FI103452B - Ristikytkentälaitteen väyläarkkitehtuuri - Google Patents

Description

103452

Ristikytkentälaitteen väyläarkkitehtuuri - Korskopplingsapparatens bussledningsarkitektur 5 Keksintö koskee yleisesti ristikytkentälaitteita, joissa kytkettävää dataa ja muuta tietoa siirretään laitteen eri osien välillä. Erityisesti keksintö koskee tällaisen ristikytkentälaitteen osien väliseen tiedonsiirtoon sovellettavaa väyläarkkitehtuuria.

Kuva la esittää erästä solukkoradiojärjestelmän tukiasemaverkkoa, jossa on 10 tukiasemaohjain 100 (BSC, Base Station Controller) sekä useita tukiasemia 101 (BTS, Base Transceiver Station). Tukiasemaohjain 100 on edelleen yhteydessä matkapuhelinkeskukseen, jota ei ole esitetty kuvassa. Tiedon siirtämiseksi tukiasemaohjaimen 100 ja tukiasemien 101 välillä niitä yhdistää joukko tiedonsiirtoyhteyksiä, jotka muodostavat tukiasemaverkossa ns. 15 transmissiojärjestelmän. Solukkoradiojärjestelmän, esimerkiksi GSM-järjestelmän (Global System for Mobile telecommunications), standardit eivät yleensä määrittele tukiasemaverkossa käytettävää transmissiotapaa muuten kuin siltä edellytettävän toiminnallisuuden muodossa. GSM-jäijestelmässä standardin määrittelemää kahden tukiaseman tai tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välistä rajapintaa nimitetään Abis-20 rajapinnaksi. Transmissiotapa voi olla esimerkiksi 2 Mbit/s:n tai 1,5 Mbit/s:n PCM-yhteys (Pulse Coded Modulation; ITU-T G.703 ja G.704), SDH-yhteys (Synchronous Digital Hierarchy; ITU-T G.774.03), ATM-yhteys (Asynchronous Transfer Mode; ETS 300 371), ISDN-yhteys (Integrated Services Digital Network), HDSL-yhteys (High Density Digital Subscriber Line). Fyysisenä yhteytenä voi olla 25 tavanomainen kuparijohdin, valokaapeli tai mikroaaltoradiolinkki.

Kuvan la esittämän järjestelmän tukiasemissa ja tukiasemaohjaimessa liitäntä transmissiojärjestelmään tapahtuu ristikytkentälaitteen 102 välityksellä. Tukiaseman ristikytkentälaite 102 voi koostua yhdestä tai useammasta transmissioyksiköstä 30 (TRU, engl. TRansmission Unit). Ristikytkennällä tarkoitetaan sitä, että . ristikytkennän toteuttavaan laitteeseen sisääntulevaa kehyksittäin järjestettyä dataa * voidaan kytkeä laitteessa lähtösuuntaan niin, että databittien sijainti kehyksissä on muutettavissa. Tukiaseman ristikytkentälaite "pudottaa" tietyt transmissiojärjestelmän kehyksen bitit ja aikavälit kyseisen tukiaseman käyttöön eli 35 ohjaa tietyissä aikaväleissä saapuvat, kyseistä tukiasemaa koskevat tiedot tukiasemaan ja toisaalta liittää tukiasemalta tukiasemaohjaimen suuntaan lähtevät tiedot tiettyihin, kyseisen tukiaseman käyttöön osoitettuihin aikaväleihin. Ristikytkentälaite voi tehdä sisääntulevalle datalle myös summaus-, monistus- tai 2 103452 muita operaatioita ennen datan kytkemistä lähtösuuntaan. Kun ristikytkentälaite on kalustettu joko samaan tukirakenteeseen ("räkkiin", engl. "rack") itse tukiaseman kanssa tai sen välittömään läheisyyteen, tukiasema muodostaa kompaktin yksikön ja tukiasemaverkko on helposti muunneltavissa ja laajennettavissa.

5

Yhdelle tukiasemalle allokoitava transmissiojärjestelmän tiedonsiirtokapasiteetti riippuu siitä, montako TRX-yksikköä (Transmit/Receive) 103 se sisältää. TRX:t muodostavat radiorajapinnan päätelaitteisiin 104 ja niiden määrästä riippuu, montako samanaikaista puhelu- tai datasiirtoyhteyttä tukiasema voi kerrallaan 10 välittää. Tukiasemaverkon eri osissa voidaan myös tarvita erisuuruista transmissiokapasiteettia riippuen tukiasemaverkon topologiasta. Puumaisesti haarautuvissa tukiasemaverkoissa suurinta kapasiteettia edellytetään lähellä tukiasemaohjainta olevilta yhteyksiltä.

15 Yksinkertaisin transmissiojärjestelmä on ns. point-to-point-yhteys, jossa yksittäinen GSM-tukiasema on suoraan yhteydessä tukiasemaohjaimeen ja tämän kautta keskukseen. Kuitenkin esim. 2 Mbit/s PCM:n tapauksessa yhden TRX:n sisältämän tukiaseman vaatima liikennekapasiteetti on varsin pieni verrattuna koko siirtokaistaan. Tyypillisesti yhtä TRX:ää kohti varataan kaksi ja puoli aikaväliä 20 PCM-kehyksesta (6-8 puhekanavaa ja signalointi) eli 160 kbit/s. Tämän vuoksi point-to-point-yhteys tuhlaa usein kapasiteettia ja tulee kustannuksiltaan kalliiksi. Sen sijaan esim. olemassa olevien ISDN-yhteyksien käyttö voi olla houkuttelevaa point-to-point-yhteyksiin. Verkon varmennusta voidaan suorittaa kahdentamalla point-to-point-yhteyksiä (redundant point-to-point).

25

Transmissiosiirtokaistaa voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi ketjuttamalla tukiasemia (ns. multidrop-chain -rakenne). Ketjussa useat tukiasemat jakavat aikajakoisesti saman transmissiomedian ja yhteyden kapasiteetti saadaan tarkemmin hyötykäyttöön. Tällöin tukiasemaan integroitu ristikytkentätoiminnallisuus pääsee 30 oikeuksiinsa, kun aikavälijärjestelyt voidaan tehdä itse tukiaseman sisällä.

' Rengasverkkoja (engl. loop network) käytetään verkonvarmennustapauksissa.

Tukiasemat kytketään renkaaksi, jolloin koko ajan on olemassa transmissioyhteys renkaan kumpaankin suuntaan kultakin tukiasemalta BSC:hen. Normaalitilanteessa 35 jompikumpi ehjistä yhteyksistä on kytkettynä. Verkon tilan tarkkailuun käytetään status-bittejä, ns. pilot-bittejä, joita kukin tukiasema lähettää kumpaankin siirtosuuntaan renkaassa. Muutos pilot-bitin tilassa kertoo verkkovauriosta, jolloin tukiasemien ristikytkentälaitteet kytketään varmentavalle yhteydelle. Myös verkon 3 103452 synkronointitieto välitetään omien statusbittien välityksellä. Mahdollisimman nopea yhteydenvaihto mahdollistaa verkon toiminnan puheluiden katkeamatta myös vikatilanteissa. GSM-puhelu sietää noin 500 ms katkon transmissioyhteydellä ilman varsinaisen puhelun katkeamista.

5

Kuva Ib esittää erästä tekniikan tason mukaista GSM-tukiaseman ristikytkentälaitetta. Siinä on kaksi erillistä transmissioyksikköä 110 ja 111. Kummastakin transmissioyksiköstä on GSM-standardien mukainen Abis-rajapinta "ulospäin", siis joko tukiasemaohjaimeen tai toiseen tukiasemaan (ei esitetty 10 kuvassa). Lisäksi kummastakin transmissioyksiköstä on tukiasemaohjaimen suuntaan käytönhallintayhteys. Toinen transmissioyksiköistä on myös yhteydessä tukiaseman sisäiseen dataväylään, jonka kautta välitetään tukiaseman välittämiin päätelaitteiden puhelu- ja signalointiyhteyksiin liittyvä alassuuntainen data tukiaseman TRX-yksiköihin (ei esitetty kuvassa) ja vastaavasti ylössuuntainen data 15 TRX-yksiköistä kohti tukiasemaohjainta. Tekniikan tason mukaisessa toteutuksessa ristikytkentälaitteen transmissioyksiköt 110 ja 111 ovat täysin erillisiä, ja kummallakin on oma sisäinen ristikytkentäväylänsä. Transmissioyksiköt ovat yhteydessä toisiinsa Abis-rajapinnan kautta kuvassa Ib esitetyllä tavalla.

20 Tulevaisuuden solukkoradiojärjestelmissä keskimääräinen solukoko on pienempi ja solujen lukumäärä vastaavasti suurempi kuin nykyään, jolloin transmissiojärjestelmiin on voitava liittää entistä enemmän tukiasemia ja verkkotopologioista ja ristikytkennöistä tulee entistä monimutkaisempia.

Transmissiomediasta vastaava operaattori ei välttämättä ole sama kuin 25 solukkoradiojärjestelmän toimintaa pyörittävä operaattori, jolloin jälkimmäisen on voitava toteuttaa tukiasemien ja tukiasemaohjainten välinen transmissio käyttäen mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti tarjolla olevia erilaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia.

