FI103004B

FI103004B - Menetelmä IN-puhelun ohjaamiseksi

Info

Publication number: FI103004B
Application number: FI961361A
Authority: FI
Inventors: Vesa Tiainen
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1996-03-25
Filing date: 1996-03-25
Publication date: 1999-03-31
Also published as: EP0885534A1; CA2249414A1; JP2000507414A; RU2181931C2; US6101250A; AU2162197A; AU722752B2; WO1997036431A1; FI961361A; CN1214841A; FI961361A0; FI103004B1; BR9708338A

Description

103004

Menetelmä IN-puhelun ohjaamiseksi

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukainen menetelmä puheluyrityksen ohjaami seksi älyverkkoa käyttämällä.

Telekommunikaation nopea kehitys on tehnyt mahdolliseksi sen, että operaattorit voivat tarjota käyttäjille monia eri tyyppisiä palveluja. Kehittyneitä palveluita 10 tarjoavaa verkkoarkkitehtuuria kutsutaan älyverkoksi, josta käytetään yleisesti lyhennettä IN (Intelligent Network) . Älyverkkoarkkitehtuuria voidaan soveltaa useimpiin tietoliikenneverkkoihin, kuten kytkentäisiin puhelinverkkoihin PSTN (Public Switched Telephone Network), matka-15 viestin- ja pakettikytkentäisiin verkkoihin PSPDN (Packet Switched Public Data Network) sekä ISDN- ja B-ISDN-verk-koihin (Integrated Services Digital Network, Broadband-ISDN). Verkkoteknologiasta riippumatta älyverkkoarkkitehtuurin tarkoituksena on helpottaa uusien telepalvelujen 20 luontia, ohjausta ja hallintaa. Nykyisistä IN-määrityksis-tä mainittakoon Bellcoren AIN Rel.l (Advanced Intelligent Network, Release 1) ja ITU-T:n (ent. CCITT) määrittely Capability Set 1 (CS-1).

Älyverkon toiminnallista arkkitehtuuria on esitetty " 25 kuviossa 1, jossa verkon toiminnalliset oliot (functional entities) on esitetty ovaaleina. Seuraavassa tätä arkkitehtuuria kuvataan lyhyesti keksinnön mukaisen menetelmän ymmärtämisen helpottamiseksi.

Loppukäyttäjän (tilaajan) pääsystä verkkoon huo-30 lehtii CCAF-toiminto (Call Control Agent Function). IN- • palveluihin pääsy toteutetaan olemassaoleviin digitaalisiin keskuksiin tehtävillä lisäyksillä. Tämä tehdään käyttämällä hyväksi yleistä puhelun tilamallia BCSM (Basic Call State Model), joka kuvaa sitä olemassaolevaa toimin- 35 nallisuutta, jolla kahden käyttäjän välinen puhelu proses- • « 2 103004 soidaan. BCSM on korkean tason tila-automaattikuvaus niistä puhelunohjaustoiminnon (CCF, Call Control Function) toiminnoista, joita tarvitaan käyttäjien välisen yhteys-reitin pystyttämiseen ja ylläpitoon. Tähän tilamalliin 5 lisätään toiminnallisuutta palvelun kytkentätoiminnon SSF (Service Switching Function) avulla (vrt. olioiden CCF ja SSF osittainen päällekkäisyys kuviossa 1) , jotta voidaan päättää, milloin on kutsuttava älyverkon palveluja (eli IN-palveluja). Kun näitä IN-palveluja on kutsuttu, huoleh-10 tii älyverkon palvelulogiikan sisältävä palvelun ohjaus-toiminto SCF (Service Control Function) palvelusidonnai-sesta (puheluyrityksen) käsittelystä. Palvelun kytkentä-toiminto SSF liittää siis puhelunohjaustoiminnon CCF (Call Control Function) palvelun ohjaustoimintoon SCF (Service 15 Control Function) ja sallii palvelun ohjaustoiminnon SCF ohjata puhelunohjausta CCF. SCF voi esim. pyytää, että SSF/CCF suorittaa määrättyjä puhelu- tai yhteystoimintoja, esim. laskutus- tai reititystoimenpiteitä. SCF voi myös lähettää pyyntöjä palveludatatoiminnolle SDF (Service Data 20 Function), joka huolehtii pääsystä älyverkon palvelusidon-naisiin tietoihin ja verkkotietoihin. SCF voi näin ollen esim. pyytää SDF:ää hakemaan tiettyä palvelua koskevia tietoja tai päivittämään näitä tietoja. SDF peittää SCF:Itä todellisen tietojen toteutuksen ja tarjoaa SCF:lie :.· 25 loogisen näkymän tiedoista.

