FI90173B - Foerfarande och anordning foer anslutning av en datamaskin till ett digitalt telefonnaet eller annat digitalt oeverfoeringssystem - Google Patents

Description

1 c Π173

Menetelmä ja järjestelmä tietokoneen liittämiseksi digitaaliseen puhelinverkkoon tai muuhun digitaaliseen siirtojärjestelmään 5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestelmä tietokoneen liittämiseksi digitaaliseen puhelinverkkoon tai muuhun digitaaliseen siirtojärjestelmään tietokoneen lii-täntäväylään liitettävän liitäntäyksikön avulla.

Tällä hetkellä tietokoneet liittyvät analogiseen 10 puhelinverkkoon jänniteliitännällä eli modeemilla, joka on liitetty analogisen puhelinverkon analogiseen tilaajaliittymään. Modeemit muodostavat äänipohjaisia yhteyksiä toiseen verkossa olevaan tilaajalaitteeseen.

Analogisessa puhelinverkossa tietokoneet voivat 15 käytännössä siirtää vain merkkipohjaista tietoa eli dataa, joka siis on pakko siirtää äänipohjaisesti. Näin saavutettavat siirtonopeudet ovat pieniä. Uusissa digitaalisissa siirtojärjestelmissä tarvitaan oleellisesti toinen arkkitehtuuri täyden hyödyn saamiseksi digitaalisista yhteyksis-20 tä. Esimerkkinä digitaalisesta siirtojärjestelmästä mainittakoon erilaisten sähköisten tilaajapalveluiden, kuten puhelimen, kaapelitelevision, jne. integroiminen samaan tilaajayhteyteen. Digitaaliseen signaalinsiirtoon on kehitetty kansainvälinen ISDN-standardi (Integrated Services 25 Digital Network). ISDN-perusliittymässä ns. S-rajapinta-väylä liittää verkkopäätteen yhteen tai useampaan päätelaitteeseen. Päätelaiteliitännän S-rajapinta on määritelty CCITT:n suosituksissa 1.411, 1.412 ja 1.430, ja se käyttää kanavarakennetta 2B+D, jossa B-kanavan nopeus on 64 kbit/s 30 ja D-kanavan nopeus 16 kbit/s.

ISDN:n digitaaliliitännän avulla voidaan siis tietokoneen, kuten henkilökohtaisen tietokoneen avulla siirtää dataa suoraan digitaalisessa muodossa, tyypillisesti vähintään nopeudella 64 kbit/s, samoin ääntä digitaaliseksi 35 koodattuna. Yhteyksiä voidaan muodostaa niin digitaalisiin 2 90173 kuin analogisiinkin päätelaitteisiin. Siten tietokone voi ottaa vastaan, lähettää, ja käsitellä digitaalisessa muodossa olevaa ääntä, kuten puhetta, ISDN-liitännän tarjoamalla siirtonopeudella joko oman suorittimen tai liitäntä-5 kortilla olevan ohjausprosessorin ohjauksessa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä ja järjestelmä tietokoneen tai vastaavan työaseman liittämiseksi digitaaliseen puhelinverkkoon, kuten ISDN-verkkoon tai vastaavaan digitaaliseen siirtojärjestelmään, 10 jossa on ISDN-liitäntä. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että liikennöinti on järjestetty tapahtumaan aikajakoperiaatteen mukaisesti liitäntäyksikön (9) digitaalisessa sarjaväylästössä (15) kytkentäkentän (14) avulla, jolloin sarjaväylästöön (15) liitetään digi-15 taalisen puhelinverkon tai siirtojärjestelmän (13) digitaaliset ääni-data- ja/tai signalointikanavat (Bl, B2, D) siten, että digitaalista ääntä, dataa, ja/tai signalointi-informaatiota voidaan lukea/kirjoittaa tietokoneella (1) sar javäylästöön (15) tietokoneen liitäntäväylän (6) kautta, 20 ja että liitäntäyksikkö (9) voi lähettää tai vastaanottaa dataa itsenäisesti halutuissa aikaväleissä.

Keksinnön muille edullisille sovellutusmuodoille ja keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitetty. 25 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin esimerk kien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää tunnettua ratkaisua tietokoneen liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon.

