FI103449B - Ristikytkentäprosessorin käskyarkkitehtuuri - Google Patents

Description

103449

Ristikytkentäprosessorin käskyarkkitehtuuri - Korskopplingsprocessors kom-mandoarkitektur 5 Keksintö koskee yleisesti ristikytkentälaitteita, joissa on liitännät ulkoista tiedonsiir-tojäijestelmää varten, joita liitäntöjä ohjaa ristikytkentäprosessori. Erityisesti keksintö koskee ristikytkentäprosessorin toimintaa säätelevien toimintaohjeiden koodaamista.

10 Kuva la esittää erästä solukkoradiojärjestelmän tukiasemaverkkoa, jossa on tukiasemaohjain 100 (BSC, Base Station Controller) sekä useita tukiasemia 101 (BTS, Base Transceiver Station). Tukiasemaohjain 100 on edelleen yhteydessä matkapuhelinkeskukseen, jota ei ole esitetty kuvassa. Tiedon siirtämiseksi tukiasemaohjaimen 100 ja tukiasemien 101 välillä niitä yhdistää joukko tiedonsiirtoyhteyksiä, jotka 15 muodostavat tukiasemaverkossa ns. transmissiojärjestelmän. Solukkoradiojärjestelmän, esimerkiksi GSM-jäijestelmän (Global System for Mobile telecommunications), standardit eivät yleensä määrittele tukiasemaverkossa käytettävää transmis-siotapaa muuten kuin siltä edellytettävän toiminnallisuuden muodossa. GSM-järjes-telmässä standardin määrittelemää kahden tukiaseman tai tukiaseman ja tukiasema-20 ohjaimen välistä rajapintaa nimitetään Abis-rajapinnaksi. Transmissiotapa voi olla esimerkiksi 2 Mbit/s:n tai 1,5 Mbit/s:n PCM-yhteys (Pulse Coded Modulation; ITU-T G.703 ja G.704), SDH-yhteys (Synchronous Digital Hierarchy; ITU-T G.774.03), ATM-yhteys (Asynchronous Transfer Mode; ETS 300 371), ISDN-yhteys (Integrated Services Digital Network), HDSL-yhteys (High Density Digital Sub-' 25 scriber Line). Fyysisenä yhteytenä voi olla tavanomainen kuparijohdin, valokaapeli tai mikroaaltoradiolinkki.

Kuvan la esittämän järjestelmän tukiasemissa ja tukiasemaohjaimessa liitäntä transmissiojärjestelmään tapahtuu ristikytkentälaitteen 102 välityksellä. Tukiaseman 30 ristikytkentälaite 102 voi koostua yhdestä tai useammasta transmissioyksiköstä (TRU, engl. Transmission Unit). Ristikytkennällä tarkoitetaan sitä, että ristikytkennän toteuttavaan laitteeseen sisääntulevaa kehyksittäin järjestettyä dataa voidaan kytkeä laitteessa lähtösuuntaan niin, että databittien sijainti kehyksissä on muutettavissa. Tukiaseman ristikytkentälaite "pudottaa" tietyt trans- 35 missiojärjestelmän kehyksen bitit ja aikavälit kyseisen tukiaseman käyttöön eli ohjaa tietyissä aikaväleissä saapuvat, kyseistä tukiasemaa koskevat tiedot tukiasemaan ja toisaalta liittää tukiasemalta tukiasemaohjaimen suuntaan lähtevät tiedot tiettyihin, kyseisen tukiaseman käyttöön osoitettuihin aikaväleihin.

2 103449

Ristikytkentälaite voi tehdä sisääntulevalle datalle myös summaus-, monistus- tai muita operaatioita ennen datan kytkemistä lähtösuuntaan. Kun ristikytkentälaite on kalustettu joko samaan tukirakenteeseen ("räkkiin", engl. "rack") itse tukiaseman kanssa tai sen välittömään läheisyyteen, tukiasema muodostaa kompaktin yksikön ja 5 tukiasemaverkko on helposti muunneltavissa ja laajennettavissa.

Yhdelle tukiasemalle allokoitava transmissiojärjestelmän tiedonsiirtokapasiteetti riippuu siitä, montako TRX-yksikköä (Transmit/Receive) 103 se sisältää. TRX:t muodostavat radiorajapinnan päätelaitteisiin 104 ja niiden määrästä riippuu, 10 montako samanaikaista puhelu- tai datasiirtoyhteyttä tukiasema voi kerrallaan välittää. Tukiasemaverkon eri osissa voidaan myös tarvita erisuuruista transmissiokapasiteettia riippuen tukiasemaverkon topologiasta. Puumaisesti haarautuvissa tukiasemaverkoissa suurinta kapasiteettia edellytetään lähellä tukiasemaohjainta olevilta yhteyksiltä.

15

Yksinkertaisin transmissiojärjestelmä on ns. point-to-point-yhteys, jossa yksittäinen GSM-tukiasema on suoraan yhteydessä tukiasemaohjaimeen ja tämän kautta keskukseen. Kuitenkin esim. 2 Mbit/s PCM:n tapauksessa yhden TRX:n sisältämän tukiaseman vaatima liikennekapasiteetti on varsin pieni verrattuna koko 20 siirtokaistaan. Tyypillisesti yhtä TRX:ää kohti varataan kaksi ja puoli aikaväliä PCM-kehyksesta (6-8 puhekanavaa ja signalointi) eli 160 kbit/s. Tämän vuoksi point-to-point-yhteys tuhlaa usein kapasiteettia ja tulee kustannuksiltaan kalliiksi. Sen sijaan esim. olemassa olevien ISDN-yhteyksien käyttö voi olla houkuttelevaa point-to-point-yhteyksiin. Verkon varmennusta voidaan suorittaa kahdentamalla . 25 point-to-point-yhteyksiä (redundant point-to-point).

• I

Transmissiosiirtokaistaa voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi ketjuttamalla tukiasemia (ns. multidrop-chain -rakenne). Ketjussa useat tukiasemat jakavat aikajakoisesti saman transmissiomedian ja yhteyden kapasiteetti saadaan tarkemmin 30 hyötykäyttöön. Tällöin tukiasemaan integroitu ristikytkentätoiminnallisuus pääsee oikeuksiinsa, kun aikavälijärjestelyt voidaan tehdä itse tukiaseman sisällä.