Edellä esitettyjä toimintoja täydentää vielä eri-koisresurssitoiminto SRF (Specialized Resources Function), joka tarjoaa sellaisia erikoiskeinoja, joita vaaditaan joidenkin älyverkon tarjoamien palvelujen toteuttamiseksi. 30 Esimerkkejä tällaisista ovat protokollamuunnokset, puheen tunnistus, ääni-ilmoitukset, jne. SCF voi esim. pyytää SSF/CCF-toimintoja luomaan ensin yhteyden loppukäyttäjien ja SRF:n välillä ja sen jälkeen pyytää SRF:ää antamaan ääniviestejä loppukäyttäjille.

35 Muita älyverkon toiminnallisia olioita ovat erilai- . · 3 103004 set hallintaan liittyvät toiminnot, joita ovat SCEF (Service Creation Environment Function), SMF (Service Management Function) ja SMAF (Service Management Access Function) . SMF käsittää mm. palvelujen hallinnan, SMAF tarjoaa 5 liitynnän SMF:ään ja SCEF mahdollistaa älyverkon palvelujen määrittelyn, kehityksen, testauksen ja syötön SMF:lie. Koska nämä toiminnot liittyvät ainoastaan verkon operaattorin toimintaan, ei niitä ole esitetty kuviossa 1.

Seuraavassa kuvataan vielä lyhyesti kuviossa 1 esi-10 tettyjen toiminnallisten olioiden roolia IN-palvelujen kannalta. CCAF vastaanottaa kutsuvan osapuolen antaman palvelupyynnön, joka muodostuu tyypillisesti kuulokkeen nostosta ja/tai tietystä kutsuvan osapuolen valitsemasta numerosarjasta. CCAF välittää palvelupyynnön edelleen 15 CCF/SSF: lie prosessointia varten. Puhelunohjaustoiminnolla CCF ei ole palvelutietoja, mutta se on ohjelmoitu tunnistamaan palvelupyynnöt. CCF keskeyttää puhelunmuodostuksen hetkeksi ja ilmoittaa palvelun kytkentätoiminnolle SSF tiedon puhelun tilasta. SSF:n tehtävänä on, käyttäen en-20 naita määrättyjä kriteerejä, tulkita palvelupyyntö ja näin ollen määrittää, onko kysymyksessä älyverkon palveluihin liittyvä palvelupyyntö. Mikäli näin on, SSF muodostaa standardoidun IN-palvelupyynnön ja lähettää pyynnön SCF:lle yhdessä palvelupyynnön tilaa koskevan informaation 25 kanssa. SCF vastaanottaa pyynnön ja dekoodaa sen. Tämän jälkeen se toimii yhdessä SSF/CCF:n, SRF:n ja SDF:n kanssa pyydetyn palvelun antamiseksi loppukäyttäjälle.

Älyverkon fyysisen tason arkkitehtuuri kuvaa sitä, kuinka edellä kuvatut toiminnalliset oliot mapitetaan 30 verkon fyysisiin olioihin. Älyverkon fyysistä arkkitehtuu-. ria on havainnollistettu kuviossa 2, jossa fyysiset oliot (physical entities) on kuvattu suorakaiteina tai ympyröinä ja toiminnalliset oliot ovaaleina. Merkinantoyhteyksiä on kuvattu katkoviivoilla ja varsinaista hyötyliikennettä 35 (transport), joka on esim. puhetta, yhtenäisillä viivoil- 4 103004 la. Optionaalisia toiminnallisia olioita on merkitty katkoviivalla. Kuviossa esitetty signalointiverkko on signalointijärjestelmän numero 7 mukainen verkko (SS7, Signalling System Number 7 on tunnettu signalointijärjestelmä, 5 jota kuvataan CCITT:n (nykyisin ITU-T) sinisessä kirjassa Specifications of Signalling System No. 7, Melbourne 1988) .

