FI107762B - Ohjausviestien välittämiseksi yhteenkytketyt laitteet - Google Patents

Description

107762

Ohjausviestien välittämiseksi yhteenkytketyt laitteet

Keksintö liittyy järjestelmään, jossa ainakin ensimmäinen ja toinen laite on kytketty toisiinsa ohjausviestien välittämiseksi sarjadatakanavan avulla, 5 kun ensimmäisessä laitteessa on: välineet käyttäjän syöttötiedon antamiseksi, jotka välineet määrittelevät useita näppäimiä käyttäjän aktivoitavaksi, ja ensimmäiset ohjausvälineet, jotka toimivat käyttäjän komentojen mukaan, mukaan lukien välineet, joilla tunnistetaan käyttäjäkomento, joka täytyy 10 prosessoida järjestelmän toisessa laitteessa sijaitsevilla toisilla ohjausvälineillä, ja välineet, jotka tällaisessa tapauksessa synnyttävät ohjausviestin, joka siirtää vastaanotetun käyttäjäkomennon toiseen laitteeseen sarjadatakanavan välityksellä, toisen laitteen sisältäessä: ainakin yhden toiminnallisen elimen; ja 15 toiset ohjausvälineet, joilla vastaanotetaan sarjadatakanavan välityk sellä ohjausviestejä, jotka siirtävät ensimmäisen laitteen välineillä vastaanotettuja käyttäjäkomentoja, ja joilla prosessoidaan siirrettyä käyttäjäkomentoa toisen laitteen toiminnallisen elimen (elinten) ohjaamiseksi käyttäjän toiveiden mukaisesti.

20 Keksintö liittyy lisäksi tällaisessa järjestelmässä käytettäväksi sopiviin laitteisiin.

• ·

: Edellä kuvatun kaltainen järjestelmä on kuvattu julkaisussa EP

··· · 0423739 A2, jossa laitteet ovat kodin audio/video -laitteita ja jaettu ohjausväylä tarjoaa kahden laitteen välisen sarjadataväylän. Näppäimet ovat langattomassa 25 kaukosäätimen käsilaitteessa, johon useampi kuin yksi "ensimmäinen laite" voi * · \.ym vastata. Tämä ensimmäinen viite kuvaa keinoja, joilla estetään moninkertaisia ’ toimenpiteitä tapahtumasta käsilaitteen yhdellä näppäimen aktivoinnilla. Täl- . Iäistä toimenpidettä voidaan sopivasti pitää eräänlaisena kytkentävärähtelyjen poistona.

* · , ···* 30 Vaihtoehtoinen tapa kytkentävärähtelyjen poistamiseksi samanlai- : sessa järjestelmässä on kuvattu EP-patenttihakemuksessa 9 2200 856.0, jota ei . ole julkaistu esillä olevan hakemuksen etuoikeuspäivämääränä ja jonka sisältö • · · ' . on liitetty tähän viitteeksi. Jälleen sarjadataväylän tarjoaa jaettu väylä, nimittäin .! Domestic Digital Bus (D2B). D2B on kansainvälisen sähköteknisen komission • · · : ·’ 35 standardoima ja mahdollistaa minkä tahansa kytketyn laitteen hallinnan toisen laitteen avulla, ollen toisin sanoen moni-isäntäjärjestelmä jaetulla hallinnalla.

2 107762 "D2B" on Philips Electronics:in, NV rekisteröity tavaramerkki. Tässä toisessa viitteessä kuvataan, kuinka pitkitetty "äänen voimakkuus ylös" -näppäimen aktivointi kaukosäätimen käsilaitteessa aiheuttaa sarjan "äänen voimakkuus ylös" -komentoja, jotka esiintyvät toistuvasti kunnes näppäin vapautetaan. Kukin 5 toistokerta aiheuttaa yhden askelen lisäyksen ohjattavan audiolaitteen äänen voimakkuuden asetuksessa. Itse asiassa on mahdollista usean tunnetun laitteen käyttäjän syöttövälineissä erottaa tällainen toistuva-tyyppinen näppäin, kuten "äänen voimakkuus ylös", "kirkkaus alas" jne. ja normaalityyppinen näppäin, jossa kukin aktivointi aiheuttaa vain yhden käyttäjäkomennon aktivoinnin kestosta 10 riippumatta. Esimerkkejä "normaaleista" näppäimistä ovat "1", "2", "soitto", "seis" ja "valmius".

Kolmas viite on European Home Systems -spesifikaatio, julkaisu 1.1, jonka julkaisee European Home Systems Association, Eindhoven, NL. Tämä spesifikaatio tarjoaa väyläviestejä jotka siirtävät näppäinaktivointeja ja valinnai-15 sesti genereerisen "näppäin vapautettu" -viestin.

Viitteissä kuvatuissa järjestelmissä ei kuitenkaan eroteta käyttäjän komentoviestejä, jotka siirtävät "toisto-" näppäimien aktivointeja, eikä komento-viestejä, jotka liittyvät "normaali-" näppäimiin. Kuten toisessa viitteessä kuvataan, "äänen voimakkuus ylös" -näppäimen pitkitetty aktivointi aiheuttaa toistuvi-20 en käyttäjän komentoviestien syntymisen jaetussa väylässä esimerkiksi joka 100. millisekunti. Tämä toistotaajuus on tietenkin hyvin D2B-väylän toimintaky- • · : vyn sisällä, mutta ylimääräistä väyläiiikennettä tulisi yleisesti välttää, mikäli mah- • · · · dollista. Tämän lisäksi, jos kaksi tai kolme laitetta kaikki vastaavat näppäimen aktivointiin samassa langattomassa kaukosäätimen käsilaitteessa, väyläliikenne • · 25 moninkertaistuu välittömästi kaksin- tai kolminkertaiseksi riippumatta mahdolli- • · sesta kytkentävärähtelyjen poistomekanismista. Tästä aiheutuva toisen laitteen • · · ’ ohjausvälineiden prosessointityö voi tulla myös oleelliseksi kuormaksi.

Ongelmia tulee lisää kun halutaan laajentaa viitteissä kuvattua käyt-täjäkomentotekniikkaa mahdollistamaan eri laitevalmistajilta tulevien laitteiden • · ···* 30 käyttö keskenänsä (niin kutsuttu "laitemerkkien välinen yhteensopivuus"), tai jo- pa saman valmistajan eri mallien välillä. Komennon toistotaajuus vaihtelee suu- :***: resti valmistajalta valmistajalle, alle 5 per sekunnista joissain nykyisissä järjes- • · · ‘ . telmissä ehkä 20 per sekuntiin tulevaisuuden järjestelmissä. Samaan aikaan .! erillisten askelten määrä esimerkiksi yhden television äänen voimakkuuden ♦ · · • ·’ 35 säädössä voi olla hyvin erilainen kuin toisessa televisiossa, joka tulee samalta tai eri valmistajalta. Askelten lukumäärä voi olla erilainen äänen voimakkuuden, 3 107762 kirkkauden, kontrastin ja muille asetuksille yhden laitteen sisällä. Täten aikaisemmat tekniikat voivat johtaa ei-ennustettavissa olevaan käyttäytymiseen monen laitemerkin järjestelmissä.

Keksinnön päämääränä on parantaa avauskappaleessa esitetyn 5 kaltaisten järjestelmien laatua lieventämällä joitain tai kaikkia edellä mainituista ongelmista.

