FI107146B - Kompostorirakenne - Google Patents

Description

107146

Kompostorirakenne

Komposterarkonstruktion 5

Keksinnön kohteena on kompostori.

10 Ympäristönsuojelussa korostuu tällä hetkellä akuuttihoito ja sen vaatimat toimenpiteet. Tämä sanelee suuren osan markkinoiden luonteesta ja tarvittavista tuotteista ja palveluista. Ympäristönsuojelun painopiste alkaa pitemmällä aikavälillä painottua ennaltaehkäisyyn, joka merkitsee puhtaiden teknologioiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden kehittämistä. Jätehuollossa kompostointikelpoisten jätemassojen kompostointitekniikan 15 kehittäminen on tärkeä kohdealue, joka joudutaan kokonaisuutena nostamaan paremmalle tasolle. Kompostointiin soveltuvia yhteiskuntien massoja ovat mm.

asuinkiinteistöjen jätteet, kuten keittiöjäte, piha- ja puutarhajäte, käymäläjäte, sako-ja umpikaivojäte, puutarhajäte 20 - teollisuuslaitosten jätteet, kuten elintarviketeollisuuden jätteet ja arvottomat sivutuot teet, ruokalajätteet, teurasjätteet jätevedenpuhdistamojätteet, kuten lietteet ja välppäjätteet.

t

Maataloustuotantoa kehittävä koulutus, tutkimus ja neuvonta on painottanut alan 25 tehokkuutta, rationalisointia ja kemikaalisointia. Määrä on ohjannut maatalouden kehitystä viime vuosikymmenten aikana. Viime vuosina on yhä voimakkaammin alettu vaatia tuotannon vähentämistä, ympäristönsuojelua ja kasvi- ja kotieläintuotannon laadun '** parantamista. Maatalouden vesiensuojelussa päähuomio on kiinnitetty karjanlannan . parempaan varastointiin ja hyväksikäyttöön. Monin paikoin karjataloustuotanto on 30 synnyttänyt luontoa raskaasti kuormittavan lantaongelman. Vaikeuksia on pohjavesien suojelussa, mutta ennen kaikkea pintavedet kärsivät paikallisesti ravinnekuormasta ja epähygieenisyyksistä. Lisäksi on hajuhaittoja ja terveydellisiä riskejä. Eräänä kehittämis- 2 107146 kohteena on luonnonmukainen viljely, joka katsotaan nykyisin täysin toteutuskelpoiseksi ja toivottavaksi viljelytavaksi. Luonnonmukaisen viljelyn eduiksi katsotaan mm., että se on vailla ylituotannon vaaraa, ympäristöä kuormittamaton tuotantotapa ja kuluttajan haluama ja heidän luottamuksen omaava tuotantosuunta. Luomutuotteilla on kasvava 5 kysyntä ja luomutuotannon kehittäminen on koettu tärkeäksi myös EU:n toimesta ja -alueella.

Yhdyskuntajätteiden ja karjanlannan tuomaa jäteongelmaa ratkotaan monin tavoin. Eräänä ympäristöystävällisenä ratkaisuna nähdään kompostointiteknologia, jolla jäte 10 muutetaan luonnonmukaiseksi lannoitteeksi ja maanrakennusaineeksi. Luomutuotannossa tuotteiden hyvän laadun takaamiseksi ja maan terveyden kohottamiseksi tarkkailuohjeet mm. Suomessa edellyttävät lannan kompostointia. Laadukas komposti lisää maaperän kasvukuntoa, humuspitoisuutta, kosteudensitomiskykyä sekä edistää maan pieneliötoi-mintaa ja elinvoimaa.

15

Karjanlanta ei välttämättä ole ongelmallinen jäte, vaan raaka-aine ulosmyytävien luonnonlannoitteiden valmistuksessa. Suomeen on perustettu jo yli sata kompostointilaitosta, jotka hyödyntävät mm. lantaa tuottaessaan kompostia ja luonnonlannoitteita.

20 Kompostoinnille on esitetty useita erilaisia määritelmiä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kompostointi voidaan määritellä biologiseksi prosessiksi, jossa monilajinen mikrobien muodostama eliöyhteisö hajoittaa orgaanista materiaalia kosteissa, aerobisissa ja riittävän lämpöeristetyissä olosuhteissa siten, että lopputuotteiksi syntyy hiilidioksia, vettä, stabiilia humusainetta ja epäorgaanisia suoloja sisältävää materiaalia sekä lämpö-25 energiaa siinä määrin, että prosessiin liittyy lämpötilan oleellinen nousu.

♦ « • Kompostointiprosessiin sisään meneviä materiaalivirtoja ovat varsinaiset kompostoitavat raaka-aineet, niiden lisäaineet sekä kompostoinnissa tarvittavat tukiaineet. Prosessista ulostulevia materiaalivirtoja ovat varsinaiset kompostointituotteet. Teknisen prosessin 30 materiaalivirtoihin kuuluvat myös kaasuvirrat, jolloin ilmastuksen yhteydessä prosessiin johdetaan ilmavirta ja prosessista poistetaan poistokaasuilla rikastunut ja hapen suhteen 3 107146 köyhtynyt ilmavirta. Kompostointi on biologinen lämmöntuottaja, jolloin lämpimästä poistoilmasta voidaan ottaa lämpöä talteen suoraan tai epäsuoraan. Eräissä tapauksissa poistoilman sisältämää hiilidioksidia voidaan hyödyntää esim. kasvihuonetuotannossa.

