FI104439B - Vesisäiliökonstruktio - Google Patents

Description

1 104439

Vesisäiliökonstruktio r Käsiteltävä keksintö koskee vierekkäisistä levyistä muodostettua lohkoa ja vedelle tarkoitettua kokoomasäiliörakennetta, joka on muodostettu 5 näistä lohkoista koostuvana yksikkönä ja tarkoitettu erilaisiin käyttösovellutuksiin, esimerkiksi maanalaiseksi sadevesisäiliöksi erittäin voimakkaiden sateiden aikana rakenteen ollessa yhdistetty tällöin veden tulo- ja poistoputki-verkkoon.

Kaupunkitaajamien jatkuva kehitys näkyy tunnetusti vettäläpäise-10 mättömän maan pinta-alan lisääntymisenä. Varsinkin paikoitusalueet (liikekeskukset, lentokentät, huvipuistot ja niin edelleen) ja kaupunkien katualueet ovat yleensä tiiviitä tai melkein tiiviitä pintoja, joita pitkin sadevesi virtaa nopeasti viemäriverkkoihin. Nämä läpäisemättömät alueet estävät sadeveden imeytymisen suoraan maahan. Tästä johtuen myrskyihin liittyvien erittäin 15 voimakkaiden sateiden aikana suhteellisen pieniä vesimääriä varten suunnitellut viemäriputket voivat täyttyä ja aiheuttaa tulvia kaupunkialueella.

Toinen seuraus tällaisista viemäriverkkojen ylikuormituksista (yhte-näisverkoissa) on, että saastunut vesi pääsee suoraan sadevesiviemärien kohdalla olevaan ympäristöön, millä voi olla erittäin vahingollisia vaikutuksia 20 ekosysteemiin.

Riittämättömän viemäröintitehon rajoittuessa vain tiettyihin viemäriverkon osiin voidaan verkkoon tehdä laajennuksia, mutta koko verkon ollessa lähellä täyttymispistettä on löydettävä uusia ratkaisuja, koska verkon yhden I

osan tehostaminen voi aiheuttaa tulvimista myötävirtapuolella. Näiden ongel-25 mien eliminoimiseksi on joko hidastettava virtauksia huomattavasti (mihin tarvitaan joskus useita tunteja) tai eliminoitava vedentulo kokonaan (esimerkiksi imeyttämällä sadevesi) tai yhdistämällä nämä molemmat ratkaisut. Tämä on S

mahdollista käyttämällä tilapäistä sadevedenkeruurakennetta, joka käsittää maanalaisina säiliöinä muodostettuja altaita.

30 Esimerkiksi paikoitusalueiden, teiden, urheilukenttien ynnä muiden v alueiden rakentamiseen liittyy sadeveden kerääminen huokoiseen materiaaliin, 1 ja tällaiset alueet muodostavatkin osan näistä ratkaisuista, jolloin on kysymys ' "säiliörakenteista". Huokoisella materiaalilla on tällöin ainakin kaksi toimintoa - hydraulinen ja mekaaninen - ja se on yleensä normaalin maapinnan alla. Tämän 35 vuoksi virtaava vesi on helppo kerätä huokoiseen materiaaliin.

2 104439

Myös julkaisusta WO-A 8 800 422 tunnetaan maanalainen vesisäiliö-rakenne, jonka yläosan muodostaa keskenään yhdensuuntaisista pystysuorista onteloista koostuva rakenne, joka on vaakasuoran viemärirakenteen päällä, jona käytetään esimeriksi soraa tai jotakin huokoista materiaalia.

% 5 Tällaisen säiliörakenteen asentaminen vie paljon aikaa ja vaatii lisäksi raskaita asennuslaitteita, joten sen toteuttaminen tulee hyvin kalliiksi. Lisäksi tämän rakenteen alaosan muodostava viemärirakenne voi tukkeutua tietyn ajan kuluttua veden mukanaan kuljettamasta hiekasta johtuen, jolloin koko rakenne-yksiköstä tulee tehoton.

10 Patenttijulkaisussa US-A-4 917 536 on esitetty pelkästään veden varastointiin tarkoitettu rakenne, joka koostuu vuorotellen asetetuista sileistä ja "munakennomaisista" profiloiduista levyista. Sellaisessa rakenteessa vesi voi kulkea vain vertikaalisesti sileiden levyjen välistä, profiloitujen levyjen syvennyksissä, siten että vedenpoisto horisontaalisesti virtaamalla ei ole mahdollis-15 ta, ei rakenteessa eikä sen alla, sillä mitään vedenpoistokerrosta ei ole järjestetty.

