FI103237B - Menetelmä ja laite signaalitietojen ulkoisen detektoinnin estämiseksi - Google Patents

Description

103237

Menetelmä ja laite signaalitietojen ulkoisen detektoinnin estämiseksi Sätt och anordning for hindrande av extern detektering av signalinformation 5 Tämän keksinnön kohteena ovat menetelmä ja laitteet videosignaaleissa olevien signaalitietojen ulkoisen detektoinnin estämiseksi, joita esiintyy näyttöyksikössä tai vastaavassa yksikössä ja jotka emittoidaan siitä sekä jotka muodostuvat olennaisesti 10 peräkkäisistä kuva- tai osakuvasignaaleista, joista kukin muodostuu olennaisesti peräkkäisistä linjasignaaleista.

Näyttöyksiköt on laajalle levinneitä komponentteina jäijestelmissä, esim. tietojenkäsittely-yksiköissä, joissa käsitellään luottamuksellisia tietoja ja joihin niitä tallenne-15 taan. Sama koskee näyttöyksiköitä vastaavia yksiköitä, esim. matriisikiijoittimia.

Näissä yksiköissä esiintyvät videosignaalit, jotka sisältävät radiotaajuuskomponentteja, emittoidaan, ja ne voidaan tavoittaa etäisyyden päästä itse näyttöyksiköstä. Tällaisen detektoinnin avulla tiedot voidaan suhteellisen yksinkertaisesti välittää eteenpäin toiseen näyttöyksikköön. Jos ajatellaan asiaa kaupalliselta ja juridiselta kannalta siten, että 20 tällaiset tiedot eivät pääse muiden tietoon, on yritetty joko heikentää emittointia tai muuttaa sitä siten, että tietojen detektointia vaikeutetaan tai se tehdään mahdottomaksi.

Toinen menetelmä videosignaalien emittoitumisen vähentämiseksi koskee sitä, että kysymyksessä oleva laite kapseloidaan tai vaijostetaan siten, että emittoituneiden 25 signaaleiden signaalivoimakkuudesta tulee riittämätön niiden detektoimiseksi. Tämä on kuitenkin erittäin kallis ratkaisu.

. . Toinen tunnettu menetelmä koskee sitä, että valkoisen kohinan muodossa oleva häiriösignaali lähetetään varsinaisen laitteen ympärille. Tämän myötä vaikeutetaan 30 luonnollisesti mukanakuuntelua, mutta on kuitenkin mahdollista detektoida videosig-naalitietoja edistyksellisen tietokoneanalyysin avulla. Tämä tekniikka voi myös luoda useampia ongelmia kuin se ratkaisee, koska lähetetyt häiriösignaalit voivat vaatia 2 103237 sellaisen tehon, että radiohäiriönormit ylittyvät ja sen lisäksi muut lähellä olevat laitteet sulkeutuvat.

On edelleen tunnettua, että valkoisen kohinan sijasta lähetetään häiriösignaali, jolla on S videosignaalien ominaisuuksia vastaavia ominaisuuksia. Tällöin voimassaolevat radiohäiriönormit voidaan säilyttää, ja videosignaalitietojen detektointi voidaan tehdä hyvin vaikeaksi.

Alussa mainitun tyyppisestä menetelmästä on siis tunnettua emittoida ainakin pseu-10 dosatunnaisbittisignaalisaijan muodossa oleva valesignaali, jolla on videosignaalien ominaisuuksia vastaavia ominaisuuksia.

j Tämän menetelmän toteuttamiseen tarkoitetut laitteet käsittävät generaattorin valesig- | naalin kehittämiseksi sekä generaattorin syöttämän antennin valesignaalin emittoimisek- 15 si.

Tämän keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on parantaa edelleen alussa mainitun tyyppisiä menetelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan reaalisesti estää kaikenlainen videosignaaleissa olevien signaalitietojen ulkoinen detektointi.

20 Tämän keksinnön mukaisesti videosignaaleissa olevien ulkoisten signaalitietojen « havainnointia voidaan vaikeuttaa lisäksi siten, että valesignaalia myös syötetään ulkoisella virtahuoltojohtimella videosignaalipiirit sisältävään yksikköön.

