FI106764B

FI106764B - Tietoliikennekeskuksen monikielinen käytönohjausliitäntä

Info

Publication number: FI106764B
Application number: FI940689A
Authority: FI
Inventors: Timo Vesterinen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1994-02-14
Filing date: 1994-02-14
Publication date: 2001-03-30
Also published as: AU690217B2; DE69532883T2; WO1995021529A1; CN1140523A; AU1707995A; FI940689A; JP3501458B2; CN1123194C; EP0745300B1; US5940790A; FI940689A0; ATE264591T1; DE69532883D1; EP0745300A1; JPH09508514A

Description

χ 106764

Tietoliikennekeskuksen monikielinen käytönohjausliitäntä

Keksinnön kohteena on tietoliikennekeskuksen, erityisesti puhelinkeskuksen, monikielinen käytönohjauslii-5 täntä.

Puhelinkeskuksissa on käyttö- ja ylläpito-yksikkö OMU (Operations and Maintenance Unit), joka käsittelee keskuksen käyttöön ja ylläpitoon liittyviä operaatiota. Se on rajapintana operaattorin ja keskusjärjestelmän välillä.

10 OM-yksikön kautta keskukset ovat liitetty käytönohjaus-verkkoon, jonka välityksellä teleoperaattori voi keskitetysti yhdestä paikasta hallita useita fyysisesti kaukana olevia keskuksia. Keskuksen OM-yksikkö kerää hälytyksiä ja tuottaa hälytysraportteja, se on myös yhteistoiminnassa 15 keskuksen keskusmuistin CM (Central Memory) kanssa, johon on tallennettu tilaajatietoa, veloitusta, signalointia, reititystä ja vaihteen konfigurointia koskevat tiedostot, jolloin operaattori voi lukea ja muuttaa näiden tiedostojen sisältöä. Sen laitteistoon (hardware) kuuluu mm. kes-20 kusyksikkö CPU ja erillisenä massamuistina yksi tai useita kiintolevyasemia sekä diskettiasema.

OM-yksikön ohjelmat ja yksikköön O&M-verkon kautta liitetty operaattorin tietokonepääte muodostavat keskuksen ja operaattorin välisen käytönohjausliitännän MMI (Man • · - 25 Machine Interface). Operaattori antaa paikallisesti tai kauko-ohjatusti komentoja keskukselle käyttämällä MML (Man-Machine Language) komentokieltä, jonka I/O-syntaksi on määritelty CCITT:n suosituksissa Z.317-Z.341. MML-kie-lessä jokaiselle toiminnolle on oma komento. Ohjelmisto on 30 hierarkkinen ja rakentuu seuraavista perustekijöistä: is-** tunnon alussa ollaan päätasolla, jolloin näytössä on luet telo komentoluokista. Komentoluokat muodostavat komento-luokan tason ja valitsemalla päätasolta yhden komentoluo-kan käyttäjälle tulee valikko sen luokan komentoryhmistä.

35 Kukin komentoryhmä on muodostettu 4-8 komennosta, jolloin 2 106764 valitsemalla haluttu komentoryhmä voidaan päästä haluttuun komentoon. Jako on funktionaalinen siten, että komento-luokka vastaa yhdestä toimintojen lohkosta, kuten tilaajahallinnan komennoista tai väylöityksen komennoista. Ko-5 mentoryhmä vastaa suppeammasta valikoimasta toisiinsa liittyvistä komennoista, esim. tilaajan lyhytnumerovalinnan käsittelyyn liittyvistä komennoista. Ohjelmisto pohjautuu menu-valikkoihin ja operaattoria opastetaan menun avulla askel askeleelta oikeaan komentoon. MMI-käytönoh-10 jausliittymä mahdollistaa useita samanaikaisia komentois-tuntoja samaan järjestelmään. Istunnot ovat täysin toisistaan riippumattomia, kuitenkin siten, että samojen tietojen manipulointi samaan aikaan eri istunnoista on estetty.

