FI105465B - Menetelmä ja laite rainan rullauksessa - Google Patents

Description

105465 5

Menetelmä ja laite rainan rullauksessa Förfarande och anordning vid rullning av en bana

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 5 johdanto-osan mukainen 10 laite.

Keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta voidaan viitata hakijan FI-patenttihakemukseen 942451, jossa on esitetty menetelmä ja laite rainan rullauksessa. Tässä menetelmässä rainaa rullataan hylsylle tuki-15 telan kannattamana ja tukitelan ja valmistettavan rullan välisen nipin kautta. Menetelmässä kannatetaan hylsyä ainakin osittain, ja hyl-syä/rullaa tuetaan ja/tai kuormitetaan asemaltaan siirrettävällä laitteella. Menetelmässä siirretään rullauksen alkuvaiheissa mainitun laitteen kuormitus/kannatusyksikköä/-yksikköjä pääasiallisesti tukitelan ja 20 valmistuvan rullan akseleiden kautta kulkevassa tasossa lineaariliik-keessä valmistuvan rullan kuormittamiseksi ja/tai tukemiseksi rul-lausasemassa. Rullauksen edistyessä siirretään laitteen kuormitus/kan- « « < : ',· natusyksikköä/-yksikköjä alaspäin pääasiallisesti rullan kehänsuuntais- • i j j ; ta rataa pitkin ja rullauksen loppuvaiheessa mainitulla yksiköllä kan- : '25 natetaan valmistuvaa rullaa alhaaltapäin.

* < < < I ( I « < • · j*. Edellä mainitun FI-patenttihakemuksen 942451 mukaisessa laitteessa puolestaan rainaa rullataan hylsylle telan kannattamana telan ja vai- f * · mistettavan rullan välisen nipin kautta. Kyseinen hylsy on ainakin 30 osittain kannatettu hylsyn keskiöön sijoitetulla kannatusvälineellä.

Laite käsittää lisäksi yksikön hylsyn tukemiseksi ja rullan kuormitta-• · · ________________ - *·* ’ miseksi. Kyseinen yksikkö on sovitettu yhdistetyksi kuormitus/kannatus- : ja pintavetoelimeksi. Laite käsittää myös elimet yksikön siirtämiseksi f f· ·"'· toisaalta pääasiallisesti tukitelan ja valmistuvan rullan akselien « 35 kautta kulkevassa tasossa lineaariliikkeessä sekä toisaalta pääasialli- « · 0 . ' .........

•<f<' sesti kaarevaa rataa pitkin rullan kehän suunnassa.

» » ..........- «f • · · .....

2 105465

Hakijan samana päivänä jätettävässä suomalaisessa patenttihakemuksessa “Laite rainan rullauksessa” on esitetty ratkaisu, jossa on esitetty parannus em. hakijan FI-patenttihakemukseen 942451. Tässä parannusehdotuksessa kuormitus/kannatus- ja pintavetoelimen telat on kytketty toi-5 siinsa kytkentäelimillä siten, että telojen keskinäinen liike on geo-metrisesti pakko-ohjattu.

Keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta voidaan viitata myös DE-hakemusjulkaisuun 3737503, jossa on esitetty rullanleikkauskoneeseen 10 liittyvä jäykkä painotelayksikkö, jonka kuormitus perustuu keinuvipu-kuormitukseen. Tämän tunnetun järjestelyn avulla ei todellisia vaikuttavia voimia saada selville eikä siinä ole esitetty kuormitussäätöjär-jestelyä.