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavasti digitaaliseen 30 liitäntään keksinnön mukaisesti kytkettyä tietokonetta,

Kuvio 3 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista aikajakotekniikkaan perustuvaa digitaalista liittymää,

Kuvio 4 esittää erästä tapaa datan tai digitaalisen äänen siirtämiseksi keksinnön mukaisessa liitännässä, 35

II

3 ΓΡ173

Kuvio 5 esittää keksinnön erään sovellutusmuodon mukaista ratkaisua digitaalipuhelimen toteuttamiseksi,

Kuvio 6 esittää keksinnön erään sovellutusmuodon mukaista ratkaisua tietokoneen oman liitäntäpiirin liittä-5 miseksi digitaaliseen liitäntään,

Kuvio 7 esittää keksinnön erään sovellutusmuodon mukaista ratkaisua digitaalisen liittymän arkkitehtuurin laa j entamiseksi,

Kuvio 8 esittää esimerkin keksinnön mukaisesta tie-10 tokoneen ja liitäntäyksikön välisestä työnjaosta.

Tällä hetkellä tietokoneet liittyvät analogiseen puhelinverkkoon kuvion 1 kaltaisella järjestelyllä. Henkilökohtainen tietokone 1 liittyy jänniteliitännällä E modeemiin 2, joka on liitetty analogisen puhelinverkon 3 analo-15 giseen tilaajaliittymään F. Modeemi 2 muodostaa äänipohjai-sen yhteyden toiseen verkossa 3 olevaan tilaajalaitteeseen 4. Jänniteliitäntä E on yleensä toteutettu piirillä, joka muuttaa TTL-tasoisen signaalin V.28- tasoiseksi (+- 12V).

Tietokoneen omassa arkkitehtuurissa tämä liitäntä 20 voidaan toteuttaa kuvan 1 mukaisesti. Tietokoneessa (PC) on suoritin 5, joka ohjaa väylää 6. Väylään 6 liittyy muistipiirejä 7, jotka sisältävät suorittimen 5 tarvitseman ohjelmakoodin sekä sen käsittelemää dataa. Väylään 6 liittyy myös liitäntäpiiri 8, jonka rekistereitä suoritin 5 25 käsittelee; liitäntäpiiri 8 lähettää ja vastaanottaa rekis-tereistä/rekistereihin dataa jänniteliitännälle/jännitelii-tännältä E. Liitäntäpiiri 8 voi liittyä myös liitäntäpiire-jä varten muodostettuun erilliseen liitäntäväylään (esim. ISA- tai EISA-väylä), joka on erotettu suorittimen sisäi-30 sestä suoritinväylästä liitäntäpiirein. Väylä sijaitsee suorittimen osoiteavaruudessa, mutta sillä voi olla esim. oma kellotaajuus.

Kuviossa 2 on esitetty kuviota 1 vastaavasti digitaaliseen ISDN- liitäntään kytketty tietokone 1. ISDN-ver-35 kossa 13 voidaan siirtää dataa suoraan digitaalisessa muo- 4 m 73 dossa liitännän G kautta sen tarjoamalla siirtonopeudella, joka on tyypillisesti vähintään 64 kbit/s. Ääntä, kuten puhetta voidaan digitaaliseksi koodattuna vastaanottaa, lähettää ja käsitellä yhteyksissä niin digitaalisten kuin 5 analogistenkin päätelaitteiden 4 kanssa.

