FI107319B - Sahausmenetelmä puulevyn irrottamiseksi - Google Patents

Description

107319

SAHAUSMENETELMÄ PUULEVYN IRROITTAMISEKSI

Keksintö kohdistuu sahausmenetelmään, jonka avulla parannetaan huomattavasti sahaustarkkuutta sahattaessa aihiosta irti erityisen ohuita puulevyjä, kuten liimapalkkiaihiosta irti liima-puulevyjä.

Ennestään tunnetaan liimapuulevyjen sahausmenetelmä WO-julkaisusta 98/12030. Tässä menetelmässä aihio sahataaan keskeltä halki ja seuraavat puolikkaat taas keskeltä halki jne. kunnes viimeisellä halkaisulla syntyy haluttu ohut liimapuulevy. Kun sahaus tapahtuu symmetrisesti saavutetaan melko tarkka saha-ustulos lopputuloksena, jos aihio on homogeeninen ja tasalaatuinen .

Kun puutavara ei ole tasalaatuista ja homogeenista edes valikoitunakaan, ei sahanterä pidä välttämättä aiottua suuntaa, jos terä kohtaa epäsymmetrisesti aihiossa olevia häiriötekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat esim. oksat tai niiden jäänteet tai äkilliset syytiheyden vaihtelut. Puulevyjen irroi-tussahauksessa on sahausleveys esim. 200 - 600 mm, tai leve-ämpikin, jolloin terän olisi pidettävä suuntansa ilman tuki-laitteita vastaavasti noin 300 - 700 mm:n matkalla vieläkin pidemmällä matkalla.

Tämän vuoksi on kehitetty merkittävä parannus sahaustapaan, « ♦♦ V * jolla parannuksella terää voidaan ohjata, jos se alkaa kään- • · · : tyä sivuun aiotulta tarkalta sahauslinjalta. Keksinnölle on tunnusmerkillistä se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

··« • · · .·;·. Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja, sillä sahaustulos • · « / # varmistuu, sahausleveyttä voidaan kasvattaa, sahausnopeutta « « « *· voidaan nostaa ja sahaustapa on sovellettavissa myös muiden • ♦ · ei-magneettisten materiaalien sahaukseen.

• ·

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin viittaamalla ohei- • · seen piirustukseen, jossa

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaista sahaustapaa.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti terän ohjauksen säätöä.

2 107^19

Kuviossa 1 esitetään vannesahalla suoritettava liimapuulevy:i irtisahaus aihiosta 3. Sahaus tapahtuu sahaamalla aihio keskeltä halki terällä 1. Terää 1 ohjaa laitteistoon kuuluvat rullat 2 ennen ja jälkeen sahauksen. Rullien 2 välimatka on aihion 3 korkeuden mukaan säädettävissä. ;

Aiottu sahauslinja on suoraan keskeltä aihion halki. Terän L olisi siis pysyttävä myös rullien 2 välisellä alueella aiotulla keskilinjalla. Haluttaessa leveitä puulevyjä, tulee aihio-korkeus huomattavaksi ja terän 1 tuentapisteet eli rullat ]2 tulevat kauas toisistaan. Terän 1 pysyminen keskilinjalla jvir-j mistetaan keksinnön mukaan magneettisia voimia hyväksikäyttiL-vän järjestelyn avulla. Terän 1 on oltava ferromagneettista j materiaalia, johon magneettikenttä aiheuttaa joko vetäviä pii j loitontavia voimia. I

Keksinnön mukaiseen järjestelyyn kuuluu terän 1 aseman mittaus yhdessä tai useammassa kohtaa tukirullien 2 välillä. Mittausväline 7 on esim. terästä kaikuluotainperiaatteella levyn la-j pi etäisyyttä mittaava. Mittausperiaate voi olla myös kapas .- j tiivinen, jossa muodostetaan kondensaattori mittalaitteen ja j terän kanssa ja kondensaattorin kapasitanssi muuttuu terän j etäisyyden mukaan. Kun terä 1 alkaa poiketa jonkin häiriön Γ perusteella keskilinjasta, alkaa terän etureuna eli hammas·- j tettu reuna ensinnä poiketa linjalta. Sen vuoksi etäisyyden j mittaus laitteella 7 tulee kohdistaa terän etureunan alueell e.; <

«·· J

v · Molemmin puolin aihiota 3 on terän 1 kohdalla magneettikentän j ·*· j ; muodostamislaitteet 5, joiden avulla joko vedetään tai työn- j netään terää 1 magneettisilla voimilla sivusuunnassa. Laitk< etj 5 ovat esim. sinänsä tunnettuja tasavirtasähköllä aikaansaal u-j ja magneetteja, joiden voimakkuutta säädetään virran voimat- j

• J

.·, kuudella ja magneetin toinen tai molemmat navat ovat kohti j • o · « '· terää 1. Laitteita 5 on sopivimmin symmetrisesti terän kun- ! mailakin puolella ja ne voivat toimia ohjauksen avulla joko i \ eri aikaan sen mukaan kummalle puolelle terä on kääntymässä, j jolloin vain toinen laite 5 vetää tai työntää terää tai ne j ovat yhtäaikaa toiminnassa, jolloin toinen vetää ja toinen ! työntää. Myös tilanne on mahdollinen molemmat vetävät tai i työntävät terää yhtäaikaa. Laitteen 5 magneettinapaisuus ort j 4 \ i f ( 4 107319 3 tunnetusti vaihdettavissa vaihtamalla laitteelle 5 syötetyn tasavirran suunta.