5 Käyttäen hyväksi teknisen kompostointiprosessin materiaali- ja energiataseiden sekä prosessitekniikan tuntemusta, kompostointi voidaan hallita ja ohjata tavanomaisena teknisenä prosessina. Kompostoinnin taloudellisuuteen vaikuttaa kompostoritekniikan perustamis- ja käyttökulut, lopputuotteen laatu ja myyntiarvo ja kompostoitumisnopeus. Suuri osa kompostoinnin biotekniikan tutkimusta tähtääkin juuri kompostoinnin nopeutta-10 miseen.

Käytännöllisin kompostointitekniikan käsittelytapa on erottaa pienkompostointi, auma-kompostointi sekä varsinainen laitoskompostointi.

15 Tekniikan tasosta tunnetaan ns. aumakompostointi. Kompostoitava materiaali kasataan mahdollisen esikäsittelyn ja sekoituksen jälkeen aumaan kovalle alustalle. Aumojen pituus riippuu paikallisista olosuhteista sekä kompostointijärjestelyistä. Aumojen pituus voi olla jopa satoja metrejä. Auman korkeuden rajoittaa aerobisten olosuhteiden ylläpito. Aumojen korkeus on tavallisesti 1,5 - 2,5 m ja leveys 3-7 m. Käytettävissä oleva 20 työkoneisto saattaa määrittää kuitenkin aumakorkeuden matalammaksi kuin massan ominaisuudet antaisivat mahdollisuuden. Aumat voidaan kasata esimerkiksi kauhakuor- • < maajalla tai siihen voidaan käyttää tarkoitusta varten suunniteltuja sekoituskoneita.

Tunnetaan myös ns. reaktorikompostoreita. Mekanisoidun aumakompostoinnin ja 25 reaktorikompostoinnin ero on häilyvä. Sisätiloissa tai osittain suljetuissa tiloissa suoritettu koneellinen, osittain tai kokonaan pakkoilmastettu aumakompostointi onkin katsottava > · ' välimuodoksi siirryttäessä ulkona suoritettavasta aumakompostoinnista suljetuissa “ reaktoreissa suoritettavaan kompostointiin. Jatkuvatoimiset kompostointireaktorit toimivat joko vaaka- tai pystysuoran massavirtauksen periaatteella. Esimerkkinä 30 vaakasuoran massavirtauksen reaktoreista ovat lievästi kallellaan olevat kompostointi-rummut sekä vaakasuorat tunneli- ja kaukaloreaktorit. Lisäksi on olemassa siilo- ja 4 107146 tornireaktorit, joiden massatilat ovat pystysuorasti. Kompostointirummussa massavirtauk-sen saa aikaan kaltevassa asennossa oleva pyörivä rummun liike. Tunneli- ja kaukalo-reaktoreissa massavirtaus saadaan aikaan mekaanisin tai hydraulisin apulaittein, jolloin massa siirtyy reaktorin syöttöpäästä reaktorin purkupäähän. Siiloreaktoreissa massa 5 syötetään siilon yläosaan, josta se vähitellen valuu omalla painollaan alas, koska reaktorin pohjalta otetaan kompostoitu tuote mekaanisesti ulos joko suoraan käyttökohteeseen vietäväksi tai siirrettäväksi jälkikompostointiin. Tornireaktoreissa massa syötetään myös reaktorin yläpäähän, josta se mekaanisesti siirretään tornireaktorissa olevilta kerroksilta alaspäin, kunnes kompostoitu materiaali mekaanisesti poistetaan 10 reaktorin alimmalta kerrokselta. Tornireaktorissa massa virtaa osittain epäjatkuvasta koska materiaali viipyy yhdellä kerroksella määräajan ja siirretään vasta sitten seuraaval-le kerrokselle.

Kaikkien kompostointireaktoreiden toiminnalle on ominaista, että niissä 3-10 vuorokau-15 den kompostointiajassa saavutetaan vain tavallaan esikompostointi, joka aina vaatii jälkikompostointivaiheen, mikäli tuotteen käyttötarkoitus ei salli jälkikompostoinnin suorittamista käyttökohteessa. Tyypilliset viiveajat rumpureaktoreissa ovat 3-6 vuorokautta, siiloreaktoreissa 12-15 vuorokautta ja tornireaktoreissa 5-10 vuorokautta. Tekniset sovellutukset näistä päätyypeistä saattavat jossain määrin erota toisistaan myös 20 viiveajan suhteen. Kaikissa reaktorikompostointisovellutuksissa ilmastus ja reaktori-kaasujen poisto suoritetaan koneellisesti. Samoin reaktoreissa seurataan kosteutta, jota yleensä myös voidaan säätää joko automaattisesti tai käsin ohjattuna. Lämpötilan seuranta kuuluu myös reaktorikompostoinnin prosessivalvontaan. Mikäli prosessi ei etene optimaalisella tavalla, reaktoreissa voidaan säätää ilman sisäänpuhallusta, sekoitus-25 nopeutta, kosteutta sekä myös jossain määrin pH:ta, jonka säätö yleensä ei ole tarpeellista prosessin aikana. Yleisesti on kuitenkin todettava, että 3-10 vuorokauden esikompos-·’ toinnin jälkeen tarvitaan kuukausien jälkikompostointi ennen kuin kompostituote täyttää kohtuulliset laatuvaatimukset.