15 Edellä mainituissa tekniikan tason laitteissa on yhteisenä ongelmana se, että sitä voimaa, jonka painotela/telasto kohdistaa muodostettavaan rullaan ei tunneta riittävän tarkasti. Tämä voima mitataan yleensä jostain painotelayksikön kannatinrakenteen nivelestä. Tästä mitatusta arvosta lasketaan sitten erilaisia approksimaatioita apuna käyttäen 20 painotelan rullaan kohdistama voima. Koska painotelayksikköä kannatta- , vassa nivelrakenteessa on aina väljyyttä ja koska nivelrakenteen nivel- • · * varsien keskinäiset positiot muuttuvat kun painotelayksikköä siirretään » · i * eri asemiin, tulee laskennan tuloksesta väistämättä epätarkka. Virhettä • · ♦ «' ·' lisää se, että tunnetut voimanmittausanturit mittaavat voimaa yhdessä » · f · i *. " 25 kiinteässä suunnassa, jolloin kun vaikuttavan voiman suunta kannatin- » J *·· rakenteen liikkuessa muuttuu, täytyy suunnan muutos ottaa huomioon ϊ^ί : mitattua signaalia käsiteltäessä.

Toinen seikka, joka aiheuttaa virhettä voiman mittaukseen silloin kun 30 se tehdään jostain painotelayksikköä kannattavan nivelrakenteen nive-» * • Iestä on painotelayksikön ja sitä kannattavan nivelrakenteen paino.

I « f '-i.‘ Painotelayksikön ja sitä kannattavan nivelrakenteen paino on huomattava • t verrattuna siihen viivakuormaan johon painotelayksikön ja muodostetta-j’.'. van rullan välillä pyritään. Lisäksi tällaisessa mittauksessa on otet- ,···. 35 tava huomioon se seikka, että painotelayksikön painon aiheuttama voima 4 « » « · rullaan muuttuu painotelayksikön aseman mukana. Mittaustuloksista tuli- 3 105465 si siten pystyä erottelemaan em. seikoista johtuvat virheet, mutta tämä on käytännössä hankalaa.

Lisäksi edellä mainittuun mittaukseen, jossa painotelan rullaan kohdis-5 tamaa voimaa mitataan jostain painotelayksikköä kannattavan nivelraken-teen nivelestä, liittyy se haittapuoli, että sillä ei saada selville voiman jakautumista painotelayksikön telojen kesken. Kun painotelayk-sikkö on liitetty jäykästi kääntövarsiinsa, tarvitaan hyvin tarkat asemointilaitteet kohdistamaan tela/telasto vasten rullaa halutulla 10 tavalla. Varsinkin käytettäessä kahta telaa pienikin asemavirhe johtaa siihen, että toinen teloista painaa rullaa suuremmalla voimalla kuin toinen, ts. kuormitus ei ole symmetrinen. Tällöin rullaan kohdistuu enimmillään suurempi viivamainen voima, kuin jos kumpikin painotela kuormittaa rullaa yhtäläisillä voimilla, millä on vaikutusta syntyvän 15 rullan rakenteeseen.

Keksinnön päämääränä on esittää menetelmä ja laite rullauksen yhteyteen, joissa voidaan mitata tarkasti todelliset painotelayksikön telojen ja muodostuvan rullan väliset voimat ja siten saada aikaan kuormi-20 tussäätö ja/tai asemasäätö.

* * * t » | \ Edellä esitettyjen ja myöhemmin selviävien päämäärien saavuttamiseksi vai *' on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiallisesti tunnusomaista se, * i i f ·’ mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

» r * I I __ .

·, *; 25 I *«* Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiallisesti tunnus- t«i : “i : .

: omaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa.

J*. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on painotelayksikön rullauspää varus- 4 30 tettu anturilla tai antureilla, joilla voidaan mitata painotelayksikön • ...

• telojen ja muodostettavan rullan välistä nippivoimaa ja/tai nippivoiman * I*· *.t.' jakautumista. Antureista saadun mittaustuloksen perusteella logiikka

(•I

1määrittää säätösuureet kuormitus- ja/tai asemointivälineille, jolloin « !V. voidaan tarkasti säätää painotelayksikön kosketusvoimaa rullan säteen

I I

35 suuntaisesti takaisinkytketyn säädön avulla. Antureilla saadaan lisäksi I i

II I

selville kummankin telan kosketusvoimat erikseen, mikä mahdollistaa 4 105465 nippikosketuksen profiilin kokonaishallinnan telojen kesken rullauksen aikana. Mikäli telat kuormittavat rullaa epätasaisesti jäykän telaston hieman väärästä asemasta johtuen, korjataan tilanne ajamalla telasto oikeaan asemaan saatujen mittaustulosten perusteella.

