FI105971B - Menetelmä ja laitteisto sähköpostin käsittelemiseksi - Google Patents

Description

1 105971

Menetelmä ja laitteisto sähköpostin käsittelemiseksi

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää ja menetelmän toteuttavaa laitteistoa 5 sähköpostiviestin käsittelemiseksi. Menetelmässä muodostetaan sähköpostipalvelimella ensimmäinen sanoma, joka käsittää tiedon palvelimelle saapuneen sähköpostiviestin rakenneosista ja mainittujen rakenneosien sisältöön liittyvistä määrityksistä, ja mainittu ensimmäinen sanoma siirretään sähköpostipalvelimelta päätelaitteelle.

10 Sähköpostilla tarkoitetaan telemaattista palvelua, jossa viestit voidaan tallentaa tietokoneen muistiin vastaanottajan luettavaksi. Sähköpostin toteuttamiseksi tietoliikenneverkkoon on liitetty tiedonsiirron yhdyskäytävinä toimivia sähköpostipalvelimia, jotka välittävät sähköpostiviestit toisilleen, kunnes 15 kohdekone saavutetaan. Kohdekone varastoi sähköpostiviestin levylle sähköpostiviestihakemistoon, josta käyttäjä voi käydä tarkistamassa postinsa ja voi siirtää sen edelleen omalle koneelleen käyttäen paikallista postiohjelmaa. Postiohjelmat noudattavat valittua lukuprotokollaa, joista esimerkkeinä mainittakoon POP (Post Office Protocol) ja IMAP (Internet Message Access 20 Protocol).

. Sähköpostin rakenne tuki aluksi etupäässä englanninkielisen tekstin siirtämistä « kahden käyttäjän välillä TCP/IP (Transmission Control Protocol/lntemet Protocol) -verkon välityksellä. Käytön yleistymisen myötä lisääntyi tarve siirtää erilaisten 25 verkkojen välityksellä eri tyyppisiä sähköpostiviestejä, jotka sisältävät myös muun kielistä tekstiä, grafiikkaa, kuvia, ääntä tai näiden yhdistelmiä. Yhteisen standardoimistyön tuloksena on kehitetty yleinen sähköpostiviestien rakenteen : määrittävä ohjeisto MIME (Multipurpose Internet Mail Extensions). Kehitystyön seurauksena Internetissä voidaan helpommin välittää sähköpostiviestejä, joilla on 30 selkeä rakenne ja sähköpostiviestin tekstimuotoiset otsikot voivat sisältää US-ASCII-merkkijoukkoon (American Standard Code for Information Interchange) kuulumattomia merkkejä. Sähköpostiviesti voidaan rajata osiin ja kuhunkin 2 105971 rakenneosaan voidaan sisällyttää kuvaus kyseisen rakenneosan sisällöstä. Sähköpostiviestin rakenneosiin voidaan soveltaa useita sähköpostiviestimuotoja ja rakenneosat voivat sisältää myös moniosaisia alirakenteita. Tekstimuotoiset osat voivat myös sisältää US-ASCII-merkkijoukkoon kuulumattomia merkkejä.

5

Tiedon käsitteleminen eri muodoissa edellyttää kuitenkin, että sähköpostiasiakkaalla on käytettävissään riittävät välineet tiedon käsittelemiseksi halutulla tavalla. Tarvitaan katseluohjelmia sekä muunnosohjelmia tiedon muokkaamiseksi katseluohjelmien tunnistamaan muotoon, mikä asettaa 10 vaatimuksia käsittelyssä käytettävän tietokoneen suorituskyvylle. Erityisesti koneissa, joissa on rajallinen prosessoriteho ja muistin suorituskyky, useiden tiedostomuotojen käsitteleminen on ongelmallista. Ohjelmistokehityksen ripeän vauhdin ansiosta käytettävien sovellusten versiot vaihtuvat nopeasti, joten asiakkaan on jatkuvasti huolehdittava käytössään olevien ohjelmistojen 15 ylläpidosta. On lisäksi huomattava, että MIME on lähtökohtaisesti ohjeisto, jonka pohjalta toteutetuissa yksittäisissä ratkaisuissa saattaa esiintyä yhteensopivuusongelmia, joiden ratkomisen käyttäjä kokee turhauttavana.

Nyt on keksitty menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto, jonka avulla edellä 20 esitetyt haitat vältetään. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että muodostetaan päätelaitteella toinen sanoma, joka käsittää tiedon ainakin yhdestä palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta käsittelystä; siirretään palvelimelle mainittu toinen sanoma; suoritetaan palvelimella, vasteena mainitulle toiselle sanomalle, mainittu käsittely; ja siirretään 25 käsitelty viesti tai sen osa sähköpostipalvelimelta päätelaitteelle.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 8 mukainen päätelaite ‘ - tietoliikenneverkon välityksellä toteutettavien sähköpostipalveluiden käyttämiseksi, joka päätelaite käsittää välineet ensimmäisen sanoman vastaanottamiseksi 30 palvelimelta, joka ensimmäinen sanoma käsittää tiedon mainitun sähköpostiviestin rakenneosista ja mainittujen rakenneosien sisältöön liittyvistä määrityksistä. Päätelaitteelle on tunnusomaista, että päätelaite käsittää välineet toisen sanoman 3 105971 muodostamiseksi, joka toinen sanoma käsittää tiedon ainakin yhdestä palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta käsittelystä; ja välineet toisen sanoman tai sen osan siirtämiseksi palvelimelle.

5 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 9 mukainen sähköpostipalvelin, joka käsittää tietokannan sähköpostiviestien tallentamiseksi, välineet ensimmäisen sanoman muodostamiseksi, joka ensimmäinen sanoma käsittää tiedon sähköpostipalvelimen tietokannassa olevan sähköpostiviestin rakenneosista ja mainittujen rakenneosien sisältöön liittyvistä määrityksistä; ja välineet mainitun 10 ensimmäisen sanoman siirtämiseksi sähköpostipalvelimelta päätelaitteelle. Sähköpostipalvelimelle on tunnusomaista se, että sähköpostipalvelin käsittää välineet päätelaitteen lähettämän toisen sanoman vastaanottamiseksi, joka toinen sanoma käsittää tiedon ainakin yhdestä palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta käsittelystä; välineet mainitun käsittelyn 15 suorittamiseksi vasteena mainitun toisen sanoman vastaanottamiselle; ja välineet käsitellyn sanoman tai sen osan siirtämiseksi sähköpostipalvelimelta päätelaitteelle.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 11 mukainen digitaalisia 20 sähköpostipalvelulta toteuttava tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää yhden tai useampia päätelaitteita, sähköpostipalvelimia, sähköpostipalvelimien yhteyteen liitettyjä tietokantoja, ja tiedonsiirtoverkkoja, sähköpostipalvelimen käsittäessä välineet ensimmäisen sanoman muodostamiseksi, joka sanoma käsittää tiedon sähköpostipalvelimen tietokannassa olevan sähköpostiviestin rakenneosista ja 25 mainittujen rakenneosien sisältöön liittyvistä määrityksistä, ja välineet ensimmäisen sanoman siirtämiseksi päätelaitteelle. Tiedonsiirtojärjestelmälle on tunnusomaista, että päätelaite käsittää välineet toisen sanoman muodostamiseksi, : toisen sanoman käsittäessä tiedon ainakin yhdestä palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta käsittelystä ja välineet toisen sanoman 30 siirtämiseksi palvelimelle; sähköpostipalvelin käsittää välineet mainitun toisen sanoman vastaanottamiseksi, välineet mainitun käsittelyn suorittamiseksi, 4 105971 vasteena mainitulle toiselle sanomalle, ja välineet käsitellyn sanoman tai sen osan siirtämiseksi sähköpostipalvelimelta päätelaitteelle.