30 Tässä hakemuksessa esitetään aivan uudentyyppinen moduulimainen kompostori, joka on ns. vaakasiilokompostorityyppiä. Keksinnön mukaisesti kompostori perustetaan kantavan 5 107146 pohjan, kuten sementtikuoren päälle, joka on asetettu/valettu maaperään. Kantavan pohjan päälle on muodostettu moduulit, joita on useita vierekkäin ja joihin on kuormaa-jalla vapaa pääsy moduulin yhdeltä sivulta. Moduulirakenteen seinämät ovat edullisesti myös betonia. Rakenteen pohjalla on ilmakanavat, joiden kautta imetään ilmaa/kaasuja 5 kompostoitavan materiaalin läpi.

Esimerkin ratkaisumalli lähtee siitä, että kompostori tarvitsee tilaa vajaat 100 m2, sen edessä oleva kompostinkäsittelypiha n. 200 m2 ja jälkikypsytyskenttä samoin n. 200 m2,

O

eli yhteensä 500 m . Lisäksi tarvitaan, riippuen kompostoitavasta massasta, tukiaineva-10 rasto turpeelle ja/tai oljille ja/tai hakkeelle.

Viikossa kompostori ottaa sisään 25 m3 kompostoitavaa raakamassaa eli jatkuvassa tuotannossa 1.300 m3/vuosi. Valmista jälkikypsytettävää kompostia syntyy 15 m3 viikossa eli 780 m3/vuosi.

15

Itse kompostori on esim. nelilohkoinen laakasiilo, jolla on pituutta 16 m ja leveyttä 4 m. Päältä katsottuna siinä on 16 m pitkä suora takaseinä, jossa on 90° kulmassa 4 m pitkät väliseinät, joita on 5 kpl. Kunkin lohkon suuruudeksi tulee siten pohjaltaan 4 x 4 m. Lohkot ovat etuosaltaan auki, joten siinä on kolme kiinteää seinää. Korkeutta 20 seinillä on n. 2 m, kompostoitavan massan täyttökorkeus 1,5 - 1,7 m. Kunkin lohkon o a täyttötilavuus on siten 25 nr ja neljän yhteensä n. 100 m . Kompostorin päällä voi olla •« ·· kevyt katos, mutta se ei ole välttämätön.

Kompostorin perustus on osaksi betonia. Lohkojen lattia on tasainen. Lattiaan on 25 rakennettu ilmastusvälipohja tai valettu betoniset ilmastuskanavat, joissa on vahvasta suomulevystä tehdyt kannet. Palkit ja kannet kestävät traktorin ja vastaavan päälleajon.

« ·. Kansin suomu on auki takaseinään päin, jolloin lohkoa tyhjennettäessä suomun ilmareiät eivät mene tukkoon, ts. esim. etukuormaajalla edestä takaseinään työntäen reiät eivät pakkaudu tukkoon. Suomurakenteella on myös se etu, että reiän päällä oleva massa ei 30 tuki sitä suoraan, koska reikä on auki sivullepäin. Palkit ja kannet ovat poisnostettavia elementtejä mahdollistaen kanavien tarkistuksen ja puhdistuksen.

« 6 107146

Kompostorin seinät ovat vakiotuotannossa olevista L-laakasiiloelementeistä kootut. Elementit ovat eristettyjä tai eristämättömiä, sokkelillisia ja mieluiten korkealujuusbe-tonista tai pinnoitetusta betonista tehtyjä. Asennus tapahtuu siten, että nostoautolla elementit asennetaan tiivistetyn hiekan päälle, jolloin erillisiä perusvaluja ei tarvita. L-5 elementit voidaan asentaa myös valmiin lattian päälle esim. vanhoihin rakennuksiin.

Kompostorin pitkän seinän takana on eristetty kompostin ilmastoinnin pääkanava. Kompostilohkon imukanava on yhdistetty sulkuventtiilin takaa pääkanavaan. Venttiilillä säädetään kunkin lohkon tarpeenmukaista ilmastusta ja se on samalla sulku venttiili.

