FI106434B - Lääkehengityslaite - Google Patents

Description

106434 Lääkehengityslaite Tämä keksintö koskee iääkehengityslaitetta, jota käytetään aktiivisen jauhemaisen tai nestemäisen aineen sisäänhengittämiseksi, mainittu laite käsit-5 tää kammion, johon aktiiviaine voidaan imeä dispergoituneessa tilassa, ja suu-kappaleen, jonka avulla potilas voi hengittää sisäänsä dispergoitunutta aktiiviai-netta dispergointikammiosta.

Erilaisia suoritusmuotoja yllämainitun tyyppisistä inhalaattoreista tai laitteistoista tunnetaan esimerkiksi julkaisusta EP-A-0 384 050. Näiden tunnet-10 tujen laitteiden toiminta riippuu potilaan voimakkaan sisäänhengityksen aiheuttaman hengityslaitteen läpi tapahtuvan ilmavirtauksen syntymisestä. Tämä ilmavirtaus saa aktiiviaineen siirtymään säiliöstä ilmavirtaukseen, johon se disper-goituu. Täten, näiden tunnettujen laitteiden tehokkuus on suuressa määrin riippuvainen potilaan kyvystä tuottaa voimakas sisäänhengitysilman virtaus. Tämä 15 tarkoittaa, että ei vain pienet lapset, vaan myös aikuiset potilaat, joiden keuhkojen toiminta on heikentynyt syystä tai toisesta, eivät voi käyttää näitä tunnettuja laitteita tehokkaasti.

Lääkesumuttimet, joiden toiminta perustuu kaasumaisen ponneaineen tai paineistetun kaasun, kuten freonin, käyttöön, ovat myös tunnettuja. 20 Kuitenkin tällaisten kaasumaisten ponneaineiden käyttö usein aiheuttaa ei-toivottavia sivuvaikutuksia potilaille.

Tämä keksintö tuottaa yllämainitun tyyppisen lääkehengityslaitteen, jonka avulla jauhemainen tai nestemäinen aktiiviaine voidaan dispergoida tehokkaasti ilmaan tai kaasuun laitteen dispergointikammiossa käyttämättä erityi-"··' 25 siä kaasumaisia ponneaineita, jopa silloin, kun potilaan keuhkojen toiminta on heikko tai heikentynyt.

Keksinnön mukaiselle lääkehengityslaitteelle on ominaista, että dis-pergointikammiota rajaa ainakin yksi seinämän osa, jota voidaan liikuttaa eri asemien välillä, joissa kammio saavuttaa minimitilavuutensa ja maksimitilavuu-30 tensa, ja jossa on laitteet liikkuvan seinämän osan jännittämiseksi kohti asemaa, • « " ·· jossa dispergointikammio saavuttaa maksimitilavuutensa imeäkseen aktiiviai- netta säiliöstä dispergointikammioon.

Liikkuvan seinämän osaa tai osia voidaan liikuttaa maksimitilavuut-taan kohti siirtolaitteiden avulla voimalla tai nopeudella, joka on riittävä muo-35 dostamaan sopivan tyhjön dispergointikammioon. Tämä saa aikaan ilman virta- 2 106434 usta ulkoilmasta dispergointikammioon, ja ilmavirtaus on riittävän voimakas aiheuttaakseen säiliöstä syötettävän aktiiviaineen tehokasta dispergoitumista.

Kun aktiiviaine on dispergoitunut dispergointikammion ilmaan, potilas voi ilman vaikeuksia hengittää dispergointikammiosta ilmaa ja siihen dispergoi-5 tunutta aktiiviainetta sisäänsä suukappaleen kautta, jolloin aktiiviaine joutuu potilaan keuhkoihin.

Aktiiviainesäiliö ja tarpeelliset laitteet tämän aineen siirtämiseksi dispergointikammioon imettävään ilmavirtaan, kun liikkuvaa seinämän osaa tai osia liikutetaan maksimitilavuutta kohti, voivat olla keksinnön mukaisen hengityslait-10 teen olennaisia osia. Vaihtoehtoisesti keksinnön mukaisen hengityslaitteen dis-pergointikammio voidaan sovittaa liitettäväksi toiseen erilliseen hengityslaittee-seen, jonka toiminta perustuu potilaan sisäänhengityskykyyn, esimerkiksi, kuten ruotsalaisessa patenttiselityksessä no 453 566 on kuvattu.

