FI107715B - Menetelmä lasin valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten - Google Patents

Menetelmä lasin valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten Download PDF

Info

Publication number
FI107715B
FI107715B FI931249A FI931249A FI107715B FI 107715 B FI107715 B FI 107715B FI 931249 A FI931249 A FI 931249A FI 931249 A FI931249 A FI 931249A FI 107715 B FI107715 B FI 107715B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
glass
signal
primer
generating
droplets
Prior art date
Application number
FI931249A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI931249A0 (fi
FI931249A (fi
Inventor
Andrew J Burns
James E Devries
Gary A Derian
Robert D Schneider
Original Assignee
Nordson Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nordson Corp filed Critical Nordson Corp
Publication of FI931249A0 publication Critical patent/FI931249A0/fi
Publication of FI931249A publication Critical patent/FI931249A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI107715B publication Critical patent/FI107715B/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/28—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with organic material
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B12/00—Arrangements for controlling delivery; Arrangements for controlling the spray area
    • B05B12/08—Arrangements for controlling delivery; Arrangements for controlling the spray area responsive to condition of liquid or other fluent material to be discharged, of ambient medium or of target ; responsive to condition of spray devices or of supply means, e.g. pipes, pumps or their drive means
    • B05B12/082—Arrangements for controlling delivery; Arrangements for controlling the spray area responsive to condition of liquid or other fluent material to be discharged, of ambient medium or of target ; responsive to condition of spray devices or of supply means, e.g. pipes, pumps or their drive means responsive to a condition of the discharged jet or spray, e.g. to jet shape, spray pattern or droplet size
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B13/00—Machines or plants for applying liquids or other fluent materials to surfaces of objects or other work by spraying, not covered by groups B05B1/00 - B05B11/00
    • B05B13/02—Means for supporting work; Arrangement or mounting of spray heads; Adaptation or arrangement of means for feeding work
    • B05B13/04—Means for supporting work; Arrangement or mounting of spray heads; Adaptation or arrangement of means for feeding work the spray heads being moved during spraying operation
    • B05B13/0431—Means for supporting work; Arrangement or mounting of spray heads; Adaptation or arrangement of means for feeding work the spray heads being moved during spraying operation with spray heads moved by robots or articulated arms, e.g. for applying liquid or other fluent material to 3D-surfaces
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05C—APPARATUS FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05C11/00—Component parts, details or accessories not specifically provided for in groups B05C1/00 - B05C9/00
    • B05C11/02—Apparatus for spreading or distributing liquids or other fluent materials already applied to a surface ; Controlling means therefor; Control of the thickness of a coating by spreading or distributing liquids or other fluent materials already applied to the coated surface
    • B05C11/023—Apparatus for spreading or distributing liquids or other fluent materials already applied to a surface
    • B05C11/028—Apparatus for spreading or distributing liquids or other fluent materials already applied to a surface with a body having a large flat spreading or distributing surface
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05C—APPARATUS FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05C5/00—Apparatus in which liquid or other fluent material is projected, poured or allowed to flow on to the surface of the work
    • B05C5/02—Apparatus in which liquid or other fluent material is projected, poured or allowed to flow on to the surface of the work the liquid or other fluent material being discharged through an outlet orifice by pressure, e.g. from an outlet device in contact or almost in contact, with the work
    • B05C5/0208—Apparatus in which liquid or other fluent material is projected, poured or allowed to flow on to the surface of the work the liquid or other fluent material being discharged through an outlet orifice by pressure, e.g. from an outlet device in contact or almost in contact, with the work for applying liquid or other fluent material to separate articles
    • B05C5/0212—Apparatus in which liquid or other fluent material is projected, poured or allowed to flow on to the surface of the work the liquid or other fluent material being discharged through an outlet orifice by pressure, e.g. from an outlet device in contact or almost in contact, with the work for applying liquid or other fluent material to separate articles only at particular parts of the articles
    • B05C5/0216—Apparatus in which liquid or other fluent material is projected, poured or allowed to flow on to the surface of the work the liquid or other fluent material being discharged through an outlet orifice by pressure, e.g. from an outlet device in contact or almost in contact, with the work for applying liquid or other fluent material to separate articles only at particular parts of the articles by relative movement of article and outlet according to a predetermined path
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/02—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/26—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by applying the liquid or other fluent material from an outlet device in contact with, or almost in contact with, the surface
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/40—Distributing applied liquids or other fluent materials by members moving relatively to surface
    • B05D1/42—Distributing applied liquids or other fluent materials by members moving relatively to surface by non-rotary members
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/001—General methods for coating; Devices therefor
    • C03C17/002—General methods for coating; Devices therefor for flat glass, e.g. float glass
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/02—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with glass
    • C03C17/04—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with glass by fritting glass powder
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B12/00—Arrangements for controlling delivery; Arrangements for controlling the spray area
    • B05B12/004—Arrangements for controlling delivery; Arrangements for controlling the spray area comprising sensors for monitoring the delivery, e.g. by displaying the sensed value or generating an alarm
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B15/00—Details of spraying plant or spraying apparatus not otherwise provided for; Accessories
    • B05B15/50—Arrangements for cleaning; Arrangements for preventing deposits, drying-out or blockage; Arrangements for detecting improper discharge caused by the presence of foreign matter
    • B05B15/52—Arrangements for cleaning; Arrangements for preventing deposits, drying-out or blockage; Arrangements for detecting improper discharge caused by the presence of foreign matter for removal of clogging particles

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Robotics (AREA)
  • Application Of Or Painting With Fluid Materials (AREA)
  • Coating Apparatus (AREA)
  • Adhesives Or Adhesive Processes (AREA)
  • Investigating Or Analysing Materials By Optical Means (AREA)