30 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää ristikytkentälaitteen osien välillä käytettävä : väyläarkkitehtuuri, joka tekee ristikytkennästä tehokkaan, varmatoimisen ja helposti muunneltavan.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan muodostamalla väyläarkkitehtuuriin kuuluvan 35 rinnakkaisväylän kehysrakenne siten, että se käsittää lohkoja, jolloin yhden lohkon edustama tiedonsiirtokapasiteetti on kokonaisuudessaan allokoitavissa yhden ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevan yhteyden käyttöön. Varmatoimisuuteen ja helppoon muunneltavuuteen liittyvät tavoitteet saavutetaan järjestämällä 4 103452 väyläarkkitehtuuriin rinnakkaisväylän lisäksi sisäinen kommunikaatioväylä, jolla voidaan antaa oleellisesti samanaikaisia ohjaussignaaleja ristikytkentälaitteen väylärakenteeseen liittyville osille.

5 Keksinnön mukainen ristikytkentälaitteen väyläarkkitehtuuri on tarkoitettu ainakin kahden transmissioyksikön välistä tiedonsiirtoa varten ristikytkentälaitteessa, joka käsittää transmissioyksiköitä, jotka on - varustettu rajapintasovituksen tekemiseksi ulkoisen transmissiojärjestelmän käyttämän, kehyksiä käsittävän tiedonsiirtomuodon ja ristikytkentälaitteen sisäisen 10 tiedonsiirtomuodon välillä ja - liitetty transmissioyksiköitä yhdistävään rinnakkaisväylään.

Väyläarkkitehtuurille on tunnusomaista, että transmissioyksiköt on järjestetty käyttämään rinnakkaisväylällä kehysrakennetta, joka 15 - käsittää ensimmäisen kokonaislukumäärän lohkoja, jotka koostuvat aikaväleistä ja ovat toisistaan riippumatta osoitettavissa kukin vastaamaan tiettyä yhden transmissioyksikön kautta ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevaa yhteyttä kyseisen ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevan yhteyden kautta tulevan datan välittämiseksi kyseistä ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevaa yhteyttä 20 vastaavassa lohkossa ja - käsittää lisäksi toisen kokonaislukumäärän aikavälejä ristikytkentälaitteen sisäisten tietojen välittämistä varten.

Keksintö kohdistuu myös menetelmään, jolle on tunnusomaista, että se käsittää 25 vaiheet, joissa a) osoitetaan tietylle ensimmäiselle transmissioyksikölle ainakin yksi kokonainen lohko mainitulla rinnakkaisväylällä käytettävästä kehysrakenteesta, b) tallennetaan mainitussa ensimmäisessä transmissioyksikössä yhden ulkoisen transmissiojärjestelmän käyttämän kehyksen verran ristikytkentälaitteeseen tulevaa 30 dataa, • c) kirjoitetaan b-vaiheessa tallennettu data mainittuun rinnakkaisväylään mainitun ensimmäiselle transmissioyksikölle osoitetun ainakin yhden kokonaisen lohkon aikana ja d) luetaan c-vaiheessa kirjoitettu data mainitulta rinnakkaisväylältä ja tallennetaan 35 se tietyssä toisessa transmissioyksikössä ristikytkennän tekemistä varten.

Keksinnöllisessä rakenneratkaisussa transmissioyhteyksien vaatima toiminnallisuus ja ristikytkentä on toteutettu modulaarisesti hajauttamalla ne useaan osaan, joita 5 103452 nimitetään tässä patenttihakemuksessa transmissioyksiköiksi. Hajauttaminen on ymmärrettävä siten, että yksittäinenkin transmissioyksikkö voi muodostaa kaikki tukiaseman transmissioyhteydet, mutta kapasiteettitarpeen mukaan yksiköitä voidaan lisätä tukiaseman kalustukseen, jolloin ne toimivat yhtenä kokonaisuutena.

5 Ristikytkentä on transmissioyksiköiden kesken yhteinen tietyssä ns. äitilevyssä olevan rinnakkaisväylän kautta, joka yhdistää transmissioyksiköt toisiinsa ja joka on edullisimmin kahdennettu varmennussyistä. Tukiaseman ohjauksen kannalta transmissioyksiköt muodostavat yhden hallittavan kokonaisuuden. Kukin transmissioyksikkö toteuttaa tietyntyyppisen standarditransmissiorajapinnan.

10 GSM-liikennemäärien kasvaessa nousee esille myös tarve erityyppisiin transmissiorajapintoihin samassa tukiasemassa. Tämän vuoksi uudessa tukiasemaratkaisussa voidaan käyttää useaa eri tyyppiä olevia transmissioyksikköjä. Transmissioyksikössä tietty ensimmäinen osa toteuttaa transmissiorajapinnan ja 15 muuntaa vastaanotetun ristikytkettävän datan transmissiojärjestelmässä käytetystä tiedonsiirtomuodosta ristikytkentälaitteen sisäiseen tiedonsiirtomuotoon. Tässä muodossa ristikytkettävä data kirjoitetaan transmissioyksikköjä yhdistävään ristikytkentäväylään. Muut transmissioyksikön osat käsittävät edullisesti ainakin ristikytkennän, yksikön hallinnan, synkronoinnin muihin transmissioyksiköihin sekä 20 liitännät tukiaseman äitilevyyn. Transmissioyksikkö voi koostua yhdestä tai useammasta piirilevystä. Jäljempänä termi "erityinen osa" viittaa transmissiorajapinnan toteuttaviin osiin ja termi "yleinen osa" viittaa ristikytkentä-ja väyläliitäntälohkoon. Transmissioyksikköön voi edellä mainittujen toimintojen lisäksi sisältyä myös muita toiminnallisia lohkoja.

25

Transmissioyksiköiden yleisiä osia yhdistää rinnakkaisväylä, jossa on yhden tavun levyinen dataosuus ja sen lisäksi omat linjat kellosignaalille ja kehysmerkille, joiden avulla väylän toiminta tahdistetaan. Transmissioyksiköt kirjoittavat rinnakkaisväylään dataa vuorotellen tavu kerrallaan siten, että yksi tavu esiintyy 30 rinnakkaisväylällä yhden kellojakson ajan. Järjestystä, jossa kirjoittaminen tapahtuu, : nimitetään kehysrakenteeksi. Kullekin transmissioyksikölle allokoidaan tietyt, säännöllisesti toistuvat kirjoitusvuorot, jotka toistuvat samanlaisina kehyksestä toiseen.

35 Keksinnön mukainen kehysrakenne koostuu lohkoista, jotka koostuvat yhden tavun kokoisista aikaväleistä. Lohkojen ja tavujen määrä valitaan siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä yhteensopivuus transmissioyksiköiden käsittelemien eri transmissioformaattien kanssa. Jokainen johonkin transmissioyksikköön 6 103452 sisääntuleva liitäntä vastaa jotakin rinnakkaisväylän kehysrakenteen lohkoa eli kyseisen liitännän kautta ristikytkentälaitteeseen sisään tuleva data kirjoitetaan rinnakkaisväylällä kyseistä liitäntää vastaavaan lohkoon. Yhden lohkon aikavälit eivät esiinny rinnakkaisväylällä peräkkäin vaan ensin esiintyvät vuorotellen 5 kaikkien lohkojen ensimmäiset aikavälit, sitten kaikkien lohkojen toiset aikavälit ja niin edelleen. Ristikytkentälaitteen sisäisen toiminnan tarkkailua ja muita erityistarkoituksia varten voidaan lisäksi käyttää yhtä muista poikkeavaa lohkoa, jonka aikavälit esiintyvät ristikytkentäväylällä kaikkien muiden lohkojen jälkeen peräkkäin.

10

Sopivalla lohkojen ja aikavälien määrällä saavutetaan hyvä vastaavuus tietyn sisääntulevan datan liitännän ja sitä varten allokoidun rinnakkaisväylän kapasiteetin välillä, eli dataa voidaan kirjoittaa sisääntulevasta liitännästä rinnakkaisväylälle suunnilleen siinä tahdissa kuin se tulee ristikytkentälaitteeseen eikä 15 rinnakkaisväylän kapasiteettia jää liikaa tyhjilleen. Limittämällä lohkojen kirjoitus tavuttain saavutetaan pienin mahdollinen rinnakkaisväylästä johtuva kytkentäviive. Keksinnön mukaisessa kehysrakenteessa on tilaa sekä varsinaisen hyötyliikenteen (engl. payload traffic) että ristikytkentälaitteen sisäisen ohjaustiedon siirtämiselle ja se mahdollistaa myös tulevat toimintojen laajennukset. Kun ohjaustiedot ja 20 hyötyliikenne kulkevat samassa ristikytkentäväylässä, väylän kahdentaminen varmistaa samalla molempien virheettömän siirtymisen myös tavallisimmissa vikatilanteissa. Kehysrakenne mahdollistaa myös eri transmissioyksiköiden paikallaolon valvonnan sekä testi lähettimen ja -vastaanottimen välisten lähetysten välittämisen kehysrakenteen vapaaksi jäävässä kapasiteetissa.