25 Huolimatta siitä, että videosignaalipiirit ovat tavanomaisesti erillään alipäästösuotimen ' . virtahuoltojohtimesta, videosignaalit voidaan kuitenkin johtaa ulos virtahuoltojohtimelle, esim. verkkokytkentään, ja sitä myötä videosignaaleissa olevat signaalitiedot voidaan imaista esim. ulkoisille johtimille, jotka on yhdistetty virtahuoltojohtimeen, Virtahuolto-johdin voi myös alempien taajuuksien yhteydessä toimia osana ulossäteilevää rakennet-30 ta, jos näyttöyksikön virtahuoltosuodatus on suoritettu riittämättömästi. Tämä on 3 103237 hyvin tavallista kaupallisten päätelaitteiden yhteydessä. Videosignaaleiden emissio voi siis tapahtua virtahuoltojohtimesta.

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla eliminoidaan mahdollisuus detektoida videosig-5 naaleissa olevat signaalitiedot. Tämä saavutetaan virtahuoltosuotimien kaskadikytkennän avulla. Videosignaalit suodatetaan näin ollen kaksi kertaa, kun taas valesignaali suodatetaan ainoastaan yhden kerran. Videosignaalit vaimennetaan siis murto-osaan kyseessä olevan valesignaalin tehosta.

10 Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi keksinnön mukainen laite voi olla tunnettu siitä, että generaattori valesignaalin kehittämiseksi on myös kytketty ulkoiseen virtahuoltojohtimeen sekä videosignaalipiirit sisältävään yksikköön valesignaalin syöttämiseksi tälle johtimelle.

15 Tämän keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan valesignaali, joka aikaisempaan tekniikan tasoon nähden vaikeuttaa lisäksi videosignaaleissa olevien tietojen detektointia.

Videosignaaleissa olevien tietojen detektoimiseksi vaaditaan tarkemmin sanottuna ensiksikin se, että detektiopiirit voidaan synkronoida videosignaaleiden kanssa ja toiseksi 20 se, että detektoituja, synkronoituja videosignaaleita voidaan käsitellä siten, ettei informaatiosisältöä voida tulkita.

Tämän keksinnön kolmantena tavoitteena on tämän vuoksi saada aikaan valesignaali, joka vaikeuttaa sekä videosignaaleiden synkronointia että tulkintaa.

25 Tämän keksinnön myötä saavutetaan myös ko. tavoite alussa mainitun tyyppisen menetelmän avulla siten, että pseudosatunnaissaijan tai -Saijojen bittitaajuuksia muunnellaan. Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitetussa laitteessa käytetään hyväksi ohjausyksikköä pseudosatunnaissaijan tai -Saijojen bittitaajuuden 30 vaihtelemiseksi.

4 103237

Bittitaajuutta tai -taajuuksia vaihdellaan tässä yhteydessä suositeltavasti taajuudella, joka on ainakin suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin videosignaaleiden juovataajuus.

Bittitaajuuden tai bittitaajuuksien tulee edelleen erota toisistaan, mutta olla samaa 5 suuruusluokkaa kuin videosignaaleiden kuva-alkiotaajuus.

Jotta videosignaaleiden tulkintaa voidaan edelleen vaikeuttaa, pseudosatunnaissignaalisar-ja tai -saijat voivat muodostua suositeltavasti useista osasignaalisaijoista, joilla on kuva-tai osakuvaperiodien välillä vaihteleva ajanpituus. Tätä tarkoitusta varten keksinnön 10 mukaisessa laitteessa pseudosatunnaisgeneraattori voi muodostua maksimaalisesti pitkittäiskytketystä siirtorekisteristä, jolla on muutettava maksimaalipituus.

Sen välttämiseksi, että johonkin suuntaan videopiirit sisältävästä yksiköstä on helpompi detektoida videosignaaleissa olevat tiedot, valesignaali tulee emittoida olennai-15 sesti samalla intensiteetillä kaikkiin suuntiin. Jos käytetään useita pseudosatunnaissig-naalisaijoja, se voidaan saada helpommin aikaan yhdellä antennilla kuin useammilla, välimatkan päässä toisistaan olevilla antenneilla, minkä vuoksi keksinnön mukaisesti pseudosatunnaisbittisignaalisaijat yhdistävä piiri voi olla suositeltavasti kytketty generaattorin ja antennin välille.

20

Suositeltava antenni käsittää siinä tapauksessa, että keksinnön mukainen laite muodostaa erillisen, olemassaolevamaan näyttöyksikköön tai vastaavaan yksikköön yhdistettävän yksikön, kaksi antennielementtiä, joista toisella on maadoitustason toiselta puolelta ulospäin suuntautuneen ja laajennetun vakaimen muoto, jolla on toisiinsa nähden 25 vastakkaiset ja maadoitustasoon nähden kohtisuorat pinnat, ja toinen on pyöreästi vakaimen ympäri ja maadoitustason kanssa rinnakkaiseen tasoon jäljestetty dipoli.