10 Pääkanavassa on puhallin ja lämmönvaihdin, jolla saadaan lämmöntalteenotto ilmasta veteen tai ilmasta ilmaan. Lämmönvaihtimen jälkeen on imupuhallin, joka keskitejtysti imee ilmaa kompostorilohkoista. Puhallin puhaltaa lämmönvaihtimessa jäähtyneen ilman suodatusosastoon, jossa poistoilmasta suodatetaan hajut ja ammoniakki. Suodatin on 15 pohjarakenteeltaan samanlainen kuin kompostori, jossa on välipohja ja jonka päällä on suodatusmassa. Massana toimii kypsä komposti tai turve. Tämänkaltainen biosuodatin suodattaa tehokkaasti poistoilman niin, että siitä johtuvia ympäristöhaittoja ei ole.

Kompostointiprosessi tapahtuu siten, että kukin siilolohko täytetään vuorollaan. Kompos-20 tointilohkojen täyttö tapahtuu esim. kuormaajalla. Lanta ja tukiaine (esim. turve tai piki) sekoitetaan valmiiksi kompostointikelpoiseksi massaksi. Täydet kompostointilojikot ilmastetaan siten, että puhallin imee ilmastuskanavien kautta ulkoilmaa kompostiseojcsen läpi. Poistokaasujen lämpötila on + 55 - 60 °C ja erittäin kosteaa, joten siitä on saatavissa runsaasti lämpöenergiaa lämmönvaihtimen kautta esim. veteen.

25 ----- Jäähdyttämällä poistoilma esim. 40 °C lämpötilaan on mahdollista saada talteen noin **- 25 -35 kW energiamäärä. Lohkoissa tapahtuu orgaanisen aineen biologinen palaminen, jolloin noin 10 - 14 vuorokauden aikana orgaaninen materiaali vähenee noin 40 %, mikä vaatii noin 2,5 m^ ilmaa tunnissa materiaalikuutiometriä kohti. Optimaalinen 30 kompostointilämpö on noin 55 °C, jota säädetään mm. ilmamäärää lohkokohtaisella venttiilillä säätämällä.

7 107146

Kompostointiprosessi etenee siten että kompostointiaika on noin 10-14 vuorokautta, jonka jälkeen komposti on valmis n. 3 kuukauden jälkikypsytykseen aumoissa. Siiloloh-koja täytetään vuoron perään yleensä yksi per viikko.

5 Kypsytetty komposti poistetaan laakasiilokompostorilohkoista esim. traktorin etukuor-maajaa käyttäen ja siirretään vieressä olevaan jälkikypsytysaumaan, josta se on aikanaan siirrettävissä valmiina eloperäisenä lannoitteena ja maanparannusaineena luomutuotannon käyttöön tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen.

10 Laakasiilokompostointi on tässä kokoluokassa järkevästi ja edullisesti mekanisoituvissa ja sen perustamiskustannukset ovat hyvin kohtuulliset. Kompostointiratkaisu mahdollistaa olosuhteet, jossa kompostoitavan massan jäteaineet saadaan hajoamaan mahdollisimman nopeasti. Tasavahvuinen rajattu massa seinien ansiosta ja aikaansaatu pakkoilmastus massan eri osissa ilmastusvälinpohjaratkaisun avulla mahdollistavat nopean prosessin. 15 Tekniikkaa voidaan käyttää hyväksi ohjattaessa kompostointiprosessia haluttuun tulokseen.

Laakasiilokompostorin koko voidaan erittäin joustavasti mitoittaa täysin kompostointi-yrittäjän kapasiteettivaatimusten mukaan. Muissa kompostorimalleissa tämä ei ole 20 mahdollista. Kompostorilohkojen kokoaja lukumäärää voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Kapasiteetin ylärajaa on vaikea kuvitella. Esim. suurille jätevesipuhdistamoille voidaan rakentaa todella suuria yksiköitä ilman, että kompostointiprosessi tai tekniikka asettaa ylärajaa. Suurten yksiköiden siilolohkojen täyttö voidaan kuljetinratkaisuin saada erittäin vaivattomaksi. Samoin lohkojen tyhjennys voidaan jopa automatisoida. Kuitenkin suuri 25 kauhakuormaaja on mitä tehokkain kone tähän käyttöön.

•

Mainittakoon, että kilpailevan rumpukompostorin yläkoko on tällä hetkellä noin 100 m·*, joka on sisätilavuus, eli siihen mahtuu kerralla noin 30 - 40 m^ kompostoitavaa massaa.

30 8 107146

Laakasiilokompostori voidaan sijoittaa kompostoitavaa massaa tuottavan laitoksen yhteyteen ilman ympäristöhaittoja. Jätevesipuhdistamot, kotieläintuotantorakennukset ja vastaavat voivat olla aivan vieressä. Myöskin hyödynnettävän lämmön käyttö/siirto helpottuu jos kulutuspisteet ovat lähellä.

5

Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus 10 kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

Kuviossa IA on esitetty havainnollisesti keksinnön mukainen kompostorirakenne.

Kuviossa IB on esitetty kuvion IA mukainen rakenne päältäpäin kaaviomaisena esitykse-15 nä.

Kuviossa 2A on esitetty keksinnön mukainen kompostorirakenne aksonometrisesti kuvion IA, IB osaston 10aj kohdalta osittain poikkileikkauskuvantona.

20 Kuviossa 2B on esitetty leikkaus I-I kuviosta 2A.

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 2A mukainen kompostirakenne päältäpäin ilman suomule-vypalkkeja.