25

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa kuva la esittää tunnettua tukiasemaverkkoa, 30 kuva Ib esittää tunnettua tukiaseman ristikytkentälaitetta, kuva 2 esittää sellaisen tukiaseman ristikytkentälaitteen rakennetta, jossa keksintöä voidaan soveltaa, 35 kuva 3 esittää yksityiskohtaisemmin erästä kuvan 2 osaa, kuva 4 esittää yksityiskohtaisemmin erästä toista kuvan 2 osaa, 7 103452 kuva 5 esittää yksityiskohtaisemmin erästä kuvan 4 osaa, kuva 6 esittää väyläpuskuripiirien käyttöä keksinnön yhteydessä, 5 kuva 7 esittää kellosignaalin ja kehysmerkin tuottamista ristikytkentäväylään, kuva 8a esittää keksinnön mukaista kehysrakennetta, 10 kuva 8b esittää keksinnön mukaisen kehysrakenteen aikavälien lähetysjärjestystä, kuva 9 esittää yksityiskohtaisemmin erästä kuvan 8a osaaja kuva 10 esittää erästä transmissioyksikön väyläliitäntää.

15

Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

Kuvassa 2 esitetään esimerkki uudesta tukiaseman ristikytkentälaitteen rakenteesta. Ristikytkentälaitteessa on ainakin yksi transmissioyksikkö 200. Siinä voi olla myös 20 useampia transmissioyksikköjä riippuen tarvittavien transmissioyhteyksien laadusta ja määrästä. Kukin transmissioyksikkö 200 koostuu yleisestä osasta 202 ja erityisestä osasta 204. Edullisessa suoritusmuodossa kukin transmissioyksikkö on rakennettu yhdelle piirikortille, jolle on toteutettu tarvittavat fyysiset liitännät sekä yleisen osan 202 ja erityisen osan 204 tarvitsemat toiminnalliset elimet. 25 Transmissioyksiköt on kytketty sähköisesti tukiaseman sisäiseen kahdennettuun ristikytkentäväylään. Transmissioyksiköt voidaan kytkeä myös tukiaseman lähetin/vastaanotinyksiköiden eli TRXrien käyttämään dataväylään. Tyypillisessä toteutusmuodossa, jossa tukiaseman TRX-yksiköt on kytketty dataväylään, ainakin yhden transmissioyksikön on oltava kytketty myös dataväylään tiedonsiirron 30 mahdollistamiseksi TRX-yksiköiden ja tukiaseman ulkopuolisten : transmissioyhteyksien välillä transmissioyksiköiden kautta. Keksinnön muissa toteutusmuodoissa TRX-yksiköt voivat olla kytketty myös ristikytkentäväylään.

Kuvassa 2 esitettyjen ristikytkentäväylien ja dataväylien lisäksi tukiasemaan 35 voidaan toteuttaa myös muita väyliä transmissioyksiköiden toiminnan ohjaamista ja synkronointia varten. Tällaisessa sovellusmuodossa transmissioyksiköt kytketään myös tällaisiin väyliin.

8 103452

Kunkin transmissioyksikön 200 erityisestä osasta 204 lähtee ainakin yksi kaksisuuntainen ulkoinen transmissioyhteys 206, joka voi olla esimerkiksi PCM-yhteys, SDH-yhteys, ATM-yhteys, ISDN-yhteys, HDSL-yhteys tai jokin muu yhteys. RRI-tyyppinen (Radio Relay Interface) erityinen osa on edullisesti suoraan 5 yhteydessä tukiaseman mikroaaltoradion ulkoyksikköön. Yhdessä ristikytkentälaitteessa kaikkien transmissioyksiköiden erityisestä osasta voi lähteä samanlainen ulkoinen transmissioyhteys tai niitä voi olla erilaisia. Lisäksi yhteen transmissioyksikköön voidaan toteuttaa liitännät kahta tai useampaa erityyppistä transmissioyhteyttä varten. Erityisen osan 204 ja yleisen osan 202 välinen 10 tiedonsiirto kannattaa järjestää oleellisesti samanlaiseksi kaikissa transmissioyksiköissä riippumatta ulkoisen transmissioyhteyden tyypistä. Eräs edullinen ratkaisu on muodostaa erityisen osan ja yleisen osan välille N kappaletta vakiokapasiteettisia (esimerkiksi 2048 Mbit/s) yhteyksiä, missä luku N valitaan niin, että erityisen osan ja yleisen osan välinen tiedonsiirtokapasiteetti on ainakin yhtä 15 suuri kuin erityiseen osaan liittyvien transmissioyhteyksien yhteenlaskettu kapasiteetti.

Kuva 3 esittää tarkemmin erästä keksinnön mukaisen ristikytkentälaitteen transmissioyksikön erityistä osaa 300, joka on tarkoitettu PCM-signaalin 20 lähetykseen ja vastaanottoon. Siinä on N-kanavainen linjaliitäntäpiiri 301, joka vastaanotossa adaptoituu vastaanotettuun signaalitasoon sekä ekstraktoi ja regeneroi kelloinformaation datasta. Linjaimpedanssi voi olla sovelluksesta riippuen 75 Ω, 120 Ω (El) tai 100 Ω (Tl). Lähetyksessä linjaliitäntäpiiri 301 sovittaa lähetettävän datan sähköisesti itse transmissiomediaan, joka on koaksiaalikaapeli tai kierretty 25 parikaapeli. Transmissiolinjan loogisen terminoinnin toteuttaa N-kanavainen t framer-piiri 303. Vastaanotossa se purkaa linjakoodauksen (esimerkiksi HDB3, High Density Bipolar 3; AMI, Alternate Mark Inversion tai B8ZS, Binary 8 Zero Substitution) ja lukittuu kehysvaiheeseen datavirrassa olevien kehyslukitussanojen avulla. Framer-piirissä 303 on lisäksi muuta toiminnallisuutta mm. overhead-datan 30 käsittelyyn; kanavakohtaisen signaloinnin purkaminen, Tl:n HDLC-viestien käsittely, erilaisten hälytystietojen käsittely yms. Lopulta erityinen osa tarjoaa - datavirran yleiseen osaan päin muodossa, jossa kello on erotettu datasta erilliseksi signaaliksi ja lisäksi kehyksen alku ilmoitetaan omalla signaalillaan.

Lähtösuunnassa em. toimenpiteet suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä.

Riippumatta siitä, onko transmissiorajapinta 2,048 Mbit/s (El) vai 1,554 Mbit/s (Tl), framer-piiri 303 tarjoaa aina N x 2,048 Mbit/s rajapinnan yleiseen osaan päin. Tämä aikaansaadaan framer-piirin 303 sisäisellä datan puskuroinnilla ja datan 35 9 103452 sijoittamisella framer-piirin 303 ja yleisen osan 202 välisissä yhteyksissä El-kehysrakenteeseen, jolloin jos transmission yhteydessä käytetään pienempikapasiteettista Tl-kehysrakennetta, El-kehysrakenteen "ylimääräiset" aikavälit täytetään pseudodatalla. Sama periaate pätee myös muihin erityisen osan 5 sovelluksiin; rajapinta yleiseen osaan on aina N x 2,048 Mbit/s.

Kuva 4 esittää yksinkertaistettuna erään transmissioyksikön yleisen osan 202 sähköistä perusrakennetta. Yleinen osa käsittää ristikytkentäpiirin 231, joka on tavallisesti ASIC-piiri (Application Specific Integrated Circuit) ja josta käytetään 10 jatkossa nimitystä kytkentäpiiri. Lisäksi yleinen osa käsittää oskillaattorin 232, mikroprosessorin 233 sekä ristikytkentäväyläliitännän 234. Lähetin- ja vastaanotinlohkot 235a ja 235b erityisen osan kanssa käytävää tiedonvaihtoa varten sijaitsevat kytkentäpiirissä 231, joka käsittää lisäksi mm. ristikytkentäprosessorin 236, datamuistin (DM, Data Memory) 237 ja ohjausmuistin (CM, Control Memory) 15 238. Datamuisti 237 toimii datan välivarastona, johon kytkentäpiirin kautta lähtösuuntaan eli ristikytkentäväylältä lähetinlohkoihin kulkeva data tallennetaan väliaikaisesti sen uudelleenjärjestelyä varten. Mikroprosessori 233 ohjaa koko yleisen osan toimintaa.

20 Yleinen osa on ristikytkentäväyläliitännän 234 välityksellä yhteydessä ristikytkentälaitteen ristikytkentäväylään, jossa tieto esiintyy tietyn väyläprotokollan määrittämässä muodossa. Ristikytkentäväylällä siirrettävä tieto on järjestetty tietynlaisiksi, säännöllisen muotoisiksi kehyksiksi. Jokainen ristikytkentäväylällä näkyvä kehys tallentuu vuorollaan ristikytkentäpiirin 231 datamuistiin DM. 25 Ristikytkentäprosessori XC lukee dataa datamuistista DM esimerkiksi tavu kerrallaan ja kirjoittaa luetun datan lähetinlohkoihin 235a, jotka johtavat transmissioyksikön erityiseen osaan. Pienintä datamäärää, jonka käsittelyä kirjoitusoperaation yhteydessä voidaan hallita muusta datasta riippumatta, nimitetään granulariteetiksi. Jos granulariteetti on yksi bitti, jokaista datamuistista 30 DM luettavaa ja lähetinlohkoihin 235a kirjoitettavaa bittiä voidaan ohjata muista biteistä riippumatta. Ohjausmuistista CM luetut käskysanat määräävät, minkälaisessa järjestyksessä datamuistista DM luettu data kirjoitetaan lähetinlohkoihin 235a.