Description

107715
Menetelmä lasin valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten Tämä keksintö koskee menetelmää lasin valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten, joka menetelmä käsittää huopatukon ja jakelulaittei-5 den liikkumaan saattamisen lasiin nähden, nestemäisen pohjustusaineen ajoittaisen jakamisen, ja jaetun nestemäisen pohjustusaineen levittämisen tietylle lasin alueelle.
Ajoneuvon tuulilasin, takalasin ja muiden lasielementtien liittäminen rungon reunoihin on tärkeä operaatio ajoneuvojen valmistuksessa, erityisesti 10 turvallisuuden kannalta. Ajoneuvoilta vaaditaan tuulilasien retentiotestin läpäisyä ja ajoneuvon tuulilasien ja reunalaippojen yhteenliittämisessä käytettyjen materiaalien täytyy olla kunnolla levitettyjä testin läpäisemiseksi ja kalliiden myynnistä poistamisten välttämiseksi.
Ajoneuvon tuulilasin ja rungon reunalaipan yhteenliittämisen valmis-15 telu käsittää lukuisia toimintoja. Mitä tulee tuulilasiin, lasin valmistajat toimittavat autojen tuulilaseja, joissa on "mustattu alue", ts. ennaltamäärätyn levyinen alue tuulilasin reunalla, joka on peitetty mustalla keraamisella fritillä, jonka pinta on karkea. Ajoneuvon valmistajan vastuulla on valmistella tämä mustattu alue ajoneuvon rungon laippaan kiinnittämistä varten. Ensiksi kirkas lasin pohjustusaine 20 levitetään mustatulle alueelle, tavallisesti kostealle harjalle, jota robotti tai muu automatisoitu harjan liikuttaja käyttää. Pohjustusaine voidaan levittää harjan • · · v : jouhiin syöttämällä pohjustusainetta harjan keskustan kautta. Edullisesti robotti vetää huopatukkoa välittömästi kostean harjan takana pyyhkien kirkasta poh-: * *.: justusainetta kuivaksi ja pakottaen kirkasta lasipohjustusainetta mustatun alueen •:··· 25 karkeaan pintaan. Kirkas lasipohjustusaine valmistaa mustattua aluetta mustan lasipohjustusaineen kerrosta varten. Seuraava vaihe ajoneuvon tuulilasin ja ajo-neuvon rungon reunalaipan kiinnityksen valmistelussa käsittää mustan lasipoh- • « · justusaineen levittämisen alueelle, joka on aiemmin pinnoitettu kirkkaalla lasi- . pohjustusaineella. Eräs menetelmä levittää mustaa lasipohjustusainetta tuulila- ["* 30 siin, on levittää se manuaalisesti virtausharjaa tai vastaavaa apuna käyttäen.
♦··* Tämä menetelmä on työtä vaativa ja ihmiset ovat alttiita tiputtamaan jonkin ver- : f: ran mustaa lasin pohjustusainetta mustatun, keraamisen fritin muodostaman ··· .***. alueen ulkopuolelle. Tällaisia tippoja lasin kirkkaalla alueella ei hyväksytä ja nii- den vuoksi tuulilasin käyttö voidaan hylätä. Vaihtoehtoisesti musta materiaali • · · : ·’ 35 voidaan levittää samoin kuin kirkas pohjustusaine.
« ♦ 2 107715
Toinen kuviossa 1 kaavamaisesti esitetty menetelmä on tuottaa tuulilasin pinnalle pohjustusaineen jatkuva virta tai ajoittainen virta, ts. pisaroita, jotka sitten levitetään takanatuievalla huopatyynyllä. On käytetty pinnoitustyökalu-kokoonpanoa 10, jossa on kaksi jakeluruiskua 12, 14 ja tarrainkokoonpano 16, 5 jossa on huopatyyny tai -tukko 18. Jakeluruiskut 12, 14 on suunnattu A:n suuruisessa kulmassa, joka on huomattavasti alle 45°, tarrainkokoonpanon 16 pystysuoraan keskiviivaan CL nähden. On käytetty esimerkiksi kokoonpanoja, joissa kulma A on ollut noin 20 - 25°. Tällä tavalla fluidivirta tai -pisarat 20 syötetään suurin piirtein huovan 18 eteen, ja kokoonpanon liikesuuntaa on merkitty nuo-10 lella 22, jolloin takana tulevaa huopatyynyä käytetään aineen levityksessä ja liian ainemäärän pyyhkimisessä pois lasilta 24. Tämän menetelmän eräs ongelma on pohjustusaineen roiskuminen mustatun alueen ulkopuolelle ikkunan kirkkaille alueille. Toinen ongelma liittyy fluidin jatkuvaan virtaan, jolloin on vaikeata säädellä lasille levitettävän aineen tarkkaa määrää.
15 Sen lisäksi tarrainkokoonpano 16 pitää huopaa 18 tiukasti lasissa 24 kiinni. Joskus huovan ja lasin välisen kosketuksen pitopaine on itse asiassa rikkonut lasin. On myös havaittu, että joko kirkkaan tai mustan pohjustusaineen lasin pinnalle muodostaman kalvon muodostus on suhteessa huovan lasiin kohdistaman paineen suuruudesta. Jos kohdistuva paine on liian suuri, huopa sen 20 sijaan, että se levittäisi pohjustusainetta pinnoitettavalle alueelle, itse asiassa pyyhkii aineen pois. Tällaisissa tapauksissa huopa toimii lumiauran tavoin työn-: täen ainetta pois edestään. Tämä voi aiheuttaa paksumman ainekerroksen uiko- ..li* reunoilla keskialueeseen verrattuna.
:/.j Eräs ongelma, joka on koettu levitettäessä pohjustusainetta tuulilasin ·:·♦: 25 mustatulle alueelle on se, että on vaikeata säilyttää muodostuvan kalvon pak- :***: suus oikeana, puhumattakaan siitä seikasta, että on vaikeata määrittää, kuinka • 9 paljon kirkasta lasipohjustusainetta on levitetty (koska sitä ei ole helppo nähdä) ja onko toivottu ala keraamisen fritin pinta-alueesta pinnoitettu. Kirkkaan lasin pohjustusaineen riittämätön määrä tai kalvon paksuus ja/tai keraamisen fritin ...* 30 pinta-alueen epätäydellinen peitto voivat johtaa hylkäämiseen tuulilasin reten- • · ·;·' tiotestissä tuulilasin asennuksen jälkeen.
Toinen laite mustan lasipohjustusaineen levittämiseksi tuulilasin reu-nalle on julkaistu esimerkiksi Thornelle et ai myönnetyssä US-patentissa • · · 4 857 367. Tämä patentti julkaisee laitteiston, joka käsittää nesteen suihkutus-* ·* 35 suuttimen, ilmasuuttimen ja alipainelaitteen, joita voidaan liikuttaa yksikkönä ro botin varren avulla tuulilasin reunaan nähden. Nestesuutin suihkuttaa sumuna 3 107715 mustaa pohjustusainetta kolmiomaisella mallilla tuulilasin reunalle. Jotta estetään ylisuihkutettua sumutettua mustaa lasipohjustusainetta kerrostumasta tuulilasin kirkkaalle osalle, ilmasuutin ohjaa ilmavirran tuulilasin keskustasta ulospäin niin, että se pakottaa ylisuihkutetut pohjustusaineosaset tuulilasin keskus-5 tästä tai kirkkaalta osalta pois. Alipainelaite on sijoitettu tuulilasin kehäreunan alapuolelle ja pitkin sitä alipaineen muodostamiseksi ja yliruiskutetun pohjustus-aineen keräämiseksi, jotta se ei kiinnittyisi lasiin.
Vaikka patentissa 4 857 367 julkaistun tyyppiset järjestelmät on tarkoitettu mustan pohjustusaineen manuaalisessa levityksessä syntyvän tippaon- 10 gelman välttämiseksi, on havaittu, että jonkin verran mustan pohjustusaineen leviämistä tuulilasin kirkkaalle pinnalle voi silti tapahtua. Alipainelaite ei ole täysin tehokas nestesuuttimesta tulevan ylisuihkutetun, mustan pohjustuainesumun keräämisessä, ja jonkin verran tätä ylisuihkutettua mustaa lasin pohjustusainetta voi joutua tuulilasin kirkkaalle osalle.
15 Mustan pohjustusaineen tehtävä on liimautua kirkkaaseen pohjus- tusaineeseen ja tuottaa hyvä liimausalusta liima- tai tiivisteainehelmille, kuten on kuvattu Essex Specialty Products, Inc.-yhtiölle siirretyssä julkaisussa EPO 379 908 autojen tuulilasien kokoonpanossa. Musta pohjustusaine myös toimii estoaineena estäen ultraviolettivalon siirtymistä liiman tai tiivisteaineen helmiin.
20 Keraaminen fritti ei täysin estä ultraviolettivalon siirtymistä. Sen vuoksi mustan pohjustusaineen kelvoton levittyminen voi johtaa kelvottomaan liiman/tiivisteai- ··* ; neen liimautumiseen ja/tai ultraviolettivalosta johtuvaan tiivisteen huonontumi- *: seen.
• ··· Tästä syystä on erittäin tärkeätä varmistaa, että riittävästi pohjustus--;·· 25 ainetta, kirkasta tai mustaa, kerrostuu lasille. Jos jostain syystä ainevirta alenee tai loppuu kokonaan, kuten virran osittaisesta tai täydellisestä estymisestä joh-tuen, voi seurauksena olla kelvoton lasin kiinnittyminen autoon.