Keksintö antaa järjestelmän, jossa ainakin ensimmäinen ja toinen laite on kytketty toisiinsa ohjausviestien välittämiseksi sarjadatakanavan avulla, kun ensimmäisessä laitteessa on: 10 välineet käyttäjän syöttötietojen antamiseksi, jotka välineet määritte levät useita näppäimiä käyttäjän aktivoitavaksi, määriteltyjen näppäimien sisältäessä "normaali-" näppäimiä, joilla kukin aktivointi aiheuttaa yhden käyttäjäko-mennon, ja "toisto-" näppäimiä, joilla pitkitetty aktivointi aiheuttaa toistuvan sarjan käyttäjäkomentoja aktivoinnin keston ajan; ja 15 ensimmäiset ohjausvälineet, jotka toimivat käyttäjän komentojen mu kaan, mukaan lukien välineet, joilla tunnistetaan käyttäjäkomento, joka täytyy prosessoida järjestelmän toisessa laitteessa sijaitsevilla toisilla ohjausvälineillä, ja välineet, jotka tällaisessa tapauksessa synnyttävät ohjausviestin, joka siirtää vastaanotetun käyttäjäkomennon toiseen laitteeseen sarjadatakanavan välityk-20 sellä, toisen laitteen sisältäessä: ·.·. ainakin yhden toiminnallisen elimen; ja : toiset ohjausvälineet, joilla vastaanotetaan sarjadatakanavan välityk- • · · **V sellä ohjausviestejä, jotka siirtävät ensimmäisen laitteen välineillä vastaanotet- « *.I\\ tuja käyttäjäkomentoja, ja joilla prosessoidaan siirrettyä käyttäjäkomentoa toisen ; 25 laitteen toiminnallisen elimen (elinten) ohjaamiseksi käyttäjän toiveiden mukai- • * · sesti, tunnettu siitä, että toistonäppäimen pitkitetyn aktivoinnin siirtämiseksi en- • · · simmäiset ohjausvälineet synnyttävät ensimmäisen ("aktivointi-") ohjausviestin, joka siirtää toistonäppäimen käyttäjäaktivoinnin ja jota seuraa toinen ("vapau-tus-”) viesti käyttäjän lopulta vapauttaessa toistonäppäimen, toisten ohjausväli- • · · . 30 neiden toimiessa toistonäppäimen aktivointiviestin mukaan ja syntesoidessa toi- : sen laitteen sisällä käyttäjäkomentojen toisto vapautusviestiin vastaanottoon «o* · _ .···. saakka toiminnallisia elimiä ohjatessaan.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä kunkin toistonäppäimen akti- | / vointikerran tarvitsee aiheuttaa enintään kahden käyttäjäkomentoviestin synty- • · · • ·' 35 minen ensimmäisen laitteen (tai kummankin) toimesta, mikä poistaa suuren määrän väyläliikennettä ja prosessorin lisäkuormaa. Järjestämällä etukäteen 4 107762 niin, että toinen laite erottaa toistonäppäimiin liittyvät käyttäjäkomennot normaaleihin näppäimiin liittyvistä komennoista, ja järjestämällä, että toinen laite syntesoi komennon toiston paikallisesti toistonäppäimen aktivoinnin keston ajan, järjestelmä säilyttää toistonäppäinpiirteen. Tämän lisäksi toistotaajuus määräy-5 tyy yksin omaan toisen laitteen sisällä. Tämän vuoksi valmistaja voi varmistaa käyttäjäkomentojen johdonmukaisen toiminnan vastaanotetaanpa komennot sitten paikallisesti tai datakanavan kautta.

Yhdessä toteutuksessa geneerinen vapautusviesti määritellään tois-tonäppäimien ryhmälle, kun tuolle ryhmälle siirretään enimmillään yksi toisto-10 näppäimen aktivointi kerrallaan. Mainittu ryhmä voi sisältää kaikki toistonäppäi-met. Tällöin tarvitsee määritellä vain yksi ylimääräinen viesti, jonka toinen laite ymmärtää kohdistuvaksi mihin tahansa sillä hetkellä aktivoituun toistonäppäi-meen.

Voi olla, että ensimmäisestä laitteesta tuleva, uuden näppäimen akti-15 voinnin sisältävä viesti käsitellään toisissa ohjausvälineissä epäsuorana vapau-tusviestinä toistonäppäimelle, jolle aktivointiviesti, muttei vielä suoraa "vapautus-" viestiä, on vastaanotettu samasta lähteestä. Tämä mahdollistaa väylälii-kenteen edelleen vähentämisen tapauksessa, että käyttäjä siirtyy nopeasti yhdestä näppäimen aktivoinnista toiseen.

20 Eräissä toteutuksissa, esimerkiksi autojärjestelmät, käyttäjän syöttö- /.·. näppäimet voivat olla yksinkertaisia painonappeja ohjauspaneelissa. Toisaalta, • · : toteutuksessa, jossa käyttäjäaktivointiin tarkoitetut näppäimet on sijoitettu kau- kosäädinelimeen, joka kommunikoi ensimmäisten ohjausvälineitten kanssa lisä-datakanavan kautta, kaukosäädinelin voi vastata toistonäppäimen aktivointiin • · 25 lähettämällä toistuvan signaalisarjan ensimmäisiin ohjausvälineisiin, kun tapauk-sessa, että vastaanotetut käyttäjäkomennot tulee siirtää toiseen laitteeseen, en- 0 · · *·* * simmäiset ohjausvälineet tunnistavat toistuvan signaalisarjan toistonäppäimen pitkitetyksi aktivoinniksi ja osoittavat vastaavasti aktivointi- ja vapautusviestit toi- * * selle laitteelle. Tämä sallii tavanomaisen kaukosäätimen käytön, joka lähettää ««t 30 kunkin komennon toistuvasti, varmistaen luotettavan vastaanoton esteistä jne.

• huolimatta.

Il· I

.··*. Saattaa myös olla toivottavaa, että ensimmäinen laite lähettää va- • · · * . pautusviestejä kaikille näppäimille eikä vain toistonäppäimille. Autosovelluksissa / on esimerkiksi tapana hyvin usein antaa kaksi eri merkitystä annetun näppäi- • ·' 35 men pitkälle ja lyhyelle aktivoinnille. Tällöin ymmärretään, että ensimmäisen laitteen ei enää tarvitse tehdä eroa normaalien ja toistuvien näppäimien välillä 5 107762 edellyttäen, että se ei lähetä aktivointiviestien toistuvaa sarjaa vastauksena yhteen aktivointiin. Vaste mihin tahansa näppäimen aktivointiin määräytyy yksinomaan suorittavassa laitteessa. Jos annetun näppäimen aktivoinnin kestolla ei ole merkitystä sen suoritukseen toisessa laitteessa, asianomainen vapautus-5 viesti yksinkertaisesti sivuutetaan.

Kytkentävärähtelyjen poistotoiminnan aikaansaamiseksi toinen laite voi sisältää välineet, joilla määritetään, milloin kolmannesta laitteesta tulevia käyttäjäkomentoja siirtävä viesti saa alkunsa saman käyttäjänäppäimen aktivoinnista kuin aiemmin ensimmäiseltä laitteelta vastaanotettu viesti, ja jos näin 10 on, jätetään huomioimatta myöhemmin vastaanotettu viesti.