35 Yksi tekniikan tason mukainen GSM-puheluyhteys varaa transmissiojärjestelmästä 16 kbit/s:n kapasiteetin, joka vastaa PCM-transmissiojärjestelmän kehyksessä kahta bittiä (standardien G.703 ja G.704 mukaisesti PCM-kehykset toistuvat transmissiojärjestelmässä 8000 kertaa sekunnissa, jolloin yksi bitti per kehys vastaa 103452 ίο 8 kbit/s:n kapasiteettia). Keksinnön mukaisessa ristikytkentälaitteessa on kuitenkin edullista varautua myös suunnitteilla oleviin ns. puolinopeus-GSM-yhteyksiin, joista kukin edustaa vain 8 kbit/s:n transmissiokapasiteettia. Koska näitä yhteyksiä on voitava käsitellä ristikytkentälaitteissa toisistaan riippumatta ja koska lisäksi on 5 edullista varautua standardien G.703 ja G.704 mukaisen CAS-signaloinnin (Channel Associated Signalling) välittämiseen ristikytkentälaitteissa, granulariteetin on oltava yksi bitti.

Kuva 5 esittää hieman tarkemmin kytkentäpiirin 231 eräitä sisäisiä lohkoja. 10 Vastaanotinliitäntöjä 501-508 voi olla enintään kahdeksan ja kukin niistä vastaanottaa transmissioyksikön erityisestä osasta (ei esitetty kuvassa) sarjamuotoista dataa G.703/G.704 El-kehysrakenteen mukaisesti nopeudella 2,048 Mbit/s. Kukin vastaanotinliitäntä 501-508 suorittaa vastaanottamalleen datalle kahdeksan bitin levyisen sarja/rinnakkaismuunnoksen ja kirjoittaa datan 15 puskurimuistiin (eli ns. rengasmuistiin) 509-516, joka on neljän G.703/G.704 El -kehyksen kokoinen.

Puskurimuistien tarkoitus on tasata vaihteluita, jotka johtuvat mahdollisista nopeus-ja rytmieroista datan vastaanottamisen ja ristikytkentäväylälle kirjoittamisen välillä. 20 Normaalisti tietyn vastaanotinliitännän 501 - 508 kautta vastaanotettavaa dataa kirjoitetaan kyseistä vastaanotinliitäntää vastaavan puskurimuistin 509 - 516 yhteen G.703/G.704 El -kehyksen kokoiseen neljännekseen ja ristikytkentäväylälle kirjoitettavaa dataa voidaan samanaikaisesti lukea saman puskurimuistin jostakin toisesta neljänneksestä. Osoittimia, jotka ilmaisevat kirjoitus- ja lukukohdat 25 kussakin puskurimuistissa, valvotaan kytkentäpiiriin rakennetun toiminnallisuuden toimesta, jotta ne eivät pääsisi liian lähelle toisiaan ja aiheuttaisi häiriötilannetta. Jos vastaanottonopeus on suurempi kuin nopeus, jolla puskurimuistista luetaan dataa ristikytkentäväylälle kirjoittamista varten, kirjoitusosoitin voi lähestyä uhkaavasti lukuosoitinta, jolloin osoittimien valvonta suorittaa ns. hallitun luiskahduksen (engl. 30 controlled slip) eteenpäin eli hyppäyttää lukuosoitinta yhden kehyksen verran eteenpäin. Vastaavasti jos vastaanottonopeus on hidas verrattuna lukunopeuteen, valvonta voi tehdä hallitun luiskahduksen taaksepäin eli ohjata lukuosoittimen lukemaan tietty puskurimuistiin tallennettu kehys kaksi kertaa peräkkäin.

35 Tiedonsiirrossa tapahtuvan viiveen kontrolloimiseksi on edullista, jos voidaan valita, kuinka suuri osa puskurimuisteista on kerrallaan käytössä. Jos halutaan paras mahdollinen toleranssi vastaanottonopeudessa tapahtuvia hetkellisiä vaihteluita vastaan, puskurimuisteihin 509 - 516 tallennetaan niin monta kehystä kuin niihin 103452 π mahtuu (edellä on annettu esimerkinomainen arvo neljä kehystä). Tällöin viive on kuitenkin suurimmillaan. Viiveen minimoimiseksi voidaan valita, että puskurimuisteihin 509 - 516 tallennetaan kuhunkin vain yksi kehys kerrallaan eli ristikytkentäväyIälle luettava data luetaan samasta kehyksestä, jota ollaan 5 parhaillaan vastaanottamassa ja kirjoittamassa puskurimuistiin. Tämä järjestely ei siedä juuri lainkaan vaihtelua vastaanottonopeudessa.

Puskurimuistit ovat yhteydessä kytkentäpiirin sisäiseen ristikytkentäväyläliitäntään 517, joka on eri asia kuin edellä kuvan 4 yhteydessä esitetty yleisen osan 10 ristikytkentäväyläliitäntä 234. Kytkentäpiirin sisäinen ristikytkentäväyläliitäntä 517 on ohjelmoitu lukemaan dataa puskurimuisteista 509-516 aikaväli (eli tavu) kerrallaan siinä järjestyksessä ja siten ristikytkentäväylän kellosignaaliin ja kehysmerkkiin tahdistetusti, että kun se on lukenut tietyn vastaanotinliitännän puskurimuistista tietyn tavun ja kirjoittanut sen yleisen osan 15 ristikytkentäväyläliitännän välityksellä ristikytkentäväylän datalinjoille, tavu ajoittuu tarkasti ristikytkentäväylän kehysrakenteessa kyseiselle vastaanotinliitännälle allokoidun lohkon tiettyyn aikaväliin. Ajoituksen teknistä toteuttamista on selostettu tarkemmin jäljempänä.

20 Yleisen osan ristikytkentäväyläliitäntä on toteutettu edullisimmin puskuripiireillä, esimerkiksi 74LVT652-tyyppisillä piireillä kuten kuvassa 6 on esitetty. Ristikytkentäväylän kahdentamista varten kussakin yleisessä osassa on edullista olla kaksi rinnakkaista tällaista piiriä 601 ja 602. Kytkentäpiirin sisäisestä ristikytkentäväylän itännästä 517 lähtevät datalinjat haarautuvat kummankin 25 puskuripiirin datalinjoihin, mutta kumpaankin puskuripiiriin tulee omat ohjaussignaalit kytkentäpiiristä. Vain toinen puskuripiiri on kerrallaan käytössä, jolloin toinen puskuripiiri on varalla.

Kuva 7 esittää kellosignaalin ja kehysmerkin eli kehystahdistussignaalin tuottamista 30 ristikytkentäväylään. Kukin transmissioyksikkö 200 sisältää oskillaattorin 701 ja pystyy tuottamaan ristikytkentäväylän yhteyteen 16,384 MHz kellosignaalin. Kuitenkin vain siinä transmissioyksikössä, joka on määrätty väylän masteriksi, oskillaattorin kellosignaalin lähettäminen väylään sallitaan. Koko ristikytkentälaitteen ohjausohjelmisto pitää huolen, ettei kaksi masteria voi esiintyä 35 samaan aikaan, eikä väyläkonflikteja pääse syntymään. Kukin transmissioyksikkö, myös masterin asemassa toimiva transmissioyksikkö, ottaa aina 16,384 MHz:n kellosignaalin väylän kautta, jolloin voidaan varmistua paitsi systeemin 12 103452 kytkentäpiirien kellotaajuuden, myös kellovaiheen globaalisuudesta tiettyjen yksilöeroihin pohjaavien toleranssien puitteissa.

Ristikytkentäväylän bittivaiheen ilmaisemiseen käytetään väylän kehysmerkkiä.

5 Myös se kulkee transmissioyksiköitä 200 yhdistävän äitilevyn yhdessä linjassa ja kuten kellosignaalinkin, kukin transmissioyksikkö kykenee tuottamaan myös kehysmerkin. Tyypillisesti sama yksikkö, joka tuottaa väylän kellosignaalin, tuottaa myös kehysmerkin. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Kehysmerkin generointi tapahtuu kytkentäpiirissä 231. Se generoidaan piirille tulevasta 16,384 MHz 10 masterkellosta sattumanvaraisesti niin, että 1-aktiivinen pulssi esiintyy yhden kellojakson (61 ns) ajan ristikytkentäväylän kehysajan (esimerkiksi 125 ###s:n) välein. Kukin kytkentäpiiri generoi jatkuvasti ko. signaalia omaan kehysmerkki-lähtöpinniinsä. Signaalin lähettäminen väylään sallitaan tai estetään ulkoisella kolmitilapuskurilla. Kukin piiri ottaa myös kehysmerkin väylältä, josta se 15 tulopuskuroinnin jälkeen kytketään kytkentäpiirin kehysmerkki-tulopinniin. Käyttämällä erillisiä kehysmerkin tulo- ja lähtöpinnejä kytkentäpiirissä ja kierrättämällä signaali väylän kautta varmistutaan siitä, että kehysmerkki näkyy lähes samanaikaisesti sekä master-transmissioyksikössä että kaikissa slave-asemassa olevissa transmissioyksiköissä. Tulkittaessa sisääntulevaa kehysmerkkisignaalia 20 ilmoittaa se aktiivisena, että ristikytkentäväylällä on menossa koko kehyksen viimeinen tavu. Sekä kellosignaali että kehysmerkki on kahdennettu äitilevyssä varmennussyistä. Käytettävän linjan valinta tehdään kytkentäpiirin ulkopuolella. Varmentavalle linjalle voidaan siirtyä, mikäli epäillään esim. driver-vikaa tai foliovauriota äitilevyssä.