Kun potilas hengittää ilmaa ja aktiiviainetta dispergointikammiosta 15 keuhkoihinsa, pitäisi olla mahdollista korvata sisäänhengitetty ilma ilmalla, joka virtaa dispergointikammioon ulkopuolelta. Tällainen korvaavan ilman virtaus dispergointikammioon voi tapahtua esimerkiksi mainitun erillisen hengityslaitteen kautta. Laite voi vaihtoehtoisesti tai lisäksi olla varustettu venttiililaitteilla, jotka muodostavat yhteyden dispergointikammion ja ulkoilman välille, kun mainittu 20 kammio saavuttaa maksimitilavuutensa tai välittömästi ennen sitä. Tällaista venttiililaitetta voidaan käyttää manuaalisesti tai se voidaan asentaa avautumaan automaattisesti, kun dispergointikammio saavuttaa maksimitilavuutensa tai välittömästi ennen sitä.

Dispergointikammio voi käsittää kokoonpuristettavan pullistuman, ko- ’·· 25 koonpainuvia palkeita, tai vastaavan pumppauslaitteen, joka käsittää muotoa muuttavia seinämän osia, jotka voidaan palauttaa kokoonpuristetusta tai ko-koonpainetusta tilasta pudistettuun tilaan luontaisten joustovoimien tai erityisen elastisen palautuslaitteen avulla. Edullisessa suoritusmuodossa kuitenkin dispergointikammio käsittää sylinterin, johon on sijoitettu mäntä, jota voidaan siirtää 30 edestakaisin, ulos- ja sisäänvedetyn aseman välillä.

« · ·· Mäntä voi olla liitetty männän varteen, jonka avulla mäntää voidaan liikuttaa manuaalisesti ulosvedetyn ja sisääntyönnetyn asennon välillä niin, että ilmaa, johon aktiiviainetta dispergoituu, vedetään dispergointikammioon. Jotta saavutetaan tasaisempi ilman imu dispergointikammioon ja aktiiviaineen tasai-35 sempi dispergoituminen tähän ilmaan aika ajoin on tarkoituksenmukaista kuitenkin siirtää mäntää ulosvedetystä asennosta toiseen asentoon voiman vaikutuk- 3 106434 sesta, joka voidaan pitää suurin piirtein tasaisena aika ajoin ja joka voidaan valita niin, että saavutetaan optimaalinen ilmavirtauksen nopeus. Täten mäntä voi olla jousijännitetty ala-asentoonsa, irrotettava lukituslaite on asennettu pitämään irrotettavasi mäntää ulosvedetyssä yläasennossaan. Mäntä voidaan sitten ma-5 nuaalisesti ja jousijännitystä vastaan siirtää yläasentoonsa, jossa dispergointi-kammio saavuttaa minimitilavuutensa, ja mäntä voidaan irrotettavasi lukita tähän asentoon. Kun lukituslaite irrotetaan, mäntä mieluummin nopeasti palautuu ala-asentoonsa jousijännityksen vaikutuksesta, ja tässä asennossa dispergointi-kammio saavuttaa maksimitilavuutensa. Tällainen männän liike luo voimakkaan 10 ilmavirtauksen dispergointikammiota kohti, johon aktiiviaine imetään säiliöstä.

