FI105067B - Menetelmä ja laite eloperäisten aineiden kompostoimiseksi ja ravinteiden hyödyntämiseksi kasvien viljelyssä - Google Patents

Description

1 105067 MENETELMÄ JA LAITE ELOPERÄISTEN AINEIDEN KOMPOSTOIMISEKSI JA RAVINTEIDEN HYÖDYNTÄMISEKSI KASVIEN VILJELYSSÄ

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite eloperäisten aineiden kompostoimiseksi ja kasvien yhtäaikaiseksi viljelemiseksi. Menetelmässä kompostimassa on peitetty kasvualustalla, jossa viljellään kukkia tai hyötykasveja. Kasvit käyttävät välittömästi hyväkseen kompostimassan ravinteita sen kypsyttyä kasveille sopivaksi.

Kompostoituminen on eloperäisten aineiden lahoamista humukseksi mikrobiologisen toiminnan avulla. Ihmisen tuottamat eloperäiset aineet ovat pääasiassa ns. biojätettä, kuten ruoka- ja käymäläjätteitä. Käytännössä kompostointiprosessi jaetaan lämpö- ja kylmäkompostointiin.

Lämpökompostoinnissa lämpötila saattaa nousta yli 70 celsiusasteen, mutta on jäätävä kylmäkompostoinnissa alle 40 celsiusasteen. Tämä johtuu siitä, että mikrobien ja sienien lisäksi prosessiin ei voisi muuten osallistua kehittyneempiä eliöitä, kuten lieroja, hyppyhäntäisiä, punkkeja ja kovakuoriaisia. Hallitusti lämpökompostointi tapahtuu rakenteeltaan erilaisissa kompostoreissa, joista yleisimpiä ovat erilaiset säiliökompostorit. Näitä mekaanisesti kehittyneempiä malleja ovat kippi-, ruuvipoisto-, rumpu-ja kääntökauhakompostorit. Talvikäyttöiset lämpökompostorit on Suomessa lämpöeristettävä. Kylmäkompostointi tapahtuu pääasiassa sisätiloihin sijoitetuissa pienissä ns. lierokompostoreissa. Erityisesti . . lämpökompostoinnissa on biojätteisiin sekoitettava tukiainetta, joka mm. lisää hiiltä .; : typpipitoisiin jätteisiin. Lisäksi se parantaa hapen saantia, kuivattaa tarvittaessa ja « · ; '/ peittää hajua. Yleisesti käytetty tukiaine sisältää hapanta turvetta ja risuhaketta.

I I « :: Biojätteen ja tukiaineen seosta kutsutaan kompostimassaksi. Kasvien viihtymiselle tärkeitä kasvutekijöitä ovat riittävä lämpö, vesi, ravinteet, hivenaineet, hiilidioksidi : *·· ja valo. Suomen pohjoisissa oloissa lämmön puute on usein tärkein kasvua • · · : hidastava tekijä. Lämpötalouden parantamiseksi on kehitetty useita menetelmiä ja laitteita. Yleisesti käytettyjä keinoja ovat sopivan kasvupaikan valinta eli suositaan :T: etelään viettäviä rinteitä ja vesistöjen läheisyyttä. Maan laatukin vaikuttaa lämpötalouteen, savimaa on kylmää ja hiekkamaa lämmintä. Teknisistä keinoista tunnettuja ovat harjuviljely, josta perunapenkki on tunnetuin. Kukkien ja vihannesten l viljelyssä käytetään erilaisia kasvipenkkejä, joiden reunat on tehty esim. kivistä tai puusta. Avomaalla on nykyisin yleistynyt suurienkin alojen harsolla peittäminen, ν’: Varhaisvihannesten viljelyssä käytetään avomaalla myös lämpökaapeleita. Koti- ·:··: tarveviljelyssä käytetään yleisesti muovitunneleita tai kylmiä kasvihuoneita. Eräs jo kauan tunnettu keino on käyttää keväällä lämmittävää ns. lantapatteria kasvipenkin alla ja teknisin keino on nykyaikainen lämmitetty kasvihuone.

