FI100156B - Elektroniikkalaitteen korttiyksikön päivitys - Google Patents

Description

100156

Elektroniikkalaitteen korttiyksikön päivitys

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukainen menetelmä ja oheisen patenttivaatimuksen 5 johdanto-osan mukainen järjestely elektroniikkalaitteen, erityisesti tietoliikennelaitteen korttiyksikön päivittämiseksi.

Tietoliikennelaite käsittää tunnetusti useita kort-10 tiyksikköjä, jotka on sovitettu rinnakkain laitteen kehikossa oleviin korttipaikkoihin. Korttiyksiköissä on tarvittavat liittimet ulkopuolisten laitteiden liittämiseksi tietoliikennelaitteeseen sekä tietoliikennelaitteen liittämiseksi tietoliikenneverkkoon.

15 Kun kansainvälisten standardointijärjestöjen suosi tukset muuttuvat tai niissä määritellään laitteille tai järjestelmille täysin uusia ominaisuuksia, tai kun muista syistä syntyy tarve antaa olemassa olevalle laitteelle uusia ominaisuuksia, on nämä muutokset tuotava laitteelle 20 päivittämällä sen korttiyksikköjä vastaavilla ominaisuuk silla. Päivittämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä yleisesti korttiyksikön ominaisuuksiin liittyviä muutoksia, kuten uusien ominaisuuksien tuomista korttiyksikölle tai vanhojen ominaisuuksien korvaamista uusilla ominaisuuksil-. 25 la.

• i

Nykyään on päivitykset hoidettu tyypillisesti siten, että koko korttiyksikkö korvataan uudella korttiyk-siköllä, joka on varustettu uusilla ominaisuuksilla. Tällainen koko korttiyksikön vaihto on taloudellisessa mie-30 lessä epätyydyttävä ratkaisu, koska olemassa olevia kort- ·. tiyksikköjä ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti, vaan niille löytyy vaihdon jälkeen vain satunnaista käyttöä esim. huollon varakomponentteinä tai opetustehtävissä.

Vaihtoehtoinen tapa suorittaa päivitys on modifioida 35 olemassa olevaa korttiyksikköä siten, että sen käyttöä 2 100156 voidaan modifioinnin jälkeen jatkaa samassa laitteessa. Käytännössä tällainen olemassa olevien korttiyksiköiden modifiointi uudet ominaisuudet omaavaksi korttiyksiköksi on kuitenkin erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta.

5 Erityisesti silloin, kun uusia funktioita ei ole voitu ennakoida korttiyksikön valmistusvaiheessa, on koko kort-tiyksikön vaihto käytännössä lähes ainoa vaihtoehto.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus edellä esitettyyn epäkohtaan aikaansaa-10 maila uuden tyyppinen menetelmä päivitysten suorittamiseksi. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle järjestelylle on puolestaan tunnusomaista se, mitä 15 kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön ajatuksena on muodostaa uudet ominaisuudet lisäkortille, joka liitetään laitteessa jo olemassa olevaan korttiyksikköön ja kytketään toiminnallisesti kort-tiyksikölle allokoimalla uusia ominaisuuksia vastaava data 20 korttiyksikölle muodostetun aikajakoisen väylän vapaisiin aikaväleihin.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan joustavat päivitysominaisuudet tuhlaamatta jo olemassa olevaa laitteistoa. Erityisen tärkeä lisäetu on se, että ratkaisu . 25 mahdollistaa joustavasti myös sellaisten ominaisuuksien lisäyksen, joista ei korttiyksikön valmistusvaiheessa ole minkäänlaista tietoa. Ratkaisu edellyttää olemassa olevalta korttiyksiköltä ainoastaan sopivia liitäntöjä sekä aikajakoista väylää, jossa on vapaata kapasiteettia (va-30 paita aikavälejä).