Tilaajalaitteet SE (Subscriber Equipment), joita voivat olla esim. puhelin, tietokone tai telefax, kytkey-10 tyvät joko suoraan palvelun kytkentäpisteeseen SSP (Service Switching Point) tai verkkoliittymäpisteeseen NAP (Network Access Point).

Palvelun kytkentäpiste SSP tarjoaa käyttäjälle pääsyn verkkoon ja hoitaa kaikki tarvittavat valintatoimin-15 not. SSP pystyy myös havaitsemaan älyverkon palvelupyynnöt. Toiminnallisesti SSP sisältää puhelunhallinta- ja palvelunvalintatoiminnot.

Verkkoliittymäpiste NAP on puhelunohjaustoiminteen CCF sisältävä perinteinen puhelinkeskus, esim. hakijan DX 20 220 -keskus, joka osaa erottaa älyverkon palveluja tarvit sevat puhelut perinteisistä puheluista ja reitittää älyverkon puheluja tarvitsevat puhelut asiaankuuluvalle SSP:lie.

Palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point) si-25 sältää ne palveluohjelmat, joita käytetään tuottamaan älyverkon palveluja.

Palveludatapiste SDP (Service Data Point) on tietokanta, joka sisältää asiakkaan ja verkon dataa, jota SCP:n palveluohjelmat käyttävät tuottaakseen yksilöityjä pal-30 veluja. SCP voi käyttää SDP:n palveluja suoraan tai mer-kinantoverkon välityksellä.

Älykäs oheislaite IP (Intelligent Peripheral) tarjoaa erityistoimintoja, kuten tiedonantoja sekä ääni- ja monivalintatunnistusta.

35 Palvelun kytkentä- ja ohjauspiste SSCP (Service 5 103004

Switching and Control Point) koostuu SCP:stä ja SSPrstä yhdessä solmussa (eli jos kuviossa esitetyssä SSP-solmussa on sekä SCF- että SDF-oliot, on kysymyksessä SSCP).

Palvelun hallintapisteen SMP (Service Management 5 System) tehtäviin kuuluu tietokannan (SDP) hallinta, verkon valvonta ja testaus sekä verkkotietojen keräys. Se voi kytkeytyä kaikkiin muihin fyysisiin olioihin.

Palvelun luontiympäristön pistettä SCEP (Service Creation Environment Point) käytetään älyverkon palvelujen 10 määrittelyyn, kehittelyyn ja testaukseen ja syöttämään palvelut SMP:lie.

Palvelun liitännäisohjain AD (Adjunct) vastaa toiminnallisesti palvelun ohjauspistettä SCP, mutta se on kytketty suoraan SSP.-hen nopealla datayhteydellä (esim. 15 ISDN 30B+D-liittymä), eikä yhteiskanavamerkinantoverkon SS No.7 kautta.

Palvelusolmu SN (Service Node) voi ohjata älyverkon palveluja ja suorittaa tiedonsiirtoa käyttäjien kanssa. Se kommunikoi suoraan yhden tai useamman SSP:n kanssa.

20 SMAP (Service Management Access Point) on fyysinen olio, joka tarjoaa tietyille käyttäjille yhteyden SMPrhen.

Edellä on lyhyesti kuvattu älyverkkoa taustaksi keksinnön mukaisen menetelmän kuvaukselle. Kiinnostunut lukija voi saada tarkemman käsityksen älyverkosta esim. ITU-·' 25 T:n suosituksista Q.121X tai Bellcoren AIN-suosituksista.

Keksinnön mukaisen menetelmän ymmärtämisen helpottamiseksi kuvataan seuraavassa puhelun tilamallia, johon viitattiin alussa. Mallia kuvaavat osat ovat puhelukohdat PIC (Points In Call), havaintopisteet DP (Detection 30 Points), siirtymät (transitions) ja tapahtumat (events).