105067 2

Ennestään tunnetaan menetelmä eloperäisten aineiden kompostoimiseksi ja kasvien yhtäaikaiseksi viljelemiseksi mm. saksalaisista julkaisuista, joista julkaisun DE 2946926 mukaan kasveja viljellään suoraan kompostisäiliössä kompostoitu-van kerroksen päällä, DE 3315143 mukaan, jossa kasveja viljellään kompostisäi-liön kyljessä niin, että kasvien juuret voivat ulottua kompostimasaan sekä julkaisusta DE 3821141, jossa kasveja viljellään kompostisäiliössä, kompostimassan päällä kasvien juurien vapaasti ulottuessa kompostimassaan.

Näissä ratkaisuissa kompostimassan laskeutuminen kompostoitumisen johdosta aiheuttaa joko vastaavan kasvien laskeutumisen tai kasvien niiden juurien katkeamisen, jotka ovat liikkuvassa massassa.

Nykyisissä menetelmissä ja -laitteissa on useita epäkohtia. Viljellyn maan köyhtyminen on yksi maailman suurimpia ympäristöuhkia. Sen pääasiallinen aiheuttaja on hyötykasvien mukana poistuva eloperäinen aine, jota ei palauteta takaisin peltoihin. Humuskerros ohenee ja sen seurauksena ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy. Satotason säilyttämiseksi yhä suurempia määriä keinolannoitteita on käytettävä. Erityisesti kaupungeissa kulutettujen elintarvikkeiden ja niistä syntyneiden biojätteiden. paluu peltoihin on estynyt. Ruokajätteet kulkeutuvat pääasiassa sekajätteiden mukana kaatopaikoille ja käymäläjätteet viemäreitä pitkin puhdistamoille. Biojätteiden kompostointi jo niiden ... ; syntypaikoilla olisi ekologisesti järkevin ratkaisu. Kompostoreiden ja

« < I

.: * kompostikäymälöiden suhteellisen kallis hinta ja erityisesti niiden työtä vaativa hoito ; |' ovat olleet esteenä käytön yleistymiselle. Korkea hinta muodostuu rakentamiseen • * * •;;.' kuluvasta teräksestä tai muovista ja teollisista lämpöeristeistä. Kylmäkompostointi

I I

*;··* on lämpökompostointiin verrattuna hidas ja tilaa vaativa menetelmä. Useimmissa *" kylmäkompostoreissa on ongelmana hajut ja kärpäset, eikä se sovellu virtsan ♦ ♦ · ; vuoksi käymäläjätteiden kompostointiin.

:T: Kasvipenkkien lannoittaminen tehdään perinteisesti sekoittamalla keinolannoitteet :T: multaan rakeina tai ravinneliuoksina. Luomulannoitteet (esim. kananlanta) kompostoidaan kasveille sopivaksi ja rakeistetaan teollisesti käsittelyn • · . helpottamiseksi. Teollinen lannoitteiden valmistus kuluttaa energiaa prosessissa ja kuljetuksissa. Lisäksi taimien ravinteiden tarve on alussa vähäistä, joten : pintakerrokseen levitetyt lannoitteet kiihdyttävät vain rikkakasvien kasvua. Myös •: · · i lannoitteissa oleva typpi haihtuu helposti mullan pintakerroksesta. Erilaisissa kasvi- ja kukkapenkeissä on ongelmana mullan kuivuminen ja rikkakasvien lisääntyminen. Erityisesti reunattomissa penkeissä sadevesi valuu kuivuneen mullan päältä 3 105067 vakoihin ja penkki jää kuivaksi etenkin lyhyen sadekuuron jälkeen.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä esitettyihin epäkohtiin. Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.

