FI107491B - Menetelmä signaalityyppi-lisäinformaation yhteensopivaksi siirtämiseksi - Google Patents

Description

107491

Menetelmä signaalityyppi-lisäinformaation yhteensopivaksi siirtämiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää signaalityyppi-lisäinfor-5 maation yhteensopivaksi siirtämiseksi televisiosignaalin juovissa.

Väritelevisiosignaalin yhteensopivaksi siirtämiseksi 16:9 laajakuvamuodossa tavanomaisella juovaluvulla ja puoliku-10 vataajuudella (tuleva PALplus-normi) on tunnettua, että kustakin neljästä perättäisestä juovasta saadaan interpo-loimalla kolme juovaa, jotka tavanomaisissa 4:3 kuvaformaatin omaavissa televisiovastaanottimissa toistetaan niin sanottuna kirjelaatikkosignaalina (Letterbox-Signal). 15 Jotta laajakuvavastaanotin pystyisi vastaanotetusta kirje-laatikkosignaalista kehittämään uudelleen alkuperäisen väritelevisiosignaalin, täytyy sille siirtää kirjelaatik-koraidoissa digitaalista lisäinformaatiota, joka viittaa alkuperäiseen kuvasisältöön. Koska olemassaolevilla tele-20 visiokanavilla ainakin tiettynä ylimenoaikana siirretään sekä tavallisia että kirjelaatikkosignaaleja, niin jokainen signaalityyppi täytyy olla sopivan tunnisteen avulla tunnistettavissa. Muut tunnisteet koskevat lähdesignaalin alkuperää (videokamera tai filmintoistolaite) sekä ilmoi-25 tusta liikkeen esiintymisestä kuvasisällössä. Vastaavat tunnistussignaalit (tilabitit) täytyy siirtää signaali-tyyppi-lisätietoina. Koska kaikki mainitut signaalityyppi-lisätiedot (PALplus-lisätiedot) ovat täsmällisesti siihen kuuluvan kuvasisällön kanssa korreloidut, niin ne täytyy 30 siirtää kiinteästi kuvasignaaliin liitettynä. Tätä tarkoitusta varten nykyisessä PAL-standardissa ei kuitenkaan ole käytettävissä kentänsammutusväleissä mitään vapaita juovia. Esim. Saksassa juova n:o 16 (datajuova) on varattu VPS-signaaleille ja muille radiojärjestelmän sisäisille 35 ohjaussignaaleille. Juovat n:o 17, 18 ja 19 on varattu 2 107491 mittaussignaaleille. Juovissa n:o 11 - 15 ja n:o 20 - 21 siirretään tekstitelevisioon liittyviä tietoja. Juova n:o 22 on varattu häiriöetäisyysmittauksille. Muissa Euroopan maissa käytetään muita varauksia. Juovia 1 - 10 ei (vielä) voida 5 käyttää lisäinformaatiolle ottaen huomioon vanhempien televisiovastaanottimien tahdistusominaisuudet.

Tämä keksintö perustuu tehtävään, jonka tarkoituksena on ehdottaa parannusmahdollisuuksia signaalityyppi-lisätietojen siirtämiseksi ilman että kentänsammutusvälien tähänastista 10 käyttöä muutetaan tai häiritään. Tämä tehtävä on ratkaistu patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä menetelmällä.

Edullisessa tapauksessa kirjelaatikkosignaalien 16-.9-vastaanottimen (PALplus-vastaanottimen) tulisi pystyä tekemään ero seuraavien yhteensopivien televisiosignaalityyppien vä-15 Iillä: a) standardisignaalit; b) kirjelaatikkosignaalit ilman lisätietoja; c) kirjelaatikkosignaalit yhdessä lisätietojen kanssa; d) lomittaispyyhkäisyn lähdesignaali (kamera); 20 e) filmipyyhkäisyn lähdesignaali ('progressiivinen' ori- : ginaali); f) staattinen tai dynaaminen kuvasisältö.

Jotta tämä eron tekeminen saataisiin varmaksi ja jotta voitaisiin valita sitä vastaava dekoodaus ja toisto, on edullis-:· 25 ta, jos lähetinpuolella lähetetään vastaava tunniste. Tämän ·· signaalityypin tunnisteen tulisi olla yhdenmukainen koko Eu roopassa. Tällainen signaalityypin tunniste voidaan edullisesti yhteensopivalla tavalla siirtää tietyissä kohdissa FBAS-signaalissa, jota käytetään kulloisestakin normista 30 riippumatta samalla tavoin.

