FI74573C - Digitalomkopplingselement med flera portar. - Google Patents

Description

ΓΓ7£&^η KUULUTUSJULKAISU „ a tr n ~z [β] (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 745 7 3 (51) Kv.lk.Vlnt.CI4 H Ok Q 11/04 // H 0¾ J 3/08

SUOMI-FI N LAN D

(Fl) (21) Patenttihakemus-Patentansökning 790836 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 12.03.79

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giitighetsdag 12.03.79

Patent- och registerstyreleen (41 ) Tullut JU|klseksi _ B|jvjt 0ffentiig 18.09.79 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.- 30.10.87

Ansokan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 17-03.78 USA(US) 888582 (71) Alcatel N.V., De Laίressestraat 153, Amsterdam, Alankomaat-Nederländerna(NL) (72) Alan James Lawrence, Stamford, Connecticut,

Jeffrey Neil Denenberg, Trumbull, Connecticut,

Murray Rubinstein, Trumbull, Connecticut,

Daniel Clay Upp, Easton, Connecticut, USA(US) (7M Oy Kolster Ab (5^) Mon iporttinen digitaalinen kytkentäelementti -Digitalomkopplingselement med flera portar Tämä keksintö kohdistuu laitteeseen, joka käsittää moni-porttisen kytkentäelementin aika- ja tilakytkennän aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi digitaalisesti koodattuja tietoja varten, jotka on vastaanotettu vaiheasynkronisesti kehyksinä, jotka sisältävät useita tietokanavia, joka elementti on sovitettu kytkemään mielivaltaisen kanavan mainituista kanavista mainitun kanavan vastaanottavan portin sisääntulossa mielivaltaiseen kanavaan mainitun elementin mielivaltaisen portin ulostulossa digitaalisten käskysignaalien perusteella, jotka portti vastaanottaa kanavaa varten ja kanavassa.

Nykyaikaisissa puhelinkytkentäsysteemeissä tarvitaan nykyisin, että tietoja edustaen tilaajan johdinten tilaa ja perus-johtojen tilaa, joita tällainen kytkentäsysteemi palvelee yhdessä tarvittavien toimenpiteitten kera tässä kytkimessä seurauksena erilaisista johtimen ja peruslinjojen tiloista, varastoidaan muistiin. Asioita edustavia tietoja on reitin muodostustieto tä- 74573 män piirin läpi, tilaajan palveluluokka, puhelun yhteysluokka, luettelonumerosta laitteiston numeroksi tulkinnat, laitteiston numerosta luettelon numeroksi tulkinta jne. Aikaisemmin tunnetuissa keskitetyissä säätösysteemeissä tämä tieto on käytettävissä yhteisessä muistissa, mikä kahdennetaan varmuusnäkökohtia ja luotettavuutta ajatellen ja mihin pääsevät yhteiset säätötie-tokoneet sarjatyyppisiä toimintoja varten saatujen tietojen suhteen. Usean prosessorin yhteiset säätösysteemit aikaisemmin tunnettuina tyyppeinä tarvitsevat, että useampi kuin yksi prosessori voi päästä yhteiselle muistille tietojen saamiseksi samanaikaisesti, mikä johtaa interferenssiongelmiin ja teholliseen hukkaan läpipääsyssä, mikä kasvaa sitä mukaa kun prosessoreiden lukumäärä kasvaa.

Säädön ja jakelun tietojen desentralisoiminen on kehittynyt niitten ongelmien valossa, joita on luonteenomaisena keski-sesti säädetylle systeemille. Aikaisemmin tunnettu kytkentäsys-teemi, missä varastoidun ohjelman säätimiä on jaeltu koko tähän systeemiin kuvataan US-patentissa 3 974 343. Toinen aikaisemmin tunnettu etenemisjärjestyksessä säädetty jaellun säädön kytken-täsysteemi on kuvattuna US-patentissa n:o 3 860 761.

Aikaisemmin tunnetut systeemit ovat keskittyneet suuren tehokkuuden aikaansaamiseen tähän prosessointitehtävään, jolloin usean prosessorin toiminta aikaansaa lisääntyneen prosessointi-kapasiteetin tästä kuitenkin seurauksena olevine haitallisine vuorovaikutuksineen ohjelmapakettien välillä, jolloin eri tekijöiden muuntaminen tai lisääminen saatta häiritä senhetkistä työskentelyä muissa toiminnoissa ennakolta arvaamattomalla tavalla. Pääasiallisin syy onglemiin aikaisemmin tunnetuissa yhteisen säädön rakenneratkaisuissa, olivat ne sitten usean prosessorin tapauksia tai ei on, että varastoidun ohjelman säädön prosessoin-titoiminnat jaetaan ajallisesti joukon tehtäviä kesken, joita esiintyy satunnaisesti tarpeen mukaan aikaansaavassa ja päättelevässä liikenteessä, mikä ei toteuta tehokasta toimintaa varastoidun ohjelmien paketeille.

Tämän keksinnön mukaisesti ei käytetä mitään erillistä tunnettavissa olevaa säädön tai keskitettyä tietokoneen rakennetta, koska säätö kytkentäpiiriä varten jaellaan useiden prosesso- 3 74573 reiden muotoon koko alasysteemien joukossa, tällaisten jaeltujen prosessoreiden aikaansaadessa ryhmiä tarpeellisista prosessointi-toiminnoista näitä alasysteemejä varten, joita palvellaan. Tätä säätötoimintojen ryhmiä tiettyjä alasysteemejä varten toteutetaan prosessoreissa, jotka on varattu näille alasysteemeille, kuitenkin muita prosessoinnin toimintoja samoille alisysteemeille, mitkä toiminnot voidaan tehokkaammin toteuttaa muissa prosessoreissa tullaan suorittamaan tällaisissa toisissa prosessoreissa .

Samoin on tämän keksinnön mukaisesti aikaansaatu kytkennän rakenteen periaate, missä ei pelkästään usean kanavan numeroituja PCM puhenäytteitä tai tietoja erään terminaalin ja toisen välillä kuljeteta tässä piirissä vaan samat kanavat sisältävät myös reitinvalinnan ja säädön merkit tälle jaellulle säädölle, mitkä kuljetetaan samoilla tiedonsiirron teillä tämän piirin läpi. Kutakin päätettä, kuljetti se sitten tietoja linjoista tai peruslinjoista tai muista tietolähteistä palvellaan tietyllä pääteyksiköllä, mikä sisältää kaikki mahdollisuudet ja sää-tölogiikan muitten päätteiden kanssa yhteydenpitoa varten muitten pääteyksikköjen kautta ja mikä aikaansaa, ylläpitää ja lopettaa reitit kytkentäpiirin kautta muihin pääteyksikköihin. Kaikki prosessoreiden välinen yhteydenpito ohjataan kytkentäpiirin kautta. Ryhmäkytkin sisältäen kytkinosia, mitkä toteuttavat sekä ajan että tilan kytkennän on järjestetty modulityyppi-sesti laajennettavaksi ilman palvelun keskeyttämistä tai olemassa olevien yhteyskytkentöjen uudelleenjärjestämistä, jotta aikaansaataisiin kasvu tasolta likumäärin 120 tasolle 128 000 tai useampiakin päätteitä, jotta sopeuduttaisiin lisääntyvään liikennekuormaan silti toimien tehokkaana salpautumattomana piirinä. Pettänyt kytkentäosa on helposti ja automaattisesti tunnistettavissa, eristettävissä ja ohitettavissa liikenteeltä.

Tämän keksinnön mukaisesti on aikaansaatu laite, jolle on tunnusomaista, että se käsittää yhteisiä aikajakomultiplek-soituja siirtoväyläelimiä, jotka kytkevät yhteen mainitut portit muodostettaessa useita aikavälejä, joille on varattu kullekin mainitun kehyksen tietty kanava, joka on kytketty kunkin portin sisääntuloon, välineet kussakin portissa, jotka reagoi- 74573 vat digitaalisiin käskysignaaleihin näiden käskysignaalien ja niitä seuraavien teitokehysten, jotka on vastaanotettu kanavassa, johon mainitut digitaaliset käskysignaalit vastaanotetaan, kytkemiseksi yhteisiin siirtoväyläelimiin aikavälissä, joka on varattu mainitulle kanavalle, ja välineet kussakin portissa, jotka reagoivat valinnaisesti digitaalisiin käskysignaaleihin ja jotka tällaisen vaikutuksen yhteydessä kytketään yhteisiin siirtoväyläelimiin tietokehysten ottamiseksi ulos yhteisistä siirtoväyläelimistä aikavälissä, joka on varattu kehysten si-sääntulokanavalle ja tietokehysten viemiseksi sisään digitaalisten käskysignaalien nimeämään ulostulokanavaan.

Usean tulon yksipuolinen kytkentäosa tullaan nyt kuvaamaan, jotta sillä aikaansaataisiin tilan ja ajan kytkentä si-sääntuloaukkojen eli -tulojen ja sen ulostulokohtien välille digitaalisten käskymerkkien perusteella digitaalisesti koodattujen tietojen osuuksia varten joukolla kanavia, jotka on vaihe (bitti) asynkroonisesti kytketty mihin tahansa kytkentäosan tuloon, ja sijaitsevat käskymerkit samoilla kanavilla kuin tämä tietokin. Kukin tulo näistä yksipuolisista kytkentäosista soveltuu joko sisääntuloksi tai ulostuloksi ja voidaan täten sisällyttää kytkentäpiiriin yksipuoliseksi tai kaksipuoliseksi taikka useamman puolen kytkentäosaksi ja sisältää tämä aikajako-periaatteen multipleksoidun väylän, jolla järjestetään tietyn tilan reitti tulojen välille tässä kytkentäosassa ja sisältää tämä edelleen lähetyksen ja vastaanoton logiikan kussakin tulossa toimien tämä käskymerkkien perusteella yhdistäen tiedot minkä tahansa tulon sisääntulosta TDM väylään ja sisältää ylimääräisen logiikan kussakin tulossa mikä valinnaisesti toimii käskymerkkien perusteella tiedon bittisynkronista poimintaa varten TDM väylältä millä tahansa kanavalla täten järjestäen aika-osuuksien vaihdon ennen tietojen yhdistämistä kytkentäosasta tiettyyn toiseen kytkentäosaan. Edullisena pidettynä suoritusmuotona tullaan nyt kuvaamaan kuudentoista tulon kytkentäosa.