5

Kun anturit sijaitsevat painotelayksikön rullauspäässä, ne sijaitsevat mahdollisimman lähellä painotelayksikön telojen ja muodostettavan rullan kosketuskohtaa, jolloin antureihin välittyy todellinen telojen ja rullan välinen nippikuorma ja sen jakautuminen. Tarkempi painotelayksi-10 kön ja rullan välisten voimien mittaus puolestaan johtaa siihen, että painotelayksikön säädöt tehdään rullassa vallitsevan todellisen tilanteen mukaan ja siten voidaan muodostaa parempia rullia, eli rullauksen laatu paranee.

15 Voiman mittaus tapahtuu keksinnössä aina painotelayksikön telojen keskiöitä yhdistävän suoran keskipisteen ja muodostettavan rullan keskiön kautta kulkevan suoran suunnassa. Tästä johtuen mittaus antaa aina oikean tuloksen riippumatta siitä missä asemassa painotelayksikkö sijaitsee rullan pinnalla.

20 ··.·. Silloin kun painotelayksikön telassa tai teloissa ei ole käyttö päällä I painotelayksikön rullauspäästä mitattu voima on suoraan painotelayksi- • « * • · · kön rullaan kohdistama voima. Jos telassa tai teloissa on käyttö päällä • · kohdistetaan teloja ympäröivällä hihnalla pintavetoa muodostettavaan • 9 · *· '· 25 rullaan. Tämä pintaveto aiheuttaa puolestaan momentin rullauspäähän, • · • · • ** joka näkyy voiman mittauksissa. Tämä pintavedon aiheuttama momentti ·»· ·.· · voidaan määrittää telan tai telojen käyttömoottoreiden ottamasta tehos ta, jolloin se voidaan ottaa huomioon mittaustuloksissa.

• · • · • · · ·*·*. 30 Käytettäessä painotelayksikköä rullan sivulla ja rullan kannatukseen kuormituksen jakautumaa säädetään säätämällä painotelayksikön pysty- • * * ···* asemaa siten, että telojen kesken toteutuu haluttu kuormitusjakautuma, • · '«·«' joka mitataan ja säädetään anturointia hyväksikäyttäen.

« · · • · · • « • « 35 Keksinnön yksinkertaisemmassa sovellusmuodossa järjestely on sovitettu f · e kahden jäykästi kiinnitetyn telan yhteyteen, jossa telat on kiinteästi 5 105465 toisissaan kiinni. Keksintö soveltuu käytettäväksi myös sellaisen pai-notelayksikön yhteydessä, jossa painotelayksikön telojen ympäri on järjestetty päättymätön hihna, jolloin telat ovat keskenään liikkuvia hihnan kireäksi saamiseksi, mutta telayksikkö kokonaisuutena on jäykkä. 5 Mikäli keksintöä käytetään hihnoilla ja teloilla varustetun painotelayksikön kanssa, järjestetään teloille oma kireyssäätö siten, että hihnan kireyttä voidaan säätää halutulla tavalla.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla 10 oheisen piirustuksen kuvioihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti pystysuuntainen leikkaus eräästä keksinnön sovellusesimerkistä.

15

Kuviossa 2 on esitetty kaaviollisesti poikkileikkauskuvantona esimerkki painotelayksiköstä, johon keksintöä voidaan soveltaa.