Patenttijulkaisussa US-A 4 880 333 on kuvattu järjestelmä, joka koostuu samoin munakennomaisista profiloiduista levyistä, jotka on asetettu vertikaalisten sileiden levyjen väliin kierukkamaisesti. Tällaisella laitteella on 20 mahdollista johtaa pois maaperästä esimerkiksi sakokaivosta suodattuvat nesteet, tosin pieninä määrinä, mutta se ei sovellu runsaiden sadevesien varastointiin ja poisjohtamiseen.

Keksinnön tavoitteena onkin saada aikaan sellainen säiliörakenne, joka on yksinkertainen ja nopea asentaa paikalleen ja jonka rakennuskustan-25 nukset jäävät tästä johtuen edellä mainittuun jo tuttuun rakenteeseen verrattuna tuntuvasti alhaisemmiksi ja jota hiekka tai jätteet eivät pysty tukkimaan.

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 mukaisen lohkon käyttöä.

Tällaisessa lohkossa, joka on järjestetty niin, että pitkittäisontelot ovat pystysuorassa, vesi voi tulla rakenteeseen vaakaonteloiden kautta ja täyttää 30 pystyontelot sitten progressiivisesti.

Keksinnön tarkoittaman säiliön rakenne on patenttivaatimuksen 2 ' mukainen.

Vaakaontelot on sijoitettu suurimmalle osalle pystyonteloiden, toisin sanoen lohkojen pituutta, ja ne takaavat veden poistamisen käytännössä loh-35 koista ylhäältä alaspäin, kun taas pystysuorat varastointiontelot takaavat yksikön mekaanisen kestävyyden.

104439 ' 3

Koska tämä rakenne on yhdistelmärakenne, joka on tarkoitettu ! samanaikaisesti veden poistamiseen ja sen varastoimiseen ja lisäksi veden r pystyvirtausta varten, tarvittava työmäärä on saatu tuntuvasti pienemmäksi ja myös rakenteen valmistuskustannukset alhaisemmiksi. Tämä rakenne voidaan 5 tehdä edullisesti jostakin sopivasta muovimateriaalista, esimerkiksi polystyree-nistä, polypropeenista tai polyvinyylikloridista tai jostakin muusta termoplasti-materiaalista. Nämä ontelolohkot ovat hyvin kevyitä ja niiden mekaaninen lujuus voidaan valita tarpeen mukaan, jolloin ei tarvita tähän asti käytettyjä raskaita - laitteita eikä kalliita työvaiheita viemärirakenteena toimivan alakerroksen 10 sijoittamiseksi paikalleen,

Keksinnön muita rakennepiirteitä ja etuja käy selville seuraavasta selostuksesta, joka on laadittu viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jotka esittävät keksinnön erästä suoritusmuotoa esimerkkinä, joka ei rajoita keksintöä.

Kuvio 1 on kaaviona esitetty sivukuva keksinnön mukaisen säiliö-15 rakenteen eräästä rakennemuodosta tämän rakenteen muodostaessa tällöin osan maanalaisesta vesisäiliöstä.

Kuvio 2 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen ontelorakenteen käsittävästä lohkosta.

Kuvio 3 on sivukuva kuvion 2 mukaisesta ontelorakenne-elementistä.

20 Kuviossa 1 esitetty vedelle tarkoitettu kokoomasäiliörakenne käsittää alhaalta ylöspäin seuraavat elementit:

- tiiviin kalvon 1, ontelo-osan 3, joka on muodostettu kolmesta päällekkäisestä kerroksesta 3.1, 3.2 ja 3.3, geotekstiilin 4, jätemaakerroksen (tai täytemaana käytettyä sepeliä) ja lopuksi ruokamullasta koostuvan pintaker- L

25 roksen 6.

Ontelorakenne 3 on sivusuunnassa yhteydessä tähän rakenteeseen kerääntyvän veden tuloputkeen 7 ja poistoputkeen 8 ja rakenteen päihin on järjestetty pystysuorat ilmastointiputket 9, 11, jotka liittyvät säiliön kehävyöhyk-keellä putkiin 7 ja 8.