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa verkkotasolla erästä mahdol-35 lista laiteympäristöä, jossa keksinnön mukainen päivitys 100156 suoritetaan, kuvio 2 esittää kaaviomaisesti kuvion 1 mukaisessa ympäristössä käytettävää korttiyksikköä, joka muodostaa keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytettävän peruskortin, 5 kuvio 3 havainnollistaa erästä esimerkkiä toimin noista, jotka voidaan toteuttaa peruskortilla, kuvio 4 havainnollistaa kuviossa 3 esitetyn peruskortin päivitystä lisäkortin avulla, ja kuviot 5a...5c havainnollistavat peruskortilla 10 olevan väylän kehysrakennetta ja sen hyödyntämistä päivityksessä .

Kuviossa 1 on esitetty verkkotasolla eräs mahdollinen ympäristö, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Kuvion esimerkkitapaus koskee kahden multi-15 plekseriyksikön DM1 ja DM2 avulla muodostettua point-to-point-yhteyttä. Yhteys voi olla esim. ITU-T:n (entinen CCITT) suosituksen G.704 mukainen 32-kanavainen PCM-yh-teys, jonka datanopeus on 2048 kbit/s. Multiplekseriyk-siköillä on sinänsä tunnetusti tilaajaliitäntäkortteja 20 SUBl...SUBn, joihin tilaajalaitteet, kuten esim. puhelimet SD1 ja SD2 liittyvät. Tilaajaliitäntäkortteja voi olla useamman tyyppisiä sen mukaan, minkälaisia tilaajalaitteita käytetään, ja yhdelle liitäntäkortille voi olla kytketty yksi tai useampi tilaajalaite. Kuviossa 1 on esitetty . 25 tavanomaisen tilaajaliitäntäkortin SUB1 lisäksi sellainen tilaajaliitäntäkortti SUBn, jolla voidaan aikaansaada sekä korkealaatuinen audioyhteys että datayhteys. Audioyhteys muodostuu tässä esimerkkitapauksessa mikrofonin MP ja kai-uttimen LD välille, ja datayhteys tietokoneiden TE1 ja TE2 30 välille.

Tilaajaliitäntäkortit liittyvät takaliittimensä välityksellä multiplekseriyksiköiden sisäiseen väylään, • jota on merkitty viitemerkillä IB. Koska kuviossa 1 esi tetty siirtoyhteys on toteutettu sinänsä tunnettua tek-35 nilkkaa käyttäen ja koska se ei liity varsinaiseen keksin- 4 100156 nölliseen ajatukseen, ei sitä kuvata tässä yhteydessä tarkemmin.

Kuviossa 2 on havainnollistettu kuviossa 1 esitetyn yksittäisen tilaajaliitäntäkortin (mekaanista) rakennetta 5 päivitysten kannalta esittämällä korttiyksikkö sivulta päin nähtynä.

Tilaajaliitäntäkortissa voi olla yksi tai useampi etuliitin ja yksi tai useampi takaliitin. Tässä esimerkkitapauksessa etuliittimiä on kaksi, FC1 ja FC2, ja taka-10 liittimiä yksi, BC1. Nämä liittimet ovat edullisesti jonkin standardin mukaisia liittimiä, esim. euroliittimiä. Uudet ominaisuudet muodostetaan keksinnön mukaisesti erilliselle lisäkortille, ja kutakin lisäkorttia varten on tilaa jaliitäntäkortille muodostettu kaksi nastarimaa. Yh-15 della korttiyksiköllä voi siis olla varattuna paikka yhdelle tai useammalle lisäkortille. Kuvion esimerkkitapauksessa paikkoja on kaksi. Ensimmäistä lisäkorttia varten muodostettuja nastarimoja on merkitty viitemerkeillä NR1 ja NR2, ja toista lisäkorttia varten muodostettuja nasta-20 rimoja viitemerkeillä NR3 ja NR4. Lisäkortti liitetään omilla liittimillään näihin korttiyksiköllä jo valmiina oleviin liittimiin. Etuliittimen nastoista osa, tässä tapauksessa liittimen toisen ja kolmannen neljänneksen nastat (neljännekset on erotettu toisistaan katkoviivoilla), . 25 on kytketty suoraan sitä vastaavalle nastarimalle (NR1 tai NR3). Tätä on havainnollistettu nuolilla C. Nastarimojen NR2 ja NR4 nastat on puolestaan kytketty tilaajaliitäntä-kortille. Kuviossa on kumpaakin lisäkorttia havainnollistettu viitemerkillä AB varustetulla katkoviivalla. Lisä-30 kortti tulee siis tilaajaliitäntäkortin "päälle", ja sig-*· naalit kulkevat etuliittimien mainittujen nastojen ja nastariman NR1 (tai NR3) nastojen kautta lisäkortille ja sieltä edelleen nastariman NR2 (tai vastaavasti NR4) nastojen kautta tilaajaliitäntäkortille. Koska tilaajaliitän-35 täkortti muodostaa olemassa olevan kortin, jonka päälle 5 100156 (tai rinnalle) tuodaan tarvittaessa lisäkortti, nimitetään tilaajaliitäntäkorttia tästä lähin myös peruskortiksi.

