FI103924B - Kannettavan tietokoneen lukitusväline - Google Patents

Description

, 103924

Kannettavan tietokoneen lukitusväline

Kyseessä oleva keksintö viittaa sen tyyppiseen järjestelyyn, joka on määritetty patenttivaatimuksessa 1.

5 Viime vuosina tietokoneet ovat tulleet pienemmiksi ja helpommiksi kuljettaa paikasta toiseen, mikä kyseisen kehityksen tarjoamien ilmeisten etujen lisäksi on luonut tiettyjä haittoja. Yksi haitta on se, että sellaiset tietokoneet sekä niihin tallennettu tieto on helpommin varastettavissa, erityisesti näin on kannettavien tietokoneiden kyseessä ollessa.

10 Eräs ongelma, joka johtuu tietokoneiden siirtämisestä ja niiden asentamisesta erilaisiin järjestelmiin on se, että niihin tallennettu tieto täytyy pitää päivitettynä useammassa kuin yhdessä paikassa. Kyseistä ongelmaa kuvataan seuraavalla esimerkillä:

Tietokoneen käyttäjä työskentelee päivän aikana kirjoittaen kirjettä 15 työpaikallaan. Päivän lopussa kiijeestä jää osa tekemättä, ja koneen käyttäjä päättää jatkaa työtään kotona. Työpaikassaan koneen käyttäjä on liitetty paikalliseen verkkoon kannettavan tietokoneen kautta, ja koneen käyttäjä kirjoittaa kirjeen verkon keskusmuistivälineeseen (niin kutsuttuihin tiedosto-palvelijoihin). Nyt koneen käyttäjän on välttämätöntä kopioida kirjeen viimeisin 20 versio tiedostopalvelijasta kannettavaan tietokoneeseen, kytkeä kannettava tietokone irti ja katkaista sähköliitännät. Sitten koneen käyttäjä kuljettaa tietokoneen kotiin ja kirjoittaa kirjeen loppuun. Seuraavana aamuna koneen käyttäjä kytkee kannettavan tietokoneen verkkoon työpaikallaan. Koneen käyttäjän täytyy nyt kopioida korjattu versio kirjeestä kannettavasta tietoko-25 neesta verkon tiedostopalvelijaan. Kyseiset koneen käyttäjän tekemät kopiot varmistavat, että tieto, tässä tapauksessa kirje, pysyy päivitettynä. Kopiot on vaikea tehdä, vaikeusasteen riippuessa kopioinnin laajuudesta. Esimerkiksi olettaen, että kirjeen sijasta työ käsittää ohjelmistoyksiköitä, joihin kuuluu ohjelmakoodeja, ja olettaen myös, että joukko kyseisiä yksiköitä, vaikkakaan ei 30 kaikki, on muutettu ja sen johdoeti ne tarvitsee kopioida. Lisäksi olettaen, että ohjelmakoodi on uudelleen käännetty, ja niin edelleen, päivitys tässä tapauksessa on monimutkainen tehtävä ja vaatii suuren määrän tietoa työtä suorittavan henkilön puolelta. Tehtävä tulee monimutkaisemmaksi silloin, kun sama tieto löytyy tallennettuna kolmesta tai useammasta paikasta. Edellä 35 selitetty esimerkki voidaan tietysti nähdä laajemmassa perspektiivissä. Esi-·. merkiksi se järjestelmä, johon kannettava tietokone kytketään, voi olla muodol- 2 103924 taan erilainen, sen sijaan että käytettäisiin verkossa olevaa tiedostopalvelijaa kiintomuistivälineenä, kyseisen verkon muistiväline voi olla paikallisen kovalevyn, keskustietokoneen muistivälineen muodossa ja niin edelleen.

Lukitusvälineitä, joiden tehtävä on tietokoneen lukitseminen 5 varmasti, on kaupallisesti saatavissa. Kyseiset lukitusvälineet saattavat käsittää esimerkiksi laitteen, joka on asennettu tietokoneeseen munalukon ja kaapelin yhdistelmässä, kuten on esitetty esimerkiksi patenttijulkaisussa US-A-4979382 tai US-A-4733840. Tämän tyyppisen lukitusvälineen kyseessä ollessa koneen käyttäjä joutuu suorittamaan tiettyjä vaiheita manuaalisesti 10 lukitessaan tai avatessaan tietokoneen. Tämä tekee tietokoneen siirtämisen paikasta toiseen vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi, mikä on haitta, erityisesti kannettavien tietokoneiden tapauksessa. Lisäksi käytettäessä muna-lukkoa tai jotain muuta avaimella toimivaa lukkoa tai yhdistelmälukkoa, on välttämätöntä pitää avain/yhdistelmä turvallisessa paikassa niin, että turval-15 lisuus säilyy. Tämä asettaa lisävaatimuksia koneen käyttäjälle, ja vähentää tietokoneen kannettavuutta.

Kyseessä olevan keksinnön päätavoite on tarjota edellä mainitun kaltainen lukitusjärjestely, jota voidaan käsitellä yksinkertaisesti ja luotettavasti turvallisuusnäkökuimasta katsoen.

20 Kyseisen keksinnön toinen tavoite on tarjota automaattinen päivitys tietokoneen siirtämisen yhteydessä eri paikkojen välillä.