Keksinnöllä on useita etuja nykyisiin menetelmiin ja laitteisiin verrattuna. Keksintöä kutsutaan jäljempänä lyhyesti ekopenkiksi, koska se kuvaa parhaiten kompostorin ja kasvipenkin yhdistelmää. Ekopenkki on rakenteeltaan yksinkertaisen ja helppo käyttää. Eristämätön kompostorisäiliö tulee nykyisiä kompostoreita halvemmaksi, eikä sen toimintoja tarvitse mekanisoida. Ekopenkin avulla ruoka-ja käymäläjätteiden kompostointi on mahdollista jo niiden syntypaikalla. Erityisesti taajamien ulkopuolella ekopenkillä voi korvata vesikäymälän ja säästää viemäröinnin kustannuksia. Jätteiden ravinteet saadaan hyödyksi kasvien lannoitteena ja keskeneräisten jätteiden epämiellyttävä käsittely vältetään. Ekopenkeillä voidaan korvata myös kotipihojen perinteiset kasvi- ja kukkapenkit sekä kasvimaat. Ekopenkin monipuolinen käyttö lisää kotitarveviljelyä, joka puolestaan vähentää elintarvikkeiden kuljetuksia ja keinolannoitteiden käyttöä. Ravinteet siirtyvät suoraan kasvien käyttöön juurten tavoitettua kompostoituvan massan. Lisäksi erilaiset lierot ja muut pieneliöt pääsevät vapaasti liikkumaan massan ja mullan . välillä, joten osa ravinteista siirtyy myös eliöiden ulosteiden muodossa kasvien ‘ ulottuville. Siemenestä kehittyvät ja juuri istutetut taimet eivät pidä voimakkaasti : ' lannoitetusta mullasta. Ekopenkissä multa tai turve voi olla ravinneköyhää, koska kasvit saavat riittävästi ravinteita kompostimassasta myöhemmin. Kompostimassan 'y ' typpi ei pääse haihtumaan kompostorista vapaasti ilmaan, vaan sitoutuu ainakin • *·* osittain kasvipenkkien multaan. Myös kompostoitumisessa syntyvä hiilidioksidi on • · « : kasvutekijä, joka edistää kasvua. Ekopenkissä hiilidioksidi saadaan hyödyksi, koska ilmaa painavampi kaasu tihkuu kompostorista mullan läpi kasvien käytettäväksi. : V: Erityisen suuri etu on siitä, että prosessissa syntyvä kondensivesi valuu takaisin . :T: massaan kompostorisäiliön sisäpintaa pitkin. Massan riittävä kosteus edistää kompostoitumista ja vähentää kasvien kastelua. Kasvit paljastavat kompostimassan . kuivumisen ja kasvien normaali kastelu pitää puolestaan kompostimassan riittävän kosteana. Myös kaikki sadevesi saadaan hyödyksi, jos penkit pidetään hieman · vajaina. Tiivis kasvipenkin reuna ja pienin mahdollinen istutusrakojen- tai reikien *: * * i koko vähentää haihtumista ja vie tilan rikkakasveilta. Kasvipenkkien kasvualusta (multa tai turve) toimii myös kompostorisäiliön lämpöeristeenä ja sen paksuutta voidaan lisätä penkkien kokoa suurentamalla. Penkkien alaspäin levenevä muoto 4 105067 kerää talvella lunta, joten maan lämpö pitää ainakin kompostorin sisäosan alhaalta sulana. Keväällä maan lämpö sulattaa kompostorin massan altapäin ja aurinko kasvipenkit ulkopuolelta. Kompostoitumisen tarvitsema ilma (happi) pääsee kompostimassaan kasvipenkkien mullan läpi ja massan sisäistä tuuletusta parantavat lierot, jotka tekevät siihen käytäviä. Komposiorisäiliö on helppo tyhjentää ravinteiden loputtua purkamalla se esim. parin vuoden välein. Haisevat käymäläjätteetkin ovat tässä ajassa muuttuneet hajuttomaksi humukseksi. Suomen lyhyessä kesässä lämpö on eräs tärkeimpiä kasvutekijöitä, joten penkeissä viljeltyjen kasvien mikroilmasto on tasamaata parempi. Myös kompostimassan luovuttama lämpö edistää kasvua ja pidentää kasvukautta keväällä ja syksyllä. Massan lämpötilan nousu yli 40 C ei haittaa lieroja, koska ne voivat tarvittaessa siirtyä multaan tai kompostorin kylmempään pohjaosaan. Kompostimassan jäätyminen talvella ei haittaa, jos vain tilavuus on riittävä. Talven aikana täyttyneen ja ehkä jäätyneen kompostorin massan palaminen käynnistyy keväällä. Kasvien viljelyn voi näin ollen aloittaa normaalia aikaisemmin lämmön ansiosta. Lierot eivät jäädy talvella, koska ne pääsevät revitetyn pohjalevyn läpi maaperään. Huolimattomasti peitetyt jätteetkään eivät houkuttele eläimiä, koska kasvipenkkien multa ei päästä hajuja ulkopuolelle. Varmuuden vuoksi kompostorisäiliö on kuitenkin tehtävä jyrsijät kestävästä materiaalista.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla. Kuva 1 esittää kaavallisesti neliön muotoista ja irrallisilla kasvipenkeillä varustettua ekopenkkiä sivulta katsottuna ja leikattuna, leikkaus A-A.

