FI105932B - Menetelmä korkeasaanto- tai kierrätysmassan valkaisemiseksi - Google Patents

Description

105932

Menetelmä korkeasaanto- tai kierrätysmassan valkaisemiseksi

Keksintö koskee menetelmää korkeasaanto- tai kierrätysmassan valkaisemiseksi, jossa menetelmässä massaa käsitellään hapettavalla tai pelkistävällä valkaisukemi-kaalilla ja lisäksi massaa kelatoidaan raskasmetallien, kuten Fe, Mn ja/tai Cu, sitomiseksi kelaattikompleksiin.

Mekaanisten massojen eli korkeasaantomassojen valkaisu eroaa kemiallisten massojen valkaisusta siinä, että ligniinin poistoa pyritään välttämään. Massan saanto pidetään täten korkealla tasolla. Ligniinin värilliset ryhmät eli kromoforit pyritään saattamaan värittömiksi joko hapettavilla tai pelkistävillä valkaisumenetelmillä.

Mekaaniset massat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: puhtaasti mekaanisiin massoihin, joita ovat mm. hioke (SGW), painehioke (PGW) ja kuumahierre (TMP), sekä kemimekaanisiin massoihin, joita ovat mm. matalasulfonoidut (kemitermohierre CTMP ja BCTMP), kemiallisesti modifioidut (OPCO) ja korkeasulfonoidut massat (CMP, UHYS). Kaikki nämä massat kuuluvat keksinnön piiriin. Mekaanisia massoja käytetään valmistettaessa esimerkiksi sanomalehti-ja aikakauslehtipapereita ja huokoisia paperilaatuja.

Ligniiniä säästäviä, korkeaan saantoon tähtääviä valkaisumenetelmiä käytetään .:. myös kierrätyskuidulle, jossa mekaaniseen ja kemialliseen massaan perustuvien '! , kierrätyspaperien keskinäinen painosuhde on tyypillisesti noin 70/30. Jos kierrätys- | « . ’ 1 paperia lajitellaan, voi kierrätyserä muodostua jopa pelkästään kemiallisesta mas- • * · sasta valmistetusta paperista, mutta tällöinkään valkaisussa ei poisteta ligniiniä vaan *···’ ainoastaan painomustetta. Keksintö kattaa täten mekaanisten massojen ohella kai- : ’·* kentyyppisten kierrätysmassojen valkaisun.

• · · • · ·

Mekaanisia massoja ja kierrätysmassoja valkaistaessa eräänä ongelmana ovat mas- , san sisältämät raskasmetallit, lähinnä rauta, mangaani ja kupari. Nämä raskasmetallit .· :·; tulevat massaan joko puun tai prosessivesien mukana ja katalysoivat valkaisukemi- * . kaalien hajoamista niin, että kemikaalien kulutus kasvaa ja massan vaaleus kärsii.

Raskasmetallit katalysoivat myös mm. alkalitummenemista ja täten ne ovat huomat-’ · · · ’ tava häiriötekijä massojen ja paperin valmistusprosesseissa.

• · · ; ’ ·,: Mekaanisten ja kierrätysmassojen valkaisun yhteydessä haitallisten raskasmetallien vaikutuksen vähentäminen voi tapahtua usealla tavalla. Massa voidaan ensin esikäsi- 105932 2 teliä kelatointiaineita sisältävällä liuoksella, jolloin suuri osa suodokseen liuenneista metalleista poistuu suodoksen mukana, minkä jälkeen massa käsitellään valkaisuaineella, kuten vetyperoksidilla. Vaihtoehtoisesti valkaisuainetta sisältävään liuokseen voidaan lisätä valkaisuainetta stabiloivia aineita, kuten vesilasia ja/tai kelatointiaineita. Molemmat edellä mainitut menettelyt voidaan myös yhdistää niin, että massan metalleista poistetaan ensin huomattava osa erillisellä kelatointikäsittelyllä, minkä jälkeen seuraa varsinainen valkaiseva vaihe, jossa on myös kelatointiaineita läsnä.