Lyhyt selostus eri piirustuksista:

Kuvio 1 on lohkokaavio jaellun säädön systeemistä tämän keksinnön mukaan.

Kuvio 2 havainnollistaa tämän keksinnön kytkentäpiirin modulityyppistä laajennettavuutta.

74573

Kuvio 3 on yksinkertaistettu lohkokaavio usean tulon kyt-kentäosasta tämän keksinnön mukaan.

Kuvio 4 havainnollistaa tämän keksinnön kytkentäpiirin erästä tasoa.

Kuviot 5(a), 5(b), 5(c) ja 5(d) havainnollistavat tämän keksinnön kytkentäpiirin laajentamista.

Kuvio 6 on lohkokaavio johtimien päätteen alayksiköstä.

Kuvio 7 on lohkokaavio peruslinjan päätteen alayksiköstä.

Kuvio 8 on yksinkertaistettu piirustus TDM väylästä, joka liittyy kuvion 3 mukaiseen, usean tulon kytkentäosaan.

Kuvio 9 on lohkokaavio erään usean tulon kytkentäosan tämän keksinnön mukaan erään tulon logiikasta.

Kuviot 10(a), 10(b), 10(c), 10(d) ja 10(e) havainnollistavat kanavan sanan muotoja, joita tässä keksinnössä käytetään.

Kuviot 11(a), 11(b), 11(c) ja 11(d) havainnollistavat ylimääräisiä kanavan sanan tyyppejä, joita tässä keksinnössä käytetään.

Kuvio 12 havainnollistaa tyypillistä kytkentää päätteiden välillä tämän keksinnön kytkentäpiirin kautta.

Kuviot 13(a), 13(b), 13(c), 13(d), 13(e), 13(f), 13(g) ja 13(h) ovat ajoituskaavioita havainnollistaen tämän keksinnön kytkentäosien toimintaa.

Kuviot 14(a), 14(b), 14(c), 14(d) ja 14(e) ovat yksityiskohtaisempia ajoituskaavioita havainnollistaen tämän keksinnön kytkentäosien toimintaa.

Kuvio 15 havainnollistaa TDM peruskiskojohtimia tämän keksinnön kytkentäosissa.

Viitaten nyt kuvioon 1 on se systeemin lohkokaavio jaellun säädön digitaalisesta kytkentäsysteemistä, mihin sisältyy ryhmäkytkin 10, minkä kautta joukko yhteyksiä pääteyksikköjen välillä kytketään jotta aikaansaataisiin tiedonsiirtotiet tietojen kytkemiseksi päätteiden välille, joita näillä pääteyksi-köillä palvellaan.

Kuten sanaa tässä yhteydessä käytetään pääteyksikkö on alasysteemi tietyn ryhmän päätteitä palvelemiseksi, mitkä päättyvät tiettyyn ensimmäisen vaiheen kytkimeen kullakin ryhmän kytkimen tasolla. Kukin pääteyksikkö sisältää kahdeksan syöttö-kytkintä, joiden kautta tietoja päätteistä tuodaan sisään ja 6 74573 ulos ryhmäkytkimeltä 10.

Kuten sanaa tässä yhteydessä käytetään päätteen alayksikkö on alasysteemi pääteyksikköä varten, millä palvellaan joukkoa päätteitä, mitkä päättyvät tiettyyn yhteen pariin syöt-tökytkimiä. Kukin pääteyksikkö sisältää neljä paria syöttökyt-kimistä. PCM tiedot kussakin päätteessä aikaansaadaan esimerkiksi puhelinlinjapiireistä, mitkä ovat sitä tyyppiä, mitä on kuvattu yksityiskohtaisesti toisessa samanaikaisessa patenttihakemuksessa US sarjanumero 773 713, jätetty 3. maaliskuuta 1977, hakijana sama hakija kuin kyseessä olevassa tapauksessakin .

Pääteyksiköt 12, 14 ja 16 on esitetty vastaavasti, kuitenkin jopa 128 pääteyksikköä tai enemmänkin voidaan kytkeä tällä ryhmäkytkimellä 10, tämän johdosta pääteyksiköt 13, 14 ja 16 ovat vain asiaa havainnollistamaan. Kullakin pääteyksiköllä on kyky saattaa esim. 1920 tilaajajohdon päätettä tai 480 peruslinjaa yhteyteen neljään päätealayksikköön, jolloin pääteala-yksiköt 18, 20, 22 ja 24 ovat havainnollistettu pääteyksikköä 12 varten.

Kolmenkymmenenkahden kanavan PCM multipleksoituja digitaalisia linjoja joiden osuudelle on multipleksoitu kolmekymmentä kaksisuuntaista tilaajajohtoa yhdistetään näihin pääteyk-siköihin.

Kukin pääteyksikkö, kuten pääteyksikkö 12 on yhdistetty ryhmäkytkimeen 10 joukolla multipleksoituja tiedonsiirtoyhteyksiä, kunkin näistä tiedonsiirtoyhteyksistä muodostuessa kahdesta vain toiseen suuntaan käytetystä tiedonsiirtoreitistä. Kukin päätealayksikkö 18, 20, 22 ja 24 pääteyksikössä 12 on yhdistetty kuhunkin tasoon tässä ryhmäkytkimessä 10 kahdella tällaisella siirtoyhteydellä, täten päätealayksikköä 18 varten on tiedonsiirtoyhteydet 26 ja 28 havainnollistettu yhdistämässä päätteen alayksikön 18 tasolle 0 ryhmäkytkimessä 10 ja tiedonsiirtoyhteydet 30 ja 32 yhdistävät päätealayksikön 18 tasolle 3 ryhmäkytkimessä 10. Vastaavasti on päätteen alayksikkö 18 yhdistetty tasoille 1 ja 2 ryhmäkytkimessä 10 samanlaisilla tiedonsiirtoyhteyksillä. Alayksiköt 20, 22 ja 24 on myös yhdistetty kaikille ryhmän kytkimen tasoille vastaavalla ta- 7 74573 valla kuin mitä oli kytketty päätealayksikkö 18.

Kukin tiedonsiirron yhteys 26, 28, 30 ja 32, mikä on esitetty päätealayksikköä 18 varten on kaksisuuntainen siinä suhteessa, että siihen sisältyy vain toiseen suuntaan käytettyjen tiedonsiirtoreittien pari, kunkin reitin ollessa varattu toiselle tietojen virran suunnalle. Kukin vain toiseen suuntaan tietoa välittävä reitti sisältää kolmekymmentäkaksi kanavaa tai digitaalista tietoa aikajakoperusteisesti multipleksoituna (TDM) bittisarjatyyppiin. Kukin osuus ja kukin kanava sisältää 16 bittiä tietoa bittien siirtonopeudella 4096 Mb/s. Tämä tiedonsiirtotaajuus kello-ohjataan tämän systeemin lävitse, tämän johdosta systeemiä voidaan nimittää taajuussynkrooniseksi.

Koska kuten tullaan selittämään myöhemmin tämä systeemi on myös vaiheen suhteen asynkrooninen siten, että ei ole olemassa mitään tarvittavaa vaiheen riippuvaisuutta, mihin tietobitit tietyssä osuudessa sijoitettaisiin erilaisissa kytkentäosissa tai erilaisissa tuloissa tietyssä määrätyssä yksittäisessä kvtkentäosassa. Tämä taajuussynkrooninen ja vaiheen suhteen asynkrooninen kytkennän systeemi toteutetaan ryhmäkytkimessä ja syötön kykimissä käyttäen joukkoa usean tulon kytkentäosia. Kun digitaalisia ouhenäytteitä siirretään minne tahansa tämän systeemin sisällä tai sisään tai ulos tietystä erityisestä päätteestä täytyy digitaaliset puhenäyt-teet aikamultipleksoida oikeille kanaville tässä tiedonsiirron yhteyksissä käytettyjen kytkentäosien välille näitten päätteiden liittämiseksi toisiinsa. Aikaosuuksien vaihtaminen on järjestetty kussakin kytkentäosassa, koska kanavat, joita käytetään päätteiden toisiinsa liittämiseen saattavat keskenään vaihdella.

Aikaosuuden vaihtaminen, toisin sanoen tietojen tietyltä kanavalta toiselle kanavalle siirtäminen on sinänsä tunnettua ja kuvattua esimerkiksi US patenttihakemuksessa sarjanumero 766 396, jätetty 7. helmikuuta 1977 ja missä hakijana on sama hakija kuin kyseessä olevassa keksinnössä. Kuten tullaan kuvaamaan, on saatu aikaan ainutlaatuinen usean tulon kytkentälaitteisto, mikä saattaa sisältää 16 tulon kytkentäosan toimien kolmenkymmenenkahden kanavan aikajakokytkimenä ja kuudentoista tulon tilakvtkimenä tyypillisesti pienemmässä kuin yhden osuuden ajassa sen kaikkia sisääntuloja varten. Digitaaliset puheen näytteet saattavat sisältää 8 74573 jopa 14 bittiä tästä 16 bitin sanasta näiden kahden jäljellä olevan bitin ollessa käytössä protokollabitteinä (tiedon tyypin tunnistamiseksi muissa 14 bitissä kanavan sanaa). Täten tätä 16 tulon kytkentäosaa voidaan käyttää kytkemään esim. 14 bitin lineaarisia PCM näytteitä, 13 bitin lineaarisia PCM näytteitä, 8 bitin laajennettuja PCM näytteitä, 8 bitin tietotavuja jne.