25

Kuvassa 8a on esitetty eräs keksinnön mukaiseen väyläarkkitehtuuriin kuuluvan ristikytkentäväylän kehysrakenteen edullinen suoritusmuoto. Tässä tapauksessa kehysrakenne sisältää 57 lohkoa, joista lohkot 1-56 sisältävät kukin 36 aikaväliä ja lohko 57 sisältää 32 aikaväliä. Aikavälejä nimitetään usein myös tavuiksi, koska 30 yhden aikavälin aikana ristikytkentäväylällä siirretään yhden tavun verran tietoa. Loogisena yksikkönä "aikaväli" tarkoittaa kuitenkin tiettyä ristikytkentäväylän kehysrakenteen osaa, jonka aikana ristikytkentäväylällä voidaan välittää yhden tavun verran tietoa. Kehysrakenne ei edellytä, että kaikki aikavälit olisivat käytössä, vaan voi olla, että joidenkin aikavälien aikana ristikytkentäväylällä ei välitetä 35 lainkaan tietoa. Kuvassa 8a lohkot 1-56 on esitetty aikavälien muodostamina vaakasuorina riveinä, mutta lohko 57 on esitetty aikavälien muodostamana pystysuorana sarakkeena. Esitysjärjestys kertoo, missä järjestyksessä kehysrakenteen aikaväleihin sijoitetut tavut esiintyvät ristikytkentäväylällä.

13 103452

Esiintymisjärjestys on kuvaan 8a nähden "ylhäältä alas, vasemmalta oikealle" eli ensimmäisenä on vuorossa lohkon 1 ensimmäiseen aikaväliin sijoitettu tavu, sitten lohkon 2 ensimmäiseen aikaväliin sijoitettu tavu ja niin edelleen, kunnes lohkon 56 ensimmäisen tavun jälkeen on vuorossa lohkon 1 toiseen aikaväliin sijoitettu tavu, 5 sitten lohkon 2 toiseen aikaväliin sijoitettu tavu ja niin edelleen. Kehyksen viimeisenä esiintyvät ristikytkentäväylällä lohkon 57 aikaväleihin sijoitetut tavut numerojärjestyksessä ensimmäisestä 32:nteen. Aikavälien esiintymisjärjestystä ristikytkentäväylällä on havainnollistettu nuolilla kuvassa 8b.

10 Kuvan 8a mukaisessa kehysrakenteessa on yhteensä 2048 aikaväliä. Jos väylän kellotaajuus on edellä mainittu 16,384 MHz ja yksi aikaväli on yhden kellojakson mittainen (noin 61 ns), kehysaika eli kehyksen aikavälien yhteenlaskettu pituus on noin 125 ps ja kehystaajuus on 8 kHz, mikä tarkoittaa, että kehysrakenne toistuu ristikytkentäväylällä syklisesti samanlaisena 8000 kertaa sekunnissa. Kehysrakenne 15 vastaa hyvin edellä selostettua transmissioyksikön erityisen osan ja yleisen osan välistä tiedonsiirtorajapintaa, jossa kunkin yksittäisen liitännän nopeus on 2,048 Mbit/s ja El-kehys koostuu 32:sta yhden tavun kokoisesta aikavälistä. Kukin yksittäinen sisääntuleva (erityisestä osasta yleiseen osaan suuntautuva) liitäntä voidaan nimittäin asettaa vastaamaan yhtä ristikytkentäväylän kehysrakenteen 20 lohkoa. Lohkon 36:sta tavusta voidaan käyttää 32 kappaletta sen datan kuljettamiseen, joka tulee yhden sisääntulevan liitännän kautta yhdessä El-kehyksessä. Lohkon loput neljä tavua voidaan varata erilaisiin valvontatarkoituksiin ja järjestelmän tuleviin laajennuksiin.

25 Kuvassa 9 on esitetty tarkemmin eräs lohko 901 ja sen aikaväleihin sijoitettavat tavut. Tässä esitetyn edullisen suoritusmuodon mukaisesti lohkon 901 kaksi ensimmäistä aikaväliä 902 ja 903 on varattu tiedonsiirtoon silloin, kun sisääntulevassa liitännässä perusyksikkö on jokin muu kuin 32 tavua sisältävä El/Tl-kehys; 36 tavua per lohko tarvitaan esimerkiksi SDH-järjestelmään liittyvien 30 VC-12-yksiköiden siirtoon, jota selostetaan tarkemmin jäljempänä. Varausta muuhun tiedonsiirtoon ilmaisee lyhenne RES (engl. Reserved). Kolmannesta aikavälistä 904 lähtien peräkkäisissä aikaväleissä ovat datatavut, jotka ovat tulleet tietyn sisääntulevan liitännän kautta yhdessä El-kehyksessä. Lohkon toiseksi viimeinen tavu 905 on jälleen varattu ja lohkon viimeisessä tavussa 906 on CRC-35 menetelmällä (Cyclic Redundancy Check) laskettu tarkistussumma edellä olevista datatavuista. CRC-tarkistussumma on tarkoitettu ristikytkentäväylällä mahdollisesti . tapahtuvien tiedonsiirtovirheiden havaitsemiseen. Lähettäessään väylälle dataa kukin kytkentäpiiri laskee kunkin lohkon tietyistä tavuista (esimerkiksi 32:sta 14 103452 datatavusta) CRC-4-tarkistussumman siten, että käsiteltävän tavujonon alkuun lisätään aina kyseisen lohkon järjestysnumero 8-bittisenä. Esimerkiksi lähetettäessä lohkoon 5 aloitetaan CRC-4:n laskeminen bittikuviosta '00001001' (numeron 5 binääriesitys) ja jatketaan laskemista esimerkiksi ensimmäisen datatavun 5 sisältävästä aikavälistä. CRC-4-tarkistussumma siirretään väylässä sille varatussa tavussa (tavu 906 kuvassa 9).

Kun dataa vastaanotetaan ristikytkentäväylältä, lasketaan vastaavasti CRC-4-tarkistussumma käyttäen lohkonumeroa ja verrataan vastaanotettuun CRC-4-10 tarkistussummaan. Menetelmällä havaitaan sekä yksittäiset bittivirheet että mahdollinen lohkonumeroiden sekaantuminen; jälkimmäisessä tapauksessa CRC-4:n laskemiseen on lähetyksessä ja vastaanotossa käytetty eri siementavua, eivätkä sanat siis täsmää. Kun tarkistussumman laskeminen ristikytkentäväylältä luettaessa on ilmaissut virheen, virheellisen datan lukenut kytkentäpiiri voi toimia eri tavoin 15 virheen vaikutuksen vähentämiseksi. Jos oletetaan, että virhe ei ollut satunnainen vaan se toistuu seuraavassa kehyksessä, seuraavan kehyksen aikana kyseinen kytkentäpiiri ei kirjoitakaan ristikytkentäväylältä virheelliseksi havaitussa lohkossa tullutta dataa kytkentäpiirin datamuistiin vaan korvaa sen kiinteällä Tiliä. Tällöin uloskytkettäessä linjalla näkyy kiinteä '1 '-signaali. Yksi kehys virheellistä dataa ehtii 20 tällöin mennä systeemistä läpi, koska CRC-4:n laskeminen tapahtuu vasta kehyksen lopussa. Tällöin ko. kehyksen data on jo sitä lukeneen kytkentäpiirin datamuistissa. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska vain muutama bitti kanavaa kohti ehtii mennä läpi. Edellä on käsitelty tarkistussumman laskemisen yhteydessä vain CRC-4-menetelmää, mutta on selvää, että tarkistussumman laskemiseksi voidaan käyttää 25 myös muita sinänsä tunnettuja menetelmiä.

Tarkistussumman käytöstä kaikissa 56:ssa ensimmäisessä lohkossa on erityistä hyötyä, koska yhdellä määrittelyllä voidaan näin hoitaa monenlaisen tiedon varmistaminen ristikytkentäväylällä. Transmissioyksiköt voivat nimittäin välittää 30 transmissiojärjestelmästä ristikytkentäväylälle myös muuta kuin pelkkää päätelaitteiden lähettämää tai vastaanottamaa hyötyliikennettä. Jos jokin ·· ristikytkentäväylän lohko sisältää ristikytkentälaitteen tai tukiaseman muiden osien toiminnan kannalta tärkeää ohjaustietoa, lohkoon kuuluva CRC-tarkistussumma auttaa osaltaan sen välittämiseksi virheettömänä perille.

