aineosat tai niihin kuulumattomia. Vaikka immuunivaste on 15 tärkeä suoja sellaisia vieraita aineita vastaan, jotka voivat aiheuttaa sairauden, se ei kykene erottamaan toisistaan hyödyllisiä ja haitallisia vieraita aineita ja tuhoaa kummatkin.

On eräitä tilanteita, kuten allogeenisen siirteen 20 tai "graft versus host" (kudossiirrännäisen reagoiminen isäntäelimistöä vastaan) -sairauden yhteydessä, joissa olisi erittäin hyödyllistä heikentää immuunivastetta, jotta estettäisiin hyödyllisten vieraiden kudosten tai elin-j . : ten hyljintä. Allogeeniset kudokset ja elimet ovat saman 25 lajin geneettisesti erilaiselta jäseneltä peräisin olevia ' .*. kudoksia ja elimiä. "Graft versus host" -sairaus esiintyy, « · · ♦ : .·. kun siirretty kudos, esimerkiksi luuydinsiirteessä, sisäl- t·* » · · * ; tää allogeenisiä luovuttajan T-soluja, jotka aiheuttavat I !,.* immuunivasteen saajan omia kudoksia vastaan. Vaikka sekä 30 humoraalisella että soluvälitteisellä immuunivasteella on osa allogeenisten kudosten ja elinten hyljinnässä, pääasi- | » » ‘. d allinen kysymyksessä oleva mekanismi on soluvälitteinen immuunivaste. Immuunivasteen heikentäminen ja erityisesti ,·. : soluvälitteisen immuunivasteen heikentäminen olisi siten /··. 35 hyödyllistä sellaisen allograftikudosten ja -elinten hyl-jinnän ehkäisemisessä. Esimerkiksi syklosporiini A:ta käy- 7 109026 tetään nykyään immuunivastetta heikentävänä aineena allo-geenisiä siirteitä saavien potilaiden hoidossa ja "graft versus host" -sairaudessa.

Joskus henkilön immunologinen vaste aiheuttaa 5 enemmän vauriota tai epämukavuutta kuin tunkeutuvat mikro-j bit tai vieras aine, kuten allergisten reaktioiden tapauk sessa. Immuunivasteen heikentäminen olisi näissä tapauksissa toivottavaa.

Silloin tällöin immunologiset mekanismit herkisty-10 vät henkilön oman ruumiin jollekin osalle aiheuttaen tuon osan häirintää tai jopa tuhoamista. Kyky erottaa "oma itse" ja "ei omaa itseä" oleva on heikentynyt, ja ruumis alkaa tuhota itseään. Tämä voi johtaa sellaiseen autoimmuunisairauteen kuin nivelreuma, insuliinista riippuvainen 15 sokeritauti (johon liittyy insuliinin erittämisestä vastuussa olevien Langerhansin saarekkeiden β-solujen autoim-muunituhoaminen), eräät hemolyyttiset anemiat, kuumereuma, kilpirauhastulehdus, haavainen paksusuolentulehdus, myasthenia gravis, munuaiskerästulehdus, allerginen aivo-20 selkäydintulehdus, jatkuva hermojen ja maksan tuhoaminen, joka joskus seuraa viruksen aiheuttamaa maksatulehdusta, pesäkekovettumatauti ja systeeminen lupus erythematosus.

Jotkut autoimmuniteetin muodot esiintyvät seurauksena vam-: masta alueelle, joka ei tavallisesti ole alttiina ; :*·,· 25 imusoluille, kuten hermokudos tai silmän linssi. Kun näil- • lä alueilla olevat kudokset paljastuvat imusoluille, nii-» * * * : .·. den pintaproteiinit voivat toimia antigeeneinä ja panna • i * · alulle vasta-aineiden tuotannon ja solusidonnaisen im- • · · • * ' muunivasteen, jotka sitten alkavat tuhota noita kudoksia.

• · · 30 Toiset autoimmuunisairaudet kehittyvät henkilön jouduttua alttiiksi antigeeneille, jotka muistuttavat antigeeneinä • · ·. *: henkilön omaa kudosta, toisin sanoen reagoivat ristiin sen *,,,· kanssa. Kuumereuma on esimerkki tämän tyyppisestä sairau- ! ,·. : desta, jossa streptokokkibakteerin antigeeni, joka aiheut- .··, 35 taa kuumereuman, kykenee reagoimaan ristiin ihmisen sydä men osien kanssa. Vasta-aineet eivät kykene erottamaan • * * # · * i » » » · 8 109026 bakteerianiigeeneja ja sydänlihasantigeenejä toisistaan, ja soluja, joilla on jompiakumpia noista antigeeneistä, voidaan tuhota. Immuunijärjestelmän vaimentaminen näissä autoimmuunisairauksissa olisi hyödyllistä sairauden vaiku-5 tusten tekemisessä mahdollisimman vähäisiksi tai poistamisessa. Eräille näistä autoimmuunisairauksista, esimerkiksi insuliinista riippuvaiselle sokeritaudille, pesäkekovettumataudille ja nivelreumalle, on tunnusomaista, että ne ovat soluvälitteisen autoimmuunivasteen tulos ja näyttävät 10 johtuvan T-solujen vaikutuksesta [katso Sinha et ai., Science 248 (1990) 1380]. Toisille, kuten myasthenia gra vikselle ja systeemiselle lupus erythematosukselle on tunnusomaista, että ne ovat humoraalisen autoimmuunivasteen tulos [sama julkaisu].

15 Immuunivasteen heikentäminen olisi siten hyödyl listä autoimmuunisairauksista kärsivien potilaiden hoidossa. Aivan erityisesti soluvälitteisen immuunivasteen heikentäminen olisi siten hyödyllistä sellaisten potilaiden hoidossa, jotka kärsivät T-solujen vaikutuksesta johtuvis-20 ta autoimmuunisairauksista, kuten insuliinista riippuvaisesta sokeritaudista, pesäkekovettumataudista ja nivelreumasta. Humoraalisen immuunivasteen heikentäminen olisi hyödyllistä sellaisten potilaiden hoidossa, jotka kärsivät T-soluista riippumattomista autoimmuunisairauksista, kuten 25 myasthenia graviksesta ja systeemisestä lupus erythema- l · .·. tosuksesta.

! . . .

; ,·. Keksinnön tiivistelmä * · * Tämä keksintö esittää menetelmää kaavan (1) mu- • · · • t · kaisten uusien trans-syklopentanyylipuriinianalogien vai- * I ·

'·* ' 30 mistamiseksi, joilla on kaava I

. : Q

//7 \ 1 j (i) \ / Y3 z I » » • 4 4 »

• · I

t I · 4 · 109026 9 j ossa syklopentanyylirenkaan asemassa kolme oleva substituentti on trans-konfiguraatiossa kaksirenkaiseen substituenttiin nähden, 5 Y3, Y5, Y7 ja Y9 ovat kukin itsenäisesti typpi ja Ys on ryhmä CH, R on vety, Q on NH2, ja Z on vety tai NH2; 10 tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistamiseksi.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksessa 1 esitetään.