107491 3

Periaatteessa tämän keksinnön mukainen menetelmä käsittää sen, että signaalityyppi-lisäinformaation (16) yhteensopivaksi siirtämiseksi televisiosignaalin juovissa joko: 5 muodostetaan tämä signaalityyppi-lisäinformaatio datapake tista, jossa on esi-, alku- ja hyötyinformaatio, jolloin vastaanottopuolella esi-informaatio palvelee hyötyinfor-maation datatahdin oikeavaiheista takaisin saamista ja alkuinformaatio palvelee hyötyinformaation osoittamista 10 sekä hyötyinformaation alun selektiivistä ilmaisua, ja datasignaali siirretään televisiosignaalin ensimmäisen tai viimeisen aktiivisen kuvajuovan kuvasignaaleja sisältämättömässä puoliskossa, jolloin parannetuissa 16:9-vas-taanottimissa valitaan datalla täytetyt juovanpuoliskot ja 15 hyväksikäytetään niiden sisältämää signaalityyppi-lisä- informaatiota, tai: televisiosignaaliin liitetään ennen siirtoa ja/tai tallennusta mustan jälkiportaan alueelle tunnistesignaali vähin-20 tään yhteen juovaan kokokuvaa kohti ja siihen sisältyvää signaalityyppi-lisäinformaatiota hyväksikäytetään parannetuissa 16:9-vastaanottimissa, jolloin: signaalityyppi-lisäinformaatio käsittää vähintään kaksi 25 seuraavista televisiosignaalityypeistä: — standardisignaali (ei kirjelaatikko, ei kuva-lisäinformaatiota ); — kirjelaatikkosignaali ilman kuva-lisäinformaatiota; — kirjelaatikkosignaali filmilähteestä yhdessä kuva-li- 30 säinformaation kanssa; — kirjelaatikkosignaali kameralähteestä yhdessä kuva-lisäinformaation kanssa, erityisesti yhdessä puoli- tai kokokuvien staattiseksi ja liikkuvaksi tulkitun kuvasisällön välisen erotuksen kanssa.

35 4 107491 Tämän keksinnön mukaisen menetelmän edullisia jatkokehitelmiä käy ilmi oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

Tämän keksinnön suoritusesimerkkejä on selitetty piirustusten avulla. Piirustuksissa: 5 kuvio 1 esittää signaalien sijoittamiskaaviota PAL- televisiosignaalin kentänsammutusväleillä; kuvio 2 esittää 16:9-vastaanottimen signaalinrajoi- tinasteen lohkokaaviota, jota rajoitinta käytetään tämän keksinnön mukaan siirrettävillä 10 digitaalisilla signaalityyppi-lisätiedoilla; kuvio 3 esittää kuvainformaatiota sisältämättömän te levisio juovan sisällön osaa tavallisella data-signaalilla; kuvio 4 esittää kuvainformaatiota sisältämättömän te- 15 1evisiopuolijuovan sisällön osaa tämän keksin nön mukaan muodostetulla datasignaalilla; kuvio 5 esittää vastaanottimen puoleisen piirin yk sityiskohdan lohkokaaviota virheen ilmaisemiseksi vastaanotetussa, tämän keksinnön mu-20 kaan siirretyssä digitaalisessa signaali- tyyppi- lisäinformaatiossa : kuvio 6 esittää tunnetun FBAS-signaalin juovan osaa ja tämän keksinnön mukaisia siirtokohtia sig-naalityypin tunnistetta varten.