♦ » · US-patentti 4 605 569 esittää vaatimuksen 1 johdannon mukaisen . menetelmän, jossa ajoneuvon käsittelyssä syntyvien rasva- ja pölytahrojen I./ 30 poistamiseksi suoritetaan pinnan pyyhkimisoperaatioita. Liuotinta pumpataan • · ···* liuotinjohdosta, jonka ulostuloaukko on suunnattu ikkunalasilevyä kohti. Johto on : ikkunalasilevyyn nähden pysty- ja kohtisuorassa. Johdon aukosta on suhteelli- ♦ ·· ;***; sen pitkä matka ikkunalasilevyn pinnalle. Tämä johtaa nestemäisen materiaalin • · · roiskumiseen ennalta määrätyn alueen ulkopuolelle. Nestepisaroita leviää myös • ♦ ♦ 1 \ 35 ikkunalasipinnan kirkkaille osille.
• · 4 107715
Sen vuoksi tämän keksinnön eräänä tavoitteena on tuottaa menetelmä pohjustusainepinnoitteiden levittämiseksi tuulilasien tai ajoneuvon muiden lasiosien reunoihin, jonka avulla tuotetaan pohjustusaineesta yhtenäinen, tasainen kerros ja jonka avulla pohjustusaineen tippuminen, juokseminen ja/tai yli-5 ruiskutus vältetään.
Tämä ja muut keksinnön kohteet, ominaispiirteet ja edut voidaan saavuttaa keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että nestemäinen pohjustusaine jaetaan niin, että virrat tai pisarat on suunnattu kohtaamaan lasi tulokulmassa, joka on alle 45° ennaltamäärätyllä lasin osalla, 10 niin että suunnasta poikkeavat nestemäisen pohjustusaineen pisarat tai osaset pysyvät suurin piirtein ennaltamäärätyllä lasin alueella tai huopatukko kaappaa ne samalla, kun nestemäisen pohjusaineen levitys ennaltamäärätyn lasin reuna-alueen ulkopuolelle oleellisesti estetään.
Seuraavaksi kuvataan lyhyesti piirustuksia, joissa 15 kuvio 1 on kaavamainen kuva aiemman tekniikan mukaisesta mene telmästä levittää pohjustusainetta lasin reuna-alueelle, kuvio 2 on kaavamainen kuva erään lasin pohjustusaineen levityksestä ajoneuvon tuulilasin reuna-alueelle, kuvio 3 on suurennettu leikkauskuva eräästä keksinnön suoritus-20 muodosta kuvion 2 mukaisesti, kuvio 4 on kaavamainen lohkokaavio pisaroiden tai virtojen tarkkai- ··» : lusta, ja kuvio 5 on kuva, jossa esitetään vaihtoehtoiset laitteet pisaroiden tai virtojen tarkkailemiseksi.
·:··· 25 Viitaten kuvioon 2, jossa esitetään kaavamaisesti teollisuusrobotin varsi 30, jonka tyyppistä käytetään esimerkiksi autojen tai muiden ajoneuvojen kokoonpanossa. Robotin varren 30 päähän on liitetty pinnoitustyökalukokoon- • · · pano, jota on merkitty yleisesti viitenumerolla 32. Pinnoitustyökalukokoonpano . käsittää tukiosan 34, jossa on kaksi jakeluruiskua 36, 38 lasin pohjustuspinnoit- 30 teen syöttämiseksi tuulilasin 42 tai muun lasielementin reunalle 40 ajoneuvoja • · ···' kokoonpantaessa. Tarrainkokoonpanossa 44, joka on myös kiinnitetty tukiosaan : 34, on huopatyyny tai -tukko 46, jolla jaetaan pinnoitemateriaali 48 0'oko kirkas :***: tai musta pohjustusaine) tasaisesti tuulilasin 42 reuna-alueelle 40.
• · ·
Viitaten nyt kuvioon 3, siinä on kuvattuna suurennettu leikkauskuva • · · : ·* 35 keksinnön eräästä, kuviossa 2 esitetystä suoritusmuodosta. Keskellä oleva tuki- : : osa 34 voi käsittää kaksi vastakkain olevaa vartta 50, 52 jakeluruiskuja 36, 38 5 107715 varten. Jakeluruiskut voivat olla pneumaattisesti toimivia, kuten 0,2 ja 0,5 mm nesteventtiiliruiskuja, joita käytetään kirkkaan ja mustan pohjustusaineen järjestelmissä, joita valmistaa Nordson Corporation, Amherst, Ohio, tai vaihtoehtoisesti H200 Zero Cavity Gun, jonka on myös valmistanut Nordson Corporation.
5 Tarrainkokoonpano 44 voi olla pneumaattisesti toimiva laite, jossa on pari leukoja 54, 56, jotka avautuvat huopatyynyn tai -tukon 46 asettamiseksi niiden väliin ja jotka suljetaan sen pitämiseksi leukojen välissä. Tarrainkokoonpano 44 voidaan kytkeä liukukokoonpanoon 60 adapterikokoonpanon 62 avulla.
Liuku 60 käsittää ilmalla toimivan sylinterin (ei kuvassa), joka käyttää 10 asennuspaikoin 66 kiinnitettyä mäntää 64. Asennuspalkkiin 66 on kytketty adapterikokoonpano ja pari lineaarista laakeritankoa 68, 70. Liukukokoonpano 60 käsittää kaksi ilma-aukkoa 72, 74 asennuspalkin liikuttamiseksi täysin ulos-vedetystä asennosta (kuvattu kuviossa 3) sisäänvedettyyn asentoon (ei kuvassa) kotelon 78 alareunan 76 rinnalle. Tämä saa tarrainkokoonpanon 44 vetäy-15 tymään täysin ulosvedetystä asennosta niin, että jakeluruiskujen 36, 38 suuttimet 80, 82 voidaan puhdistaa, kuten jäljempänä kuvataan.
Liukukokoonpanoa 60 ja tarrainkokoonpanoa 44 on kaupallisesti saatavilla ja niitä voidaan saada esimerkiksi Phd Incorporated-yhtiöstä.
Kumpikin jakeluruisku 36, 38 on asennettu niin, että käytössä neste-20 mäisen pohjustusaineen erilliset virrat tai pisarat törmäävät pinnoitettavaan reunaan, mutta se ei roisku tai suihkua tämän alueen ulkopuoliselle lasille. Edulli- • · · : sesti tämä voidaan toteuttaa suuntaamalla nesteen 84 erilliset virrat tai pisarat niin, että ne törmäävät lasiin niin, että jos ne poikkeavat suunnastaan tai kim-mahtavat siitä, aine jää reuna-alueelle ja/tai joutuu huovan 46 kaappaamaksi. 25 Toisin sanoin syötetyn erillisen virran tai pisaran 84, joka iskeytyy lasiin ja poik-keutuu suunnastaan, tulisi suuntautua huopaan 46. Tällä tavalla, vaikka erillinen virta tai pisara rikkoutuisi pienemmiksi pisaroiksi tai hiukkasiksi lasin pintaan is- • · » keytyessään, niiden kaikkien tulisi joutua huopaan. Sen vuoksi uskotaan olevan , edullisempaa, että syötetty fluidi iskeytyy lasiin huovan 46 ja lasin 42 väliin muo- 30 dostuvan haarakohdan 86 läheisyydessä.
„ ··** Edullisesti kirkasta ja mustaa pohjustusainetta syötetään annosteli- : joista 36, 38 paineen alaisena. Tämä saa erillisen virran tai pisaran kulkeutu- • · · .*·*. maan eteenpäin ruiskusta. Erillinen virta tarkoittaa sitä, että jaettu materiaali voi • · · olla suurempi kuin se määrä, joka tavallisesti määritellään pisaraksi, mutta joka « · « : ·’ 35 ei ole jatkuva koko levityksen ajan, kuten siinä tapauksessa, jos ruiskua käytet- *·**" täisiin jatkuvasti koko toiminnan ajan. Mieluummin ruiskua käytetään toistuvasti 6 107715 jaksoittain tuulilasin reunaosan pinnoituksen ajan materiaalipulssien sarjan tuottamiseksi. Kuitenkin on edullista, että suuttimesta syötettävä materiaali olisi suurin piirtein vapaa sumuhiukkasista.
On uskottu olevan tärkeätä, että tulokulma AI, jossa materiaalivirta 5 törmää lasin pintaan, on pienempi kuin 45°. Tulokulma AI voidaan määrittää kulmaksi, joka muodostuu lasin 42 ja suuttimesta käytön aikana tulevan materiaalin tuloviivan CLD väliin. Vaikka on tuotettu pinnoitustyökalukokoonpanoja, joiden tulokulma AI on 30°, uskotaan, että edullinen kulmakoko on noin välillä 35°-10°.
10 Huopa 46 levittää syötettyä nestettä, joka jää lasin pinnalle tai absor boituu siihen, tasaisesti lasin reunan alueelle tasaisen pinnoitteen 48 muodostamiseksi. Kuten kuviossa 3 esitetään, pinnoitustyökalukokoonpanon 34 liike on nuolen 90 suuntainen. Kun tuulilasin reuna-alue on kokonaan pinnoitettu, tar-rainkokoonpanon 44 leuat 54, 56 vedetään taakse niiden välissä olevan huovan 15 46 korvaamiseksi uudella huopatukolla tai -tyynyllä. Pinnoitustyökalukokoonpa non 34 avulla voidaan sitten levittää toinen pohjustusainekerros (musta). Pin-noitustyökalukokoonpanoa pyöritetään (vastapäivään kuvion 3 mukaisesti), niin että ruisku 36 on sopivassa tulokulmassa lasiin nähden, kuten esimerkiksi samassa kulmassa kuin ruisku 38 aiemmin. Huopa 46 on silloin kaareva vastak-20 kaiseen suuntaan kuviossa 3 esitettyyn suuntaan nähden samalla, kun liikesuunta on vastakkainen nuolen 90 osoittamaan suuntaan nähden. Kun toinen * · · : pinnoitemateriaali on kokonaan levitetty, huopatukko 46 poistetaan ja liukuko- t>·:· koonpano 60 vedetään sisään, mikä saa tarrainkokoonpanon 44 vetäytymään taaksepäin. Tällöin jakeluruiskujen 36, 38 suuttimet 80, 82 voidaan harjata • · 25 puhtaiksi kuivuneesta pohjustusaineesta.