Kuvioissa 3A-3B on esitetty kaaviollisesti eräs toinen esimerkki paino-20 telayksiköstä, johon keksintöä voidaan soveltaa; kuviossa 3B ylhäältä-··,·, päin katsottua ja kuviossa 3A sivultapäin, leikattuna pitkin linjaa A-A

• e • ! kuviossa 3B.

• · · • < i

Iti I I · ·

• · I

• I

\ \ Kuvioissa 4A - 4B on esitetty eräitä painotelayksikön virheellisiä • · i '· '· 25 asemia rullan pinnalla sekä siitä aiheutuvat voimajakautumat.

• e --------------- • · · ____ • · · --------------- ·.· ’ Kuviossa 1 on esitetty sovellusesimerkki, jossa rainaa W rullataan ns.

keskiörullaimella. Rainaa_W, esim. paperi- tai kartonkirainaa, rulla- : taan tukitelan 16 välityksellä hylsyn 14 ympärille rainarullaksi 15 :*·*: 30 tukitelan 16 ja valmistuvan rullan 15 välisen nipin N kautta. Hylsy * 14 on yhdistetty rullaimen“muihin rakenteisiin alan ammattimiehelle • * · ... ' .......... .....

”· sinänsä tunnettua keskiörullaintekniikkaa soveltaen (ei esitetty ku- • · · ......

'···* viossa). Kuviossa on esitetty rainan W rullaus kahdelle rullalle 15 kahden tukitelan 16 välityksellä rullainlaitteessa. Painotelalaitteen 35 toiminnan havainnollistamiseksi on rullat eri tukiteloilla 16 piirretty « · · - eri rullausvaiheeseen. Rairia W siis tulee konerullalta pituusleikattuna 6 105465 osarainoina Wx, W2, joista joka toinen osaraina Wx rullataan kuviossa vasemmalla olevalle rullaimelle ja joka toinen osaraina W2 rullataan kuviossa oikealla olevalle rullaimelle. Laitteen tarkemmat yksityiskohdat ja toimintaperiaate käyvät ilmi hakijan FI-patenttihakemuksesta 5 942451.

Kuvion 1 mukaisesti painotelayksikkö eli yhdistetty kuormitus- ja/tai kannatusyksikkö 24 muodostuu kahdesta telasta 22, joiden ympäri kulkevaksi on sovitettu päättymätön hihna/hihnoja 25. Toinen tai molemmat 10 telat 22 on kytketty käyttöön niiden 22 ja hihnan 25 pyörittämiseksi. Painotelayksikkö 24 on varustettu järjestelyllä hihnan/hihnojen 25 kireyden säätämiseksi.

Kuormitus- ja/tai kannatusyksikön 24 tukirakenne 26 on kiinnitetty 15 nivelellä 27 kelkkayksikköön 120. Tukirakenne 26 on lisäksi yhdistetty kelkkarakenteeseen 120 nivelöidyllä tukivarrella 126, joka on toisesta päästään kytketty nivelellä 28 tukirakenteeseen 26 ja toisesta päästään nivelellä 29 kelkkarakenteeseen 120. Nivelöityyn tukivarteen 126 sen kelkkarakenteen 120 puoleiseen osaan 126a on kytketty kuormitussylinte-20 ri 127 nivelellä 128. Kuormitussylinterin 127 toinen pää on kytketty ”·1· nivelellä 129 kelkkarakenteeseen 120. Kuormitussylintereillä 127 ja 130 • t : .·. voidaan siirtää kuormitus- ja/tai kannatusyksikköä 24 rullan 15 kehän • i · i suuntaista rataa pitkin. Kuormitussylinterillä 127 saadaan myös aikaan • · haluttu kuormitus ja/tai kannatus rullaa 15 varten. Kelkkarakennetta ,1 ' 25 120 voidaan liikuttaa rullan 15 kasvusuunnassa, eli tukitelan 16 kes- * · • ” kiön, rullan 15 keskiön, ja kuormitus- ja/tai kannatusyksikön 24 telo- e · « jen 22 keskiöiden välisen suoran keskipisteen kautta kulkevan suoran Y-Y suuntaisesti, sylinterin 130 avulla. Kelkkarakenne 120 on kiinni- • · • ’·· tetty liukuvasti apukelkkaan 131, joka puolestaan on kiinnitetty rul- ··· • Ϊ : 30 lauslaitteen runkoon R.