Keksintö perustuu siihen, että palvelin ilmoittaa saapuneen sähköpostiviestin 5 jäsennetyssä muodossa, jolloin asiakas saa tietoonsa sähköpostiviestin rakenteen ja rakenneosien sisältöön liittyviä määrityksiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rakenneosan sisältämän tiedon esitysmuoto, rakenneosan sisältämän tekstin kieli jne. Asiakas määrittää, minkä käsittelytoimenpiteen hän haluaa kohdistaa sähköpostiviestiin, muodostaa päätelaitteella käsittelyä vastaavan sanoman ja 10 lähettää sen sähköpostipalvelimelle. Vasteena vastaanotetulle sanomalle sähköpostipalvelin suorittaa asiakkaan valitseman käsittelytoimenpiteen. Sähköpostiviestin sisältöön kohdistuva toimenpide voidaan siis keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta toteuttaa keskitetysti suuremmin resurssein varustetulla palvelimella.

15

Keksinnön ansiosta palvelimille voidaan yksinkertaisella tavalla luoda uusia sähköpostiviestien sisällön käsittelyyn kohdistuvia palveluita. Palveluiden toteutukseen tarvittavat resurssit voidaan keskittää palvelimille, joissa kapasiteettia palveluiden toteuttamiseen on usein merkittävästi käyttäjän 20 päätelaitetta enemmän. Käytettävissä oleva työkaluvalikoima voidaan pitää laajempana ja ohjelmistojen ylläpito voidaan keksinnön ansiosta hoitaa keskitetysti . palvelun taqoajan toimesta. Keksintö on erityisen hyödyllinen liikkuville tilaajille, joiden päätelaitteiden suorituskyky usein on rajallinen. Keksinnön mukainen ratkaisu on lisäksi helposti implementoitavissa sekä pääte· että 25 palvelinlaitteistoihin, joten vaivattomasti standardiin sovitettavalla laajennuksella on saavutettavissa oleellinen etu olemassa oleviin ratkaisuihin verrattuna.

’ Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirus tuksiin, joissa: 30 kuvion 1 lohkokaavio havainnollistaa sähköpostin periaatteellista toteutusta; 5 105971 kuvion 2 vuokaavio havainnollistaa vaiheita sähköpostipalvelimelle saapuneen sähköpostiviestin tulostamiseksi tilaajan päätelaitteelle tekniikan tason mukaisesti toteutettuna; kuvion 3 vuokaavio havainnollistaa keksinnön mukaisen ratkaisun 5 perusperiaatetta sähköpostiviestiin sisältyvän tiedostomuodon käsittelyn yhteydessä; kuvion 4 signalointikaavio havainnollistaa tilaajan päätelaitteen CLIENT ja palvelimen SERVER välistä tiedonsiirtoa toteutettaessa sähköpostipalvelua keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisella tavalla; 10 kuvion 5 lohkokaavio esittää järjestelyn sähköpostipalveluiden hyödyntämiseksi GSM-matkaviestinverkon välityksellä; kuvion 6 lohkokaavio havainnollistaa erästä keksinnön mukaisen päätelaitteen toteutusta; kuvion 7 vuokaavio havainnollistaa päätelaitteen toimintaa keksinnön mukaisessa 15 järjestelyssä; kuvion 8 lohkokaavio havainnollistaa erästä keksinnön mukaisen sähköpostipalvelimen toteutusta; kuvion 9 signalointikaavio havainnollistaa tilaajan päätelaitteen CLIENT ja palvelimen SERVER välistä tiedonsiirtoa toteutettaessa sähköpostipalvelua 20 keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisella tavalla; kuvion 10 signalointikaavio havainnollistaa tulevan sähköpostiviestin käsittelyä silloin, kun oikeaan tiedostomuotoon saatettu sähköpostiviesti halutaan myös kääntää palvelimella olevien käännöstyökalujen avulla; kuvion 11 signalointikaavio havainnollistaa argumenttia ALTERNATIVEBODY 25 hyödyntävän suoritusmuodon toteutusta tiedostomuodon konversion yhteydessä.

Kuvion 1 lohkokaavio havainnollistaa sähköpostin periaatteellista toteutusta.

: Päätelaite 10 käsittää tilaajan käyttöliittymän sekä huolehtii sähköpostin esittämiseen ja käsittelyyn liittyvistä tehtävistä. Päätelaite 10 on liitetty verkkoon 30 13, joka tarjoaa tiedonsiirtomekanismin päätelaitteen 10 ja palvelimen 11 välisen tiedonsiirron toteuttamiseksi. Palvelin 11 huolehtii asiakkaalle tulleiden sähköpostiviestien vastaanottamisesta ja asiakkaalta lähtevien sähköpostiviestien 6 105971 lähettämisestä verkon 13 välityksellä. Palvelimen 11 yhteyteen on liitetty tietokantoja 12, jotka käsittävät tilaaja- tai tilaajaryhmäkohtaisia postilaatikoita, joissa verkosta 13 ja päätelaitteelta 10 tulleita sähköpostiviestejä säilytetään. Sähköpostipalvelulta toteuttava tiedonsiirtojärjestelmä käsittää yleensä useita 5 päätelaitteita 10, 15, palvelimia 11, 16, tietokantoja 12 ja verkkoja 13, 18.

Päätelaite 10 toimii asiakastietokoneena CLIENT, joka käynnistää sähköpostipalvelun ottamalla yhteyden isäntätietokoneena SERVER toimivaan palvelimeen 11. Varmistettuaan käyttäjän identiteetin palvelin tarjoaa käyttäjälle 10 saannin niihin postilaatikoihin, joihin hänelle on määritetty oikeudet. Saapuvan postin tapauksessa tilaaja voi käytetystä sähköpostiprotokollasta riippuen ladata postilaatikon tiedostot omalle päätelaitteelleen tulevaa käsittelyä varten (POP) tai hän pystyy antamaan suoraan komentoja palvelimella olevien postilaatikoiden käsittelemiseksi (IMAP). Lähtevän postin tapauksessa päätelaitetta 10 käyttävä 15 tilaaja A laatii sähköpostiviestin, antaa sen palvelimelle 11, joka lähettää sähköpostiviestin verkoston 13, 18 välityksellä vastaanottajan sähköpostipalvelimen 16 tietokantaan 17 tallennettuun tilaajan B postilaatikkoon, josta tilaaja B voi esimerkiksi päätelaitteen 15 välityksellä hakea sähköpostiviestin käyttöönsä.