Rengasverkkoja (engl. loop network) käytetään verkonvarmennustapauksissa. Tukiasemat kytketään renkaaksi, jolloin koko ajan on olemassa transmissioyhteys 35 renkaan kumpaankin suuntaan kultakin tukiasemalta BSC:hen. Normaalitilanteessa jompikumpi ehjistä yhteyksistä on kytkettynä. Verkon tilan tarkkailuun käytetään status-bittejä, ns. pilot-bittejä, joita kukin tukiasema lähettää kumpaankin siirtosuuntaan renkaassa. Muutos pilot-bitin tilassa kertoo verkkovauriosta, jolloin 3 103449 tukiasemien ristikytkentälaitteet kytketään varmentavalle yhteydelle. Myös verkon synkronointitieto välitetään omien statusbittien välityksellä. Mahdollisimman nopea yhteydenvaihto mahdollistaa verkon toiminnan puheluiden katkeamatta myös vikatilanteissa. GSM-puhelu sietää noin 500 ms katkon transmissioyhteydellä ilman 5 varsinaisen puhelun katkeamista.

Kuva Ib esittää erästä tekniikan tason mukaista GSM-tukiaseman ristikytkentälaitetta. Siinä on kaksi erillistä transmissioyksikköä 110 ja 111. Kummastakin transmissioyksiköstä on GSM-standardien mukainen Abis-rajapinta 10 "ulospäin", siis joko tukiasemaohjaimeen tai toiseen tukiasemaan (ei esitetty kuvassa). Lisäksi kummastakin transmissioyksiköstä on tukiasemaohjaimen suuntaan käytönhallintayhteys. Toinen transmissioyksiköistä on myös yhteydessä tukiaseman sisäiseen dataväylään, jonka kautta välitetään tukiaseman välittämiin päätelaitteiden puhelu- ja signalointiyhteyksiin liittyvä alassuuntainen data 15 tukiaseman TRX-yksiköihin (ei esitetty kuvassa) ja vastaavasti ylössuuntainen data TRX-yksiköistä kohti tukiasemaohjainta. Tekniikan tason mukaisessa toteutuksessa ristikytkentälaitteen transmissioyksiköt 110 ja 111 ovat täysin erillisiä, ja kummallakin on oma sisäinen ristikytkentäväylänsä. Transmissioyksiköt ovat yhteydessä toisiinsa Abis-rajapinnan kautta kuvassa Ib esitetyllä tavalla.

20

Tulevaisuuden solukkoradiojärjestelmissä keskimääräinen solukoko on pienempi ja solujen lukumäärä vastaavasti suurempi kuin nykyään, jolloin transmissiojärjestelmiin on voitava liittää entistä enemmän tukiasemia ja verkkotopologioista ja ristikytkennöistä tulee entistä monimutkaisempia.

25 Transmissiomediasta vastaava operaattori ei välttämättä ole sama kuin solukkoradiojärjestelmän toimintaa pyörittävä operaattori, jolloin jälkimmäisen on voitava toteuttaa tukiasemien ja tukiasemaohjainten välinen transmissio käyttäen mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti tarjolla olevia erilaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia.

30 : Tämän keksinnön tavoitteena on esittää uudenlainen ristikytkentälaitteen transmissioyksikkö, joka on pienikokoinen ja monikäyttöinen ja toiminnan ohjelmoinnin kannalta joustava.

35 Keksinnön tavoitteet saavutetaan muodostamalla uudenlainen transmissioyksikön ristikytkentäprosessorin ohjauskäsky arkkitehtuuri, joka on ohjelmoinnin kannalta looginen ja mukautettavissa ristikytkentäprosessorin erilaisiin toimintavaatimuksiin.

4 103449

Keksinnön mukainen ristikytkentäprosessorin käskyarkkitehtuuri soveltuu sellaisen ristikytkentäprosessorin ohjaamiseen, joka on järjestetty lukemaan käskyarkkitehtuurin mukaisia käskyjä ohjausmuistista ja niiden ohjaamana kytkemään datamuistiin tallennettua dataa tiettyihin lähetinliitäntöihin.

5 Käskyarkkitehtuuri lie on tunnusomaista, että siinä - kukin käsky käsittää ainakin käskyn tyyppiä ilmaisevan ensimmäisen osan sekä toisen osan, joka määrittää kytkettävän datan lähteen, - kukin käsky koostuu vähintään yhdestä ja enintään M:stä käskysanasta, missä M on suurimman mahdollisen kerralla ristikytkettävän datayksikön bittimäärä ja 10 - kunkin yksittäisen käskyn ohjausmuistista varaama tila on N kertaa käskysanan koko, missä N on kyseisen käskyn ohjaamana kytkettävän datan lähteen bittimäärä.

Keksinnöllisessä rakenneratkaisussa transmissioyhteyksien vaatima toiminnallisuus ja ristikytkentä on toteutettu modulaarisesti hajauttamalla ne useaan osaan, joita 15 nimitetään tässä patenttihakemuksessa transmissioyksiköiksi. Hajauttaminen on ymmärrettävä siten, että yksittäinenkin transmissioyksikkö voi muodostaa kaikki tukiaseman transmissioyhteydet, mutta kapasiteettitarpeen mukaan yksiköitä voidaan lisätä tukiaseman kalustukseen, jolloin ne toimivat yhtenä kokonaisuutena. Ristikytkentä on transmissioyksiköiden kesken yhteinen tietyssä ns. äitilevyssä 20 olevan rinnakkaisväylän kautta, joka yhdistää transmissioyksiköt toisiinsa ja joka on edullisimmin kahdennettu varmennussyistä. Tukiaseman ohjauksen kannalta transmissioyksiköt muodostavat yhden hallittavan kokonaisuuden. Kukin transmissioyksikkö toteuttaa tietyntyyppisen standarditransmissiorajapinnan.

25 GSM-liikennemäärien kasvaessa nousee esille myös tarve erityyppisiin transmissiorajapintoihin samassa tukiasemassa. Tämän vuoksi uudessa tukiasemaratkaisussa voidaan käyttää useaa eri tyyppiä olevia transmissioyksikköjä. Transmissioyksikössä tietty ensimmäinen osa toteuttaa transmissiorajapinnan ja muuntaa vastaanotetun ristikytkettävän datan transmissiojärjestelmässä käytetystä 30 tiedonsiirtomuodosta ristikytkentälaitteen sisäiseen tiedonsiirtomuotoon. Tässä : muodossa ristikytkettävä data kirjoitetaan transmissioyksikköjä yhdistävään ristikytkentäväylään. Muut transmissioyksikön osat käsittävät edullisesti ainakin ristikytkennän, yksikön hallinnan, synkronoinnin muihin transmissioyksiköihin sekä liitännät tukiaseman äitilevyyn. Transmissioyksikkö voi koostua yhdestä tai 35 useammasta piirilevystä. Jäljempänä termi "erityinen osa" viittaa transmissiorajapinnan toteuttaviin osiin ja termi "yleinen osa" viittaa ristikytkentä-ja väyläliitäntälohkoon. Transmissioyksikköön voi edellä mainittujen toimintojen lisäksi sisältyä myös muita toiminnallisia lohkoja.