Mekaanisten massojen ja kierrätyskuidun hapettava peroksidivalkaisu suoritetaan aikalisissä olosuhteissa. Valkaisussa käytetään yleisesti peroksidivalkaisun apuaineena vesilasia, joka on alkalinen natriumsilikaattiliuos. Vesilasin tarkoitus on, että siitä syntyvä kolloidinen silikaatti sitoo haitalliset raskasmetallit valkaisussa. Vesilasin lisäksi käytetään yleisesti myös kelatointiaineita. Raskasmetallien sidontaan käytettäviä kelatointiaineita voivat olla esimerkiksi polyaminokarboksyylihapot, joista yleisimmin käytössä ovat olleet etyleenidiamiinitetraetikkahappo (EDTA) ja dietyleenitriamiinipentaetikkahappo (DTPA). Edellä mainittujen aineiden lisäksi voidaan käyttää myös magnesiumsuoloja, kuten magnesiumsulfaattia vetyperoksidin stabilaattorina. Kun mekaanisten massojen valkaisussa pyritään korkeisiin vaaleuksiin, on tullut yleiseksi käyttää kelatointiaineita esikäsittelynä alemmassa pH:ssa kuin itse vetyperoksidivalkaisu tapahtuu. Julkaisussa W.C. Fross et ai, Tappi 1992 Pulping Conference, s. 899-915 kuvataan esimerkkinä mekaanisen massan perok-sidivalkaisuun kuuluva DTPA-käsittely pH:ssa 5,5-6,0.

I i f

Myös pelkistävissä valkaisuissa, joissa valkaisukemikaali on esim. ditioniitti tai . ' i formamidisulfiinihappo (FAS), voidaan käyttää kelatointiaineita apuaineina.

• · · · • ··· * Mekaanisten massojen ja kierrätyskuidun valkaisun raskasmetalliongelmat ovat suu- • " relta osalta samoja ja niiden ratkaisemiseksi käytetään samoja kelatointiainetta ja l|l v : -menetelmiä. Kierrätyskuidun osalta vetyperoksidivalkaisu ja siihen liittyvä kela- tointi voidaan kuitenkin suorittaa myös kierrätyskuidun sulputuksen yhteydessä.

• · • · « · · ;*r; Mainittujen nykyisten kelatointiaineiden haittana on se, että EDTA ei hajoa vesis töissä ja DTPA hajoaa hyvin huonosti. Koska metsäteollisuus käyttää hyvin suuria määriä näitä biohajoamattomia kelatointiaineita, kasvaa niiden pitoisuus vesistöissä '. · ' jatkuvasti. Vesistöissä nämä kelatointiaineet voivat vaikuttaa esimerkiksi raskasme- · tallien liikkumiseen sedimentin ja vesifaasin välillä. EDTA ja DTPA on kuitenkin ««· _ . ·.,: havaittu niin tehokkaiksi ja hyviksi kelatointiaineiksi, että niistä luopuminen aiheut- • · taisi huomattavia lisäkuluja ylimääräisen valkaisuaineen kulumisen vuoksi. Olisi 105932 3 edullista, mikäli löytyisi jokin korvike näille aineille, joka olisi biohajoava ja/tai sisältäisi vähemmän typpeä. Biohajoava kelatointiaine sitoutuisi biologisilla veden-puhdistuslaitoksilla lietteeseen ja näin poistuisi jätevesistä. Mikäli taas aine jostain syystä pääsisi vesistöön, hajoaisi se siellä nopeasti.

Mainittu ongelma on nyt ratkaisu keksinnön mukaisella uudella korkeasaanto- tai kierrätysmassan valkaisumenetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että stabiloivana kelatointikemikaalina käytetään N-bis- tai N-tris((l,2-dikarboksyyli-etoksi)-etyyli) amiinijohdannaista, joka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat N-bis-((l,2-dikar-boksyyli-etoksi)-etyyli)amiini, N-bis-(( 1,2-dikarboksyyli-etoksi)-etyyli)aspartaami-happo jaN-tris-((l,2-dikarboksyyli-etoksi)-etyyli)amiini sekä näiden alkali-ja maa-alkalimetallisuolat.