Kyseessä olevan keksinnön päätavoite saavutetaan sen tyyppisen järjestelyn avulla, jolla on patenttivaatimuksen 1 karakterisoivassa lauseessa esille tuodut luonteenomaiset piirteet. Keksinnöllisen järjestelyn muut omi-25 naisuudet ja jatkokehittelyt tuodaan julki muissa patenttivaatimuksissa.

Kyseessä olevan keksinnön mukaan tarjotaan järjestelyä tietokoneen lukitsemiseksi jalustaan tai tukiosaan, joka on tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu sähköisesti säädeltävä lukituskoneisto ja tietokoneeseen tallennettu ohjelma lukituskoneiston säätelemiseksi.

30 Koska lukituskoneiston ohjausohjelma on tallennettu tietoko neeseen, lukitus voidaan saada aikaan automaattisesti silloin, kun tietokone käynnistetään sen jälkeen, kun se on siirretty aiottuun paikkaan. Lukituskoneiston aktivointi aikaansaadaan hyvin yksinkertaisesti, pelkästään koneen käyttäjän antamalla komennolla.

35 Lukituskoneiston ohjausohjelmaan saattaa sisältyä ohjelmakoodi, \ joka mahdollistaa sen, että koneen käyttäjä päivittää automaattisesti ja 3 103924 valikoivasti lukitessaan ja/tai avatessaan lukituskoneiston, ja sillä tavalla käyttäjä voi varmistua siitä, että päivitys on tehty siirrettäessä tietokone paikasta toiseen. Valikoivalla päivityksellä tarkoitetaan sitä, että käyttäjä kykenee etukäteen valitsemaan, tapahtuuko automaattinen päivitys vai ei ja 5 missä olosuhteissa päivitys aikaansaadaan.

Lukituskoneiston ohjausohjelmaan voi kuulua myös ohjelmakoodi, joka mahdollistaa sen, että käyttäjä voi asettaa erilaisia parametreja päivitystä ja lukitsemista/avaamista varten, esimerkiksi sellaisia kuin tunnussanan lisääminen koneistoa avattaessa, käyttäjän yhteistyön laajuus tiedon automaatio tisessa päivityksessä, tiedostojen/tiedostojen listan asettaminen sisältyviksi automaattiseen päivitysprosessiin ja niin edelleen.

Yhden mahdollisen suoritusmuodon mukaan lukituskoneiston aktiivinen osa, toisin sanoen lukitusosa, on yhdistetty yksikköön, joka on erityisesti tarkoitettu sähköisesti kytkettäväksi ja lukitsemaan lujasti kannettava tieto-15 kone, jossa sähkötiitäntöjen aikaansaamista helpotetaan tarjoamalla sellainen yksikkö, jossa on sähkökosketuksia ulkoisia laitteita, jännitettä ja mahdollisesti verkkoliitäntä varten (esimerkiksi paikalliseen verkkoon liittämistä varten, niin kutsuttuja LAN:ja). Tähän yksikköön viitataan tästä eteenpäin turva-alustana. Vaihtoehtoisesti lukituskoneiston aktiivinen osan voidaan yhdistää 20 yksikköön tietokonejärjestelmässä, johon yleensä kuuluu keskusprosessori, muisti ja kiintolevy, tai suoraan tietokoneen käyttöön tarkoitettuun levykkeeseen ja niin edelleen.

Jotta keksintö tulee helpommin ymmärretyksi ja sen lisäominaisuudet ilmi, keksintöä selitetään nyt yksityiskohtaisemmin viittaamalla esi-25 merkkeinä oleviin suoritusmuotoihin siitä ja viittaamalla myös mukana seu-raaviin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 kuvaa kaaviomaisesti kannettavaa tietokonetta, joka on lukittu lujasti turva-alustaan; kuvio 2 kuvaa kaaviomaisesti tietokonejärjestelmää, joka on varus-30 tettu yksiköllä, johon kannettava tietokone voidaan sijoittaa ja lukita; kuviot 3A, 3B, 3C ja 3D kuvaavat vastaavasti sovitetta ja lukon salpaa, jotka on tarkoitettu muodostamaan osan kyseessä olevan keksinnön yhden suoritusmuodon kanssa sopusoinnussa rakennetusta lukkokoneistosta; kuvio 4 on poikkileikkauskuva kyseessä olevan keksinnön kanssa 35 sopusoinnussa rakennetusta lukkokoneistosta; 4 103924 kuviot 5A ja 5B ovat yksityiskohtaisia kuvia lukon salvan alapuolelta ja niissä näkyy läppä rajoittuen kuvion 4 mukaisen aseman ilmaisimen kanssa; kuvio 6 on vuokaavio, joka kuvaa ensisijaisia vaiheita menetelmästä, jonka avulla kuvion 4 mukaisen lukituskoneiston lukitseminen ja avaaminen 5 aikaansaadaan; kuvio 7 on lohkokaavio kuviossa 4 kuvatun lukituskoneiston ohjaus-elektroniikasta; kuviot 8A, 8B, 8C ja 8D kuvaavat sovitetta ja lukon salpaa, jotka on tarkoitettu käytettäväksi kyseessä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon 10 kanssa sopusoinnussa rakennetussa lukkomekoneistossa; kuvio 9 on poikkileikkauskuva kyseessä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesta lukkokoneistosta; kuviot 10A ja 10B ovat poikkileikkauskuvia lukon salvan yläpuolelta lukitussa ja vastaavasti avatussa tilassa, mainitun kuvan ollessa otettu linjalla 15 AA kuviosta 9; kuvio 11A on vuokaavio, joka kuvaa ensisijaisia vaiheita menetelmästä, jonka avulla ohjataan lukkojärjestelyn toimintaa ja suoritetaan päivitys; ja kuvio 11B kuvaa kahta signaalia, joita on käytetty lukituskoneiston ja 20 lukon ohjausohjelman välisessä viestinnässä.