Kuva 2 esittää kaavallisesti neliön muotoista ja irrallisilla kasvipenkeillä varustettua ekopenkkiä ylhäältä katsottuna.

Kuva 3 esittää kaavallisesti suorakaiteen muotoista ja irrallisilla kasvipenkeillä varustettua ekopenkkiä edestä katsottuna.

...· Kuva 4 esittää kaavallisesti irrallisilla kasvipenkeillä varustettua ja seinän viereen j *.· soveltuvaa ekopenkkiä sivulta katsottuna.

:T: Kuva 5 esittää kaavallisesti pyöreää ja kiinteillä kasvipenkeillä varustettua ekopenkkiä sivulta katsottuna ja oikea puoli leikattuna, leikkaus B-B.

Kuva 6 esittää kaavallisesti pyöreää ja kiinteillä kasvipenkeillä varustettua ekopenkkiä ylhäältä katsottuna.

Kuva 7 esittää kaavallisesti suorakaiteen muotoista ja kaukalomaisilla ’ ] kasvipenkeillä varustettua ekopenkkiä sivulta katsottuna ja leikattuna, leikkaus C-C.

Kuva 8 esittää kaavallisesti suorakaiteen muotoista ja kaukalomaisilla :*:': kasvipenkeillä varustettua ekopenkkiä päältä katsottuna.

·:··; Kuva 9 esittää kaavallisesti suorakaiteen muotoisen ja kaukalomaisilla kasvipenkeillä varustetun suuren ekopenkin tyhjennystä sivulta katsottuna.