Keksinnön mukaisesti valmistettavat yhdisteet ovat 15 käyttökelpoisia immuunivasteen heikentymisen aikaansaamiseksi ja aivan erityisesti mukautuvan immuniteetin heikentämiseksi tätä tarvitsevalla potilaalla, jolloin potilaalle annetaan tehokas immuunivastetta heikentävä määrä kaavan (1) mukaista yhdistettä.

20 Edellä mainittuja yhdisteitä voidaan käyttää far maseuttisessa valmisteessa, joka sisältää tehokkaan immuunivastetta heikentävän määrän kaavan (1) mukaista yhdistettä sekoitettuna tai muuten yhdessä yhden tai useam-·’·. man farmaseuttisesti hyväksyttävän kantaja- tai täyteai- ,·. ; 25 neen kanssa.

.* .* Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus > · · ···.’ Tässä käytettynä termi "typpi" viittaa kolmiarvoi- « « · ··· j seen typpiradikaaliin ja termi "ryhmä CH" viittaa metyli- 1 * » 1 " dyyniradikaaliin.

I I I

V ’ 30 Tässä käytettynä ilmaus "farmaseuttisesti hyväk syttäviä suoloja" viittaa kaavan (1) mukaisten yhdisteiden ; ’ *.: happoadditiosuoloihin, joissa yhdisteen myrkyllisyys ei ole suurentunut verrattuna ei-suolaan. Edustavia esimerk- » ( · . kejä farmaseuttisesti hyväksyttävistä suoloista, jotka * · * 35 valmistetaan käsittelemällä kaavan (1) mukaisia yhdisteitä vastaavilla hapoilla, ovat: hydrobromidi, hydrokloridi, rikki-, fosfori-, typpi-, muurahais-, etikka-, propioni-, 10 109026 meripihka-, glykoli-, maito-, omena-, viini-, sitruuna-, askorbiini-, α-ketoglutaari-, glutamiini-, asparagiini-, maleiini-, hydroksimaleiini-, palorypäle-, fenyylietikka-, bentsoe-, para-aminobentsoe-, antraniili-, para-hydroksi-5 bentsoe-, salisyyli-, para-aminosalisyyli-, metaanisulfo-ni-, etaanisulfoni-, hydroksietaanisulfoni-, etyleenisul-foni-, halogeenibentseenisulfoni-, tolueenisulfoni-, naf-taleenisulfoni- ja sulfaniilihappo. Hydrokloridi on edullinen kaavan (1) mukaisten yhdisteiden farmaseuttisesti 10 hyväksyttävänä suolana.

On tarkoitus, että kaavan (1) mukaisten yhdisteiden syklopentanyylirenkaassa olevilla substituenteilla on trans-konfiguraatio kaksirenkaiseen substituenttiin nähden. Lisäksi on selvää, että kaavan (1) mukaiset yhdisteet 15 voivat esiintyä stereoisomeerisissä konfiguraatioissa.

Kaavan (1) mukaiset yhdisteet sulkevat piiriinsä ja käsittävät sekä yksittäiset stereoisomeerit että raseemisia seoksia.

Yleinen synteesimenetelmä kaavan (1) mukaisten yh-20 disteiden, joissa Y9 on typpi, valmistamiseksi on esitetty kaavassa A.

« 1 · • · t 1 · • · • · 1 • 1 · • · • · • · 4 » > • · · 1 • · • 1 » • 1 · I » » 1 • » * · » • » I I · I 1 · » 1 · • · » » · k • » t t 1 I 1 1 • » • t t · ! 1 t 1 I I 1 I 1 1 • > 1 i t I » I I 1 t · 1 • » » » · · » 1 # » 1 11 109026

Kaavio A

O1 — o

3 |-' HO Vaihe a J-f O-L

5 CH3(O)C-O CH3(0)C-1 (2) (3)

Q

-Ai1·.

— Ci —

Vaihe b \ / Valinnainen

1 vaihe C

CH3(0)C-0

Q

” -Λ» o \A a 0*3

J

!./ (la) · L = poistuva ryhmä ! . .

t ·,: 30 Cis-3-asetoksisyklopentan-l-olin 1-hydroksista ·**’: tehdään johdannainen sopivan poistuvan ryhmän (L) avulla t · · . kaavion A vaiheessa a. Nimenomainen poistuva ryhmä voi ol- la jokin monista alalla tunnetuista ja hyväksytyistä.

’·;·* Edustavia esimerkkejä sopivista poistuvista ryhmistä ovat 35 brosyyli, tosyyli, mesylaatti. Edullinen poistuva ryhmä vaihetta a varten on mesylaatti.

12 109026

Vaiheessa b vaiheessa a muodostetun syklopentaani-johdannaisen poistuva ryhmä korvataan halutulla nuk-leosidiemäksellä muodostaen trans-karbosyklinen nukleosi-dianalogi. Edullinen emäs vaihetta b varten on adeniini.

5 Kun halutaan 3-asetoksianalogi, vaiheen b tuote voidaan eristää tai muuttaa sopivaksi suolaksi käyttäen alalla tunnettuja ja hyväksyttyjä menetelmiä.

Vaiheessa c asetoksiryhmä voidaan hydrolysoida emäksen, kuten kaliumkarbonaatin avulla alkoholiksi alalla 10 tunnettujen ja hyväksyttyjen menetelmien mukaan. Kun 3-hydroksianalogia pidetään edullisena, tämän reaktion tuote voidaan eristää ja muuttaa sopivaksi suolaksi käyttäen alalla tunnettuja ja hyväksyttyjä menetelmiä.

Seuraava esimerkki esittää kaavion A avulla kuva-15 tun mukaisen tyypillisen synteesin. Tämä esimerkki on tarkoitettu ainoastaan valaisevaksi eikä sen ole määrä rajoittaa keksinnön piiriä millään tavalla. Seuraavilla termeillä on ilmoitettu merkitys: "g" tarkoittaa grammoja; ml I tarkoittaa millilitroja; "DMF" tarkoittaa dimetyyliforma- 20 midia; "°c" tarkoittaa Celsius-asteita; "mg" tarkoittaa milligrammoja; "N" tarkoittaa normaalisuutta; "pH" tar-··*. koittaa hydroniumionin negatiivista logaritmia.