Keksinnön mukainen laite voi kuitenkin myös muodostaa osan näyttöyksiköstä tai toisesta videosignaalipiirejä sisältävästä yksiköstä, jolloin antenni voi käsittää 30 syöttöjohdossa olevan johtimen, joka johtaa videosignaalit näyttöön, tai yhden tai useamman johtimen, jotka on suositeltavasti asetettu syöttöjohtoa pitkin, joka johtaa 5 103237 videosignaalit esim. näyttöön, tai tasapainotetun siirtojohtimen, joka on asetettu sanottua videosignaalin johtavaa syöttöjohtoa pitkin, tai valesignaalia emittoivan koaksiaalijohti-men, joka on myös suositeltavasti asetettu sanottua videosignaalia johtavaa syöttöjohtoa pitkin.

5

Mainittakoon lopuksi, että keksinnön paras vaikutus saavutetaan yhdistämällä keksinnön ylläkuvatut erilaiset piirteet.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin. Kuvio 1 10 on lohkokaavio tavanomaisesta näyttöyksiköstä, joka on varustettu siihen kuuluvilla piireillä. Kuvio 2 on kaavio, jossa esitetään taajuuskiijo tavanomaisesta näyttöyksiköstä emittoituvista signaaleista. Kuvio 3 on lohkokaavio tämän keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuodosta. Kuvio 4 on lohkokaavio tämän keksinnön mukaisen laitteen toisesta suoritusmuodosta. Kuvio 5 on piirikaavio kuvion 4 mukaiseen laitteeseen 13 sisältyvästä oskillaattorista ja modulaattorista. Kuviossa 6 esitetään kaaviomaisesti useiden keksinnön mukaisesta laitteesta tulevien lähtösignaaleiden yhteenkytkenta. Kuvioissa 7-9 esitetään keksinnön mukainen suositeltava antennijäijestely. Kuviossa 10 esitetään vaihtoehtoinen antenni. Kuviossa 11 esitetään toisenlainen antennijäijestely.

20 Kuviossa 1 esitetty, tavanomainen näyttöyksikkö käsittää katodisädeputken 10 sekä siihen kuuluvat poikkeutusnavat 11, 12 ja pyyhkäisygeneraattorin 13. Tulopuolella näyttöyksikkö käsittää tietorekisterin 14, merkkityyppisen muistin 15 ja rinnakkaissar-jamuuntimen 16. Kuva-alkiokellogeneraattori 17 on yhdistetty jakajan 18 välityksellä sekä tietorekisteriin 14 että muuntimeen 16 ja on sen lisäksi yhdistetty suoraan 23 sanottuun muuntimeen 16. Näyttöyksikkö 19 on yhdistetty myös suoraan generaattorin . 17 lähtöön ja on vuorostaan yhdistetty pyyhkäisygeneraattoriin 13 sen ohjaamiseksi.

9

Tietorekisteri 14 ottaa vastaan merkkitietoväylällä tietoja, jotka koskevat niitä merkkejä, jotka näkyvät näytöllä, ja se siirtää nämä tiedot merkkityyppiseen muistiin 15, 30 joka jokaiselle merkkijonolle, joka esitetään näytöllä, luo rinnakkaisten bittisignaalei-den peräkkäisen sarjan, jotka yksi toisensa jälkeen syötetään rinnakkaissarjamuuntimel- 9 6 103237 le 16. Jokaiselle linjalle, jonka pyyhkäisygeneraattori saa aikaan näytölle 10, muunnin 16 antaa bittisignaalisaijan, jolla on merkkirivin merkkien varsinaisia osia vastaava bittimalli. Tämä muuntimesta 16 lähtevä lähtösignaali syötetään vahvistimien kautta katodisädeputkeen 10 tämän elektronisäteen intensiteettimodulointia varten.

5

Johtimella 20 olevat signaalit, jotka yhdistävät rinnakkaissaijamuuntimen 16 katodisädeputkeen 10, toimivat käytännössä antennina ja emittoivat siis ne radiotaajuuksiset videosignaalit, jotka syötetään sen läpi.

10 Kuva-alkiokellogeneraattorin 17, jonka taajuuden määrää näyttöyksikön linjataajuus ja kuvaelementtien lukumäärä per linja, antama kellosignaali jaetaan jakajassa 18 merkki-kellotaajuuteen, ja kuva-alkiosignaali sekä merkkikellosignaali ohjaavat videosignaalin syöttöä rinnakkaissaijamuuntimesta 16. Näyttöohjausyksikössä 19 kuva-alkiokellosig-naali jaetaan edelleen sopiviin taajuuksiin pyyhkäisygeneraattorin 13 ohjaamiseksi.