5 103449

Transmissioyksikön erityinen osa osa sovittaa tukiaseman ristikytkentälaitteen tukiasemaverkon transmissiojärjestelmään, joka voi olla esimerkiksi PCM-, HDSL-tai ISDN-tyyppinen. Erityisessä osassa voi edullisesti olla myös sovitinpiirit eri 5 fyysisiä transmissiomedioita varten, kuten kuparikaapelia, valokaapelia tai radiolinkkiä varten.

Transmissioyksikön yleisessä osassa keskeinen komponentti on ristikytkentäprosessori, joka lukee ristikytkettävää dataa transmissioyksiköitä 10 yhdistävästä ristikytkentäväylästä ja ohjaa sen tietyssä järjestyksessä yleistä osaa ja erityistä osaa yhdistäviin lähetinliitäntöihin, joista data ohjautuu edelleen transmissiojärjestelmään. Ristikytkentäprosessorin toiminnan ohjaamiseksi yleisessä osassa on ohjausmuisti, joka sisältää vakiopituisista käskysanoista koostuvia käskyjä. Ristikytkentäprosessori lukee ohjausmuistista käskysanan kerrallaan ja 15 tekee tietyt luku-, kirjoitus- ja muut operaatiot käskysanoista muodostuvan käskyn sisältämien ohjeiden mukaisesti. Keksinnön mukaisessa ristikytkentälaitteessa käskyt noudattavat arkkitehtuuria, jossa yksi käsky voi tarkimmillaan kohdistua yhteen kytkettävään bittiin. Ensimmäisen käskysanan ensimmäinen osa määrää, minkätyyppinen käsky on kyseessä. Käskyn toinen osa määrittää kytkettävän datan 20 sijainnin ristikytkentäväylän kehysrakenteessa lohkon tarkkuudella. Lohkonumeroita, joilla ei ole vastinetta todellisessa kehysrakenteessa, voidaan käyttää erikoisempien kytkentöjen määrittämiseen. Riippuen siitä, kuinka suureen kerralla kytkettävään bittimäärään käsky kohdistuu, sen sisältämät muut osat voivat ilmaista hierarkkisessa järjestyksessä lohkon, aikavälin ja bitin. Jos yksi käsky 25 kohdistuu kerralla datamäärään, joka on suurempi kuin yksi kehysrakenteen bitti, ensimmäistä käskysanaa välittömästi seuraavia käskysanoja voidaan käyttää kyseisen datamäärän kytkemisen tarkempaan määrittämiseen.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä 30 esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa : kuva 1 a esittää tunnettua tukiasemaverkkoa, kuva Ib esittää tunnettua tukiaseman ristikytkentälaitetta, kuva 2 esittää ristikytkentälaitetta, jossa keksintöä voidaan soveltaa, kuva 3 esittää yksityiskohtaisemmin erästä kuvan 2 osaa, 35 6 103449 kuva 4 esittää yksityiskohtaisemmin erästä toista kuvan 2 osaa, kuva 5 esittää käskysanojen järjestämistä ohjausmuistiin, 5 kuva 6 esittää ohjausmuistin osoitteiden rakentumista ja kuvat 7-14 esittävät eräitä keksinnön mukaisen käskyarkkitehtuurin mukaisia käskyjä.

10

Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

Kuvassa 2 esitetään esimerkki uudesta tukiaseman ristikytkentälaitteen rakenteesta. Ristikytkentälaitteessa on ainakin yksi transmissioyksikkö 200. Siinä voi olla myös 15 useampia transmissioyksikköjä riippuen tarvittavien transmissioyhteyksien laadusta ja määrästä. Kukin transmissioyksikkö 200 koostuu yleisestä osasta 202 ja erityisestä osasta 204. Edullisessa suoritusmuodossa kukin transmissioyksikkö on rakennettu yhdelle piirikortille, jolle on toteutettu tarvittavat fyysiset liitännät sekä yleisen osan 202 ja erityisen osan 204 tarvitsemat toiminnalliset elimet. 20 Transmissioyksiköt on kytketty sähköisesti tukiaseman sisäiseen kahdennettuun ristikytkentäväylään. Transmissioyksiköt voidaan kytkeä myös tukiaseman lähetin/vastaanotinyksiköiden eli TRX:ien käyttämään dataväylään. Tyypillisessä toteutusmuodossa, jossa tukiaseman TRX-yksiköt on kytketty dataväylään, ainakin yhden transmissioyksikön on oltava kytketty myös dataväylään tiedonsiirron 25 mahdollistamiseksi TRX-yksiköiden ja tukiaseman ulkopuolisten transmissioyhteyksien välillä transmissioyksiköiden kautta. Keksinnön muissa toteutusmuodoissa TRX-yksiköt voivat olla kytketty myös ristikytkentäväylään.

Kuvassa 2 esitettyjen ristikytkentäväylien ja dataväylien lisäksi tukiasemaan 30 voidaan toteuttaa myös muita väyliä transmissioyksiköiden toiminnan ohjaamista ja synkronointia varten. Tällaisessa sovellusmuodossa transmissioyksiköt kytketään : myös tällaisiin väyliin.

Kunkin transmissioyksikön 200 erityisestä osasta 204 lähtee ainakin yksi 35 kaksisuuntainen ulkoinen transmissioyhteys 206, joka voi olla esimerkiksi PCM-yhteys, SDH-yhteys, ATM-yhteys, ISDN-yhteys, HDSL-yhteys tai jokin muu yhteys. RRI-tyyppinen (Radio Relay Interface) erityinen osa on edullisesti suoraan yhteydessä tukiaseman mikroaaltoradion ulkoyksikköön. Yhdessä 7 103449 ristikytkentälaitteessa kaikkien transmissioyksiköiden erityisestä osasta voi lähteä samanlainen ulkoinen transmissioyhteys tai niitä voi olla erilaisia. Lisäksi yhteen transmissioyksikköön voidaan toteuttaa liitännät kahta tai useampaa erityyppistä transmissioyhteyttä varten. Erityisen osan 204 ja yleisen osan 202 välinen 5 tiedonsiirto kannattaa järjestää oleellisesti samanlaiseksi kaikissa transmissioyksiköissä riippumatta ulkoisen transmissioyhteyden tyypistä. Eräs edullinen ratkaisu on muodostaa erityisen osan ja yleisen osan välille N kappaletta vakiokapasiteettisia (esimerkiksi 2048 Mbit/s) yhteyksiä, missä luku N valitaan niin, että erityisen osan ja yleisen osan välinen tiedonsiirtokapasiteetti on ainakin yhtä 10 suuri kuin erityiseen osaan liittyvien transmissioyhteyksien yhteenlaskettu kapasiteetti.