Kuviossa 1 näkyy vapaasti määrättävää valmistetta oleva, kannettava tietokone, mainitun tietokoneen ollessa kytketty ja lukittu turva-alustaan 2. Turva-alustaosaan 2 voi kuulua sähkökosketuksia 3 ulkoisia varusteita, jännitettä ja mahdollisesti verkkoliitäntöjä varten (esimerkiksi paikallisia verkkolii-25 täntöjä, niin kutsuttuja LAN.ja varten). Kuvattu tietokone 1 on varustettu LCD-kuvaruudulla 4 (nestekidenäyttö).

Kuvio 2 kuvaa tietokonejärjestelmää, johon kuuluu näyttölaite 8, näppäimistö 9, hiiri 10 ja niin kutsuttu laajennusyksikkö 11, joka on varustettu kahdella levykeasemalla 12. Laajennusyksikössä 11 on sisäänpanolokero 13, 30 johon kannettava tietokone 14 voidaan laittaa ja lukita siihen lujasti. Kannettavan tietokoneen 14 ja laajennusyksikön 11 väliset välttämättömät sähkökyt-kennät syntyvät automaattisesti kannettavan tietokoneen päällä olevien säh-köliitoskosketusten johdosta, jotka toimivat yhdessä laajennusyksikön si-säänpanolokeroon sijoitettujen vastaavien sähkökosketusten kanssa silloin, 35 kun kannettava tietokone työnnetään lokeroon nuolen 15 suunnassa.

β 103924

O

Vaihtoehtoisesti lukituskoneiston aktiivinen osa voidaan sijoittaa tietokonejärjestelmän siihen yksikköön, johon normaalisti kuuluu keskus-prosessori, muisti ja kiintolevy, tai se voidaan yhdistää suoraan levykkeeseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi tietokoneessa ja niin edelleen. Tietysti 5 tietokone voidaan lukita lujasti minkä muun tyyppiseen kohteeseen, kyseisen kohteen ollessa varustettu komponenteilla, jotka ovat välttämättömät tietokoneen lukitsemiseksi.

Katsomatta kohteeseen, johon kannettava tietokone lukitaan, on suositeltavaa varmistaa se, että tietokone voidaan yhdistää vain jännitteet-10 tömässä tilassa. Tässä suhteessa mekanismi, joka ei yksinkertaisesti salli kannettavan tietokoneen yhdistämistä silloin, kun jännitettä käytetään, on helposti järjestettävissä. Mekanismiin voi esimerkiksi kuulua sähköisesti ohjattu varsi, joka vaihtaa asentoa, kun jännite kytketään päälle ja pois (ei näkyvissä).

15 Nyt selitetään keksinnöllisen lukituskoneiston eräs suoritusmuoto.

Kuvio 3A kuvaa sovitetta 30, joka on asennettu kannettavan tietokoneen päälle, esimerkiksi ruuvien 31 avulla, sellaisella tavalla, että osa sovitteesta 30 pistää esiin tietokoneesta, kyseisen osan sisältäessä ei-ympyrän muotoisen aukon 32. Kuviossa 3B on näkyvissä lukon salpa 33, 20 jossa on lukon pää 34 sen toisessa päässä. Lukon pään 34 muoto vastaa aukon 32 muotoa, kyseisen muodon ollessa yleensä kolmiomainen kuvatussa suoritusmuodossa. Kuvio 3C näyttää lukon salvan 33 kukon pään 34, joka on työnnetty mainitun sovitteen aukkoon 32 nuolen osoittamassa suunnassa.

: Aukon ja lukon pään ulkomuoto on sellainen, että kun lukon pää 34 on 25 kokonaan sijoitettu aukkoon, lukitus aikaansaadaan kääntämällä lukon salpaa 33 (ja sen mukana myös lukon päätä 34) puoli kierrosta, kuten kuviossa 3D on kuvattu.

Tietysti aukkoja lukon pää voivat olla eri muotoisia, edellyttäen, että lukon pää pystyy lukitsemaan sovitteen vastaavalla tavalla.

30 Kuvio 4 kuvaa lukituskoneistoa tietokoneen 1 lukitsemiseksi lujasti alustaan 2. Saman tyyppistä lukituskoneistoa voidaan käyttää myös kannettavan tietokoneen 14 lukitsemiseksi laajennusyksikköön 11. Lukkomekanis-miin kuuluu muiden muassa tietokoneeseen (1 tai 14) asennettu sovite 30, joka on esimerkiksi asennettu lujasti tietokoneeseen ruuvien avulla, ja lukon 35 salpa 33, joka on pyörivästi kiinnitetty turva-alustaan 2 tai yhteen laajennusyk-sikön sisäänpanolokeron 13 seinistä.