Lisälaitteita sisältävässä jäijestelmässä voi olla edullista, jos mistä tahansa lähteestä tulevaa viestiä, joka sisältää uuden näppäimen aktivoinnin, käsitellään toisissa ohjausvälineissä epäsuorana vapautusviestinä toistonäp-päimelle, jolle aktivointiviesti, muttei vielä "vapautus-" viestiä, on vastaanotettu 15 ensimmäisestä laitteesta, kun taas suora vapautusviesti, joka vastaanotetaan muusta lähteestä kuin ensimmäisestä laitteesta, jätetään huomioon ottamatta toistonäppäimen kannalta.

Kuten yllä on huomautettu, keksinnöstä on erityistä hyötyä, kun sar-jadataväylä sisältää jaetun väylän. Yhdessä tällaisessa toteutuksessa kukin laite 20 on laitteena itsenäisesti osoitettavissa, ensimmäisten ohjausvälineitten ollessa ·.·. osoitettavissa ensimmäisen laitteen sisällä olevana ohjausapulaitteena.

: Keksintö antaa lisäksi laitteita, jotka soveltuvat käytettäväksi keksin- > · · •V nön mukaan rakennetussa järjestelmässä, erityisesti käytettäväksi järjestelmän ♦ ensimmäisenä ja/tai toisena laitteena. Nämä laitteet määritellään epäitsenäisis- • · ; 25 sä vaatimuksissa.

• · ·

Keksinnön toteutuksia kuvataan nyt esimerkinomaisesti viitaten ohei- • · · *·'* siin piirroksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää lohkokaaviona keksinnön toteutuksen sisältävän ko-din ajanvietejärjestelmän loogisen rakenteen; • · · 30 kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 järjestelmän toimintaa vasteena : normaalin ja toistuvan tyyppisen näppäimen aktivointiin; »·· · .···. kuvio 3 havainnollistaa ensimmäisten ohjausvälineiden toimintaa ku vion 1 järjestelmän sisällä; ] ‘ kuviot 4 ja 5 ovat vuokaavioita, jotka havainnollistavat toisten ohjaus- • 35 välineiden toimintaa kuvion 1 järjestelmässä; ja 6 107762 kuvio 6 havainnollistaa järjestelmän toimintaa tapauksessa, että aktivoidaan kaksi toistonäppäintä nopeasti peräkkäin.

Kuvion 1 kodin ajanvietejärjestelmässä erinäisiä laitteita 1, 2, 3 on kytketty standardiin sarjaväylään 4. Laitteet ovat, esimerkin vuoksi, televisio-5 vastaanotin (TV) 1, hifi audiovahvistin 2 ja videokasettinauhuri (VCR) 3.

Tämän toteutuksen sarjadataväylä on Domestic Digital Bus (D2B), joka on kansainvälisen sähköteknisen komission, Geneve, standardoima. D2B tarjoaa väylän jaetun hallinnan ja sallii ohjausviestien yksikäsitteisen osoittamisen määrätyille "laitteille". Kutakin laitetta 1, 2 ja 3 kuvion 1 järjestelmässä voi-10 daan osoittaa sen omalla laiteosoitteella ja kunkin laitteen sisällä olevat toiminnalliset elimet ovat riippumattomasti osoitettavissa tuon laitteen "apulaitteina".

Kunkin laitteen 1, 2 ja 3 sisällä on esitetty joitain lohkoja, jotka ovat osoitettavissa D2B -apulaitteina. On ymmärrettävä, että laitteen jako apulaitteiksi on tarpeen ainoastaan loogisessa mielessä, toisin sanoen, siihen nähden, miten 15 laite käyttäytyy D2B -väylän 4 sekä järjestelmän muiden laitteiden suhteen. Laitteen fyysisessä toteutuksessa voi olla tai ei ole vastaavia erillisiä fyysisiä moduleita. Tyypillisesti esimerkiksi AVC:n ohjauslogiikka ja muut laitteen sisällä olevat apulaitteet on integroitu yhdelle ohjelmoidulle mikrokontrollerille, joka loogisesti käyttäytyy kuten joukko erillisiä, väylän kautta osoitettavia apulaitteita. 20 Esillä olevan toteutuksen yhteydessä esitettävät ja kuvattavat apulaitteet ovat v. vain havainnollistavia.

• · : .·. Esitetyssä toteutuksessa kukin laite 1, 2 ja 3 sisältää vastaavan au- * · · “V dio/video-ohjain (AVC) -tyyppisen apulaitteen 12, 22 ja 32. Nämä tarjoavat jär- \V'.' jestelmälle jaetun ohjausälykkyyden, erityisesti käyttäjäkomentojen tulkitsemi- 25 seksi ja käyttäjän toiveitten toteuttamiseksi.

* « ·

Televisio 1 sisältää AVC:n 12 lisäksi viritinapulaitteen 14, videomo- • · nitoriapulaitteen 16 ja käyttäjän syöttö/tulostus- (käyttäjän I/O-) apulaitteen 18. Käyttäjän l/O-apulaite 18 sisältää välineet käyttäjän syöttötietojen antamiseksi, jotka välineet on toteutettu tavanomaisella infrapunakaukosäätimen käsilaitteella • · · 30 18a, jossa on näppäimiä käsin tapahtuvalle aktivoinnille, sekä vastaavalla infra- : punavastaanottimella 18b.

• · · · .···. Ylimääräiset välineet käyttäjän syöttötietojen antamiseksi voivat si- **\ sältää näppäimiä laitteen itsensä paneelissa. Kaikki tässä mainitut "näppäimet" ^ ' voivat olla mekaanisia nappeja tai muita tunnistimia. Näppäimillä voi olla kiinteät • ·’ 35 merkitykset tai ne voivat olla "pehmeitä" näppäimiä, joilla on eri aikoina eri toi minnot.

7 107762 VCR -laite 2 sisältää AVC:n 22 lisäksi viritinapulaitteen 24, nauha-asema-apulaitteen 26 ja käyttäjän l/O-apulaitteen 28. Käyttäjän l/O-apulaite 28 on samanlainen kuin TV:n 1 ja sisältää infrapunavastaanottimen 28b VCR:n 2 etupaneelin näppäimien lisäksi.

5 Audiovahvistin 3 sisältää AVC:n 32 ja vahvistinapulaitteen 34. Kunkin laitteen sisällä apulaitteet voivat kommunikoida ilman väylää fyysisen toteutuksensa mukaan. Erityisesti audiovahvistinlaitteessa 3 AVC 32 voi ohjata vahvistinapulaitteen 34 äänenvoimakkuuden tasoa kolmen loogisen signaalin avulla: VOL+ (äänen voimakkuus ylös), VOL- (äänen voimakkuus alas) ja MT/UNMT 10 (mykistys/poismykistys).

Laitteet 1, 2 ja 3 ovat tietenkin myös kytketty toisiinsa audio- ja videosignaalien vaihtamiseksi, kaapeleilla, joita ei ole esitetty kuviossa 1. Nämä sallivat esimerkiksi VCR -nauhoituksen katselun TV:n 1 kuvaruudulla (monitori-apulaite 16) ja sallivat TV-lähetyksistä tai nauhoituksista tulevan äänen toistami-15 sen hifi -vahvistimella 3. Tätä viimeksi mainittua sovellusta käytetään esimerkkinä seuraavassa keksinnön mukaisen järjestelmän toiminnan kuvauksessa.