.·, : Esimerkki 1 (1R, 3R) -Trans-1- (9-adenyyli) syklopentan-3-olihyd-25 rokloridi ';· ; Vaihe a: (IS,3R) -Cis-l-metaanisulfonyloksi-3-aset- '•V oksisyklopentaani i ’.· * Lisää trietyyliamiinia tipoittain (1,21 g, 12,0 millimoolia) sekoitettuun liuokseen, jossa on (lS,3R)-cis-; : 30 3-asetoksisyklopentan-l-olia (1,44 g, 10,0 millimoolia) ja metaanisulfonyylikloridia (1,29 g, 11,0 millimoolia) . 20 ml:ssa metyleenikloridia 0 °C:ssa. Poista jäähaude sen jälkeen kun lisääminen on suoritettu loppuun. Sekoita liu-: osta 20 minuutin ajan huoneenlämpötilassa, uuta sitten 35 liuosta vedellä (30 ml) ja suolavedellä (30 ml). Kuivaa nat riumsulf aatin avulla ja konsentroi liuos keltaiseksi 13 109026 öljyksi; 2,1 g tuotetta (94 % saanto) . Käytä tämä tuote välittömästi seuraavassa reaktiossa ilman lisäpuhdistusta.

1H-NMR (CDC13, TMS); 5,09 (m, 2H) , 2,98 (s, 3H) , 2,4, 1,9 (m, 9H) .

5 Vaihe b: (1R,3R)-Trans-1-(9-adenyyli)-3-asetoksi- syklopentaani

Sekoitettuun suspensioon, jossa on adeniinia (4,1 g, 30,0 millimoolia) DMFrssa (50 ml), lisää natrium-hydridiä (60 %, 1,0 g, 30,0 millimoolia). Kuumenna seosta 10 55 °C:ssa kahden tunnin ajan. Lisää liuos, jossa on (IS,3R)-cis-l-metaanisulfonyloksi-3-asetoksisyklopentaania (2,0 g,9,1 millimoolia) 20 ml:ssa DMF, liuokseen ja sekoita 24 - 48 tunnin ajan 55 °C:ssa. Suodata liuos ja haihduta sitten DMF. Ota jäännös 100 ml:aan metyleenikloridia.

15 Uuta vedellä (2 x 200 ml) ja suolavedellä (20 ml). Kuivaa liuos natriumsulfaatin avulla ja konsentroi kuiviin. Ota jäännös metyleenikloridiin ja lisää se sitten 40 g:n sili-kageelipylvääseen. Eluoidaan tuote suhteen 9 : 1 omaavalla metyleenikloridi/etanolilla. Kootaan tuotteen sisältävä 20 fraktio ja konsentroi kuiviin; 1,32 g tuotetta (56 % saanto). UV (MeOH; 261,5 nm); [a] 365 = -29, 40 (c 1,7 mg/ml,

MeOH); 1H-NMR (CDCI3, TMS) = 8,35 (s, 1H) , 7,82 (s, 1H) , 5,41 (m, 1H) , 5,09 (m, 1H) , 2,55 - 1,8 (m, 9H) .

/ Vaihe c: (1R,3R)-Trans-1-(9-adenyyli)-3-hydroksi- 25 syklopentaani ··* * Lisää (1R, 3R)-trans-1-(9-adenyyli)-3-asetoksisyk- ’· lopentaania (600 mg, 2,26 millimoolia) ja kaliumkarbonaat- ·.* * tia (500 mg, 3,6 millimoolia) liuokseen, jossa on 25 ml metanolia ja 5 ml vettä. Sekoita seosta huoneenlämpötilas-: 30 sa 20 minuutin ajan. Poista kiinteä kaliumkarbonaatti suo- dattamalla ja konsentroi suodos kuiviin. Ota jäännös eta-. noliin (10 % metanolin avulla), seisota sitten huoneenläm- ! Potilassa 30 minuutin ajan ja poista muodostunut saostuma ’··’ suodattamalla. Säädä suodoksen pH arvoon 3 6 N HCl:n avul-

35 la ja konsentroi kuiviin. Liuota aine uudelleen veteen ja lyofilisoi valkeaksi jauheeksi; (540 mg, 93 % saanto). UV

14 109026

(MeOH; 261 nm); [α]365 -40,0 ° (c 0,6 mg/ml, MeOH) ; 1H-NMR

(DMSO-de, TMS) 8,20 (s, 1H) , 8,17 (s, 1H) , 5,11 (m, 1H) , 4,44 (m, 1H), 2,4 - 2,1 (m, 4H), 2,0 (m, 1H), 1,7 (m, 1H).

Yleensä kun on toivottua syntetisoida kaavan (1) 5 mukaisten yhdisteiden vastaava (IS,3S)-enantiomeeri, voidaan noudattaa samanlaisia menetelmiä kuin on kuvattu yllä käyttäen sopivia lähtöaineita. Seuraava esimerkki esittää tyypillisen synteesin, joka on kaavan A avulla kuvatun mukainen. Tämän esimerkin on määrä olla ainoastaan valaise-10 va, eikä sen ole tarkoitettu rajoittavan keksinnön piiriä millään tavalla.

Esimerkki 2 (IS,3S)-Trans-1-(9-adenyyli)syklopentan-3-olihyd-rokloridi 15 Vaihe a: (1R,3S)-Cis-l-metaanisulfonyloksi-3-aset- ok s isykiopentaani

Lisätään trietyyliamiinia tipoittain (1,21 g, 12,0 millimoolia) sekoitettuun liuokseen, jossa on (1R,3S)-cis-3-asetoksisyklopentan-l-olia (1,44 g, 10,0 millimoolia) ja 20 metaanisulfonyylikloridia (1,29 g, 11,0 millimoolia) 20 ml:ssa metyleenikloridia 0 °C:ssa. Poistetaan jäähaude sen jälkeen kun lisääminen on suoritettu loppuun. Sekoite-taan liuosta 20 minuutin ajan huoneenlämpötilassa, sitten / / uutetaan liuosta vedellä (30 ml) ja suolavedellä (30 ml) .

: 25 Kuivataan natriumsulfaatin avulla ja konsentroidaan liuos keltaiseksi öljyksi; 2,1 g tuotetta (94 % saanto). Käyte-·,*·· tään tämä tuote välittömästi seuraavassa reaktiossa ilman :T: lisäpuhdistusta. 1H-NMR (CDC13, TMS); 5,09 (m, 2H) , 2,98 (s, 3H), 2,4, 1,9 (m, 9H).