25 Kuviossa 4A on esitetty sivuseinäelementti, joka käsittää jalka-/kaulusosan Kj.

Kuviossa 4B on esitetty erillinen jiiripalkki, joka käsittää yläpuolisen lovetuksen.

Kuviossa 4C on esitetty erillinen metallilevypalkki eli suomulevypalkki.

30 9 107146

Kuviossa 5 on esitetty päältäpäin kompostorirakenne, jossa ei ole yhtenäistä välipohjaa, jossa lattia käsittää alapuolisen kuviossa 6A tarkemmin esitetyn kanaviston.

Kuviossa 6A on esitetty kuvion 5 mukainen kanavisto.

5

Kuviossa 6B on esitetty kuvion 6A kanavistoon 17aj,17a2 asetettu reiällinen metallilevy 13aj,13a2·..

Kuviossa 7A on esitetty metallilevypalkki 13ajoka käsittää lipalliset Pj^... reiät 10 fj,f2·.., jotka lipat avautuvat alaspäin kompostimateriaaliin J nähden.

Kuviossa 7B on esitetty suoritusmuoto, jossa reikien lipat avautuvat ylöspäin.

15 Kuviossa 8 on havainnollistettu imua kompostimateriaalista J välipohjan M kautta. Kaasut/ilma imetään kanavaan 15bj.

Kuviossa IA on esitetty aksonometrisesti keksinnön mukainen kompostorirakenne 100. Kuviossa esitetysti rakenne käsittää erilliset osastot 10aj,10a2,10a3 ja 10a4 eli kompos-20 torimoduulit. Kukin osasto 10aj,10a2,10a3 ja lOa^ käsittää kaksi sivuseinää a ^2 ja päätyseinän b. Kukin osasto käsittää siten sivuseinien ja yhden päätyseinän rajaaman «

»«I

tilan D, johon on päätyseinän b vastakkaiselta puolelta vapaa pääsy esim. lastausajoneu-volla. Ilmastusvälipohjaa M kiertää reunakaulus K. Rakenne on kasattu kantavan pohjan E päälle.

25

Kuviossa IA esitetysti on yksi osastoista ja osasto 10a4 ns. suodatusosasto, jonka suodatinmateriaaliin sen välipohjan kautta puhalletaan muista osastoista imetty ilma.

’ Osasto 10a4 käsittää suodatinmateriaalina esim. turvetta.

30 Keksinnön mukaisessa ratkaisussa ulkoilmaa puhalletaan kompostoitavan osaston välipohjan alla olevaan tilaan ja edelleen välipohjan reikien kautta kompostoitavaan 10 107146 materiaaliin. Yksi osastoista on suodatusosasto, jossa ilmaa imetään kompostoitavan materiaalin läpi siten, että ilma imetään osaston keskelle muodostetun välipohjan metallilevyjen reikien kautta välipohjan alla olevaan kanavistoon ja edelleen mainitusta kanavistosta osaston päätyseinän aukon kautta ulkona olevaan kanavistoon ja edelleen 5 pois rakenteen yhteydestä. Edullisesti kyseinen poisimetty ilma johdetaan edelleen rakenteiden takaosien kautta yhteen osastoista, joka on suodatinosasto ja johon ilma johdetaan osaston takaseinän aukon kautta siten, että kyseinen ilma/kaasut johdetaan välipohjan alla olevaan tilaan ja edelleen siitä välipohjan metallilevyjen reikien kautta suodatusmateriaaliin, joka voi olla turvetta. Puhaltimet P sijaitsevat edullisesti osastojen 10 ulkopuolella sijaitsevassa kanavistossa.

Osastot 10aj,10a2 ja 10a3 kuvion IA suoritusmuodossa sisältävät kompostoitavan materiaalin ja ne ovat lisäksi kompostoinnin suhteen eri vaiheessa. Kulloinkin tarvittavan osastokoon ja osastojen määrän määrää kompostoitavan materiaalin päivittäinen kerlään-15 tymä ja näin ollen tapauskohtaisesti tulee määrittää haluttu kompostorikoko. Siten osastojen lOa^lC^... määrä ja osastojen tilavuus määräytyy kulloisenkin kompostointi-tarpeen mukaisesti.

Kuviossa IB on esitetty kuvion IA rakenne päältäpäin. Ilmakanavien 15aj,15a2-.. ja 16 20 kautta pumpun Pj avulla imetään ilmaa kustakin osastoista 10aj,10a2 ja K^. Ilma . johdetaan edelleen suodatusosastoon lOa^ ja puhalletaan ilmastus välipohjan M kautta • ·.

suodatettavaan materiaalin esim. turpeeseen. Tällöin vältytään hajuhaitoilta. Ilma$tus-välipohjaa kiertää kaulus K. Laitteisto voi käsittää lisäksi erillisen lämmönvaihtimen L kanavassa 16 (kaasu, ilma/ilma), jolloin kompostoinnissa syntynyt lämpö otetaan talteen 25 ja lämmitetty ilma puhalletaan talvisaikaan osastojen päälle niiden jäätymisen estämiseksi. Syntynyt lämpöenergia voidaan myös muuten ottaa talteen.