Kaksi prosessoreiden ryhmää sisältyy kunkin päätteen alayksikön puitteisiin, kuten päätteen alayksikköön 18, ensimmäisen ryhmän prosessoreita esitettynä prosessoreina Aq, A^, ... A^ ollessa kukin osoitettu erilliselle ryhmälle päätteitä, joita kutsutaan pääterypäleeksi ja suorittavat ne erityisen ryhmän prosessointiteh-täviä, kuten esim. reitin muodostuksen tietyn ryhmäkytkimen 10 kautta sekä yhteyskytkennän järjestämisen päätteille tietyn pääterypäleen sisällä. Suuren liikenteen rypäleet, kuten esim.puhelinliikenteen yhdys johdot saattavat sisältää jopa kolmekymmentä päätettä, kun taas alhaisen liikenteen rypäleet, kuten esim. puhelintilaajien johti-met saattavat sisältää jopa kuusikymmentä päätettä. Kukin päätteiden alaryhmä saattaa olla yhteydessä jopa neljään suuren liikenteen rypäleeseen, tämän johdosta se sisältää neljä A tyypin prosessoria, kun taas pienen liikenteen alayksikkö saattaa olla yhteydessä kahdeksaan pienen liikenteen rypäleeseen ja sisältää tämän takia kahdeksan A tyypin prosessoria. Kukin A prosessori saattaa sisältää esim. Intel Corp. Model 8085 mikroprosessorin yhteysosan ja siihen liittyvät RAM ja ROM muistit. Täten kukin pääteyksikkö saattaa sisältää esim. jopa 1920 pienen liikenteen päätettä (tilaajajohtoja varten) tai 480 suuren liikenteen Iinjapäätettä. Kukin pääterypäle, kuten esim. pääterypäle 36 alayksikössä 18 sisältää yhden A prosessorin ja siihen liittyvän rypäleen pääteyhteydet.

Tämä rypäleen päätteen yhteysosa on yhdistetty kaksisuuntaisten yhteyksien 38 ja 40 parilla vastaavasti kuhunkin kahdesta syöttö-kytkimestä 42 ja 44 tämän päätteen alayksikön 18 sisällä. Pääsyn kytkennän osat, kuten esim. syöttökytkinosat 42 ja 44 alayksiköstä 18 ovat samaa kytkentäosan rakennetta kuin mitä ovat kytkentäosat ryhmäkytkimessä 10. Pääsyn kytkentäosat 42 ja 44 aikaansaavat kukin alayksikölle 18 pääsyn erääseen parista toisen ryhmän prosessoreita, kuten prosessoreille Bq ja päätteen alayksikössä 18. Toiset parit B tyypin prosessoreita sisältyvät päätteen alayksikköjen 20, 22 ja 24 sisään mutta selityksen kannalta ottaen havainnollis- 9 74573 tetaan ainoastaan alayksikön 18 tyypin B prosessoreita. Tämä toinen ryhmä prosessoreita, nimittäin B prosessorit on omistettu toiselle ryhmälle prosessoinnin toimintoja, kuten esim. puhelujen säädölle (puheluun liittyvien tietojen käsittely, millaisia tietoja ovat merkinannon analyysi, tulkinnat jne.) niitä päätteitä varten, joihin päätteen alayksiköllä 18 on yhteys ja voidaan tämä myös toteuttaa käyttäen Intel Corp. mikroprosessorimallia n:o 8085 tai sen vastinetta. Varmuuspari prosessoreita sisältyy identtisten pro-sessointitoimintojen mukaanottamiseen B prosessoreihin 46 ja 48 ja syöttökytkimiin 42 ja 44 päätteen alayksikköä 18 varten, mikä tämän johdosta sallii kunkin päätteen rypäleen kuten Aq rypäleen valitsevan kumman tahansa puoliskon varmuusparista, toisin sanoen joko B prosessorit 46 syöttökytkimen 42 kautta tai B prosessorin 48 syöttökytkimen 44 kautta toisen puoliskon pettäessä tästä varmuusparista, mikä täten aikaansaa vaihtoehtoisen reitin.

Viitaten nyt kuvioon 2 esitetään ryhmän kytkentämatriisi 10, millä on neljä toisistaan riippumatonta kytkentätasoa, taso 0 kohdassa 100, taso 1 kohdassa 102, taso 2 kohdassa 104 ja taso 3 havainnollistettuna kohdassa 106.

Joukko eri tasoja on järjestetty tyydyttämään liikenteen ja huollon yhtenäisyyden vaatimukset kyseessä olevalle erityiselle systeemin sovellutukselle. Edullisena pidetyissä suoritusmuodoissa voidaan järjestää kaksi, kolme tai neljä kytkennän tasoa, mikä palvelee 120,000 tai useampaakin päätettä, toisin sanoen tilaaja-linjaa, mikä päättyy edellämainittuihin johdinpiireihin, kuten sellaisiin mitä on kuvattu patenttihakemuksessa n:o 773 713.

Kukin kytkennän taso saattaa sisältää jopa kolme vaihetta kytkentäosia edullisena pidetyssä rakennetapauksessa. Svöttökytki-met, mitkä valitsevat tietyn määrätyn tason tiettyä kytkentää varten voivat sijaita yksittäisen pääteyksikön 12 sisällä sen sijaan että ne sijaitsisivat ryhmäkytkimessä 10. Tietty kytkenytätaso kytkentää varten valitaan syöttökytkin vaiheella pääteyksikössä. Täten syöttökytkinosa 42 alayksikössä 18 pystyy valitsemaan esim. tason 0 eli 100 yhteyden 26 kautta ja tason 3 eli kohdan 106 yhteyden 30 kautta.

Ryhmäkytkin 10 on modulityyppisesti laajennettavissa joko lisäämällä eri tasojen lukumäärää jotta lisättäisiin tietoliikenteen käsittelykapasiteettia tai lisäämällä vaiheitten lukumäärää kytken- 74573 10 täosissa taikka kytkentäosien lukumäärää vaihetta kohden jotta lisättäisiin tämän ryhmäkytkimen palvelemien päätteiden lukumäärää. Vaiheiden lukumäärä tasoa kohden ryhmäkytkimessä 10 tyypillisiä sovellutuksia varten on modulityyppisesti laajennettavissa seu-raavaan tapaan:

Vaihe Yhteyttä Paikallissovellutukset RLnnakkais- tasoa _. . . .... sovellutuk- kohden J sessa yhteys- linjoja

Vain 1 8 1,000 1,120 240 1 ja 2 64 10,000 11,500 3,500 1, 2 ja 3 ] ,024 > 100,000 >120,000 >60,000

Viitaten nyt kuvioon 3 saattaa tämän keksinnön periaatteellinen peruskytkentäosa, mistä kaikki kytkentävaiheet rakennetaan sisältää usean tulon yksipuolisen kytkimen 300, mikä on havainnollistamis-tapauksessa kuvattu 16 tulon kytkentäosana. On ymmärrettävä, että tulojen lukumäärä saattaisi olla suurempi tai pienempi kuin kuusitoista, mitä kuvataan ainoastaan esimerkkitapauksena. Yksipuolinen kytkin voidaan määritellä sellaiseksi kytkentäosaksi, missä on joukko tuloja kaksisuuntaista tiedonvälitystä varten,ja missä mihin tahansa tuloon vastaanotetut tiedot voidaan kytkeä ja siirtää mistä tahansa tulosta (joko samaan tai toiseen tuloon tässä kytkentäosassa). Toiminnallisesti kaikki tietojen siirto tulosta toiseen tuloon kyt-kentäosan 300 sisällä toteutetaan bittien suhteen rinnakkaisen aika-jakomultipleksoidun (TDM) kiskon 302 kautta, mikä mahdollistaa tila-kytkennän, mikä voidaan määritellä tiedonsiirtoreitin järjestämiseksi minkä tahansa kahden tulon välille tämän kytkentäosan puitteissa.

Kukin tulo 0-15 kytkentäosassa 300 sisältää oman vastaanottavan säätölogiikan R x 302 ja oman lähetyksen säätölogiikan T x 306 mitkä on havainnollistettu esimerkkitapauksessa tulo-osuudelle 7. Tietoja siirretään sisään ja ulos mistä tahansa tulosta kuten tulosta 7 kytkentäosassa 300 vastaavan rakenteisista kytkentäosista, joiden kanssa kytkentäosa 300 on yhdistetty bittien suhteen sarjamuodossa vastaanoton säädön sisääntulolinjän 308 ja vastaavasti lähetyksen säädön ulostulojohdon 310 kautta käyttäen tähän 4096 Mb/s systeemin kellotaajuutta, jolloin 512 sarjabittiä muodostaa kehyksen 11 74573 mikä jaellaan kolmeekymmeneenkahteen kanavaa, kussakin 16 bittiä.