30 Vaihe b: (IS,3S)-Trans-1-(9-adenyyli)-3-asetoksi- ( * * • · ’. syklopentaani • · · • t Sekoitettuun suspensioon, jossa on adeniinia • * * '· “ (4,1 g, 30,0 millimoolia) DMF:ssa (50 ml), lisätään nat- riumhydridiä (60 %, 1,0 g, 30,0 millimoolia). Kuumennetaan : 35 seosta 55 °C:ssa kahden tunnin ajan. Lisätään liuos, jossa on (1R, 3S) -cis-l-metaanisulfonyloksi-3-asetoksisyklopen- • » 15 109026 taania (2,0 g, 9,1 millimoolia) 20 ml:ssa DMF, liuokseen ja sekoitetaan 24 - 48 tunnin ajan 55 °C:ssa. Liuos suodatetaan ja sitten haihdutetaan DMF. Otetaan jäännös 100 ml:aan metyleenikloridia. Uutetaan vedellä (2 x 5 200 ml) ja suolavedellä (20 ml) . Kuivataan liuos natrium- sulfaatin avulla ja konsentroidaan kuiviin. Otetaan jäännös metyleenikloridiin ja lisätään se sitten 40 g:n sili-kageelipylvääseen. Eluoidaan tuote suhteen 9 : 1 omaavalla metyleenikloridi/etanolilla. Kootaan tuotteen sisältävä 10 fraktio ja konsentroidaan se kuiviin; 1,2 g tuotetta (46 % saanto). UV (MeOH; 261,5 nm); [a] 365 +29, 4 (c 1,7 mg/ml,

MeOH) ; 1H-NMR (CDC13, TMS) = 8,34 (s, 1H) , 7,82 (s, 1H) , 5,41 (m, 1H), 5,09 (p, 1H), 2,5 - 1,8 (m, 9H).

Vaihe c: (IS,3S)-Trans-1-(9-adenyyli)-3-hydroksi- 15 syklopentaani

Lisätään (IS,3S)-trans-1-(9-adenyyli)-3-asetoksi-syklopentaania (1,2 g, 4,6 millimoolia) ja kaliumkarbonaattia (1,0 g, 7,2 millimoolia) liuokseen, jossa on 25 ml metanolia ja 5 ml vettä. Sekoitetaan seosta huoneenlämpö-20 tilassa 20 minuutin ajan. Poistetaan kiinteä kaliumkarbonaatti suodattamalla ja konsentroidaan suodos kuiviin.

···. Otetaan jäännös etanoliin (10 % metanolin avulla), seiso- tetaan sitten huoneenlämpötilassa 30 minuutin ajan ja poistetaan muodostunut saostuma suodattamalla ja konsent-···’ · 25 roidaan kuiviin. Otetaan jäännös metyleenikloridiin ja li- L* · sataan se sitten 75 g:n silikageelipylvääseen. Eluoidaan ·. ·: tuote suhteen 9 : 1 omaavalla metyleenikloridi/etanolilla.

• (! : Kootaan tuotteen sisältävä fraktio ja konsentroidaan kui- ( viin. Lisätään H2O ja säädetään pH arvoon 3 6 N HCl:n ;\· 30 avulla ja konsentroidaan kuiviin. Uudelleenliuotetaan aine veteen ja lyof ilisoidaan valkeaksi jauheeksi; (900 mg, t* 76 % saanto). UV (MeOH; 261 nm); [a] 365 +40,0 °C (c 0,6 mg/ml, MeOH); 1H-NMR (DMS0-d6, TMS) 8,20 (s, 1H) , 8,17 (s, 1H), 5,11 (p, 1H), 4,44 (m, 1H) , 2,4 - 2,1 (m, 4H) , 35 2,0 (m, 1H) , 1,7 (m, 1H) .

16 109026

Esimerkki 3 (1R,3R)-Trans-1-[9-(2,6-diamino)puriini]syklopen-tan-3-oli

Vaihe b: (1R,3R)-Trans-1-[9-(2,6-diamino)puriini]- 5 3-asetoksisyklopentaani

Sekoitettuun suspensioon, jossa on 2,6-diamino-puriinisulfaattia (15,96 g, 60,0 millimoolia) 150 ml:ssa DMF, lisätään natriumhydridiä (60 %, 5,79 g, 180,0 millimoolia) ja seosta kuumennetaan sitten 55 °C:ssa kahden 10 tunnin ajan. Liuos, jossa on (IS,3R)-cis-l-metaanisulfo-nyloksi-3-asetoksisyklopentaania (4,44 g, 20,0 millimoolia) 50 ml:ssa DMF, lisätään liuokseen ja sekoitetaan 48 tunnin ajan 60 °C:ssa. DMF poistetaan sitten ja jäännös otetaan 100 ml:aan metyleenikloridia ja uutetaan vedellä 15 ja suolavedellä. Liuos kuivataan natriumsulfaatin avulla, konsentroidaan sitten kuiviin ja jäännös otetaan mety-leenikloridiin ja lisätään silikageelipylvääseen ja tuote eluoidaan suhteen 9 : 1 omaavalla metyleenikloridi/eta- nolilla. Tuotteen sisältävä fraktio kootaan ja konsentroi-20 daan kuiviin, jolloin saadaan 2,3 g tuotetta (42 % saanto). [a] 589 +9 , 1 0 (c 0,002, Me OH) ; 1H-NMR (CDCI3, TMS) ·*·. 7,88 (s, 1H) , 7,74 (s, 2H, exD20) , 5, 85 (s, 2H, exD20) , 5,31 (m, 1H) , 4,89 (p, 1H) , 2,5 - 1,8 (m, 9H) .

Vaihe c: (1R,3R) -Trans-1-[9- (2,6-diamino)puriini] - » · 25 syklopentan-3-oli ··· : (1R, 3R) -Trans-1-[9-(2,6-diamino) puriini]-3-aset- • ♦ ·. *: oksisyklopentaania (1,8 g, 6,5 millimoolia) ja kaliumkar-

IM

· bonaattia (2,6 g, 1,9 millimoolia) lisätään seokseen, jos sa on 250 ml metanolia ja 5 ml vettä, ja kiinteä kalium-;*·,· 30 karbonaatti poistetaan suodattamalla ja suodos konsentroi- daan kuiviin. Kiinteä aine puhdistetaan silikageelin avul-,· . la käyttäen metyleenikloridi/metanolia (4 : 1), jolloin '· *· saadaan 1,3 g tuotetta (86 % saanto) . UV (EtOH; 257 nm ja 283 nm); [a] 365 -16,7 ° (c 0,002, Me OH) ; ^-NMR (DMSO-d6, 35 TMS) 7,79 (s, 1H) , 6,56 (s, 2H, exD20) , 5,76 (s, 2H, i 17 109026 exD20) , 4,86 (p, 1H) , 4,7 (leveä s, 1H, exD2Ö) , 4,34 (m, 1H), 2,3 - 1,8 (m, 5H), 1,56 (m, 1H).

Seuraavat yhdisteet voidaan valmistaa vastaavien menetelmien avulla kuin on kuvattu esimerkkiä 1 varten 5 käyttäen helposti saatavissa olevia lähtöaineita. Stereo-konfiguraatio voi olla (1R,3R) tai (1S,3S) tai näiden kon-figuraatioiden raseeminen seos: trans-1-[9-(3-deatsa-adenyyli)]-3-hydroksisyklo-pentaanihydrokloridi 10 trans-1-[9-(7-deatsa-adenyyli)]-3-hydroksisyklo- pentaanihydrokloridi trans-1-[9-purinyyli]-3-hydroksisyklopentaanihyd-rokloridi trans-1-[9-(8-atsa-adenyyli)]-3-hydroksisyklopen- 15 taanihydrokloridi trans-1-[9-(2-aminopurinyyli)]-3-hydroksisyklopen-taanihydrokloridi trans-1-[9-(2-amino-6-klooripurinyyli)]-3-hydrok-sisyklopentaanihydrokloridi 20 trans-l-[9-(6-klooripurinyyli)]-3-hydroksisyklo- pentaanihydrokloridi.