• ·

Kuviossa 2A on esitetty kuvion IA ja IB mukainen rakenne osaston 10aj kohdalta ak-sonometrisesti ja osittain leikkauskuvantona. Kuviossa esitetysti muodostetaan ilmakäna-30 vat 17aj, 17a2-.. välipohjan M alle siten, että ns. jiiripalkit 14aj, 14a2-.., edullisesti! be-tonipalkit, asetetaan osaston pitkittäisakselin (X-akseli) suuntaisesti ja välimatkan päähän * 11 107146 toisistaan. Jiiripalkit kantavat välipohjan M, jonka muodostaa metallilevyt 13aj,13a2·.. kauluksen K väliin rajaamiin tiloihin. Kanavat 17aj,17a2 liittyvät yhdyskanavaan 13b, joka liittyy edelleen kanavaan 15bj ja edelleen sen kautta kanavaan 16. Kanava 16 johtaa puhaltimen Pj kautta suodatinmateriaalia sisältävään osastoon, jolloin kaasut 5 suodatetaan suodatinosastossa puhaltamalla ne välipohjan M kautta suodatusmateriaaliin.

Jiiripalkin 14aj,14a2·.. päällä onuratdj^..., joihin ns. suomulevypalkit 13aj,13a2·.. asetetaan. Suomulevypalkit 13aj,13a2·.. asetetaan taitetuista reunoistaan epoikittain (X-akseliin nähden) V-loveen siten, että ne sijaitsevat usean betonista olevan palkin ns. 10 jiiripalkin 14aj,14a2·.. paikallaan pitämänä ja kantamina. Jiiripalkit 14aj,14a2·.. sijaitsevat edelleen laatan 11 päällä. Sorapohjan E päälle on asetettu/valettu be-toniseinämät aj^ ja b, jotka rajaavat osaston 10aj sivuilta. Osasto 10aj jää siten yhdeltä sivulta ja päältä avoimeksi. Rakenteet voidaan asentaa myös esim. vaakaan lattian päälle.

15

Kuviossa 2B on esitetty leikkaus I-I kuviosta 2A. Kuviossa 3 esitetysti sijaitsevat suomulevypalkit 13aj,13a2 betonipalkin 14 päällä siten, että kunkin levyn 13aj,13a2·.· alastaivutetut/kantatut seinämät ej^ sijaitsevat V-muotoisten lovien dj^... pohjassa. Rakenne on mitoitettu siten, että V-loveen jää riittävä vapaa virtaustie, jotta ilma voi 20 siirtyä palkin sivuitse ilmakanavasta 17aj, 17a2>.. toiseen. Metallipalkkeihin 13aj, 13a2*.. . muodostetut reiät on sijoitettu palkkien 13aj,13a2 reuna-alueelle niin, että ilman

• · I

kulku reikien kautta on paras mahdollinen myös V-loven kohdalta. Kuviossa on erillinen metallilevy 50, joka on sovitettu päätyseinämän b ja palkin 14aj välille. Metallilevy 50 muodostaa kannen yhdyskanavalle 13b, ja on samalla päätyseinän b viereinen reuna-25 kaulus K. Tulee huomata, että jiiripalkit eivät ulotu päätyseinään b saakka, jolloin on saatu muodostettua ilman yhdyskanava 13b kanaville 17aj, 17a2-... Näin ollen keksinnön mukainen revitetty välipohjarakenne M on muodostettu välimatkan päähän seinistä aj ja ' a2 ja b. Näin mahdollistetaan riittävä kompostimateriaalin tilan pienenemä. On tärkeää, että kompostoinnin kaikissa vaiheissa kompostimateriaali on välipohjan M reikien päällä, 30 eikä vapaata virtausta pääse syntymään välipohjan M alle seinän vierestä. Kuviossa esitetysti käytetään tunnettuja ns. L-betonielementtiä sivu- ja päätyseinissä, jotta voidaan 12 107146 muodostaa osa ns. kaulusta K keskeisen välipohja-alueen M muodostamiseksi. L-elementeille on näin kehitetty uusi ja yllättävä käyttömuoto.

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 2A mukainen kompostorirakenne päältäpäin ilman 5 suomulevypalkkeja 13a^, 13a2-.. Kuviossa esitetysti osasto 10a j ei vielä käsitä betonilaa-tan 11 päälle asetettuja palkkeja 14aj,14a2·... Kuviossa esitetysti osasto 10a2 käsittää laatan päälle asetetut palkit 14aj,14a2·... Edelleen kuviossa 2A esitetysti asetetaan betonipalkkien päälle keksinnön mukaisesti reiät käsittävät suomulevypalkit 13aj,13a2·.. Kuviossa 2B esitetysti käsittää kukin osasto kauluksen K, jolla muodoste-10 taan välipohja-alue M kunkin osaston keskelle. Osastossa kompostoitavan massan supistuessa voi massan ja osaston seinien väliin muodostua ilmarako. Kaulus K estää ilman suoran pääsyn välipohjaan, koska massa on esteenä kauluksen päällä. Välipohja voi käsittää edelleen kuviossa 3 esitetyn viemäröinnin T.