Ainakin yksi läpimenevä aukko, joka yhdistää dispergointikammion ulkoilmaan, voi olla sylinterin seinämässä kohdassa, joka on välittömästi männän sisäpuolella männän ollessa ala-asennossa. Männän kanssa yhdessä tällaiset aukot voivat toimia ylläkuvattuina venttiililaitteina, koska dispergointikam-15 mio on automaattisesti yhteydessä ulkoilmaan tällaisten aukkojen kautta välittömästi ennen kuin dispergointikammio saavuttaa maksimitilavuutensa. Kun mäntä on ohittanut mainitut aukot tai se ei peitä niitä, ilmaa voi virrata sylinteriin tai dispergointikammioon mainittujen aukkojen kautta männän liikkeen viimeisimmässä vaiheessa dispergointikammioon syntyvän tyhjön vuoksi. Tällainen 20 ilman sisäänvirtaus luo turbulenssia dispergointikammioon, mikä edistää aktiivi-aineen dispergoitumista kammiossa olevaan ilmaan.

Kuten aiemmin on mainittu, potilas voi nyt hengittää sisäänsä aktiivi-ainetta dispergointikammiosta suukappaleen avulla, joka voidaan pysyvästi liittää dispergointikammioon tai joka voidaan liittää sen päälle, kun aktiiviainetta on 25 imetty dispergointikammioon. Jotta estetään aktiiviaineen joutuminen ulos dispergointikammiosta ja hukkaantuminen, kun potilas hengittää ulos tai puhaltaa suukappaleen läpi, suukappale voi olla yhteydessä dispergointikammioon yksisuuntaisen venttiilin kautta, joka päästää ilman virtaamaan vain dispergointikammiosta ulos. Suukappale on edullisesti yhteydessä uloshengityskanavaan, 30 joka käsittää yksisuuntaisen venttiilin, joka päästää ilman virtaamaan vain suu- »i kappaleesta ulos. Potilas voi silloin vapaasti hengittää sisään ja ulos suukappaleen kautta, ja sisään hengitettävä ilma tulee dispergointikammiosta, kun taas uloshengitettävä ilma virtaa ulos uloshengityskanavassa olevan yksisuuntaisen venttiilin kautta.

35 Säiliö tai varasto, josta aktiiviaine vapautetaan, voidaan säätää va pauttamaan aktiiviainetta mitattuina standardiannoksina, jotka sopivat aikuisten * 4 106434 käytettäviksi, katso esimerkiksi yllä mainittu ruotsalainen patentti. Kuitenkin tuo standardiannos on liian suuri, kun potilas on lapsi. Sen vuoksi keksinnön mukaisesti dispergointikammio voi käsittää sisääntulokammion, joka on yhteydessä säiliöön ja pääkammioon. Sisääntulokammio voidaan sitten irrotettavasi! kytkeä 5 pääkammioon liitoskanavan kautta, ja suukappale voidaan liittää sisääntulo-kammioon liitoskanavan kautta, kun sisääntulokammio on erotettu pääkammi-osta. Vaihtoehtoisesti sisääntulokammio voi olla yhteydessä pääkammioon yksisuuntaisen venttiilin kautta, joka päästää ilmavirtauksen vain sisääntulokam-miosta pääkammioon. Tässä tapauksessa suukappale voi olla pysyvästi tai iγιο rotettavasti liitetty sisääntulokammioon. Kun aktiiviaine on dispergoitunut sisääntulokammion ja pääkammion muodostamassa dispergointikammiossa olevaan ilmaan, sisääntulokammio voidaan haluttaessa erottaa pääkammiosta, ja varustaa suukappaleella, jos sitä ei vielä ole asennettu sisääntulokammion päälle. Potilas voi tällöin hengittää ilmaa ja siihen dispergoitunutta aktiiviainetta 15 sisäänsä sisääntulokammiosta, mutta ei pääkammiosta. Sisääntulokammion tilavuus voidaan valita niin, että aktiiviaineen määrä, joka dispergoituu sisääntulo-kammiossa olevaan ilmaan, on säädetty sopivaksi kyseiselle potilaalle, joka voi olla esimerkiksi lapsi.

Sisääntulokammio voi olla mahdollisesti suunniteltu niin, että sen tila-20 vuutta voidaan säätää. Esimerkiksi sisääntulokammio voi käsittää sylinterin ja siihen liikkuvaksi sijoitetun männän, joka voidaan lukita haluttuun asentoon. Tällä tavalla sisääntulokammion tilavuutta voidaan säätää lapsen iän mukaisesti. Jos potilas on lapsi, joka tarvitsee aktiiviainetta määrän, joka vastaa puolta aikuiselle sopivasta annoksesta, sisääntulokammion tilavuus voidaan säätää niin, 25 että se on suurin piirtein yhtä suuri kuin pääkammion tilavuus.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sisääntulokammiota, jonka tilavuus on suurin piirtein vakio, muuttumaton.