20

Keksinnön mukaista ratkaisua havainnollistetaan seuraavassa käyttäen esimerkkinä sähköpostiviestiin sisältyvien tiedostomuotojen käsittelemistä.

)

Kuviossa 2 on esitetty vuokaavio, joka havainnollistaa vaiheita sähköpostipalvelimelle 11 (SERVER) saapuneen sähköpostiviestin tulostamiseksi 25 tilaajan päätelaitteelle 10 (CLIENT) tekniikan tason mukaisesti toteutettuna. Kun tilaaja 10 ottaa päätelaitteellaan yhteyden sähköpostipalvelimeen, hän saa palvelimelta 11 ilmoituksen postilaatikkoon tallennetuista sähköpostiviesteistä. Seuraavassa käytetään termiä asiakas kuvattaessa joko päätelaitteen itsenäisesti tai tilaajan ohjaamana tekemiä toimenpiteitä. Kohdassa 20 asiakas antaa 30 palvelimelle tiettyyn sähköpostiviestiin kohdistuvan latauspyynnön. Kohdassa 21 palvelin lähettää mainitun sähköpostiviestin asiakkaalle. Kohdassa 22 asiakas tarkistaa sähköpostiviestin sisältämät tiedostomuodot ja päättelee pystyykö se 7 105971 tulostamaan sähköpostiviestin tässä muodossa vai onko sähköpostiviesti konvertoitava ennen tulostusta. Tulostus voi tapahtua sovelluksesta riippuen esimerkiksi tekstinä, grafiikkana, äänenä tai edellisten yhdistelmänä. Jos konversio ei ole tarpeen, sähköpostiviesti siirretään asiakkaalle ja tulostetaan 5 (kohta 25). Jos konversio on tarpeen, asiakas tarkistaa onko sillä käytettävissään tarvittavat välineet konversion suorittamiseksi (kohta 23). Jos konversio on mahdollinen, asiakas suorittaa konversion (kohta 24) ja tulostaa sähköpostiviestin (kohta 25). Jos välineitä konversion suorittamiseksi ei ole, asiakas voi valita (kohta 26) jätetäänkö sähköpostiviesti kokonaan tulostamatta, jolloin sähköpostiviestin 10 käsittely päättyy tähän (siirtyy LOPPUun), vai tulostetaanko sähköpostiviesti konvertoimatta, jolloin osa sähköpostiviestin sisällöstä jää hyödyntämättä (siirtyy kohtaan 25).

Uusimmat MIME-yhteensopivat sähköpostiohjelmat mahdollistavat sen, että 15 asiakas voi kysellä saapuneen sähköpostiviestin rakenteen palvelimelta ja tarkistaa konversiotarpeen ja -mahdollisuudet jo ennen itse sähköpostiviestin siirtoa asiakkaalle. Jos tilaajalla ei ole tarvetta tai mahdollisuutta konversion tekemiseen, voidaan välttyä tarpeettomalta tiedonsiirrolta suorittamalla konversiotarpeen määritys jo ennen siirtoa. Tarve yhä laajemman 20 konversioresurssin ylläpitämiseksi ilmenee nykyään varsin usein, kun ohjelmistokehitys on nopeaa ja käytössä olevien tiedostomuotojen määrä jatkuvasti lisääntyy. Toisaalta tilaajat ovat erittäin kiinnostuneita käyttämään sähköpostipalvelulta liikuteltavien päätelaitteiden, kuten matkaviestimien tai tietureiden avulla. Päätelaitteen liikkuvuus asettaa kuitenkin rajoituksia 25 käytettävissä olevalle suorituskyvylle ja prosessoriteholle, joten monien eri tiedostomuotojen hallinta ja käsittely liikkuvan päätelaitteen yhteydessä voi muodostua erittäin hankalaksi.

«

Kuviossa 3 on havainnollistettu keksinnön mukaisen ratkaisun piirteitä 30 sähköpostiviestiin sisältyvän tiedostomuodon käsittelyn yhteydessä. Keksintö hyödyntää uusimpien sähköpostiprotokollien tarjoamaa mahdollisuutta jäsentää sähköpostiviestien rakenne ja ilmaista se tarvittaessa asiakkaalle. Kohdassa 310 8 105971 päätelaite lähettää valitun sähköpostiviestin rakennetta koskevan kyselyn palvelimelle. Sähköpostiviesti tunnistetaan tunnuksen avulla, joka tunnus yksikäsitteisesti identifioi sanoman mainitussa postilaatikossa. Palvelin on sähköpostiviestin saapumisen yhteydessä tekniikan tason mukaisesti jäsentänyt 5 sähköpostiviestin rakenteen tai jäsentää sen nyt, ja antaa rakenteen tiedoksi päätelaitteelle (kohta 315). Päätelaite analysoi sähköpostiviestin rakenneosien muodon, ja tarkistaa konversiotarpeen (kohta 320). Jos konversio ei ole tarpeen (kohta 325), sähköpostiviesti voidaan siirtää palvelimelta päätelaitteelle (kohta 370) ja tulostaa tilaajalle (kohta 380). Tulostus voi tapahtua sovelluksesta riippuen 10 esimerkiksi tekstinä, grafiikkana, äänenä tai edellisten yhdistelmänä. Jos konversio on tarpeen (kohta 325), määritetään haluttu konversiotyyppi (kohta 330). Päätelaite voi tehdä määrityksen automaattisesti omien konversioresurssiensa perusteella, tai voi kysyä käyttöliittymän välityksellä tilaajan ohjeita konversion suorittamiseksi. Kun konversiotyyppi ori valittu, päätelaite 15 ilmoittaa sen palvelimelle (kohdat 340, 341, 342). Palvelin suorittaa valitun konversion (kohta 350), antaa konvertoidulle sähköpostiviestille uuden yksilöivän tunnuksen ja tallentaa sähköpostiviestin tilaajan postilaatikkoon (kohta 355). Palvelimen ilmoitettua tilaajalle konversion suorittamisesta ja konvertoidun sähköpostiviestin uudesta tunnuksesta (kohta 360), tilaaja voi päättää, haluaako 20 hän jatkokäsitellä alkuperäistä sähköpostiviestiä tai konvertoitua sähköpostiviestiä (kohta 365). Tällainen jatkokäsittely voi olla esimerkiksi tiettyyn tekstimuotoon saatetun sähköpostiviestin kääntäminen toiselle kielelle. Jos jatkokäsittelyä halutaan, käsittely siirtyy takaisin kohtaan 330, jossa määritetään haluttu konversio. Jos jatkokäsittelyä ei haluta, sähköpostiviesti siirretään halutussa 25 muodossa palvelimelta päätelaitteelle (kohta 370) ja tulostetaan (kohta 380).