6 103924

Lukon salpaa 33 ohjataan sähkömoottorilla 40, joka pystyy pyörimään sekä myötä- että vastapäivään. Moottoria 40 ohjataan kahden signaa-liviivan 40a ja 40b kautta. Sijoitettuna lukon salvan alapäähän 48 on kaksi syvennystä 41 ja 42, joilla on tasaiset, tai yhdessä tasossa olevat, pystysuorat 5 pinnat (katso myös kuviot 5A ja 5B). Kuviossa 4 näkyvässä lukon salvan toiminnallisessa tilassa läpän 43 toinen pää 431 pistetään syvennykseen 41. Kyseisellä päällä 431 on tasainen, pystysuora pinta, ja se toimii yhdessä syvennyksen 41 tasaisen, pystysuoran pinnan kanssa niin, että salvan pyöriminen estyy. Jotta lukon pää voi pyöriä, on välttämätöntä ottaa salvan 10 pää 431 pois syvennyksestä. Salvan toinen pää 432 on saranoitu.

Kuten kuviossa 5A on suuremmassa mittakaavassa kuvattu silloin, kun läppä 43 sijoitetaan syvennykseen 41, salvan lukon pää 34 tulee olemaan sellaisessa asennossa, että sovite lukkiutuu tiukasti. Kuvio 5B näyttää toisaalta salvan lukon pään suuremmassa mittakaavassa asennossa, jossa 15 sovite voidaan nostaa lukon päästä, toisin sanoen lukko on auki silloin, kun läppä 43 on syvennyksessä 42. Molemmissa kuvioissa olevista asemamer-kitsimistä 50 näkyy selvästi, että läppä saa kaksi erilaista vaakasuoraa asentoa riippuen kumpaan syvennykseen, 41 vai 42, läppä sijoitetaan.

Aseman ilmaisin 44 tunnistaa läpän 43 vaakasuoran asennon ja 20 välittää signaaliviivan 45 yli tilasignaalin T, joka ilmoittaa, onko lukko suljettu vai auki. Läpän vaakasuora asento on riippuvainen siitä, kummassa syvennyksessä läpän pää 431 on, koska kyseisillä syvennyksillä on eri syvyydet. Vaihtoehtoisesti on mahdollista, että toinen syvennys on sähköä johtava ja toinen syvennys ei-sähköä johtava, ja että sähkökosketus tapahtuu läpän ja 25 lukon salvan välillä toisessa tapauksessa mutta ei toisessa.

Lukituskoneiston lukitsemiseksi tai avaamiseksi läpän täytyy liikkua alaspäin, moottorin täytyy kiertää lukon salpaa puoli kierrosta, ja läppä täytyy siirtää ylöspäin, jotta se asettuu vastakkaiseen syvennykseen. Kyseinen ylös-ja alaspäin tapahtuva läpän liike saadaan aikaan solenoidijärjestelyn 46 avulla 30 yhdistettynä jouseen 47. Solenoidijärjestely asennetaan läpän päälle, ja kun jännitettä käytetään solenoidiin, läppä pakotetaan alaspäin. Jännitteen puuttuessa läppään kohdistuu vain jousen 47 ylöspäin suunnattu voima. Jännitettä voidaan kohdistaa solenoidiin signaaliviivojen 46a ja 46b kautta, joista toinen voidaan yhdistää maahan.

35 Menetelmää, jolla aikaansaadaan kuviossa 4 näkyvän lukitus- • koneiston lukitseminen/avaaminen, selitetään nyt viittaamalla kuvion 6 vuo- 7 103924 kaavioon. Menetelmä on sama sekä lukituskoneiston lukitsemisesta että avaamista varten. Tämä johtuu siitä, että menettelytavat mekanismin lukitsemiseksi ovat samat kuin menettelytavat mekanismin avaamiseksi, toisin sanoen lukon salvan kierto puoli kierrosta. Menettely aloitetaan tietokoneen 5 jakaman ohjaussignaalin S avulla, joka tiedottaa lukituskoneiston ohjauselekt-roniikalle, että lukon toiminnallinen tila muutetaan lukitusta avattuun tilaan tai avatusta lukittuun tilaan.

Ohjauselektroniikka käynnistää moottorin vaiheessa 60 ja käyttää jännitettä solenoidiin 46 vaiheessa 61. Ennen kuin läppä on nostettu syvenit) nyksestä, jossa se on sijoittuneena, se estää lukon salvan ja sen mukana moottorin akselin pyörimisen, josta on seurauksena on moottorin virran syöksyvirta. Joka kerta, kun moottorin syöksyvirtaa havaitaan vaiheessa 62, moottorin syötön polaarisuus vaihdetaan vaiheessa 63, mikä aikaansaa sen, että moottori pyrkii pyörimään toiseen suuntaan. Saattaa olla välttämätöntä si-15 säilyttää hidastusta vaiheeseen 62 ja vaiheeseen 63 niin, että moottorilla on aikaa reagoida. Läppä siirtyy alaspäin ja ulos syvennyksestä alaspäin vaikuttavan voiman johdosta, jota käytetään solenoidin avulla läppään. Läpän alaspäin suuntautuva liike helpottuu, koska läpän pään 431 pystysuoran pinnan ja yhden syvennysten 41 tai 42 pystysuorista pinnoista välinen kitka 20 minimoituu sen johdosta, että moottori kiertää lukon salpaa hiukan eteen- ja taaksepäin. Kun läppä on mennyt täysin sisälle, moottori pystyy pyörimään, eikä enää ole moottorin syöksyvirtaa. Annetun aikavälin jälkeen vaiheessa 64 solenoidijännite katkeaa ja läppä putoaa lukon salvan päällä olevalle alemmalle pinnalle 48, toisin sanoen se ei ole sidottu mihinkään syven-25 nykseen johtuen moottorista, joka on pyörittänyt lukon salpaa hiukan. Sen jälkeen, kun moottori on pyöräyttänyt lukon salpaa puoli kierrosta joko myötä-tai vastapäivään, läppä putoaa paikalleen vastakkaiseen syvennykseen mainitun jousen voiman auttamana. Vaiheessa 65 on odotettu moottorin syöksyvirta, joka osoittaa sen, että läppä on paikallaan ja siten estää moottoria 30 pyörittämästä lukon salpaa. Moottori on kytketty pois päältä vaiheessa 66. Lukon toiminnallinen tila on muutettu. Tietokonetta ja siihen tallennettua lukon ohjausohjelmaa informoi tilasignaali T siitä tilasta, jossa lukituskoneisto nyt on, aseman ilmaisimen ja ohjauselektroniikan välityksellä.