25 Kuvion 1 mukaisessa kaaviossa on esitetty Saksassa käytet-tävän PAL-väritelevisiosignaalin kentänsammutusvälien nykyinen signaalisisältö, missä asianomaisten televisiojuovien numerot on esitetty diagramman abskissa-akselin suunnassa. Kuten tästä käy ilmi, juovan n:o 23 ensimmäistä 5 107491 puoliskoa käytetään PALplus-signaali tyyppi tietojen sijoittamiseksi. Juovassa n:o 10 siirretään heijastumismittaus-signaali 101 ja juovassa n:o 16 lähdetiedot 102. Juova n:o 17 on lähdemittausjuova, ja juovat n:o 18 ja 19 ovat osien 5 mittausjuovat 104. Juova n:o 22 palvelee osan kohinamit- tausta 105, ja FT:llä merkityillä juovilla voidaan siirtää televisiotekstiä. PALplus-signaalityyppitietojen 106 hyö-tyinformaatio on strukturoitu useiden datapakettien muotoon. Ensimmäiseen datapakettiin on sijoitettu esi-infor-10 maatio ja alkuinformaatio. Esi-informaatio palvelee hyöty-informaation datatahdin oikeavaiheista takaisin saamista vastaanottimessa. Tavallisten datasignaalien esi-informaa-tiona tulevat kysymykseen esimerkiksi kahdeksan siniaal-toa, joista vain kolme aaltoa on esitetty kuviossa 3. 15 Siniaallot tahdistavat erityisesti PLL-piirin (Phase Locked Loop; vaihelukittu silmukka) 16:9-vastaanottimessa. Tämän keksinnön mukaisten PALplus-signaalityyppitietojen esi-informaatioon puututaan jäljempänä vielä yksityiskohtaisemmin.

20

Alkuinformaatio palvelee hyötyinformaation osoittamista sekä hyötyinformaation alun selektiivistä ilmaisua vastaanottimessa. 16:9-vastaanotin ilmaisee sijoitetun tunnisteen esiintymisen, joka tunniste esitetään alkuinfor-25 maation avulla. Niin pian kun vastaanotin toteaa etsityn tunnisteen vastaanottosignaalissa, se voi poimia jäljessä seuraavan hyötyinformaation oikeavaiheisena ja käsitellä sen.

30 Hyötyinformaatio on esimerkiksi kaksivaihekoodattu, mikä tarjoaa etuna koodiin luonnostaan liittyvän yksinkertaisen virheiden estämisen. Lisäksi signaali on tasajännitteetön, mikä on edullista magneettisessa tallennuksessa. Virheiden estämisen tehostamiseksi hyötyinformaatio voidaan siirtää 35 suurempaa redundanssia käyttäen, esimerkiksi siten, että 6 107491 jokaisesta datapaketista siirretään sen ei-invertoitu ja invertoitu signaalimuoto peräkkäin, kuten kuvion 5 yhteydessä on lähemmin selitetty.

5 Kuvio 2 esittää PALplus-signaalityyppitietojen vastaanottimen signaalinrajoitinasteen rakennetta lohkokaavion muodossa. Rajoitin 23 saa analogiasisäänmenoonsa videosignaalin 201, joka sisältää tarkoitukseen varatuilla aikaväleillä PALplus-signaalityypin datasignaalit. Tulevaa vi-10 deosignaalia verrataan rajoittimessa 23 vertailujännitteeseen Uref, joka vaikuttaa rajoittimen 23 toisessa sisään-menossa. Rajoitin kehittää tulevan videosignaalin kuvasig-naaliosasta "digitaalisen" satunnaissignaalin, jonka jäljessä seuraava tulkinta vaimentaa. Hyväksikäytön kannalta 15 vain rajoittimen 23 käsittelemä datasignaaliosa tulevassa videosignaalissa on kiinnostava. Jos videosignaaliin sisältyvän datasignaalin amplitudi on suurempi kuin vertailu jännite Uref, niin digitaalisen signaaliulostulon 202 lähtöjännite vastaa loogista "ylhäällä"-tilaa. Jos sitä-20 vastoin datasignaalin amplitudi on pienempi kuin vertailu-jännite Uref, niin digitaalisen signaaliulostulon 202 lähtöjännite vastaa loogista "alhaalla"-tilaa. Koska datasignaalin virheetön rajoittaminen riippuu yksinomaan vertailu jännitteestä Uref, niin vastaavien yksikköjen huolelli-J ' 25 nen mitoitus on erityisen tärkeä. Tämän lisäksi videosig naali johdetaan myös ensimmäiseen huippujännitemittariin 21, joka tuottaa ulostuloonsa videosignaalin 201 suurimman signaaliamplitudin Umax ajallisesti viivästettynä. Samalla tavoin toimii toinen huippujännitemittari 22, johon video-30 signaali 201 myös johdetaan. Toisen huippujännitemittarin 22 ulostulossa vaikuttaa vastaavasti ajallisesti viiväs-tettynä videosignaalin 201 pienin signaaliamplitudi Umin. Videosignaalin sisältämän datasignaalin mahdollisimman hyvä rajoitus on esillä silloin, kun vertailujännite Uref 35 on 50 % videosignaalin suurimman ja pienimmän amplitudin 7 107491 summasta. Vertailujännitteen Uref -kehittää generaattori 24, jonka sisäänmenoihin syötetään suurin signaaliamplitu-di Umax ja pienin signaaliamplitudi Umin. Generaattorin 24 ulostuloon asetetaan vertailujännite Uref, jonka taso 5 datasignaalilla vakautuneessa tilassa on (Umax + Umin)/2.