Seuraavassa esitetään eräs keksinnön edullinen suoritusmuoto MIME-’ yhteensopivan IMAP4-sähköpostiprotokollan yhteydessä. IMAP on alunperin

Stanfordin Yliopistossa sähköpostiprotokolla, jonka avulla tilaaja voi etäkäsitellä 30 isäntätietokoneilla tallennettavien postilaatikoiden sisältöä paikallisten tiedostojen tavoin. IMAP4-protokollan ja sen version 1 tarkemman selityksen osalta viitataan ohjeistoon Network Working Group RFC 2045 (Request for Comments), joka on « 9 105971 löydettävissä useissa Intemet-lähteissä, hakemuksen laatimishetkellä osoitteessa http://ds.intemic.net.

Kuvion 4 signalointikaavio havainnollistaa tilaajan päätelaitteen CLIENT ja 5 sähköpostipalvelimen SERVER välistä tiedonsiirtoa keksinnön mukaisen sähköpostipalvelun toteutuksessa. Sanoma 4.1 sisältää IMAP4-protokollan mukaisen FETCH-komennon, jolla haetaan sähköpostiviestiin liittyvää tietoa postilaatikosta. Komennon argumentit sisältävät säilyvän sanomatunnuksen N, joka yksikäsitteisesti yksilöi sähköpostiviestin postilaatikon sisällä, sekä komennon 10 argumentin BODY, joka ilmaisee, että haettava tietoyksikkö on tässä tapauksessa kyseisen sähköpostiviestin rakenne. IMAP4-protokollassa viestiin voidaan viitata kahdella tavalla, viestin järjestysnumerolla tai UID-tunnisteella (Unique Identifier, UDI). Sähköpostiviestin rakenteella tarkoitetaan tässä erittelyä eri tyyppisistä rakenneyksiköistä, joista sähköpostiviesti muodostuu ja mainittujen 15 rakenneyksiköiden sisältöä kuvaavista määreistä. Palvelin palauttaa FETCH-vastaussanoman 4.2, jossa sulkeiden sisällä oleva parametrijono paral ilmaisee sähköpostiviestin N rakenteen.

IMAP4-protokol!an mukainen rakenteen ilmaiseva parametrijono muodostuu 20 kahdeksasta välilyönnein erotetusta parametrista. Sähköpostiviesti voi muodostua yhdestä tai useammasta rakenneosasta, joiden keskinäinen järjestys ja osien sisältöön liittyvät määreet ilmaistaan MIME-rakenteen avulla. Esimerkiksi kaksiosaisen sähköpostiviestin, joka sisältää tekstiä ja BASE64-koodatun tekstiliitteen, MIME-rakenne IMAP-protokollassa voidaan ilmaista parametrijonolla 25 (("TEXT" "PLAIN" ("CHARSET" "US-ASCII") NIL NIL "7BIT" 1152 23)("TEXT" "PLAIN" ("CHARSET" "US-ASCII" "NAME" "cc.diff")"<960723163407.20117h@cac.washington.edu>" "Compiler diff" "BASE64" 4554 73) "MIXED")). Parametrien yksityiskohtaisen rakenteen ja sisällön osalta viitataan edellä mainittuun RFC 2045 -ohjeistoon.

30 Tähtimerkki kuvaa IMAP-protokollassa osoittamatonta vastausta, joka ei suoraan viittaa tiettyyn sähköpostiviestiin. Tähtimerkillä aloitetaan myös 10 105971 palvelimelta päätelaitteen kysymykseen annettu vastaus, jonka päättää sähköpostiviestiosoittimella (tag) alkava rivi. Kuviossa 4 tähtimerkillä on vastaavasti ilmaistu, että kyseinen sanoma kuvaa tyypillisesti yhtä komentoriviä pidempää tiedonsiirtoa, joka päättyy sähköpostiviestiosoittimella alkavaan 5 komentoriviin.

Saatuaan tiedon tunnuksella N osoitetun sähköpostiviestin muodosta, päätelaite määrittää sähköpostiviestiin liittyvän konversiotarpeen. Jos sähköpostiviestin rakenteeseen sisältyy osia, joiden käsittelemiseksi päätelaitteella ei ole välineitä, 10 se tunnistaa konversiotarpeen. Konversiopäätöksen voi tehdä päätelaite automaattisesti käytettävissä olevien resurssien perusteella, tai tilaaja voi osallistua päätöksentekoon päätelaitteen käyttäjäliittymän välityksellä. Päätelaite voi esimerkiksi ensin tunnistaa mahdollisen konversiotarpeen ja sen jälkeen ilmaista mainitun tarpeen ja vaihtoehtoiset jatkotoimenpiteet käyttäjälle 15 konversiopäätöksen suorittamista varten. Kun konversiopäätös on tehty, päätelaite lähettää palvelimille sanoman 4.3, joka keksinnön mukaisesti ohjaa konversion suorittamista palvelimella. Konversiokomennon XCONVERT argumentti N ilmaisee valitun sähköpostiviestin tunnuksen, ja argumentin BODY parametrit määrittävät uuden rakenteen, jonka mukaiseksi valittu sähköpostiviesti 20 halutaan konvertoida. Sanoman 4.3 vasteena palvelin käynnistää konversion ja palauttaa sen jälkeen vastaussanomalla 4.4 tiedon konversion onnistumisesta. Jos palvelin ei ole tunnistanut sanoman 4.3 sisältämää komentoa, vastaussanoma 4.4 sisältää tuloksen BAD. Jos palvelin on tunnistanut komennon, mutta konversio ei ole onnistunut, vastaussanoma 4.4 sisältää tuloksen NO. Jos konversio on 25 onnistunut, vastaussanoma 4.4 sisältää tuloksen OK ja lisäksi uuden tunnuksen, joka yksikäsitteisesti identifioi uuden konvertoidussa muodossa postilaatikkoon tallennetun sähköpostiviestin.

Konversion jälkeen tilaaja voi FETCH-komennon avulla hakea sähköpostiviestin 30 postilaatikosta (sanoma 4.5). Koska kyseessä on sähköpostiviestin sisältöön kohdistuva palvelu, sähköpostiviestin otsikkotietoihin sisältyvä nimi file.text ei ole konversiossa muuttunut. Se, onko kyseessä sähköpostiviesti alkuperäisessä 11 105971 muodossa vai konvertoidussa muodossa ilmenee tunnuksesta M. Sanomalla 4.6 sähköpostiviesti M siirretään palvelimelta päätelaitteelle tulostusta varten.