Kuviossa 1 on esitetty päätason menuvalikko. Siinä 15 kirjaimen vieressä on selväkielisenä komentoluokan nimi, jolloin kirjaimen valitsemalla pääsee ko. komentoluokan komentoryhmävalikkoon ja sieltä vastaavalla tavalla halutun komentoryhmän kirjaimen valitsemalla ryhmän komentoihin. Tämän jälkeen komento voidaan kirjoittaa. Komentomuo-20 to voisi olla esim. ZRCI:GSW:NCGR=OUTGRP; Komento käsittää komentokirjaimet, tässä XRCI, ja niitä seuraavat parametrit erotettuna kaksoispisteellä. Kun operaattori antaa komentoa, niin komentokirjainten annon jälkeen MML-ohjelma antaa tekstimuodossa tiedon, minkälaisia parametreja on 25 mahdollista käyttää ja jokaisen parametrin annon jälkeen ohjelma antaa seuraavaan parametriin liittyviä ohjeita. Ohjelma antaa kaikilla tasoilla operaattorille ohjeita, jolloin operaattorin tarvitsee vain harvoin hakea apua käsikirjoista. Komentojen antaminen ei vaadi mitään eri-30 tyisosaamista, vaan ainoa mitä vaaditaan on tietenkin se, » · * että operaattori ymmärtää sitä kieltä, jolla näytölle tekstimuodossa tulevat online-ohjeet ovat.

Opasteet samoin kuin ohjelman tulostamat otsikot on kirjoitettu tunnetuissa keskus järjestelmissä itse ohjelma-35 koodiin ja ne ovat yksikielisiä, tavallisin oletuskieli 3 106764 lienee englanti. Puhelinkeskuksia toimitetaan kuitenkin hyvin erilaisiin kieliympäristöihin, jolloin hyvätkään komentojen online-opasteet eivät ole riittäviä, jos niiden kielen ymmärtäminen on operaattoreille ylivoimaista. Tämän 5 vuoksi on valmistajilla tarve tuottaa sellaisia keskuksia, joiden MMI-käytönohjausliitännän tuottama teksti-informaatio olisi operaattorin omalla kielellä. Ongelmana on kuitenkin se, että keskuksien toimittaminen tietyn kielisillä opasteilla on hankalaa, koska tekstit liittyvät aiemmin 10 sanotun mukaisesti usein kiinteästi komentojen (englanninkielisiin) ohjelmiin.

Toinen ongelma liittyy MML-ohjelma tuottamaan tulos temuotoon, johon kuuluu otsikoita ja dataa. Kun verkoissa käytetään erillisen verkonhanintätietokoneen aja-15 mia hallintaohjelmia, jolloin verkonhallintatietokone ohjaa ohjausohjelmillaan puhelinkeskusta sen OM-yksikön I/O-liitännän kautta, on verkonhallintaohjelman ensin erotettava vastaanottamastaan MML-ohjelman tulosteesta tekstiosat, jonka jälkeen dataa voidaan vasta jatkokäsitellä. 20 Verkonhallintaohjelman on siten haettava tarvitsemansa tiedot OMU;n ohjelmajoukosta. Kun OMU:n ohjelmaan tehdään muutoksia, jolloin niiden vaste muuttuu, ei verkonhallintatietokone enää osaa erottaa, mitä informaatiota on käytettävä, joten verkonhallintaohjelma ei pysty ohjaamaan • ·< 25 keskusta halutulla tavalla.

Eräs ratkaisu ensimmäiseen ongelmaan on luonnollisesti kirjoittaa MML-ohjelma uudelleen tuottamaan tulosteita operaattorin haluamalla kielellä. Se on kuitenkin hankala tapa, koska toimittaja ei läheskään aina hallitse 30 operaattorin äidinkieltä riittävän hyvin. Tunnettu ratkai- *' su on myös käyttää operaattorin tietokoneen yhteydessä erillistä tekstitietokantaa. Siihen on tallennettu MML-ohjelman antama asetuskielinen (usein englanti) tekstitietue sekä tämän tekstitietueen käännös operaattorin äidinkie-35 lelle. Kun ohjelma antaa tekstitulosteen, operaattorin 4 106764 tietokone hakee tekstitietokannasta ensin vastaavan tekstin, hakee sitten tähän tekstiin linkitetyn käännöksen ja näyttää lopuksi käännöksen näyttölaitteella. Tämä tapa on etsintämenetelmän vuoksi hidas.