5 105067

Kuvan 1 ja 2 ekopenkissä 1a on kompostorisäiliö 9, neljältä sivulta hoidettavat kasvipenkit 3a, 3b ja 3cjatukiainevarasto 7. Ekopenkki 1a sopii kukkien ja hyötykasvien viljelyyn ja pääasiassa ruokajätteiden kesäkompostointiin. Kompostorisäiliö 9 on alaspäin levenevän kartion muotoinen siten, että kulman a on oltava hieman suurempi kuin kompostimassakasan 13 vierintäkulma b. Jos kulma a tehtäisiin b kulmaa pienemmäksi, jäisi kompostimassa 13 irti kompostorisäiliön 9 seinämistä ja yhteys kasvualustaan 4 katkeaisi. Kompostorisäiliön 9 ja pohjalevyn 14 voi tehdä monista aineista, mutta eräs kestävä ja taloudellinen aine on muovipinnoitettu reikäpelti. Reikiä saa olla mahdollisimman paljon, mutta pellin lujuuden rajoissa. Reikien sopiva koko on noin 4-8 mm. Suuremmista hiiret saattaisivat päästä läpi, mutta pienemmistä lierot eivät pääsisi läpi. Reikien tilalla voi olla myös em. mittojen mukaiset raot. Kompostorisäiliön 9 päälle on sovitettu ruokajätteiden 13 ja tukiaineen 8 täyttöputki 10. Se on irrallinen ja pysyy . paikoillaan esim. laipan 11 varassa. Täyttöputken 10 on oltava ehjä, koska tukiaineen 8 pinta laskee tilapäisesti käytön aikana varastossa 7. Täyttöputken 10 päässä oleva kansi 12 pitää mahdollisen hajun kompostorissa ja varastossa 7 oleva tukiaine 8 toimii hajusuodattimena. Kompostorin 9 alla maata 2 vasten on revitetty pohjalevy 14, joka estää haittaeläinten pääsyn massaan 13 ja penkien 3 multaan. Pohjalevy 14 irrallinen, koska kompostori 9 tyhjennetään ylös nostamalla. Ekopenkin 1a kasvipenkkien 3a, 3b... lukumäärä voi olla muukin kuin kuvissa 1 ja 2 esitetty. Kasvipenkkien 3a, 3b... valmistusaineeksi sopii esim. puu, vuolukivi, pelti, betoni ja muovit. Eräs kestävä ja ekologinen aine on lämpökäsitelty puu, joka korvaa myrkyllisen painekyllästetyn puun. Ekopenkin 1a kasvipenkit 3a, 3b, 3c ja tukiainevärasto 7 on koottu kiinteiksi neliön '; ': muotoisiksi penkeiksi 3a, 3b ja 3c liittämällä neljä reunalautaa kulmistaan yhteen.

: Kompostorisäiliön 9 on peitetty kasvipenkeillä 3a, 3b ja 3c sovittamalla ne päällekkäin järjestyksessä suurimmmasta pienimpään. Penkit 3... pysyvät paikoillaan ja suorassa esim. niiden alle sovitetuilla tukiraudoilla 15a, 15b ja 15c. Selvyyden vuoksi kuvassa 2 on esitetty vain yhden kulman tukiraudat. Kompostorin 9 ja penkkien 3a, 3b ja 3b väliin :T: jäävät tilat on täytetty penkki kohtaisi 11 a kasvualustoilla 4a, 4b ja 4c. Penkkien istutusrakoihin 5a, 5b ja 5b on istutettu kasvit 6 riveihin 6a, 6b ja 6c, mutta selvyyden vuoksi kuvassa 2 on esitetty vain yhden sivun kasvirivit. Kun kompostorisäiliö 9 ei enää "syö" jätteitä riittävästi, ekopenkkiä 1a käytetään vain kasvien viljelyyn esim. kaksi seuraavaa kesää ravinteiden kuluttamiseksi. Tänä aikana myös varastoa 7 voidaan * ' käyttää kasvipenkkinä. Kolmen vuoden kierrosta seuraa, että tarvitaan kolme ekopenkkiä. Ekopenkki 1a tyhjennetään nostamalla ensin varasto 7 pois kompostorisäiliön 9 päältä ja sen jälkeen kasvipenkit 3c, 3b ja 3a tässä järjestyksessä. Tämän jälkeen kompostorisäiliö 9 nostetaan kompostimassan 13 päältä. Ekopenkki 1a kootaan käyttökuntoon päinvastaisessa järjestyksessä. Humukseksi muuttunut kompostimassa 13 levitetään esim. marjapensaiden ja omenapuiden juurille lannoitusaineeksi.

6 105067

Kuvan 3 ekopenkki 1b on samanlainen kuin ekopenkki 1a, mutta se on suorakaiteen muotoinen. Käytön helpottamiseksi sen täyttöputkessa on kaksi kantta 12. Esimerkin tarkoituksena on osoittaa, että ekopenkin voi tehdä myös suorakaiteen muotoiseksi.

Kuvan 4 ekopenkkilc en samanlainen kuin ekopenkit 1a ja 1b , mutta sen yksi sivu on tehty pystysuoraksi. Muotonsa ansiosta se sopii seinän viereen. Kasvipenkkien poistaminen yhdeltä sivulta johtuu siitä, että seinän puolella olevien kasvien hoito olisi hankalaa.