Yhteys digitaaliseen siirtojärjestelmään toteutetaan tietokoneeseen 1 asennettavalla liitäntäyksiköllä. Tämä voi olla tietokoneen väylän laajennusliitäntään asennettava piirikortti, joka tässä esimerkissä kutsutaan liitäntäkor-10 tiksi9. Keksinnön mukaisen liitäntäyksikön arkkitehtuuris sa on olennaista se, että digitaalisen liitännän G välittämä bittivirta ohjataan liitäntäkortin sisäiseen sarja-väylästöön 15, jonka väyliä pystytään vapaasti kytkemään toisiinsa kytkentäkentän 14 avulla. Edelleen voidaan näitä 15 väyliä kytkeä sopivilla liitäntäpiireillä 16 liitäntäkortin sisäiseen, suorittimen 12 ohjaamaan rinnakkaisväylään 17. Kuvion 3 viitenumeroiden 14-16 tarkoittamat elimet on vakiintuneiden piirrosmerkkien puuttuessa esitetty pelkistetyin symbolein. Elimien 14-16 toiminta ja tarkoitus esite-20 tään tarkemmin jatkossa. Itse tietokoneen suorittimella 5 ja väylällä 6 on liitäntäkortille seuraavan tyyppiset liitännät: kuvan 1 liitäntäpiiriä 8 vastaava liitäntäpiiri-järjestelmä 10, sekä kaksiporttimuisti 11; näistä data ja ääni saadaan mm. suorittimen 12 käyttöön väylän 17 kautta. 25 Keksinnön mukaisessa menetelmässä tietokoneen ja digitaalisen siirtoverkon liittämiseksi toisiinsa on olennaista se, että liitäntäkortti 9 tarjoaa perustan (platform) mitä erilaisimmille digitaalista siirtoa tarjoaville sovelluksille, joiden piirteitä voidaan ohjelmoida sekä 30 suorittimen 5 että suorittimen 12 suoritettaviksi. Avainasemassa on joustavuus, joka perustuu eri sarja- ja rinnakkaisväyliin sekä niiden väliseen kytkentään.

Kuvioissa 2 ja 3 esiintyvä liittymä, joka on esimerkinomaisesti ISDN- liittymä, käsittää tyypillisesti joukon 35 aikajakotekniikalla toteutettuja digitaalisia kanavia,

II

5 90173 kuten kanavat D, B1 ja B2 kuviossa 3. Perus-ISDN:n S-liit-tymässä näiden kanavien nopeudet ovat 16, 64, ja 64 kbit/s. D-kanavaa käytetään puhelunohjaukseen ja B-kanavia datan tai äänen siirtoon läpinäkyvästi ISDN-verkon 13 läpi.

5 Kuvion 2 sarjaväylä 15 voi kuvion 3 mukaisesti ra kentua joukosta johtimia Jl...Jn, joille kullekin on aika-jakotekniikalla toteutettu joukko aikavälejä A. Aikajako-tekniikka (esim. TDM) on tunnettua tekniikkaa, eikä sitä selosteta tässä yhteydessä tarkemmin. Eri sarjaväylien 10 aikajakotekniikkaa tukee yksi tai useampi kaupallinen integroitujen piirien valmistaja, ja niinpä sarjaväylästön 15 aikaväleihin/aikaväleistä voidaan kytkeä dataa tai digitaalista ääntä eri lähteistä/lähteisiin, käyttäen kaupallisesti saatavia integroituja piirejä, joita jatkossa sano-15 taan sarjaväyläpiireiksi.

Kuviossa 3 on sarjaväyläpiiri 18, joka kytkee digitaalisen puhelinliittymän G digitaaliset kanavat D, B1 ja B2 sekä vastaanotto- että lähetyssuunnassa sarjaväylästön 15 aikaväleihin. Keksinnön perusidean mukainen ratkaisu, 20 joka kytkentäkentän 14 avulla mahdollistaa vapaasti konfi-guroitavat aikavälit, soveltuu hyvin myös muihin kuin 2B + D-liitäntäisiin rajapintoihin, esim. 30B + D- rakenteeseen. Lisäksi on sovelluksia, jossa yksi kanava voi varata useampiakin aikavälejä, joka on tässä esimerkkitapauksessa ha-25 vainnollistettu kanavalla B2, joka on varannut itselleen kaksi peräkkäistä aikaväliä. Näin mikä hyvänsä sarjaväyläs-töön 15 liittyvä muu sarjaväyläpiiri 16 voi saada käyttöönsä liittymästä G tulevaa dataa lukemalla oikean johtimen Jl...Jn oikeasta aikavälistä, ja toisaalta yksi tällainen 30 muu sar javäyläpiiri voi kerrallaan ohjata liittymän G tiettyyn kanavaan lähtevää dataa kirjoittamalla haluamansa datan oikean johtimen Jl...Jn oikeaan aikaväliin.

Kuviossa 3 on esitetty yksi tällainen muu sarjaväyläpiiri 16, joka toteuttaa tietyn tavan liittää rinnakkai-35 nen Ί i itäntäväyl ä 17 ja sarjaväylästö 15 toisiinsa (vr 1..