Kuvio 7 on lohkokaavio, joka kuvaa lukituskoneiston ohjauselektro-35 nilkkaa. Ohjauselektroniikan liitäntä tietokoneeseen sisältää ottosignaalin oh-jauselektroniikkaan, ohjaussignaalin S, ja antosignaalin ohjauselektroniikasta, „ 103924 8 tilasignaalin T. Ohjauselektroniikka ohjaa lukituskoneistoa signaaliviivojen 40a, 40b ja 46a kautta, toisin sanoen moottoriin tulen virran syötön ja solenoidisignaalin kautta. Lukituskoneiston toiminnallista tilaa koskeva tieto saadaan signaaliviivalla 45 olevan aseman ilmaisinsignaalin kautta. Fyysinen 5 liitäntä 70 voi koostua tietokoneen sarja- tai rinnakkaisportista tai jostain muusta saatavissa olevasta liitännästä.

Kyseessä olevan keksinnön toinen suoritusmuoto selitetään nyt viittaamalla kuvioihin 8, 9 ja 10.

Kuvio 8A kuvaa sovitetta 80, joka on asennettu kannettavaan 10 tietokoneeseen, esimerkiksi ruuvien 81 avulla, sellaisella tavalla, että se osa sovitteesta 80, joka on varustettu reiällä tai aukolla 82, pistää esiin tietokoneesta. Kuvio 8B kuvaa lukon salpaa 88, jossa on lukon pää 84 sen toisessa päässä. Lukon pään 84 muoto vastaa sovitteessa olevan reiän 82 muotoa. Kuvio 8C kuvaa salvan 88 lukon päätä 84, joka on työnnetty sisään sovitteen 15 reikään 82 nuolen osoittamassa suunnassa. Kun lukon pää 84 on pistetty täysin sisälle, koneiston lukitus voidaan saada aikaan kiertämällä lukon salpaa 88 (ja sen mukana myös lukon päätä 84) yhden neljäsosa kierrosta, kuten kuviosta 8D näkyy.

On ymmärrettävää, että reikä ja lukon pää voi olla eri muotoiset kuin 20 juuri edellä kuvatut, edellyttäen, että lukon pää pystyy lukitsemaan sovitteen samalla tavalla kuin aikaisemmin on selitetty.

Kuvio 9 kuvaa lukituskoneistoa tietokoneen 1 lukitsemiseksi lujasti turva-alustaan 2. Lukituskoneistoa voidaan käyttää myös lukitsemaan kan-. nettava tietokone 14 lujasti laajennusyksikköön 11. Lukituskoneistoon kuuluu 25 muun muassa tietokoneeseen (1 tai 14) asennettu sovite 80, joka on kiinnitetty siihen esimerkiksi ruuvien avulla, ja lukon salpa 83, joka on pyörivästi asennettu tukiosan 2 päälle tai yhteen laajennusyksikön 11 sisäänpano-lokeron 13 seinistä. Lukon salpaa 83 ohjataan sähköisen askelmoottorin 90 avulla, jota voidaan pyörittää jonkin verran kasvavasti tai vaiheittain, jossa yksi 30 vaihe tai inkrementti vastaa lukon salvan pyörimistä yhden neljäsosan kierrosta. Moottoria 90 ohjataan signaaliviivan 90a kautta. Lukon salpa on poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoinen sillä poikkeuksella, että salvan pituus A:sta B:hen on poikkileikkaukseltaan ei-ympyrän muotoinen, esimerkiksi elliptinen, ja kyseinen poikkileikkausmuoto saadaan varustamalla lukon salpa 35 83 kahdella syvennyksellä 91 ja 92, joilla on kaareutuvat pystysuorat pinnat.

Aseman ilmaisin 93 on kosketuksissa kohtaan, joka sijaitsee salvan pituuden 9 103924 A-B välissä, toisin sanoen kohdassa, jossa salvan poikkileikkaus on ei-ympyrän muotoinen.

Tapa, jolla aseman ilmaisin toimii, selitetään nyt selvemmin viittaamalla kuvioihin 10A ja 10B. Kuvio 10A näyttää lukituskoneiston lukitun 5 tilan, kun taas kuvio 10B näyttää mainitun koneiston lukosta avatun tilan. Aseman merkitsimestä 101 näkyy muuan muassa selvästi, että aseman ilmaisin ottaa kaksi keskenään erilaista asentoa riippuen lukon salvan 83 pyörimisasennosta. Kun askelmoottori pyörittää lukon salpaa 83 ja sen mukana sovitteeseen 80 sijoitettua lukon päätä 84 yhden vaiheen läpi, toisin 10 sanoen yhden neljäsosan kierrosta, lukituskoneiston toiminnallinen tila muuttuu lukitusta avattuun tilaan tai avatusta tilasta lukittuun tilaan. Kyseisen tilan tunnistaa aseman ilmaisin 93.