Kuva 3 esittää tarkemmin erästä keksinnön mukaisen ristikytkentälaitteen transmissioyksikön erityistä osaa 300, joka on tarkoitettu PCM-signaalin 15 lähetykseen ja vastaanottoon. Siinä on N-kanavainen linjaliitäntäpiiri 301, joka vastaanotossa adaptoituu vastaanotettuun signaalitasoon sekä ekstraktoi ja regeneroi kelloinformaation datasta. Linjaimpedanssi voi olla sovelluksesta riippuen 75 Ω, 120 Ω (EI) tai 100 Ω (Tl). Lähetyksessä linjaliitäntäpiiri 301 sovittaa lähetettävän datan sähköisesti itse transmissiomediaan, joka on koaksiaalikaapeli tai kierretty 20 parikaapeli. Transmissiolinjan loogisen terminoinnin toteuttaa N-kanavainen framer-piiri 303. Vastaanotossa se purkaa linjakoodauksen (esimerkiksi HDB3, High Density Bipolar 3; AMI, Alternate Mark Inversion tai B8ZS, Binary 8 Zero Substitution) ja lukittuu kehysvaiheeseen datavirrassa olevien kehyslukitussanojen avulla. Framer-piirissä 303 on lisäksi muuta toiminnallisuutta mm. overhead-datan 25 käsittelyyn; kanavakohtaisen signaloinnin purkaminen, Tl:n HDLC-viestien käsittely, erilaisten hälytystietojen käsittely yms. Lopulta erityinen osa tarjoaa datavirran yleiseen osaan päin muodossa, jossa kello on erotettu datasta erilliseksi signaaliksi ja lisäksi kehyksen alku ilmoitetaan omalla signaalillaan. Lähtösuunnassa em. toimenpiteet suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä.

30

Riippumatta siitä, onko transmissiorajapinta 2,048 Mbit/s (El) vai 1,554 Mbit/s (Tl), framer-piiri 303 tarjoaa aina N x 2,048 Mbit/s rajapinnan yleiseen osaan päin. Tämä aikaansaadaan framer-piirin 303 sisäisellä datan puskuroinnilla ja datan sijoittamisella framer-piirin 303 ja yleisen osan 202 välisissä yhteyksissä El-35 kehysrakenteeseen, jolloin jos transmission yhteydessä käytetään pienempikapasiteettista Tl-kehysrakennetta, El-kehysrakenteen "ylimääräiset" aikavälit täytetään pseudodatalla. Sama periaate pätee myös muihin erityisen osan sovelluksiin; rajapinta yleiseen osaan on aina N x 2,048 Mbit/s.

* 103449

Kuva 4 esittää yksinkertaistettuna erään transmissioyksikön yleisen osan 202 sähköistä perusrakennetta. Yleinen osa käsittää ristikytkentäpiirin 231, joka on tavallisesti ASIC-piiri (Application Specific Integrated Circuit) ja josta käytetään 5 jatkossa nimitystä kytkentäpiiri. Lisäksi yleinen osa käsittää oskillaattorin 232, mikroprosessorin 233 sekä ristikytkentäväyläliitännän 234. Lähetin- ja vastaanotinlohkot 235a ja 235b erityisen osan kanssa käytävää tiedonvaihtoa varten sijaitsevat kytkentäpiirissä 231, joka käsittää lisäksi mm. ristikytkentäprosessorin 236, datamuistin (DM, Data Memory) 237 ja ohjausmuistin (CM, Control Memory) 10 238. Datamuisti 237 toimii datan välivarastona, johon kytkentäpiirin kautta lähtösuuntaan eli ristikytkentäväylältä lähetinlohkoihin kulkeva data tallennetaan väliaikaisesti sen uudelleenjärjestelyä varten. Mikroprosessori 233 ohjaa koko yleisen osan toimintaa.

15 Yleinen osa on ristikytkentäväyläliitännän 234 välityksellä yhteydessä ristikytkentälaitteen ristikytkentäväylään, jossa tieto esiintyy tietyn väyläprotokollan määrittämässä muodossa. Ristikytkentäväylällä siirrettävä tieto on järjestetty tietynlaisiksi, säännöllisen muotoisiksi kehyksiksi. Jokainen ristikytkentäväylällä näkyvä kehys tallentuu vuorollaan ristikytkentäpiirin 231 datamuistiin DM. 20 Ristikytkentäprosessori XC lukee dataa datamuistista DM esimerkiksi tavu kerrallaan ja kirjoittaa luetun datan lähetinlohkoihin 235a, jotka johtavat transmissioyksikön erityiseen osaan. Pienintä datamäärää, jonka käsittelyä kirjoitusoperaation yhteydessä voidaan hallita muusta datasta riippumatta, nimitetään granulariteetiksi. Jos granulariteetti on yksi bitti, jokaista datamuistista 25 DM luettavaa ja lähetinlohkoihin 235a kirjoitettavaa bittiä voidaan ohjata muista biteistä riippumatta. Ohjausmuistista CM luetut käskysanat määräävät, minkälaisessa järjestyksessä datamuistista DM luettu data kirjoitetaan lähetinlohkoihin 235a.

30 Yksi tekniikan tason mukainen GSM-puheluyhteys varaa transmissiojärjestelmästä 16 kbit/s:n kapasiteetin, joka vastaa PCM-transmissiojärjestelmän kehyksessä kahta : bittiä (standardien G.703 ja G.704 mukaisesti PCM-kehykset toistuvat transmissiojärjestelmässä 8000 kertaa sekunnissa, jolloin yksi bitti per kehys vastaa 8 kbit/s:n kapasiteettia). Keksinnön mukaisessa ristikytkentälaitteessa on kuitenkin 35 edullista varautua myös suunnitteilla oleviin ns. puolinopeus-GSM-yhteyksiin, joista kukin edustaa vain 8 kbit/s:n transmissiokapasiteettia. Koska näitä yhteyksiä on voitava käsitellä ristikytkentälaitteissa toisistaan riippumatta ja koska lisäksi on edullista varautua standardien G.703 ja G.704 mukaisen CAS-signaloinnin (Channel 9 103449

Associated Signalling) välittämiseen ristikytkentälaitteissa, granulariteetin on oltava yksi bitti.