Tiedot, mitkä siirretään sarjan muodossa näistä kuudestatoista tulosta ovat sekä taajuudeltaan että vaiheeltaan synkroonisia, toisin sanoen siirron säätölogiikka 306 ja vastaava lähetyksen sää-tölogiikka toisia 15 tuloja kohden tässä kytkentäosassa 300 siirtävät kaikki käyttäen samaa 4096 Mb/s kellotaajuutta ja minä tahansa hetkenä ne siirtävät kehyksen samoja bittiasemia. Toiselta puolen bittien sarjatietojen vastaanotto vastaanoton säätölogiikkaan 304 tulossa 7 ja kaikkiin muihin tuloihin tässä kytkentäosassa 300 on ainoastaan taajuussynkroonista, toisin sanoen ei ole olemassa mitään riippuvaisuutta mitä tulee tiettyyn bittiin kehyksessä niin että mitkä tahansa kaksi tuloa saattavat olla vastaanottamassa minä tahansa ajanhetkenä. Täten vastaanotto on vaiheen suhteen asynkroonista. Vastaanoton säätölogiikka 304 ja lähetyksen säätölogiikka 306 sisältävät kumpikin säätölogiikan osuuden ja satunnais-saantimuistin, mitä on kuvattu viitaten kuvioon 9.

Viitaten nyt kuvioon 4 havainnollistetaan eräs ryhmäkvtkimen 10 taso, kuten taso 0 eli 100 tässä. Kuten on kuvattu kuvion 3 yhteydessä kytkennän osat, kuten osa 108, 110 ja 112, joista ryhmän kytkimen taso muodostetaan ovat 16 tulon yksipuolisia kytkentäosia 300. Pelkästään määrittelyn mukaan,toisin sanoen riippuen asemasta kytkentä-piirissä nämä kytkimen tulot osoitetaan joko sisääntuloiksi tai ulostuloiksi. Tässä kolmen vaiheen ryhmän kytkimen tasossa 100 esittää havainnollistava suoritusmuoto tulot 0-7 kytkentäosista 108 ja 110 vaiheissa 1 ja 2 osoitettuna sisääntuloiksi ja tulot 8-15 on osoitettu ulostuloiksi, täten esiintyessä kaksipuolisena, kun taas vaiheessa 3 kaikki kytkentäosat kuten kytkentäosat 112 ovat yksipuolisia, toisin sanoen kaikki tulot on merkitty sisääntuloiksi.

Yleisesti ottaen tarkasteltaessa mitä tahansa ryhmäkytkimen vaihetta niin mikäli ajan suhteen tiettynä hetkenä tarvitaan ylimääräisiä vaiheita modulityyppisesti toteuttamaan piirin kasvua niin tämä vaihe on järjestettävissä kaksipuoliseksi vaiheeksi, missä ulostulot varataan kasvua varten. Mikäli kuitenkin missä tahansa vaiheessa tämän piirin koko sallii enemmän kuin nuolet maksimimäärästä tarvittavia päätteitä liittämisen niin tällöin tämä vaihe järjestetään yksipuoliseksi vaiheeksi. Tämä sallii jatkuvan moduli-tyyppisen laajentamisen aina maksimiin tarvittavaan piirin kokoon 12 74573 saakka ilman että tarvittaisiin vaiheitten välisten yhteyksien uudelleen järjestelyä.

Kytkentäosan 300 modulityyppinen laajentaminen tiettyyn kyt-kentätasoon 100 on havainnollistettu kuvioissa 5(a) - 5(d). Kuvio 5(a) havainnollistaa ryhmäkytkimen tason kokoa tietystä ryhmäkyt-kimestä 10, mikä tarvitaan yhden pääteyksikön sovellutukseen, missä on esim. noin 1000 tilaajajohdinta. Täten tulo 0 on voitu yhdistää johtimeen 26 päätteen alayksiköstä 18 kun taas tulot 1-7 on yhdistetty toisiin syöttökytkimiin pääteyksikössä 12. Tulot 8-15 on varattu piirin kasvua varten.

Viitaten nyt kuvioon 5(b) on tässä havainnollistettu esimerkki seuraavasta kasvun vaiheesta tämän ryhmän kytkimen tasolle 100 kahdelle pääteyksikölle, kuten pääteyksiköille 12 ja 14. Täten kaksi ensimmäisen vaiheen kytkentäosaa on järjestetty kutakin tasoa kohden tässä ryhmäkytkimessä kunkin tason omatessa toisen vaiheen kyt-kentäosat, esim. 0, 1, 2 ja 3 kahden ensimmäisten vaiheen kytken-täosien liittämiseksi toisiinsa. Ulostulot toisesta vaiheesta on varattu myöhempää piirin kasvua varten ja tämä piiri (mistä yksi taso on havainnollistettu) palvelee noin 2000 tilaajajohdinta.

Viitaten nyt kuvioon 5(c) havainnollistetaan tässä esimerkki kytkentätason 100 kasvusta kahdeksan pääteyksikön vastaanottamiseksi. Vaiheen 1 ja vaiheen 2 kytkentäosat on nyt esitetty täysin toisiinsa kytkettyinä ja ainoastaan vaiheen 2 ulostulot ovat käytettävissä jatkuvaa kasvua varten, tämän johdosta ylimääräisten ryhmien liittämiseksi aina kahdeksaan pääteyksikköön saakka täytyy lisätä kolmas kytkennän vaihe kutakin tasoa kohden kuten on havainnollistettu kuviossa 5(d), mikä havainnollistaa kuuttatoista päätteen yksikköä kytkettynä laajennettuun ryhmän kytkintasoon. Tyyoillisesti kuvion 5(c) piirin kytkentäkapasiteetti on noin 10,000 tilaajalinjaa ja kyt-kentäkapasiteetti kuvion 5(d) piirille on noin 20,000 tilaajalinjaa. Kytkemättömät tulot, joita on esitetty kuvioissa 5(b), 5(c) ja 5(d) ovat käytettävissä laajentamista varten ja kukin piirin taso, esim. kuviosta 5(d) on laajennettavissa kytkemällä näihin tuloihin kiinni jopa esimerkkitapauksessa kuvion 4 piiri, mikä kykenee kytkemään yli 100,000 tilaajalinjaa.

Viitaten nyt kuvioon 6 on siinä havainnollistettu linjan päätteen alayksikkö 18 ja sisältyy siihen jopa kahdeksan pääterypälettä 13 74573 36, kunkin näistä pääterypäleistä sisältäessä kuusikymmentä tilaaja-linjaa, päätteen yhteysosan ja A mikroprosessorin, ja on kolme näistä pääterypäleistä havainnollistettu kohdissa 36, 37 ja 39. Päätteen alayksikön 18 syöttökytkimet 180 ja 181 palvelevat kahdeksaa pääterypälettä, joista kolme on havainnollistettu kuvaamisen yksinkertaisuuden takia. Kukin päätteen yhteysosa kuten yhteysosa 190 liittyy esim. kuuteenkymmeneen tilaajalinjaan kuudenkymmenen linjan piirejä varten sekä A prosessoriin 198, mikä on varattu tietyille prosessointi tehtäville, kuten reitinvalinnan muodostukselle kytkentäpiirin kautta tai päätteen säädölle niiden linjojen osalta, mitkä on kytketty päätteen yhteysosaan 190. Kukin päätteen yhteysosa 190 on varustettu yhdellä kaksisuuntaisella tiedonsiirron yhteysosalla kuten yhteydellä 199 tiettyyn tuloon kussakin syöttökytkimistä, kuten syöt-tökytkimistä 180 ja 181. Kukin syöttökytkin kuten syöttökytkin 180, mikä sisältää 16 tulon kytkentäosan mitä on kuvattu kuvioon 3 viitaten aikaansaa kytketyn pääsyn joko tämän ryhmän kytkimen 10 tasoille esim. ulostuloaukkojen 8, 10, 12, 14 kautta taikka B prosessorille 183 esimerkiksi ulostulon kautta kuten ulostulon 9 kautta, tämän B prosessorin suorittaessa muita prosessointitehtäviä kuten puhelun säätöä. Käyttämättömät ulostulon kohdat syöttökytkimestä kuten tulot 11, 13 ja 15 on esitetty varalla olevina ja ovat ne käytettävissä muitten laitteitten järjestelyä varten, kuten hälyttimille, valvontalaitteille, diagnostisille säätöosille jne.

Viitaten nyt kuvioon 7 on tässä esitetty yhdysjohdon päätteen alayksikkö kuten alayksikkö 18 tämän ollessa toiminnallisesti identtinen linjojen päätteen alayksikölle, mitä on kuvattu kuvion 6 yhteydessä, tämän kuitenkin palvellessa pienempää lukumäärää suuren liikenteen sisääntuloja, jotta voitaisiin ottaa huomioon lisääntynyt liikenteen tiheys peruslinjaryhmissä verrattuna Iinjaoäätteisiin sisältää tämä peruslinjan päätteen alayksikkö jopa neljä päätteen yhteysosaa, kunkin näistä liittyessä esim. kolmenkymmenen peruslinjan päätteisiin. Täten sisääntulot 4-7 kussakin syöttökytkimessä 180 ja 181 ovat käyttämättömiä tässä rakennetapauksessa. Täten on havainnollistettu peruslinjan päätteen rypäleet 60 ja 61 neljän peruslinjan pääterypäleistä, kunkin sisältäessä päätteen yhteys-osan 62 ja vastaavasti 63 sekä A prosessorin ja muistit 64 ja vastaavasti 65.

B prosessori ja siihen liittyvä muisti 66 ja 67 kytkettynä 74573 14 syöttökytkime1le 180 ja B prosessori ja siihen liittyvät muistit 68 ja 69 yhdistettynä syöttökytkimelle 181 ovat samaa rakennetta kuin mitä on kuvattu kuvion 6 yhteydessä ja saattavat ne esim. muodostua Intel Corp. 3085 mallin mikroprosessoreista.