30 Putken 7 se seinämä 7a, joka on lähellä rakenteen 3 pystysuoraa " r päätypintaa, on revitetty käytännöllisesti katsoen koko korkeudeltaan, kun taas Σ poistoputkeen 8 on tehty aukkoja rakenteen 3 alaosan tasoon.

Rakenne 3 on muodostettu vierekkäiset ontelot käsittävistä lohkoista 7 12 koostuvana yksikkönä (kuviot 2 ja 3). Jokainen elementti tai lohko 12 on 7 35 muodostettu liittämällä yhteen ryhmäksi samanlaisia levyjä 13...18, jotka on 7 profiloitu niin, että niissä on vuorotellen suoraviivaisia laippoja 19 ja suora- r 104439 4 viivaisia syvennyksiä 21, jotka on rajattu aina kahdella laipalla. Nämä syvennykset tai kurkut 21 ja laipat 19 on sijoitettu vuorotellen poikittais- ja pitkittäis-suuntaan siksakrakenteena. Näin ollen pituussuunnassa laippa 19 on aina 1 kahden syvennyksen 21 välissä ja samalla tavalla myös poikittaissuunnassa.

5 Kaltevat pinnat 23 muodostavat laippojen 19 ja syvennysten 21 väliset siirtymä-alueet.

Laippojen 19 yläosat muodostavat suoraviivaiset pinnat 19a vuorotellen levyn 13...18 mediaanitason kummallekin puolelle.

Kaksi levyä on liitetty yhteen liimaamalla tai hitsaamalla niiden laipat 10 19 vastakkain pinnoita 19a, jolloin niiden ja syvennysten 21 väliin muodostuu pitkittäisonteloita 22.

Kahden toisiinsa liitetyn levyn pinnat 23 rajaavat näiden kahden levyn väliin poikittaisontelot 10, jotka ovat kohtisuoria pitkittäisonteloihin 22 nähden ja joiden poikkileikkaus on vinoneliön muotoinen. Nämä ontelot 10 ovat yhtey-15 dessä peräkkäisiin onteloihin 22, jotka on yhdistetty näin toisiinsa ja joiden vastakkaiset avonaiset päät muodostavat lohkon 12 päätypinnat.

Näin muodostettujen ja siksakrakenteeksi järjestettyjen peräkkäisten vyöhykkeiden pituudet ja peräkkäisten vyöhykkeiden lukumäärä samassa elementissä 12 voivat vaihdella.

20 Piirustuksissa esitetyssä esimerkissä levyistä 13...18 koostuvan lohkon 12 jokainen levy käsittää kolme pitkittäisvyöhykettä A, B, C, joissa laipat 19 ja syvennykset 21 sijaitsevat vuorotellen siksakrakenteena, jolloin keski-vyöhykkeen B pituus on suunnilleen kaksinkertainen kummankin pääty-vyöhykkeen A ja C pituuteen verrattuna. Nämä vyöhykkeet on erotettu toisistaan 25 poikittaisontelot 10 käsittävillä yhdensuuntaisilla riveillä. Lohkon 12 kahdessa vastakkaisessa pinnassa levyjen reunojen väliin muodostuu pituussuunnassa avonaisia ontelolta 22 (kuvio 2) vyöhykkeissä A ja C, koska nämä reunat (esimerkiksi 17a ja 18a) ovat erillään toisistaan. Sen sijaan keskivyöhykkeessä B nämä reunat on liitetty yhteen ja erottavat tällöin vyöhykkeiden A ja C 30 avonaiset ontelot.

Onteloiden 10 lukumäärää voidaan lisätä veden viemäröintitoiminnon parantamiseksi sen varastointitoimintoon nähden, jolloin uloimmat ontelot 10 1 ovat lähellä lohkojen 12 vastakkaisia päitä.

Yksikkö, joka koostuu lohkoista 12, jotka on sijoitettu sopivalla tavalla 35 vierekkäin ja järjestetty niin, että niiden pitkittäisontelot 22 ovat pystysuoria ja tuettu toisesta päätypinnastaan, voi siis muodostaa säiliörakenteen.