Datamuistissa DM oleva data on peräisin ristikytkentäväylältä, jossa käytetään 5 tiettyä kehysrakennetta. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti ristikytkentäväylän kehys koostuu 56 lohkosta. Kukin lohko käsittää 32:sta 36:een aikaväliä ja kukin aikaväli käsittää kahdeksan bittiä. Päällekkäisten luku- ja kirjoitusoperaatioiden välttämiseksi datamuistissa on kaksi identtistä, yhden kehyksen kokoista puoliskoa, jolloin ristikytkentäprosessori lukee dataa yhteen 10 puoliskoon tallennetusta kehyksestä samalla kun toiseen puoliskoon kirjoitetaan seuraavaa kehystä ristikytkentäväylältä.

Kuva 5 esittää erästä edullista tapaa käskysanojen järjestämiseksi ohjausmuistiin 238. Ohjausmuistin tehtävänä on sisältää lähtösuunnassa kytkennän 15 muodostamiseen tarvittavat ohjaustiedot eli käskyt, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta käskysanasta. Kytkentäpiirin ohjausmuisti on edullisimmin 16 bittiä leveää staattista RAM-muistia ja se sisältää kutakin piirin kahdeksaa 2 Mbit/s:n lähetinliitäntää kohti kaksi kytkentätaulukkoa (taulukko 0 ja taulukko 1). Kussakin taulukossa on varattu tilaa niin paljon, että kullekin lähetinliitännän muodostaman 20 El-kehyksen bitille voidaan haluttaessa määrittää yksilöllinen kytkentä, ts. 256 ohjaussanaa per taulukko. Jos kytkentäpiirillä on esimerkiksi kahdeksan lähetinliitäntää, tarvittavan muistin koko on yhteensä 8 liitäntää x 2 taulukkoa/liitäntä x 256 käskysanaa/taulukko x 16 bittiä/sana = 65536 bittiä.

25 Perustapaus on, että jokainen kytkettävä bitti määritellään erikseen, siis omalla yhdestä käskysanasta koostuvalla käskyllään. Voidaan kuitenkin tehdä esimerkiksi 32 kbit/s tai 64 kbit/s kytkentöjä eli määrityksiä, joissa puoli tavua tai kokonainen tavu kytketään yhdellä käskyllä. Tällöin on mahdollista, ettei kaikkia yhtä aikaväliä kohti varattuja kahdeksaa käskysanaa tarvita ollenkaan, vaan osa niistä jätetään 30 huomioonottamatta. "Ylimääräisiä" käskysanoja voidaan käyttää erilaisten kytkentää koskevien lisämääritysten tekemiseen, jolloin yksi käsky voi käsittää : useampia käskysanoja.

Käskyt määrittävät tiettyjä kytkentätyyppejä, joista voidaan käyttää nimitystä B-35 tyyppi, Y-tyyppi ja C-tyyppi. Näistä B-tyyppi tarkoittaa suoraa tietyn lähteen (ristikytkentäväylältä datamuistiin tallennetun tavun tai tavun osan) kytkemistä tiettyn lähetinliitännän kautta ulos lähetettävän kehyksen tiettyyn kohtaan. Y-tyypillä voidaan määrittää ehdollinen kytkentä, joka tarkoittaa, että tietty 10 103449 uloslähetettävä tieto-osa (bitti, tavun osa tai tavu) voidaan kytkeä kahdesta vaihtoehtoisesta lähteestä. Y-tyypin kytkentää käytetään esimerkiksi topologialtaan rengasmaisen verkon tukiasemassa, joka saa transmissiojärjestelmän kautta periaatteessa saman tiedon kahdesta eri suunnasta. Tällöin tukiaseman 5 ristikytkentälaite valitsee jommankumman saamistaan tiedoista edelleen lähetettäväksi (tai tukiaseman TRX-yksikköön välitettäväksi). Kytkettävän tiedon lähdettä vaihdetaan, kun tietty ehto täyttyy. C-tyypin kytkennällä voidaan suorittaa tiettyjen kanavien digitaalinen summaus.

10 Kuva 6 esittää ohjausmuistin osoitteiden rakentumista. Ohjausmuistin osoitteiden koodaus muistiavaruuteen on edullista tehdä seuraavasti. Merkitsevin bitti 601 kertoo, kumpi taulukko on kyseessä, seuraavat kolme bittiä 602 kertovat, mihin liitäntään kytkentä vaikuttaa, sitä seuraavat viisi bittiä 603 kertovat kyseisen liitännän aikavälin ja kolme vähiten merkitsevää bittiä 604 määrittävät aikaväliä 15 kohti varatut kahdeksan käskysanaa. Jos kytkettävän tavun jokainen bitti määritetään omalla, yhden käskysanan pituisella käskyllään, käskysanan osoitteen kolme vähiten merkitsevää bittiä 604 ilmaisevat suoraan, monenteenko aikavälin kytkettävään bittiin (0 - 7) kyseinen käsky vaikuttaa. Jos taas tehdään 16 kbit/s, 32 kbit/s tai 64 kbit/s kytkentä, kolme alinta osoitebittiä voivat tarkoittaa myös jotakin 20 muuta, koska esim. 32 kbit/s kytkennässä ei tarvitse ohjata aikavälin kunkin kahdeksan bitin käsittelyä erikseen omalla käskyllään vaan käsittely kohdistuu aikavälin puolikkaaseen (neljään bittiin) samanaikaisesti. Kaikkiaan ohjausmuistin osoitteiden koodaus vaatii siis 12 osoitebittiä.

25 Ohjausmuistin jakamisella kahteen taulukkoon saavutetaan tiettyä etua tilanteissa, joissa ristikytkentää halutaan muuttaa. Jonkin kytkennän lisääminen, poistaminen tai muuttaminen edellyttää muutoksen tekemistä ohjausmuistin sisältämiin käskyihin. Jonkin käskysanan samanaikainen lukeminen ja kirjoittaminen aiheuttaisi kuitenkin hallitsemattoman tilanteen. Kahden taulukon järjestelmässä ristikytkentälaitteen 30 toimintaa ohjaava mikroprosessori tai muu ulkoinen taho voi tehdä yhteen taulukkoon ("passiviseen" taulukkoon) kaikessa rauhassa muutoksia samanaikaisesti 1 kun ristikytkentäprosessori lukee toista taulukkoa ("aktiivista" taulukkoa). Kun muutokset on tehty, ristikytkentäprosessorille annetaan komento vaihtaa taulukkoa, johon se kohdistaa lukuoperaationsa. Kun lisäksi taulukoissa toisiaan vastaavien 35 käskysanojen osoitteet eroavat vain yhden bitin osalta, aktiivisen taulukon vaihtaminen tapahtuu erityisen vaivattomasti.