Vuokaavio kuviossa 11A kuvaa niitä menetelmän vaiheita, jotka ovat välttämättömiä kannettaviin tietokoneisiin tarkoitetun lukkojärjestelyn ohjaa-15 miseksi. Menetelmä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi tieto-koneessa olevana ohjausohjelmana (niin kutsuttu laiteajuri), tietokoneessa olevana residenttiohjelmana tai kokonaan tai osittain laitteistona. Mitä tulee laitteistototeutukseen, vain lukon ohjaukseen liittyvät menetelmän osat tulevat kysymykseen, eivät ne, jotka koskevat päivitystä. Käsitteellisesti ei ole eroa 20 sellaisen mahdollisen menetelmän, joka kun se kerran on aloitettu toistetaan yhä uudelleen, ja sellaisen suunnitelman välillä, jossa menetelmää ohjataan ajoittain. Jos menetelmä on määrä toteuttaa tietokoneohjelmana, jälkimmäinen menetelmä on suositeltavampi, koska tässä tapauksessa prosessorille annetaan aikaa suorittaa muu prosessointityö. Ajoittaisella ohjauskäsittelyllä 25 tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että mitään ei tapahdu, elleivät ulkoiset olosuhteet sitä vaadi, yhden sellaisen ulkoisen olosuhteen ollessa koneen käyttäjän antama "avaa"-käsky.

Menetelmä alkaa aloituskohdasta 111 sen jälkeen, kun käyttäjä on antanut "avaa"-käskyn, tai tietokone on varustettu lukituskoneistolla, joka on 30 yhdistetty sähköisesti ja jännitettään käytetty, ja päättyy siihen, että tietokone on kytketty pois päältä ja lukittu. Kun ohjelma kerran on aloitettu, ohjelma jatkuu päätösvaiheeseen 112, jossa se päättää, onko lukko auki vai suljettu lukituskoneistosta tulevan tilasignaalin T perusteella. Jos lukko on auki, ohjelma määrää lukon suljettavaksi ohjaussignaalin S kautta. Tämä tapahtuu 35 vaiheessa, johon kuviossa viitataan numerolla 113. Sen jälkeen, kun kyseinen määräys on annettu, ohjelma jatkaa päätösvaiheeseen 114, jossa se päättää, 10 103924 pitääkö päivitys suorittaa vai ei. Jos vain yksi tallennusväline on käytettävissä, esimerkiksi siinä tapauksessa, kun kannettavasta tietokoneesta puuttuu kovalevy, kun taas kiintojärjestelmä on varustettu kovalevyllä, ei tietenkään tarvita päivitystä. Toinen tapaus, jossa päivitys pitäisi välttää on tapaus, jolloin 5 kannettava tietokone on yhdistetty asemaan, joka on muu kuin kotiasema tai -asemat. Kotiasemalla tai -asemilla tarkoitetaan niitä asemia, joihin tietokone normaalista kytketään ja joissa on ainakin osittain samanlainen tiedos-tojen/tiedostojen listan organisaatio. Kysymys, onko asema kotiasema vai ei, voidaan päättää esimerkiksi antamalla kannettavalle tietokoneelle tunnistus-10 numero, jota verrataan aseman vastaavaan tunnistusnumeroon. Kun kyseiset kaksi numeroa ovat yhtäpitävät, kannettava tietokone yhdistetään koti-asemaan. Olosuhteet ovat sellaiset, että päivitystä kontrolloidaan järkevästi silloin, kun se on myös suotavaa ja missä olosuhteissa se on toivottavaa. Tämä voidaan päättää automaattisesti tai käyttäjän vuorovaikutuksella. Ohjel-15 massa voi olla kokoonpano-osa, johon päivitysparametrit voidaan syöttää, muun muassa käyttäjän vuorovaikutuksen laajuus. Jos päätetään, että päivityksen pitää tapahtua, ohjelma jatkaa vaiheeseen 115. Muuten ohjelma ohittaa kyseisen vaiheen. Valikoiva päivitys saadaan vaiheessa 115 niin, että viimeisin versio valituista tiedostoista/ tiedostojen listasta tulee identtiseksi 20 kannettavan tietokoneen tallennusvälineessä ja mahdollisesti kiinteässä tallennusvälineessä. Useampi kuin yksi kiinteä tallennusväline saattaa olla mukana päivitysprosessissa.

Jos päätösvaiheessa 112 määrätään, että lukko on suljettu, pää-: tösvaiheessa 116 suoritetaan tarkistus, onko käyttäjä antanut "avaa"-käskyn.

25 Jos mitään käskyä ei ole annettu, ohjelma päättyy. Muuten ohjelma jatkaa päätösvaiheeseen 117 ja jos huomataan, että päivitys on sekä järkevä että suotava, päivitys suoritetaan vaiheessa 118. Päätösvaiheen 117 ja vaiheen 118 toiminta samanlainen kuin päätösvaiheen 114 ja vaiheen 115 toiminta. Vaihtoehtoisesti lukittaessa tietokonetta päivityskokoonpano voi erilainen kuin 30 kokoonpano tietokonetta avattaessa, esimerkiksi siinä suhteessa mitkä tiedostot/lista tiedostoja ovat asiaan liittyviä ja niin edelleen.