Kuvan 5 ja 6 ekopenkissä 1d on pyöreät ympäri hoidettavat kasvipenkit 3a, 3b ja 3c sekä tukiainevarasto 7. Ekopenkki 1d soveltuu kasvien viljelyyn ja esim. ruokajätteiden ympärivuotiseen kompostointiin. Rakenne poikkeaa ekopenkistä 1a erityisesti siinä, että kasvipenkit 3a, 3b ja 3c ja varasto 7 on tehty yhdeksi kappaleeksi esim. lujite- tai kierrätysmuovista. Penkkien 3a, 3b ja 3c päällä on istutusreikärivit 5a, 5b ja 5c kasvirivejä 6a, 6b ja 6c varten. Kompostorisäiliö 9 ja penkkien 3a, 3b ja 3c väliset tilat täytetään kasvualusta 4 tukiainevaraston 7 kautta. Kasvualustan paksuus on suurempi kuin ekopenkissä 1a lämpöeristyksen parantamiseksi. Lisäkansi 12b estää tukiaineen 8 kastumisen lumesta ja sadevedestä. Ekopenkin 1d alla on pohja-allas 16, joka estää suotoveden leviämisen esim. asfalttipihalle. Pohja-altaan 16 voi korvata kuivalla 10-20 cm turvepatjalla kompostorin pohjalla, joka imee suotovedet. Pysyvästi maapohjalle asennetussa ekopenkissä 1d pohja-allasta 16 ei tarvita.

Kuvan 7 ja 8 ekopenkissä 1e on kompostorisäiliö 9, kahdelta sivulta hoidettavat kasvipenkit 3a, 3b... ja tukiainevarasto 7. Kasvipenkit 3a, 3b... ja tukiaineastia 7 on tehty kaukalon muotoisiksi ja sovitettu päällekkäin siten, että viistot sivut 9a, 9b... muodostavat ·... keksinnön mukaisen kompostorisäiliön 9. Kasvipenkit 3a, 3b... on tehty esim. rei'itetystä • ’·· pellistä paitsi pystysuorat ulkosivut ehjästä pellistä mullan kuivumisen välttämiseksi. :T: Kasvipenkit 3a, 3b....on kiinnitetty päistään esim. vesivanerista tehtyihin päätylevyihin 17a ja 17b. Istutusraot 5a, 5b... ovat samanlaisia kuin ekopenkissä 1a kasveja 6 varten. Penkit 3a, 3b...täytetään kasvualustalla 4 istutusrakojen 5a, 5b... kautta. Tukiaineastian 7 sisäpuoli 10 on oltava ehjä, koska tukiaineen 8 pinta laskee tilapäisesti käytön aikana ja päästäisi hajut ulos. Kansi 12 voi olla yhtenäinen ja pitkä kuvan 8 mukaisesti, mutta * suurissa ekopenkeissä siihen on käytännöllisempää sovittaa pienet täyttöluukut. Suureen ekopenkkiin 1e tarvitaan kolmion muotoinen revitetty iimastointikanava 17 ja siihen :T: sovitetut ilmaventtiilit 18a ja 18b. Kanava 17 jakaa ilman tasaisesti kompostimassaan 13.

•: · · · Kanavan 17 koon ja muodon avulla estetään liian paksun (noin metrin) kompostimassan 13 kasaantuminen. Pieni ekopenkki 1e voidaan tyhjentää käsin nostamalla, jolloin pohjalevyn 14 on oltava irrallinen. Suurehko ekopenkki 1e tyhjennetään 7 105067 tyhjennysluukuista 19a ja 19b tai koneellisesti nostaen.