' Kuviossa 3 on havainnollistettu kaaviomaisesti peruskortilla olevia toimintoja. Esimerkiksi on otettu ti-' 5 laajaliitäntäkortti SUBn, jonka kautta muodostetaan sekä audio- että datayhteys. Audioliitäntöjä on merkitty viite-merkeillä AUDIOl ja AUDI02 ja dataliitäntöjä viitemerkeil-lä DATA1 ja DATA2. Selvyyden ja yksinkertaisuuden vuoksi on peruskortilla olevat nastarimat jätetty esittämättä.

10 Audioliitäntöjen nastat on kytketty A/D- ja D/A- muuntimet käsittävälle muunninyksikölle 31, joka on puolestaan kytketty peruskortille muodostetun sisäisen väylän BUSO välityksellä ristikytkentäpiirille XC, joka suorittaa tulevien ja lähtevien aikavälien ristikytkennän. (Risti-15 kytkentäpiiri voi olla jokin ohjelmoitava logiikkapiiri, esim. tyyppiä XC 3090, valmistaja Xilinx, USA tai AT&T, USA). Peruskortilla on lisäksi kaksi kappaletta digitaalisia signaaliprosessoreja DSP1 ja DSP2, kumpikin omaa au-dioliitäntäänsä varten. Ristikytkentäpiiriltä lähtee kaksi 20 kaksisuuntaista sarjamuotoista, aikajakoista 2048 kbit/s väylää, BUS1 ja BUS2, ja kumpikin signaaliprosessori liittyy omaan väyläänsä; DSP1 väylään BUS1 ja DSP2 väylään BUS2. Kummallakin signaaliprosessorilla on väylän kehysrakenteessa määrätyt aikavälit, joissa ne toimivat.

25 Ristikytkentäpiiri liittyy peruskortin takaliittimen BC1 kautta multiplekseriyksikön sisäiselle väylälle IB ja sieltä edelleen multiplekseriyksiköiden väliselle PCM-yhteydelle. (Sisäiselle väylälle IB on kytketty useita pe-ruskortteja.) 30 Audioliitäntään esim. mikrofonista MP vastaanotetta valle analogiselle audiosignaalille tehdään yksikössä 31 A/D-muunnos, minkä jälkeen signaali menee digitaalimuodossa sarjamuotoisena nopeaa väylää BUSO ristikytkentäpiirille XC, josta se kytketään edelleen signaaliprosessoril-35 le. Ristikytkentäpiirin kautta kulkee siis ainoastaan 6 100156 digitaalisia näytteitä, jotka voivat olla esim. 16 bittiä pitkiä. Signaaliprosessori suorittaa näytteille koodauksen, joka voi olla esim. ITU-T:n suositusten G.725 ja H.221 mukainen SBADPCM-koodaus, jolla koodattu audiosig-5 naali siirretään 64 kbit/s kanavassa (eli 2048 kbit/s peruskanavointijärjestelmän yhdessä aikavälissä). Analo-giasignaalista otetaan tässä tapauksessa yksikössä 31 yhteensä 6 näytettä peruskanavointijärjestelmän yhtä 125 με:η pituista kehystä kohti, joten signaaliprosessorille 10 tulee 6 kappaletta 16 bittiä leveitä näytteitä 2048 kbit/s signaalin kunkin kehyksen aikana. Nämä näytteet signaaliprosessori pakkaa väylän (BUS1 tai BUS2) kehyksen yhteen aikaväliin, joka kytketään takaisin ristikytkentäpiirille ja sieltä edelleen multiplekseriyksikön sisäiselle väyläl-15 le IB.