Kaukosäätimen käsilaitteessa 18a on näppäimet "äänen voimakkuus ylös", "äänen voimakkuus alas" ja "mykistys/poismykistys" -toiminnoille, ja muita, jotka liittyvät ohjelman valintaan, kuvan kirkkauteen, väriin jne. ja mahdollisesti 20 myös teletextiin ja VCR:n säätöihin. Monet näistä näppäimistä edustavat käyt- /.·. täjäkomentoja, jotka voidaan suorittaa paikallisesti TV:ssä 1, kun taas toiset voi- • · : .·. daan suorittaa ainoastaan muissa laitteissa. Jotta mahdollistettaisiin järjestel- • · · "V män yhtenäinen toiminta kokonaisuutena, on toivottavaa tarjota protokollia, joilla käyttäjäkomentoja voidaan siirtää automaattisesti niitä vastaanottavalta laitteelta • · 1. \ 25 toiselle laitteelle, joka pystyy tulkitsemaan ja toteuttamaan niitä. Tämä toive on esitetty johdannossa mainituissa viitteissä, joissa käyttäjäkomentoja siirtäviä • · · '** ’ ohjausviestejä voidaan lähettää sarjadatakanavan kautta toisessa laitteessa oleviin ohjausvälineisiin.

On kuitenkin huomattava, että kun toistuva-tyyppistä näppäintä, ku- • · · 30 ten "äänen voimakkuus ylös" aktivoidaan pitkitetty ajan jakso, tunnetuissa jär- • jestelmissä tapahtuu väyläviestien toistuvan sarjan lähettäminen tyypillisesti • · · · taajuudella viidestä kahteenkymmeneen toistoa sekunnissa. Vaikka D2B - • · · järjestelmä kykeneekin lähettämään tämän datamäärän eikä viestien menetystä / tapahdu datan ylikuorman vuoksi D2B -järjestelmässä, on toivottavaa minimoida • · · : ·* 35 väyläliikenne ja prosessointikuorma. Esimerkiksi, käyttäjän l/O-apulaite voi toi voa vastaanottavansa useita satoja tavuja dataa kuvaruudulla tapahtuvaa näyt- 8 107762 töä varten, ja on epämukavaa, jos saman aikaisesti käyttäjäväylä kuljettaa suuren määrän toistuvia käyttäjäkomentoviestejä.

Tätä varten kuvion 1 järjestelmässä on määritelty käyttäjäkomento-numeroiden taulukko, tai pikemminkin voidaan määritellä useita taulukkoja, yksi 5 kullekin laiteluokalle. Taulukko 1 esittää mahdollisen käyttäjäkomentonumeroi-den taulukon audiovahvistintoiminnoille. Muita taulukoita voidaan määritellä viri-tintoiminnoille, TV-toiminnoille, VCR -toiminnoille ja niin edelleen. Kukin taulukko voidaan tunnistaa taulukkonumerolla, joten D2B:n kautta lähetetty ohjausviesti voi käyttää taulukkonumeroa ja komentonumeroa yhdessä painetun näppäimen 10 tunnistamiseksi yksikäsitteisesti. Kukin taulukko voi sisältää aputaulukoita ja niin edelleen tarpeen mukaan. Mikä tahansa D2B-viesti tunnistaa myös lähteensä yksikäsitteisen laite-apulaite -osoitteen avulla.

Taulukko 1 15 Komento- Näppäin- Merkitys numero tyyppi 20 normaali valmiustila 21 normaali mykistys/poismykistys 28 normaali ympäröivä ääni on/ei 20 2C normaali testisignaali on/ei /.·. 60 vapautus toisto-tyyppisen näppäimen vapautus : 68 toisto äänen voimakkuus ylös

• · I

**V 69 toisto äänen voimakkuus alas 6A toisto vasen taso ylös/oikea taso alas • · λ I 25 6B toisto vasen taso alas/oikea taso ylös • ♦ · 6C toisto takataso ylös/etutaso alas • · t *·’* 6D toisto takataso alas/etutaso ylös

Sen lisäksi, että taulukko 1 tunnistaa kunkin komennon merkityksen • · · 30 (näppäimen nimi), se esittää keskisarakkeessaan, että kullakin komentonume- • rolla on tyyppinä "normaali", "toisto" tai "vapautus". Tämä näppäinnimien ja • · · · .·*·. -tyyppien taulukko on järjestelmän AVC-apulaitteiden tuntema. Tämän tyyppistä * . informaatiota voidaan käyttää järjestelmän väyläliikenteen vähentämiseen, ku ten kuvion 2 esimerkki nyt havainnollistaa.

• · · * • · · ! ·' 35 Kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 järjestelmän toimintaa, kun käyttäjä aktivoi normaali- ja toistonäppäimiä käsilaitteessa 18a lisätäkseen järjestelmän 9 107762 toistaman äänen voimakkuuden asetusta. Kuvion yläosassa USR edustaa käyttäjän sormen vaikutusta näppäimeen ajan T kasvaessa oikealle. Infrapunasignaalien lähettämistä käsilaitteesta 18a vastaanottimeen 18b TV:ssä 1 edustaa IR. Väylää 1 pitkin lähetettävät ohjausviestit on esitetty pitkin viivaa D2B.

5 Vahvistimen 3 sisäiset mykistyssignaalit on esitetty kohdassa MT/UNMT, kun taas äänen voimakkuus ylös signaalit on esitetty kohdassa VOL+. Vahvistina-pulaitteen 34 todellinen äänen voimakkuuden taso on esitetty kohdassa VOLL.

Vahvistimen äänen voimakkuuden taso VOLL on mykistetty (nolla-tasolla) hetkeen Ta(M) saakka, jolloin käyttäjä aktivoi käsilaitteen "mykistys" 10 -näppäimen. Tämä saa käsilaitteen lähettämään infrapunaista mykistyssignaalia M säännöllisin välein kunnes käyttäjä vapauttaa näppäimen hetkellä Tr(M). Tämä infrapunasignaalien toisto on tavanomaista ja se parantaa vastaanoton mahdollisuutta tapauksessa, että infrapunasäde väliaikaisesti peittyy.

Infrapunasignalointijärjestelmä sisältää mekanismin, jolla erotetaan 15 näppäimen uusi aktivointi tapauksesta, jossa yhden aktivoinnin säde väliaikaisesti peittyy. Eräs tunnettu mekanismi tähän on infrapunasignaalissa oleva oh-jausbitti, joka on vakio kunkin näppäinaktivoinnin ajan mutta vaihtuu uudessa aktivoinnissa. Tällä mekanismilla käyttäjän l/O-apulaite 18 tunnistaa vain yhden "mykistys" -näppäimen aktivoinnin, vaikka vastaanotetaankin kolme infrapuna-20 signaalin M toistoa. Käyttäjän l/O-apulaite 18 välittää tämän näppäinaktivoinnin paikalliselle AVC:lle 12.

j .·. Tunnistettuaan näppäimen aktivoinnin hetkellä Ta(M) AVC 12, toimi- • · · **V en järjestelmän ensimmäisinä ohjausvälineinä, päättelee yksittäiseksi käyttäjä- I.'\* komennoksi äänen mykistyksen/poismykistyksen ja määrittää edelleen, että tä- I.25 mä komento voidaan suorittaa ainoastaan audiovahvistimen 3 sisällä. Näin ollen • · ·

muodostetaan näppäinaktivointiviesti [ACT.M] ja osoitetaan se laitteen AMP

• · · *·' * AVC -apulaitteelle 32, joka viesti siirtää käyttäjäkomennon. Vahvistimen 3 sisällä synnytetään mykistys/poismykistys -signaali MT/UNMT, mikä saa äänen voi-makkuuden tason kohoamaan ennalta asetettuun arvoon.