103449 n

Ohjausmuisti sisältää siis kytkentöjen tekemiseen tarvittavia käskyjä. Näillä käskyillä voidaan muodostaa kaikki mahdolliset piirin tukemat kytkennät. Seuraavassa on esitelty käsky käskyltä kaikki erilaiset tuettavat kytkentätyypit eri variaatioineen. Kytkettävää bittiä, tavua tai tavun osaa voidaan nimittää yleisesti 5 datayksiköksi. Kuvissa 7-14 umpinaiset suorakulmiot viittaavat itse käskysanoihin ja niiden osiin ja niiden yläpuolella olevat numerot 0-15 ilmaisevat bittien järjestysnumerolta käskysanassa. Bitti 15 on käskysanan eniten merkitsevä bitti ja bitti 0 on käskysanan vähiten merkitsevä bitti.

10 Kuvassa 7 olevan, yhdestä käskysanasta koostuvan käskyn kaksi ylintä bittiä 701 määrittävät, että kyseessä on B8-tyypin käsky. Tämä on koodattu kuvassa 7 esimerkinomaisesti bittikombinaatioksi '00'; käskytyyppien tunnukset ovat toki keksinnön soveltajan vapaasti valittavissa. Kuusi seuraavaa bittiä 702 kertovat, mistä ristikytkentäväylän lohkosta (0-53) kytkentä tehdään, seuraavat viisi bittiä 703 15 vastaavasti aikavälin (0-31) ja kolme viimeistä bittiä 704 aikavälin bitin (1 -8). Myös muutama erikoistyyppi voidaan määritellä käyttämällä niitä lohkonumeroita, joilla ei ole vastinetta ristikytkentäväylän kehysrakenteessa. Kun lohkonumero on esimerkiksi 63, ristikytkentäprosessori ei kytkekään vuorossa olevan liitännän ja aikavälin vuorossa olevaan bittiin datamuistista luettua bittiä, vaan suoraan 20 käskysanan vähiten merkitsevän bitin. Tällaista menettelyä voidaan käyttää kiinteän datan kytkemiseen esim. erilaisissa merkinantotarkoituksissa: käskysanan vähiten merkitsevä bitti on "kiinteä", koska se ei riipu ristikytkentäväylältä luettavasta datasta.

. 25 Jos lohkonumero on esimerkiksi 62, dataa ei myöskään kytketä datamuistista (eli ristikytkentäväylältä) vaan jostakin muusta kytkentäpiirin käytössä olevasta muistipaikasta, esimerkiksi ns. huoltokanavasummaimesta. Jos lohkonumero on 61, se kytkentäpiirin lähetinliitäntä, jota kyseinen käskysana osoitteensa perusteella vastaa, asetetaan ns. suuri-impedanssiseen tilaan ko. bitin ajaksi. Tällä piirteellä on 30 mahdollisesti käyttöä sovelluksessa, jossa kaksi yhden yleisen osan kytkentäpiiriä tai muuta datankäsittelypiiriä syöttää yhteistä ns. framer-piiriä erityisessä osassa. Kolmitilaisia lähtöjä on käsitelty tarkemmin tämän patenttihakemuksen kanssa samanaikaisesti jätetyssä suomalaisessa patenttihakemuksessa "Ristikytkentälaitteen osan kolmitilainen lähtö", jossa hakija on sama kuin tässä hakemuksessa. 35 Lohkonumerot 54 - 60 voidaan varata käskyarkkitehtuurin myöhemmille laajennuksille.

12 103449

Kuva 8 esittää ns. B64-tyyppistä käskyä, joka tarkoittaa kokonaisen aikavälin eli kahdeksan bitin kytkentää kerralla. Tämä kytkentätyyppi varaa ohjausmuistista aina kahdeksan peräkkäistä käskysanaa. Näistä vain kaksi ensimmäistä luetaan ja tulkitaan 64 kbit/s käskyksi kuvan 8 esittämällä tavalla. Loput kuusi käskysanaa 5 jätetään huomioimatta. Toisin sanoen, kuvan 8 esittämien kahden käskysanan lukemisen jälkeen ei tehdä mitään kuuteen käskyjaksoon, vaan ohjausmuistia luetaan seuraavan kerran vasta kun seuraavan aikavälin kytkentävuoro tulee.

Kuvan 8 mukaista B64-tyyppistä käskyä voidaan käyttää esimerkiksi niiden 10 aikavälien kytkemiseen, jotka liittyvät edellä mainittuun CAS-signalointiin, koska CAS-signaloinnin ristikytkentä on mielekästä vain 64 kbit/s:n kanaville. B64-kytkentää voidaan käyttää pelkällä datallakin. Se kytkee siis aina kokonaisen aikavälin kerralla, eikä jokaista bittiä tarvitse erikseen määrittää kuten B8-tyypillä. Kuten B8-tyypissäkin, kaksi eniten merkitsevää bittiä 801 kertovat käskytyypin 15 (tässä Ί Γ). Datan lähdettä tarkoittavat kentät 802 ja 803 on käskyn ensimmäisessä käskysanassa koodattu kuten B8-tyypissäkin. Kolmen vähiten merkitsevän bitin muodostamaa kenttää ei tarvitse käyttää bitin ilmaisemiseen, koska käsky tarkoittaa koko aikavälin kytkemistä. Käyttämällä kentässä 802 "ylimääräistä" lohkonumeroa voidaan määrittää erikoistapauksia samalla tavalla kuten edellä on selostettu B8-20 käskytyypin yhteydessä Esimerkiksi jos lohkonumero on 63, kytketään lähetin liitäntään datamuistista luetun aikavälin asemesta toisessa käskysanassa sijaitseva kiinteä bittikuvio 804. Lohkonumero 62 asettaa kyseessä olevan lähetinliitännän data-ja CAS-linjat suuri-impedanssiseen tilaan koko aikavälin ajaksi.

. 25 Ensimmäisen käskysanan vähiten merkitsevä bitti 805 ilmoittaa, kytketäänkö kanavaa vastaava CAS-signalointi ulos vai ei. Mikäli CAS:ia ei kytketä, ulos piiriltä kytketään sen asemesta Ί'-signaalia. Biteillä 806 ja 807 voidaan uloskytkettävälle datalle määrittää maskausoperaatio toisen käskysanan kiinteän datan kentän 804 kanssa. Vaihtoehtoja ovat "ei maskausta" (bitti 806 '0'), AND-maskaus (bitti 806 T 30 ja bitti 807 '0') ja OR-maskaus (bitti 806 T ja bitti 807 T). Vastaavasti CAS:n kytkemiseksi uloskytkettävä CAS-sana voidaan korvata toisen käskysanan kentässä 809 sijaitsevalla kiinteällä bittikuviolla tai tehdä maskausoperaatio tämän kentän ja muistista luetun CAS-signaalin välillä. Viimeksi mainitut mahdollisuudet valitaan toisen käskysanan kahdella vähiten merkitsevällä bitillä 810.