On havaittu, että syötettäessä fluidin erilliset virrat tai pisarat suoraan • · ]·;·. huovalle 46 voi esiintyä roiskumista tai suihkuamista reuna-alueen ulkopuolelle.
• · · ’ Kuitenkin nesteen kimmahdus huopaan estää liike-energiaa riittävästi, jotta rois kumista tai suihkuamista ei esiinny. Sen vuoksi on edullista, että syöttö ei ta-30 pahdu suoraan huopaan. Lisäksi ei ole toivottavaa, että pinnoitustyökalu koh-distaa suuren voiman huopaan sen pitämiseksi lasissa kiinni, kuten on tehty ai- : emmin. Mieluummin pinnoitustyökalunkokoonpanon tulisi sallia huopatukolle • · · .···. riittävä jousto, niin että se toimisi jousen tavoin. Tämä voidaan toteuttaa var- niistämällä, että huopa 46 samalla, kun se on riittävässä kosketuksessa lasin • · · • ·* 35 kanssa jakaakseen pinnoitemateriaalia, on myös joustava kompensoidakseen poikkeamat tarraimen ja lasin välisessä stand off-etäisyydessä, kuten robotin 7 107715 ohjelmointivirheistä aiheutuvat poikkeamat, muutokset lasissa ja poikkeamat lasin sijoituksessa ja retentiossa kiinnikkeen (ei kuvassa) avulla pinnoitusoperaa-tion aikana.
On edullista, että tarrainkokoonpanon 44 leukojen keskiviiva CLG ei 5 ole suunnattu kohtisuoraan lasin pintaan nähden. Mieluummin on edullista, että tarrainkokoonpano on hieman vinossa lasiin nähden. Tämä on toivottavaa, jotta varmistetaan, että tukko 46 sitä tuulilasin reunan yli vedettäessä omaksuu sopivan kaarevan asennon eikä väänny. Etäisyys lasista tarrainkokoonpanon lähimpään osaan, ts. etureunaan, on stand off-etäisyys.
10 Lisäksi on havaittu, että asettamalla tarrainkokoonpano muuhun kuin tavanomaiseen 90° kulmaan, muutetaan vastaavasti huovan lasiin kohdistamaa painetta. Tämä johtuu huovan ja lasin välisestä muuttuvasta kontaktialueesta samalla, kun säilytetään sama lasiin kohdistuva voima ja sama huovan pituus. Kasvatettaessa tarraimen GA kulmaa, ts. kulmaa, joka muodostuu tarraimen 15 CLG keskiviivan ja lasiin kohtisuorassa olevan viivan P välille, huovan ja lasin välinen kosketuspinta kasvaa, mikä vuorostaan tuottaa suuremman kalvon muodostuksen. Sen vuoksi kalvon muodostuksen paksuutta voidaan muuttaa vaihtamalla tarraimen kulmaa. Vaikka käytettäessä noin 9° suuruista kulmaa GA on saavutettu hyvät tulokset, uskotaan, että hyvät tulokset voidaan saavuttaa 20 myös käyttämällä 1°- 15° välillä olevaa kulmaa, vaikka uskotaan, että tämä kulma voi olla jopa noin 40°.
• · · V : Olisi myös huomioitava, että huovan tiheys vaikuttaa myös kalvon ti- heyteen. Tyypillisesti mitä alhaisempi on huovan tiheys, sitä pehmeämpi ja ime-vämpi on huopa. Mitä imevämpi huopa on, sitä suurempi on yleensä kalvon 25 muodostus verrattuna saman pituiseen vähemmän imevään huopaan.
Huovan pituus on myös tärkeä muodostettaessa lasille pohjustusai- [·:·. nekalvoa. Lyhyt huopa voi johtaa pieneen kosketuspintaan, joka voi tuottaa • · · kontaktipaineita, jotka voivat johtaa materiaalin aurautumiseen, kuten aiemmin . kuvattiin. Toisaalta liian pitkiä huopia käytettäessä voi syntyä epätasainen kalvo.
\mm* 30 Tämä johtuu siitä, että tällaisella kasvaneella kosketuspinnalla paine alenee „ *··: huomattavasti tai on epätasainen huovan eri kohdissa. Sen vuoksi huovan on : oltava riittävän pitkä, jotta se olisi joustava, mutta ei liian pitkä, jotta kalvon muo- «·· .**·. dostus kärsii.
,· *
Ajoneuvojen tuulilasien pinnoituksessa, jossa materiaalin toimittajan • · · : ·* 35 kalvo on nimenomaan 3-5 mm, hyviä tuloksia on saavutettu käyttämällä pin- • · 8 107715 noitemateriaalina lasin pohjustusainetta, jota kuvataan yksityiskohtaisesti seu-raavassa esimerkissä, jossa tarraimen kulma oli 9°, stand off-etäisyys oli 15,88 mm, 5 tulokulma oli 30°; ja huovan pituus on noin 44,45 - 50,8 mm (ei sisällä tarraimen leukojen väliin jäävää huovan osaa).
Olisi ymmärrettävä, että huovan pituus voi vaihdella stand off-etäi-syyden vaihtelujen mukaisesti. Yllä olevasta voidaan havaita, että huovan pituus 10 on noin kolme kertaa stand off-pituus.
Viitaten myös kuvioon 2, kun pinnoitetyökalukokoonpano 32 liikkuu poikittain tuulilasin 42 reunaa 40 pitkin, voi olla toivottavaa vaihtaa syötettävän materiaalin pisaroiden tai erillisten virtojen lukumäärää. Esimerkiksi, kun pinnoitetyökalukokoonpano alkaa tuottaa pohjustusainepintaa lasin reunalle, voi olla 15 toivottavaa tuottaa useampia pieniä pisaroita ainakin huovan 46 yhden osan kyllästämiseksi. Kun huopa 46 on kerran kyllästetty, virtojen tai tippojen jakelu-väliä voidaan muuttaa eri tasolle. Kun pinnoitekokoonpano jatkaa liikkumistaan poikittain omalla radallaan, voi olla välttämätöntä muuttaa jakeluvauhtia (ts. muuttaa syötettävien pisaroiden tai virtojen lukumäärää tietyn ajan kuluessa tai 20 tietyllä etäisyydellä), syötettävän materiaalin määrää (kuten muuttamalla ruiskun syöttöaikaa tietyssä pisarassa tai virrassa olevan materiaalimäärän muuttami-: seksi), tai molempien yhdistelmää. Sen vuoksi ei ole välttämätöntä syöttää pisa- raita tai virtoja tasaisesti reuna-alueen 40 koko pituudelta. Mieluummin kehäreu-na voi olla jaettu ainakin kahteen tai useampaan eri vyöhykkeeseen. Kuten esi-·:··: 25 merkiksi kyllästysvyöhyke huovan kyllästämiseksi, ja toinen vyöhyke, joka kä- :···: sittää kehäalueen muun osan, johon pisarat tai virrat syötetään sellaisella nope- • · udella, jotta huopa pysyy tasaisesti kyllästettynä ja jotta reuna-alueelle tuotetaan tasainen pinnoitus. Useampiakin vyöhykkeitä voidaan tuottaa, kuten esimerkiksi . yksi vyöhyke kulman ympäri menoa varten.
I./ 30 Kuten aiemmin mainittiin, on hyvin tärkeää tuottaa hyvä yhtenäinen • · kunkin pohjustusaineen peitto, jotta varmistutaan tuulilasin rakenteellisesta i :[: eheydestä, kun se asetetaan autoon. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että materiaalin yksittäiset virrat tai pienet tipat jaetaan itse asiassa lasille. Materiaa- • · ·
Iin tosiasiallisen syötön varmistamiseksi kumpikin ruisku 36, 38 voidaan varustaa • · · *· ·[ 35 anturilla 94, 96 nesteen syötön tarkkailemiseksi. Nimenomaan anturit 94, 96 voi- ' * vat olla valosähköisiä antureita, jotka on kiinnitetty varsiin 50, 52 asennustukien 9 107715 98, 100 avulla. Anturit 94, 96 voivat olla esimerkiksi konvergenssityyppisiä antureita, kuten halkaistujen kuituoptisten kaapeleiden satunnaiskimppuja, jotka lähettävät ja vastaanottavat valoa. Vaihtoehtoisesti valodetektori voisi olla läpimenevän säteen anturi, joka vaatii lähettimen ja erillisen vastaanottimen. Kuitenkin 5 hyviä tuloksia on saavutettu käyttämällä valodetektiojärjestelmää, jossa on infrapunalähde, jonka on valmistanut Banner Engineering Corporation, kuten mallinumerot OSBFX (anturin pää); OPBT2 (teholähde) ja BAT21.33SMSTI (kaapeli). Anturit 94, 96 voidaan varustaa ilmakaapimilla (ei kuvassa), jolloin ilma johdetaan anturin yli, jotta anturi pysyy pohjustusaineen likaantumattomissa ja-10 kelun aikana.