6 c Π 7 o kuvio 2). Sarjaväyläpiiri 16 sisältää rekisterit R, joita voidaan lukea ja kirjoittaa liitäntäväylältä 17. Osa näistä rekistereistä R on ohjausrekisterejä, jotka ohjaavat sarja-väyläpiirin 16 toimintaa, kun taas osa on datarekistereitä, 5 joiden sisältö joko kirjoitetaan johonkin aikaväliin, tai haetaan jostakin (ehkä ohjausrekisterin määräämästä) aikavälistä A. Näin saadaan data siirtymään täsmälleen halutulla tavalla liitäntäväylän 17 ja sarjaväylästön 15 välillä, sekä edelleen liitäntäväylän 17 ja liittymän G kanavien D, 10 Bl, ja B2 välillä.

Tämän elektronisen kytkennän joustavuuden ja monikäyttöisyyden täydentää kytkentäkenttä 14, joka pystyy kytkemään minkä hyvänsä sarjaväylästön 15 aikavälin mihin hyvänsä muuhun aikaväliin. Nämä kytkennät voidaan ohjata 15 liitäntäväylältä 17 kytkentäkentän 14 ohjausrekistereihin kirjoittamalla (ei piirretty). Näin ollen kukin sarjaväyläpiiri 18 ja 16 voi toimia esimerkiksi tietyissä kiinteissä aikaväleissä, ja kytkentäkentän 14 avulla määrätään, miten data kulkee näiden aikavälien ja siten sarjaväyläpiirien 20 välillä. Aikaväleihin perustuva kytkentäkenttä on tunnettua tekniikkaa, ja kytkentäkenttämikropiirien valmistajia on useita (esim. Mitel ja Siemens), joten kytkentäkentän toimintaa ei alan ammattimiehelle selvänä asiana selosteta tässä tarkemmin.

25 Mitä edellä on sanottu ja jatkossa sanotaan datan käsittelystä sarjaväylästössä 15 pätee myös digitaaliseen ääneen, koska sarjaväylästö 15 ei ota kantaa siihen, mitä digitaalista informaatiota aikaväleissä siirretään. Edelleen on huomattava, että liittymän G kanavat Bl, B2 ja D 30 ovat vain esimerkkejä kanavavalikoimasta, joka voi sisältyä liittymään digitaaliseen puhelinverkkoon tai vastaavaan digitaaliseen siirtojärjestelmään.

Eräs erittäin keskeinen tekijä kuvion 3 kaltaisessa kytkennässä on ajastus, koska liittymä G toimii ISDN- ver-35 kon 13 kellon tahdittamana, kun taas väylä 17 toimii kuvion

II

Γ'· Ί Ί *7 7 · : 1 7 Ο 2 suorittimen 12 tahdissa. Sarjaväylätahdistus on se ajas-tus, joka vallitsee sarjaväylästössä 15, kytkentäkentässä 14 sekä sarjaväylästön ja liittymän välisen sarjaväyläpii-rin 18 siinä osassa, joka liittyy sarjaväylästöön 15. Sar-5 javäylätahdistus voidaan saada liittymästä G tai sitten liitäntäkortilla voi olla kide tai vastaava, joka antaa sarjaväylätahdistuksen; näin liitäntäkortti voi toimia jopa ilman liitäntää ISDN-verkkoon 13.

Kuvio 4 esittää erään tavan datan tai digitaalisen 10 äänen siirtämiseksi kuviossa 2 ja 3 esiintyvien liitäntä-piirijärjestelmän 10 ja kaksiporttimuistin 11 sekä sarja-väyläpiirin 16 kaltaisten sarjaväyläpiirien 16a ja 16b välillä. Suoritinpiiri 12 ja sen ohjaama DMA-piiri 19 siirtävät tietoa piirien 10 ja 11 sekä 16a ja 16b -piirien 15 välillä. Liitäntäpiiri 10 voi esimerkiksi sisältää sekä tietokoneen väylältä 6 että liitäntäkortin väylältä 17 osoitettavissa olevia rekistereitä Rl...Rn. Kaksiportti-muistipiiri 11 sisältää joukon kummaltakin väylältä osoitettavissa olevia muistipaikkoja M. Oleellista on datan ja 20 digitaalisen äänen siirto tietokoneen väylältä 6 sarjaväy-läpiireihin 16a ja 16b, siitä edelleen sarjaväylästöön 15 ja siitä edelleen ISDN-liittymään G (vrt. kuviot 2 ja 3), sekä vastaavalla tavalla päinvastaiseen suuntaan.