1 · · · !!! Kuviossa 2 on esitetty kaaviollisena poikkileikkauskuvantona eräs kuvi- • · on 1 laitteessa käytettävä kuormitus- ja/tai kannatusyksikkö 24, johon • · · • mm· keksinnön mukaista voiman mittausta voidaan soveltaa. Tässä suoritus- : : 35 muodossa telat 22 on laakeroitu molemmista päistään varsiin 51, jotka on järjestetty kääntyviksi akseleiden 52 ympäri. Toiseen akseliin 52 on 7 105465 liitetty kytkentäelin 53, joka on sovitettu sisäkkäin toiseen akseliin 52 liitetyn kytkentäelimen 54 kanssa. Näin akseleiden 52 kiertoliikkeet on kytketty toisiinsa ja telat 22 liikkuvat toistensa suhteen geometri-sesti pakko-ohjatusti. Palkeella 125 voidaan ohjata telojen 22 kes-5 kinäistä välimatkaa. Kytkentäelimien 53,54 välinen nivelkohta voi olla akseleiden 52 keskiöiden välisen suoran keskipisteessä, jolloin lj^ - 12. Tällöin telat 22 liikkuvat symmetrisesti telojen 22 keskiöiden välisen suoran keskipisteen ja rullan 15 keskiön kautta piirretyn suoran X-X suhteen. Jos lx O 12 telat 22 liikkuvat epäsymmetrisesti mainitun 10 suoran X-X suhteen etäisyyksien määräämällä välityssuhteella. Akselit 52 on kiinnitetty apurunkoon 55, joka puolestaan on kiinnitetty ensimmäiseen runkolevyyn 44, jossa on ulokkeet 45. Ulokkeisiin 45 on kiinnitetty voima-anturit 31-36 toisesta päästään. Tukirakenteeseen 26 on kiinnitetty toinen runkolevy 46, johon voima-anturit 31-36 kiinnitetään 15 toisesta päästään. Voima-antureiden suhteen viitataan lisäksi seuraa-vaksi esitettävään kuvioiden 3A-3B selostukseen.

Kuvioissa 3A-3B esitetyssä sovellusesimerkissä painotelayksikön 40 rullauspää käsittää kaksi telaa 42, jotka on laakeroitu sivulevyihin 20 43. Sivulevyt 43 on yhdistetty toisiinsa ensimmäisellä runkolevyllä 44, *'**; jossa on ulokkeet 45. Ulokkeisiin 45 on kiinnitetty voima-anturit 31-36 • a | toisesta päästään. Tukirakenteeseen 47 on kiinnitetty toinen runkolevy • · · a 46, johon voima-anturit 31-36 kiinnitetään toisista päistään. Rullaus- a · • i f-< . pää on kiinnitetty painotelayksikön tukirakenteeseen 47. Rullalta sä- « i « ' 25 teen suuntainen nippivoima kulkee tukirakenteeseen 47 reittiä: tela 42, *.tt sivulevy 43, ensimmäinen runkolevy 44, uloke 45, anturit 31-36 ja toi- f · · ....... .. ____________ • ' nen runkolevy 46. Keksinnön mukaisesti voidaan käyttää yhtä tai useam paa voima-anturia.

• · v v • a a ^ ---- - • • · « ·,· ί 30 Käytettäessä yhtä anturia käytetään joko anturia 31 tai anturia 36.

, ,·, Yhdellä anturilla ei yleensä pystytä mittaamaan kuin yhden suuntaista aa» • · · ...

_<·_ voimaa ja siksi on edullisempaa käyttää useampaa anturia.