• · · . 30 Aktivoituaan ja vapautettuaan "mykistys" -näppäimen käyttäjä päät- m j .·. tää sitten lisätä äänen voimakkuuden tasoa ja aktivoi "äänen voimakkuus ylös" - . .···. näppäimen hetkellä Ta(V+). Käyttäjä painaa näppäintä pitkitetyn ajan jakson **\ hetkeen Tr(V+), jolloin se vapautetaan. Jälleen käsilaite lähettää toistuvan sarjan ] * signaaleja, tällä kertaa signaalit V+ tunnistavat "äänen voimakkuus ylös" - : V 35 näppäimen painetuksi näppäimeksi.

10 107762

Kuten ennenkin, käyttäjän l/O-apulaite (ensimmäiset ohjausvälineet) päättelee näistä toistoista näppäimen yhden pitkitetyn aktivoinnin. Näppäin kuitenkin tunnistetaan toistonäppäimeksi (komento numero 68, taulukko 1), joten tulee päätellä toistuva sarja äänen voimakkuus ylös -komentoja. AVC 12 mää-5 rittelee jälleen, että käyttäjäkomennot täytyy suorittaa vahvistimella 3 ja lähettää näppäinaktivointiviestin [ACT.V+] D2B -väylän kautta AVC 32 vahvistimeen, joka sitten toimii johdannossa mainittuina toisina ohjausvälineinä.

Taulukon 1 mukaisesti käyttäjäkomentoja siirtävien väyläviestien ryhmä on ennalta määrätty ja järjestelmän AVC -apulaitteiden tuntema. Edel-10 leen, väyläviestien ryhmä jaetaan kolmeen aliryhmään: aktivoi (normaalinäp-päin); aktivoi (toistonäppäin); vapautus (toistuva näppäin). AVC 32 tunnistaa näin ollen viestin [ACT.V+] yhdeksi toisen aliryhmän (aktivoi toistonäppäin) viestiksi. Tämän viestin [ACT.V+] mukaan AVC 32 (toiset ohjausvälineet) alkaa synnyttää sarjaa signaaleja viivalla VOL+, joista kukin saa aikaan askellisäyksen 15 vahvistinapulaitteen 34 tuottamassa äänen tasossa VOLL.

Hetkellä Tr(V+) käyttäjä, todettuaan äänen olevan tarpeeksi voimakkaan, vapauttaa äänen voimakkuus ylös -näppäimen kaukosäätölaitteessa 18a. Tämän toteaa käyttäjän l/O-apulaite, kun seuraava infrapunasignaali V+ ei saa-vukaan, ja tieto välitetään paikalliselle AVC:Ile 12. Geneerinen vapautusviesti 20 [REL] lähetetään väylän kautta audiovahvistimen 3 AVC:lle 32. AVC 32 vastaa ·.·. vain yhteen käyttäjäkomentoon kerrallaan minä tahansa annettuna ajan hetkenä • ·

| ja sen vuoksi toteaa, että vapautusviesti liittyy edelliseen viestiin [ACT.V+]. AVC

• · ·

**Y 32 lopettaa VOL+ -signaalien synnyttämisen ja äänen voimakkuuden taso VOLL

säilyy käyttäjän toivomalla tasolla.

• · · *. f 25 On ilmeistä, että merkittävästi väyläliikennettä on poistettu jakamalla • * · aktivointiviesti "normaalin" ja "toistuvan" -tyyppisiin ja synnyttämällä paikallisesti • · » *·* * toistuvat komennot. Syntyy myös säästöä AVC:ltä 32 vaadittavassa prosessoin- timäärässä.

Tämän lisäksi signaalien VOL+ toistotaajuus määräytyy paikallisesti • · · 30 vahvistimen 3 sisällä, eikä IR -signaalien V+ toistotaajuudesta. Tämän vuoksi : äänen voimakkuuden asetus kasvaa ennustettavalla nopeudella, riippumatta eri .···] valmistajien ja laitteiden mallien välisistä eroista. Täten kukin valmistaja säilyttää • · ^ tuotteensa käyttäytymisen hallinnan annetun käyttäjäkomennon suhteen sallien ' * kuitenkin hallintamekanismin jaon eri valmistajien laitteita sisältävässä järjestel- • · · : Y 35 mässä.

11 107762

Kuvio 3 on vuokaavio, joka hallitsee AVC:n 12 toimintaa sen roolissa kuvion 1 järjestelmän ensimmäisinä ohjausvälineinä. Tietenkin muuta toimintaa tapahtuu saman aikaisesti TV-vastaanottimen 1 loogisessa ja fyysisessä toteutuksessa. Vaikka aloitusvaihe onkin merkitty 300, vuokaavio määrittelee ohjaus-5 silmukan, joka on olemassa niin kauan kuin laite on aktiivinen. Tämän silmukan vaiheet kuvataan nyt.

Vaihe 302: AVC 12 odottaa vastaanottaakseen infrapunasignaalin IR, joka siirtää uuden näppäinaktivoinnin. Signaalit, jotka ovat ainoastaan aikaisemmin tunnistetun "normaali-" näppäinaktivoinnin toistoja, tunnistetaan ja si-1 o vuutetaan tavanomaisella tavalla.

Vaihe 304: Kun uusi näppäinaktivointi on todettu, aikalaskuri nollataan vertailuarvoon T=0. Määritellään toistojakso TR hieman pitemmäksi kuin IR-signaalien toistojen väli aktivoitaessa näppäintä pidennetty jakso (kuvio 2). Ajastin synnyttää signaalin, kun jakso TR ylitetään (vaihe 314).

15 Vaihe 306: AVC 12 määrittää, onko uudella näppäinaktivoinnilla mer kitystä paikallisesti (TV:n 1 sisällä) tai pitääkö se siirtää toiseen laitteeseen.

Vaihe 308: Jos paikallista merkitystä, IR-signaalin siirtämä käyttäjä-komento suoritetaan TV:n 1 sisällä ja hallinta palaa vaiheeseen 302.

Vaihe 310: Todettuaan, että komennolla on merkitystä toiselle lait-20 teelle (esimerkiksi hifi -vahvistimelle 3), AVC 12 synnyttää D2B -viestin, joka ·.·. siirtää tuon näppäimen käyttäjäaktivoinnin toiselle laitteelle ([ACT.M], [ACT.V+], • · jne., kuvio 2).

• · “V Vaihe 312: Jos aktivoitu näppäin on normaali näppäin, hallinta palaa vaiheeseen 302.

• · · ** 25 Vaihe 314: Jos aktivoitu näppäin oli toistonäppäin, ohjausvälineet • · · l odottavat joko IR-signaalin uutta toistoa tai toistojakson TR umpeenkulumista, *·* * kumpi tahansa ensiksi sattuu.