Kuvan 9 ekopenkki 1f on samanlainen kuin ekopenkki 1e, mutta erittäin suurikokoinen. Se on jaettu keskeltä kahteen samanlaiseen osaan a ja b siten, että osat voidaan tyhjentää nostamalla ne vuorotellen paikoiltaan esim. kauhakuormaajalla 20. Ilmastointikanava 17 ja pohjalevy (laatta) 14 jäävät paikoilleen. Jos rakenne olisi yhtenäinen, olisi tarvittava nostokorkeus huomattavasti suurempi. Tyhjennys voidaan tehdä myös suoraan sivulle vetämällä esim. traktorilla nuolen c suuntaan. Esimerkin tarkoituksena on osoittaa, että ekopenkin voi tehdä kuinka suureksi tarvitaan.

Erityisesti on huomattava, että keksinnön mukainen menetelmä ja laite on erittäin monimuotoinen ja -käyttöinen. Esimerkkien lisäksi ekopenkki sopii käymäläjätteen kompostointiin, kasvihuoneisiin ja avomaalle luomuviljelyyn. Eloperäisten jätteiden lisäksi ekopenkin kompostorisäiliön voi täyttää karjanlannalla ja lisätä siihen myöhemmin esim. virtsaa ravinnetarpeen mukaan. Virtsa ei vahingoita kasveja, koska se ei joudu kokonaan kasvien juurille. Suurissa yksiköissä täyttö- ja tyhjennystyöt on helppo koneellistaa ja kasvien hoitotyöt voidaan tehdä ergonomisesti hyvässä asennossa. Kokemusten mukaan kasvit säilyvän korkealla ekopenkeissä avomaata paremmin myyriltä, jäniksiltä ja rastailta. Ilmeisesti ne pelkäävät petoeläimiä, joiden näkyvillä ne joutuvat kasveja ja marjoja syödessään. Ekopenkin kaikkia käyttötapoja ja ominaisuuksia on vielä vaikea tietää. Muutoinkin on todettava, että keksintö ei ole rajoitettu selityksessä ja piirustuksissa esitettyihin esimerkkeihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

·«» • · • m • · · • · · • · · • · » • · · • t · « · · • « · • · k 1 · « · ·

Claims (8)

1. Menetelmä eloperäisten aineiden kompostoimiseksi ja kasvien yhtäaikaiseksi viljelemiseksi, jossa kompostimassa (13) kompostoidaan erityisessä rei'itetyssä säiliössä (9), jonka kaltevien seinämien yläpuolella viljellään kasveja (6) erityisissä kasvipenkeissä (3a,3b..) ja massan ravinteet käytetään välittömästi kasvien lannoitteena, tunnettu siitä, että reititetyn kompostorisäiliön (9) kylkikaltevuus (kulma a) järjestetään säiliössä olevan kompostimassakasan (13) vapaasti syntyvää kylkikaltevuutta (kulma b) hieman suuremmaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kasvien (6) juurille järjestetään pääsy komposti-säiliön (9) reikien kautta pääasiassa kasvien alapuolella sijaitsevaan kompostimassaan (13).

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että eloperäistä ainetta (13) lisätään kompostorisäiliöön (9) kasvien (6) juuriston vaikutusalueen ylä/ulkopuolelle.

3 105067

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen mene- « 1 telmä tunnettu siitä, että kompostimassan (13) ilman I saanti, kärpästen ja hajujen torjunta perustuu kasvualustan (4a, 4b..) ja tukiaineen (7) kykyyn läpäistä ilmaa, estää • · *···1 kärpästen kulku ja suodattaa hajut. • · • M

• · · ·.· : 5. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän to teuttamiseksi tunnettu siitä, että rei'itetyn kom-postorisäiliön (9) seinämän kaltevuuskulma (a) on hieman suu- • · :1·1: rempi kuin kompostimassakasan (13) vierintäkulma (b).

'/ 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto tunnettu '·· siitä, että kompostorisäiliön (9) kaltevien seinämien yläpuo- : lelle on sovitettu kasvipenkit (3a, 3b...). 9 105067

7. Patenttivaatimuksen 5 ja 6 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että kompostorisäiliöön kuuluu täyttöputki (10).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että täyttöputken (10) ympärille on sovitettu tukiaine-varasto (7), joka on varustettavissa kannella (12a).