Nyt viitaten kuvioihin 3 ja 4, kun erillinen virta tai pisara 84 kulkeutuu eteenpäin jakelulaitteesta 38, se leikkaa konvergenssianturista lähetetyn valon säteen. Tämä johtaa valon taittumiseen takaisin anturiin. Kuitenkin kun virtaa tai pisaraa 84 ei ole anturin näkökentässä, valo ei heijastu takaisin anturiin. Sen 15 vuoksi virtojen tai pisaroiden sarjan ohikulku tuottaa sarjan heijastuneen valon pulsseja. Detektorista 96 vastaanotetun valon kulku aaltomuotoilupiiriin johtaa sakara-aaltoon 102. Sakara-aallon minimi- ja maksimiarvot vastaavat valon siirtymistä ja siirtymisen estymistä, mikä vuorostaan vastaa virran tai pisaran 84 läsnäoloa tai sen puuttumista. Sakara-aallon 102 maksimien tai pulssien tulisi 20 silloin vastata jaettavien pisaroiden lukumäärää tietyllä aikavälillä. Aaltomuotoi-lupiirin 104 ulostulon kytkeminen laskuriin 106 johtaa tietyllä aikavälillä annetta- ··· ; vien pulssien lukumäärän laskemiseen. Ruiskua 38 käytetään ruiskun käyttösig- a<*:# naalin 108 avulla, joka on myös sakara-aallon muodostava pulssisaija. Maksi- miarvot vastaavat ruiskun toiminta-aikaa, kun taas minimiarvot vastaavat aikaa, • · ·;··· 25 jolloin ruisku ei Ole toiminnassa. Ruiskun käyttösignaalin 108 kytkeminen ruiskun laskuriin 110 tuottaa tietyllä aikavälillä ruiskulta vaadittavien toimintakertojen lu- ]··*. kumäärän. Sen vuoksi normaalitoiminnassa ruiskun käyttökertojen lukumäärän • · · tietyllä aikavälillä tulisi johtaa vastaavaan lukumäärään syötettyjä virtoja tai tip-. poja. Sen vuoksi laskimista 106, 110 saatujen laskemien tulisi olla yhtä suuret 30 tietyn aikajakson päättyessä. Jos pisaralaskin 106 saa pienemmän lukumäärän kuin ruiskulaskin, tämä osoittaisi, että materiaalia ei ole jaettu ruiskun 38 suutti- : mesta 82, esimerkiksi tukkeutumisen tai jonkin muun materiaalivirran keskeytyk- ··· ..·*·. sen johdosta tai että virta tai pisara on syötetty suuttimesta, mutta niitä ei ole onnistuttu saamaan detektorin näkökenttään. Viimeisessä tapauksessa osittai- « · · : ·’ 35 nen tukkeutuminen voisi johtaa siihen, että materiaalin erillinen virta tai pisara joutuu reitille, joka on vinossa aiottuun tai edulliseen tulokulmaan nähden. Tämä 10 107715 voi johtaa siihen, että materiaalia joutuu tuulilasin sille alueelle, jonne pohjustus-ainemateriaalia ei vaadita. Tästä on puhetta yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Sen vuoksi pisaralaskimen 106 ja ruiskulaskimen 110 ulostulojen kytkeminen komparaattorin 112 sisäänmenoon tuottaa signaalin 114, jos lukemat eivät ole 5 yhtä suuria, mikä osoittaa, että on tapahtunut virhe.
Vaihtoehtoisesti aikaväliä signaalin 102 maksimiarvojen välillä voitaisiin verrata ruiskun käyttösignaalin 108 maksimiarvojen väliseen aikaväliin. Jos pulssin alku, joka osoittaa virran tai pisaran esiintymisen, ylittää ennaltamäärä-tyn aikarajan sen jälkeen, kun ruiskun käytön olisi pitänyt aktivoida jakeluruisku, 10 silloin tämä osoittaisi, että erillistä virtaa tai pisaraa ei ole tavoitettu.
Jaettavan nesteen määrä tietyllä aikavälillä voidaan myös määritellä. Tämä voidaan suorittaa kytkemällä aaltomuotoilupiirin 104 ulostulo reunan il-maisinpiiriin 116. Reunan iimaisinpiiri 116 tunnistaa sakara-aallon 102 nousevat ja laskevat reunat. Kun sakara-aallon 102 nouseva reuna on tunnistettu, mikä 15 vastaa detektorin 96 näkökentän ohi kulkevan erillisen virran tai pisaran alkua, lähtee signaali reunan ilmaisinpiirin 116 ulosmenosta laskimeen 118. Laskin 118 on kytketty kelloon 120. Sen jälkeen kun reunan tunnistuspiiristä 116 tuleva signaali on vastaanotettu, laskin 118 aktivoituu, jolloin laskin alkaa laskea kellosta 120 tulevia pulsseja. Sen jälkeen kun sakara-aallon 102 laskeva reuna on tun-20 nistettu, reunan iimaisinpiiri 116 pysäyttää reunan ilmaisinpiirin ulostulon, mikä ·:·. lopettaa laskimen 118 laskennan. Laskimessa 118 on silloin kokonaislaskut, jot- *,·. ka vastaavat aikaväliä, jolloin virta tai pisara oli detektorin näkökentässä. Tätä voidaan sitten toistaa myöhemmin jaettavien virtojen tai pisaroiden laskemiseksi ’*tietyllä ajanjaksolla. Määrälaskuri 118 sisältäisi sen vuoksi reunan ilmaisinpiirissä ^ / 25 116 tuotettujen signaalien summan, mikä vastaa erillisen virran tai pisaran ole- : V massaoloa säteessä tietyn ajanjakson aikana. Laskimen 118 ulostulo voidaan • · · v : sitten kytkeä linjan 122 kautta mikroprosessoripohjaiseen laitteeseen (ei kuvas sa), kuten tietokoneeseen, pientietokoneeseen jne, jossa kokonaislukemaa voi-·:··: daan verrata vertailulukemaan. Esimerkiksi, jos vertailulukema on yhtä suuri ·"*: 30 kuin 1 000, voidaan määritellä, että määrälaskimesta 118 saatu lukema, joka on »· · tietyn vaihteluvälin, esimerkiksi ± 5 %:n, sisällä, on hyväksyttävällä alueella. Tä- • · · män alueen ulkopuolella olevat lukemat osoittaisivat kuitenkin, että joko liian • · *···’ paljon tai liian vähän nestettä on levitetty lasille tämän nimenomaisen ajanjakson aikana. Kunkin ajanjakson tai mittausjakson lopuksi nollaussignaali (ei kuvassa) 35 nollaisi kunkin laskimen 106, 110 ja 118 niin, että yllä oleva prosessi voitaisiin toistaa seuraavaa jaksoa varten.
11 107715
Toinen jakeluruisku 36 toimii vastaavasti kuin edellä kuvattu pohjus-tusaineen levitykseen käytetty jakeluruisku 38.
Vaihtoehtoisesti jaettujen pisaroiden 84 tarkkailemiseen sivultapäin tarkoitetut anturit (kuvio 3) voidaan haluttaessa asentaa jakelulaitteiden yläpuo-5 lelle (kuvio 5). Viitaten kuvioon 5, jaettu virta 84 voi olla vinossa suuttimen tukkeutumisesta johtuen, kuten aiemmin mainittiin, niin, että sen reitti tai projektio 130 vie sen rajan 132 ulkopuolelle, joka rajaa lasin 42 pinnoitettavan reunan 40. Tällaisessa tapauksessa virta 84 iskeytyy lasiin 42 alueella 134, johon ei ole toivottavaa levittää pohjustusainetta. Anturin suuntaaminen suuttimen yläpuolelle, 10 kohtisuoraan ruiskun syötön aiottuun keskiviivaan nähden, tulisi johtaa näkökentälle 136, missä tarkoitetulle pinnoitusalueelle, ts. reuna-alueelle, johdettujen virtojen tai pisaroiden detektio tapahtuu, mutta niitä pisaroita tai virtoja 84, jotka joutuvat tarkoitetun pinnoitusalueen ulkopuolelle ei havaita. Tällaisen sattuessa virtojen laskettu lukumäärä on pienempi kuin ruiskun antamien pulssien luku-15 määrä. Tällöin annetaan hälytys tai muu merkki. Konvergenssivalodetektori, kuten kuviossa 3 kuvattiin, pystyisi vastaavasti tarkkailemaan reuna-alueen ulkopuolelle ajautuvia virtoja tai pisaroita. Jos virta tai pisara ei kulje polttopisteen ohi, anturi ei sitä havaitse ja laskimen lukema on ainakin yhden pienempi kuin ruiskulaskimen lukema.
20 Eräs esimerkki lasin pohjustuspinnoiteaineesta, jota on käytetty tä- ·:·. män keksinnön kanssa, on seuraavanlainen.
• · ·
Esimerkki • · · A. Kirkas lasin pohjustusaine tuulilaseja varten: * t · *· *| Aine: "BETASEAL" lasipohjustusaine 435.18 Essex * * 25 Specialty Products, lnc.,Troy, Michigan
: Viskositeetti: 2 CPS
: Paine: 14 -103 kPa B. Musta lasin pohjustusaine tuulilaseja varten: •:· ·: Aine: "BETASEAL" lasipohjustusaine 435.20 Essex .·*·. 30 Specialty Products, lnc.,Troy, Michigan
, ·. Viskositeetti: 30 CPS
:·ϊ·: Paine: 28-138 kPa • · ·
Vaikka tiettyjä keksinnön suoritusmuotoja ja yksityiskohtia on esitetty ·*♦*: tarkoituksena kuvata keksintöä, alan ammattilaisille on ilmeistä, että keksinnön • · 35 suoja-alasta poikkeamatta siihen voidaan tehdä erilaisia muutoksia ja modifikaatioita.
12 107715
Esimerkissä on kuvattu detektiojärjestelmää, joka tarkkailee erillisiä virtoja tai pisaroita, voitaisiin kuitenkin yhtä hyvin tarkkailla jatkuvan virran olemassaoloa tai sen puuttumista. Tällaisessa tapauksessa anturi tuottaisi indikaation siitä, että ainetta syötetään.
««1 • · • · · • · · • ♦ · · • · • · · • · · • · « • · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • · • · · • · • · · • · · · • · · • · · • · · • ♦ • · • · · • 2 • · · • · · 2 • · • ·