Edellä oleva tekninen selvitys osoittaa, kuinka 25 esim. ISDN-verkon digitaaliset kanavat saadaan liitäntäkortille, kuinka niitä voidaan kytkeä vapaasti aikaväleihin kortin sarjaväylästössä, sekä kuinka tietokoneen väylältä voidaan lukea ja kirjoittaa dataa tai digitaalista ääntä niihin. Erityisesti on huomattava, että ISDN-verkon lii-30 täntä tietokoneessa on riippumaton käytetyistä sovelluksista, ja että sekä tietokoneen että liitäntäkortin suorittimet 5 ja 12 voidaan ohjelmoida palvelemaan tätä digitaalista tiedonsiirtoa tietokoneen ja ISDN:n välillä.

Kuviossa 5 osoitetaan miten liitäntäkortille voidaan 35 kytkeä ulkoisia laitteita, tässä esimerkkinä analoginen 8 c-173 puhelinluuri. Muita ulkoisia laitteita voidaan ideoida runsaasti eri sovelluksiin. Analoginen puhelinluuri 20 liittyy analogisella puheliitännällä A sovitinpiiriin 21, joka on esim. kaupallisesti saatava sarjaväyläpiiri edellä 5 esitetyn kuvauksen tarkoittamassa mielessä. Piiri 21 sisältää digitaali/analogiamuuntimen 22, joka muuttaa piirin 21 tietystä sarjaväylästön 15 aikavälistä ottaman digitaalisen äänen analogiseen muotoon luurin 20 kaiuttimelle. Vastaavasti piiri 21 sisältää analogia/digitaalimuuntimen 23, 10 joka muuttaa luurin 20 mikrofonista tulevan analogisen äänen digitaaliseen muotoon tiettyyn sarjaväylästön 15 aikaväliin kirjoitettavaksi. Tätä toimintaa (ja muita piirin 21 toimintoja) ohjataan ohjausrekistereillä 24, joita liitäntäkortin suoritin 12 pystyy lukemaan ja kirjoittamaan 15 liitäntäkortin sisäisen liitäntäväylän 17 kautta. Tällä tavalla saadaan liitäntäkortin avulla toteutettua digitaalinen puhelin.

Tarvittaessa tietokoneen suoritin 5 (kuviossa 2) voi ohjata tätä tapahtumaa välittämällä suoraan suorittimelle 20 12 komentoja, esimerkiksi kuvion 2 mukaisen kaksiportti- muistin 11 kautta.

Kuviossa 6 esitetään tapaus, jossa ulkoinen laite on tietokoneen oma liitäntäpiiri, eli integroitu piiri, joka liittyy esim. PC-tietokoneen väylään. Kuviossa 1 esiintyvä 25 konventionaalisen sarjaliitäntäpiirin 8 liittäminen digitaaliseen siirtojärjestelmään on kuvion 6 mukaisesti toteutettu kaupallisesti saatavilla olevalla sarjaväyläpii-rillä 25, joka sovittaa piirin 8 TTL-tasoisen jännitelii-tännän Eb sarjaväylästön 15 aikaväleihin. Tässä käytetään 30 hyväksi tiettyä kehystystä, jonka piirin 25 sisäinen kytkentä SF muodostaa lähetettäessä ja kytkentä FS purkaa vastaanotettaessa. Näin saadaan liitäntäpiirin 8 konventionaalinen datasiirtonopeus sovitetuksi sarjaväylästön ja ISDN:n suurempaan siirtonopeuteen.

Il

r. λ n --9 C ‘ / O

Liitäntäpiirien suhteen voidaan menetellä kuten kuviossa 7, jolloin liitäntäpiiri 8 on liitäntäkortilla 9, tai sitten siten, että liitäntäkortilla on TTL-tasoinen liitin Eb-liitännälle, tai jopa modeemia jäljittelevä lii-5 tin V.28-tasoiselle (+-12 V) sarjaliitännälle (vrt. liitäntä F kuviossa 1). Näin tietokoneen oma laitteisto tai ohjelmisto voi käyttää kuvion 6 kytkentää täsmälleen samalla tavalla ja samoilla ohjelmistoilla kuin kuvion 1 kytkentää.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että jo nykyisillä 10 kaupallisesti saatavilla olevilla sarjaväyläpiireillä voi daan liittää suuri joukko ulkoisia laitteita kuvioiden 2 -4 perusarkkitehtuuriin; nämä "ulkoiset laitteet" voivat olla myös tietokoneen sisäisiä, jolloin emuloimalla tietokoneen jo tuntemia protokollia ja ulkoisia kytkentöjä var-15 mistetaan täysi ohjelmistoyhteensopivuus.