Viitaten nyt kuvioon 8 tullaan tässä kuvaamaan edelleen kuudentoista tulon kytkentäosaa 300, mitä on kuvattu kuvion 3 yhteydessä. Kukin tulo, kuten tulo 15 tässä kytkentäosassa 300 sisältää vastaanoton säätölogiikan 304, lähetyksen säätöloqiikan 306, sisääntulon ja ulostulon yksisuuntaiset tiedonsiirron reitit 308 ja vastaavasti 310 sekä pääsyn rinnakkaistyyppiselle aikajakomultiplek-soidulle kiskolle 302 tämän kytkentäosan 300 puitteissa.

Tämän keksinnön eräässä edullisenä pidetyssä suoritusmuodossa liitännät muodostetaan kytkentäosan 300 kautta yksisuuntaisen (simp-leksin) periaatteen mukaan. Simpleksi kytkentä sisääntulon kanavan tietyn tulon (eräs 32 kanavasta) sekä tietyn ulostulon kanavan välillä mistä tahansa tulosta (jokin 512 kanavasta) muodostetaan käyttäen kanavansisäistä käskyä mitä nimitetään VALINTA käskyksi. Tämä VALINTA käsky sisältyy yhteen ainoaan 16 bitin sanaan sisääntulon kanavalla sen pyytäessä yhteyttä. Joukko eri tyyppisiä yhteyksiä on mahdollisena tietyn kytkentäosan läpi ja nämä differentoidaan VALINTA käskyn tiedoilla. Tyypillisiä valinnan käskyjä ovat "mikä tahansa tulo, mikä tahansa kanava" mikä on sellainen käsky mikä vastaanotetaan vastaanoton säätölogiikkaan tulossa ja mikä aloittaa yhteyden mihin tahansa vapaaseen kanavaan missä tahansa ulostulon kohdassa missä tahansa tulossa tai käsky "tulo N, mikä tahansa kanava" mikä on toinen VALINTA käsky, mikä aloittaa yhteyden mihin tahansa vapaaseen kanavaan tietyssä määrätyssä tulossa N, toisin sanoen tuloon 8. "Tulo N, kanava M" on eräs toinen VALINTA käsky, mikä aloittaa yhteyden määriteltyyn kanavaan M kuten kanavaan 5 määrätyssä tulossa N kuten tulossa 8. Muita erityisiä VALINTA käskyjä kuten "yhteys mihin tahansa parittomaan (tai parilliseen) tuloon" ja erityiset kanavan 16 käskyt ja ylläpidon käskyt kanavalla 0 sisältyvät tämän kytkimen modulin kapasiteettiin (yhden tulon tästä muodostuessa yhdestä modulista) kuten on kuvattu yksityiskohtaisemmin viitaten kuvioon 9.

Vastaanoton säätölogiikka 304 kutakin tuloa varten synkronisoi sisääntulevat tiedot muilta kvtkentäosilta. Kanavan numeroa (0- 31) sisääntulevalta kanavalta käytetään muodostamaan määrännään 15 74573 tulon ja kanavan osoitteet tulon ja kanavan osoitteen varastointi-osasta RAM. Multipleksoidun modulin pääsyn aikana kiskolle 302 tällä kanavalla lähettää vastaanoton logiikka 308 vastaanotetun kanavan sanan yhdessä sen määränpään tulon ja kanavan osoitteiden kanssa TDM kiskoon 302 kytkentäosasta 300. Kunkin väylän jakson kuluessa (sinä aikana, jolloin tietoja siirretään pois ja vastaanotetaan säätölogiikkaan 308 tässä lähetyksen säätölogiikassa 306) kukin lähetyksen logiikka kussakin tulossa valikoi tulon osoitteet TDM kiskosta 302. .Mikäli tulon numero kiskosta 302 on vastaava kuin kyseessä olevan tulon ainutlaatuinen osoite tiedot (kanavan sanat) kiskosta 302 kirjoitetaan tietojen RAM muistiin tunnistavassa tulossa tiettyyn osoitteeseen, mikä vastaa osoitetta, mikä on luettu kanavan RAM muistista vastaanoton säätölogiikkaan tulossa. Tämä toteuttaa yhden sanan tietojen siirron vastaanoton säätölogiikasta TDM kiskon 302 kautta tietyn tulon lähetyksen säätölogiikkaan.

Tämän tulon lähetyksen ja vastaanoton säätölogiikka tyypillistä tuloa 300 varten toimii seuraavaan tanaan: tietoja 4096 Mb/s nopeudella linjassa 308 yhdistetään sisääntulon synkroonipiiriin 400, mikä toteuttaa bittien ja sanojen synkronisoinnin tietoihin linjalla 308. Ulostulo synkroonisesta piiristä 400 on 16 bitin kanavan sana ja tämän kanavan numero (vastaten kanavan asemaa tietyssä osuudessa) tuodaan "ensimmäinen sisään ensimmäinen ulos" (FIFO) pus-kurirekisterin pinoon 402, mikä synkronisoi tiedot linjassa 403 tämän kiskon 302 ajoitukseen, mikä tarvitaan, koska tiedot linjassa 308 ovat asynkroonisia kiskon 302 ajoitukseen nähden. Tämä FIFO puskurin 402 ulostulo on 16 bitin kanavan sana ja sen 5 bitin kanavan numero. Tämän 16 bitin kanavan sanan sisään sisältyvä tieto osoittaa sen tiedon luonteen, minkä tämä sana sisältää. Tämä tieto sisältyy protokollabitteihin tässä kanavan sanassa ja yhdessä tiedon kanssa vastaanoton säädön RAM muistissa 404 se määrittelee sen toiminnan, minkä vastaanoton säätöpiirin 406 tulee suorittaa tätä kanavaa varten tässä osuudessa.

Viisi toimintatapaa, SPATA, VALINTA, KYSELY, POISTU tai VAPAANA/TYHJENNÄ on mahdollisena. Mikäli protokollana on SPATA (puheen ja tiedon sanoja = speech and data words), tämä kanavan sana lähetetään kiskoon 302 muuntamattomana ja kanavan osoite hakee päätteen tulon ja kanavan osoitteen tästä kanavan RAM muistista 408 ja tulon RAM muistista 410 ja yhdistää nämä kiskoon 302 tämän 74573 16 tulon vastaanoton logiikan kiskoon käsiksipääsyn aikaosuutena. Mikäli tietty valinnan käsky on "mikä tahansa tulo, mikä tahansa kanava" ensimmäisen vapaan tulon valintapiiri 412 valitsee siirto-logiikan, millä on vapaana oleva kanava, jotta suoritettaisiin "ensimmäisen vapaan kanavan valinta". Vastaanoton logiikan TDM kiskon 302 vastaanottoajan kuluessa suoritetaan "ensimmäisen vapaan kanavan valinta" valittuun tuloon valitusta siirtologiikasta, mikä palauttaa "vapaa kanava" numeron sen ensimmäisen vanaan kanavan haku-piiristä 414. NACK vastaanottopiiri 416 tarkastelee kanavan 16 sisältöä reitin muodostumisen virheen osoitusta varten myöhemmistä vaiheista kytkentäpiirissä, mitkä on aseteltu siirtologiikan 306 avulla tästä modulista. Tämä NACK hakulogiikka 408 tarkastelee vastaanoton säätimen RAM muistia 404 niiden kanavien suhteen, joissa on NACK toiminta (ei kuitattu = not acknowledged) ja sen vaikutuksesta kanavan numerot näissä NACK kanavista tuodaan ulostulooulsseina siirtologiikasta 306 kanavalla 16.

Lähetyksen logiikka 306 tarkastelee sen tulon osoitteen linjojen tilaa kiskosta 302,mistä sen modulin tunnistuskoodi on tulkinnan tulon logiikassa. Mikäli oikea tulon osoite on tulkittu tulkitsijaan 420 ja valinnan linja kiskosta 302 on toimimattomana niin SPATA linjojen sisältö kiskosta 302 kirjoitetaan tietojen RAM muistiin 422 siinä osoitteessa, minkä kanavan osoitteen linjojen tila tässä kiskossa 302 antaa.

Mikäli valinnan linjat kiskosta 302 ovat toiminnassa ja ensimmäisen vapaan kanavan haku on pyydettynä vastaanoton säädöstä kuten osasta 406 (minkä tahansa kanavan valitsemiseksi) niin ei tapahdu mitään tietojen RAM muistiin 422 kirjoittamista mutta vapaan kanavan numero palautetaan tilaavaan vastaanottologiikkaan kuten osaan 304 ensimmäisen vapaan kanavan hakupiiristä 414.

Tietojen RAM muisti 422 on aikaosuuden vaihtajana ja luetaan se vuorojärjestyksessä ulos laskimen säädön alaisena, mikä sisältyy tiedonsiirron kiskon ajoituspiiriin 428. Tietojen RAM muistista 422 luetut sanat syötetään rinnakkaisen sisääntulon sarjaulostulon rekisteriin 430, mikä yhdistää sarjatyyppisen bittivirran siirtolinjalle 310 taajuudella 4096 Mb/s. Ulostulon rekisteriin 430 syötetty sana voidaan muuntaa kanavalla 0 tai 16. Kanavalla 0 asetetaan mukaan linjassa 432 olevia hälytyksiä (virheiden tarkastusta varten) ja NACK

745 7 3 kanavan tieto asetetaan kanavalle 16 kun sitä tilataan käyttäen logiikkaa 434. Lähetyksen säädön RAM muisti 426 sisältää kunkin uloslähtevän kanavan tilan. Lähetyksen säätölogiikka 424 koordinoi lukemisen ja kirjoittamisen toimenpiteitä tietojen RAM muistiin 422 ja lähetyksen säädön RAM muistiin 426, vapaan kanavan haun 414 ja ulostulon rekisterin 430 syöttämisen.