Vaiheessa 119 alkaa jatkoaika, joka voidaan järjestää esimerkiksi laskimella, joka laskee nollaan. Jatkoaika voi olla säädettävissä ohjelman lisäkokoonpano-osassa. Vaiheessa 120 on tuotettuna ohjaussignaali S, joka 35 määrää lukon avattavaksi. Jos vaiheessa 119 aloitettu jatkoaika päättyy, ohjelma jatkaa vaiheeseen 113, jonka seurauksena lukko sulkeutuu.

„ 103924 Käyttäjälle annetaan täten tietty aika katkaista tietokoneen jännite ja nostaa ulos kannettava tietokone. Jos jotain sattuisi tapahtumaan jatkoajan aikana, joka estää käyttäjää suorittamasta kyseisiä vaiheita, esimerkiksi puhelinsoitto, lukko sulkeutuu, kun jatkoaika kuluu umpeen. Kyseinen menetelmä lisää 5 turvallisuutta siinä, että kannettavan tietokoneen ei anneta jäädä lukitsematta pitemmäksi kuin rajoitetuksi ajanjaksoksi. Jatkoaikaa säädellään päätösvaiheessa 121. Vaihe 122 näkyy katkoviivoina ilmaisemassa, ettei se ole osa ohjelmaa, mutta symbolisoi ulkoista tapahtumaa, joka lopettaa ohjelman. Lukituskoneiston ohjauselektroniikkaan on mahdollista sisällyttää laskin, joka 10 tulee ohjelmasta vaiheessa 119. Kyseisen laskimen on mahdollista jatkaa laskemista myös sen jälkeen, kun tietokoneen jännite on katkaistu, ja kun se saavuttaa nollan, kyseiset signaalit tuottavat sen, mitä vaaditaan lukon sulkemiseksi. Tässä tapauksessa lukituskoneisto täytyy varustaa välineillä, jotka havaitsevat, onko tietokone nostettu pois vai ei, koska laskimen laskenta 15 täytyy keskeyttää silloin, kun tietokone nostetaan pois. Tällä tavalla ei menetetä jatkoaikanäyttöä, koska tietokoneen jännite on katkaistu.

Kuvio 11B näyttää kahden signaalin ajassa seuraaman reitin. Ylempi signaali, tilasignaali T, osoittaa lukon toiminnallisen tilan. Alempi signaali, ohjaussignaali S, ohjaa lukitusjäijestelyn toiminnallista tilaa. Lukossa on kaksi 20 toiminnallista tilaa, lukittu tila ja avattu tila. Kohdat a-h edustavat erilaisia tapahtumia ajassa. Kohta a edustaa sitä aikaa, jolloin kannettava tietokone fyysisesti sovitetaan lukkojärjestelyyn. Tietokoneen jännite kytketään päälle kohdassa b, jossa ohjaussignaali osoittaa, että lukko pitää sulkea, jonka jälkeen lukko sulkeutuu ja tilasignaali siirtyy avatusta lukittuun. "Avaa"-käsky 25 annetaan kohdassa c, ja kohdassa d, valittavissa oleva päivitysprosessi suoritetaan ja lukko avataan, samalla kun jatkoaika alkaa samaan aikaan. Jatkoaika on kulunut loppuun kohdassa e, toisin sanoen käyttäjä on katkaissut jännitteen pois ja nostanut kannettavan tietokoneen pois, ja lukko on uudelleen sulkeutunut. Kohdassa f annetaan jälleen "avaa"-käsky, päivitys-30 prosessi loppuu ajankohdan g ilmaisemaan hetkenä. Lopuksi ennen jatkoajan loppumista, tietokoneen jännite kytketään pois, ja tietokone nostetaan lukko-järjestelystä. Tämä tapahtuu ajankohdan h ilmoittamana hetkenä.

Claims (16)

103924

1. Järjestely lukituskoneiston liikuttelemiseksi helposti lukitun ja avatun tilan välillä (kuvio 4; kuvio 9), mainitun lukituskoneiston toimiessa niin, 5 että se pitää tietokoneen (1, 14) lujasti lukittuna yksikköön (2;11), tunnet-t u siitä, että lukituskoneisto on sähköisesti ohjattava; ja siitä, että tietokone varustetaan sähköpistorasialla, joka on kytkettävissä lukkomekanismiin ja on myös varustettu lukituskoneisto-ohjelmalla lukituskoneiston ohjaamista varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että 10 lukituskoneisto on sovitettu automaattisesti lukitsemaan tietokone yksikköön (2; 11) silloin, kun tietokone sijoitetaan paikalleen ja pitämään tietokone normaalisti lujasti lukittuna yksikköön.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tietokoneen pistorasia on kytkettävissä lukkomekanismiin välittävän 15 liitännän (70) avulla, jonka kautta ohjaussignaalit voidaan lähettää tietokoneesta lukituskoneistoon, ja tilasignaalit voidaan lähettää lukituskoneistosta tietokoneeseen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että liitäntä koostuu tietokoneen sarja- tai rinnakkaisportista.