Vaihe 318: Jos IR-signaalin uusi toisto vastaanotetaan ennen kuin aikalaskuri T saavuttaa TR:n, ajastin asetetaan T=0 ja hallinta palaa vaiheeseen -O 30 314.

: j\ Vaihe 320: Jos jakso TR ylitetään (314) eikä ole vastaanotettu IR- .!··♦! signaalin toistoa, voidaan olettaa näppäimen vapautetun, näppäimen vapautuk- • » sen siirtävä D2B vapautusviesti ([REL], kuvio 2) osoitetaan toiselle laitteelle. Hallinta palaa vaiheeseen 302.

• · · • · · • · • · 12 107762

Kuvio 4 on vuokaavio, joka hallitsee toisten ohjausvälineitten toimintaa laitteessa (esimerkiksi vahvistin 3), joka vastaanottaa käyttäjäkomentovies-tejä D2B -väylän kautta kuvion 1 järjestelmässä.

Vuokaavio ei ainoastaan tarjoa sopivaa vastetta normaali- ja toisto-5 näppäinaktivointiviesteihin vaan sisältää myös toisessa viitteessä kuvatun "kytkentävärähtelyjen poisto" -tyyppisen toiminnon. Kytkentävärähtelyjen poisto -toiminta sallii useamman kuin yhden infrapunavastaanottimen, joka voi vastaanottaa IR-signaaleja käsilaitteesta 18a. Kuvion 1 järjestelmässä esimerkiksi VCR:ssä 2 erityisesti on myös infrapunavastaanotin 28b, joka muodostaa käyt-10 täjän syöttövälineet VCR:n 2 käyttäjän l/O-apulaitteelle 28. Tämä käyttäjän l/O-apulaite 28 voi myös vastaanottaa signaaleja I R‘, esitetty pisteinä, jotka ovat samanlaisia kuin signaalit IR, joita TV:n 1 infrapunavastaanotin 18b vastaanottaa. Nyt VCR:n 2 AVC 22 on myös varustettu toimimaan ensimmäisenä ohjauslaitteena kuvion 3 mukaisesti ja se vasta samoihin näppäinaktivointeihin samalla 15 tavoin kuin TV:n 1 AVC 12.

Selvästikin AVC 32 voi odottaa saavansa näppäinaktivointiviestejä kahdelta tai useammalta AVC:ltä, vaikka viestit saavat alkunsa yhdestä näppäi-naktivoinnista, mutta onneksi kukin D2B-viesti sisältää laite-apulaite -osoitteen, joka tunnistaa viestin lähteen. Näin ollen, otettuaan vastaan yhden näppäinakti-20 vointiviestin AVC 32 pystyy jättämään huomiotta mahdollisen myöhemmän akti- ·.·. vointiviestin, joka: (i) saa alkunsa eri lähdeapulaitteesta; (ii) siirtää samanlaisen • · .· käyttäjäkomennon; ja (iii) vastaanotetaan kytkentävärähtelyjen poisto -jakson,

» « I

*'Y sanotaan 0,2 sekuntia, sisällä.

• · · Tällainen mekanismi, joka on sovitettu myös selviytymään toistonäp- * · * I. 25 paimen aktivoinnista ja näppäinvapautusviesteistä, on toteutettu seuraavissa ♦ · · : ·* kuvion 4 vaiheissa.

··· « · · *·* * Vaihe 400: Käyttäjäkomentoviesti on aiemmin vastaanotettu ja suo ritettu. Lähdeosoite S1 ja komentonumero M1 on talletettu samoin kuin aika T1, jolloin viesti vastaanotettiin.

··· 30 Vaihe 402: Uusi viesti vastaanotetaan hetkellä T2 lähdetunnistimen : .·. ollessa S1 ja komentonumeron M2. Lähdeosoitetta S2 verrataan talletettuun ··* * * .···. lähdeosoitteeseen S1.

• * *·* Vaihe 404: Jos lähteet S1 ja S2 ovat samat, käyttäjäkomentoviesti ’ * liittyy uuteen näppäinaktivointiin ja komento suoritetaan.

• · · : \: 35 Vaihe 406: D2B:n kautta vastaanotetun käyttäjäkomennon suoritta misen jälkeen data M2, S2 ja T2 talletetaan vanhan datan M1, S1 ja T1 paikalle.

13 107762

Vaihe 408: Proseduuri päättyy, odotetaan uutta komentoa.

Vaihe 410: Jos lähteet S2 ja S1 todetaan vaiheessa 403 toisistaan poikkeaviksi, komentonumero M2 tarkastetaan, jotta nähtäisiin, onko kyseessä näppäinvapautusviesti. Jos näin on, hallinta palaa suoraan vaiheeseen 408. Eri 5 lähteestä tulevan geneerisen vapautusviestin [REL] ei sallita päättää toistonäp-päimen aktivointia (esimerkiksi [ACT.V+]).

Vaihe 412: Jos viesti ei ole vapautusviesti (410,N), M2:ta verrataan MT.een, jotta nähtäisiin, siirtääkö uusi viesti saman komennon kuin vanha viesti. Jos ei, se tulisi suorittaa ja hallinta siirtyy vaiheeseen 404.

10 Vaihe 414: Jos M1 ja M2 ovat samat (412,Y) verrataan aikoja T1 ja T2, jotta määritettäisiin, saapuiko uusi viesti vanhan viestin kytkentävärähtelyjen poisto -jakson sisällä (T2 vähemmän kuin 0,2 sekuntia T1 :n jälkeen). Jos näin oli, viesti voidaan kaksoiskappaleena hylätä ja hallinta siirtyy vaiheeseen 408. Jos kytkentävärähtelyjen poisto -jakso on kulunut umpeen (414,N), viestin tois detaan siirtävän uuden käyttäjäkomennon, joka suoritetaan vaiheessa 404.

Näppäinaktivointiviestien suhteen kuvion 4 vuokaavio on loogisesti ekvivalentti toisen viiteen kuvion 3 vuokaavion kanssa.

Kuvio 5 esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 4 vuokaavion suoritus-vaiheen 404.

20 Vaihe 502: Suoritettavan käyttäjäkomentoviestin komentonumero M2 ·.·. tutkitaan, jotta erotettaisiin normaalinäppäimen aktivointiviesti (NRM), toistonäp- • · j päimen aktivointiviesti (REP) ja näppäinvapautusviesti (REL).

“Y Vaihe 504: Normaalinäppäimen aktivointi vastaa yksittäistä käyttäjä- • · · γ| komentoa, joka suoritetaan kerran (esimerkiksi "mykistys/poismykistys"). Hallinta • · · j# ·’ 25 jättää sitten vaiheen 404.

• ♦ » t ·* Vaihe 506: Toistonäppäimen aktivointiviesti aloittaa (STT) komennon : toistuvan suorituskierroksen (esimerkiksi "äänen voimakkuus ylös") pienellä vii veellä kunkin suorituksen välillä. Näppäinvapautusviesti katkaisee tämän kier-roksen (STP) ja hallinta jättää vaiheen 404.

, 30 Koska on asetettu sääntö, että vain yksi käyttäjäkomento voidaan : !*. kerrallaan suorittaa, uuden komennon suorittaminen epäsuorasti katkaisee • · · ]···[ toistonäppäinkomennon suorituskierroksen. Tämä on merkitty pisteviivalla vai- • « Y heesta 504 vaiheeseen 506 kuviossa 5.