Keksinnön eräänä sovellutusmuotona tietokoneen arkkitehtuuria voidaan helposti laajentaa kuvion 7 osoittamalla tavalla suunnittelemalla erilaisia laajennuskortteja 26. Kuvion 7 esimerkin mukaisesti liittimillä Cl ja C2 (joiden 20 välillä voi olla esimerkiksi lattakaapeli C3) liitäntäkortilta 9 on viety mm. laajennuskortille 26 kuviossa 6 esiintyvä TTL-tasoinen konventionaalinen sarjaliitäntä Eb, joka jatkuu laajennuskortille sarjaliitäntänä Ex, yksi tai useampia sarjaväylästön 15 datajohdinpareista Jx, minkä an-25 siosta tietyt sarjaväylästön aikavälit ovat käytettävissä laajennuskortille, sekä kortin sisäinen liitäntäväylä 17 (17b laajennuskortille).

Tämän laajennuksen ansiosta mikä hyvänsä liitin tai laite 27 laajennuskortille voi siirtää konventionaalista 30 sarjaliitäntädataa, käyttäen hyväkseen kuvion 6 kytkentää (laite 27 kuviossa 7 korvaa 8:n kuviossa 6). Lisäksi mikä hyvänsä sar javäylästön aikaväleissä toimiva sarjaväyläpiiri 28 voi sijaita laajennuskortilla. Liitäntäkortin suoritin 12 voi väylän 17 laajennuksen 17b kautta ohjata mitä hyvän-35 sä laajennuskortilla olevia piirejä 29.

, _ c r> ·Ί *7 'f ίο ' ’ 7 o

Erityisen tärkeää on huomata, että sarjaväyläpiiri 28 voi liittää liitäntäkorttiin sellaisen ISDN- verkon 13b liittymän Gb, jota kuvien 2 ja 3 mukainen normaali, itse kortilla sijaitseva ISDN-liitäntä ei tue. Tämä on tärkeää, 5 sillä samaankin digitaaliseen siirtopalveluun on teknisesti erilaisia liittymiä, jotka siten vaativat eri sarjaväylä-piirejä 28. Tämä laajennettavuus tekee edelleen liitäntäkortin yhteensopivaksi myös useiden tulevien digitaalisten verkkojen ja siirtojärjestelmien kanssa.

10 Luonnollisesti piirit 27,28 ja/tai 29 kuviossa 7 voivat olla yksi ja sama piiri. Kyseessä on luonnollisesti vain esimerkki perus-liitäntäkortin arkkitehtuurin joustavasta laajentamisesta keksinnön mukaisesti laajennuskor-tein; lähes mitä hyvänsä liitäntäkortin väyliä ja liitäntö-15 jä voidaan laajentaa laajennuskorttien avulla.

Tietokoneen ja ISDN-verkon sekä ISDN-yhteyksien takana olevien muiden laitteiden välinen yhteys ja yhteistoiminta perustuu siis sekä tietokoneen oman suorittimen 5 että liitäntäkortin suorittimen 12 suorittamaan ohjelmakoo-20 diin, sekä näiden ohjelmakoodien väliseen vuorovaikutuk seen. Erityisesti liitäntäkortin suoritin 12 voi liitäntäkortin muisteissa sijaitsevan ohjelmiston avulla huolehtia lähes täysin yhteyksien muodostuksesta ISDN-verkon 13 kautta muihin laitteisiin 4 (vrt. kuvio 2).

25 Tämä on hyvin tärkeä piirre, joka erottelee kyseessä olevan keksinnön sellaisista tunnetuista järjestelmistä, joissa ISDN-liitäntäkorttia vastaava laitteisto on suoraan tietokoneen oman suorittimen ohjauksessa.