···, Lähtöaineet yllä kuvattua synteesisuunnitelmaa varten, mukaan lukien (IS,3R)-cis-3-asetoksisyklopentan-l-,* oli, adeniini, 7-deatsa-adeniini, puriini, 8-atsa-adenii- j·* · 25 ni, 2-aminopuriini, 2,6-diaminopuriini ja 2-amino-6-kloo- : ripuriini, ovat helposti saatavissa tai voidaan valmistaa tavanomaisten alalla tunnettujen ja hyväksyttyjen menetel- * » · : mien ja tekniikkojen avulla.

Lopputuotteen stereokemia säädetään valitsemalla 30 sopivan konfiguraation omaava lähtöaine.

Yleensä kun on toivottua syntetisoida kaavan (1) ,· , mukaisten yhdisteiden vastaava (IS,3S)-enantiomeeri, voi- ’· '· daan noudattaa samanlaisia menetelmiä kuin on kuvattu yllä käyttäen sopivia lähtöaineita.

35 Tässä kuvataan lisäksi menetelmä immuunivasteen ,*. : heikentämisen toteuttamiseksi ja aivan erityisesti mene- ί 18 109026 telmä mukautuvan immuniteetin heikentämiseksi tätä tarvitsevalla potilaalla, joka menetelmä käsittää tehokkaan immuunivastetta heikentävän määrän kaavan (1) mukaista yhdistettä antamisen mainitulle potilaalle.

5 Tässä käytettynä termi "potilas" viittaa lämminve riseen eläimeen, kuten nisäkkääseen, joka kärsii sellaisesta sairaudesta kuin autoimmuunisairaus tai "graft versus host" -sairaus tai on vaarassa hylkiä siirrettyä allo-geenistä kudosta tai elintä. On selvää, että ihmiset, hii-10 ret ja rotat sisältyvät termin "potilas" piiriin.

Kaavan (1) mukaisen yhdisteen antaminen potilaalle johtaa immuunivastetta heikentävään vaikutukseen potilaassa. Aivan erityisesti kaavan (1) mukaisen yhdisteen antaminen potilaalle johtaa mukautuvan immuniteetin heikkene-15 miseen potilaalla. Toisin sanoen käsittelemällä potilasta kaavan (1) mukaisella yhdisteellä estetään tai heikennetään potilaan mukautuvaa immuunivastetta verrattuna siihen, joka esiintyy hoidon puuttuessa.

Potilas tarvitsee hoitoa immuunivastetta heikentä- 20 väliä aineella, kuten kaavan (1) mukaisella yhdisteellä, kun potilas kärsii autoimmuunisairaudesta, "graft versus ... host" -sairaudesta tai jotta estettäisiin siirrettyjen ai- • « logeenisten kudosten tai elinten hyljintä. Ilmaus "autoim- » · · ’· '· muunisairaus" viittaa sellaisiin sairaustiloihin, joissa • · • # : 25 potilaan immuunivaste on suunnattu potilaan omia aineosia • · ·,· *. vastaan, mikä johtaa epäsuotavaan ja usein suuresti hei- • · :*.· kentävään tilaan.

Potilaat, jotka kärsivät sellaisista autoimmuunisairauksista, kuin nivelreuma, insuliinista riippuvainen .·, : 30 sokeritauti, eräät hemolyyttiset anemiat, kuumereuma, kil- t t i ) * ···, pirauhastulehdus, septisen shokkitilan oireyhtymä, haavai- nen paksusuolentulehdus, myasthenia gravis, munuaiskeräs-tulehdus, allerginen aivo-selkäydintulehdus, jatkuva her-mojen ja maksan tuhoutuminen, joka joskus seuraa viruksen /, ; 35 aiheuttamaa maksatulehdusta, pesäkekovettumatauti ja sys- ^ ; teeminen lupus erythematosus, tarvitsevat hoitoa im- > > » • » 19 109026 muunivastetta heikentävällä aineella, kuten kaavan (1) mukaisella yhdisteellä. Nivelreumalle, insuliinista riippuvaiselle sokeritaudille ja pesäkekovettumataudille on tunnusomaista, että ne ovat soluvälitteisen autoimmuunivas-5 teen seuraus ja näyttävät johtuvan T-solujen vaikutuksesta. Taudeille myasthenia gravis ja systeeminen lupus erythematosus on tunnusomaista, että ne ovat humoraalisen au-toimmuunivasteen seuraus. Näin ollen näistä sairauksista kärsivien potilaiden hoito antamalla kaavan (1) mukaista 10 yhdistettä on erityisen tehokasta potilaan tilan lisärap-peutumisen tai huonontumisen ehkäisemisessä. Potilaan hoitaminen sellaisen autoimmuunisairauden kuin nivelreuma, insuliinista riippuvainen sokeritauti, pesäkekovettumatauti, myasthenia gravis tai systeeminen lupus erythematosus 15 varhaisessa vaiheessa olisi erityisen tehokasta sairaustilan lisähuonontumisen vakavammaksi tilaksi ehkäisemisessä. Esimerkiksi insuliinista riippuvainen sokeritauti (IDDM) on autoimmuunisairaus, jonka uskotaan johtuvan insuliinia erittäviä Langerhansin saarekkeiden β-soluja vastaan suun-20 natusta autoimmuunivasteesta. IDDM:n varhaisesta vaiheesta kärsivän potilaan hoito ennen Langerhansin saarekkeiden .··_ β-solujen täydellistä tuhoutumista olisi erityisen hyödyl- !'*. listä sairauden lisäetenemisen ehkäisemisessä, koska se | t* / ehkäisisi tai estäisi jäljellä olevien insuliinia erittä- : 25 vien β-solujen lisätuhoutumisen. On selvää, että autoim- • · : muunisairauksien varhaisesta vaiheesta kärsivän potilaan hoito on myös erityisen hyödyllistä sairaustilan luonnol- « · · ί lisen lisäetenemisen vakavammiksi vaiheiksi ehkäisemiseksi tai estämiseksi.