Toisessa siirtosuunnassa vastaanotetaan haluttujen aikavälien data ristikytkentäpiirille XC, joka kytkee aikavälit edelleen signaaliprosessorille, joka dekoodaa aikavälin datan kuudeksi erilliseksi näytteeksi. Nämä 20 näytteet tuodaan tasavälein ristikytkentäpiirin kautta yksikön 31 D/A-muuntimelle, josta analoginen signaali kytketään edelleen eteenpäin audioliitännän kautta.

Tilaajaliitäntäkortin (peruskortin) dataliitännät DATA1 ja DATA2 muodostavat tässä esimerkkitapauksessa 25 tunnetun V.28/V.24-liitännän, joka vastaa tavanomaista RS232-sarjaliitäntää. Tilaajaliitäntäkortilla suoritetaan lähteville ja saapuville signaaleille tasomuutos muunnos-piireissä 32, joissa muutetaan tulevat V.28-yhteensopivat signaalit TTL-tasoisiksi signaaleiksi (±5V) ja lähtevät 30 TTL-tasoiset signaalit V.28-yhteensopiviksi signaaleiksi.

Muunnospiirit on kytketty pakkauspiirille 33, joka suorittaa tuleville signaaleille suosituksen V.110 mukaisen pakkauksen ja lähteville signaaleille pakkauksen purkauksen. V.110 on ITU-T:n suositus, joka kertoo, miten erilai-35 set päätelaitenopeudet sovitetaan 2048 kbit/s signaalin 7 100156 (eli väylän BUS2) kehysrakenteeseen. Esim. päätelaitenope-us 9600 bit/s sovitetaan V.110-suosituksen mukaisesti 2048 kbit/s signaalin kehysrakenteeseen ottamalla kehyksen yhdestä aikavälistä käyttöön kaksi bittiä. Bitit kytketään 5 edelleen ristikytkentäpiirin XC kautta eteenpäin. Tällä tavoin muodostuu tilaajaliitäntäkortin SUBn kautta tietokoneiden 15 ja 16 välille kaksisuuntainen datayhteys.

Kuviossa 3 on lisäksi esitetty prosessori 34, joka ohjaa kaikkia peruskortin toimintoja (eli tässä esimer-10 kissä signaaliprosessoreita, piiriä 33 ja ristikytkentää). Käytännössä tällainen ohjausprosessori voi olla esim. tyyppiä 68302, valmistaja Motorola, USA.

Koska tilaajaliitäntäkortilla oleva V.28/V.24-liitäntä tukee bittinopeuksia, jotka ovat välillä 0...56 15 kbit/s, voi helposti syntyä tarve muodostaa kortille uusi, nopeampi dataliitäntä, joka on esim. suosituksen V.ll mukainen. Tällainen tarve voi syntyä esim. siitä, että käyttäjä haluaa vaihtaa tavanomaisen mikrotietokoneen työasemaan, jossa on V.11-liitäntä. (V.ll tukee nopeuksia, 20 jotka ovat suuruudeltaan useita satoja kilobittejä sekunnissa, ja sillä saavutetaan myös selvästi suurempia etäisyyksiä kuin V.28/V.24-liitännällä.) Päivitys toteutetaan liittämällä peruskortin nasta-rimoihin (vain nastarima NR3 esitetty) kuvion 4 mukaisesti 25 lisäkortti AB, jolle on muodostettu uudet ominaisuudet.