Kuvan 8a mukaisessa kehysrakenteessa 57:s lohko on edullisinta varata transmissioyksikkökohtaiseen yksikkötunnisteen siirtoon. Kukin kytkentäpiiri voidaan määrätä lähettämään väylään tietyn lohkon 57 aikavälin kohdalla 35 15 103452 ohjelmallisesti aseteltava 8-bittinen tunnistekoodi. Samoin kytkentäpiiri voidaan asettaa tarkkailemaan mitä tahansa yksikkötunnistetta ja ilmoittamaan keskeytyksellä, mikäli jokin ID-tunniste puuttuu. Toteutus mahdollistaa ristikytkentälaitteen tasolla nopean vianhavainnoinnin ja reagoinnin vikoihin, koska 5 yksikkötarkkailu on ohjelmiston kannalta keskeytyspohjaista. Jos ristikytkentälaitteessa ei ole 32:a kytkentäpiiriä, osa lohkon 57 aikaväleistä jää tyhjiksi. Niissä voidaan siirtää muuta laitteen toimintakunnon testaamiseen liittyvää dataa, kuten esimerkiksi kiinteitä tai ajoittain vaihtuvia testisanoja, joilla voidaan selvittää, onko jokin ristikytkentäväylän datalinja juuttunut 1- tai 0-tilaan. Koska 10 mikään transmissioyksikkö ei yksinään vastaa 57:nnen lohkon sisällöstä, se ei ole samassa mielessä edes lohko kuin edellä esitellyt 56 ensimmäistä lohkoa. Sitä voidaan nimittää joukoksi aikavälejä, joista jokaista voidaan käsitellä muista aikaväleistä riippumatta.

15 Kuvassa 8a esitetyt lohkojen määrä (57) ja yhdessä lohkossa olevien aikavälien määrä (36, paitsi viimeisessä lohkossa 32) eivät ole ainoita mahdollisia valintoja. Eräässä keksinnön vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa kehysrakenne koostuu 54:stä datan siirtoon käytettävästä lohkosta (vrt. lohkot 1-56 kuvassa 8), joista jokaisessa on 37 aikaväliä: 32 datatavujen siirtoon tarkoitettua aikaväliä, neljä myöhempiä 20 laajennuksia varten varattua aikaväliä ja yksi tarkistussumma-aikaväli. Lisäksi kehysrakenteessa on 55:s lohko, jossa on 32 aikaväliä ja joka vastaa kuvan 8a 57:nnettä lohkoa. Jotta kehysaika olisi 16,384 MHz:n väyläkellolla 125 ps, kehysrakenteeseen kuuluu lisäksi 18 tyhjää kellojaksoa 57:nnen lohkon viimeisen aikavälin ja ensimmäisen lohkon ensimmäisen aikavälin välissä.

25

Ristikytkentälaitteen ja transmissiojärjestelmän välisten rajapintojen ja ristikytkentäväylän kehysrakenteen yhteensopivuuden turvaamiseksi on edullista, että ristikytkentäväylän kehysrakenteesta voidaan allokoida jokaista sisääntulevaa yhteyttä kohti osa (lohko), johon mahtuu yksi sisääntulevassa yhteydessä käytettävä 30 tiedon yksikkö, kuten kehys. Koska G.703/G704 El- ja Tl-yhteydet ovat sisääntulevina yhteyksinä toistaiseksi yleisimpiä, on edullista, että ristikytkentäväylän kehysrakenteessa lohkon koko on suunnilleen sama kuin G.703/G704 El- ja Tl-kehyksistä suurempikapasiteettisempaa yhteyttä edustavan eli El-kehyksen koko. Toisaalta tulevaisuudessa on nähtävissä, että 35 transmissiojärjestelmissä saatetaan ottaa yleisesti käyttöön SDH-yhteydet, joissa eräänä perusyksikkönä on VC-12-virtuaalikontti, jossa 30 tai 31 kappaletta 64 . kbit/s:n nopeuksista kanavaa välittävä multiframe-yksikkö koostuu neljästä 35- tavuisesta kehyksestä suosituksen ITU-T G.709 mukaisesti. Keksinnön mukaisessa I6 103452 ristikytkentälaitteen kehysrakenteessa kukin tällaisen VC-12-virtuaalikontin multiframe-yksikön kehys voidaan sijoittaa yhteen ristikytkentäväylän lohkoon. ATM-rajapinnan toteuttavalle transmissioyksikölle voidaan allokoida kolme lohkoa, joissa pystytään yhteensä välittämään kaksi 53-tavuista ATM-solua.

5

Ristikytkentälaitteen toimiessa kukin kytkentäpiiri näytteistää jatkuvasti ristikytkentäväyIästä lukemaansa BMFS-signaalia ristikytkentäväylän masterkellon tahdissa. Kun BMFS:n tilassa havaitaan muutos aktiivisesta deaktiiviseksi, nollataan tietty 12-bittinen laskuri. Tämän jälkeen laskuria askelletaan jokaisella 10 ristikytkentäväylän masterkellon reunalla. Väylän kehysvaiheeseen synkronoidutaan siis joka kehyksen aikana, jolloin mahdollisen satunnaisen signaalihäiriön vaikutus rajautuu maksimissaan yhteen kehykseen. 12-bittisen laskurin 6 vähiten merkitsevää bittiä ilmoittavat meneillään olevan lohkon ja 6 eniten merkitsevää bittiä tavun. Kun lohkolaskuri pääsee arvoon Ί1010Γ, joka vastaa kymmenjärjestelmän lukua 53, 15 nollataan se seuraavalla kellon reunalla ja samalla kasvatetaan 6 eniten merkitsevän bitin arvoa yhdellä. Samoin kun 6 vähiten merkitsevää bittiä ovat '110010' (kymmenjärjestelmässä 50) ja 6 eniten merkitsevää bittiä ovat '100110' (kymmenjärjestelmässä 38), nollataan molemmat laskurit seuraavalla kellojaksolla. Näin kehyslaskuri jää pyörimään oikeaan tahtiin, vaikka kehysmerkki häviäisikin 20 väylästä.

Sekä ristikytkentäväylälle kirjoitus että ristikytkentäväylältä luku pohjautuvat tähän samaan laskuriin. Kaikki väylällä näkyvä data luetaan kytkentäpiirin datamuistiin. Lukuoperaation ns. 16-bittisessä toteutuksessa kytkentäpiiri kerää aina kaksi 25 perättäistä tavua välirekisteriin yhdeksi 16-bittiseksi sanaksi ja kirjoittaa tämän sen jälkeen datamuistiin lohko- ja tavulaskurin osoittamaan osoitteeseen. Vaihtoehtoisessa 8-bittisessä toteutuksessa kukin ristikytkentäväylällä näkyvä tavu kirjoitetaan välittömästi datamuistiin. Mikäli lohkolaskurin tila vastaa jotakin piirin vastaanotinliitännän lohkomäärittelyä tai CAS-signalointimäärittelyä, lähetetään ko. 30 liitännän tavulaskurin määräämä, puskuri-RAM:sta luettu aikaväli tai aikavälin CAS väylälle. Mikäli lohkolaskurin tila ei vastaa mitään piirin vastaanotinliitännän *· lohkomäärittelyä tai CAS-signalointimäärittelyä, ristikytkentäväylälle kirjoittavan ulkoisen puskuripiirin lähtö pidetään suuri-impedanssisessa tilassa.

35 Kytkentäpiiriin tai muualle transmissioyksikköön voidaan yhdistää testilähetin ja -vastaanotin, jonka tuottamien testikuvioiden etenemistä voidaan tarkkailla . edullisimmin sekä ristikytkentäväylällä että ulkoisissa transmissioyhteyksissä. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti testilähetin ja -vastaanotin ovat integroitu osa 17 103452 kytkentäpiiriä ja ne voidaan ohjelmallisella asetuksella kytkeä mihin tahansa kytkentäpiirin lähetin- tai vastaanotinliitäntään. Testilähetin on edullisimmin asetettavissa tuottamaan kiinteitä 8-bittisiä testisanoja tai jotakin sinänsä tunnettua näennäissatunnaista testikuviota, kuten ITU-T:n standardissa 0.150 määritettyjä 5 PRBS15-, PRBS20- ja QRSS-kuvioita. Testilähettimen ja siihen kytketyn lähetin-tai vastaanotinliitännän testaava toiminta on edelleen edullisimmin valittavissa koskemaan mitä tahansa aikaväliä, aikavälien joukkoa tai jopa kokonaista 2,048 Mbit/s:n signaalia. Testisignaalien generoimiseen voidaan käyttää sinänsä tunnettuja kiikkupiirien yhdistelmiä.

10

Kun halutaan testata ristikytkentäväylän toimintaa, jonkin vastaanotinliitännän yhteydessä olevaan puskurimuistiin kirjoitetaan halutuissa aikaväleissä testilähettimen tuottamaa dataa sen datan asemesta, joka on vastaanotettu vastaanotinliitännän kautta. Kytkentäpiirin ja ristikytkentäväylän normaalin 15 toiminnan mukaisesti kyseinen data kirjoittuu tiettyihin ristikytkentäväylän aikaväleihin, joista se päätyy kaikkien ristikytkentäväylään kytkettyjen transmissioyksiköiden kytkentäpiirien datamuistiin ja edelleen - kytkentäpiireille annettujen ristikytkentämääritysten mukaisesti - tiettyihin lähetinliitäntöihin. Lähetinliitännät, joihin testidata saapuu, voivat sijaita samassa kytkentäpiirissä, joka 20 toimii testidatan lähettäjänä, ja/tai eri kytkentäpiireissä. Kytkemällä ainakin yhteen tällaiseen lähetinliitäntään kyseisen kytkentäpiirin testivastaanotin voidaan tarkkailla, siirtyykö testidata ristikytkentäväylällä virheettömästi.