Kuten edellä on usein esitetty, keksinnön avulla saavutettu hyöty on merkittävä 5 erityisesti sähköpostia liikkuvan päätelaitteen avulla käyttävälle tilaajalle, jonka tietoviestimen muisti- ja suoritinkapasiteetti on liikkuvuuden tukemisen ansiosta rajallinen. Keksintöä kuvataan seuraavassa GSM-järjestelmässä (Global Sysytem for Mobile Telecommunications) toimivan matkaviestimeen sovitettuna, keksintöä esitettyyn suoritusmuotoon tai nimityksiin rajoittamatta. Käytetty verkko voi olla 10 mikä tahansa sähköpostipalveluiden hyödyntämiseen soveltuva liityntäverkko tai verkkojen yhdistelmä, kuten yleistä pakettiradiopuhelipalvelua (GPRS, General Packet Radio Service) tukeva GSM-järjestelmä, Ethernet, Token Ring jne. ja päätelaitteena voi olla mikä tahansa sähköpostipalveluiden käyttämiseen tarvittavat välineet omaava liityntäverkon asiakas.

15

Kuvion 5 lohkokaavio esittää järjestelyn sähköpostipalveluiden hyödyntämiseksi digitaalisen GSM-matkaviestinjärjestelmän välityksellä, jolloin osa kuvion 1 mukaisesta verkosta muodostuu GSM-matkaviestinverkosta. Matkaviestimet MS ovat radioteitse yhteydessä tukiasemiin BTS (Base Tranceiver Station). 20 Tukiasemat BTS ovat edelleen ns. Abis-rajapinnan kautta yhteydessä tukiasemaohjaimeen BSC (Base Station Controller), joka ohjaa ja hallitsee useita tukiasemia. Useiden tukiasemien BTS (tyypillisesti joitakin kymmeniä tukiasemia) ja niitä ohjaavan yhden tukiasemaohjaimen BSC muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan tukiasemajärjestelmäksi BSS (Base Station Subsystem). Erikoisesti 25 tukiasemaohjain BSC hallitsee radioyhteyden kanavia sekä kanavanvaihtoja (handover). Toisaalta tukiasemaohjain BSC on ns. A-rajapinnan kautta yhteydessä matkaviestimien kytkentäkeskukseen MSC (Mobile services Switching :*· Centre), joka pysyviä tilaajatietoja sisältävän kotirekisterin HLR ja vaihtuvia tilaajatietoja sisältävien vierasrekisterien VLR avulla koordinoi yhteyksien 30 muodostamista matkaviestimistä ja matkaviestimiin. Matkaviestimien kytkentäkeskuksen MSC kautta saadaan edelleen yhteys matkaviestinverkon ulkopuolelle, eli verkon välityksellä sähköpostipalvelimelle. Matkaviestinverkko voi ·· käsittää myös yhdyskeskuksen GMSC, johon puhelu matkaviestinkeskuksen 12 105971 ulkopuolelta ohjautuu silloin, kun se ei ohjaudu suoraan matkaviestinkeskuksen siihen kytkentäkeskukseen MSC, joka alueella matkaviestin sijaitsee.

Tavallisen matkaviestimen käyttäjäliitäntä on pääasiassa suunniteltu puheluita 5 varten, joten edullinen liikkuva päätelaite sähköpostipalveluiden hyödyntämiseksi on tietoviestin (eng. communicator), joka käsittää tavallisten matkaviestintoimintojen lisäksi muiden toimintojen ohella sähköpostin hyödyntämistä helpottavan tiedonkäsittelyosuuden. Kuvion 6 lohkokaavio havainnollistaa erästä keksinnön mukaisen päätelaitteen toteutusta. Kyseinen 10 päätelaite on tietoviestin, joka käsittää sähköpostien käsittelyn mahdollistavat piirit ja käyttäjäliitännän.

Päätelaite 10 sisältää radioteitse tapahtuvaa kommunikointia varten radioyksikön 61, joka käsittää tavanomaisesta matkaviestimestä tunnetun lähetinhaaran 610 15 (käsittäen kanavakoodauksen, lomituksen, salauksen, moduloinnin ja lähetyksen suorittavat toimintalohkot), vastaanotinhaaran 612 (käsittäen vastaanoton, demoduloinnin, salauksen purun, lomituksen purun sekä kanavadekoodauksen suorittavat toimintalohkot), radioteitse tapahtuvaa lähetystä varten vastaanoton ja lähetyksen erottavan duplex-suodattimen 614 ja antennin 616.

20 Päätelaitteen toimintaa ohjaa pääohjauspiiri 62, joka käsittää edelleen tavanomaisen matkaviestimen ohjaustoimintoja suorittavan RU-ohjaimen 620.

Lisäksi mainittu pääohjauspiiri käsittää tietojenkäsittely-yksikön 622 päätelaitteen tietojenkäsittelytoimintojen suorittamiseksi ja ohjaamiseksi. Radioyksikön 61 ja 25 tietojenkäsittely-yksikön 622 ohjauksien ei tarvitse olla integroituna ohjauspiiriin, vaan ne voidaan toteuttaa myös toisistaan erillään siten, että radioyksikön puolella on RU-ohjauspiiri 620 ja tietojenkäsittely-yksikön puolella DU-suoritin 624, joka on • — yhteydessä RU-ohjauspiiriin 620 radioyksikön ja tietojenkäsittely-yksikön välisen kommunikoinnin hoitamiseksi.

30

Kuviossa 6 esitetyssä toteutuksessa pääohjauspiiriin 62 on kytkettynä ensimmäinen muisti 630, joka voi olla katkeava muisti, esimerkiksi RAM, jonne CP

is 105971 tallentaa käytön aikaisia tietoja. Lisäksi päätelaite käsittää toisen muistin 640, joka on edullisesti pysyväismuisti, jossa säilytetään päätelaitteen eri palveluja suorittavat sovellusohjelmat, muita tietoviestimen toiminnan kannalta oleellisia tietoja sekä mitä tahansa muuta tietoa, mitä tahdotaan säilyttää pysyvästi.

5 Vaihtoehtoisesti tietokortit voidaan tallentaa erikseen päätelaitteeseen liitettävässä älykortissa olevassa muistissa, josta on yhteys pääohjauspiiriin 62. Tällainen älykortti tunnetaan esimerkiksi GSM-matkaviestinjärjestelmästä ns. SIM-korttina (Subscriber Identity Module).

10 Edellisten lisäksi päätelaite käsittää käyttäjäliittymän (User Interface, UI) 65, joka käsittää ainakin näytön 652 ja kaiuttimen 654 ja näppäimistön 650. Tilaaja syöttää sähköpostiviestit ja antaa komennot syöttövälineenä toimivan näppäimistön avulla, ja sähköpostiviestit tulostetaan päätelaitteen tulostusvälineenä toimivan näytön ja/tai kaiuttimen avulla.

15

Mikäli tietojenkäsittely-yksikkö 622 ja radioyksikkö 61 toteutetaan toiminnallisesti itsenäisinä yksiköinä, on kummallakin kuitenkin joko yhteinen tai erillinen muisti 630, 640 ja käyttäjäliitäntä UI. Yksiköiden välinen kommunikointi hoidetaan DU-suorittimen 624 ja RU-ohjauspiirin 620 välisellä yhteydellä.