5. Minkä hyvänsä edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että lukituskoneisto on sovitettu avattavaksi tietokoneesta vastauksena lukituskoneisto-ohjelmasta tulleelle kutsulle ja sitä seuraavalle tietokoneelle tulleelle syötölle ennalta määrätystä koodisanasta tai vastaavasta.

6. Minkä hyvänsä edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kun lukituskoneisto yhdistetään tietokoneeseen lukituskoneisto-ohjelmalla, lukituskoneisto on sovitettu pidettäväksi avatussa tilassa ennalta määrätyn pituisen ajan koneistolle esitetyn sopivan avaamispyynnön jälkeen, ja on muuten sovitettu pidettäväksi lukitussa tilassa.

7. Minkä hyvänsä edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että siinä on toinen lukituskoneisto, joka toimii niin, että se pitää tietokoneen lujasti lukittuna silloin, kun jännitettä käytetään tietokoneeseen ja siten estetään tietokoneen siirtäminen mainitusta yksiköstä, ennen kuin ensimmäinen lukituskoneisto on ensin avattu tietokoneohjelman 35 avulla, ja tietokoneeseen tuleva jännite on sen jälkeen kytketty pois. 103924

8. Minkä hyvänsä edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että lukituskoneiston ohjattava osa sijoitetaan yksikköön (2;11) ja siitä, että tietokoneen sähköpistorasia on kytkettävissä yksikköön.

9. Minkä hyvänsä edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että lukituskoneisto-ohjelma on toiminnallinen tilapäisesti sekä sovitettaessa että siirrettäessä tietokonetta kyseiseen yksikköön ja pois siitä; ja siitä, että lukituskoneisto-ohjelmaan kuuluu myös ohjelmasilmukka valitun aineiston automaattisesti tapahtuvaa päivitystä varten 10 silloin, kun lukituskoneisto-ohjelma on toiminnassa.

10. Minkä hyvänsä edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen lukkojärjestely, tunnettu siitä, että sähköisesti ohjattava lukituskoneisto sijoitetaan tietokonejärjestelmän siihen yksikköön, johon normaalisti kuuluu keskusprosessori, muisti ja kovalevy.

11. Minkä hyvänsä edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen lukkojärjestely, tunnettu siitä, että lukituskoneistoon kuuluu sovite (30; 80), pyöritettävä lukon salpa (33; 83), joka ollessaan ensimmäisessä asennossa voidaan pistää sovitteen (30; 80) sisään ei-ympyrän muotoisen aukon (32; 82) läpi, jonka aukon muoto vastaa lukon salvan pään (34; 84) muotoa, ja 20 joka ollessaan toisessa asennossa on lukittu sovitteeseen, ja moottori (40; 90) lukon salvan (33; 83) pyörittämiseksi myötä- tai vastapäivään, jotta lukon salpa liikkuu mainittuun ensimmäiseen tai mainittuun toiseen asentoon.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lukkojärjestely, tunnettu siitä, että lukon salpa (33) varustetaan ensimmäisellä ja toisella syvennyksellä 25 (41 ja vastaavasti 42); ja siitä, että lukkojärjestelyyn kuuluu myös läppäosa (43) , joka ollessaan toisessa syvennyksessä (41 tai 42) estää lukon salvan pyörimisen; ja solenoidijärjestely (46) lukon salvan pyörimisen sallimiseksi ensimmäiseen tai toiseen asentoon sen seurauksena, kun läppä liikkuu toisesta syvennyksestä toiseen syvennykseen. \ 30 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lukkojärjestely, tunnettu siitä, että lukon salvan ensimmäisellä ja toisella syvennyksellä (41 ja vastaavasti 42) on keskenään erilaiset syvyydet; ja siitä, että aseman ilmaisin (44) toimii niin, että se havaitsee läppäosan vaakasuoran aseman ja pystyy sen lisäksi ilmaisemaan antosignaalin (tilasignaali T) kautta, kummassa 35 syvennyksessä läppäosa on sijoittuneena ja siten lukituskoneiston toi-·. minnallisen tilan. 103924

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lukkojärjestely, tunnettu siitä, että lukon salvan toinen syvennys (41 tai 42) johtaa sähkövirtaa ja siitä, että toinen syvennys (42 tai 41) ei johda sähköä; ja siitä, että sähkökosketus on järjestetty läppäosan (43) ja lukon salvan (33) välille toisessa tapauksessa 5 mutta ei toisessa, jossa sähkösignaali (tilasignaali T) pystyy ilmaisemaan lukituskoneiston toiminnallisen tilan.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lukkojärjestely, tunnettu siitä, että moottori on askelmoottori (90).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lukkojärjestely, tunnettu 10 siitä, että lukon salvassa on kaksi syvennystä (91) ja (92), joilla on kaareutuvat pystysuorat pinnat, sellaiset, että lukon salvalla on sylinteri-mäinen poikkileikkaus osalta sen pituutta (A-B kuviossa 9), jossa lukon salvan (83) kanssa yhteydessä oleva aseman ilmaisin (93) toimii niin, että se tuottaa erilaisia antosignaaleja (tilasignaalit T) riippuen siitä, kuinka lukon salpaa pyö-15 ritetään, lukituskoneiston toiminnallisen tilan muuttuessa lukitusta tilasta lukosta avattuun tilaan tai päinvastoin silloin, kun askelmoottori pyörittää lukon salpaa (83) ja sen mukana sovitteessa (80) olevaa lukon päätä (84) yksi neljäsosa kierrosta. 103924