5 Patenttihakemuksesta EP-0121071, hakija IBM, on tunnettu menetelmä, joka mahdollistaa samanaikaisen monikielisen käytön dataprosessointijärjestelmässä. Menetelmässä sovellusohjelman halutessa lähettää viestin se pyytää tietyllä makrolla, joka sisältää viesti-indeksin, 10 viestin pyyntöpalvelua (Message Request service) suorit tamaan tehtävän. Palvelu ohjaa pyynnön viestin yhdistämis-lohkoon, joka viesti-indeksin ja kieli-indeksin, jonka operaattori on antanut istunnon alussa kirjoittautuessaan sisään, perusteella hakee massamuistiin tallennetusta 15 viestimallien kokoelmasta (Message Model Data Collection) oikean viestin oikealla kielellä. Tästä hakemuksesta on siten tunnettua muodostaa viesti ohjelmiston ulkopuolisen viestimallien kokoelman avulla. Tällaisen menetelmän haittana on kuitenkin se, että viestimallikokoelmasta tu-20 lee hyvin laaja, jolloin haku kahden indeksin perusteella voi kestää kauan ja lisäksi se, että kieltä ei voi vaihtaa istunnon kestäessä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada käy-tönohjausliitäntä, jonka avulla kielivaikeudet keskuksen 25 ohjauksessa on vältettävissä ja joka mahdollistaa operaattorille myös itse luoda tulostettavien tekstien kieli ja tulostusasu. Tällöin kirjoitusasultaan sanamerkkeihin kuten kiinaan ja japaniin perustuvan kielen operaattori voi parhaana asiantuntijana itse laatia tulostetekstit.

30 Toinen tavoite on aikaansaada käytönohjausliitäntä, • · • joka kohdekielisen tekstin sijasta tuottaa operaattorin haluamaa informaatiota.

Nämä tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella monikielisellä käytönohjausliitännällä.

35 Tässä keksinnössä on oivallettu soveltaa puhelin keskuksiin sinänsä tunnettua ohjelman ja siihen liittyvien 5 106764 tekstien eriyttämistä toisistaan. Keksinnön mukaiselle keskukselle on tunnusomaista kombinaatio kahdesta tunnusmerkistä. Ensimmäinen tunnusmerkki on se, että ensinnäkin ohjelmamoduleiksi koodatuista komentoryhmistä on erotettu 5 varsinaisesta ohjelmakoodista erillisiksi resurssitiedos-toiksi kaikki ne alfanumeeriset tiedot, joita MML ohjelma kussakin vaiheessa antaa operaattorille interaktiivisen istunnon aikana. Resurssitiedostoja voi olla useita ja niiden kunkin tekstit on kirjoitettu eri kielellä. Siten 10 voi olla esim. englanninkielinen, venäjänkielinen, saksankielinen jne. resurssitiedosto. Kussakin käytönohjausis-tunnossa tarvittavien ohjelmamodulien latauksen yhteydessä ladataan niihin liittyvät, halutulla kielellä olevat resurssit iedostot, jotka siten määräävät istunnossa nouda-15 tettavan käytönohjausliitännän kielen. Tällöin useat kielet ovat mahdollisia ja lisäksi kieltä voidaan vapaasti vaihtaa saman istunnon aikana, vaikka käytetään yhtä ja samaa komento-ohjelmistoa. Kielen valinta, lataus ja käyttö on nopeaa, operaattori ei huomaa merkittävää viivettä. 20 Ohjelmistoa voidaan rakentaa taloudellisesti ja koodia optimoiden välittämättä ohjelmointivaiheessa erikielisten versioiden yleensä aiheuttamiin merkistö- ja käännösongel-miin. Toinen tunnusmerkki on se, että ainakin yksi re-surssitiedosto on erityinen välikielitiedosto, joka ei 25 sisällä tekstiä ihmiskielellä vaan se sisältää alfanumeerisen tekstin sijasta välikieli-informaatiota.

Ensimmäisen suoritusmuodon mukaan välikieli-informaatio on yksilöllinen numerokoodi, jolloin OM-yksikön I/O-liitännän kautta tulevassa informaatiovirrassa on . 30 tekstiosuus korvattu yksilöllisellä numerokoodilla. Nume- N · < • rokoodi toimii hakuavaimena, jonka mukaan operaattorin tietokoneen massamuistista voidaan välittömästi hakea ha-kuavainta vastaava alfanumeerinen teksti tai muu tieto näytettäväksi näytössä.