• i • ai • «aa i '.· Käytettäessä kahta anturia, käytetään antureita 31 ja 36. Kahdella a a a 35 anturilla saadaan jo huomattavasti parempi kuva nippivoimista ja niiden jakautumisesta.

8 105465

Edullisimman suoritusmuodon mukaan käytetään kolmea anturia, eli antureita 31-33 tai 34-36. Tällöin saadaan täydellinen kuva nippivoimista ja niiden jakautumisesta. Kolmella anturilla saadaan myös selville painotelayksikön 24,40 rullien 22,42 pituussuuntainen voimajakautuma.

5 Tällä voidaan tarkistaa se, että rullat 22,42 ovat pituussuunnassa rul-lausytimen 14 ja muodostettavan rullan 15 suuntaisia.

Keksinnön mukaisesti painotelayksikön 24,40 nippivoiman ja nippivoiman jakautumisen säätö aikaansaadaan sillä, että painotelayksikön 24,40 10 rullauspää on varustettu anturoinnilla 31-36. Anturointi voi muodostua yhdestä voima-anturista 31 tai edullisesti kahdesta voima-anturista 31,36 ja edullisimmin kolmesta voima-anturista (31-33), joiden avulla saadaan mitattua painotelayksikön 24,40 rullan 15 pintaan säteen suunnassa aiheuttama voima sekä sen jakaantuminen painotelayksikön 24,40 15 telojen 22,42 kesken.

Painotelayksikön 24,40 liikkumisesta huolimatta anturien 31-36 voiman-mittaussuunta pysyy koko ajan samana kuin mitattavan/säädettävän nippivoiman suunta X-X.

20 ”·*; Kuvioissa 4A - 4B on kaaviollisesti esitetty kaksi eri tavalla virheel- • · : listä painotelayksikön 24,40 asemaa sekä näiden antamat voimat F+,F-

• Il I

antureille, viiva A. Katkoviivalla on merkitty telaston 24 yhteydessä

• I

• i : mahdollisesti oleva hihna 25 ja sen luoma toisenlainen nippivoima- • · · ,, 25 -jakauma, katkoviiva B, * ·· • ·· • * · • Keksinnön mukaisen anturoinnin avulla voidaan tarkasti säätää kosketus-voimaa rullan säteen suuntaisesti takaisinkytketyn säädön avulla. Li- • · j '·· säksi anturoinnilla saadaan selville kummankin telan 22,42 kosketusvoi- • · · ·,ί ί 30 mat erikseen.

• * · • · · r’I*t Käytettäessä painotelayksikköä 24,40 rullan 15 sivulla ja rullan 15 kannatukseen kuormituksen jakautumaa säädetään säätämällä painotelayk- f · « • V sikön 24,40 pystyasemaa siten, että telojen 22 kesken toteutuu haluttu « · · 35 kuormitusjakautuma, joka mitataan ja säädetään anturointia 31-36 hyväksikäyttäen. Haluttu kuormituksen jakautuminen hihnalla varustetussa 9 105465 painotelayksikössä 24 telojen 22 ja hihnan 25 suhteen säädetään säätämällä hihnojen 22 kireyttä.

Keksintöä on edellä selostettu vain eräisiin sen edullisiin sovellus-5 esimerkkeihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa. Monet muunnokset ja muunnelmat ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimuksien määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

10 »» t * * t · t · « · • r *

• 9 I

f i · | I » i i · · • · • · t I « » ·

« · I

% » i ·*· * · t • « · f «« « · • ·· • -...... - • 4 « t«»

* I I

• t *

< t I

* ♦ · • ♦ · .... - —— - - e t « * · « 9 « · « _______ . ...