15 Kuviossa 4A on esitetty erillisesti betoninen sivuseinäelementti aj, joka käsittää jalka-/kaulusosan Kj, joka on kohtisuorasti seinätasoa vastaan. Tätä elementtiä voidaan käyttää kaikissa kompostorin suoritusmuodoissa. Kehitetty seinärakenne on erittäin edullinen. Elementin jalka mahdollistaa nopean pystytyksen ja on osa kaulusta K.

20 Kuviossa 4B on esitetty erillinen ns. jiiripalkki 14aj, jonka V-lovetukseen d}^ metalliset reiälliset metallilevypalkit 13aj,13a2 alastaivutetuista reunoistaan • · < asetetaan vierekkäin. Palkkia käytetään osastossa, jossa on yhtenäinen välipohja M.

Kuviossa 4C on esitetty erilliskuvantona metallilevypalkki 13aj, jonka rei’ityksen 25 fj,f2·.. kautta ilmaa ohjataan kompostiosastoon/kompostiosastosta. Palkkia käytetään ensisijaisesti jiiripalkkien päällä edellä kuvatun mukaisesti, mutta myös lattian alapuolisen kanaviston kantena suoritusmuodossa, joka on selvitetty kuviossa 5.

Kuviossa 5 on esitetty kompostorirakenne 10aj,10a2·.., jossa yhtenäistä välipohjaa ei 30 ole, vaan lattian alapuolisen kanaviston kautta ilma/kaasut virtautetaan kokoomakanavaan 16 ja siirretään puhaltimen P aikaansaamalla puhalluksella edelleen suodatusosastoon 13 107146 lOa^ ja puhalletaan suodatusmateriaaliin, edullisesti turpeeseen. Kustakin osastosta oleva kanavisto 15aj, 15a2,15ag käsittää venttiilin Vj, V2, V3, jolla voidaan sulkea osastokohtainen virtaus tai säätää sitä.

5 Kuviossa 6A on esitetty kuvion 5 mukainen keksinnön suoritusmuoto, jossa lattian kanavisto 17aj,17a2··. on muodostettu betoniin valettuna ja jossa rakenteessa metallile-vypalkit 13aj,13a2 asetetaan kanavien 17aj,17a2 reunusten ij^ varaan kuviossa 6B esitetysti.

10 Kuviossa 7A on esitetty metallilevypalkin 13a ^ reikien f 1^2 yhteydessä oleva lippa pj,P2··. eli suomut. Lipat P|,P2·.. ovat metallilevyn 13aj alapuolella. Lipan muodostamisen yhteydessä on syntynyt läpimenoreikä

Kuviossa 7B on esitetty metallilevyn 13aj toinen suoritusmuoto, jossa lippa Pj,P2 on 15 kompostimateriaalia vasten metallilevyn 13aj yläpuolella.

Kuviossa 8 on esitetty leikkauskuvantona kompostoriosasto, jossa on kompostoitava massa sisällä. Tässä suoritusmuodossa kompostoitavan massan läpi imetään ilmaa välipohjan M kautta. Ilmastusvälipohja on rakennettu asettamalla jiiripalkit 14aj,14a2·.· 20 laatan 11 päälle niin, että ne muodostavat ilmakanavat 17aj,17a2·.. ja joiden palkkien päälle on muodostettu ilmaa läpäisevä välipohja asettamalla suomulevypalkkeja >·· 13aj,13a2-.. vierekkäin niin, että niistä muodostuu yhtenäinen välipohja kauluksen K sisälle. Ilma poistuu yhdyskanavan 13b ja päätyseinässä b olevan aukon 15b kautta kompostoriosastosta ulos. Kompostimateriaalia on esitetty viitekirjaimella J.

25

Claims (6)