Videosignaalin 201 amplitudin jokaisella muutoksella huippu jännitemittareissa 21 ja 22 tapahtuu muutosilmiöitä, joita on havainnollistettu kuvioissa 3 ja 4 eri esi-infor-10 maation sisältävillä datasignaaleilla.

Kuvio 3 esittää datasignaaleissa tavallisesti käytetyn esi-informaation aaltomuotoja. Suurimman signaaliamplitu-din Umax jännitteen aaltomuoto on esitetty käyrällä A, kun 15 taas käyrä B havainnollistaa pienimmän signaaliamplitudin aaltomuotoa. Käyrä C esittää pienimmästä ja suurimmasta signaali j ännitteestä saatavan vertailu jännitteen aaltomuotoa. Havaitaan että optimaalinen vertailujännite on käytettävissä vasta aikavälin Tl kuluttua. Koska vertailu-20 jännite määrää rajoittimen 23 leikkauskynnyksen, niin häi-riöllisillä signaalityyppi-datasignaaleilla ei aikavälin Tl aikana saavuteta virheetöntä muunnosta digitaalisiksi signaaleiksi. Tähän nähden päinvastoin kuviossa 4 esi-informaatioon on sijoitettu kestoajan T2 omaava pulssi, .t 25 jonka taso vastaa tietojen suurinta amplitudia Umax ja jonka leveys on tahtijakson monikerta. Tämän pulssin avulla vaikutetaan ensimmäisen huippujännitemittarin 21 toimintaan siten, että optimaalinen vertailujännite Uref saavutetaan jo olennaisesti lyhyemmän aikavälin T2 kulut-30 tua. Tällöin rajoitin 23 toimii jo varsinaisen esi-infor- ; maation siirron alussa optimaalisesti.

*

Kuvio 5 esittää yksinkertaista sovitelmaa siirtovirheiden havaitsemiseksi sarjamuotoisten datasignaalien hyväksikäy-35 tössä, jonka datapaketit edellä mainitulla tavalla siir- „ 107491

O

retään ei-invertoidussa ja invertoidussa signaalimuodossa. Esitetty sovitelma käsittää viivepiirin 51, jonka signaalin kulkuaika T vastaa sitä signaalin kulkuaikaa, joka tarvitaan yhden datapaketin siirtämiseen. Viivepiirin 51 5 jälkeen sovitetun summausasteen 52 sisäänmenoissa vaikuttavat vastaavat samanaikaisina ja oikeavaiheisina datapaketin 501 ei-invertoitu ja invertoitu signaali. Yhteenkuuluvien datapakettien siirron kestoaikana voidaan siten kulloinkin siirron aikavälin toisessa puoliskossa suorit-10 taa yksinkertainen virhetarkistus, koska tämän aikavälin kuluessa virheettömien datasignaalien siirron yhteydessä summaimen 52 ulostulossa 502 ei esiinny mitään signaalia. Mikäli datapaketeissa on toteutettu vielä muita virheen-estotoimenpiteitä, esimerkiksi kaksivaihekoodaus, niin 15 voidaan käyttää vastaavia korjaustoimenpiteitä virhesig-naalien esiintyessä summainasteen 52 ulostulossa.

Kuvio 6 esittää FBAS-signaalin osaa televisiojuovalla, joka osa sisältää tahdistuspulssin 11, purstisignaalin 12 20 ja kuvasignaalin 13. Ensimmäinen osa 15 mustan jälkipor-taassa voi ottaa vastaan signaalityypin tunnisteen. Samoin on mahdollista sekoittaa signaalityypin tunniste pursti-signaaliin toisessa osassa 14 tai käyttää ensimmäistä ja toista osaa signaalityypin tunnisteen siirtämiseksi.