35 Toisen suoritusmuodon mukaan välikielitiedosto on operaattorin itse luoma. Operaattori asettaa välikieli-in- « 106764 formaatioksi haluamiaan koodimerkkejä. Nämä koodimerkit korvaavat OMUtn I/O-liitännän kautta operaattorin tietokoneelle esim. verkonhallintatietokoneelle tulevassa informaatiovirrassa normaalit ihmiselle tarkoitetut tekstiosuu-5 det, jolloin alunperin ihmiselle tarkoitettu informaatiovirta on muutettu koneelle tarkoitetuksi ja konekäsit-telyyn sopivaksi. Koodit voivat olla erilaisia operaattorin tietokoneelle tarkoitettuja ohjausmerkkejä, joiden avulla operaattorin tietokone prosessoi tulevaa datavirtaa 10 halutulla tavalla. Näin käyttäjä pystyy helposti tuottamaan esim. erilaisia graafisia esityksiä komentovasteesta sen sijaan kun perinteinen keskus tuottaa samalle komen-tovasteelle otsikkotekstin ja sarjan peräkkäisiä numeroita. Perinteisen keskuksen tuottaman informaation muokkaa-15 minen on siten hankalaa kun taas tämän suoritusmuodon mukaisella tavalla operaattori saa automaattisesti tiedot halutussa asussa. Operaattorilla on vapaus luoda haluamansa määrän välikielitiedostoja ja hän voi vapaasti päättää, mitä välikielitiedostoa käytetään istunnon aikana.

20 Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtai semmin esimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää operaattorille näytettävää valikkoa päätasolla, • · 25 kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen monikielisen käytönohjausliitännän komentojen ohjelmakoodin ja tekstitiedostojen järjestelyä, kuvio 3 esittää ensimmäistä suoritusmuotoa ja kuvio 4 esittää toista suoritusmuotoa.

30 Kuvion 2 mukaisesti on keskuksessa OMU:n käytönoh- jausliitännän keskusmuistissa 4 viitenumerolla 1 merkitty MML-ohjelman ohjelmamoduleja. Siten esim. ohjelman päätasolle on oma ohjelmamodulinsa, jonka ohjelmakoodiin liittyy resurssitiedoston ASCII-tietue, joka tuottaa ku-35 vion 1 mukaisen näkymän operaattorin näyttölaitteelle.

7 106764

Vastaavasti kukin komentoryhmä on koodattu omaan ohjelma-moduliinsa, jolloin komentoryhmän noin 4-8 komentoa sisältyvät samaan, ohjelmateknisesti yhtenä kokonaisuutena käsiteltävään ohjelmakoodiin. Komentojärjestelmän ohjelmat 5 on talletettu levy- tai vastaavaan muistiin 3, josta ne ladataan suoritettavaksi silloin, kun ko. ryhmään kuuluvaa komentoa halutaan käyttää.

Keksinnön ensimmäisen osan mukaisesti ovat kaikki ohjelman moduleihin 1 liittyvät, operaattorin laitteen 10 näytölle tarkoitetut tekstit ja interaktiiviseen kommunikointiin liittyvät tekstit (opasteet, tulostusotsikot jne.) erotettu modulin ohjelmakoodista yhdeksi tai useammaksi erilliseksi resurssitiedostoksi 2a, 2b, 2c. Kukin resurssitiedosto sisältää tekstit halutulla kielellä. Re-15 surssitiedoston a tekstien kieli (a) voisi olla esim. englanti ja resurssitiedoston b tekstien kieli (b) voisi olla esim. venäjä. Jokaista kieltä varten tarvitaan oma resurssitiedosto jen kirjasto, jolloin istunnossa käytettäviä mahdollisia kieliä on siten yhtä monta kuin on resurssi-20 kirjastojakin.

Keksinnön toisen osan mukaisesti ainakin yksi resurssitiedosto 2c on erityinen välikielitiedosto. Välikieli ei ole mikään ihmiskieli, vaan tiedosto sisältää välikieli-informaatiota myöhemmin selitetyllä tavalla.

: 25 Yhteen istuntoon liittyvän modulin 1 ohjelmakoodin latauksen yhteydessä ladataan myös ko. ohjelmaan liittyvät resurssitiedostot keskusmuistiin 4. Voidaan menetellä myös siten, että vain keskuksen oletuskielen mukaiset resurssi-tiedostot ladataan aluksi yhteyden alussa levyltä 3. Oh-. 30 jelmakoodi 1 on yhteinen kaikille resurssitiedostoille kielille, vain aktiivisessa käytössä olevat resurssitiedostot operaattorin valinnan mukaan. Näyttöpäätteeltä 5 käytönohjaus voidaan siten suorittaa halutulla kielellä aivan samoin ehdoin kuin järjestelmän alkuperäisellä tai 35 oletuskielellä.