Keksinnön mukaisesti käytettävien kolmen amiinijohdannaisen (A, B ja C) kaavat ovat:

A C

COOH

HOOC v H I

\_ I /-COOH l .COOH

/ o n-V ^ o—c ν'

HOOC^ XCOOH I

O

S

BI-N

HOOC , / \/\ /-COOH

cooh \_o—J

”” L ,COOH HOOC—/ 'cooh

: : hooc Y

··· \_ ^ I ^ /-COOH

· · / o ^y n^o—< : : hooc—x \ : . cooh • · · • · • · 4 4 · Γ ·.. N-bis(( 1,2-dikarboksyylietoksi)-etyyli)-amiinista (A) käytetään jatkossa lyhennettä I1; BCEEA, N-bis(( 1,2-dikarboksyylietoksi)-etyyli)-aspartaamihaposta (B) lyhennettä • BCEEAA ja N-tris((l,2-dikarboksyylietoksi)-etyyli)-amiinista (C) lyhennettä TCEEA.

• · • 1 · · · • m 4

Mainittujen kelatointiaineena käytettävien amiinijohdannaisten, jotka ovat uusia ‘; ’ ’: yhdisteitä, valmistusmenetelmä on kuvattu hakijan patenttihakemuksessa FI 962261.

: : Näitä yhdisteitä voidaan käyttää sellaisenaan happomuodossa tai alkali- tai maa-al- '; kalimetallisuoloinaan.

I ( < c 105932 4

Keksinnön mukaisesti käytettävien kelatointiaineiden oletetaan olevan biohajoavia. Lisäksi niiden merkittävänä etuna EDTA:han ja DTPA:han verrattuna on niiden pienempi typpipitoisuus ja fosfonaatteihin nähden se, etteivät ne sisällä fosforia.

Mainittujen kelatointiaineiden on havaittu soveltuvan erinomaisen hyvin alkalisten peroksidiliuosten stabilointiin. Tämän perusteella ne soveltuvat hyvin mekaanisten massojen peroksidivalkaisuun, jossa usein myös tarvitaan kykyä stabiloida perok-sidiliuoksia.

Kelatointiaineita voidaan käyttää sekä erillisenä kelatointiesikäsittelynä että valkaisun apuaineena, jolloin kelatointi- ja valkaisuaineet ovat yhdistettyinä samaan käsit-telyliuokseen. On myös mahdollista, että kelatointiesikäsittelyä seuraa yhdistetty kelatointi-ja valkaisukäsittely. Kelatointiaineet sopivat käytettäviksi paitsi hapettavassa peroksidivalkaisussa myös pelkistävässä ditioniitti- tai FAS-valkaisussa.

Käytettävät kelatointiaineet eivät aseta rajoituksia valkaistavan massan suhteen vaan soveltuvat yhtä lailla puhtaasti mekaanisten massojen, kemimekaanisten massojen kuin kierrätyskuidunkin valkaisuun.

Kelatoinnissa lämpötila voi olla 20-120°C, edullisesti 50-100°C. Kelatoinnin pH erillisessä kelatointikäsittelyssä voi olla 4-8, edullisesti 5-7. Valkaisuvaiheen yhteydessä kelaatteja käytettäessä pH saa olla ko. valkaisumenetelmässä normaalisti käy-.:. tettävää tasoa, kelaatin käyttö ei aseta tässä suhteessa rajoituksia. Vesilasia voidaan * · ·, lisätä valkaistavaan massaan tavanomaiseen tapaan.

Seuraavassa keksintöä on kuvattu esimerkein, jotka eivät kuitenkaan millään tavoin t · ’···* rajoita keksintöä. Mainittakoon, että esimerkeissä käytetty keksinnön mukaisten

ί ·” kelatointiaineiden seos BCEEA+BCEEAA sisälsi 18 % BCEEA ja 34 % BCEEAA

• #· : loppuosan ollessa pääasiassa vettä. Annokset (kiloa/massatonni) on esimerkeissä kaikkien kelatointiaineiden osalta laskettu 100 % natriumsuoloina.