104439 5

Kuviossa 1 esitetyssä esimerkissä tässä rakenteessa on kolme päällekkäistä kerrosta: ensimmäinen kerros 3.1, jonka korkeus h1 vastaa esimerkiksi elementin 12 korkeutta (A + B + C), ensimmäisen kerroksen 3.1 päälle sijoitettu toinen kerros 3.2, jonka korkeus h2 on pienempi kuin 5 ensimmäisen kerroksen 3.1 korkeus h1. Toinen kerros 3.2 on saatu leikkaamalla auki ryhmä lohkoja 12, jotka vastaavat ensimmäisen kerroksen 3.1 ja alaraken-teen 2 lohkoja, niiden yläonteloiden 10 alapuolelta tasossa K (kuvio 3) i yläonteloiden lähellä. Näin ollen korkeus h2 on vähän pienempi kuin A + B.

Lopuksi kolmas kerros 3.3, joka tukeutuu välikerrokseen 3.2, koostuu 10 vierekkäisistä leikatuista elementeistä 20, jotka muodostavat yläpäät, jotka on leikattu elementtien 12 tason K yläpuolelta ja käännetty 180°. Tästä johtuen leikattujen elementtien 20 ontelot 10 ovat välittömästi rakenteen 3 yläpinnan alapuolella.

Edellä selostettu vedelle tarkoitettu kokoomasäiliörakenne on upo-15 tettu maahan ja yhdistetty viemäriverkkoon kuviossa 1 esitetyllä tavalla, jolloin se toimii seuraavasti.

Sadevesi tulee tuloputkeen 7 jo tunnettujen laitteiden avulla, joita ei : ole esitetty. Tuloputkesta sadevesi menee rakenteeseen 3 vaakaonteloiden 10 ~

päiden kautta ja täyttää sitten progressiivisesti pystyontelot 22, joihin vesi 20 varastoidaan. Vesi siirtyy sitten poistoputkeen 8 alaonteloiden 10 kautta. Veden I

kierrätys on esitetty nuolilla kuviossa 1.

On huomattava, että tuloputki 7 voi sijaita vaihtoehtoisesti myös = muualla kuin säiliörakenteen 3 sivussa, esimerkiksi sen keskialueella. Tässä " tapauksessa tuloputken 7 toinen seinämä on luonnollisesti rei'itetty seinämään 25 7a vastaavasti sopivalla tavalla ja lisäksi tarvitaan siihen yhdistetty toinen

poistoputki 8. I

Edellä mainittujen teknisten etujen lisäksi tähän säiliörakenteeseen 1 liittyviä etuja ovat: - Tämä rakenne estää tehokkaasti ilman jäämisen sen sisäpuolelle 1 30 vedenpinnan noustessa progressiivisesti rakenteen sisäpuolella. Itse asiassa 2 7 ilma, joka tulee progressiivisesti rakenteen siihen osaan, jossa ei ole vettä,

siirtyy vaakaonteloiden 10 kautta ilmanpoistoputkiin 9 ja 11, joiden kautta se I

' poistuu ulos. Mikäli rakenteen yläosassa 3 ei olisi vaakaonteloita eikä ilman- poistoaukkoja 9, 11, ilma puristuisi jatkuvasti kokoon veden noustessa 35 rakenteessa ja aiheuttaisi täytemaan 5 ja pintakerroksen 6 kohoamisen.

104439 6 - Vaakaontelot 10 nopeuttavat säiliön täyttymistä niiden ja pystyonteloiden 22 välisestä yhteydestä johtuen.

- Vesi poistuu melkein rakenteen 3 koko korkeudella, koska tavanomainen veden poistamiseen tarkoitettu alarakenne on jätetty pois.

G

5 Viemäröintirakenteen vahvuus ja vastaavat pengerrystyöt on voitu näin ollen eliminoida.

- Lämpömuotoilemalla muovimateriaalista valmistettujen levyjen 13, 14 vahvuus voi vaihdella, esimerkiksi 1 mm, jolloin niiden mekaaninen lujuus voidaan valita paremmin (tätä etua ei voida saada suulakepuristamalla 10 valmistetuilla rakenteilla). Säiliörakenteen 3 yläpuolella olevan maan päälle , sijoitettu massa kohdistaa itse asiassa päällekkäisiin kerroksien 3.3, 3.2, 3.1 ylhäältä alaspäin väheneviä puristuksia. Tämän vuoksi eri kerrosten mekaaninen lujuus voidaan valita kulloinkin esiintyvien puristusten mukaan. Tällöin yläkerroksen 3.3 vahvuus on suurempi kuin välikerroksen 3.2 vahvuus, ja 15 välikerroksen vahvuus on taas suurempi kuin alakerroksen 3.1 vahvuus.