Claims (10)

13 107715
1. Menetelmä lasin (42) valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten, joka menetelmä käsittää 5 huopatukon (46) ja jakelulaitteiden (36, 38) liikkumaan saattamisen lasiin nähden, nestemäisen pohjustusaineen (48) ajoittaisen jakamisen; ja jaetun nestemäisen pohjustusaineen levittämisen tietylle lasin alueelle, tunnettu siitä, että 10 nestemäinen pohjustusaine (48) jaetaan niin, että virrat tai pisarat on suunnattu kohtaamaan lasi tulokulmassa, joka on alle 45° ennaltamäärätyllä lasin osalla, niin että suunnasta poikkeavat nestemäisen pohjustusaineen pisarat tai osaset pysyvät suurin piirtein ennaltamäärätyllä lasin alueella tai huopatukko (48) kaappaa ne samalla, kun nestemäisen pohjusaineen (48) levitys ennalta- 15 määrätyn lasin reuna-alueen ulkopuolelle oleellisesti estetään.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäisen pohjustusaineen (48) erilliset pisarat (84) tai virrat törmäävät ennaltamäärätylle lasin alueelle (40) tarrainkokoonpanon (44) alapuolella, jossa tarrakokoonpanossa (44) on huopatukko (46).
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, *:·. että nestemäisen pohjustusaineen (48) ajoittaista syöttöä vaihdellaan ennaltamäärätyllä tavalla lasin (42) ennaltamäärätyissä eri osissa.
*!**. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, • * · ’ ’ * Ί että se käsittää: 25 signaalin tuottamisen, joka vastaa jaettua erillistä pisaraa tai virtaa; ja : ·' signaalin vertaamisen vertailuarvoon.
: 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä lasin val mistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten, tunnettu siitä, että se kä-·:··: sittää: ·*“: 30 a) jakelulaitteiden (36,38) liikuttamisen lasiin nähden; ··» . b) nestemäisen pohjustusaineen (48) ajoittaisen jakamisen erillisten • · · virtojen tai pisaroiden (84) muodostamiseksi; • · ,*·;·* c) signaalin tuottamisen, joka vastaa jaettua erillistä pisaraa tai virtaa; d) jaetun nestemäisen pohjustusaineen (48) levittämisen ennalta- 35 määrätylle lasin alueelle (40); ja e) signaalin vertaamisen vertailuarvoon. 14 107715
6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaali vastaa tietyn ajanjakson aikana jaettujen erillisten pisaroiden tai virtojen lukumäärää.
7. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että se lisäksi käsittää: valonsäteen lähettämisen; erillisten virtojen tai pisaroiden (84) suuntaamisen niin, että ne ja valon säde leikkaavat; ja signaalin (102) tuottamisen, joka ilmoittaa, milloin valon säteeseen 10 osuu virta tai pisara ja milloin ei.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että se lisäksi käsittää: signaalin (102) tuottamisen, joka vastaa valon säteeseen osuvan yhden virran tai pisaran esiintymisen ja sitä seuraavan toisen virran tai pisaran 15 esiintymisen väliä ja signaalin (102) tuottamisen.
9. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaali käsittää: lasille tietyn ajanjakson aikana jaetun nestemäisen aineen määrän määrityksen ja vastaavan mittaussignaalin tuottamisen.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, *: 1. että se lisäksi käsittää: • · · \.mm signaalin tuottamisen, joka vastaa erillisen pisaran (84) tai virran ole- '! 1 1. massaoloa säteessä; ja • · · *· mittaussignaalin (122) tuottamisen, joka vastaa niiden signaalien / 25 summaa, jotka vastaavat erillisen pisaran (84) tai virran olemassaoloa säteessä : tietyn ajanjakson aikana. • · · • 1 · • ♦ · • · • · 1 • · • « · m • 1 · • · · • · · • · · · • · • · • · · • " • · · • · · • · • · 15 107715
FI931249A 1992-03-23 1993-03-22 Menetelmä lasin valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten FI107715B (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US07/855,973 US5277927A (en) 1992-03-23 1992-03-23 Method of applying primers onto glass elements of vehicles
US85597392 1992-03-23