Kun testivastaanottimella on tiedossaan, minkälaista testidataa (kiinteitä sanoja tai 25 näennäissatunnaisia bittikuvioita) testilähetin lähettää, se alustaa tietyn, vastaanottovertailussa käytetyn kiikkupiirien joukon samalla tavoin kuin testilähetin, joka generoi testidataa. Vertaamalla kiikkujen tuottamaa signaalia vastaanotettuun signaaliin testivastaanotin lukittuu vastaanottamaansa signaaliin ja alkaa ilmaista siinä havaittuja virheitä, joiden laskemiseksi käytetään tiettyä 30 laskuria. Laskurin on edullista olla suhteellisen suuri, esimerkiksi 16-bittinen, jotta testijärjestelyllä on mahdollista tehdä satunnaisten virheiden pitkäaikaista tilastollista seurantaa. Jos näennäissatunnaisilla bittikuvioilla on havaittu virheitä, joita ei voida paikallistaa yhtä aikaväliä tarkemmin, voidaan siirtyä käyttämään kiinteitä testisanoja, joilla havaitaan jopa yhden bitin suuruiset virheet, jotka voivat 35 johtua esimerkiksi ristikytkentäväylän fyysisenä rakenteena toimivassa äitilevyssä tapahtuneesta foliovauriosta tai läpilyönnistä.

18 103452

Edulliseksi havaitussa suoritusmuodossa sekä testilähetin että -vastaanotin ovat liitettävissä joko lähetinliitäntään tai vastaanotinliitäntään. Jos halutaan testata transmissioyhteyttä kahden ristikytkentälaitteen välillä, ensimmäisessä niistä tietyn transmissioyksikön testilähetin kytketään lähetinliitäntään, jossa sen lähettämä 5 testidata korvaa ristikytkentäprosessorilta tulleen datan. Toisessa ristikytkentälaitteessa testattavaan transmissioyhteyteen liitetyssä transmissioyksikössä testivastaanotin kytketään vastaanotinliitäntään, jolloin se vastaanottaa transmissioyhteyden yli välitettyä testisignaalia. Transmissioyhteyden toisessa päässä voi olla myös jokin muu laite kuin keksinnön mukaisen 10 ristikytkentälaitteen transmissioyksikön kytkentäpiiri, jolloin on erityisen edullista, että keksinnön mukainen laite on järjestetty käyttämään laajasti tunnettuja, standardoituja testisignaaleja.

Edellä selostettu testi lähettimen ja -vastaanottimen käyttö soveltuu sekä 15 valmistuksen yhteydessä tehtävään kattavaan testaukseen että käytön aikana tehtävään, luonteeltaan tarkkailevaan ja ylläpitävään testaukseen. Edellisessä tapauksessa tyypillisesti testataan systemaattisesti jokainen lähetin- ja vastaanotinliitäntä ja jokainen ristikytkentäväylän kehysrakenteen aikaväli. Jälkimmäisessä tapauksessa testitavuja välitetään yleensä vain sellaisissa 20 aikaväleissä, jotka ovat muuten vapaina.

Edellä on mainittu, että ristikytkentä on hajautettu eri transmissioyksiköihin. Koska ristikytkentään on silloin tällöin tehtävä muutoksia, jotka on saatettava voimaam samanaikaisesti koko ristikytkentälaitteessa, on edullista järjestää 25 transmissioyksiköiden välille tätä varten erityinen tiedonsiirtoyhteys. Tässä patenttihakemuksessa kyseistä tiedonsiirtoyhteyttä nimitetään sisäiseksi kommunikaatioväyläksi. Keksinnön edulliseksi havaitussa suoritusmuodossa se on toteutettu yhdellä open-drain-tyyppisellä linjalla, joka kulkee transmissioyksiköitä yhdistävässä äitilevyssä. Kuva 10 esittää transmissioyksikön liittymistä sisäiseen 30 kommunikaatioväylään ulkoisten puskuripiirien 1010 ja 1020 välityksellä, jolloin transmissioyksikön kytkentäpiiri 231 näkee liitännän kahtena erillisinä linjana, jotka ovat lähetyslinja OUT ja vastaanottolinja IN. Puskuripiirit voivat olla esimerkiksi 74LVT125-tyyppisiä. Jotta useat transmissioyksiköt voisivat käyttää samaa sisäistä kommunikaatioväylää, sen käytössä sovelletaan aikajakoisuutta. Jos yksi kehysjakso 35 sisäisessä kommunikaatioväylässä on samanpituinen kuin yksi kehysjakso ristikytkentäväylässä, kehystahdistukseen voidaan käyttää yhteistä : kehysmerkkisignaalia, jota on selostettu edellä.

19 103452

Sisäisen kommunikaatioväylän kehys voi olla jaettu esimerkiksi 32 aikaväliin, joista kukin vastaa yhden tavun kokoista tiedonsiirtokapasiteettia jakaantuen edelleen 8 bittiaikaväliin. Yksi transmissioyksikkö on määrätty sisäisen kommunikaatioväylän master-yksiköksi, jolloin ainoastaan sillä on oikeus lähettää käskyjä sisäiseen 5 kommunikaatioväylään. Myös masteriksi määrätyn transmissioyksikön kytkentäpiiri lukee Sisäisellä kommunikaatioväylällä voi olla esimerkiksi seuraavat tehtävät 1-4: 1. Aktiivisen ristikytkentäväylän vaihto

Masterina toimiva transmissioyksikkö lähettää aikavälissä 0 kahdeksanbittisen 10 käskyn, jossa määrätään, kumpaa ristikytkentäväylää käytetään (edellä on todettu, että ristikytkentäväylä on kahdennettu varmennussyistä). Aikaväli 0 on tässä luonnollisesti mainittu vain esimerkinomaisesti. Jokainen ristikytkentälaitteen transmissioyksikkö vastaanottaa viestin ja siirtyy käyttämään määrättyä väylää ennalta määrätyn ajanjakson kuluttua, 15 esimerkiksi täsmälleen seuraavan ristikytkentäväyläkehyksen alussa.

2. Aktiivisen vastaanotinliitännästä ristikytkentäväylälle johtavan kytkennän vaihto

Kullakin kytkentäpiirillä on kahdennetut määritykset siitä, mihin 20 ristikytkentäväylän kehysrakenteen lohkoon minkäkin vastaanotinliitännän kautta vastaanotettu data tulee kirjoittaa. Masterina toimiva transmissioyksikkö lähettää aikavälissä 2 käskyn vaihtaa vastaanotinliitäntöjen lohkomäärityksiä. Aikavälissä 3 ilmoitetaan, minkä liitäntöjen (1-8) määritykset vaihtuvat. Vastaanotettuaan käskyn sisäiseltä 25 kommunikaatioväylältä kukin kytkentäpiiri siirtyy käyttämään varalla olevaa lohkomääritystä seuraavan kehyksen alussa. Ristikytkentäväylän lohkoallokointi on siis näin hallitusti ja samanaikaisesti muutettu koko ristikytkentälaitteessa.

30 3. Aktiivisen ristikytkentätaulukon vaihto

Edellä on todettu, että kytkentäpiirissä sijaitseva ohjausmuisti, johon on ' tallennettu kunkin kytkentäpiirin sisältämän ristikytkentäprosessorin toimintaa ohjaavat käskyt, sisältää kaksi taulukkoa, joista toinen on aktiivinen ja toiseen voidaan tehdä muutoksia. Masterina toimiva transmissioyksikkö lähettää 35 sisäisen kommunikaatioväylän aikavälissä 4 käskyn vaihtaa ristikytkentätaulukoita. Aikaväli 5 kertoo, minkä lähetinliitäntöjen (1-8) taulukot muuttuvat. Kukin kytkentäpiiri siirtyy käyttämään varalla olevaa i 20 103452 taulukkoa ennalta määrätyn ajanjakson, esimerkiksi kahden kehyksen, kuluttua.

4. Asynkronisen ohjausväylän haaroitus master-slave- ja slave-master -5 suuntiin

Tukiasemaverkon toiminnan ohjaamiseen liittyviä tietoja välitetään usein ns. asynkronisessa ohjausväylässä, jossa tiedonsiirtonopeus on suhteellisen hidas. Lisäksi asynkroniseen ohjausväylään liittyviä tietoja on yleensä tarpeen summata ja monistaa tukiasemien ristikytkentälaitteissa. Asynkronista 10 ohjauskanavaa on käsitelty tarkemmin tämän patenttihakemuksen kanssa samanaikaisesti jätetyssä suomalaisessa patenttihakemuksessa "Menetelmä ja laite ohjauskanavien sisällyttämiseksi tietovirtaan", jossa hakija on sama kuin tässä hakemuksessa. Masterina toimivan transmissioyksikön kytkentäpiiri voi lähettää sisäisen kommunikaatioväylän aikavälissä 6 asynkronisen 15 ohjausväylän tietojen summauspisteestä tulevaa dataa sisäiseen kommunikaatioväylään. Käytettävien bittien määrä riippuu asynkroniseen ohjausväylään liittyvien kanavien tehollisesta bittinopeudesta. Slave-asemassa olevien transmissioyksiköiden kytkentäpiirit vastaanottavat datan ja kytkevät omiin asynkronisen ohjausväylän summauspisteisiinsä. Aikavälissä 7 20 siirtosuunta on päinvastainen.