20

Viitaten mainittuun kuvioon 6 ja kuvion 7 vuokaavioon, seuraavassa selostetaan . kuvatun päätelaitteen toteutusta ja toimintaa kuvatun keksinnön ensimmäisen • · suoritusmuodon yhteydessä. Tilaaja antaa käyttäjäliitännän UI välityksellä komennon sähköpostiohjelman käynnistämisestä, jolloin pääohjauspiiri CP hakee 25 muistista 640 sähköpostisovelluksen. Sähköpostisovellusta suoritetaan DU-suorittimessa 624. Mainittu DU-suoritin 624 ohjaa sähköpostiohjelman mukaisesti tilaajan syöttövälineillä 650 antamien komentojen vastaanottamista ja tilaajalle tulostusvälineiden 652, 654 välitettävien sanomien tulostusta. DU-suoritin ohjaa myös sähköpostitoimintoihin liittyvien sanomien lähetystä ja vastaanottoa 30 radioyksikön 61 toimintaa ohjaavan RU-ohjauspiirin 620 välityksellä.

,4 105971

Kun tilaaja antaa komennon syöttövälineiden 650 avulla, DU-suoritin 624 prosessoi komennon ja tuottaa mahdollisen toimenpidettä vastaavan sanoman siirrettäväksi käyttäjäliittymän välityksellä tilaajalle tai verkon välityksellä siirrettäväksi sähköpostipalvelimelle. Kun kyseessä on sähköpostipalvelimelle 5 lähetettävä sanoma, DU-suoritin 624 muodostaa sanomasta digitaalisen signaalin lähetintä 610 varten. Lähetinhaarassa T610 suoritetaan matkaviestinjärjestelmän mukainen sanoman käsittely, sisältäen koodauksen, lomituksen, salauksen, purskeen muodostamisen, moduloinnin ja lähetyksen 616.

10 Sähköpalvelimelta tullut sanoma tulee ensin radioyksikön RU vastaanottohaaraan 612, jossa suoritetaan matkaviestinjärjestelmän mukainen sanoman käsittely, kuten vastaanotto, demodulointi, salauksen ja lomituksenpurku ja dekoodaus. Vastaanottohaarasta käsitelty sanoma siirretään DU-suorittimelle, joka käsittelee sanoman ja tuottaa mahdollisen toimenpidettä vastaavan sanoman siirrettäväksi 15 käyttäjäliittymän välityksellä tilaajalle tai verkon välityksellä siirrettäväksi sähköpostipalvelimelle.

Tilaajan annettua käyttäjäliittymän 65 välityksellä sähköpostiohjelman käynnistävän komennon, DU-suoritin 624 hakee sähköpostisovelluksen muistista 20 640 ja alkaa suorittaa ohjelmaa muodostaen yhteyden sähköpostipalvelimelle.

Yhteydenmuodostuksen jälkeen sähköpostipalvelin lähettää päätelaitteelle tiedon tilaajan postilaatikkojen sisällöstä. Edellä kuvatulla tavalla kohdassa 71 päätelaite • · lähettää sähköpostipalvelimelle tulleen sanoman rakenteeseen kohdistuvan kyselyn, ja kohdassa 72 vastaanottaa sähköpostipalvelimelta mainitun 25 sähköpostiviestin rakenteen. Kysely voidaan sovittaa tehtäväksi automaattisesti päätelaitteen toimesta tai kyselykomento voidaan vastaanottaa tilaajalta käyttäjäliittymän välityksellä. Keksinnön mukainen päätelaite määrittää halutun rakenteen (kohta 73), joko tarkistamalla omat muistiin 640 tallennetut sovellusresurssit tai vastaanottamalla vastaavan komennon tilaajalta 30 käyttäjäliittymän välityksellä. Tämän jälkeen päätelaite määrittää konversiotarpeen (kohta 74) ja muodostaa sitten mainitun XCONVERT-komennon (kohta 75). Komento lähetetään lähetyshaaran TX kautta sähköpostipalvelimelle (kohta 76).

is 105971

Kun palvelin on suorittanut valitun konversion, se lähettää päätelaitteelle tiedon konversion onnistumisesta. Vastaanottopiiri RX siirtää kuittaussanoman DU-suorittimelle, joka ohjaa tiedon tulostettavaksi tilaajalle näyttövälineiden 652 välityksellä.

5

Kuvion 8 lohkokaavio havainnollistaa keksinnön mukaisen sähköpostipalvelimen periaatteellista toteutusta. Sähköpostipalvelin käsittää lähetys/vastaanottolohkon 81 datan siirtämiseksi valitun siirtoprotokollan (esimerkiksi TCP/IP) mukaisesti, yhteystulkin 82 (esimerkiksi Winsocket) ja isäntälohkon 83. Isäntälohko 83 10 käsittää tietokantoja DB1-DB3, jotka sisältävät ainakin tilaajatiedot, sekä karttuvat tietokannat tulevien ja lähtevien sähköpostiviestien säilyttämiseksi(postilaatikot). Tämän lisäksi isäntälohko 83 käsittää keskusyksikön 85 sähköpostitoimintojen ylläpitämiseksi, esimerkiksi valitun lukuprotokollan mukaisten sanomien muodostamiseksi ja vastaanotettujen sanomien mukaisten toimintojen 15 toteuttamiseksi. Keksinnön mukaisen sähköpostipalvelimen isäntälohkoon 83 on myös liitetty sovelluslohko 84, joka käsittää joukon sovelluksia sähköpostiviestien sisältöön kohdistuvien käsittelytoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tällaisia sovelluksia voivat olla mm. tiedostomuodon muunnokset, käännökset kielestä toiseen jne.

20

Kuten edellä on esitetty, tilaaja voi verkkojen kautta saada yhteyden useampaan sähköpostipalvelimeen. Koska tietoa eri palvelimien konversiokyvystä ei ole • * tarpeen säilyttää tilaajilla, voidaan palvelimet sovittaa antamaan tieto mahdollisista konversioista vasteena päätelaitteen antamaan muunnettuun CAPABILITY-25 komentoon. Kuviossa 9 on esitetty tällainen keksinnön toinen edullinen suoritusmuoto. IMAP-protokolla käsittää komennon CAPABILITY, jolla asiakas voi . kysyä palvelimelta, mitä lajennuksia palvelin tukee. CAPABILITY-komento on palvelimen ja päätelaitteen tilasta riippumaton, joten se annetaan tyypillisesti vain kerran istunnon aikana. Jos palvelin on järjestetty tukemaan XCONVERT-30 komentoa, se ilmenee palvelimen vastauksessa asiakkaalle. Ennen sähköpostiviestien siirtoa asiakas voi lähettää palvelimelle sanoman 9.1, jona käsittää IMAP-protokollaan lisätyn komennon XCONVERT CAPABILITY, joka ie 105971 kohdistaa CAPABILITY-kyselyn palvelimen konversioresursseihin. Palvelin palauttaa päätelaitteelle vastaussanoman 9.2, joka sisältää luettelon konversioista, joita palvelin pystyy suorittamaan. Mainittua luetteloa voidaan käyttää hyväksi tehtäessä konversiopäätöstä päätelaitteella, jonka oma 5 ohjelmistovalikoima on hyvin rajoitettu. Päätelaite voidaan esimerkiksi sovittaa automaattisesti tarkistamaan palvelimella käytettävissä olevat konversiot ja pyytämään sähköpostiviesti halutussa omaan ohjelmistovalikoimaan kuuluvassa konvertoidussa muodossa aina, kun se on mahdollista. Sanomat 9.3-9.8 vastaavat suoraan sanomia 4.1-4.6, joten niiden selityksen osalta viitataan 10 vastaaviin kohtiin kuvion 4 selityksessä.