Tässä tapauksessa lääkehengityslaite voi koostua kahdesta tai useammasta sisääntulokammiosta, joilla on erilaiset tilavuudet ja/tai muodot. Silloin 30 on mahdollista valita sisääntulokammio, jonka tilavuus on sopiva kyseiselle po- •« tilaalle.

Vaihtoehtona erilaisten sisääntulokammioiden tai säädettävätilavuuk-sisen sisääntulokammion käytölle, pääkammiota rajaavassa sylinterissä olevan männän isku kahden pääteaseman välillä voi olla säädettävä. Tällöin männän 35 iskun pituus kasvaa, kun sisääntulokammiossa olevan aktiiviaineen määrää alennetaan.

5 106434

Sisääntulokammio voi olla muodoltaan jokin sopiva. Esimerkiksi si-sääntulokammio voi olla pallomainen, pyöreä sylinterimäinen tai sen sisäseinä-mä voi olla jokin muu pyörähdyspinta. Siinä tapauksessa, kun sisääntulokammi-ossa on sylinterimäinen seinämäosa, säiliö on edullisesti liitetty sisääntulokam-5 mioon kanavan kautta, joka on suunnattu suurin piirtein sylinterimäisen seinämän osan kehälle niin, että syntyy pyörteinen ilmavirtausmalli, joka edistää aktii-viaineen dispersiota.

Kuten aiemmin mainittiin, suukappale voi olla pysyvästi liitetty si-sääntulokammioon, mutta suukappale on edullisesti irrotettavasti liitetty sisään-10 tulokammioon niin, että samaa suukappaletta voidaan käyttää erilaisissa si-sääntulokammioissa. Kun sisääntulokammio on erotettu pääkammiosta, se osa liitoskanavaa, joka on muodostettu sisääntulokammion päälle, voidaan sulkea sopivalla kannella, ja suukappale voidaan sitten asentaa toiseen sisääntulokammion kohtaan. Vaihtoehtoisesti mainittu liitoskanavan osa voi käsittää yksi-15 suuntaisen venttiilin, joka estää ilmaa imeytymästä sisääntulokammioon tämän liitoskanavan osan kautta.

Suukappale voi olla yhtä yksikön kanssa, joka käsittää uloshengitys-kanavan ja siihen asennetun yksisuuntaisen venttiilin niin, että potilas voi hengittää sisään ilmaa ja siihen sisääntulokammiossa dispergoitunutta aktiiviainetta 20 hengittämällä sisään ja ulos tai luonnollisesti hengittämällä suukappaleen kautta.

Jousi, joka jännittää mäntää ala-asennosta yläasentoon voi olla niin vahva, että on vaikeata tai mahdotonta manuaalisesti siirtää mäntää jousijänni-tystä vastaan käyttämättä erityisiä siirtolaitteita. Laite voi esimerkiksi lisäksi käsittää vipulaitteen männän siirtämiseksi jousijännitystä vastaan ala-asennosta 25 yläasentoon.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lisää viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukuva ja osittainen leikkauskuva keksinnön mukaisen lääkehengityslaitteen eräästä suoritusmuodosta, 30 kuvio 2 kuvaa samaa kuin kuvio 1 välittömästi hengityslaitteen käytön jälkeen, kuvio 3 on perspektiivikuva kuvioissa 1 ja 2 esitetystä laitteesta, jonka päälle on asennettu sisääntulokammio, joka muodostaa osan dispergointikam-miota, ja 35 kuvio 4 on perspektiivikuva, jossa suukappaleella varustettu sisään tulokammio on irrotettu pääkammiosta.