8 106764

Istunnon aikana voidaan milloin tahansa vaihtaa kieltä, jolloin komentojärjestelmä lataa ko. komentoryh-mään kuuluvan uuden kielen resurssitiedostot muistiin, ja istunto jatkuu toisen kielisenä. Vaihdot kielestä toiseen 5 ovat mahdollisia missä istunnon vaiheessa tahansa, esim. kielen vaihtoon määritellyn kontrollinäppäimen avulla. Mahdollisessa rinnakkaisessa istunnossa tehdään vastaavalla tavalla, istuntojen toimiessa samanaikaisesti ja toisistaan riippumatta. Kielen vaihto voidaan tehdä istunto-10 kohtaisesti. Rinnakkainen istunto voi noudattaa omaa kieltä täysin riippumatta muiden istunnon kielistä. Näin keskuksessa voi olla useita kieliä (jopa kymmeniä tarvittaessa) samanaikaisesti.

Kuvio 3, jossa on käytetty soveltuvin osin samoja 15 viitenumerolta kuin kuviossa 2, esittää välikielitiedoston 2c ensimmäistä edullista suoritusmuotoa. Jos esimerkiksi käytönohjausliitännässä käytetyn lähdekielen kuten englanti ja halutun kohdekielen kuten esim. kiina, väliset rakenteelliset ja loogiset erot ovat liian suuret, jotta ky-20 seiseen käytönohjausliitäntään olisi mahdollista toteuttaa järkevä kohdekielinen komentorakenne, voidaan kohdekielen resurssitiedosto toteuttaa resurssitiedoston 2c välikielen avulla. Tämä tapahtuu siten, että välikieltä sisältävä resurssitiedosto 2c sisältää hakuavaimia, jotka voivat • · ( 25 olla numerokoodeja. Ohjelman edetessä kohtaan, jossa se tulostaisi normaalisti jonkin kielisen tekstin, se tulos-taakin - välikielisen resurssitiedoston ollessa valittuna - yksilöllisen koodin. Ohjelman antaessa vastetta operaattorin tietokoneelle 5, on datavirran joukossa mainittuja 30 hakuavaimena toimivia koodeja. Operaattori on luonut oman kohdekielisen tietokannan 31, jossa jokaiselle teksti-tietueelle on annettu hakuavain. Operaattorin tietokoneen 5 vastaanottaessa hakuavaimen se pystyy välittömästi ja lähes viiveettä hakemaan tietokannasta 31 hakuavainta vas-35 taavan tekstin ja näyttämään sen koneen 5 näytössä.

9 106764 Tämän suoritusmuodon etuna on se, että komentojärjestelmän opasteita ja tekstejä ei tarvitse kääntää kohdekielelle sellaisenaan, vaan kohdekielisten resurssitiedos-tojen sijasta muistiin ladataan välikieliset resurssitie-5 dostot 2c, jotka toimivat tulkkina luonnollisella kielellä toteutetun käyttöliittymän ja MML-ohjelman välillä. Väli-kieli on operaattorille läpinäkyvä ja sillä ohjataan operaattorin päätelaitteen 5 esim. kohdekielistä näppäimistöä ja kuvaruudun merkkigeneraattoria tai esim. PC-tietoko-10 neessa olevaa ohjelmaa, joka suorittaa välikielen ja kohdekielen välisen käännöksen.

Kuvio 4, jossa on käytetty soveltuvin osin samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 2 ja 3, esittää välikieli-tiedoston 2c toista edullista suoritusmuotoa. Se soveltuu 15 erityisesti käytettäväksi silloin, kun keskusta ohjataan erillisen verkonohjaustietokoneen 41 välityksellä. MML-ohjelman vaste tekstiosuuksineen on tarkoitettu ihmiselle mutta on hankala koneelle, koska vasteen muokkaaminen edellyttäisi tekstien poistoa. Tämä hankaluus poistuu si-20 ten, että operaattori luo itse välikielisen resurssitie-doston 2c asettamalla alfanumeerisen tekstin sijaan haluamiaan koodimerkkejä,jolloin MML-ohjelman tuottama informaatiovirta on muutettu konekäsittelyyn sopivaksi. Kun verkonhallintatietokoneelle 41 tulevassa informaatiovir- • ♦ - : 25 rassa normaali ihmiselle tarkoitettu tekstiosuus on kor vattu ohjauskoodilla, toimii verkonhallintatietokone 41 näiden koodien mukaisesti. Koodien avulla voidaan poistaa tiedoston osia, järjestellä tietueita uudelleen jne.. Näin tietokoneella 41 voidaan helposti tuottaa tulevaa datavir-30 taa halutulla tavalla prosessoimalla mm. erilaisia graa-*> fisiä esityksiä näytettäväksi näyttölaitteessa 42.