15

Johtimella 20 oleva videosignaali sisältää kaikki ne tiedot, jotka esitetään näyttöyksikön näytöllä, ja nämä tiedot toistetaan joka kerta, kun elektronisäde pyyhkäisee näytön yli, tyypillisesti 50-70 kertaa sekunnissa. Videotiedot perustuvat lisäksi merkki-muotoon ja sisältävät tätä myötä enemmän tietoja kuin vähimmät sellaiset tiedot, 20 jotka vaaditaan merkin tunnistamiseksi. Tällöin on myös suhteellisen mahdollista detektoida myös välimatkan päästä näyttöyksiköstä niissä radiotaajuuksisissa signaaleissa oleva tietosisältö, jotka emittoidaan esimerkiksi johtimesta 20. Näillä signaaleilla voi olla sellainen taajuuskiijo, joka on esitetty kuviossa 2.

25 Jotta voidaan vaikeuttaa johtimesta 20 mutta myös videosignaalipiirien muista osista Ί j - emittoitujen videosignaaleiden ulkoista detektointia, ainakin yhden pseudosatunnaisbit- - - tisignaalisaijan muodossa oleva valesignaali, jolla on videosignaaleiden ominaisuuksia vastaavia ominaisuuksia, emittoidaan näyttöyksiköstä. Tätä tarkoitusta varten voidaan ! sinänsä tunnetulla tavalla jäljestää toinen merkkityyppimuisti 15’ ja toinen rinnakkais-30 saijamuunnin 16’, joita ohjaavat samat signaalit kuin yksikköjä 15 ja 16, ja antennina vaikuttava johdin 20’ voidaan yhdistää muuntimen 16’ lähtöön.

7 103237

Kuviossa 2 esitetään tarkemmin sanottuna suhteellinen amplitudi eri taajuuksilla emittoitua videosignaalia varten. Tässä kiijossa oleva särösisältö johtuu videosignaalin bittitasojen välisistä nopeista siirtymistä, jotka on ohjattu kuva-alkiokellogeneraattorin 17 ajassa, joka on tavallisesti kideohjattu oskillaattori, joka toimii alueella 10-30 MHz.

5 Generaattorin 17 oskillointitaajuutta on merkitty kiijaimella f kuviossa 2, josta käy ilmi, että tähän taajuuteen johtavat säröt ovat videosignaalissa olevien bittien välisistä jyrkistä sivuista johtuen voimakkaita. Eri harmonisten taajuuksien väliset signaalitaajuudet taajuuteen f nähden johtuvat mm. moduloinnista, jota tapahtuu merkkitaajuudella.

10 Jotta voidaan vaikeuttaa johtimessa 20 esiintyvissä signaaleissa olevien tietojen ulkoista detektointia, generaattorin 15’, 16’ luomalle valesignaalille annetaan tämän vuoksi ominaisuuksia, jotka vastaavat videosignaaleiden ominaisuuksia.

Ylläkuvatun generaattorin käyttämisestä huolimatta, joka luo valesignaalin, on osoittau- 15 tunut, että on mahdollista detektoida ulkoisesti näyttöyksikössä esiintyvissä videosignaaleissa olevia tietoja. Keksinnön ensimmäisen piirteen mukaisesti tällaista detektointia voidaan vaikeuttaa lisäksi syöttämällä valesignaali myös ulkoisella virtahuoltojohtimel-la videosignaalipiirit sisältävään yksikköön, kuten esim. kuviossa 3 on esitetty.

20 Kuviossa 3 esitetään tarkemmin sanottuna sekä se, että keksinnön mukainen laite muodostaa erillisen, olemassaolevaan yksikköön yhdistettävän yksikön sekä se, että keksinnön mukainen laite muodostaa osan näyttöyksiköstä, ts. sisällytetään siihen jo valmistuksen yhteydessä. Ensimmäisessä tapauksessa näyttöyksikköä on merkitty kiijaimella A, kun taas viimeksimainitussa tapatuksessa sitä on merkitty kiijaimella A’.

25 Keksinnön mukaista laitetta on molemmissa tapauksissa merkitty kiijaimella B. Gene-. raattoria valesignaalin luomiseksi on merkitty kiijaimella C, alipäästö-tyyppistä verkkosuodinta kiijaimella D, generaattoriin C yhdistettyä antennia kiijaimella E ja näyttöyksikön virransyöttöliitäntää kiijaimella F.