Kytkentöjen toteuttaminen tämän piiristön läpi päätteiden välillä tullaan nyt kuvaamaan seuraavassa.

Kuten jo edellä on mainittu 16 tulon kytkentäosat aikaansaavat sekä ajan että tilan kytkentätoiminnot kaikille tiedon siirto-reiteille. Tieto, mikä saapuu sisääntuloon missä tahansa tulossa mitä tahansa kanavaa varten, on siirrettävissä tällä 16 tulon kytkentä-osalla uloslähtevälle reitille mitä tahansa tuloa varten, tämän aikaansaadessa tilakytkennän ja mille tahansa kanavalle tällä reitillä, mikä toteuttaa aikakytkennän. Kaikki puheen ja tietojen (SPATA) tiedonsiirto tämän piiristön läpi on tuloksena yksittäisten tulojen tässä usean tulon kytkentäosassa toteuttaessa tiedonsiirtoa sisääntulon kanavalta (jokin 512 erilliseltä) tiettyyn ulostulon kanavaan (jokin 512 erillisestä) kuten on ennakolta määritelty reitin valinnan proseduureilla, jolloin kolmekymmentäkahta kanavan sanaa kutakin osuutta kohden käytetään mitä tahansa tiettyä tiedonsiir-toreittiä varten. Kuvio 10 havainnollistaa erästä esimerkkitapauksen kanavan sanan muotoa, mikä on sovellettavissa kaikille eri kanavista 1-15 sekä 17-31, joi>sta kaikki kanavat ovat SPATA kanavia. Kanavan sanan muoto kanavalle 0 (huolto ja synkronisointi) sekä kanavalle 16 (erikoistarkoituksien säätö, NACK jne.) havainnollistetaan kuviossa 11.

Näitä SPATA kanavia voidaan käyttää sekä digitaaliseen puheen siirtoon että prosessoreiden väliseen tietojen siirtoon. Kun siirretään puhetta on 14 bittiä kanavan sanaa kohden käytettävissä tulkittua PCM näytettä varten ja kaksi bittiä on käytettävissä piirin protokollan valintaa varten. Kun tätä käytetään reitin valintaa varten säätönä on 14 bittiä kanavan sanaa kohden käytettävissä tietoja varten ja kolme bittiä protokollan valintaa varten. Kanavan sanan muoto mahdollistaa kytkennän koko piirin läpi, mikä merkitsee kytkentää joukon 16 tulon kytkentäosia kautta. Nämä kytkennät ovat yksisuuntaisia.Kaksisuuntaista kytkentää varten tarvitaan kaksi yksisuuntaista kytkentää.

74573 18

Viitaten nyt kuvioon 10 on tässä havainnollistettu esimerkkitapauksen kanavan sanan muodot kaikille muille kanaville paitsi kanaville 0 ja 16. Kuvio 11 havainnollistaa esimerkkitapauksen kanavan sanan muotoja kanavalle 16. Kuviot 10(a) - 10(d) havainnollistavat tietokentän muotoja toimintoja VALINTA, KYSELY, POISTU, SPATA ja vastaavasti VAPAANA/TYHJENNÄ varten. Kuviot 11(a) - 11(e) havainnollistavat VALINTA, POISTU, ODOTA ja VAPAANA/TYHJENNÄ muotoja kanavaa 16 varten sekä hälytysmuotoa kanavalle 0. Kanavan sanat kanavalla 0 sisältävät myös osuuksien synkronisoinnin bittiosuuden (6 bittiä) vierekkäisten 16 tulon kytkentäosien kesken.

VALINTA käsky muodostaa yhteyden tietyn kytkentäosan läpi.

KYSELY käskyä käytetään sen jälkeen kun reitti on muodostettu, jotta määriteltäisiin mikä tulo valittiin kytkentäosassa tätä reittiä varten.

POISTU käskyä käytetään sen jälkeen kun reitti on valittu, jotta siirrettäisiin tietoja kahden pääterypäleen välillä ja eroi-teltaisiin tällainen tieto digitisoiduista puhenäytteistä.

SPATA muotoa käytetään siirtämään puhetta tai tietoa minkä tahansa kahden päätteen välillä.

VAPAANA/TYHJENNÄ käskyn muoto osoittaa, että kanava on tyhjänä.

Kanavaa 16 varten ovat VALINTA, POISTU ja VAPAANA/TYHJENNÄ käskyt samankaltaisia kuin mitä on jo kuvattu kuvioon 10 viitaten paitsi että tässä ei ole mitään SPATA toimitapaa eikä KYSELY käskyä tarvita ja koska kanava 16 kuljettaa myös NACK kanavan ovat VALINTA toimintojen tyypit rajoitettuja. ODOTA käsky ylläpitää kanavan 16 yhteyden sen jälkeen kun se on kerran muodostettu VALINTA käskyjen avulla. Kanava 0 on varattu huoltoa ja piirin diagnostiikkaa varten.

Nyt viitataan kuvioon 12, mikä havainnollistaa tietyn päätteen alayksikköä 18 mikä sisältää oman osuutensa syötön kytkentävaiheista, syöttökytkimistä 42 ja 44 kuten on kuvattu kuvion 1 yhteydessä ja ryhmäkytkimestä 10, mikä sisältää kolme vaihetta kytkennästä. Yksittäisiä tasoja tästä ryhmäkytkimestä ja yksittäisiä kytkentäosia kunkin vaiheen sisällä ei ole kuvassa esitetty tämän selityksen yksinkertaistamiseksi .

Tietty yhteys tämän kytkentäpiirin läpi muodostetaan yhdestä päätteen yhteysosasta kuten osasta 690 toiseen päätteen yhteysosaan, 74573 19 kuten osaan 190 taikka B prosessorista kuten 183 toiseen prosessoriin kuten A prosessoriin 198, mikä liittyy päätteen yhteysosaan 190 sarjalla VALINTA käskyjä, toisin sanoen kanavan sanamuodoilla mitkä asetetaan PCM ositettuun bittisarjaan lähdön päätteen yhtevsosan (tai prosessorin) sekä syöttökytkimen väliin peräkkäisillä osuuksilla tällä kanavalla, mikä tätä yhteyttä varten on varattu. Tarvitaan yksi VALINTA käsky kutakin reitin muodostusta varten kunkin kyt-kentävaiheen läpi.

Tietty yhteys tämän kytkennän piirin läpi toteutetaan perättäisellä sarjalla kytkentöjä yksittäisten kytkentävaiheitten kautta. Tämä kytkeminen edistyy vuorojärjestyksessä edelleen pienemmän numeroisista vaiheista suuremman numeroisiin vaiheisiin käyttäen "sisääntulosta ulostuloon" yhteyksiä kytkentäosien läpi, kunnes ennakolta määritelty "palautusvaihe" saavutetaan. Heijastuspalautus on yhteys sisääntulon kohtien välillä kytkentäosassa ja mahdollistaa se liitoksen tekemisen ilman että kuljettaisiin läpi kytkentäpiiristä enempää kuin mitä tarvitaan halutun kytkennän täydentämiseksi. Yksityiskohtaista selitystä varten tämän heijastuskytkennän periaatteesta kyt-kentäpiiriä varten viitataan tässä yhteydessä toiseen samaan aikaan voimassa olevaan patenttihakemukseen sarjanumero 766 396, jätetty 7. helmikuuta 1977.

Kytkentäosan yli tässä heijastuskytkennän vaiheessa aikaansaadaan "sisääntulosta sisääntuloon" liitäntä, minkä jälkeen seuraa asteettain etenevä liittyminen suuremman numeroisista vaiheista pienemmän numeroisiin vaiheisiin käyttäen "ulostulosta sisääntuloon" yhteyksiä kytkentäosien läpi.

"Heijastuskytkennän vaiheen" ennakolta määrittely suoritetaan tarvittavan päätteen yhteysosan kuten osan 190 ainutlaatuiseen piirin osoitteeseen nähden. Kyseessä olevat säännöt voidaan yleisesti ottaen esittää seuraavaan tapaan:

Mikäli lopussa oleva päätteen yhteysosa on samassa päätteen alayksikössä heijastuminen saadaan toteutumaan syöttökytkimessä.

Mikäli lopussa oleva päätteen yhteysosa on samassa pääteyksi-kössä suoritetaan heijastus vaiheessa 1.

Mikäli lopussa oleva päätteen yhteysosa on samassa ryhmässä pääteyksikköjä heijastus suoritetaan vaiheessa 2.

Kaikkia muita tapauksia varten heijastus suoritetaan vaiheessa 3.