6 106434

Piirustuksissa esitetty hengityslaite käsittää sylinterimäisen säiliön tai sylinterimäisen dispergointikammion 10, joka on yläpäästään suljettu kannella 11. Mäntä 12 (kuviot 1 ja 2) on asennettu liikkuvaksi sylinterimäiseen säiliöön 10. Mäntä on liitetty männän varteen 13 ja se liikkuu ylemmän, kuviossa 2 piste-5 viivoilla kuvatun, asennon ja alemman, kuvioissa 1 ja 2 kiinteillä viivoilla kuvatun aseman välillä. Männän varsi 13, joka ulottuu ylöspäin kanteen 11 muodostetusta putkimaisesta osasta 14, on varustettu tartuntaosalla 15, joka voi olla muotoiltu renkaaksi, kuten kuvioissa on esitetty. Kierrejousi 16, joka ympäröi männän vartta 13 ja jonka vastakkaiset päät on kytketty männän 12 yläpintaan 10 ja putkimaisen osan 14 yläpäätyseinämään 17, jännittää mäntää 12 ala-asentoon tai kuviossa 1 esitettyyn pohja-asentoon. Mäntä 12 voidaan irrotetta-vasti lukita yläasentoonsa, joka on esitetty kuviossa 2 katkoviivoilla, irrotettavan lukitusosan 18 avulla. Kuten kuvataan, lukitusosa 18 voi olla sijoitettu putkimaisen osan 14 yläosaan ja sovitettu toimimaan yhdessä männän varren 13 kans-15 sa. Esimerkiksi, lukitusosa voi olla pidätinosa, joka on sijoitettu irrotettavasti putkimaiseen osaan 14 nähden ja joka voidaan kytkeä männän varteen muodostettuun olakkeeseen tai kosketuspintaan.

Sen lisäksi kanteen 11 on muodostettu pari ylöspäin suunnattuja putken osia 19 ja 20. Kuten kuvioissa 1 ja 2 on kuvattu putken osaan 19 asenne-20 taan tavanomaisen inhalaattorin 22 suukappale 21, joka voi esimerkiksi olla ruotsalaisessa patentissa no 453 566 julkaistua tyyppiä. Suukappaleyksikkö 23, joka käsittää suukappaleen tai naamarin 24, on irrotettavasti asennettu putken osaan 20. Suukappaleyksikkö 23 rajaa sisäänhengityskanavan, joka yhdistää naamarin 24 sylinterimäisen säiliön 10 sisätilaan putkimaisen osan 20 kaut-25 ta. Suukappaleyksikkö 23 lisäksi käsittää uloshengityshaaran 25, joka rajaa uloshengityskanavan, joka on erotettu sisäänhengityskanavasta. Uloshengitys-kanava käsittää yksisuuntaisen venttiilin 26, joka voi esimerkiksi olla läppävent-tiili, joka päästää ilman virtaamaan sisäänhengityskanavan kautta säiliöstä 10 naamaria tai suukappaletta 24 kohti, mutta estää ilma virtaamasta vastakkai-30 seen suuntaan. Uloshengityskanava myös käsittää yksisuuntaisen venttiilin 27, t .· _ joka päästää ilman virtaamaan ulos uloshengityskanavasta, kun taas ilmaa ei pääse virtaamaan ulkoa uloshengityskanavaan ja siitä eteenpäin.