• · • · • · ·

Esimerkki 1 ’ _. TMP:tä (lähtövaaleus 55 %, ISO) kelatoitiin ja sen jälkeen valkaistiin käyttämällä kelatointiaineina DTPA:ta (koe-erät 1 ja 3) ja seosta BCEEA + BCEEAA (koe-erät * ·; · ’ 2 ja 4). Referenssinä oli koe-erä 5, jota ei kelatoitu vaan sille tehtiin suoraan vety- · : peroksidivalkaisu. Vetyperoksidivaihe tehtiin kelatoiduille massoille kahdella eri :' ·, i lipeäannoksella. Tuloksista, jotka on esitetty taulukossa 1, nähdään, että DTPA ja BCEEA + BCEEAA antavat jotakuinkin samantasoisen loppuvaaleuden ja että 105932 5 kummallakin kelaatilla saadaan selvä parannus kelatoimattomaan verrattuna. Lipeä-annosta kasvattamalla jäännösperoksidi pienenee ja vaaleus paranee jonkin verran.

Esimerkki 2

Hioketta valkaistiin peroksidilla tai ditioniitilla. Massan lähtövaaleus oli 60,3 % ISO. Mitattu Fe-pitoisuus ennen käsittelyä oli 83 ppm ja Mn-pitoisuus 140 ppm. Vetyperoksidivalkaisussa tehtiin ensin kelatointi 3 % sakeudessa, minkä jälkeen massa puristettiin 10 % sakeuteen, jossa tehtiin peroksidivalkaisu. Ditioniittivalkai-sussa kelatointi ja valkaisu tapahtuivat 3 % sakeudessa siten, että massaan lisättiin ensin kelaatti ja 60 minuuttia sen jälkeen ditioniitti. Kelatointi tehtiin kahdella pH-tasolla, n. 4,5-5,5 ja n. 6-6,5. Kelaatteina kokeessa olivat EDTA, DTP A, seos BCEEA + BCEEAA ja TCEEA. Tuloksista, jotka on esitetty taulukossa 2, havaitaan, että alhaisemmalla pH-tasolla (4,5-5,5) EDTA oli paras ditioniitti vaiheessa, joskin muut kelaatit antoivat lähes samat tulokset. Korkeammalla pH-tasolla tulokset olivat kaikilla kelaateilla suunnilleen samaa tasoa seoksen BCEEA + BCEEAA ollessa niukasti paras. Peroksidivalkaisussa alemmalla pH-tasolla tehty kelatointi antoi selvästi alemman vaaleuden kuin pH 6-6,5:ssä tehty kelatointi, ero on noin 2-3 % ISO suuruinen. pH 6-6,5:ssä tehty kelatointi toimi kaikilla kelaateilla hyvin, DTPA toimi parhaiten, mutta muut antoivat lähes saman lopputuloksen.

Esimerkki 3

Kokeessa valkaistiin vetyperoksidilla TMP:tä (lähtövaaleus 65 % ISO). Ennen val- ,;, kaisua massa oli kelatoitu huolellisesti (3 kg/tm DTPA, lämpötila 75°C, aika 30 min, massan sakeus 10 %, pH 5,5), jotta siinä olevat metallit poistuisivat. Tämän jälkeen tehtiin peroksidivalkaisuja niin, että valkaisuliuokseen lisättiin erikseen rautaa ja :#// mangaania, jotta nähtäisiin, kuinka tässä vaiheessa lisätyt kelaatit vaikuttavat valkai- '···' sussa. Kokeessa vertailtiin DTPAita, seosta BCEEA + BCEEAA ja TCEEA:ta.