Kuvio 8 havainnollistaa tätä periaatetta. Tietoko-30 neen suoritin 5 suorittaa sovellusohjelmia AI...An, ja liitäntäkortin suoritin 12 suorittaa mm. kytkentä- ja sig-nalointiteknisiä ohjelmia Bl...Bn. Väylät 6 ja 17 sekä niiden välillä oleva elektroniikka, kuten piirit 10 ja 11, tarjoavat suorittimien 5 ja 12 välisen tiedonsiirtoyhtey-35 den, eli joustavan keinon toteuttaa täsmälleen haluttu li 11 <^·7ο kommunikaatio ohjelmajoukkojen AI...An sekä Bl...Bn välillä. Kytkentä- ja signalointitekniset ohjelmat Bl...Bn voivat suorittaa mm. seuraavia, kuviossa 8 merkinnöillä i...iv osoitettuja tehtäviä: 5 i: kytkentäkentän 14 ohjaus aikavälien kytkemiseksi sarjaväylästössä 15, ii: datan lähetys ja vastaanotto sarjaväyläpiirien 16 kautta, iii: eräs ii:n tärkeä erikoistapaus on signalointi-10 protokollien itsenäinen suoritus ISDN:n 13 keskuksen kanssa signalointikanavaa D (kuvio 3) käyttäen puheluiden muodostamiseksi, sekä iv: toinen ii:n tärkeä erikoistapaus on datasiirto-protokollien suoritus datasiirtokanavia Bl ja B2 15 (kuvio 3) käyttäen muiden tilaajalaitteiden 4 kanssa, esimerkiksi datan siirtämiseksi tietokoneelta laitteelle 4.

Tämän esimerkin oleellisin opetus on se, että tietokoneen sovellusohjelmat AI...An kokevat nämä toiminnot 20 i...iv automaattisina, ja voivat tarvittaessa ohjata niitä väylistä ja väylien välisestä liitäntäelektroniikasta (6, 17, 10, 11) rakentuvan elektronisen kytkennän kautta.

Samalla tavoin kuin liitäntäkortin ohjelmat ΒΙ.,.Βη pystyvät joustavasti palvelemaan tietokoneen ohjelmia 25 Ai...An, ne pystyvät myös palvelemaan kuvioissa 5 ja 6 esitettyjä ulkoisia laitteita sekä kuviossa 7 esitettyjä laaj ennuskorttej a.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutusmuodot eivät rajoitu yllä esitettyihin esimerk-30 keihin, vaan että ne voivat vaihdella jäljempänä olevien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (14)

12 c Γ 1 7 5

1. Menetelmä tietokoneen (1) liittämiseksi digitaaliseen puhelinverkkoon tai muuhun digitaaliseen siirtojär- 5 jestelmään tietokoneen liitäntäväylään liitettävän liitäntäyksikön (9) avulla, tunnettu siitä, että liikennöinti on järjestetty tapahtumaan aikajakoperiaatteen mukaisesti liitäntäyksikön (9) digitaalisessa sarjaväyläs-tössä (15) kytkentäkentän (14) avulla, jolloin sarjaväyläs-10 töön (15) liitetään digitaalisen puhelinverkon tai siirtojärjestelmän (13) digitaaliset ääni-, data- ja/tai signalointikanavat siten, että digitaalista ääntä, dataa, ja/tai signalointi-informaatiota voidaan lukea/kir joittaa tietokoneella (1) sarjaväylästöön (15) tietokoneen liitäntäväylän 15 (6) kautta, ja että liitäntäyksikkö (9) voi lähettää tai vastaanottaa dataa itsenäisesti halutuissa aikaväleissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitäntäyksikkö (9) pystyy oman suorittimen (12) ja väylän (17) avulla muodostamaan yhtey-20 den automaattisesti digitaalisen puhelinverkon liitännän (G) kanavien kautta digitaaliseen puhelinverkkoon tai siirtojärjestelmään (13) erilaisia yhteydenmuodostus- ja/tai datasiirtoprotokollia käyttäen, ja aikaansaamaan sarja-väylästön (15) aikavälikytkennän näille yhteyksille, ja 25 että tietokone ohjaa yhteyden toimintaa liitäntäyksiköllä (9) sijaitsevan liitäntäpiirijärjestelmän (10) ja/tai kak-siporttimuistin (11) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun liitäntäyksikön avul- 30 la liitetään digitaaliseen puhelinverkkoon tai siirtojärjestelmään (13) sellaisia ulkoisia laitteita (20), joita ei sellaisinaan voida liittää tietokoneeseen (1).