Käytettäessä inhalaattoria 22 normaalisti, suukappale 21 työnnetään potilaan huulien väliin. Sen jälkeen potilas hengittää sisään voimakkaasti, jolloin 35 standardiannos jauhemaista inhalaatioainetta dispergoituu ilmaan, joka on saatu virtaamaan inhalaattorin 22 läpi. Kuitenkin jotkut potilaat, kuten lapset ja aikui- 7 106434 set, joiden keuhkojen toiminta on heikentynyt, eivät pysty hengittämään sisään riittävän voimakkaasti, jotta varmistutaan, että inhalaattori 22 toimii optimaalisesti. Tämä ongelma voidaan ratkaista käyttämällä kuvioissa 1 ja 2 esitettyä hengityslaitetta. Lääkehengityslaite toimii seuraavalla tavalla: 5 Mäntä 12 voidaan manuaalisesti siirtää kuviossa 2 katkoviivoilla esi tettyyn yläasentoonsa, tartuntaosan 15 avulla, jolloin kierrejousi 16 puristuu akselin suuntaisesti. Mäntä ja männän varsi voidaan lukita tähän asentoon lukitus-osan 18 avulla. Kun lukitusosa 18 vapautetaan, mäntä 12 siirtyy nopeasti kohti alempaa, kuvioissa 1 ja 2 kiinteällä viivalla esitettyä, alinta asentoa kohti, jousen 10 16 jännityksen vaikutuksesta. Koska irrotettava kansi 11 on tiiviisti liitetty säiliön 10 yläreunaan ja koska yksisuuntainen venttiili 26 estää ulkoilman ilmaa imeytymästä suukappaleen 23 kautta, männän 12 äkillinen alaspäin suuntautuva liike synnyttää tyhjön sylinterimäisen säiliön 10 sisälle. Tämä tyhjö luo voimakkaan ilman virtauksen inhalaattorin 22 läpi. Siten mainittu standardiannos inhalaatio-15 ainetta dispergoituu säiliöön 10 imeytyneeseen ilmaan. Säiliön 10 sylinterimäisen seinämän alaosaan voidaan muodostaa yksi tai useampi aukko 28. Edullisesti kaikki nämä aukot on sijoitettu suurin piirtein samanlaisten pienien välimatkojen päähän säiliön pohjasta. Kun mäntä 12 on ohittanut nämä aukot kulkiessaan alaspäin, ilmaa voi virrata säiliöön näiden aukkojen 28 kautta, jolloin säiliön 20 10 sisälle syntyy lisääntynyttä turbulenssia ja tämä turbulenssi edesauttaa jau hemaisen inhalaatioaineen parempaa dispersiota säiliössä olevaan ilmaan. Naamari 24 voidaan nyt sijoittaa potilaan kasvoja 29 vasten (kuvio 2) niin, että asettuu tiiviisti potilaan kasvoja vasten nenän ja suun ympärille, ja potilas voi sen jälkeen hengittää syvään yhden tai useamman kerran, jolloin ilma ja siihen dis-*· 25 pergoitunut aktiiviaine imeytyy potilaan keuhkoihin säiliöstä 10. Kun potilas hengittää sisään, ilma virtaa säiliöstä 10 putken osan 20, suukappaieyksikön 23 inhalaatiokanavan ja siihen sijoitetun yksisuuntaisen venttiilin 26 kautta ja edelleen potilaan keuhkoihin, kuten kuviossa 2 nuolella 30 on esitetty. Kun potilas hengittää ulos, ilma virtaa ulos potilaan keuhkoista yksisuuntaisen venttiilin 27 30 läpi ja edelleen ulkoilmaan uloshengityskanavan 25 kautta. Yksisuuntainen venttiili 26 estää kuitenkin uloshengitysilmaa kulkemasta säiliöön 10. Nyt uusi standardiannos inhalaatioainetta voidaan siirtää inhalaattoriin 22 sisältyvän an-nostuslaitteen avulla ja sen jälkeen hengityslaite toimii, kuten aiemmin kuvattiin.

Inhalaatioaineen standardiannos aikuispotilasta varten ylittää huo-35 mattavasti lapsipotilaalle soveltuvan annoksen. Inhalaatioaineen annos voidaan tietenkin sovittaa lapsipotilaan pituuden tai iän mukaan. Kuitenkin tämä voisi tar- « 8 106434 koittaa, että olisi välttämätöntä markkinoida lukuisia eri kokoisia inhalaattoreita 22, jotka käsittävät eri annoksia. Tämä ongelma voidaan ratkaista keksinnön mukaisen lääkehengityslaitteen avulla.