\ 1·1 Tulokset ja olosuhteet on esitetty taulukossa 3. Tuloksista nähdään, että BCEEA + • · : BCEEAA ja DTPA antavat sekä raudan että mangaanin läsnä ollessa suurin piirtein samantasoisen tuloksen. Sekä vaaleus että jäännösperoksidin määrä ovat samaa luok-„ kaa. TCEEA:lla jäännösperoksidin määrä on edellä mainittuihin verrattuna samaa luokkaa mutta vaaleus on hieman alempi. Kuitenkin kaikilla kelaateilla saavutettiin • ( selvä parannus verrattuna tapaukseen, jossa kelaattia ei käytetty.

« t ««« :... ‘ Esimerkki 4 « · - Meneteltiin kuten esimerkissä 3, mutta vesilasin määrää valkaisussa alennettiin 19 « 4 « · _ . ·. : kilosta 13 kiloon/massatonni, jotta kelaattien vaikutus tulisi selvemmin esille. Tu- 9 t lokset on esitetty taulukossa 5. Tuloksista havaitaan, että BCEEA + BCEEAA antoi 105932 6 sekä raudan että mangaanin läsnä ollessa parhaan tuloksen. TCEEA antoi myös mangaanin läsnä ollessa hyvän tuloksen. DTPA oli hieman heikompi, mutta kaikki kelaatit antoivat selvän parannuksen verrattuna tapaukseen, jossa kelaattia ei käytetty.

Taulukko 1

Kelatointi____

Koe-erä _ 1 2 3 4 5

Aika min. 30 30 30 30 Lämpötila °C 60 60 60 60

Sakeus % 10 10 10 10 - pH 6,5 6,5 6,5 6,5 DTPA kg/tm 1,5 - 1,5 - BCEEA + BCEEAA kg/tm |- 1,5 - 1,5 - φ φ φ φ φ

Valkaisu__

Aika min. 90 90 90 90 90 Lämpötila °C 70 70 70 70 70

Sakeus % 15 15 15 15 15 pH-alku 10,2 10,1 10,5 10,6 10,6 pH-loppu 7,8 7,8 9 9 9 H202 kg/tm 20 20 20 20 20

Vesilasi kg/tm 20 20 20 20 20 J.». NaOH kg/tm 15 15 25 25 25 DTPA kg/tm 1,5 - 1,5 BCEEA + BCEEAA kg/tm - 1,5 - 1,5 - *·* ’ Jäännös-H202 kg/tm 6,5 5,7 3,9 3,1 0,5

Vaaleus %ISO 69,6 68,5 70 69,8 65,4 • · 1 '—--- • · • t · «»f * * * » i · 9 105932 7

_Ό O 1/1 O O ^ X

OO « 1/1 « Oi OO I I 1 I—I (S X

00 rsi F' o x T ^ ^ x cd o x ^ ·<ί·

OO X X to X X i i i N <t O >“' CS - ► 00 ΓΟ X tO X I i 00 I I X

r—► x o x o °V o o0! r-

i *—ito X

VO aa VO

O iO F^ °V °°r Ό 00 «JOO ^

t-~ X X ro X X I 1 (N i ^ © n (N - ► h M VI m X ι i OO ι i VO

CN

_► χ O VO O °V O O T. x" Φ vo vi 1- O' oo t' i-1 i !—i m vo o x °i T. x r- cd o m °i vo

X X X CO X X I N I i O >—1 CN - ► X ro X ro Όι i CO ι I VO

(N

-► X O X O O O O F'V \o

VOVliHi-OOh - ι r- CO VO

uo F'1

O Ό Fi <N ®0^ ®0^ co VO ^ cd O X LO

χ X x to X X <N ι ι ι vf O i-1 N x ro x ro χ ι ιΟΟι vo —► x o x o °°„ o -^r

Tf X X ·—I OV f"- 00 I 11-11-1 VO

00 o x ^ T, °°- ro oo cd o x -^r t Φ vi to t ^ ι ι ι td t O " ► d ro vi ro tf ι ι oo ι i vo vt X O X O O '«τ'

ro X X <?v t-- 00 ι ι i—< tS VO

, O *V0 FO^ F<„ °0_, ^ t ___► cd O VO F-„ Tf-

... roXvorovovoiiCNivd-o^cN ro ro Vi m ι oo ι X

-rj- : : x o vo o °°„ © *R. -vf

... OtXX^Ovr^OOiini-X

• * J _ T|" • 1 O vo Fi. 00, CO X ___► cd O VO X~ c-t X x to χ χ ι (N ι ι ^ o — (N N ro ίο ro ^fi i00i . x • ·