74573 20

Viitaten nyt jälleen kuvioihin 1 ja 4, mitkä havainnollistavat tämän piirin rakenteen ainutlaatuista ominaisuutta päättyvät tietyssä päätteen yksikössä, kuten pääteyksikössä 12 missä on 8 kaksisuuntaista tiedonsiirtoyhteyttä kuhunkin ryhmän kytkentätasoon, kuten kuviossa 4 havainnollistettuun tasoon 0, nämä tiedonsiirron yhteydet yhteen kytkentäosaan kullakin tasolla. Tällä kytkentäosalla voidaan nähdä olevan ainutlaatuinen osoite mikäli sitä tarkastellaan keskuksesta (toisin sanoen kolmannesta vaiheesta) käsin tässä ryhmän kytkimessä 10. Täten esim. mitä tulee kuvioon 4 kytkennän osa 108 tarkasteltuna mistä tahansa kytkentäosasta käsin kolmannessa vaiheessa on luoksepäästävissä sisääntulon 0 kautta vaiheessa 3 minkä jälkeen seuraa sisääntulo 0 vaiheesta 2. Tämä muodostaa pääteyksikön osoitteen, toisin sanoen se antaa osoitteen TU (0,0). Edelleen on päätteen alayksikkö ainutlaatuisesti osoitettavissa tietyn nääteyk-sikön sisällä mitä tulee toisen vaiheen sisääntuloihin, toisin sanoen viitaten nyt kuvioon 1 on päätteen alayksikkö 18 katsottavissa yksiköksi TSU (O) yksiköstä TU (0,0) kun sitä ainutlaatuisesti osoitetaan sisääntuloista 0 ja 4 ensimmäisen vaiheen kytkimessä (0,0). Vastaavasti kukin päätteen yhteysosa kussakin pääterypäleessä on ainutlaatuisesti osoitettavissa sen sisääntulon osoitteitten avulla syöttökytkimestä. Täten päätteen yhteysosan, kuten yhteysosan 190 kuviosta 12 osoite nähtynä mistä tahansa päätteen yhteysosasta kuten esim. osasta 690 pääteyksikössä 16 on riippumaton siitä mikä kytkentäosa vaiheessa kolme on "heijastumispiste".

Tämä sallii reitin muodostamista säätävän A prosessoria 698 lähettävän seuraavan sarjan VALINTA käskyjä tähän piiriin, jotta täten muodostettaisiin yhteys päätteen yhteysosaan 190, minkä piirin osoite on nyt esimerkkitapauksessa (a, b, c, d).

Osuus 1. VALITSE, MIKÄ TAHANSA PARILLINEN TULO, MIKÄ TAHANSA KANAVA: Tämä muodostaa SPATA yhteyden syöttökytkimen kautta ryhmän kytkentätasolle.

Osuus 2. VALITSE, MIKÄ TAHANSA TULO, MIKÄ TAHANSA KANAVA: Tämä muodostaa yhteyden vaiheen yksi kautta valitulla tasolla.

Osuus 3. VALITSE, MIKÄ TAHANSA TULO, MIKÄ TAHANSA KANAVA: Tämä muodostaa yhteyden vaiheen 2 kautta valitulla tasolla.

Osuus 4. VALITSE TULO (a) MIKÄ TAHANSA KANAVA: 21 74573 Tämä valitsee yhteyden vaiheen 3 kautta vaiheeseen 2.

Osuus 5. VALITSE TULO (b) MIKÄ TAHANSA KANAVA: Tämä muodostaa yhteyden takaisin vaiheeseen 2.

OSUUS 6. VALITSE TULO (c) MIKÄ TAHANSA KANAVA: Tämä aikaansaa yhteyden takaisin vaiheeseen 1.

Osuus 7. VALITSE TULO (d) MIKÄ TAHANSA KANAVA: Tämä aikaansaa yhteyden takaisin syöttökvtkimeen ja päätteen yhteysosaan (a,b,c,d) .

Tämä piiri sallii kytkemisen eteenpäin mihin tahansa heijas-tuspisteeseen siinä vaiheessa, mikä määrätään heijastusvaiheeksi ja sitten takaisin piirin läpi vakinaiseen osoitteeseen, mikä on riippumaton heijastuskytkennän osasta kyseisessä vaiheessa.

Kyseinen sarja VALINTA tehtäviä voi olla käytössä mihin tahansa päätteen yhteysosaan, jotta muodostettaisiin yhteys TI (a,b,c,d) kohtaan ja "ensimmäinen vapaa kanava" valinnan laitteisto, mitä yllä on kuvattu takaa minimipitkän tiedonsiirron viiveen valitulle reitille. Kun heijastuminen on mahdollista tietystä aikaisemmasta kyt-kinvaiheesta kuten on kuvattuna ylläannetuilla säännöillä voidaan käyttää ylläolevan vuorottelun tiettyä alaosuutta. Täten kuten on esitettynä kuviossa 12 B prosessorin 183, mikä on samassa päätteen alayksikössä 18 kuin mitä on päätteen yhteysosa 190 tarvitsee lähettää ainoastaan seuraava sarja ylläolevasta täydestä sarjasta.

Osuus 1. VALITSE TULO (d) MIKÄ TAHANSA KANAVA.

Prosessoinnin toimenpiteet suoritettuna A ja B prosessoreilla riippuvat erityisistä tietokoneen ohjelmista, mitä kulloinkin käytetään, esimerkkitapauksen prosessoinnin toimintoja ovat kuitenkin seuraavat: Päätteen säätö, mikä aikaansaa ominaisuudet kullekin toiminnan luokalle tilaajan tai peruslinjojen yhteyksiä varten, merkinantosäätö, mikä aikaansaa merkkejä päätteiden kutsumiseksi päätteiden säätöprosessoinnin säädön alaisena ja mikä tulkitsee ja dekoodaa merkkien ja numeroiden sarjoja, jotka on yhdistetty puhelinliikenteen tapauksina tämän päätteen säädön prosessoriin toimintaa varten, kytkennän säätö mikä aikaansaa, ylläpitää ja tuhoaa reittejä tämän piirin kautta päätteen säädön ja merkinannon säätö-toiminnan ohjaamana, tietokannan säätö mikä suorittaa kaikki toimenpiteet fysikaaliseen tietokantaan ja sallii kaikkien muiden prosessoreiden toimivan erityisestä tietokannan organisaatiosta riippumatta, sekä laitteiston säätö mikä sisältää toimenpiteet sen lait- 74573 22 teiston säätämiseksi, mikä todella aikaansaa yhteydet tilaajan johtoihin tai perusjohtoihin sekä pääteyksikköjä ja kytkentäosia varten. Eräs esimerkkitapauksen jakautuma prosessointitehtävistä on jopa 60 johdinpäätteen tai 30 peruslinjapäätteen varaaminen kustakin A mikroprosessorista laitteiston säädölle, jolloin muut toiminnat suoritetaan B mikroprosessoreissa tiettyä muuta päätteiden lukumäärää varten. Luonnollisestikin voitaisiin kytkennän säätö vaihtoehtoisesti toteuttaa A mikroprosessoreilla.

Viitaten nyt kuvioon 13 esitetään siinä ajoituksen kaavioita havainnollistaen kytkentäosan 300 toimintaa.

Kuvio 13(a) esittää virtakiskon 302 aikaosuuden numeron ja kanavan numeron, jolloin 16 aikaosuutta muodostaa yhden kanavan ja aikaosuuden numerot on kirjoitettu heksadesimaalisella merkintätavalla ja on kanavat 0, 1 ja kahdeksan aikaosuutta kanavasta kaksi nyt havainnollistettu.

Kuvio 13 (b) on 4096 Mb/s yhdyskiskon kello.

Kuvio 13(c) havainnollistaa osuuden synkronisointia, mikä on tietyn tulon synkronisointikäsky, mikä esiintyy kiskossa 302 kanavan 31 ja aikaosuuden E kuluessa.

Kuviot 13(d)-13(h) havainnollistavat tuloille 0,1,2,14 ja 15 kytkentäosasta 300 verhokäyriä kiskon 302 siirtotoimenpiteille vastaaviin tuloihin. Tuloja 3-13 ei ole havainnollistettu, mutta ovat ne toiminnallisesti identtisiä. Kukin kiskon siirtojen verhokäyristä 501, 502, 503, 504 ja 505 tuloja 0, 1, 2, 14 ja vastaavasti 15 varten on aikamultipleksoitu. Kukin verhokäyrä sisältää neljä aikaosuutta P, D, W, R joiden kuluessa esiintyy erityisiä toimenpiteitä erityisissä johtimissa tässä TDM kiskossa 302 erityisten aikojen kuluessa siten, että ainoastaan yksi tulo lähettää tietoa mihin tahansa määrättyyn linjaan TDM kiskossa 302 minä tahansa määrättynä ajanhetkenä. Minkä tahansa siirron verhokäyrän käynnistämisen tarkka aika määräytyy ainutlaatuisesti tulon osoitteen koodista.

Viitaten nyt kuvioon 14 esittää 14(a) systeemin kellon, mikä on havainnollistettu kuviossa 13(b). Kuviot 14(b)-14(e) ovat laajennuksia aikaosuudesta P, D, W ja R tyypillisistä kiskon verhokäyristä 501, 502, 503, 504 tai 505.

Kisko 302 muodostuu kolmcstakymmenestäkuudesta yksisuuntaisesta linjasta joilla toteutaan kiskon yhteydenpidon toimenpiteet kaikkien kuudentoista tulon välillä kuten on havainnollistettu ku- 23 74573 viossa 15. Ne merkit mitä modulin vastaanoton logiikka 304 aikaansaa kiskoon 302 ovat TIETOJA (16 bittiä kukin erillisellä linjalla) MÄÄRÄNPÄÄN TULON OSOITE (4 bittiä kukin erillisellä linjalla), MÄÄRÄNPÄÄN KANAVAN OSOITE (5 bittiä kukin erillisellä linjalla), TIETO PÄTEVÄ (1 bitti), VALINTA (1 bitti) ja TCIMITAPA (1 bitti).