Kuviossa 3 esitetään kuvioiden 1 ja 2 mukaista lääkesumutinta, jossa 5 inhalaattori 22 on poistettu putkiosasta 19, joka on suljettu kannen tai stopparin 31 avulla. Suukappaleyksikkö 23 on irrotettu putkiosasta 20 ja korvattu T-kappaleella 32, joka käsittää yksisuuntaisen venttiilin 33, joka päästää ilman virtaamaan T-kappaleen vapaiden haarojen kautta ja edelleen säiliöön 10, mutta ei vastakkaiseen suuntaan. Suukappaleyksikkö 23 on asennettu T-kappaleen 10 toiseen haaraan 34, kun taas apukammio tai tulokammio 36 on asennettu T-kappaleen toiseen haaraan 35. Sylinterin 36 sisäseinämä on tiiviissä kontaktissa haaran 35 ulkopinnan kanssa, jonka kehä voidaan varustaa tiivistereunoilla. Rengasmainen holkki 37, joka on valmistettu kumista, muovista tai muusta joustavasta materiaalista, voidaan asentaa apusylinterin 36 toiseen päähän ja 15 se muodostaa aukon, johon inhalaattorin 22 suukappale 21 voidaan tiiviisti asentaa.

Kuviossa 3 esitettyä lääkehengityslaitetta voidaan käyttää edellä kuvatulla tavalla. Kun mäntä 12 siirretään alimpaan asentoonsa kierrejousen 16 jännityksen vaikutuksesta, säiliöön 10 syntyvä tyhjö saa ilman virtaamaan inha-20 laattorin 22 läpi ja standardisoitu annos inhalaatioainetta dispergoituu ilmavirtaan. Täten ilma ja siihen dispergoitunut aine eivät täytä ainoastaan tulokam-miota tai apusylinteriä 36, vaan myös sylinterimäisen kammion tai pääkammion 10. Nyt potilas voi hengittää sisäänsä apukammiossa tai tulokammiossa 36 olevaa ilmaa ja inhalaatioainetta hengittämällä naamarin 24 kautta edellä kuvatulla 25 tavalla. Kuitenkaan potilas ei voi hengittää pääkammiossa olevaa ilmaa ja inhalaatioainetta. Haluttaessa T-kappale 32 ja siihen asennetut osat voidaan poistaa putken osasta 20 ennen kuin potilas hengittää ilmaa apukammiosta 36. Apusy-linterin tai tulokammion 36 tilavuuden ja pääkammion 10 tilavuuden suhde voidaan valita niin, että potilas voi hengittää halutun osan inhalaatioaineen stan-30 dardiannoksesta, joka vapautetaan inhalaattorista 22. Apusylinteri tai tulokam- •« mio 36 voidaan korvata toisella apusylinterillä 38, jonka tilavuus on suurempi tai pienempi kuin apusylinterin 36 tilavuus, minkä avulla potilaan apusylinteristä tai tulokammiosta hengittämä aktiiviaineen määrä säädetään lapsen iän ja/tai pituuden mukaan.

35 Olisi ymmärrettävä, että piirustuksissa esitetyn suoritusmuodon eri laiset muutokset voidaan tehdä tämän keksinnön suoja-alan puitteissa. Esimer- 106434 g kiksi sylinterimäinen säiliö 10 voidaan korvata palkeilla tai kokoonpuristettavalla pullistumalla, jonka avulla inhalaatioaineen annos voidaan riittävän voimakkaasti imeä inhalaattorista 22. Olisi myös mainittava, että inhalaattori 22 voi olla jotain sellaista tyyppiä, joka sopii toimimaan, kun potilas hengittää ilmaa sen kautta.

5 Vaikka keksinnön mukainen hengityslaite on julkaistu erityisesti viitaten inha-laattoreihin, joita käytetään jauhemaisten inhalaatioaineiden yhteydessä, olisi ymmärrettävä, että keksinnön mukaista inhalaattoria voidaan myös käyttää in-halaattoreissa, jotka toimivat nestemäisten inhalaatioaineiden kanssa.