Edellä esitetyissä suoritusmuodoissa haluttu sähköpostiviestin sisältöön kohdistuva toiminto oli tiedostomuodon käsittely. Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan vastaavasti hyödyntää myös muiden sähköpostiviestin sisältöön 15 kohdistuvien toimintojen toteuttamisessa. Joillakin Intemet-hakupalvelutoimittajilla on jo käytössä välineet HTML-sivujen sisällön kääntämiseksi kielestä toiseen. Vastaavat käännöspalvelut voidaan toteuttaa myös sähköpostipalvelimella. Kuviossa 10 on havainnollistettu edellä esitettyä tulevan sähköpostiviestin käsittely silloin, kun oikeaan tiedostomuotoon saatettu sähköpostiviesti halutaan 20 myös kääntää palvelimella olevien käännöstyökalujen avulla. Sanomassa 10.1 annettu CONVERT CAPABILITY -komento (vrt. selitys sanoman 7.1 ja 7.2 yhteydessä) sisältää tiedustelun kaikista palvelimen tarjoamista, sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvista toiminnoista, mukaanlukien käytettävissä olevat kielet. Sanomassa 10.2 palvelin vastaa päätelaitteelle antaen luettelon mainituista 25 toiminnoista. Sanomien 10.3 ja 10.4 avulla selvitetään aiemmin kuvatulla tavalla sähköpostiviestin rakenne, ja sanomien 10.5 ja 10.6 avulla luodaan postilaatikkoon sähköpostiviesti, jonka tiedostomuoto on konvertoitu haluttuun muotoon param ja ilmoitetaan päätelaitteelle konvertoidun sähköpostiviestin tunnus M. Sanoman 10.7 sisältämä XCONVERT-komento saa palvelimen 30 käynnistämään tunnuksella M tunnistettavaan sähköpostiviestiin kohdistuvan käännöstoiminnon sähköpostiviestin kielen kääntämiseksi kielelle lang. Palvelimen vastaussanoma sisältää tuloksen BAD, NO tai OK edellä kuvatulla tavalla ja 17 105971 uuden tunnuksen K, joka identifioi postilaatikosta konvertoidussa ja käännetyssä muodossa olevan sähköpostiviestin. Edellisten operaatioiden jälkeen tilaajalla on palvelimella sähköpostiviestistä versiot N, M ja K, joista N on sähköpostiviesti alkuperäisessä muodossa, M on sähköpostiviesti tiedostomuodoltaan 5 muunnetussa muodossa ja K on sähköpostiviesti konvertoidussa ja käännetyssä muodossa. Sanomien 10.9 ja 10.10 avulla päätelaite hakee muodossa param olevan /a/ig-kielisen version sanomasta file.ext.

Edellä on kuvattu keksinnön edullisina suoritusmuotoina joitakin sähköpostiviestin 10 sisältöön kohdistuvia toimintoja, mutta erilaisia mahdollisuuksia kyseisiksi toiminnallisuuksiksi on paljon. Sähköpostipalvelin voidaan keksinnön mukaisella tavalla esimerkiksi ohjata hoitamaan salauksen purkamisen tai autentisoinnin varmistuksen.

15 Kuvatuissa suoritusmuodoissa sähköpostiviestin sisällön käsittelyä palvelimella ohjattiin IMAP4-protokollaan laajennuksena lisättävän komennon XCONVERT avulla. Tämä on vain eräs vaihtoehto keksinnön mukaisen ratkaisun toteuttamiseksi. Esimerkiksi tiedostotyypin konversioiden yhteydessä komennon XCONVERT sijasta voidaan keksinnön mukainen konversiotoiminto toteuttaa 20 FETCH-komennolle määritettävän uuden argumentin avulla. Kuten edellä on sanoman 4.1 yhteydessä selitetty, komennolla FETCH N BODY päätelaite antaa palvelimelle kyselyn tunnuksella N ilmaistun sähköpostiviestin muodosta. Argumentti ALTERNATIVEBODY komennon FETCH yhteydessä voidaan määrittää ohjaamaan palvelin palauttamaan päätelaitteelle sähköpostiviestin 25 muodon, jonka palvelin on tuottanut analysoituaan sähköpostiviestin alkuperäisen muodon. Uusi muoto toimii palvelimen ensisijaisena ehdotuksena, jonka lisäksi palvelin voi esittää muut käytettävissä olevat konversiot vastaussanoman MIME-rakenteen mukaisina MULTIPART/ALTERNATIVE-osina. Noudettaessa sähköpostiviestiä palvelimelta FETCH-komentoon lisätään IMAP-protokollan 30 mukainen osoitin, joka kohdistaa haun valittuun vastaussanoman vaihtoehtoon.

1β 105971

Kuviossa 11 on havainnollistettu edellä kuvatun suoritusmuodon toteutusta tiedostomuodon konversion yhteydessä. Sanoma 11.1 sisältää normaalin FETCH-komennon jolla päätelaite kyselee palvelimelta, tunnuksella N identifioitavan sähköpostiviestin muodon. Sanoma 11.2 sisältää palvelimen vastauksen, joka 5 aiemmin kuvatulla tavalla ilmaisee alkuperäisen sähköpostiviestin muodon.

Sanoma 11.3 käsittää FETCH-komennon, jonka argumentti ALTERNATIVEBODY ohjaa palvelimen palauttamaan vaihtoehtoiset muodot, joihin palvelin on sähköpostiviestin rakennetta analysoidessaan todennut sähköpostiviestin olevan konvertoitavissa. Sanoma 11.4 sisältää palvelimen vastaussanoman, joka 10 ilmaisee mainitun muodon ja muut mahdolliset vaihtoehtoiset konversiot MULTIPART/ALTERNATIVE -osina. Sanoma 11.5 sisältää FETCH-komennon, jolla päätelaite ilmaisee palvelimelle haluavansa vastaanottaa tunnuksella N identifioitavan sähköpostiviestin vastauksen 11.4 sisältämän vaihtoehdon [p,r] ilmaisemassa muodossa. Valittu versio sähköpostiviestistä siirretään 15 päätelaitteelle sanomassa 11.6.