107146

1. Kompostorirakenne (100), joka on tarkoitettu kompostointikelpoisten aineiden kompostointiin, joka kompostorirakenne on muodostettu vierekkäisistä osastoista 5 (10aj,10a2,10a3,10a4...), jolloin kukin osasto käsittää sivuseinät (aj^) ja päätyseinän (b) ja että vierekkäisillä osastoilla (10aj,10a2·..) on yksi yhteinen sivuseinä ja että kompostorirakenne on yhdeltä sivulta avoin/avattavissa, jolloin kompostoitava ja suodattava materiaali voidaan siirtää seinämien (aj^b) väliseen tilaan (D) kuorma-ajoneuvolla tai jollain muulla kuormaajalla ja että kompostoriosastot käsittävät sinänsä 10 tunnetun välipohjan, jolloin ilmaa voidaan imeä kompostoitavan materiaalin ja välipohjan (M) läpi ja siirtää ilma/kaasu suodattavaan osastoon sen välipohjan (M) ja suodatushiate-riaalin läpi, tunnettu siitä, että kompostori ja suodatusosasto käsittävät maapohjan (E) päälle valetun/asetetun laatan (11) ja että laatan (11) päälle on asetettu palkit (14aj,14a2- ·) välimatkan päähän toisistaan, jolloin palkkien (14aj, 14a2-..) väliin 15 muodostuu kanavat (17aj, 17a2-..) ja että palkkien (14aj, 14a2*..) edullisesti betonipalk-kien varaan on asetettu reiälliset metallilevypalkit (13aj,13a2-..)> ja että kompostorirakenne käsittää ilmakanavat (15aj,15a2,16, 17aj,17a2···), jotka käsittävät ainakin yhden puhaltimen (Pj) tai vastaavan laitteen, jonka avulla imetään ilmaa/kaasua osaston (10aj,10a2·..) välipohjan (M) rei’ityksen (fj^...) läpi kompostoitavasta materiaalista 20 ja että metallilevypalkkeihin (13aj, 13a2·..) on muodostettu lippaosan (pj, P2 - ) eli suomun käsittävät aukot (fj, f2·..) ja että on kanava (16, 15a j ,15a2» lSa^, 158^, l5bj, *♦· 13b), jonka kautta imetty ilma/kaasut johdetaan suodatusosaston (lOa^) välipohjan (M) alle ja puhalletaan suodatusosaston (lOa^) välipohjan (M) kautta suodatusmateriaäliin puhaltimen (Pj) tai vastaavan avulla, ja että osastojen (10aj, 10a2*..) kaasuja läpäisevää 25 välipohjarakennetta (M) kiertää umpinainen reunakaulus (K) varmistaen, että välipohjan . päällä oleva massa ei vuoda reunoiltaan ilmaa/kaasua ja että osastojen sivuseinät (a j, a2) ·♦ * on tehty betonisista L-elementeistä, joka L-elementti käsittää seinäosan ja siihen nähden kohtisuorasti olevan kaulus-/jalkaosan (K).

2. Edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kompostorirakenne, tunnettu siitä, että metallilevypalkin (13aj,13a2·..) reikien (fj^...) yhteydessä on reikää (fj^...) 107146 osittain kattava suojalippa (pj,p2·..), jolloin rakenne on muodostettu meistämällä reiät metallilevyyn ja jättämällä meistopurse tai vastaava lippaosa reikien yhteyteen ja että aukot (fj, -.) on suunnattu aukeamaan päätyseinää (b) kohti.

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kompostorirakenne, tunnettu siitä, että metallilevypalkit (13aj, 13a2·..) käsittävät reunukset (ej, jotka on taivutettu pitkittäisen levyn sivureunoiksi ja että niin muodostettu metallilevy-palkki on sovitettu palkkien (14aj, loviin (dj, d2 - ) ja että osastojen ilmastus- välipohjan (M) palkkien (13aj,13a2·..) kannakkeet (14aj,14a2·..) ovat yläosastaan 10 V-lovettuja (dj ..) mahdollistaen palkkien (14aj, 14a2*..) välisen kaasuvirran väljän V-loven kautta/läpi ja niiden päälle tulevien metallilevypalkkien (13a j, 13a2-..) asettamiseksi vierekkäin niin, että ne muodostavat yhtenäisen ja tasaisen kaasuja läpäisevän välipohjan (M) reunakaulusten (K) keskelle ja palkkien (13aj, 13a2·. ) aukot (fj, fj···) aukot ovat palkin yhden tai molempien sivujen laidoilla niin, että kannatuspalkin 15 (14aj,14a2·..) yläosan harja tulee aukkojen (fj.f^...) väliin, jolloin aukot (fj.l^...) tulevat kannatuspalkin V-loven (dj^...) kohdalle, jolloin aukkojen (fj^...) sijoittelu takaa kaasunläpäisyn myös palkin (14aj,14a2·..) kohdalta ja että alaspäin oleva aukon lippa (pj,p2·..) eli suomu ei sijoitu palkin harjan (14aj,14a2·..) kohdalle, jolloin reikä ei tukkeudu eikä suomu jää kantamaan palkkia vaan osuu V-loveen. 20

4. Edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kompostorirakenne, tunnettu siitä, * · · että metallilevypalkit (13aj,13a2- .) on asetettu pitkittäisakseleiltaan kohtisuorasti osaston (10aj,10a2-..) sivuseiniä (aj^) vastaan/kohti.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kompostorirakenne, tunnettu siitä, . että osaston sivuseinien (aj^) väliseen päätyseinään (b) on tehty aukot (15bj), jotta kaasua voidaan imeä tai puhaltaa osaston välipohjan (M) alta/alle.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen kompostorirakenne, tunnettu siitä, 30 että palkit (14aj, 14a2-. -) on asetettu kompostorirakenteen (100) osaston (10aj, 10a2> · ·) pitkittäisakselin (X-akseli) suuntaisesti, jolloin palkit (14aj, 14a2·.·) on asetettu osas- 107146 toonsa (lOa^, K^...) sivuseinämien (a^, suuntaisesti, ja välimatkan päähän toisistaan, jolloin palkkien väliset kanavat (17aj, 17a2·..) ovat yhteydessä yhdys-kanavaan (13b). 5 < • 1 t 107146