30 Potilaat, jotka ovat saaneet tai joiden on määrä .*·. saada allogeeninen kudos- tai elinsiirre, kuten allogeeni-

I t I

; y t nen munuainen, maksa, sydän, ihoa, luuydintä, ovat myös ’* ”> potilaita, jotka tarvitsevat ennaltaehkäisevää hoitoa χίπη..· muunivastetta heikentävällä aineella, kuten kaavan (1) mu- | 35 kaisella yhdisteellä. Immuunivastetta heikentävä aine es- : tää saajan mukautuvaa immuunivastetta hylkimästä luovutta- • » 20 109026 jän allogeenistä kudosta tai elintä. Samoin "graft versus host" -sairaudesta kärsivät potilaat ovat potilaita, jotka tarvitsevat hoitoa immuunivastetta heikentävällä aineella, kuten kaavan (1) mukaisella yhdisteellä. Immuunivastetta 5 heikentävä aine estää siirretyn kudoksen tai elimen mukautuvaa immuunivastetta hylkimästä saajan allogeenistä kudosta tai elintä.

Yleisten kliinisten ja laboratoriokokeiden ja -menetelmien perusteella kykenee hoitava taudinmäärittäjä 10 alan ammatti-ihmisenä helposti identifioimaan ne potilaat, jotka tarvitsevat hoitoa immuunivastetta heikentävällä aineella, kuten kaavan (1) mukaisella yhdisteellä.

Tehokas immuunivastetta heikentävä määrä kaavan (1) mukaista yhdistettä on sellainen määrä, joka on poti-15 laalle yhtenä ainoana tai monena annoksena annettuna tehokas aikaansaamaan immuunivastetta heikentävän vaikutuksen tai aivan erityisesti mukautuvan immuunivasteen heikentymisen. Immuunivastetta heikentävä vaikutus tarkoittaa mukautuvan immuunivasteen lisäilmenemisen hidastamista, kes-20 keyttämistä, estämistä tai ehkäisemistä.

Kaavan (1) mukaisen yhdisteen tehokkaan immuuni- vastetta heikentävän määrän kykenee hoitava taudinmäärit- !’*. täjä alan ammatti-ihmisenä helposti määrittämään käyttä- • * · / / mällä tunnettuja tekniikkoja ja huomioimalla vastaavissa * * :·· · 25 olosuhteissa saatuja tuloksia. Määrittäessään tehokkaan hi · määrän tai annoksen hoitava taudinmäärittäjä ottaa huo- mioon monia tekijöitä mukaan lukien, mutta mainittuihin > · ! rajoittumatta: nisäkäslaji; sen koko, ikä ja yleinen ter veys; kysymyksessä oleva erityinen sairaus; sairauden aste h,· 30 tai laajuus tai vakavuus; potilasyksilön vaste; annettava I ,”h nimenomainen yhdiste; antamistapa; annettavan valmisteen • _ biologista hyötyosuutta koskevat ominaisuudet; valitut an- < » t ’· "· nostusohjeet; samanaikaisen lääkityksen käyttö ja muut asiaankuuluvat seikat.

h. [ 35 Kaavan (1) mukaisen yhdisteen tehokkaan immuuni- : vastetta heikentävän määrän odotetaan vaihtelevan noin 0,1 21 109026 milligramman kilogrammaa ruumiinpainoa kohti päivässä (mg/kg/päivä) ja määrän noin 500 mg/kg/päivä välillä. Edullisten määrien odotetaan olevan väliltä noin 1 - noin 50 mg/kg/päivä.

5 Hoidettaessa potilasta kaavan (1) mukainen yhdiste voidaan antaa millä tahansa tavalla, joka saa yhdisteen biologisesti käytettävissä olevaksi tehokkaina määrinä, mukaan lukien suun kautta ja ruoansulatuskanavan ulkopuolisesta antaminen. Esimerkiksi kaavan (1) mukaisia yhdis-10 teitä voidaan antaa suun kautta, ihon alle, lihakseen, laskimoon, ihon läpi, nenäontelon sisään, peräsuoleen ja vastaavasti. Suun kautta antaminen on yleensä edullista. Formuloinnin ammatti-ihminen kykenee helposti valitsemaan oikean antomuodon ja -tavan riippuen valitun yhdisteen ni-15 menomaisista ominaisuuksista, hoidettavasta sairaustilasta, sairauden vaiheesta ja muista asiaankuuluvista seikoista.

Yhdisteet voidaan antaa yksin tai farmaseuttisen valmisteen muodossa yhdessä farmaseuttisesti hyväksyttävi-20 en kantaja- tai täyteaineiden kanssa, joiden osuuden ja laadun määräävät valitun yhdisteen liukoisuus ja kemialliset ominaisuudet, valittu antamisreitti ja yleinen far- • · · ·...* maseuttinen käytäntö. Vaikka tässä kuvatut yhdisteet ovat !,*«: itse tehokkaita, ne voidaan formuloida ja antaa niiden ! : : 25 farmaseuttisesti hyväksyttävien happoadditiosuolojen muo- • · i · • dossa stabiiliuden, kiteyttämisen helppouden, lisääntyneen • · t · .·. : liukoisuuden ja vastaavien vuoksi.

Edelleen tässä kuvataan koostumuksia, jotka sisäl- I · · tävät kaavan (1) mukaisen yhdisteen sekoitettuna tai muu-. . 30 ten yhdessä yhden tai useamman inertin kantaja-aineen * i · ; / kanssa. Nämä koostumukset ovat hyödyllisiä esimerkiksi { ···’ analyysistandardeina, sopivana keinona tehdä suuria lähe- :'·,· tyksiä tai farmaseuttisina valmisteina. Kaavan (1) mukai- sen yhdisteen analysoitavissa oleva määrä on määrä, joka , 35 on helposti mitattavissa alan ammatti-ihmisten tuntemien '· ”· ja hyväksymien yleisten analyysimenetelmien ja -tek- • * » 22 109026 nilkkojen avulla. Kaavan (1) mukaisen yhdisteen analysoitavissa olevat määrät ovat yleensä väliltä noin 0,001 - noin 75 paino-% koostumuksesta. Inertit kantaja-aineet voivat olla mitä tahansa ainetta, joka ei hajota kaavan 5 (1) mukaista yhdistettä tai muuten kovalenttisesti reagoi sen kanssa. Esimerkkejä sopivista inerteistä kantaja-aineista ovat vesi; vesipuskuriliuokset, kuten sellaiset, jotka ovat yleensä käyttökelpoisia korkeapainenestekroma-tografia (HPLC) -analyysissä; orgaaniset liuottimet, kuten 10 asetonitriili, etyyliasetaatti, heksaani ja vastaavat; ja farmaseuttisesti hyväksyttävät kantaja- tai täyteaineet.

Aivan erityisesti tässä esitetään farmaseuttisia valmisteita, jotka sisältävät tehokkaan immuunivastetta heikentävän määrän kaavan (1) mukaista yhdistettä sekoi-15 tettuna tai muuten yhdessä yhden tai useamman farmaseuttisesti hyväksyttävän kantaja- tai täyteaineen kanssa.