Jos sahausleveys (aihion korkeus) on suuri voidaan terää ohjaamaan varustaa useita etäisyysmittalaitteita 7 ja useita magneettikentän muodostamislaitteita 5 tukirullien 2 välille. Jos terällä on taipumusta huojuntaan tai ominaisvärähtelyyn, voidaan näitä ilmiöitä poistaa magneettisilla voimilla terää ohjaamalla.

Jos terään 1 halutaan saada magneettinen napaisuus, voidaan terä 1 magnetoida joko terän ympäri sijoitetun tasavirtakelan avulla tai terän sivussa olevan magnetointilaitteen 4 avulla. Tällä järjestelyllä voidaan terään aikaansaatavia ohjausvoimia kasvattaa.

Eräs vaihtoehto on johtaa terän kautta tasavirta tai muuttuva tasavirta ainakin sahauskohdan yli, jolloin terä on sähkövirtaa johtavana johtimena sahauskohdassa. Sähkövirta saadaan terään 1 esim. laahaavien virtahiilien avulla. Magneettikentän muodostamislaitteilla 5 saadaan vastaavasti "sähköjohtimeen,lt eli terään 1 silloin aikaiseksi voimavaikutuksia tässäkin tapauksessa .

Kuviossa 2 esitetään eräs säätöjärjestelmä kaaviona. Järjestelmään kuuluu säätöyksikkö 8, joka saa etäisyysmittarilta 7 ... tiedon terän asemasta keskilinjaan nähden. Tämän tiedon pe- • · · ’·* ' rusteella yksikkö ohjaa magneettikentän muodostamislaitteita * * · *·* ' 5 palauttamaan terää 1 keskilinjalle, jos se pyrkii siitä pois.

Yksikkö ohjaa myös terää magnetoivaa laitetta 4 antaen sille • · · i joko vakiona pysyvän tai säädetyn magnetointivoimakkuuden.

Säätöjärjestelmä on mahdollista tehdä nopeasti reagoivaksi ja . takaisinkytketyksi, jolloin terän linja voidaan pitää vakaana.

• *·* • · « « «

Sopivalla kohtaa ennen terän saapumista sahaustilanteeseen, siitä voidaan poistaa magneettisuus esim. vaihtovirran avulla. ·;··· Tällöin terä 1 on helpommin joko magnetoituvissa tiettyyn as teeseen tai jätettävissä neutraaliksi sen saapuessa magneettikentän muodostamislaitteiden 5 kohdalle.

Claims (7)

1. Sahausmenetelmä puulevyn tai muun ei-magneettista materL- I aalia olevan levyn irroittamiseksi aihiosta (3) paremman si- j ϊ haustarkkuuden aikaansaamiseksi ja terän liikkeiden vakautnimiseksi, jossa menetelmässä irroitussahaus tehdään metalliam sahanterän (1) avulla ja sahanterää ohjataan pysymään aiotulla sahauslinjalla, tunnettu siitä, että - terän (1) asemaa (sivupoikkeama) aiottuun sahauslinjaan nähden sahattavan aihion (3) sisällä mitataan etäisyysmitta -laitteen (7) avulla, - terän (1) sivuttaisasema säädetään pysymään aiotulla sahaus-· linjalla säätämällä terälle tarvittavaa ohjaavaa sivuttaisi simaa magneettikentän muodostamislaitteella (5) mittalaitteei ! (7) ilmaiseman etäisyysarvon perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu i * . . . . . i siitä, että terälle (1) aiheutetaan magneettinen napaisuus j magnetointilaitteen (4) avulla. j

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet t l j siitä, että terälle (1) aiheutetaan magnettinen napaisuus j muodostamalla se tasavirtajohtimeksi ainakin sahauskohdalla. j

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ma- i netelmä tunnettu siitä, että magneettikentän muodes-j tamislaitteet (5) ovat terän molemmilla puolilla. i

:*·*: 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene- j ;*j*. telmä tunnettu siitä, että etäisyysmittaus terästi ; a J ja magneettinen voimavaikutus terään keskitetään tapahtuvik3i; terän siitä reunasta, jossa on hammastus. | ! • · « t * e « · ' • a e

< \ 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen mene- i • e * telmä tunnettu siitä, että magneettisen ohjausvoimin vaikutus terään ja terän etäisyysmittaus tapahtuvat sahaama Lla irroitettavan levyn läpi terään (1). i

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen mene- I telmä tunnettu siitä, että menetelmässä aihio (3) j sahataan keskeltä halki. ; f j = 107319