Kuva 9 esittämä C16-käskytyyppi muodostuu aina kahdesta peräkkäisestä käskysanasta. Käskysanojen kaksi ensimmäistä bittiä 901 kertovat bittikuviolla '01', että kyseessä on C-tyypin kytkentä, siis digitaalinen summaus. Ensimmäisen 35 13 103449 käskysanan bitti 902 kertoo, onko granulariteetti 16 kbit/s vai ei eli onko kyseessä C16-tyyppinen käsky vai C32- tai C64-tyyppinen käsky (esitetään jäljempänä). Muut kentät 903a ja -b, 904a ja -b sekä 905a ja -b kertovat kahden summattavan lähteen lohkonumeron ja aikavälin sekä aikavälin neljänneksen. C 16-tyypillä 5 saadaan siis määrittettyä summausfunktio kahden bitin tasolla, mutta vain kahdelle lähteelle. Jos lähteitä tarvitaan enemmän, pitää käyttää C32- tai C64- käskyjä. Tällöin tosin granulariteetti heikkenee.

Kuvan 10 esittämä C32-tyyppinen käsky toteuttaa vastaavan funktion kuin C16:kin, 10 mutta datamuistista luettavia summattavia lähteitä voi olla maksimissaan neljä. Jos ensimmäisen käskysanan kaksi eniten merkitsevää bittiä 1001 ilmaisevat C-tyypin (tässä ΌΓ) ja ensimmäisen käskysanan 2-bitti 1002 ilmaisee, että granulariteetti ei ole 16kbit/s (vrt. kuvassa 9 bitti 902), ensimmäisen käskysanan 1-bitti 1003 kertoo, onko kyseessä C32 vai C64. Koska C32-tyyppi kuluttaa neljä käskysanaa, voidaan 15 summaus tehdä vain aikavälin puolikkailla, eli 32 kbit/s:n tasolla. Kussakin käskysanassa kenttä 1004 ilmoittaa lohkon, kenttä 1005 ilmoittaa aikavälin ja yksibittinen kenttä 1006 ilmoittaa, kumpi puolikas (ylempi vai alempi) kyseisestä aikavälistä. Mikäli summattavia lähteitä on vähemmän kuin neljä, voidaan kolmanneksi vähiten merkitsevällä bitillä 1007 ilmoittaa toisessa tai kolmannessa 20 käskysanassa, että summaaminen lopetetaan kyseisen käskysanan ilmaiseman lähteen jälkeen. Erikoistyyppinä voidaan missä tahansa käskysanassa lähteeksi määrittää lohko 63, jolloin muiden lähteiden kanssa summataankin tietyissä kyseisen käskysanan aikaväliä ilmaisevissa biteissä (esimerkiksi seitsemänneksi vähiten merkitsevästä bitistä neljänneksi vähiten merkitsevään bittiin; bitit 7-3) . 25 oleva kiinteä data. Tätä piirrettä voidaan käyttää summauksen maskaukseen.

Kuvan 11 esittämällä C64-käskytyypillä voidaan suorittaa summausta aikavälitasolla, 64 kbit/s:n tasolla. Summattavia lähteitä voi olla maksimissaan kahdeksan ja summauksen päättymisen kertoo käskysanan kolmanneksi vähiten 30 merkitsevä bitti (2-bitti) 1101 samalla tavalla kuin bitti 1007 kuvassa 10. Yksi summattavista lähteistä voi olla kiinteä data, jolloin kiinteää dataa tarkoittavassa ’ käskysanassa lohkoksi merkitään 63 ja kiinteä data otetaan biteistä 7-0. Kiinteän lähteen on aina oltava viimeinen lähde, sillä summaaminen lopetetaan myös tällä ehdolla. Tämä toteutus johtuu siitä, ettei 16-bittisessä käskyssä ole enää yhtään 35 erillistä vapaata bittiä indikoimaan myös summauksen loppumista kiinteän datan tapauksessa. Ensimmäisen käskysanan vähiten merkitsevä bitti (0-bitti) 1102 kertoo, summataanko myös CAS-kanavat; CAS-kanavien ottamista mukaan summaukseen esittää kuva 12.

14 103449

Mikäli CAS:n ristikytkentää ilmaiseva ensimmäisen käskysanan vähiten merkitsevä bitti 1102 on asetettu kuvan 12 mukaisesti, summataan myös määriteltyjä kanavia vastaavat CAS-kanavat keskenään. Koska aikaväliä kohti voidaan lukea data-5 RAMria vain kahdeksan kertaa, rajoittaa myös CAS:n ristikytkeminen summattavat lähteet neljään. CAS:n maskaaminen yms. koodataan kuten B64-tyyppisessä käskyssä (vrt. kuva 8). Kuvista 11 ja 12 huomataan, että C64-tyypistä onkin siis kaksi varsin erilailla koodattavaa variaatiota riippuen siitä, summataanko CAS vai ei.

10

Kuvan 13 esittämällä Y32-tyyppisellä käskyllä määritellään ehdollinen kytkentä. Eniten merkitsevien bittien (15-ja 14-bittien) 1301 koodaus '10' ilmoittaa kyseessä olevan Y-tyypin ja ensimmäisen käskysanan seuraava bitti (13-bitti) 1302 ilmoittaa, onko kytkentätaso 32 kbit/s vai 64 kbit/s. Kahden ensimmäisen käskysanan 15 seitsemän vähiten merkitsevää bittiä 1303 (bitit 6-0) ilmaisevat kaksi osoitinta ns. ehtostatusrekistereihin, joita on käsitelty tarkemmin tämän patenttihakemuksen kanssa samanaikaisesti jätetyssä suomalaisessa patenttihakemuksessa "Automaattinen ehdollinen ristikytkentä", jossa hakija on sama kuin tässä hakemuksessa. Ehtostatusrekistereissä on yksibittinen statustieto kaikkiaan 128:lle 20 ehdolle. Kahden ensimmäisen käskysanan 7-bitti 1304 kertoo, tulkitaanko osoittimen osoittamassa paikassa ehtostatusrekisterissä oleva status todeksi '0'- vai T-tilassa. Ensimmäisen käskysanan 8-bitti 1305 ilmoittaa ehdon seuraamismenetelmän. Jos bitti 1305 on loogisessa tilassa '0', tutkitaan vain ensimmäistä osoitinta, ja riippuen siitä, onko osoittimen osoittama status tosi vai 25 epätosi, kytketään piiriltä ulos joko kolmannessa (tosi) tai neljännessä (epätosi) käskysanassa määritelty aikavälin puolikas.