Tässä on esitetty keksinnön toteutusta ja suoritusmuotoja esimerkkien avulla. Alan ammattimiehelle on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyjen suoritusmuotojen yksityiskohtiin ja että keksintö voidaan toteuttaa muussakin 20 muodossa poikkeamatta keksinnön tunnusmerkeistä. Esitettyjä suoritusmuotoja tulisi pitää valaisevina, muttei rajoittavina. Siten keksinnön toteutus- ja käyttömahdollisuuksia rajoittavatkin ainoastaan oheistetut patenttivaatimukset.

• « Täten vaatimusten määrittelemät erilaiset keksinnön toteutusvaihtoehdot, myös ekvivalenttiset toteutukset kuuluvat keksinnön piiriin.

Claims (11)

19 105971

1. Menetelmä sähköpostiviestin käsittelemiseksi, jossa: muodostetaan sähköpostipalvelimella (11) ensimmäinen sanoma (4.2; 9.4; 10.4; 11.4), joka käsittää tiedon mainitun sähköpostiviestin rakenneosista ja 5 mainittujen rakenneosien sisältöön liittyvistä määrityksistä; siirretään sähköpostipalvelimelta (11) päätelaitteelle (10) mainittu ensimmäinen sanoma; tunnettu siitä, että muodostetaan päätelaitteella (10) toinen sanoma (4.3; 9.5; 10.5; 11.5), joka 10 käsittää tiedon ainakin yhdestä palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta käsittelystä; siirretään palvelimelle (11) mainittu toinen sanoma; suoritetaan palvelimella (11), vasteena mainitulle toiselle sanomalle, mainittu käsittely; ja 15 siirretään käsitelty viesti tai sen osa sähköpostipalvelimelta (11) päätelaitteelle (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annetaan palvelimella (11) käsitellylle sähköpostiviestille eri sähköpostiviestin mainitulla 20 palvelimella identifioiva tunnus kuin käsittelemättömän sähköpostiviestin tunnus ja tallennetaan mainittu sähköpostiviesti palvelimen (11) tietokantaan (12). • ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 25 sanoma sisältää käsittelyn palvelimella käynnistävän komennon.

, 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että * ensimmäinen sanoma käsittää tiedon palvelimella sähköpostiviestin sisältöön kohdistettavasta yhdestä tai useammasta vaihtoehtoisesta toimenpiteestä; ja 30 toinen sanoma käsittää tiedon valitusta toimenpidevaihtoehdosta . 20 105971

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu käsittely on tiedostomuodon konversio.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 mainittu käsittely on tekstin käännös kielestä toiseen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen sanoma käsittää tiedon sähköpostiviestin MIME-rakenteesta. 10

8. Päätelaite (10) tietoliikenneverkon välityksellä toteutettavien sähköpostipalveluiden käyttämiseksi, joka päätelaite (10) käsittää välineet (61, 62) ensimmäisen sanoman (4.2; 9.4; 10.4; 11.4) vastaanottamiseksi palvelimelta, joka ensimmäinen sanoma käsittää tiedon mainitun sähköpostiviestin rakenneosista ja mainittujen rakenneosien sisältöön 15 liittyvistä määrityksistä, tunnettu siitä, että päätelaite käsittää välineet (622, 62) toisen sanoman (4.3; 9.5; 10.5; 11.5) muodostamiseksi, joka toinen sanoma käsittää tiedon ainakin yhdestä palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta käsittelystä; ja 20 välineet (61,62) toisen sanoman tai sen osan siirtämiseksi palvelimelle.

. 9. Sähköpostipalvelin, joka käsittää tietokannan (DB1-DB3) sähköpostiviestien •« tallentamiseksi, välineet (83) ensimmäisen sanoman (4.2; 9.4; 10.4; 11.4) muodostamiseksi, joka ensimmäinen sanoma käsittää tiedon 25 sähköpostipalvelimen tietokannassa olevan sähköpostiviestin rakenneosista ja mainittujen rakenneosien sisältöön liittyvistä määrityksistä; ja . välineet (81, 82) mainitun ensimmäisen sanoman siirtämiseksi sähköpostipalvelimelta päätelaitteelle; tunnettu siitä, että sähköpostipalvelin käsittää 30 välineet (81,82) päätelaitteen lähettämän toisen sanoman (4.3; 9.5; 10.5; 11.5) vastaanottamiseksi, joka toinen sanoma käsittää tiedon ainakin yhdestä si 105971 palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta käsittelystä; välineet (83, 84) mainitun käsittelyn suorittamiseksi vasteena mainitun toisen sanoman vastaanottamiselle; ja 5 välineet (81, 82) käsitellyn sanoman tai sen osan siirtämiseksi sähköpostipalvelimelta päätelaitteelle.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sähköpostipalvelin, tunnettu siitä, että sähköpostipalvelin käsittää välineet (83, 84) käsittelemättömän 10 sähköpostiviestin suhteen eri sähköpostiviestin mainitulla palvelimella identifioivan tunnuksen antamiseksi käsitellylle sähköpostiviestille; ja välineet sähköpostiviestin tallentamiseksi palvelimen tietokantaan (DB1-DB3).

11. Digitaalisia sähköpostipalvelulta toteuttava tiedonsiirtojärjestelmä, joka 15 käsittää yhden tai useampia päätelaitteita (10), sähköpostipalvelimia (11, 16), sähköpostipalvelimien yhteyteen liitettyjä tietokantoja (12, 17), ja tiedonsiirtoverkkoja (13, 18), sähköpostipalvelimen käsittäessä välineet (83) ensimmäisen sanoman (4.2; 9.4; 10.4; 11.4) muodostamiseksi, joka sanoma käsittää tiedon sähköpostipalvelimen (11, 16) tietokannassa (12, 17) olevan 20 sähköpostiviestin rakenneosista ja mainittujen rakenneosien sisältöön liittyvistä määrityksistä, ja välineet (81, 82) ensimmäisen sanoman siirtämiseksi päätelaitteelle; • · tunnettu siitä, että päätelaite (10) käsittää välineet (622, 62) toisen sanoman (4.3; 9.5; 10.5; 11.5) 25 muodostamiseksi, toisen sanoman käsittäessä tiedon ainakin yhdestä palvelimella suoritettavasta sähköpostiviestin sisältöön kohdistuvasta . käsittelystä ja välineet (61, 62) toisen sanoman siirtämiseksi palvelimelle; sähköpostipalvelin käsittää välineet (81, 82) mainitun toisen sanoman vastaanottamiseksi, välineet (83, 84) mainitun käsittelyn suorittamiseksi, 30 vasteena mainitulle toiselle sanomalle, ja välineet (81, 82) käsitellyn sanoman tai sen osan siirtämiseksi sähköpostipalvelimelta (11) päätelaitteelle (10). 22 105971