30 Kuten kuviosta 3 käy ilmi, videosignaalipiirien virransyöttö tapahtuu keksinnön mukaisen laitteen välityksellä. Valesignaaligeneraattori C on tällöin jäljestetty syöttä- » 8 103237 mään valesignaalin sekä antenniin E että verkkosuotimen D kautta virransyöttöliitän-tään F. Huolimatta siitä vaimennuksesta, jonka valesignaali aiheuttaa verkkosuotimessa D, valesignaalille voidaan antaa olennaisesti korkeampi teho kuin niille videosignaaleille, jotka vuotavat videosignaalipiireistä keksinnön mukaisen laitteen B kautta virransyötto-5 johtimelle F. Virransyöttöjohtimeen F syötettyä kokonaistehoa voidaan tällöin pienentää tai suurentaa korkeintaan yhtä suureksi kuin aikaisempi, ilman tätä keksintöä tälle johtimelle syötetty teho.

Huomautettakoon tässä yhteydessä, että jos laite B muodostaa erillisen yksikön, 1 10 näyttöyksiköllä A on oma verkkosuodin, joka vaimentaa myös luonnollisesti videosig- naaleita.

' Kuviossa 4 esitetty keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuoto, joka voidaan suositelta- vasti yhdistää kuvion 3 mukaisen suoritusmuodon kanssa, luo kolme pseudosatunnaisbit-15 tisignaalisaijaa, joilla on videosignaaleiden ominaisuuksia vastaavia ominaisuuksia. Kolme satunnaisgeneraattoria 21-23, joista kukin voi muodostua esim. pitkittäiskytketys-* tä siirtorekisteristä, luo nämä kolme pseudosatunnaisbittisignaalisaijaa, joilla on L bittitaajuudet fl, f2 ja f3 tässä jäijestyksessa, jotka ovat oskillaattoreiden 24-26 : määrittämiä. Oskillaattorit 24-26 on yhdistetty vastaaviin satunnaisgeneraattoreihin 21- ; 20 23 kukin taajuusmodulaattorinsa 27-29 kautta. Nämä modulaattorit moduloivat vastaavi en oskillaattoreiden 24-26 lähtösignaalin taajuudella, suositeltavasti näyttöyksikön linja-taajuudella siten, että modulaattorit on yhdistetty synkronointipiiriin 30, jonka lähtösig-; naalilla on linjataajuus. Tämä saadaan tarkemmin sanottuna aikaan tunnistussilmukan 31 avulla, joka tunnistaa katodisädeputken poikkeutusnavoissa olevat signaalit ja asettaa 25 synkronointipiiriin vastaavan jännitteen. Tästä synkronointipiiri 30 johtaa linjataajuuden r ____ ja syöttää siis signaalin tällä taajuudella modulaattoreiden 27-29 modulointituloihin • sekä jakajaan 32, jonka lähtö on yhdistetty satunnaisgeneraattoreiden 21-23 palautustu-loon. Satunnaisgeneraattoreiden 21-23 lähdöt on yhdistetty vahvistimien 33-35, sovi- ' tusyksiköiden 36-38, kaapeleiden 39-41 ja lisäksi sovitusyksiköiden 42-44 välityksellä 30 antenneihinsa 45-47.

* 9 103237

Oskillointitaajuuksien fl, f2 ja O tulee olla samaa suuruusluokkaa kuin videosignaalei-den kuva-alkiotaajuus, mutta niiden ei tarvitse olla stabiileja. Jos kuva-alkiotaajuus on 30 MHz, taajuudet fl, £2 ja f3 voivat olla esim. 25, 28 ja 32 MHz tässä jäijestyksessä. Modulaattoreiden 27-29 avulla vaihdellaan siis satunnaisgeneraattoreita 21 -23 käyttävien 5 signaaleiden taajuuksia, ja tämän vaihtelun ei tarvitse tapahtua videosignaaleiden linjataajuudella vaan suositeltavasta taajuudella, joka on ainakin suunnilleen samaa suuruusluokkaa.

Taajuusvaihtelusta tai moduloinnista johtuen taajuuskiijo niille signaaleille, jotka 10 lähetetään antenneista 45-47, ei ole enää puhdas linjakiijo vaan enemmän tai vähemmän jatkuva linjakiijo. Tämä kiijo estää tehokkaasti emittoitujen videosignaaleiden ulkoisen detektoinnin. Tämän lisäksi vaikeutetaan vaihelukitusta valesignaalia kohti sen poissuodattamiseksi edelleen.