PIC:t identifioivat ne CCF:n toiminnot, jotka vaaditaan yhden tai useamman puhelun/yhteystilan loppuunsaattamiseen. DP:t ilmaisevat ne paikat soitto- ja yhteys-prosessissa, joissa voi tapahtua ohjauksen siirto älyverk-35 koon. (Havaintopisteiden vieressä on niihin viittaava 6 103004 nimi; ETSIn (European Telecommunications Standard Institute) standardeissa nimet kuuluvat itse havaintopisteille, ITU-T:n standardeissa nimet liittyvät niihin viesteihin, jotka SSF lähettää SCFrlle kyseisestä havaintopisteestä.) 5 Siirtymät ilmaisevat puhelu/yhteysprosessin normaalin vir ran PICrstä toiseen. Tapahtumat (events) aiheuttavat siirtymiä sisään PICriin ja ulos PIC:stä. Täydellistä kuvausta ei esitetä tässä, vaan yksityiskohtaisen selityksen suhteen viitataan suositukseen Q.1214. Seuraavassa tarkas-10 teilaan puhelukohtia lyhyesti.

Kuviossa 3 on esitetty suosituksen Q.1214 mukainen kutsuvan osapuolen puhelun tilamallia 0_BCSM (Originating Basic Call State Model). PIC l:n (0_Null & Authorize_Ori-gination_Attempt) sisääntulotapahtuma on edellisen yhtey-15 den purkaminen (DP 9 tai DP 10) . Toiminta on liittymän asetus idle-tilaan ja kutsuvan osapuolen oikeuksien tarkistus (tarkastetaan kutsuvan osapuolen oikeus suorittaa puhelu, jolla on annetut ominaisuudet) . PIC 2:ssa kerätään aloitustietoa kutsuvalta osapuolelta. Näitä tietoja ovat 20 esim. palvelukoodit ja kutsutut numerot. PIC 3:ssa analysoidaan saatu informaatio reititysosoitteen ja puhelu-tyypin määrittämiseksi (esim. paikallispuhelu/kaukopuhe-lu/ulkomaan puhelu). PIC 4:ssä suoritetaan mm. puhelun reititys. Lähtöpuolen puhelumallille lähetetään käynnis-' 25 tystieto ja puhelunohjaus siirtyy lähtöpuolelle. PIC 5:n sisääntulotapahtuman muodostaa lähtöpuolen puhelumallilta tuleva ilmoitus siitä, että kutsuttu osapuoli on vastannut puheluun. Toiminta on yhteydenmuodostus kutsuvan sekä kutsutun osapuolen välillä sekä laskutustietojen keräys. 30 Poistumistapahtumia ovat kutsuvalta osapuolelta saatava : palvelupyyntö (DP 8), tieto siitä, että joko kutsuva tai kutsuttu osapuoli on katkaissut puhelun (DP 9) tai virhetilanteen syntyminen (siirtyminen PIC 6:een). PIC 6:ssa suoritetaan virhe- ja poikkeustilanteiden käsittelyä.

35 Kuviossa 4 on esitetty suosituksen Q.1214 mukainen 7 103004 kutsutun osapuolen puhelun tilamalli T_BCSM (Terminating Basic Call State Model). PIC 7:n sisääntulotapahtuma on edellisen puhelun purku (DP 17 tai DP 18) tai se, että SSF/CCF on saanut päätökseen virhetilanteen käsittelyn 5 (PIC 11) . Toiminta on liittymän asetus idle-tilaan ja oikeuksien tarkistus (oikeus reitittää puhelu kutsutulle osapuolelle). PIC 8:ssa valitaan käytettävissä oleva resurssi ja informoidaan kutsuttua osapuolta tulossa olevasta puhelusta. Poistumistapahtumia ovat kutsutun osapuo li) Ien hälyttäminen (siirtyminen PIC 9:ään), käytettävissä olevien resurssien tai kutsutun osapuolen varattuna olo (DP 13), kutsutun osapuolen vastaaminen puheluun (DP 15) tai kutsuvan osapuolen lopetus (DP 18). PIC 9:ssä lähetetään tulopuolen puhelumallille tieto siitä, että kutsutul-15 le osapuolelle lähetetään hälytys ja odotetaan kutsutun osapuolen vastausta. Poistumistapahtumia ovat: kutsuttu