Kuvion 4 esimerkissä tuodaan kaksi V.11-liitäntää, DATA3 ja DATA4, etuliittimen FC2 kahteen keskimmäiseen neljännekseen. Aikaisemmat liitännät, DATA1 ja DATA2, säilyvät siis ennallaan niiden signaalien kulkiessa etuliittimen 30 FC2 ensimmäisen ja neljännen neljänneksen nastoista perus-kortilla muunnosyksiköille 32 ja edelleen piirille 33 (joka jää peruskortille lisäkortin alle). Etuliittimen FC2 * kahden keskimmäisen neljänneksen nastat on kytketty perus- kortilla suoraan nastarimalle NR3, jonka nastat on kyt-35 ketty edelleen lisäkortilla oleville muunnospiireille 42, 8 100156 joissa muutetaan tulevat V.11-yhteensopivat signaalit TTL-tasoisiksi signaaleiksi ja lähtevät TTL-tasoiset signaalit suosituksenV.il mukaisiksi signaaleiksi. Muunnospiirit on kytketty edelleen sovituspiirille 43, joka sovittaa liit-5 timen FC2 suunnasta tulevan yhtäjaksoisen datavirran pe-ruskortin sisäiselle väylälle BUS2 oikeisiin aikaväleihin (eli kerää dataa sopivan mittaisiksi paloiksi ja syöttää ne oikeissa aikaväleissä väylälle BUS2. Päinvastaisessa siirtosuunnassa sovituspiiri lukee määrätyissä aikaväleis-10 sä väylällä olevan datan ja muodostaa niistä jatkuvan datavirran liittimen FC2 suuntaan. Sovituspiiri voidaan toteuttaa esim. ASIC-piirinä, RAM-pohjaisena FPGA-piirinä tai PLD-piirinä. Käytännössä se voidaan toteuttaa esim. edellä mainitulla, tyyppiä XC 3090 olevalla piirillä.

15 Keksinnön mukaisesti on siis oleellista, että perus- kortille on muodostettu aikajakoinen väylä, joka on konfiguroitavissa siten, että jokaiselle väylää hyödyntävälle osalle voidaan määrätä se aikaväli, jossa se toimii. Väylällä pitää myös olla vapaita aikavälejä lisäkortin avulla 20 tuotavia uusia funktioita varten. Kuviossa 5a on havainnollistettu väylien BUS1 ja BUS2 kehysrakennetta. Peräkkäisissä kehyksissä on kussakin 32 aikaväliä (TS0...TS32) ja kussakin aikavälissä on yhteensä kahdeksan bittiä (B1...B8). Väylien kehysrakenne vastaa muuten suosituksen 25 G.704 mukaista kehysrakennetta, mutta aikavälejä TS0 ja TS16 ei tässä tapauksessa tarvitse käyttää suosituksessa kuvatulla tavalla (koska kysymyksessä on laitteen sisäinen väylä). Kuviossa 5b on esitetty tilannetta ennen päivitystä (kuvio 3), jossa esim. aikavälit TS0 ja TS1 on allo-30 koitu signaaliprosessoreille (yksi kummallekin) ja aikavä-·, li TS29 piirille 33. Kuviossa 5b on esitetty tilanne päi vityksen jälkeen; vapaana olleet aikavälit TS2 ja TS3 sekä TS30 ja TS31 on allokoitu piirin 43 käyttöön.

Keksinnön mukaisesti on edullista, että ohjauspro-35 sessorin väylä on kytketty nastariman (NR2 tai NR4) kautta 9 100156 lisäkortille, koska tällöin peruskortin ohjausprosessori voi ohjata väyläsovituspiiriä 43 ja siten joustavasti -muuttaa väyläsovituspiirille allokoituja aikavälejä. Tämä ei kuitenkaan ole keksinnön kannalta välttämätöntä, koska - 5 väyläsovituspiirille voidaan kiinteästi allokoida yksi tai useampi aikaväli.

Peruskortilta on myös tuotava synkronointitieto piirille 43, jotta se osaa toimia oikean aikavälin kohdalla. Liitäntöihin NR2 ja NR4 kuuluu siis synkronointilii-10 täntä.

Peruskortilla oleva ristikytkentäpiiri on keksinnön kannalta edullinen erityisesti, jos väyläsovituspiirille 43 on kiinteästi allokoitu yksi tai useampi aikaväli. Tällöin voidaan nimittäin aikavälit "sekoittaa" vielä 15 ristikytkentäpiirissä, jos jollakin muulla väylään IB liitetyllä korttiyksiköllä sattuisi olemaan käytössä juuri sama(t) aikaväli(t).