Tämän suoritusmuodon etuna on se, että MML-ohjelmaa muuttamatta ja keskuksen toimintaa mitenkään häiritsemättä operaattori voi itse muokata ohjelman vasteet haluamallaan 35 tavalla. MML-ohjelmakoodiin mahdollisesti myöhemmin tehtä- 10 106764 vät muutokset eivät vaikuta lainkaan operaattorin suorittamaan vasteiden käsittelyyn.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutusmuodot eivät rajoitu yllä esitettyihin esimerk-5 keihin, vaan että ne voivat vaihdella jäljempänä olevien patenttivaatimusten puitteissa.

• · • ·

Claims

11 106764

1. Monikielinen tietoliikennekeskuksen käytönoh-jausliitäntä, joka välittää keskukseen ulkoisesta lait- 5 teestä (5) annettavan ohjauksen ja joka välittää ohjaus-vasteen mainitulle laitteelle näytettäväksi kohdekielisenä, ja jossa käytönohjausohjelmisto (1) muodostuu ohjelma-moduleista, tunnettu siitä, että 10 kaikki käytönohjausliitännän kanssa käytävään in teraktiiviseen kommunikointiin liittyvät alfanumeeriset tiedot on erotettu ohjelmamodulin ohjelmakoodista eri kohdekieliseksi resurssitiedostoksi (2a,2b), ainakin yksi resurssitiedosto (2c) on välikieli-in-15 formaatiota sisältävä välikielitiedosto, joka välikieli-informaatio ei ole kohdekielistä alfanumeerista tietoa, kussakin käytönohjausistunnossa tarvittavien ohjel-mamodulien latauksen yhteydessä ladataan niihin liittyvät oletuskieliset resurssitiedostot sekä käyttäjän valitsemat 20 resurssitiedostot.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käytönohjausliitäntä, tunnettu siitä, että välikielitiedoston välikieli-informaatio muodostuu hakuavaimista ja että ulkoiseen laitteeseen (5) on kytketty kohdekielinen alfanu- ·« 25 meerista tietoa sisältävä tietokanta (31), jonka jokaisen tietoyksikön hakuavain on välikielitiedostossa, jolloin ulkoinen laite, vastaanottaessaan käytönohjausliitännän välikielitiedostosta (2c) hakuavaimen, välittömästi hakee hakuavainta vastaavan alfanumeerisen tiedon näytettäväksi 30 laitteen (5) näytöllä. *1

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käytönohjausliitäntä, tunnettu siitä, että välikielitiedoston (2c) välikieli-informaatio käsittää ohjauskoodeja ja että ulkoinen laite on erillinen tietokone (41), jolloin oh-35 jauskoodit on valittu tarkoituksenmukaisesti siten, että 12 106764 tietokoneen vastaanottama datavirta on sopiva prosessoitavaksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käytönohjausliitäntä, tunnettu siitä, että istunnon aikana kie-

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käytönohjausliitäntä, tunnettu siitä, että useamman kuin yhden 10 käyttäjän rinnakkaisistunnossa kieli on valittavissa käyttäjäkohtaisesti .

5 Ien vaihto suoritetaan tuomalla muistissa olevien resurs-sitiedostojen rinnalle halutut vastaavat toisenkieliset resurssitiedostot.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käytönohjausliitäntä, tunnettu siitä, että tietokanta (31) on operaattorin luoma.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käytönohjauslii täntä, tunnettu siitä, että välikieli-informaationa olevat hakuavaimet ovat operaattorin luomat ja väli-kielitiedostoksi tallentamat.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen käytönohjauslii- 20 täntä, tunnettu siitä, että välikieli-informaationa olevat ohjauskoodit ovat operaattorin luomat ja vä-likielitiedostoksi tallentamat. 1 < 13 106764