Mikäli ensimmäisen käskysanan 8-bitissä on määritelty kahden ehdon seuranta, kytketään piiriltä dataa ulos seuraavan logiikan mukaisesti. Jos vain toinen ehdoista 30 on tosi, kytketään piiriltä ulos sitä vastaava data (ensimmäisen käskysanan osoitinta vastaa data kolmannessa käskysanassa ja toisen käskysanan osoitinta neljännen sanan datamääritys). Mikäli molemmat ehdot ovat joko tosia tai epätosia, kytketään sama aikavälin puolikas, joka kytkettiin silloin kun ehto viimeksi luettiin, eli kytketään saman aikavälin data kuin kytkettiin edellisessäkin kehyksessä. Kahden 35 viimeisen käskysanan kolmanneksi ja toiseksi vähiten merkitsevillä biteillä (2- ja 1-biteillä) 1306 voidaan määrittää vastaavat maskaus- ja kiinteän datan lähetysoperaatiot kuin B64-käskyn tapauksessakin (vrt. kuva 8).

15 103449

Mikäli ehdollisen kytkennän kanavissa on CAS-signalointi käytössä, käytetään kuvan 14 mukaista Y64-käskyä. Suoritettavien funktioiden koodaukset ovat varsin samanlaisia kuin B64- ja Y32-käskyissäkin. Erona Y32:een nähden on se, että kytkentä tehdään aikavälitasolla eikä aikavälin puolikkaiden tasolla ja että myös 5 dataa vastaava CAS-kanava kytketään ulos samoista ehdoista riippuen.

Keksinnön mukainen kytkentäpiiri tukee siis varsin monia ja erityyppisiä kytkentätyyppejä. Näin on päästy suureen mukautuvaisuuteen ja toisaalta pyritty myös varautumaan mahdollisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Johtuen 16-bittisestä 10 käskysanan maksimipituudesta on samantyyppisiäkin funktioita jouduttu koodaamaan hieman eri tavalla eri käskyissä. Esim. 18-bittisellä käskyformaatilla olisi käskytyypit voitu koodata yksilöllisemmin ja datakentät olisi myös voitu sijoittaa paremmin toisiaan vastaaviin paikkoihin. Käskysanan pituutta ei kuitenkaan haluttu pidentää eri syistä johtuen. Ensinnäkin mikroprosessorin 15 kannalta 16-bittinen piiri on käytännöllinen. Samoin vältytään kahdelta ylimääräiseltä datalinjalta kytkentäpiirin ulkoisissa pinneissä. Kiinteän datan kytkemisen toteuttaminen suoraan ristikytkentäkäskyissä on edullista, koska näin kytkentäpiirin datamuistiin ei tarvita muuta kirjoitusyhteyttä kuin datan säännöllinen kehyksittäinen kirjoittaminen ristikytkentäväylältä.

Claims (5)

103449

1. Ristikytkentäprosessorin käskyarkkitehtuuri, joka ristikytkentäprosessori (236) on järjestetty lukemaan käskyarkkitehtuurin mukaisia käskyjä ohjausmuistista (238) ja niiden ohjaamana kytkemään datamuistiin (237) tallennettua dataa tiettyihin lähe- 5 tinliitäntöihin (235a), tunnettu siitä, että siinä - kukin käsky käsittää ainakin käskyn tyyppiä ilmaisevan ensimmäisen osan (701, 801, 901, 1001, 1301) sekä toisen osan (702, 703, 704, 802, 803, 903a, 903b, 904a, 904b, 905a, 905b, 1004, 1005, 1006), joka määrittää kytkettävän datan lähteen, - kukin käsky koostuu vähintään yhdestä ja enintään Mistä käskysanasta, jolloin M 10 on suurimman mahdollisen kerralla ristikytkettävän datayksikön bittimäärä ja - kunkin yksittäisen käskyn ohjausmuistista varaama tila on N kertaa käskysanan koko, jolloin N on kyseisen käskyn ohjaamana kytkettävän datan lähteen bittimäärä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käskyarkkitehtuuri, tunnettu siitä, että se 15 käsittää kolme käskytyyppiä, joista - ensimmäinen käskytyyppi määrittää tietylle datayksikölle suoran kytkennän tiettyyn lähetinliitäntään, jonka datayksikön sijainti on määritetty suoran ristikytkennän määrittävässä käskyssä, - toinen käskytyyppi määrittää ehdollisen ristikytkennän, jossa tiettyyn lähetinliitän-20 tään kytkettävä datayksikkö valitaan ainakin kahden keskenään vaihtoehtoisen data- yksikön joukosta, joiden keskenään vaihtoehtoisten datayksiköiden sijainti on määritetty ehdollisen ristikytkennän määrittävässä käskyssä ja - kolmas käskytyyppi määrittää summaavan ristikytkennän, jossa tiettyyn lähetinliitäntään kytkettävä datayksikkö lasketaan digitaalisena summana ainakin kahdesta 25 muusta datayksiköstä, joiden summattavien datayksiköiden sijainti on määritetty summaavan ristikytkennän määrittävässä käskyssä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käskyarkkitehtuuri, tunnettu siitä, että se käsittää käskyn, joka määrittää tiettyyn lähetinliitäntään kytkettäväksi datayksiköksi 30 määrätyn osan itse käskystä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käskyarkkitehtuuri, tunnettu siitä, että se käsittää käskyn, joka määrittää tiettyyn lähetinliitäntään kytkettäväksi datayksiköksi tuloksen, joka seuraa tietystä loogisesta operaatiosta kyseisessä käskyssä määritetyn, 35 datamuistista luettavan datayksikön ja kyseiseen käskyyn sisältyvän määrätyn osan välillä. 103449

5. Solukkoradiojärjestelmän tukiasema, joka käsittää ristikytkentälaitteen trans-missioyhteyksien muodostamiseksi kyseisen tukiaseman ja muiden sen kanssa samaan solukkoradiojärjestelmän tukiasemaverkkoon kuuluvien laitteiden välille, tunnettu siitä, että se käsittää ristikytkentäprosessorin (236), joka on järjestetty toimi-5 maan patenttivaatimuksen 1 mukaisen käskyarkkitehtuurin mukaisten käskyjen ohjaamana.