Kuvio 6 esittää tämän piirteen käytön, kun käyttäjä aktivoi "äänen : V 35 voimakkuus ylös" -näppäimen jaksolla Ta(V+) - Tr(V+), jota läheisesti seuraa "äänen voimakkuus alas" -näppäin jaksolla Ta(V-) - Tr(V-). Kuvion 6 elementit 14 107762 vastaavat läheisesti kuvion 2 vastaavia. Kuitenkin vapautettaessa "äänen voimakkuus ylös" -näppäin hetkellä Tr(V+) AVC 12 ei ole vielä lähettänyt vapautus-viestiä [REL], kun se toteaa "äänen voimakkuus alas" -näppäimen aktivoinnin (IR signaloi "V-"). Koska AVC 32 voi suorittaa vain yhden käyttäjäkomennon ker-5 rallaan, AVC 12 voi päättää säästää aikaa ja väyläliikennettä lähettämällä uuden aktivointiviestin [ACT.V-] lähettämättä suoraa vapautusviestiä [REL]. Kun "äänen voimakkuus alas" -näppäin sitten vapautetaan hetkellä Tr(V-), suora va-pautusviesti [REL] osoitetaan AVCille 32.

Huomataan, että kun vapautusviesti [REL] jätetään huomiotta jos se 10 ei tule samasta lähteestä kuin vastaava toistonäppäimen aktivointiviesti (vaihe 410,Y), toistonäppäimen aktivointi voidaan epäsuorasti vapauttaa mistä tahansa lähteestä siirrettävällä uudella näppäinaktivoinnilla (vaihe 410, N). Täten esimerkiksi, kun viesti [ACT.V+] kuviossa 6 voi saada alkunsa TV:stä 1, viesti [ACT.V-], joka epäsuorasti vapauttaa äänen voimakkuus ylös -komennon, voi tulla ei 15 TV:stä 1 vaan VCRistä 2. Tämä on edullista, mikäli TV 1 ei yhtäkkiä kykenisi-kään lähettämään vapautusviestiä: käyttäjä voi pysäyttää äänen voimakkuuden lisääntymisen antamalla uuden komennon toisen laitteen kautta, kuten VCR:n 2.

Kuten edellä olevassa johdannossa huomautettiin, normaali- ja tois- tonäppäimien välillä tehtävä ero on oleellinen pääasiallisesti toisen laitteen toi- 20 minnan kannalta. Ensimmäinen laite voi lähettää vapautusviestejä vain toisto- v# näppäimille tai kaikille näppäimille. Edellä kuvatulla tavalla toimimaan rakennettu j ; toinen laite yksinkertaisesti jättää huomiotta normaalinäppäimille tarkoitetut va- • · · pautusviestit.

·«·

Esillä olevan kuvauksen lukemisen perusteella muut variaatiot ovat : ·* 25 ilmeisiä alaa tunteville. Tällaiset variaatiot saattavat sisältää muita piirteitä, jotka • · · : V ovat jo tunnettuja paikallistietoliikennejärjestelmien, kodin ajanvietejärjestelmien ··· : ja niiden komponenttiosien suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä ja joita voidaan käyttää tässä kuvattujen piirteiden sijasta tai niiden lisänä. Vaikka vaa- *:**: timukset on tässä hakemuksessa muotoiltu piirteitten tietynlaisen yhdistelmän ·"]: 30 mukaan, on ymmärrettävä, että esillä olevan hakemuksen suoja-alue kattaa . minkä tahansa uuden piirteen tai tässä joko suorasti tai epäsuorasti esitettyjen • · · *// piirteiden uuden yhdistelmän tai niiden yleistyksen, liittyypä se tai ei samaan ’·/ keksintöön kuin esillä olevan hakemuksen missä tahansa vaatimuksessa esite- *:": tään tai ratkaiseeko se tai ei samoja tai kaikki tekniset ongelmat kuin esillä oleva | V 35 keksintö. Hakijat huomauttavat täten, että uusia vaatimuksia voidaan muotoilla 15 107762 tällaisten piirteiden ja/tai piirteiden yhdistelmän mukaan esillä olevan hakemuksen tai siitä johdettujen lisähakemusten käsittelyn aikana.

• · » · • · • · • · • · · - · · * · · · ··· • · · · • · « • · « • · • · • · · • · · • * t · • · · • · · • * · • · • · · • · , « • · « • · • · · » · · ··» · • « ♦ » ♦ • · • « · « · • · · • · · • · • ·

Claims (13)

16 107762

1. Järjestelmä, jossa ainakin ensimmäinen (1) ja toinen (2) laite on kytketty toisiinsa ohjausviestien välittämiseksi sarjadatakanavan (4) avulla, kun 5 ensimmäisessä laitteessa (1) on: välineet (18,a,b) käyttäjän syöttötietojen antamiseksi, jotka välineet määrittelevät useita näppäimiä käyttäjän aktivoitavaksi, määriteltyjen näppäimien sisältäessä "normaali-" näppäimiä, joilla kukin aktivointi aiheuttaa yhden käyttäjäkomennon, ja "toisto-" näppäimiä, joilla pitkitetty aktivointi aiheuttaa tois-10 tuvan sarjan käyttäjäkomentoja aktivoinnin keston ajan; ja ensimmäiset ohjausvälineet (12), jotka toimivat käyttäjän komentojen mukaan, mukaan lukien välineet, joilla tunnistetaan käyttäjäkomento, joka täytyy prosessoida järjestelmän toisessa laitteessa (2) sijaitsevilla toisilla ohjausvälineillä (22), ja välineet, jotka tällaisessa tapauksessa synnyttävät ohjausviestin, 15 joka siirtää vastaanotetun käyttäjäkomennon toiseen laitteeseen (2) sarjadatakanavan (4) välityksellä, toisen laitteen (2) sisältäessä: ainakin yhden toiminnallisen elimen (24,26); ja toiset ohjausvälineet (22), joilla vastaanotetaan sarjadatakanavan (4) välityksellä ohjausviestejä, jotka siirtävät ensimmäisen laitteen (1) välineillä 20 (18,a,b) vastaanotettuja käyttäjäkomentoja, ja joilla prosessoidaan siirrettyä . . käyttäjäkomentoa toisen laitteen (2) toiminnallisen elimen (elinten) (24,26) oh- * · j jäämiseksi käyttäjän toiveiden mukaisesti, tunnettu siitä, että toistonäppäi- •'•i · men pitkitetyn aktivoinnin siirtämiseksi ensimmäiset ohjausvälineet (12) synnyt- tävät ensimmäisen ("aktivointi-") ohjausviestin, joka siirtää toistonäppäimen ·» · : V 25 käyttäjäaktivoinnin ja jota seuraa toinen ("vapautus-") viesti käyttäjän lopulta va-• · · • V pauttaessa toistonäppäimen, toisten ohjausvälineiden (22) toimiessa toistonäp- : päimen aktivointiviestin mukaan ja syntetisoidessa toisen laitteen (2) sisällä käyttäjäkomentojen toiston vapautusviestin vastaanottoon saakka toiminnallisia ·:··· elimiä ohjatessaan. ·**. 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, ·»« . \ että toistonäppäimien ryhmälle on määritelty geneerinen vapautusviesti, kun • t · tuolle ryhmälle siirretään enintään yksi toistonäppäimen aktivointi minä tahansa • · ajanhetkenä.