Edellä on esitetty päivitystä peruskortin datalii-täntöjen osalta. Kytkemällä lisäkortti nastarimoihin NR1 20 ja NR2 voidaan päivittää myös audioliitäntöjen ominaisuuk sia. Lisäkortin avulla voitaisiin esim. erilaisiin kuulu-tusjärjestelmiin lisätä paikallisesti talletettuja ääni-viestejä tai audioyhteydelle voitaisiin myös liittää erilaisia laitteita, kuten esim. CD-soittimia tai DAT-nauhu-25 reita.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esite-30 tyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Keksinnön yksi-* v tyiskohtainen toteutus tuleekin vaihtelemaan sen mukaan, minkälainen peruskortti ja minkälaiset päivitysominaisuu-det ovat kysymyksessä. Toimintaympäristöstä riippuu myös esim. se, tarvitaanko korttiyksikön ulkoisista liitäntä-35 nastoista suora pääsy lisäkortille. Periaatteessa voisi 10 100156 lisäkortissa nimittäin olla myös oma ulkoinen liitäntä, jolloin peruskortilla ei tarvittaisi nastarimoja NR2 ja NR4 .

Claims (8)

100156

1. Menetelmä elektroniikkalaitteen, erityisesti tietoliikennelaitteen korttiyksikön (SUB1...SUBn) ominai- 5 suuksien päivittämiseksi uusilla ominaisuuksilla, tunnettu siitä, että uudet ominaisuudet muodostetaan erilliselle lisäkortille (AB), joka liitetään korttiyksikön rinnalle ja kytketään toiminnallisesti korttiyksikölle allokoimalla uusia ominaisuuksia vastaava data korttiyksi- 10 kölle muodostetun aikajakoisen väylän (BUS2) vapaisiin aikaväleihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että allokointi toteutetaan mainitulla korttiyksiköllä olevan ohjausprosessorin (34) 15 avulla, jolloin korttiyksikön ja lisäkortin välinen liitäntä (NR2; NR4) käsittää ohjausprosessorilta lisäkortille kytkettävät ohjaussignaalit.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa korttiyksikön ulkoisista 20 liitäntänastoista kytketään suoraan korttiyksikölle lisä-korttia varten muodostetuille nastoille (NR1; NR3), jolloin mainituista ulkoisista liitäntänastoista on pääsy suoraan lisäkortille.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että samaan korttiyksikköön varataan paikka useammalle kuin yhdelle lisäkortille (AB).

5. Järjestely elektroniikkalaitteen, erityisesti tietoliikennelaitteen korttiyksikön (SUB1...SUBn) ominaisuuksien päivittämiseksi uusilla ominaisuuksilla, joka 30 järjestely käsittää korttiyksiköllä olevan aikajakoisen - · väylän (BUS2), tunnettu siitä, että se käsittää . lisäksi - lisäkortin (AB), joka on varustettu mainituilla uusilla ominaisuuksilla, 35. lisäkortissa ja korttiyksiköllä olevat liitäntä- 100156 elimet (NR1, NR2; NR3, NR4) lisäkortin kytkemiseksi sähköisesti korttiyksikölle, ja - lisäkortilla (AB) olevat väyläsovituselimet (43) uusia ominaisuuksia vastaavan datan kirjoittamiseksi aika-5 jakoisen väylän (BUS2) vapaisiin aikaväleihin ja/tai mainitun datan lukemiseksi mainituista aikaväleistä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että osa korttiyksikön ulkoisista liitäntänastoista on kytketty suoraan korttiyksikölle 10 lisäkorttia varten muodostetuille nastoille (NR1; NR3) , jolloin mainituista ulkoisista liitäntänastoista on suora pääsy lisäkortille.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että liitäntäelimet käsittävät 15 liitännän korttiyksiköllä olevan ohjausprosessorin (34) data- ja osoiteväyliin.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että samaa korttiyksikköä kohti on useampi kuin yksi lisäkortti (AB). r 100156