25

Signaalityypin tunnisteen täytyy täyttää useita kriteereitä yhteensopivuuden takaamiseksi tavanomaisten vastaanottimien kanssa. Tahdistukseen ja väridemodulointiin tai tavallisten vastaanottimien lukittumiseen sillä ei saa 30 olla haitallista vaikutusta. Nämä reunaehdot täytetään, jos tunnistesignaali muodostetaan digitaaliseksi datasig-naaliksi tasajännitteetöntä koodausta käyttäen ja jos datataajuus on pienempi kuin värikantoaaltotaajuus, esim.

1 Mbit/s. Tavanomaisen vastaanottimen väri-PLL:n kapea- 9 107491 kaistaisuuden takia tällä ei ole haitallista vaikutusta väridemodulointiin eikä värintoistoon.

Jos standardinmukainen kirjelaatikkoraidat sisältävä PAL-5 signaali vastaanotetaan 16:9-vastaanottimella, signaali-tyypin tunniste sallii formaatinvaihtokytkennän ohjaamisen, joka aikaansaa koko kuva-alan täyttävän esityksen ilman kirjelaatikkoraitoja. Tällaisen tunnistuksen yksinkertainen toteutus voisi käsittää esimerkiksi purstisig-10 naalin värähtelyjaksojen muuttuvan lukumäärän, jolloin 16:9-vastaanotin värähtelyjaksojen lukumäärän määrittämisen avulla, esim. värähtelyjaksojen laskemisen avulla tai purstisignaalin pituuden määrityksen avulla, tuottaa tarvittavan informaation. Kirjelaatikkoinformaation erottami-15 nen lisäinformaation avulla on edullista, koska tulevissa 16:9-vastaanottimissa (PALplus) värikkyydelle käytetään eri käsittelyalgoritmeja kulloisenkin lähteen (filmi tai kamera) mukaan. Nämä käsittelylajit voidaan silloin käynnistää suoraan signaalityypin tunnisteen avulla.

20

Yleensä kirjelaatikkojuovien lukumäärä on tunnettu, joten vastaanottimelle tarvitsee ilmoittaa tunnus vähimmäista-pauksessa vain kerran kokokuvaa kohti, esim. kerran puoli-kuvaa kohti. Tunnistuksen varmistamiseksi tunnisteen tois-25 taminen olisi kuitenkin toivottava. Tunnistesignaalin sijoittaminen kuvion 6 mukaiseen ensimmäiseen 15 ja/tai toiseen 14 osaan voi tapahtua edullisesti pystysuunnan ylipyyhkäisyalueella tai vielä kentänsammutuksen aikana.

30 Yksinkertaisen toteutusmahdollisuuden esim. puolen väri-kantoaaltotaajuuden muutamien lisävärähtelyjen avulla ensimmäisessä osassa 15 kentänpaluujuovilla esittää seu-raava taulukko (0: juova ilman lisävärähtelyä, 1: juova, jossa on lisävärähtely): 10 107491

Juova n Juova n+1 Signaalityyppi 0 0 Standardisignaali (ei kirjelaatik- ko, ei lisätietoja); 0 1 Kirjelaatikkosignaali ilman lisä- 5 tietoja; 1 0 Kirjelaatikkosignaalifilmilähtees- tä yhdessä lisätietojen kanssa; 1 1 Kirjelaatikkosignaali kameraläh- teestä yhdessä lisätietojen kanssa.

10

Muiden juovien huomioonottamisen avulla voitaisiin tunnistaa muita edellä mainittuja signaalityyppejä.

Signaalityypin tunniste voidaan muodostaa myös useille 15 juoville kuvaa kohti jaotetun tunnistussignaalin avulla, millä voidaan parantaa tunnistusvarmuutta vastaanottimes-sa.

Televisiojärjestelmässä siirretyillä elokuvafilmeillä voi 20 olla erilaisia lähdekuvaformaatteja. Kirjelaatikkoraidat ovat niitä vastaavasti eri levyisiä. Nyt on samoin mahdollista ottaa signaalityypin tunnisteeseen mukaan eri kirje-laatikkoformaatteja ja siirtää tunnistesignaali formaat-tiaputietona. Tämä formaattiaputieto vaikuttaa silloin 25 siirryttäessä standardinmukaisista PAL-signaaleista, joil la on b):n mukainen kirjelaatikko, koko kuva-alan täyttävään esitykseen 16:9-vastaanottimessa muuttamalla vastaavasti pystypoikkeutusamplitudia tai suorittamalla vastaava digitaalinen käsittely.