:·. -► X O X O T 'O O *R. TT

; · nXXi-CT\t^ooiii-(SX

."·. 00 oo *·* o X T. T, F~„ Td" IO cd O X T x"

nXXrO-dr-vJ-CN I ι i-vl-Oi-CN -------► n ro x ro ot , , OO I I X

S«£££ErrCC S ! £ £ E £^£^ ·· -g O \e — o'a, cx-< -it -g O n? — ^ ^ ^ ►£> ^ib ^ • · · /: ί - · · · ω -- ... PQ ΰ a> . O cd , § § v4 ^-1 « ·- 3 t, <<> S 3 3 3 3 .-.S «e* :· 3 O. 3 u<<W°°gc o. 3 K « E x^c ω • 3 d> S E v? gqHP^Wl^^WiL) <u E E V o m '2 O e "cd ·:·: 5 o o ;« « ϊ ϊ u Q h u § § .2 .£ o ^ Is E £ ^ ω .¾ rt $ ^ h- ι-) ι/l fr o, CQ Μ o H 00 CO 1-1 1-1 |^|<.>_3οοο·&<Ε>ΟΚ^ > 105932 8

Taulukko 3

Koe _ 1 2 3 4 5 6 7 8

Aika min. 90 90 90 90 90 90 90 90 Lämpötila °C 65 65 65 65 65 65 65 65

Sakeus % 25 25 25 25 25 25 25 25 pH-alku n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5

Fe-lisäys ppm 160 160 160 160 - Μη-lisäys ppm - - - - 80 80 80 80 H202 kg/tm 25 25 25 25 25 25 25 25

Vesilasi kg/tm 19 19 19 19 19 19 19 19

NaOH kg/tm 23 23 23 23 23 23 23 23 DTPA kg/tm 3---3--- BCEEA + BCEEAA kg/tm -3---3-- TCEEA kg/tm --3---3- Jäännös-H202 kg/tm 12,1 11,8 11,5 10,1 12,2 11,8 11,5 4,4

Vaaleus_% ISO 77,3 77,2 76,4 75,1 79,5 79,4 78,3 75,5 T aulukko 4

Koe__1 2 3 4 5 6 7 8

Aika min. 90 90 90 90 90 90 90 90 Lämpötila °C 65 65 65 65 65 65 65 65

Sakeus % 25 25 25 25 25 25 25 25 pH-alku n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5 n. 9,5

Fe-lisäys ppm 160 160 160 160 - Μη-lisäys ppm - - - - 80 80 80 80 • " H202 kg/tm 25 25 25 25 25 25 25 25 ; Vesilasi kg/tm 13 13 13 13 13 13 13 13

NaOH kg/tm 23 23 23 23 23 23 23 23 \*·· DTPA kg/tm 3---3---

Ti : BCEEA + BCEEAA kg/tm -3---3-- TCEEA kg/tm --3---3- Jäännös-H202 kg/tm 7,7 13,1 8,4 7,1 10,2 10,3 9,6 1,9

Vaaleus_% ISO 76,3 76,4 75,6 74,1 77,2 77,4 77,3 73,9 t · i ( ( I < t 1 f i * · I « I • ·

Claims (10)