: Farmaseuttiset valmisteet valmistetaan farmasian alalla tunnetulla tavalla. Kantaja- tai täyteaine voi olla kiinteä, puolijähmeä tai nestemäinen aine, joka voi toimia 20 aktiivisen aineosan kuljettimena tai väliaineena. Sopivia kantaja- tai täyteaineita tunnetaan alalla. Farmaseuttisen ...t valmiste voi sopia oraalista tai ruoansulatuskanavan ulko- puolista käyttöä varten mukaan lukien paikallinen käyttö, '_· '* ja se voidaan antaa potilaalle tablettien, kapselien, lää-

Ei: 25 kepuikkojen, liuoksen, suspensioiden tai vastaavien muo- i » : dossa.

• ,’·· Tässä kuvatut yhdisteet voidaan antaa suun kautta : : : esimerkiksi inertin laimennusaineen tai syötävän kantaja- aineen kanssa. Ne voidaan sulkea gelatiinikapseleihin tai .·, : 30 puristaa tableteiksi. Suun kautta tapahtuvaa terapeuttista antamista varten yhdisteet voidaan yhdistää täyteaineiden i » ! ”> kanssa ja käyttää tablettien, suussa liukenevien tabletti- d en, kapselien, eliksiirien, suspensioiden, siirappien, ob- ;,,,* laattien, purukumien ja vastaavien muodossa. Näiden val- ; 35 misteiden tulisi sisältää vähintään 4 % keksinnön mukaista ; yhdistettä, aktiivista aineosaa, mutta tämä voi vaihdella 23 109026 riippuen nimenomaisesta muodosta ja voi sopivasti olla väliltä 4 % - 70 % yksikön painosta. Koostumuksissa läsnä oleva yhdisteen määrä on sellainen, että aikaansaadaan sopiva annostus. Tämän keksinnön mukaiset edulliset koostu-5 mukset ja valmisteet valmistetaan siten, että oraalinen annostusyksikkömuoto sisältää 5,0 - 300 milligrammaa keksinnön mukaista yhdistettä.

Tabletit, pillerit, kapselit, suussa liukenevat tabletit ja vastaavat voivat myös sisältää yhtä tai useam-10 paa seuraavista apuaineista: sideaineita, kuten hienoki- teistä selluloosaa, traganttikumia tai gelatiinia; täyteaineita kuten tärkkelystä tai laktoosia, hajottavia aineita, kuten algiinihappoa, Primogeliä, maissitärkkelystä ja vastaavia; voiteluaineita, kuten magnesiumstearaattia tai j 15 Sterotexiä; liukuaineita, kuten kolloidista piidioksidia; ja makeutusaineita kuten sakkaroosia tai sakkariiniä voidaan lisätä tai maustetta, kuten piparminttua, metyy-lisalisylaattia tai appelsiinimaustetta. Kun annostusyksikkömuoto on kapseli, se voi sisältää yllä olevaa tyyppiä 20 olevien aineiden lisäksi nestemäistä kantaja-ainetta, kuten polyeteeniglykolia tai rasvaöljyä. Toiset annostusyk-sikkömuodot voivat sisältää muita erilaisia aineita, jotka • i(,: modifioivat annostusyksikön fysikaalista muotoa, esimer- • kiksi päällystyksinä. Siten tabletit tai pillerit voidaan ’ 25 päällystää sokerilla, sellakalla tai muilla suolisto- :liukoisilla päällystysaineilla. Siirappi voi sisältää ky-,·. ; symyksessä olevien yhdisteiden lisäksi sakkaroosia makeu- tusaineena ja eräitä säilytysaineita, värejä ja väriaineita ja mausteita. Näiden erilaisten koostumusten valmistuk-| 30 sessa käytettävien aineiden tulisi olla farmaseuttisesti j < * l '· : puhtaita ja myrkyttömiä käytettyinä määrinä.

! ..·* Ruoansulatuskanavan ulkopuolista terapeuttista an- tamista varten, mukaan lukien paikallinen antaminen, tämän keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan yhdistää liuokseen • 35 tai suspensioon. Näiden valmisteiden tulisi sisältää vä- “· hintaan 0,1 % keksinnön mukaisesti valmistettavaa yhdis- 24 109026 tettä, mutta määrä voi vaihdella ollen väliltä 0,1 - noin 50 paino-% valmisteesta. Tällaisissa koostumuksissa läsnä oleva immuunivastetta heikentävä yhdisteen määrä on sellainen, että aikaansaadaan sopiva annostus. Edulliset 5 koostumukset ja valmisteet valmistetaan siten, että ruoansulatuskanavan ulkopuolisesta annettava annostusyksikkö sisältää 5,0 - 100 milligrammaa kyseistä yhdistettä.

Liuokset tai suspensiot voivat myös sisältää yhtä tai useampaa seuraavista apuaineista: steriilejä laimen- ! 10 nusaineita, kuten ruiskeeseen soveltuvaa vettä, suolaliuosta, rasvaöljyjä, polyeteeniglykolej a, glyserolia, pro-peeniglykolia tai muita synteettisiä liuottimia; baktee-rinvastaisia aineita kuten bentsyylialkoholia tai metyyli-parabeniä; antioksidantteja, kuten askorbiinihappoa tai 15 natriumbisulfiittia; kelatoivia aineita, kuten etyleenidi-amiinitetraetikkahappoa; puskuriaineita, kuten asetaatte-ja, sitraatteja tai fosfaatteja ja aineita toonisuuden i säätämistä varten kuten natriumkloridia tai dekstroosia.

Ruoansulatuskanavan ulkopuolisesti annettava valmiste voi-20 daan sulkea ampulleihin, kertakäyttöisiin ruiskuihin tai monen annoksen pulloihin, jotka on tehty lasista tai muo- ,,, vista.

» ’··*’ Kuten minkä tahansa sellaisen rakenteeltaan lähei- < * '· ’· sesti yhteenkuuluvien yhdisteiden ryhmän tapauksessa, joi- • · id *. 25 la on määrätty yleinen hyödyllisyys, eräät ryhmät ja kon- ·,: | figuraatiot ovat edullisia kaavan (1) mukaisilla yhdis- * · *·/·· teillä niiden loppukäytössä. Kaavan (1) mukaiset yhdisti’: teet, joissa Z on vety, ovat yleensä edullisia.

Seuraavat erityiset kaavan (1) mukaiset yhdisteet /. ; 30 ovat erikoisen edullisia: • t » ,·*·, (1R, 3R) -trans-1- (9-adenyyli) -3-hydroksisyklopen- ’!* taanihydrokloridi i 'ί (IS, 3S)-trans-1-(9-adenyyli)-3-hydroksisyklopen- i i » !(>>ϊ taanihydrokloridi.