Tällainen vahvuuden pienentyminen keventää rakennetta ja helpottaa näin ollen sen muodostumista.

] - Alimpien vaakaonteloiden 10 korkeus voi olla mieluimmin suhteellisen suuri. Tällöin pystyonteloiden 22 alapäihin voidaan koota veden 20 mukanaan kuljettama hiekka. Tämä hiekka ei jo tunnetuista viemäröinti-rakenteista poiketen pysty tukkimaan alimpia vaakaonteloita 10, vaan rakenteeseen kerääntyneestä hiekasta huolimatta viemäröintitoiminto on aina varma.

Kuvion 1 mukainen esimerkkirakenne (2, 3) ei rajoita keksintöä, vaan pystyrakenne 3 voidaan muodostaa yhtenä kerroksena, joka on tehty sopivan 25 korkuisista elementeistä (esimerkiksi elementeistä 12), tai se voi koostua useista korkeudeltaan samanlaisista tai erilaisista kerroksista.

Myös muut rakennevaihtoehdot ovat mahdollisia. Tällöin levyjen (13...) lukumäärästä ja mitoituksesta johtuen vastaavat suuntaissärmiölohkot 12 voivat olla mitoiltaan erilaisia asianomaisesta käyttösovellutuksesta riippuen.

30 Toisaalta näitä suuntaissärmiölohkoja voidaan käyttää niin, että ne on tuettu jostakin pinnastaan, jolloin vaakaontelot on tarkoitettu aina veden poistamiseen ja pystyontelot sen varastoimiseen.

On myös mahdollista, että ainakin lohkojen 12 yhdessä osassa toisen levyn laipat 19 suunnataan kohtisuoraan niiden kahden viereisen levyn 35 laippoihin nähden, joihin tämä levy on kiinnitetty. Tämä järjestely tehostaa viemäröintitoimintoa.

! 7 104439

Lisäksi levyt voi olla reititetty joko kokonaan tai osittain viemäröinti-tehon parantamiseksi.

Keksinnön mukainen säiliörakenne soveltuu moniin käyttötarkoi tuksiin, joista mainitaan seuraavat: 5 - Käyttäminen täytemaan vähentämiseksi pehmeiden maalajien päällä, jolloin rakenne voi korvata täytemaan joko kokonaan tai osittain, mistä johtuen pehmeiden maalajien painumista voidaan vähentää huomattavasti.

Tämä tekniikka soveltuu erittäin hyvin paalujen päälle tehtyjen rakenteiden ! läheisyyteen tai kokoonpuristuvien maalajien ja kalliopohjan väliselle siirtymä- 10 alueelle. Tämä rakenne pysäyttää tehokkaasti ei-toivottujen painumien etenemisen.

- Käyttäminen maanalaisena sadevesisäiliönä nimenomaan erittäin suurien sadevesimäärien ("döcennales") ollessa kyseessä. Tämä kuviossa 1 esitetty käyttö mahdollistaa veden varastoimisen rakenteeseen 2, 3, johon 15 kerääntynyt vesi poistetaan sitten poistoputkiin, jotka vastaavat käytettävää viemäriverkkoa (putket 7, 8).

- Rakenteen käyttäminen huokoisena pengerrakenteena: veden imeydyttyä suoraan pengerkerroksen läpi (läpäisevä peitekerros ja läpäisevä karkea materiaali) se varastoidaan keksinnön mukaiseen rakenteeseen ja 20 poistetaan siitä joko imeyttämällä maahan tai johtamalla se putkilla viemäriverkkoon.

/

Claims (9)

1. Samanlaisista vierekkäin sijoitetuista levyistä koostuvan lohkon (12) käyttö, veden kokooma- ja poistosäiliörakenteen (3) muodostamiseksi, 5 tunnettu siitä, että levyt (13...18) tässä lohkossa on profiloitu niin, että niiden väliin muodostuu ryhmä suoraviivaisia pitkittäisonteloita (22) ja ryhmä suoraviivaisia poikittaisonteloita (10), jotka ovat yhteydessä pitkittäisonteloihin, jotka ovat avonaisia vastakkaisista päistään.