« <

Claims (18)

1. Lääkehengityslaite, jota käytetään aktiivisen jauhemaisen tai nestemäisen aineen sisäänhengittämiseksi säiliöstä (22), mainittu laite käsittää kammion (10, 36, 38), johon aktiiviaine voidaan imeä dirpergoituneessa tilassa, 5 ja suukappaleen (24), jonka avulla potilas (29) voi hengittää sisäänsä disper-goitunutta aktiiviainetta dispergointikammiosta (10, 36, 38), tunnettu siitä, että dispergointikammiota (10, 36, 38) rajaa ainakin yksi seinämän osa (12), jota voidaan liikuttaa asemien välillä, joissa kammio (10, 36, 38) saavuttaa minimiti-lavuutensa ja maksimitilavuutensa, ja siinä on siirtolaitteet (16) liikkuvan seinä- 10 män osan jännittämiseksi kohti asemaa, jossa dispergointikammio saavuttaa maksimitilavuutensa imeäkseen aktiiviainetta säiliöstä (22) dispergointikammi-oon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että dispergointikammio (10, 36, 38) sopii liitettäväksi tavanomaiseen in- 15 halaattoriin (22).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää venttiililaitteet (12, 28), jotka muodostavat yhteyden dispergointikammion (10, 36, 38) ja ulkoilman välille, kun mainittu kammio saavuttaa maksimitilavuutensa tai välittömästi ennen sitä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että siinä dispergointikammio (10, 36, 38) käsittää sylinterin (10), johon on sijoitettu mäntä (12), jota voidaan siirtää edestakaisin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että mäntä (12) on jousijännitetty sen ulos työntynyttä asentoansa kohti, ir- 25 rotettava lukituslaite (18) sopii pitämään mäntää takaisin vedetyssä asennossa.

6. Patenttivaatimuksen 3 ja 4 tai 5 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että siinä ainakin yksi läpimenevä aukko (28), joka yhdistää dispergointikammion (10, 36, 38) ulkoilmaan, on muodostettu sylinterin (10) seinämään kohtaan, joka on välittömästi männän (12) sisäpuolella männän ollessa 30 ulos työntyneessä asennossa.

,· 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että suukappale (24) on yhteydessä dispergointikammioon (10, 36, 38) yksisuuntaisen venttiilin (26) kautta, joka päästää ilman virtaamaan ulos ainoastaan dispergointikammiosta (10, 36, 38).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että suukappale on yhteydessä uloshengityskanavaan (25), joka käsittää 11 106434 yksisuuntaisen venttiilin (27), joka päästää ilman virtaamaan ainoastaan ulos suukappaleesta.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että dispergointikammio (10, 36, 38) käsittää tulokammion 5 (36, 38), joka sopii yhteyteen säiliön kanssa, ja pääkammion (10).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että tulokammio (36, 38) on yhteydessä pääkammioon (10) yksisuuntaisen venttiilin (33) kautta, joka päästää ilmavirran ainoastaan tulokammiosta pääkammioon.

10 106434

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että tulokammio (36, 38) on irrotettavasti liitetty pääkammioon (10).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että tulokammion tilavuutta voidaan säätää.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että tulokammion (36, 38) tilavuus on suurin piirtein vakio.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää ainakin kaksi vaihdettavaa tulokammiota (36, 38), joilla on eri tilavuudet ja/tai eri muodot.

15. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ja jonkin patenttivaatimuksen 9 - 14 mukainen hengityslaite, tunnettu siitä, että männän (12) isku sylinterissä (10), joka rajaa pääkammion ulos työntyneen asennon ja takaisin vedetyn asennon väliin, on säädettävissä.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 9-15 mukainen lääkehengityslaite, ;· 25 tunnettu siitä, että siinä tulokammiossa on sylinterimäinen seinämän osa, säiliö on liitetty tulokammioon kanavan kautta, joka suuntautuu suurin piirtein sy-linterimäisen seinämän osaa kehää kohti.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 8-16 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että suukappale on yhtenäinen yksikön (23) kanssa, joka kä- 30 sittää uloshengityskanavan (25) ja siihen sijoitetun yksisuuntaisen venttiilin (27).

,· 18. Jonkin patenttivaatimuksen 5-17 mukainen lääkehengityslaite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää vipulaitteen männän siirtämiseksi jou-sijännitystä vastaan ulos työntyneestä asennosta takaisin vedettyyn asentoon. 12 106434