30

Tyypin d) tai tyypin e) kirjelaatikko-PAL-signaalien nauhoittamiseksi S-VHS- tai Hi8-nauhureilla PCT/EP91/00676:ta ja DE 41 11 979:ää vastaavasti on tarkoituksenmukaista lisätyn signaalityypin tunnisteen avulla ilmaista, että 35 aikaisemmin nauhoitettu kirjelaatikko-PAL-signaali anne- 11 107491 taan 16:9-vastaanottimelle toistettavaksi. Tämä signaali-tyypin tunniste voidaan edullisesti nauhalta toistamisen jälkeen sijoittaa FBAS-signaaliin. Sen avulla ilmaistaan vastaanottimelle, että nauhoitusta varten suoritettava 5 PCT/EP91/00676:n ja DE 411 11 979:n mukainen kirjelaatik- ko-PAL-signaalien ja lisäinformaation osittaisdekoodaus on jo suoritettu.

Tämän keksinnön mukaiset ratkaisut tunnistussignaalien 10 siirtämiseksi ovat käyttökelpoisia niin NTSC- kuin SECAM-j ärj estelmissä.

Claims (6)

12 107491

1. Menetelmä lisäinformaation (16) yhteensopivaksi siirtämiseksi televisiosignaalin kentänpaluuseen kuulumattomissa juovissa, jolloin lisäinformaatiota hyväksikäytetään paranne- 5 tuissa vastaanottimissa, tunnettu siitä, että televisiokuvien ensimmäisen tai viimeisen aktiivisen kuvajuovan kuvasignaaleja sisältämättömässä puoliskossa siirretään lisäinformaationa datapaketti, joka sisältää esi-, alku- ja hyötyinformaation, jolloin vastaanottopuolella esi-informaatio palvelee hyötyin-10 formaation datatahdin oikeavaiheista takaisin saamista ja al-kuinformaatio palvelee hyötyinformaation osoittamista sekä hyötyinformaation alun selektiivistä ilmaisua ja jolloin lisäinformaatio ilmaisee ainakin kaksi seuraavista televisio-signaali tyypeistä: 15. standardisignaali (ei kirjelaatikko, ei kuva-lisäinfor maatiota) ; kirjelaatikkosignaali ilman kuva-lisäinformaatiota; kirjelaatikkosignaali filmilähteestä yhdessä kuva-lisäinformaation kanssa; 20. kirjelaatikkosignaali kameralähteestä yhdessä kuva-lisäin formaation kanssa, erityisesti yhdessä puoli- tai kokokuvien staattiseksi ja liikkuvaksi tulkitun kuvasisällön välisen erottamisen kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että esi-informaatioon sijoitetaan pulssi, jonka amplitudi vastaa tietojen maksimitasoa (Umax) ja jonka leveys on tietojen tahtijakson monikerta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hyötyinformaatio siirretään siten, että jokaises- 30 ta datapaketista (501) siirretään peräkkäin sen ei-invertoitu ja invertoitu signaalimuoto ja että vastaanottopuolella siirtovirheiden toteamiseksi jokaiseen invertoituun signaalimuo-toon lisätään (52) siihen kuuluva ei-invertoitu signaalimuo- 13 107491 to, jolloin tulokseksi saatava nollasta eriävä signaalisumma ilmaisee siirtovirheen.

4. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäinformaatiota tai tunnis- 5 tussignaalia varten valitaan ilman tasajännitearvoa oleva koodaus värikantoaaltoa pienemmällä datataajuudella.

5. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäinformaatio tai tunnis-tussignaali ilmaisee useita erilaisia kirjelaatikkoformaatte- 10 ja.

6. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvanauhoituslaitteilla tallennettuja kirjelaatikko-televisiosignaaleja toistettaessa televisiosignaaliin sijoitetaan sellainen lisäinformaatio tai 15 sellainen tunnistussignaali, joka ilmaisee jo televisiosig naalien nauhoituksen yhteydessä tapahtuneen kirjelaatikko-lisäinformaation osittaisdekoodauksen.