,·, : 35 Seuraavat tutkimukset valaisevat kaavan (1) mu- * I ► kaisten yhdisteiden hyödyllisyyttä. Näiden tutkimusten on • · * • · 25 109026 määrä olla ainoastaan valaisevia eikä niiden ole tarkoitettu rajoittavan keksinnön piiriä millään tavalla. Tässä käytettynä seuraavilla termeillä on ilmoitetut merkitykset: "μΜ" tarkoittaa mikromolaarista pitoisuutta; "yksik- 5 köjä" viittaa kansainvälisesti hyväksyttyyn proteiinin mittaamiseen; "S.D." tarkoittaa keskihajontaa; "ng" tarkoittaa nanogrammoja.

MHC-luokan II ilmentymisen säätely Käyttäen Edwardsin menetelmää [J. of Cell Bioche-10 mistry 5E (1991) 155] voidaan mitata kaavan (1) mukaisen yhdisteen kyky vähentää tärkeimmän histokompatibiliteetti-kompleksin (MHC) luokan II antigeenitasoja sellaisten mak-rofagien (ΜΦ) pinnalla, jotka on saatu bakteerilla M. tuberculosis käsitellyiltä rotilta. Käsitellyiltä rotilta 15 saatuja soluja sijoitetaan maljoihin kudosviljelmäksi 4 tunnin ajaksi kiinnittyneiden solujen puhdistamiseksi, sitten käsitellään suurenevilla määrillä lääkettä 18 tunnin ajan. Tämän inkubaatioajan jälkeen soluja kaavitaan maljoilta ja värjätään käyttäen virtaussytometria-20 analyysiä erilaisten monoklonaalisten vasta-aineiden, kuten OX-6:n, joka on MHC-luokan II antigeeneille spesifinen ... monoklonaalinen vasta-aine, ja OX-42:n, joka on rotan mak-t rofageille spesifinen monoklonaalinen vasta-aine, avulla.

’· '· Tulokset osoittavat, että (1R, 3R) -trans-1-(9-adenyyli) -: 25 syklopentan-3-olihydrokloridi (10 μΜ) vähentää MHC II -an- I * · :.· : tigeenien ilmentymistä rotan makrofagien pinnalla in vitro melkein 33 %:n verran (39 % ΟΧ-β/ΟΧ-42-kaksoispositiivisia makrofageja) verrattuna positiivisiin kontrollirotan mak- rofageihin, jotka on saatu Tuberculosis-bakteerilla käsi- .·. : 30 tellyiltä rotilta (59 % ΟΧ-β/ΟΧ-42-kaksoispositiivisia • » t···, makrofagisoluja) .

Antigeenin tarjonnan rotan T-solu -hybridoomalle säätely • * · Käyttäen menetelmää, jonka on julkaissut Ku [Cel-,·. ;35 lular Immunology 130 (1990)], ja Lewis (LEW/N) -rotan T- i i t !_ soluhybridoomaa, joka kykenee reagoimaan proteiinin mety- t I · • · 26 109026 loitu naudan seerumin albumiini (mBSA) kanssa, voidaan mitata kaavan (1) mukaisen yhdisteen kyky säädellä Mo:n antigeenin tarjontaa in vitro. Vatsakalvon makrofageja, jotka on saatu LEW/N-rotilta, sijoitetaan maljoihin kudosvil-5 jelmäksi ja käsitellään 100 pgrlla mBSA ja lääkkeellä. Kontrolli valmistetaan samoin. 18 tunnin kuluttua solut pestään ja niitä inkuboidaan T-soluhybridooman kanssa lisäksi 12 tunnin ajan. Näistä viljelmistä otetaan superna-tantit ja niistä mitataan interleukiini 2:n, joka on 10 T-soluista peräisin oleva aktivoitujen T-solujen tuottama lymfokiini, pitoisuus. Tulokset osoittavat, että (1R,3R)-trans-1-(9-adenyyli)syklopentan-3-olihydrokloridi estää T-solujen aktivaatiota. Rotan makrofagien antigeenin tarjonta ja sen jälkeinen interleukiini 2:n tuotanto estyvät, 15 kun lääkettä annetaan pitoisuuksina, jotka ovat väliltä 0,1 - 100 μΜ, kuten seuraava taulukko valaisee.

In vitro -pitoisuus Prosenttinen estäminen 0,1 μΜ 7,6 1,0 μΜ 30,9 20 10, 0 μΜ 4 8,7 100,0 μΜ 55,3

Endotoksiinin vaikutuksesta kuolevuuden säätely I « · ’· *· Käyttäen Silversteinin menetelmää [J. Exp. Med.

i 25 173 (1991) 357] voidaan käyttää hiiren endotoksiiniin- • · * : kuolevuusmallia sen määrittämiseksi, onko kaavan (1) mu- • · kaisella yhdisteellä kyky estää endotoksiinin aiheuttamaa • · · : septistä shokkia, joka on riippuvainen kasvainkuolioteki- jän (a) tuottamisesta. CFl-hiirille, joita on esikäsitelty .·. |30 ajankohtana (t) = -1 tunti lääkkeellä, annetaan ärsykkeek- ! .···. si 18 mg D-galaktoosiamiinia ja 50 ng LPS ja sitten tark- • · · käillään kuolemia 8-72 tunnin aikana. Tulokset osoitta-·. : vat, että (1R,3R)-trans-1-(9-adenyyli)syklopentan-3-oli- hydrokloridi (100 mg/kg ip.) suojaa endotoksiinin tappa-35 vuutta vastaan.

Claims (4)

109026

1. Menetelmä uusien immuunivastetta heikentävien trans-syklopentanyylipuriinianalogien valmistamiseksi, 5 joilla on kaava I Q *7 Ϊ8 I (X)

10 RO-^3 X_\,-- \_/ *3 Z jossa syklopentanyylirenkaan 3-asemassa oleva substituentti on 15 trans-konfiguraatiossa kaksirenkaiseen substituenttiin nähden, Y3, Y5, Y7 ja Y9 ovat kukin itsenäisesti typpi ja Ys on ryhmä CH, R on vety, 20. on NH2, ja Z on vety tai NH2; tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistami-·...* seksi, tunnettu siitä, että :.*·· annetaan seuraavan kaavan mukaisen yhdisteen ! 25 Q §:! t ,0 ” : CH3(o)c-ö jossa β5 syklopentanyylirenkaan 3-asemassa oleva substituentti on '· *’ trans-konfiguraatiossa kaksirenkaiseen substituenttiin näh- 109026 den ja Y3, Y5, Y7, Ys, Υ9, Q ja Z tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoida vedellä laimennetun emäksen kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että valmistetaan (1R,3R)-trans-1- 5 (9-adenyyli)-3-hydroksisyklopentaani.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan (IS,3S)-trans-1-(9-adenyyli)-3-hydroksisyklopentaani.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, i 10 tunnettu siitä, että valmistetaan (1R,3R)-trans-1- [9-(2,6-diamino)puriini]syklopentan-3-oli. • · « • · 1 · · · I · «· ♦ 1 1 • · • · 1 • · 1 •«· 1 • » • I t ( · • · 1 » · · I · » • 1 29 109026