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI931249A0 FI931249A0 (fi) 1993-03-22
FI931249A FI931249A (fi) 1993-09-24
FI107715B true FI107715B (fi) 2001-09-28

Family

ID=25322579

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI931249A FI107715B (fi) 1992-03-23 1993-03-22 Menetelmä lasin valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten

Country Status (10)

Country Link
US (1) US5277927A (fi)
EP (1) EP0562430B1 (fi)
JP (1) JPH0639343A (fi)
KR (1) KR100243454B1 (fi)
AU (1) AU653909B2 (fi)
BR (1) BR9301252A (fi)
CA (1) CA2091645A1 (fi)
DE (1) DE69328912T2 (fi)
ES (1) ES2147736T3 (fi)
FI (1) FI107715B (fi)

Families Citing this family (22)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5370905A (en) * 1992-03-23 1994-12-06 Nordson Corporation Method of applying priming coating materials onto glass elements of vehicles
EP0599126B1 (en) * 1992-11-20 1998-04-15 Nordson Corporation A method of monitoring and/or dispensing materials onto a substrate
US5918648A (en) * 1997-02-21 1999-07-06 Speedline Techologies, Inc. Method and apparatus for measuring volume
FR2775281B1 (fr) * 1998-02-03 2000-04-07 Renault Automation Procede et dispositif de preparation d'une vitre de vehicule destinee a etre assemblee a sa carrosserie par collage
US6103011A (en) * 1998-05-20 2000-08-15 T. L. International, Inc. Brush applicator
DE60043695D1 (de) 1999-05-07 2010-03-04 Designetics Automatische grundierungsstation
JP4762416B2 (ja) * 2000-12-28 2011-08-31 大日本塗料株式会社 基材周縁部のコーティング方法
US6695917B2 (en) 2001-11-14 2004-02-24 Nordson Corporation Flow through felt dispenser
DE10242410A1 (de) * 2002-09-12 2004-03-25 Robert Bosch Gmbh Vorrichtung und Verfahren zum Aufbringen eines fluiden Mediums auf ein Substrat
US7143654B2 (en) * 2003-12-11 2006-12-05 Massachusetts Institute Of Technology Methods and apparatus for detecting the presence, intensity, trajectory or location of a liquid stream
DE102004021573A1 (de) * 2004-05-03 2005-12-01 Adam Opel Ag Inline-Kleberüberwachungssystem und Verfahren zur Überwachung von Kleberraupen und zur Kantenerkennung
US20060172081A1 (en) * 2005-02-02 2006-08-03 Patrick Flinn Apparatus and method for plasma treating and dispensing an adhesive/sealant onto a part
US7575633B2 (en) * 2005-05-17 2009-08-18 Nordson Corporation Fluid dispenser with positive displacement pump
US9549654B1 (en) 2007-10-26 2017-01-24 Designetics, Inc. Fluid applicator
CN103946471B (zh) 2012-06-29 2015-06-17 李赛克奥地利有限公司 用于密封绝缘玻璃坯件的方法和设备
US10504758B2 (en) * 2014-02-14 2019-12-10 Taiwan Semiconductor Manufacturing Company Ltd. Nozzle having real time inspection functions
KR101703600B1 (ko) * 2015-05-29 2017-02-07 현대자동차 주식회사 프라이머 시스템 및 이를 적용한 도포 장치
US11547675B2 (en) * 2015-08-10 2023-01-10 Purdue Research Foundation Methods and systems for depositing active ingredients on substrates
FR3040006B1 (fr) * 2015-08-14 2017-11-24 Renault Sas Dispositif d'application d'un enduit primaire sur vitre de vehicule automobile
US10556249B2 (en) * 2015-10-16 2020-02-11 The Boeing Company Robotic end effector and method for maskless painting
FR3088387B1 (fr) * 2018-11-12 2020-10-30 Psa Automobiles Sa Procede d’encollage avec integration d’un controle de surface
CN111203366B (zh) * 2020-02-07 2021-05-28 赣州海发中空玻璃工程有限公司 一种自动化隔热玻璃侧边封边设备