*:··: 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu 35 siitä, että uuden näppäimen aktivoinnin siirtävä viesti käsitellään toisissa ohjaus- • välineissä (22) epäsuorana vapautusviestinä toistonäppäimelle, jolle on vas- 17 107762 taanotettu samasta lähteestä aktivointiviesti, muttei vielä suoraa "vapautus-" viestiä.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että käyttäjäaktivointiin tarkoitetut näppäimet on sijoitettu kaukosäädineli- 5 meen (18a), joka kommunikoi ensimmäisten ohjausvälineitten (12) kanssa lisä-datakanavan kautta, kun kaukosäädinelin (18a) vastaa toistonäppäimen aktivointiin lähettämällä toistuvan signaalisarjan ensimmäisiin ohjausvälineisiin (12), kun tapauksessa, että vastaanotetut käyttäjäkomennot tulee siirtää toiseen laitteeseen (12), ensimmäiset ohjausvälineet (12) tunnistavat toistuvan signaali-10 sarjan toistonäppäimen pitkitetyksi aktivoinniksi ja osoittavat vastaavasti aktivointi- ja vapautusviestit toiselle laitteelle (2).

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että toinen laite (2) sisältää välineet (22), joilla määritetään, milloin kolmannesta laitteesta tulevia käyttäjäkomentoja siirtävä viesti saa alkunsa saman 15 käyttäjänäppäimen aktivoinnista kuin aiemmin ensimmäiseltä laitteelta vastaanotettu viesti, ja jos näin on, jättää huomioimatta myöhemmin vastaanotetun viestin.

6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mistä tahansa lähteestä tulevaa viestiä, joka sisältää uuden 20 näppäimen aktivoinnin, käsitellään toisissa ohjausvälineissä (22) epäsuorana , . vapautusviestinä toistonäppäimelle, jolle aktivointiviesti, muttei vielä vapautus- • · | ·* viestiä, on vastaanotettu ensimmäisestä laitteesta, kun taas suora vapautus- ϊ·ϊ ϊ viesti, joka vastaanotetaan muusta lähteestä kuin ensimmäinen laite, jätetään huomioon ottamatta toistonäppäimen kannalta. ·· · : V 25

7. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4, 5 tai 6 mukainen jäijestelmä, t u n - • V n e 11 u siitä, että sarjadataväylä (4) on jaettu väylä, jossa kukin laite (1,2,3) on :T: laitteena itsenäisesti osoitettavissa, ensimmäisten ohjausvälineitten (12) ollessa osoitettavissa ensimmäisen laitteen (1) sisällä olevana apulaitteena.

····· 8. Laite (1), jossa on liittymä ohjausviestien välitykseen sarjadataka- 30 navan (4) avulla, laitteen sisältäessä: *··· . ·. välineet (18,a,b) käyttäjän syöttötietojen antamiseksi, jotka välineet • ♦ · :;;t: määrittelevät useita näppäimiä käyttäjän aktivoitavaksi, määriteltyjen näppäimi- • · *··’* en sisältäessä "normaali-" näppäimiä, joilla saadaan yksi käyttäjäkomento kus- ·:··: takin, minkä tahansa pituisesta, aktivoinnista, ja "toisto-" näppäimiä, joilla saa- ;*·*: 35 daan toistuva sarja käyttäjäkomentoja käyttäjän aktivoidessa näppäintä pitkite- • · tysti, kunnes käyttäjä vapauttaa näppäimen; ja 18 107762 ohjausvälineet (12), jotka toimivat saatujen käyttäjäkomentojen mukaan, mukaan lukien välineet, joilla tunnistetaan käyttäjäkomento, joka tulee suorittaa toisessa sarjadatakanavaan (4) kytketyssä laitteessa, ja välineet, jotka tällaisessa tapauksessa synnyttävät ohjausviestin, joka siirtää saadun käyttäjä-5 komennon toiseen laitteeseen sarjadatakanavan kautta, tunnettu siitä, että toistonäppäimen pitkitetyn aktivoinnin siirtämiseksi vasteena näppäimen aktivoimiselle synnytetään ensimmäinen ("aktivointi-") viesti, jota seuraa toinen ("vapautus-") viesti käyttäjän lopulta vapauttaessa näppäimen, ja että ohjausvälineet (12) synnyttävät viestin, joka siirtää näppäimen uuden 10 aktivoinnin, kun aktivointiviesti, muttei vielä vapautusviestiä, on synnytetty yhdelle toistonäppäimistä, uuden aktivointiviestin tällaisessa tapauksessa muodostaessa epäsuoran vapautusviestin tuolle toistonäppäimelle.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että tois-tonäppäimien ryhmälle määritellään geneerinen toistoviesti, kun tuolle ryhmälle 15 siirretään enintään yksi toistonäppäimen aktivointi minä tahansa ajanhetkenä.

10. Laite (2), joka sisältää ainakin yhden toiminnallisen elimen (24) ja ohjausvälineet (22), joilla on liittymä ohjausviestien vastaanottamiseksi sarjadatakanavan (4) kautta, noiden viestien aliryhmän siirtäessä toisen laitteen määrittelemän näppäimen käyttäjäaktivoinnin, ohjausvälineiden (22) prosessoidessa 20 tuon aliryhmän viestiä toiminnallisen elimen (24) toiminnan ohjaamiseksi saatu- jen, aliryhmän valinnalla määriteltyjen, käyttäjän toiveiden mukaan, tunnettu : siitä, että ohjausvälineet (22) tunnistavat vastaavia vastaanotettuja näppäinakti- • · · · vointeja, kuten "normaali-" ja "toisto-" näppäimen aktivointiviestejä siirtävästä :v. ohjausviestien aliryhmästä, ja siitä, että vasteena normaalinäppäimen aktivointi- • · •v# 25 viestille ohjausvälineet (22) aloittavat yhden toiminnanohjaustoimenpiteen, kun • · \.'.m taas vasteena toistonäppäimen aktivointiviestille ohjausvälineet (22) suorittavat * * toistuvan sarjan toiminnanohjaustoimenpiteitä kunnes näppäinvapautusviesti vastaanotetaan datakanavan kautta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että • · 30 ohjausvälineet (22) päättelevät geneerisestä näppäinvapautusviestistä minkä : tahansa toistonäppäimen vapauttamisen, jolle on vastanotettu aktivointiviesti ··· · samasta lähteestä.

• · · * . 12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, .* että ohjausvälineet (22) päättelevät uudesta näppäinaktivointiviestistä, joka • ♦ · • ·* 35 vastaanotetaan mistä tahansa lähteestä, minkä tahansa toistonäppäimen va pauttamisen, jolle on vastaanotettu aktivointiviesti, muttei vielä vapautusviestiä. 19 107762

13. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausvälineet (22) sisältävät välineet, joilla määritetään, milloin yhdestä laitteesta tuleva käyttäjäkomennon siirtävä viesti saa alkunsa samasta käyttäjänäppäinaktivoinnista kuin aiemmin toisesta laitteesta vastaanotettu vies-5 ti, ja jos näin on, jättää huomiotta myöhemmin vastaanotetun viestin. • · • · # · • · • · • · · • · · • · 1 · • · · • »· · • · · • · · • · • · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • · • · · • # * • » · • · • · · • · · ♦ · · · • ♦ ♦ * 1 -· · ··· · • · · * · · • · • · 107762 20