15 Jakaja 32 luo synkronointipiiristä 30 tulevan taajuussignaalin taajuusjaon avulla kuva-tai osakuvasynkronointisignaalin kanssa synkronoidun signaalin. Valesignaali synkronoituu tämän vuoksi videosignaaleiden kanssa ja toistuu kuva- tai osakuvaperiodin kanssa. Valesignaali muutetaan keksinnön mukaisesti kuva- tai osakuvaperiodista seuraavaan samanaikaisesti, kun vastaava videosignaali muutetaan. Tämän voidaan saada aikaan 20 esimerkiksi siten, että maksimaalisesti pituuskytketyt siirtorekisterit, jotka muodostavat satunnaisgeneraattorit 21-23, varustetaan muutettavalla maksimaalipituudella, jolloin « muuttamista voidaan ohjata tietorekisteristä 14.

Korostettakoon, että valesignaalista puuttuu hyvinmääritettyjä linja- ja kuvasynkronoin- 25 tipulsseja, ja tämän vuoksi sillä on suuremman tehonsa vuoksi suurempi kuin tai . suunnilleen yhtä suuri teho kuin videosignaalilla, ja sen epäsäännöllisyys vaikeuttaa « huomattavasti videosignaalin tietojen välttämättömän synkronoinnin ulkoista detektoin-tia.

« 10 103237

Huomautettakoon myös, että oskillaattoreiden 24-26 taajuuksien keksinnön mukaan suoritetun muuttamisen tai moduloinnin ei tarvitse olla jatkuvaa, vaan se voi sisältää hyppyjä tai epäjatkuvuuksia.

5 Kuviossa 5 esitetään piirikaavio esimerkiksi oskillaattorin 24 ja modulaattorin 27 yhdistelmä. Kuten kuviosta käy ilmi, se on suhteellisen tavanomainen oskillaattoripiiri, johon sisältyy varistoridiodi 48, jonka kapasitanssi on tunnetulla tavalla jänniteriip-puvainen ja siihen vaikuttaa synkronointipiiristä 30 tuleva signaali. Varistoridiodin 48 kapasitanssimuutosten johdosta kuviossa 5 esitetyn oskillaattorin lähtösignaalin taajuus 10 muuttuu, jota käytetään satunnaisgeneraattorin 21 kellosignaalina.

j On olennaista, että valesignaali emittoidaan olennaisesti samalla intensiteetillä kaikkiin suuntiin. Tällöin vältetään se, että johonkin suuntaan videopiirit sisältävästä yksiköstä on helpompi detektoida videosignaaleissa olevat tiedot. Useiden pseudosatunnaisbit-15 tisignaalisaijojen yhteydessä tämä voidaan saada aikaan helpommin yhdellä antennilla kuin useilla välimatkan päässä toisistaan olevilla antenneilla, minkä vuoksi pseu-dosatunnaisbittisignaalisaijat yhdistävä piiri, esim. kuviossa 6 esitetty vastusverkko, voi olla kytketty suosi tel tavasti generaattorin ja antennin välille.

| 20 Jos keksinnön mukainen laite muodostuu näyttöyksiköstä tai muunlaisesta videosignaa- lipiirit sisältävästä yksiköstä, antenni voidaan asettaa suositeltavasti syöttöjohtoa 20 pitkin (kuvio 1) siten, että valesignaali emittoidaan olennaisesti samalla tavalla kuin : videosignaalit. Antennina valesignaalille voidaan siis käyttää yhtä tai useampaa johdinta, jotka on asetettu suositeltavasti videosignaalia johtavaa syöttöjohtoa pitkin. 25 Sanotut johtimet voidaan suositeltavasti kierukkakäämittää videosignaalin johtavan syöttöjohdon ympäri. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kuviossa 10 esitettyä siirtojoh-dinta. Myös tässä tapauksessa siirtojohdin asetetaan suositeltavasti videosignaalin johtavaa syöttöjohtoa pitkin. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lisäksi emittoivaa koak-siaalijohtoa, ts. koaksiaalijohtoa, jolla on sitä pitkin aukot suojustimessa. Suositeltavim-30 man järjestely pitäisi olla kuviossa 11 esitetty järjestely. Siinä lähtösignaali syötetään generaattorista C esimerkiksi kuvion 6 mukaisen vastusverkon kautta syöttöjohtoon 20", • m 9 103237 n kuten koaksiaalikaapeliin, jonka pää on virtamuuntajan välityksellä kytketty syöttöjoh-dossa 20 olevaan toiseen johtimeen tämän lähinnä muunninta 16 olevaan päähän, suositeltavasta suojustimeen, jolloin syöttöjohto 20 muodostuu koaksiaalikaapelista. Virtamuuntaja voi muodostua syöttöjohdon 20 sulkevasta ferriittisydämestä, jonka 5 avulla syöttöjohdon 20H johtimen päädyt on kytketty yhteen. Tällöin valesignaali käyttää täysin samaa syöttöjohtoa, kuin videosignaali, jota häiritään.