Family Cites Families (27)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3723989A (en) * 1970-02-12 1973-03-27 Dickey John Corp Electronic planter monitor
JPS5361392A (en) * 1976-11-12 1978-06-01 Yamatake Honeywell Co Ltd Densitometer
US4166948A (en) * 1977-12-01 1979-09-04 Dickey-John Corporation Seed sensor
US4141390A (en) * 1977-12-09 1979-02-27 Weyerhaeuser Company Optical electronic seed sowing system
US4260258A (en) * 1978-08-14 1981-04-07 Pacific Scientific Company Compact, rugged sensor for optical measurement of the size of particles suspended in a fluid
US4367244A (en) * 1980-10-27 1983-01-04 Oregon Graduate Center For Study And Research Method for monitoring and controlling the distribution of droplets on a surface
US4458628A (en) * 1981-09-16 1984-07-10 Toyo Kogyo Co., Ltd. Apparatus for applying adhesive to automobile windshield glass panels
US4498901A (en) * 1982-07-30 1985-02-12 Abbott Laboratories Intravenous monitoring system utilizing a dynamic reference threshold
US4605569A (en) * 1982-11-25 1986-08-12 Nissan Motor Co., Ltd. Method and apparatus for panel wiping operation
US4736704A (en) * 1983-12-23 1988-04-12 Universal Instruments Corporation Apparatus for applying solder masking to a circuit board
US4503806A (en) * 1984-01-03 1985-03-12 Rca Corporation Lubricant detector and measuring device
AU4536685A (en) * 1984-08-06 1986-02-13 Abbott Laboratories Optical drop detecting system
US4673820A (en) * 1984-11-07 1987-06-16 Baxter Travenol Laboratories Drop detecting system with focusing mirror element and vibrator
US4680462A (en) * 1984-12-11 1987-07-14 Baxter Travenol Laboratories, Inc. Fluid drop detection system
US4680977A (en) * 1985-03-06 1987-07-21 Ivac Corporation Optical flow sensor
US5054650A (en) * 1986-10-30 1991-10-08 Nordson Corporation Method of compensating for changes in the flow characteristics of a dispensed fluid to maintain the volume of dispensed fluid at a setpoint
CA1300088C (en) * 1986-10-30 1992-05-05 Richard P. Price Apparatus and method for dispensing fluid materials
JPS63175667A (ja) * 1987-01-14 1988-07-20 Matsushita Electric Ind Co Ltd 多列同時塗布方法
US5002539A (en) * 1987-04-08 1991-03-26 Coble Stephen J IV rate meter
US4820281A (en) * 1987-05-21 1989-04-11 Ivy Medical, Inc. Drop volume measurement system
US4857367A (en) * 1987-10-16 1989-08-15 Thorn Brent A Method of and apparatus for spraying
US4935261A (en) * 1988-10-17 1990-06-19 Micro Robotics Systems Inc. Method for controlling accurate dispensing of adhesive droplets
US5045069A (en) * 1989-01-17 1991-09-03 Robert Imparato Portable infusion monitor
EP0379908A3 (en) * 1989-01-24 1992-03-11 Essex Specialty Products, Inc. Foamable hot melt composition and its use in the bonding of a windshield
US5083525A (en) * 1989-10-16 1992-01-28 Riera Frank J Felt dispenser for automobile glass installation preparation
US5012496A (en) * 1989-11-07 1991-04-30 Acumetric, Inc. Drop counting system
US5049368A (en) * 1990-03-12 1991-09-17 Nordson Corporation Method of applying primers onto the body flange and windshield of vehicles

Also Published As

Publication number Publication date
JPH0639343A (ja) 1994-02-15
EP0562430A2 (en) 1993-09-29
FI931249A0 (fi) 1993-03-22
KR930019575A (ko) 1993-10-18
CA2091645A1 (en) 1993-09-24
FI931249A (fi) 1993-09-24
KR100243454B1 (ko) 2000-02-01
EP0562430B1 (en) 2000-06-28
DE69328912D1 (de) 2000-08-03
EP0562430A3 (en) 1995-08-02
BR9301252A (pt) 1993-09-28
AU3529193A (en) 1993-09-30
AU653909B2 (en) 1994-10-13
DE69328912T2 (de) 2001-02-15
US5277927A (en) 1994-01-11
ES2147736T3 (es) 2000-10-01

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI107715B (fi) Menetelmä lasin valmistelemiseksi ajoneuvoon kiinnittämistä varten
EP0652053B1 (en) Method and apparatus of applying priming coating materials onto glass elements of vehicles
US6811807B1 (en) Method of applying a peel-off protective layer
EP1432526B1 (en) Method and apparatus for detecting a liquid spray pattern
US4753819A (en) Method for applying a moistureproof insulator coating on packaged circuit boards
US20080202412A1 (en) Device for Applying Fluids to a Contour of a Substrate
US3815544A (en) Apparatus for striping inside seams of cans
DE10331206A1 (de) Verfahren zum Auftragen von Sprühstoffen
WO1994004305A1 (en) Method and apparatus for applying flux
US20220219184A1 (en) Coating of Surfaces using the Drop-on-Demand Method
US5049368A (en) Method of applying primers onto the body flange and windshield of vehicles
JP6625739B2 (ja) 自動プライマー塗布システム
US5360645A (en) Apparatus and method for coating a material onto a planar substrate
US20080240842A1 (en) Glass sealant applicator nozzle and method of use thereof
CZ20012015A3 (cs) Zařízení a způsob rozpraąovacího vytlačování
US11878322B2 (en) System and process for applying an adhesive to a moving web
KR20020067542A (ko) 유체 지원을 이용하는 입자 분배기
JPS625251Y2 (fi)
CN215694989U (zh) 一种涂胶厚度可调节的两用涂布机
JP2865885B2 (ja) 塗装ロボット装置
JP3081939B2 (ja) 液体又は溶融体の液膜状塗布方法
JPH02174972A (ja) ホース内残存塗料の有効使用量測定方法
JPH07246362A (ja) 塗装見切り方法
JPH0268168A (ja) 塗装装置
JPH0329471B2 (fi)