osapuoli ei vastaa tietyn ajan kuluessa (DP 14), kutsuttu osapuoli vastaa (DP 15) tai kutsuva osapuoli lopettaa puhelun (DP 18) . PIC 10:een siirrytään, kun kutsuttu osa-20 puoli vastaa puheluun. PIC 10:ssä tulopuolen puhelumallille annetaan ilmoitus siitä, että kutsuttu osapuoli on vastannut puheluun ja suoritetaan yhteydenmuodostus kutsuvan sekä kutsutun osapuolen välillä. Poistumistapahtumia ovat: kutsutulta osapuolelta saatava palvelupyyntö (DP

25 16), tieto siitä, että joko kutsuva tai kutsuttu osapuoli on katkaissut puhelun (DP 17) tai virhetilanteen syntyminen (siirtyminen PIC ll:een). PIC ll:ssa suoritetaan virhe- ja poikkeustilanteiden käsittelyä.

Älyverkossa voidaan tarjota suuri määrä erilaisia 30 palveluja, kuten esim. lyhytnumeropalvelut (ABD, Abbreviated Dialing), vastapuhelut (AAB, Automatic Alternative Billing) tai puhelun siirtopalvelut (CF, Call Forwarding). Palveluja ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan monipuolisesti kutsutun osapuolen (B-tilaajan) kannalta, vaan palvelut 35 ovat lähinnä kutsuvan osapuolen (A-tilaaja) palveluja.

4 8 103004 Tämä johtuu siitä, että palvelun ohjausmahdollisuudet ovat selvästi monipuolisemmat tulopuolen puhelumallissa. (Kuten myös kuvioista 3 ja 4 voidaan havaita, ovat mm. opastus ja siihen liittyvä laskenta, tiedon keruu käyttäjältä ja 5 puheluyrityksen purkaminen sekä jatkaminen mahdollisia monipuolisesti vain tulopuolen puhelumallin mukaisesti.)

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus edellä esitettyyn epäkohtaan aikaansaamalla uudentyyppinen menetelmä puhelun tai puheluyrityksen 10 ohjaamiseksi. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön ajatuksena on palauttaa puheluyrityksen ohjaus tulopuolen puhelumallia noudattavalle puhelunoh-15 jaukselle silloin, kun lähtöpuolen puhelumallista käyn nistyy jokin IN-palvelu. Tämä tulopuolen puhelumallia noudattava puhelunohjaus voi tämän jälkeen käynnistää uuden IN-palvelun tai se voi jatkaa puheluyrityksen prosessointia suoraan niillä tiedoilla, jotka lähtöpuolen käynnistä-20 mä IN-palvelu mahdollisesti määritti jo valmiiksi.

Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta voidaan myös B-tilaajalle tarjota mahdollisimman monipuolisia IN-palve-luja. Joissakin merkinantojärjestelmissä on mahdollisuus palauttaa puhelun väylöitystä verkossa taaksepäin johonkin * 25 pisteeseen asti. Tässä pisteessä oleva keskus voi sen jälkeen väylöittää puhelun eteenpäin. Tällaiseen menettelyyn verrattuna esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan selkeästi monipuolisemmat ohjausmahdollisuudet, koska suoritettavat toiminnot eivät ole rajoittuneita esim. vain 30 uudelleenreititykseen.

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin viitaten esimerkinomaisesti kuvioon 5 oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 havainnollistaa älyverkon toiminnallista 35 arkkitehtuuria, 9 103004 kuvio 2 havainnollistaa älyverkon fyysistä arkkitehtuuria, kuvio 3 esittää kutsuvan osapuolen puhelun tilamal- lia, 5 kuvio 4 esittää kutsutun osapuolen puhelun tilamal- lia, ja kuvio 5 havainnollistaa keksinnön mukaisen menetelmän toteutusta puhelinverkossa.

Kuvion 5 mukaisessa esimerkissä on esitetty kaksi 10 yleiseen puhelinverkkoon 50 kytkettyä päätekeskusta, joita on merkitty viitemerkeillä A ja B. Tilaajalaite SA on kytketty keskukseen A ja tilaajalaite SB keskukseen B. Tässä esimerkkitapauksessa soittaa tilaajalaitteen SA omaava tilaaja tilaajalaitteen SB omaavalle tilaajalle. Kumpikin 15 keskus on palvelun kytkentäpiste SSP, jossa on siis vastaava toiminto (SSF).