Ristikytkentää koskevien muutosten yhteydessä (esimerkiksi kytkettäessä ristikytkentälaitteeseen uusia transmissioyksiköitä) toimitaan sisäisen kommunikaatioväylän suhteen seuraavasti. Kun laitteisto on muuten toimintavalmis, , . 25 uutta ristikytkentää koskevat määritykset välitetään transmissioyksiköille, joissa kunkin transmissioyksikön toimintaa ohjaava mikroprosessori tallentaa ne kytkentäpiirien datamuistin ei-aktiiviseen taulukkoon ja ei-aktiiviseen osaan siinä muistissa, joka allokoi eri vastaanotinliitännöille tietyt ristikytkentäväylän lohkot. Tämän jälkeen master-yksikkö lähettää yhdessä sisäisen kommunikaatioväylän 30 kehyksessä käskyn vaihtaa sekä vastaanotinliitäntöjen lohkomäärityksiä että ristikytkentätaulukoita. Jos käytetään edellä kohdissa 1 ja 3 esitettyjä ennalta määrättyjä ajanjaksoja, lohkomääritykset vaihtuvat yhtäaikaisesti seuraavan kehyksen alussa koko järjestelmässä. Koska vielä tässä vaiheessa kunkin kytkentäpiirin datamuistissa on edellisten lohkomääritysten mukaista dataa, ei 35 taulukoita saa vielä vaihtaa. Tämän vuoksi taulukoiden vaihtumista on viivästetty yhdellä kehyksellä. Näin kumpikin operaatio osuu datavirtaan nähden samaan kohtaan, eikä väylän allokoinnin muuttaminen näy transmissiolaitteen ulkopuolelle mitenkään. Sisäisen kommunikaatioväylän kautta kaikkiin transmissioyksiköihin 21 103452 tuleva samanaikainen ohjaus varmistaa myös, että jos esimerkiksi yhdessä transmissioyksikössä havaitaan vika ristikytkentäväylälle kirjoittavassa driver-piirissä, siirtyminen varmennetulle väylälle voidaan tehdä siten, ettei alunperin kunnossa olleiden yksiköiden läpimenevään liikenteeseen tule bittivirheitä.

5

Selostuksessa esitetyt taajuusarvot sekä niistä johdettavat aikajaksot, kuten kehysajan pituus, aikavälin pituus ja niin edelleen ovat luonnollisesti esimerkinomaisia eikä niitä pidä ymmärtää keksinnön kannalta rajoittavina.

Claims (11)

103452

1. Väyläarkkitehtuuri ainakin kahden transmissioyksikön (200) välistä tiedonsiirtoa varten ristikytkentälaitteessa, joka käsittää transmissioyksiköitä (200), jotka on - varustettu rajapintasovituksen tekemiseksi ulkoisen transmissiojärjestelmän käyttä-5 män, kehyksiä käsittävän tiedonsiirtomuodon ja ristikytkentälaitteen sisäisen tiedon- siirtomuodon välillä ja - liitetty transmissioyksiköitä yhdistävään rinnakkaisväylään, tunnettu siitä, että transmissioyksiköt on järjestetty käyttämään mainitulla rinnakkaisväylällä kehysrakennetta, joka 10. käsittää ensimmäisen kokonaislukumäärän lohkoja (901), jotka koostuvat aikavä leistä (902, 903, 904) ja ovat toisistaan riippumatta osoitettavissa kukin vastaamaan tiettyä yhden transmissioyksikön kautta ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevaa yhteyttä kyseisen ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevan yhteyden kautta tulevan datan välittämiseksi kyseistä ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevaa yhteyt-15 tä vastaavassa lohkossa ja - käsittää lisäksi toisen kokonaislukumäärän aikavälejä ristikytkentälaitteen sisäisten tietojen välittämistä varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väyläarkkitehtuuri, tunnettu siitä, että 20. kukin lohko (901), joka on muista lohkoista riippumatta osoitettavissa vastaamaan tiettyä yhden transmissioyksikön kautta ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevaa yhteyttä, käsittää ainakin 32 aikaväliä (904) yhden ITU-T G.703/G704 El -kehyksen sisältämien tavujen välittämiseksi yhdessä lohkossa ja . - kehysrakenne on järjestetty toistumaan samanlaisena kehystaajuudella, joka on 25 sama kuin ITU-T G.703/G704 El -kehystaajuus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väyläarkkitehtuuri, tunnettu siitä, että kukin lohko (901), joka on muista lohkoista riippumatta osoitettavissa vastaamaan tiettyä yhden transmissioyksikön kautta ulkoisesta transmissiojärjestelmästä tulevaa yhteyt- : 30 tä, käsittää tarkistussummaosuuden (906) varmennuskoodin välittämistä varten, joka varmennuskoodi kuvaa lohkon sijaintia kehysrakenteessa ja lohkossa välitettävän datan sisältöä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väyläarkkitehtuuri, tunnettu siitä, että se 35 käsittää mainitun rinnakkaisväylän lisäksi sisäisen kommunikaatioväylän transmis- sioyksiköiden toiminnan ohjaamiseen liittyvien viestien välittämiseksi oleellisesti samanaikaisesti kaikille ristikytkentälaitteen sisältämille transmissioyksiköille. 103452

5. Menetelmä tiedonsiirtoa varten ainakin kahden transmissioyksikön (200) välillä ristikytkentälaitteessa, joka käsittää transmissioyksiköitä (200), jotka on - varustettu rajapintasovituksen tekemiseksi ulkoisen transmissiojärjestelmän käyttämän, kehyksiä käsittävän tiedonsiirtomuodon ja ristikytkentälaitteen sisäisen tiedon- 5 siirtomuodon välillä ja - liitetty transmissioyksiköitä yhdistävään rinnakkaisväylään, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa a) osoitetaan tietylle ensimmäiselle transmissioyksikölle ainakin yksi kokonainen lohko mainitulla rinnakkaisväylällä käytettävästä kehysrakenteesta, 10 b) tallennetaan mainitussa ensimmäisessä transmissioyksikössä yhden ulkoisen transmissiojäijestelmän käyttämän kehyksen verran ristikytkentälaitteeseen tulevaa dataa, c) kirjoitetaan b-vaiheessa tallennettu data mainittuun rinnakkaisväylään mainitun ensimmäiselle transmissioyksikölle osoitetun ainakin yhden kokonaisen lohkon ai- 15 kanaja d) luetaan c-vaiheessa kirjoitettu data mainitulta rinnakkaisväylältä ja tallennetaan se tietyssä toisessa transmissioyksikössä ristikytkennän tekemistä varten.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää li-20 säksi vaiheet, joissa - lasketaan mainitussa ensimmäisessä transmissioyksikössä tiettyyn rinnakkaisväylän kehysrakenteen lohkoon kirjoitettavasta datasta ja kyseisen lohkon sijaintia kehysrakenteessa tarkoittavasta koodista tietty tarkistussumma ja kirjoitetaan mainittu tarkistussumma samaan rinnakkaisväylän kehysrakenteen lohkoon kuin mainittu : 25 kirjoitettava data ja - lasketaan mainitussa toisessa transmissioyksikössä tietystä rinnakkaisväylän kehysrakenteen lohkosta luettavasta datasta ja kyseisen lohkon sijaintia kehysrakenteessa tarkoittavasta koodista tietty tarkistussumma ja verrataan sitä kyseisestä lohkosta luettuun tarkistussummaan kyseisestä lohkosta luetun datan oikeellisuuden 30 tarkastamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen transmissioyksikkö muuntaa ulkoisesta transmissiojärjestelmästä vastaanottamansa datan ITU-T G.703/G704 El -kehyksen kokoisiksi osiksi sekä tallen- 35 taaja kirjoittaa sille osoitetun ainakin yhden kokonaisen lohkon aikana rinnakkaisväylään yhden ITU-T G.703/G704 El -kehyksen verran dataa. 103452

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ristikytkentä-laitteen suorittaman ristikytkennän muuttamiseksi se käsittää vaiheet, joissa - välitetään muutettua ristikytkentää koskevat määritykset kaikille ristikytkentälait-teen käsittämille transmissioyksiköille ja 5. annetaan kaikille ristikytkentälaitteen käsittämille transmissioyksiköille oleellisesti samanaikaisesti komento saattaa muutettua ristikytkentää koskevat määritykset voimaan.

9. Solukkoradiojärjestelmän tukiaseman ristikytkentälaite, joka käsittää transmis-10 sioyksiköitä, jotka on - varustettu rajapintasovituksen tekemiseksi solukkoradiojärjestelmän transmissiojär-jestelmän käyttämän, kehyksiä käsittävän tiedonsiirtomuodon ja ristikytkentälaitteen sisäisen tiedonsiirtomuodon välillä ja - liitetty transmissioyksiköitä yhdistävään rinnakkaisväylään, 15 tunnettu siitä, että se on varustettu käyttämään patenttivaatimuksen 5 mukaista menetelmää tiedon siirtämiseksi transmissioyksiköiden välillä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ristikytkentälaite, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhdessä transmissioyksikössä testilähettimen ennalta määrättyjen testi- 20 signaalien lähettämiseksi missä tahansa mainitun ristikytkentäväylän kehysrakenteen aikavälissä.

11. Solukkoradiojärjestelmän tukiasemaverkko, joka käsittää tukiasemaohjaimen ja ainakin yhden tukiaseman sekä niitä yhdistävän transmissiojärjestelmän, tunnettu : 25 siitä, että se käsittää mainitussa tukiasemassa ristikytkentälaitteen, joka on varustettu käyttämään patenttivaatimuksen 5 mukaista menetelmää tiedon siirtämiseksi ristikytkentälaitteen käsittämien transmissioyksiköiden välillä. 25 103452