105932

1. Menetelmä korkeasaanto- tai kierrätysmassan valkaisemiseksi, jossa menetelmässä massaa käsitellään hapettavalla tai pelkistävällä valkaisukemikaalilla ja lisäksi massaa kelatoidaan raskasmetallien, kuten Fe, Mn ja/tai Cu, sitomiseksi kelaatti- 5 kompleksiin, tunnettu siitä, että kelatointikemikaalina käytetään N-bis- tai N-tris-((l,2-dikarboksyyli-etoksi)-etyyli)amiinijohdannaista, joka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat N-bis-((l,2-dikarboksyyli-etoksi)-etyyli)amiini, N-bis-((l,2-dikar-boksyyli-etoksi)-etyyli)aspartaamihappo jaN-tris-((l,2-dikarboksyyli-etoksi)-etyy-li)amiini sekä näiden alkali-ja maa-alkalimetallisuolat. 10

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att massan först kelateras 15 med nämnda kelateringskemikalie och att blekningsbehandling av massan därefter utförs.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massaa ensin kelatoidaan mainitulla kelatointikemikaalilla ja että massalle sen jälkeen suoritetaan valkaisukäsittely.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att det skilda kelateringsste-get har ett pH i intervallen 4-8, företrädesvis 5-7, och att temperaturen är i interval-

20 Ien 20-120 °C, företrädesvis 50-100 °C.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erillisen kela- tointivaiheen pH on välillä 4-8, edullisesti välillä 5 - 7, ja että lämpötila on välillä 20 - 120°C, edullisesti välillä 50 - 100°C,

4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att blekningen och kelaterin-gen av massan sker samtidigt genom att kombinera kelaterings- och blekningskemi-kaliema i samma behandlingslösning. 25 ·...· 5. Förfarande enligt patentkrav 2 och 4, kännetecknat av att massan först kela- • · • ’·· teräs och därefter utförs en kombinerad kelaterings- och blekningsbehandling av massan. * 30 6. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att en oxiderande blekning utförs med användning av peroxid som blekningskemikalie. • · · • ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massan val- 20 kaisu ja kelatointi tapahtuvat samanaikaisesti yhdistämällä kelatointi- ja valkaisuke- mikaalit samaan käsittelyliuokseen.

5. Patenttivaatimusten 2 ja 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massalle suoritetaan ensin kelatointi ja sen jälkeen yhdistetty kelatointi- ja valkaisukäsittely. ;:;:t 25

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että :.suoritetaan hapettava valkaisu käyttäen valkaisukemikaalina peroksidia. • · • · • · · ·· ! " 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valkaisu on »M v : 30 alkalinen vetyperoksidi valkaisu.

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att blekningen är en alkalisk väteperoxidblekning. . 35 ....: 8. Förfarande enligt patentkrav 6 eller 7, kännetecknat av att vattenglas tillsätts i massan i blekningssteget. 105932

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massaan * ;' Γ i lisätään valkaisuvaiheessa vesilasia. tili»

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a · ‘ ’ suoritetaan pelkistävä valkaisu käyttäen valkaisukemikaalina ditioniittia tai forma- ·:* midisulfiinihappoa. • · 105932

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valkaistava massa on mekaanista tai kemimekaanista massaa. 5 1. Förfarande för blekning av högutvinnings- eller ätervinningsmassa, varvid massan behandlas med en oxiderande eller reducerande blekningskemikalie och dessutom kelateras massan för att binda tungmetaller säsom Fe, Mn och/eller Cu vid kelatkomplexet, kännetecknat av att kelateringskemikalien bestär av N-bis- eller N-tris((l,2-dikarboxyl-etoxi)-etyl)aminderivat, som valts i gruppen bestäende avN-10 bis-(( 1,2-dikarboxyl-etoxi)-etyl)amin, N-bis-(( 1,2-dikarboxyl-etoxi)-etyl)aspartam-syra och N-tris((l,2-dikarboxyI-etoxi)-etyI)amin samt alkali- och jordalkalisalter av dessa.

9. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknat av att den reduce-rande blekningen utförs med användning av ditionit eller formamidsulfmsyra som blekningskemikalie. 5

10. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att massan som skall blekas är mekanisk eller kemimekanisk massa. I ( I r ( I I «I I 4 4 • · · • · • · • · · • « · Il • · · • · · • « « • « • · · • · # • · • · · • · · I I I « Il · i « i 4 * I I I I I _ 4 4