4. Patenttivaatimuksien 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokone liitetään mai- 35 nitulla liitäntäyksiköllä (9) digitaaliseen puhelinverkkoon II c pi 7'·; 13 ' . J tai siirtojärjestelmään (13) jäljittelemällä liitäntäyksikön avulla joitakin mainitun tietokoneen ja/tai sen ohjelmiston käyttämiä ulkoisia liitäntöjä (E,F).

5. Jonkin patenttivaatimuksien 1-4 mukainen mene-5 telmä, tunnettu siitä, että mainittuun liitäntäyksikköön (9) liitetään yksi tai useampia laajennuskortteja (26), joiden avulla liitäntäyksikön (9) elektroniikkaa ja/tai ohjelmistoa laajennetaan sellaiseen verkkoon tai siirtojärjestelmään (13b), jonka kanssa pelkän liitäntäyk- 10 sikön avulla ei voida kommunikoida.

6. Järjestelmä tietokoneen liittämiseksi digitaaliseen puhelinverkkoon tai muuhun digitaaliseen siirtojärjestelmään tietokoneen liitäntäväylään liitettävällä liitäntäyksiköllä, tunnettu siitä, että liitäntäyksiköllä 15 (9) on digitaalinen sarjaväylästö (15) ja kytkentäkettä (14) , jonka avulla liikennöinti sarjaväylästössä tapahtuu aikajakoperiaatteen mukaisesti, ja että sarjaväylästöön (15) on liitetty mainitun verkon tai siirtojärjestelmän (13) digitaaliset ääni-, data- ja/tai signalointikanavat 20 siten, että sarjaväylästöön (15) voi siihen liitetyllä tietokoneella sen liitäntäväylän (6) kautta lukea/kirjoit-taa digitaalista ääntä, dataa, ja/tai signalointi-informaatiota, tarvittaessa liitäntäyksikön (9) elektroniikan (10, 11. välittämänä, joka liitäntäyksikkö (9) voi myös itsenäi- 25 sesti lähettää tai vastaanottaa dataa halutuissa aikaväleissä digitaalisen puhelin- tai siirtoverkon (13) kanavil-le/kanavilta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liitäntäyksiköllä (9) on oma 30 suoritin (12) ja väylä (17) yhteyden automaattista muodostamista varten digitaalisen puhelinverkon liitännän (G) kanavien kautta digitaaliseen puhelinverkkoon tai siirtojärjestelmään, ja sarjaväylästön (15) aikavälikytkennän aikaansaamiseksi näille yhteyksille, ja että yhteyden toi- 35 mintaa koskevan informaation välittämiseksi tietokoneen ja i4 ^ .n 1 73 suorittimen (12) välillä liitäntäyksiköllä (9) on liitäntä-piirijärjestelmä (10) ja/tai kaksiporttimuisti (11).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liitäntäyksiköllä (9) on ul- 5 koisia liitäntöjä laitteille, jotka eivät suoranaisesti liity mainittuun tietokoneeseen, mutta kylläkin mainittuun verkkoon tai siirtojärjestelmään.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ulkoinen liitäntä muodostuu 10 puhelinliitännästä (A), johon on kytketty analoginen puhe-linluuri (20), jonka signaalit liitäntäyksikössä sovitetaan digitaaliseen puhelinverkkoon.

10. Jonkin patenttivaatimuksien 6-9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liitäntäyksiköllä 15 (9) on ulkoisia liitäntöjä, jotka jäljittelevät joitakin mainitun tietokoneen ja/tai sen ohjelmiston käyttämiä ulkoisia liitäntöjä (E,F).

11. Jonkin patenttivaatimuksien 6-10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liitäntäyksiköl- 20 lä (9 ) on yksi tai useampia liittimiä (Cl), joiden ansiosta liitäntäyksikön elektroniikkaa ja/tai ohjelmistoa voidaan laajentaa yhdellä tai useammalla laajennuskorteilla (26), joilla on liitäntä johonkin sellaiseen verkkoon tai siirtojärjestelmään (13b), johon itse liitäntäyksiköllä (9) ei 25 liitäntää ole.

12. Jonkin patenttivaatimuksien 6-11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liitäntäyksikkö (9) muodostuu tietokoneen väylän (6) laajennusliitäntään asennettavasta piirikortista. Il

15 C-1 7 5