I « I « ! * · « « · » « « e « · ·

Claims (8)

10 105465

1. Menetelmä rainan rullauksessa, jossa menetelmässä rainaa (W) rullataan hylsylle (14) tukitelan (16) kannattamana ja tukitelan (16) ja 5 valmistettavan rullan (15) välisen nipin (N) kautta, jossa menetelmässä hylsyä (14) ainakin osittain kannatetaan, jossa menetelmässä hylsyä (14) / rullaa (15) tuetaan ja/tai kuormitetaan asemaltaan siirrettävällä ainakin kahdesta telasta (22;42) muodostuvalla painotelayksiköllä (24;40), jossa menetelmässä mitataan painotelayksikön (24;40) rullan 10 (15) pintaan säteen suunnassa aiheuttamaa voimaa painotelayksikön (24;40) rullauspäähän liitetyllä anturilla tai antureilla (31-36) ja säädetään painotelayksikön (24;40) telojen (22;42) nippivoimaa mainitun mittaussignaalin perusteella, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan painotelayksikön (24;40) rullan (15) pintaan säteen suun-15 nassa aiheuttaman voiman jakaantumista painotelayksikön (24;40) telojen (22;42) kesken suoraan painotelayksikön (24;40) rullauspäähän liitetyllä anturilla tai antureilla (31-36), ja säädetään painotelayksikön (24;40) telojen (22;42) nippivoiman jakautumista mainitun mittaussignaalin perusteella. 20

| ) 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, e « · ·;· · että rullauspäässä käytetään kahta anturia (31,36), jolloin mittaukses- • ·’ sa saadaan selville myös voiman jakautuminen painotelayksikön (24;40) • · telojen (22;42) kesken. ; ’·· 25

• · · : : : 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, m että rullauspäässä käytetään kolmea anturia (31-33), jolloin mittauk-sessa saadaan selville myös voiman jakautuminen painotelayksikön • · (24;40) telojen (22;42) pituussuunnassa. 30

• · · ···! 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • « · että painotelayksikön (24) ympäri kiertävän hihnan (25) kireyttä sääde-tään telojen (22) välisen olennaisesti jäykän rakenteen aikaansaamisek- • * « Si. 35 11 105465

5. Laite rainan rullauksessa, joka on sovitettu käytettäväksi rullattaessa rainaa (W) hylsylle (14) telan (16) kannattamana ja telan (16) ja valmistettavan rullan (15) välisen nipin (N) kautta, joka hylsy on ainakin osittain kannatettu hylsyn (14) keskiöön sijoitetulla kannatus- 5 välineellä, joka laite on muodostettu ainakin yhdestä painotelayksikös-tä (24;40) hylsyn (14) tukemiseksi ja rullan (15) kuormittamiseksi, joka painotelayksikkö (24;40) käsittää ainakin kaksi telaa (22;42), jonka painotelayksikön (24;40) rullauspää on varustettu anturilla tai antureilla (31-36), joilla mitataan painotelayksikön (24;40) rullan 10 (15) pintaan säteen suunnassa aiheuttama voima, tunnettu siitä, että painotelayksikön (24;40) rullauspään anturi tai anturit (31-36) on sovitettu mittaamaan painotelayksikön (24;40) rullan (15) pintaan säteen suunnassaraiheuttaman voiman jakaantuminen painotelayksikön telojen (22;42) kesken. 15

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että painotelayksikön (24;40) rullauspää on varustettu kahdella anturilla (31,36), jolloin voidaan mitata voiman jakautuminen painotelayksikön (24;40) telojen (22;42) kesken. 20 • » · • · 1

| 7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että • « « ... · · painotelayksikön (24;40) rullauspää on varustettu kolmella anturilla · · • ·’ (31-33), jolloin voidaan mitata myös voiman jakautuminen painotelayksi- • « « '· " kön (24;40) telojen (22;42) pituussuunnassa. : 1·· 25 • · · ί

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että telojen (22) ympäri on järjestetty kireyssäädettävä hihna (25). • · ....... • · · • · · • · • · · · ' J. • « · • Φ · * • · · MM • · · • · • · IM • ‘ ‘ « « · • f .......... · « « · · • « · • · 12 105465