Jos keksinnön mukainen laite muodostaa erillisen, olemassaolevaan näyttöyksikköön tai vastaavaan yksikköön yhdistettävän yksikön, suositeltavalla valesignaalin antennilla on 10 ulkomuoto, jota on havainnollistettu kuvioissa 7-9. Tämä antenni käsittää tarkemmin sanottuna kuparista valmistetun antennielementin 49, jolla on maadoitustason 50 toiselta puolelta ulospäin suuntautuneen ja laajenevan vakaimen muoto, jolla on toisiinsa nähden vastakkaiset ja maadoitustasoon nähden kohtisuorat pinnat. Toinen elementti on tavanomainen dipoli 51, joka on esitetty kuviossa 9 ja jolla on kaksi kupariliuskaa. Kuten 15 kuviosta 7 käy ilmi, nämä kupariliuskat on jäljestetty pyöreästi vakaimen 49 ympäri maadoitustason 50 kanssa rinnakkaiseen tasoon ja tämä tarkemmin sanottuna lieriömäiselle tuelle 55, esim. muoviputkelle. Tähän muoviputkeen mahtuu elementti 49 ja se on yhdistetty pohjalaattaan 52, joka muodostuu myös muovista, jonka alapuolelle esimerkiksi kuparikaivon muodossa oleva maadoitustaso 50 on jäljestetty. Kuten kuviossa 7 on 20 esitetty, tämä antenni voi olla yhdistetty tunnistuskierukan 31 kanssa, joka voi olla käämitty välimatkan päähän maadoitustason 50 alapuolelle asennetulle kelan sydämet-le. Kapseli 53 voi sulkea sisäänsä tunnistuskierukan ja lukko 54 voi sulkea putken 51 yläpään.

25 Kuvattu antenni on suositeltava sekä yksinkertaisuutensa vuoksi että sen vuoksi, että se antaa valesignaalin aivan olennaisesti isotrooppisen emission. Kuten on kuvattu, se *' voidaan lisäksi lopuksi yksinkertaisella tavalla yhdistää tunnistuskierukan 1 kanssa.

Keksintö ei rajoitu ylläkuvattuihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan, kuten alan 30 asiantuntija havaitsee, muunnella seuraavien patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkiksi 12 103237 satunnaisgeneraattoreiden lukumäärä voi olla toinen kuin mainittu lukumäärä, ja laite voidaan yleensä koota kuvattuja yksiköitä vastaavista yksiköistä.

]

Claims (17)

103237

1. Menetelmä videosignaaleissa olevien signaalitietojen ulkoisen detektoinnin estämiseksi, joita esiintyy näyttöyksikössä tai vastaavassa yksikössä olevissa videosignaalipii- 5 reissä ja jotka emittoidaan siitä sekä jotka muodostuvat olennaisesti peräkkäisistä kuva-tai osakuvasignaaleista, joista kukin muodostuu olennaisesti peräkkäisistä linjasignaa-leista, jolloin ainakin yhden pseudosatunnaisbittisignaalisaijan muodossa oleva valesig-naali, jolla on videosignaaleiden ominaisuuksia vastaavia ominaisuuksia, emittoidaan videosignaaleiden ohella, tunnettu siitä, että valesignaali syötetään myös 10 ulkoisella virtahuoltojohdolla videosignaalipiirit sisältävään yksikköön ja/tai että pseu-dosatunnaisbittisignaalisaijan tai -Saijojen bittitaajuuksia vaihdellaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pseudosatun-naisbittisignaalisaijalle tai -Saijoille annetaan bittitaajuuksia, jotka eroavat videosignaalin 15 kuva-alkiotaajuudesta mutta ovat samaa suuruusluokkaa kuin se.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pseu-dosatunnaisbittisignaalisaijan tai -Saijojen bittitaajuuksia vaihdellaan taajuudella, joka on ainakin suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin videosignaalin linjataajuus. 20

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, jossa pseudosatunnaisbittisig-naalisaijalle ja jokaiselle sellaiselle Saijalle annetaan videosignaaleiden kuva- tai kuva-alkioperiodiajan kanssa yhteensopiva ajanpituus ja nollasta eroava yksikkökeskiarvo ja jossa se muodostuu useista osasignaalisaijoista, tunnettu siitä, että osasignaalisar- 25 jojen ajanpituutta vaihdellaan jokaisen kuva- tai osakuvaperiodin aikana.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pseudosatunnaisbittisignaalisaija tai -Saijat muodostuvat useista osasignaaleista, joilla on kuva- tai osakuvaperiodien välillä vaihteleva ajanpituus. 30 103237

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että useiden pseudosatunnaisbittisignaalisaijojen ollessa kyseessä ne yhdistetään ennen emittointia.