2. Vedelle tarkoitettu kokoomasäiliörakenne, tunnettu siitä, että 10 se käsittää ainakin yhden kerroksen (3.1) vierekkäin sijoitettuja lohkoja (12), joista kukin käsittää samanlaisia vierekkäin sijoitettuja levyjä, jotka on muotoiltu siten, että niiden väliin muodostuu ryhmä suoraviivaisia pitkittäisonteloita (22) ja ryhmä suoraviivaisia poikittaisonteloita (10), jotka ovat yhteydessä pitkittäisonteloihin, jotka ovat avonaisia vastakkaisista päistään; että nämä lohkot on 15 sijoitettu niin, että suoraviivaiset pitkittäisontelot (22) suuntautuvat pystysuoraan veden varastointia varten ja suoraviivaiset poikittaisontelot (10) suuntautuvat vaakasuoraan veden vaakasuuntaan kierrättämiseksi tai poislaskemiseksi tuloputken (7) ja poistoputken (8) välillä; ja että jokainen lohko (12) käsittää sarjan samanlaisia levyjä (13, 14...18), jotka on profiloitu niin, että niillä kullakin 20 on peräkkäin suoraviivaisia laippoja (19) ja suoraviivaisia syvennyksiä (23) vuorotellen poikittais- ja pitkittäissuunnassa jokaisen levyn ollessa kiinnitetty laipoillaan kahteen sen vieressä olevaan levyyn, määrittäen jälkimmäisten väliin ' vaakasuoria ontelolta (10) ja pystysuoria ontelolta (22); ja että ainakin lohkojen (12) yhdessä osassa toinen levy (13...) kahdesta on suunnattu niin, että sen 25 laipat (19) ovat kohtisuoria niiden viereisten levyjen laippoihin (19) nähden, joihin * tämä levy on kiinnitetty.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen vedelle tarkoitettu kokoomasäiliörakenne, tunnettu siitä, että lohkot (12) on järjestetty siten, että suoraviivaiset pitkittäisontelot (22) suuntautuvat pystysuoraan veden varastointia 30 varten ja suoraviivaiset poikittaisontelot (10) suuntautuvat vaakasuoraan veden vaakasuuntaan kierrättämiseksi tuloputken (7) ja poistoputken (8) välillä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että ’ vaakasuorat ontelot (10) menevät pystysuorien onteloiden (22) läpi ja on : sijoitettu suurimmalle osalle pystysuorien onteloiden pituutta.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että se käsittää ensimmäisen kerroksen (3.1), jolla on määrätty korkeus (h1), i 104439 9 toisen kerroksen (3.2), jonka korkeus (h2) on ensimmäisen kerroksen korkeutta pienempi ja joka on muodostettu leikkaamalla ensimmäisen kerroksen (3.1) r rakennetta, vastaava rakenne (12) sen vaakasuorien yläonteloiden (10) alapuo lelta, ja kolmas kerros (3.3), joka on muodostettu kääntämällä edellä mainitun ’ 5 leikatun rakenteen (12) jäljellä oleva osa (20) 180°, niin että vaakasuorien onteloiden (10) ylärivi on lähellä kolmannen kerroksen (3.3) yläpintaa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen rakenne, tunnettu ι siitä, että jokainen lohko (12) käsittää sarjan samanlaisia levyjä (13, 14...18), jotka on profiloitu niin, että niissä kussakin on suoraviivaisia laippoja (19) ja 10 suoraviivaisia syvennyksiä (23) vuorotellen poikittais- ja pitkittäissuunnassa jokaisen levyn ollessa kiinnitetty laipoillaan kahteen viereiseen levyyn, jolloin niiden väliin muodostuu vaakasuoria ontelolta (10) ja pystysuoria ontelolta (22).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen rakenne, joka käsittää kaksi tai useampia päällekkäisiä kerroksia, tunnettu siitä, että jokaisen 15 kerroksen muodostavien levyjen vahvuus pienenee yläkerroksesta (3.3) alakerrokseen (3.1).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että ainakin lohkojen (12) yhdessä osassa toinen levy (13...) kahdesta on suunnattu 1 niin, että sen laipat (19) ovat kohtisuoria niiden viereisten levyjen laippoihin (19) 20 nähden, joihin tämä levy on kiinnitetty.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 2-8 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että ainakin levyjen (13...) yhteen osaan on tehty reikiä. ίο 104439