Ne merkit, mitkä vastaanotetaan kiskosta 302 ovat VALITTU KANAVA (5 bittiä kukin erillisellä linjalla, HYVÄKSYNTÄ (1 bitti) ja MODULI VARATTU (1 bitti). Riippuen käytetystä FIFO TIEDOT sanasta saatuna FIFO puskurista 402 ja myös VASTAANOTON SÄÄDÖN RAM 404 sisällöstä mitä osoitetaan kanavan numeron ulostulolla saatuna FIFO osasta 402 tuodaan eri merkkejä kiskoon 302 ja vastaavasti hyvlksytään siitä ja erilaisia sanoja kirjoitetaan TULON, KANAVAN ja VASTAANOTON SÄÄDÖN RAM laitteisiin vastaanoton logiikassa 304 toimintaansaatettua tuloa varten. ASETA KIRJOITTAMISEN TOIMINNAN JOHDIN kiskossa 302 on erityinen toimintalinja, jolla ensisijaisuusperiaatteella voitetaan ennakolta määritellyn toiminnan esiintyminen.

Aikaosuuden P kuluessa, mikä on esitettynä kuviossa 14(b) osuutena (1) siirtää sillä hetkellä toimintaansaatettu vastaanoton logiikka 304 kiskoon 302 määränpään tiedonsiirron lähetyksen logiikan tulon numeron sekä aikaansaa myös asiaankuuluvat merkit kiskolin-joilie TIETO PÄTEVÄ, VALINTA, TOIMITAPA ja MODULI VARATTU.Si 1la kellon nousureunalla, mikä on esitettynä kuviossa 14(a) kohtana (2) asettavat kaikki lähetyksen logiikkaosat 306 kaikista kuudestatoista tulosta yllämainittujen kiskolinjojen tilan niihin rekistereihin, mitkä liittyvät tulkinnan tulon numeron piiriin 420 ja lähetyksen säätöön 424. Aikaosuuden D kuluessa, mikä on esitettynä kuviossa 14(c) kohtana (3) sijoittaa vastaanoton logiikka päälle-saatetusta tulon osasta tietoja TIETOLINJOILLE ja MÄÄRÄNPÄÄN KANAVAN OSOITTEEN LINJOILLE. Seuraavalla nousureunalla tästä kellosta, mikä on kuviossa 14 (a) esitetty kohtana (4) tämä tieto siirretään puskuri-rekistereihin, mitkä liittyvät tietojen RAM muistiin 422. Aikaosuuden W kuluessa, mikä kuviossa 14(d) on esitetty osuutena (5) niin mikäli tulon numero, mitä 4 bittiä edustaa MÄÄRÄNPÄÄN TULON OSOITTEEN LINJAT, tiedossa mikä esiintyi aikaosuuden P kuluessa, vastaa kyseisen tulon tunnistamiskoodia tietylle määrätylle tulolle, mikä koodi on ainutlaatuinen kullekin eri tulolle, esiintyy toiminta tämän tulon siir-tologiikassa. Tämä toimenpide saattaa olla kirjoittaminen tietojen RAM muistiin 422 tämän tulon osuudella tai vastaus VALINTA käskyyn.

74573 24

Samoin aikaosuuden W kuluessa oikea arvo valitun kanavan numerosta yhdistetään ensimmäisen vapaan kanavan haun piiristä 414 VALITUN KANAVAN NUMERON LINJAT tiedoksi mikäli tämä sopii ja tietty arvo (joko looginen tila 1 tai 0) hyväksyntämerkkiä varten määritellään. Tilanne NACK on yksinkertaisesti hyväksymisen merkin puuttuminen. Aikaosuuden R kuluessa, mikä on esitetty kuviossa 14(e) tilanteena (6) sijoittaa määränpään tulon siirtologiikka vastauksen VALITTU KANAVA numeron ja hyvlksynnän linjoille. Näin toimintaansaatettu vastaanoton logiikka siirtää näiden linjojen tilanteen rekisteriin, mikä liittyy vastaanoton säätöön 406 seuraavalla KELLO pulssin nou-sureunalla, mikä on esitetty kohtana (7) kuviossa 14(a) ja tiettynä myöhempänä ajanhetkenä, mikä on esitetty kohtana (8) kuviossa 14(e) se saattaa ajan tasalle oman tulonsa kanavan ja vastaanoton säädön RAM muistit 410, 408 ja vastaavasti 406.

NACK kanavan luvut vastaanotettuna NACK vastaanottimeen 416 vastaanottimen logiikassa määrättyä tuloa varten saavat aikaan hylkäysbitin muodostamisen siirtologiikkaan samassa tulossa siihen osoitteeseen, mikä määritellään vastaanotetulla NACK kanavanumerolla, toisin sanoen NACK merkki kanavalla 16 voidaan tulkita "NACK kanavalla 7" esimerkkitapauksen kyseessäollen. Seuraavan kerran kun vastaanoton logiikka, mikä on muodostanut reitin kanavalle 7 nvrkii kirjoittamaan tälle kanavalle 7 se ei vastaanota mitään hyväksyntämerkkiä ja varaa tämän kanavan reitteineen kanavalle 7 tyypiltään NACK tapaukseksi. NACK hakupiiri 418 aikaansaa tällöin ulostulopulssina tämän NACK tapauksen kanavan numeron sen siirtologiikasta kanavalle 16.

Viive tämän piirin läpi saatetaan automaattisesti minimiinsä käyttämällä ensimmäisen vapaan kanavan hakumenetelmää. Ensimmäisen vapaan kanavan hakupiiri 414 hakee jatkuvasti "varattuna olon bittiä" lähetyksen säädön RAM muistista 424 tyhjiä kanavia varten, joilla on alhaisin kanavan numero, mikä on silti suurempi kuin mitä on sen hetkinen ulostulon kanavan numero, mikä on yhdistetty sarjatvyppi-siin teitoihin PCM linjalla 310.

Vaikkakin nyt kyseessä olevaa keksintöä on kuvattu sen edullisen suoritusmuodon yhteydessä on ymmärrettävä, että ylimääräisiä suoritusmuotoja, muunnelmia ja sovellutuksia on alan asiantuntijalle ilmeisenä ja ne sisältyvät tämän keksinnön piiriin ja puitteisiin, mitkä määräytyvät oheisista patenttivaatimuksista.

Claims (6)

25 74573

1. Laite käsittäen moniporttisen kytkentäelementin alkaja tilakytkennän aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi digitaalisesti koodattuja tietoja varten, jotka on vastaanotettu vaiheasynk-ronisesti kehyksinä, jotka sisältävät useita tietokanavia, joka elementti on sovitettu kytkemään mielivaltaisen kanavan mainituista kanavista mainitun kanavan vastaanottavan portin sisääntulossa mielivaltaiseen kanavaan mainitun elementin mielivaltaisen portin ulostulossa digitaalisten käskysignaalien perusteella, jotka portti vastaanottaa kanavaa varten ja kanavassa, tunnettu siitä, että se käsittää yhteisiä aikajakomultipleksoituja siirto-väyläelimiä (302), jotka kytkevät yhteen mainitut portit muodostettaessa useita aikavälejä, joille on varattu kullekin mainitun kehyksen tietty kanava, joka on kytketty kunkin portin sisääntuloon, välineet kussakin portissa, jotka reagoivat digitaalisiin käskysignaaleihin näiden käskysignaalien ja niitä seuraavien tie-tokehysten, jotka on vastaanotettu kanavassa, johon mainitut digitaaliset käskysignaalit vastaanotetaan, kytkemiseksi yhteisiin siirtoväyläelimiin (302) aikavälissä, joka on varattu mainitulle kanavalle, ja välineet kussakin portissa, jotka reagoivat valinnaisesti digitaalisiin käskysignaaleihin ja jotka tällaisen vaikutuksen yhteydessä kytketään yhteisiin siirtoväyläelimiin tieto-kehysten ottamiseksi ulos yhteisistä siirtoväyläelimistä aikavälissä, joka on varattu kehysten sisääntulokanavalle ja tietoke-hysten viemiseksi sisään digitaalisten käskysignaalien nimeämään ulostulokanavaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käskysignaaleihin reagoiviin välineisiin kuuluu oh-jauslogiikkaelimet, jotka reagoivat käskysignaaleihin sellaisten porttien valitsemiseksi, että kytkentäelementti on toimintakykyinen joko yksipuolisena kytkentäelementtinä tai monipuolisena kyt-kentäelementtinä kytkentäverkostossa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että digitaaliset käskysignaalit käsittävät kanavassa olevia usean bitin tietosanoja, jotka osoittavat tietyn portin.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu 26 7 4 5 7 3 siitä, että digitaaliset käskysignaalit käsittävät kanavassa olevia usean bitin tietosanoja kytkentäelementin porttien osoittamiseksi peräkkäisesti kunnes löydetään vapaa kanava mielivaltaisesta osoitetusta portista.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslogiikkaelimiin kuuluu elimet, jotka reagoivat digitaalisiin käskysignaaleihin yhteyden aloittamiseksi mielivaltaisesta portista yhteisten siirtoväyläelinten kautta mielivaltaiseen vapaaseen kanavaan mielivaltaisessa portissa, jonka käskysignaalit osoittavat.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslogiikkaelimiin kuuluu lisäksi elimet tietojen kytkemiseksi joko porttiin tai ulos portista käskysignaalien perusteella ja ne sisältävät samassa kanavassa kuin käskysignaalit vastaanotto-ohjauslogiikan bitti- ja sanasynkronoinnin aikaansaamiseksi mainituille tiedoille ja lähetysohjauslogiikan mainittujen tietojen lähettämiseksi bittisynkronoidusti yhteisistä siir-toväyläelimistä bittisarjoina ulos mainitusta portista. 27 74573