7. Laite videosignaaleissa olevien signaalitietojen ulkoisen detektoinnin estämiseksi, joita esiintyy näyttöyksikössä (A, A’) tai vastaavassa yksikössä olevissa videosignaali-piireissä ja jotka emittoidaan siitä sekä jotka muodostuvat olennaisesti peräkkäisistä kuva- tai osakuvasignaaleista, joista kukin muodostuu olennaisesti peräkkäisistä linjasignaaleista, joka laite käsittää generaattorin (C: 21-26) ainakin yhden pseudosatun-10 naisbittisignaalisaijan muodossa olevan valesignaalin luomiseksi, jolla on videosignaalien j ominaisuuksia vastaavia ominaisuuksia, sekä generaattorin syöttämän antennin (E) valesignaalin emittoimiseksi, tunnettu siitä, että generaattori (C) on kytketty ] myös ulkoiseen virtahuoltojohtoon (F) videosignaalipiirit sisältävään yksikköön (A, A’) valesignaalin syöttämiseksi tällä johdolla ja/tai että laite käsittää ohjausyksikön 15 (27, 29) pseudosatunnaisbittisignaalisaijan tai -Saijojen bittitaajuuden vaihtelemiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että se muodostaa osan näyttöyksiköstä (A’).

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on erillinen, näyttöyksikköön (A) yhdistettävä yksikkö (B, E). : 10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausyk sikkö (27-29) on jäljestetty vaihtelemaan pseudosatunnaisbittisignaalisaijan tai -Saijojen 25 bittitaajuutta taajuudella, joka on ainakin suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin videosignaalin linjataajuus.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (27-29) on taajuusmodulaattori. 30 103237

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että generaattori (21-26) on jäljestetty luomaan pseudosatunnaisbittisignaalisaijan tai -saijat, joilla on vastaavia useita bittitaajuuksia, jotka eroavat videosignaalin kuva-alkiotaajuudesta mutta ovat samaa suuruusluokkaa kuin se. 5

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että generaattori käsittää pseudosatunnaisgeneraattorin (21-23) jokaista luotua pseudosatunnaisbit-tisignaalisaijaa varten, joka pseudosatunnaisgeneraattori on jäljestetty luomaan pseu-dosatunnaisbittisignaalisaijansa useista osasignaalisaijoista, joilla on kuva- tai osakuvape- 10 riodien välillä vaihtelevan ajanpituus.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että pseudosatunnaisgeneraattori (21-23) muodostuu maksimaalisesti pitkittäiskytketystä siirtorekisteristä, jolla on muutettava maksimaalipituus.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 7-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että useiden pseudosatunnaisbittisignaalisaijojen ollessa kyseessä nämä yhdistävä piiri (kuvio 6) on kytketty generaattorin ja antennin välille.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 7-15 mukainen laite, tunnettu siitä, että se muodostaa erillisen, olemassaolevaan näyttöyksikköön (A) tai vastaavaan yksikköön yhdistettävän yksikön (C, E) sekä että generaattori (C) on kytketty kahteen antenniele-menttiin (49, 51), joista toisella (49) on maadoitustason toiselta puolelta ulospäin suuntautuneen ja laajennetun vakaimen muoto, jolla on toisiinsa nähden vastakkaiset ja 25 maadoitustasoon nähden kohtisuorat pinnat, ja toinen (51) on pyöreästi vakaimen ympäri ja maadoitustason kanssa rinnakkaiseen tasoon jäljestetty dipoli.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 7-15 mukainen laite, tunnettu siitä, että se muodostaa osan näyttöyksiköstä sekä että generaattori (C) on kytketty syöttöjohdossa 30 (20) olevaan johtimeen, joka johtaa videosignaalit näytölle, tai yhteen tai useampaan johtimeen, jotka on asetettu suositeltavasti syöttöjohtoa (20) pitkin, joka johtaa videosig- 103237 naalit näytölle, tai tasapainotettuun siirtojohtimeen (kuvio 10), joka on asetettu suositel-tavasti sanottua, videosignaaleita johtavaa syöttöjohtoa pitkin, tai valesignaalin emittoivaan koaksiaalijohtimeen, joka on asetettu suositeltavasti sanottua videosignaalit johtavaa syöttöjohtoa (20) pitkin. 5 * 103237