Yhteydenoton alussa keskus A vastaanottaa tiedon A-tilaajan halusta suorittaa puhelu. Tieto voi tulla esim. standardin Q.931 mukaisena Setup-sanomana tai keskus voi 20 tunnistaa tilaajasilmukan sulkeutumisen seurauksena tilaajan suorittamasta kuulokkeen nostosta. Tiedon seurauksena siirrytään kuvion 3 mukaisessa puhelun tilamallissa PIC 2:een ja edelleen PIC 3:een, kun on todettu tilaajan oikeus soittaa. PIC 4:ssä käynnistetään kutsutun osapuolen '* 25 puhelumalli T_BCSM. Tällöin A-tilaajan keskus lähettää aloitussanoman merkinantoverkon kautta B-tilaajan keskukselle. Tämä aloitussanoma voi olla joko IAM-sanoma (Initial Address Message), jos YKM-järjestelmässä käytetään käyttäjäosana ISDN-käyttäjäosaa ISUP (ISDN User Part), tai 30 IAI-sanoma (Initial Address message with additional Infor-matron) , jos käyttäjäosana käytetään puhelinkäyttäjäosaa TUP (Telephone User Part). Tätä aloitussanoman lähetystä on merkitty ympyröidyllä ykkösellä kuviossa 5. Aloitus-sanoman seurauksena B-tilaajan keskuksessa aloitetaan 35 puheluyrityksen prosessointi lähtöpuolen puhelumallia > · 10 103004 T_BCSM (kuvio 4) noudattaen.

Tietyssä prosessointivaiheessa liipaistuu B-tilaajan keskuksessa sijaitsevassa palvelun kytkentäpisteessä SSP_B lähtöpuolen puhelumallia käyttävä IN-palvelu, jota on 5 merkitty viitemerkillä SLP_B. Liipaisu voi tapahtua mistä tahansa ehdollisesta tai ehdottomasta liipaisupisteestä (TDP-R). (Esim. DP 2 on ehdoton liipaisupiste, koska liipaisu eteenpäin tapahtuu, kun on kerätty kaikki tarvittava informaatio.) 10 Ehdollinen liipaisupiste voi olla esim. kutsutun ti laajan puhelimen oleminen varattuna (DP 13, kuvio 4), kun asetetaan ehto, että varattu-ääntä kuunnellaan esim. tasan 10 sekuntia), tai se, että kutsuttu tilaaja ei vastaa tietyn ajan kuluessa (DP 14) . Palvelun kytkentäpiste SSP_B 15 lähettää tällöin palvelun ohjauspisteelle SCP Initial_DP-viestin, jolloin palvelun ohjauspisteessä käynnistyy IN-palvelu SLP_B. Tätä lähetystä on kuviossa 5 merkitty ympyröidyllä kakkosella. Samanaikaisesti SSP_B:ssä puhelun prosessointi jäädytetään odottamaan ohjeita SCP:ltä. (Ini-20 tial_DP on sellainen standardeissa määritelty SSF:n ja SCF:n välinen viesti, jonka SSF generoi havaitessaan puhelumallin missä tahansa DP:ssä palvelupyynnön. B-tilaajan tilaajatietoihin on puolestaan määritelty, että varattuna oleminen tai vastaamatta jättäminen merkitsee palvelupyyntö 25 töä.)

Keskinäisessä kommunikoinnissaan SSP ja SCP käyttävät INAP-protokollaa (Intelligent Network Application Protocol, jota kuvataan ETSIn standardissa ETS 300 374-1, September 1994). Koska kommunikointi tapahtuu sinänsä tun-30 netusti, ei sitä kuvata tässä yhteydessä tarkemmin.

Keksinnön mukaisesti käynnistää kyseinen IN-palvelu (SLP_B) puheluyrityksen ohjaustoiminnan palautuksen tulopuolen puhelumallille 0_BCSM. Palautus voi käynnistyä heti tai vaikkapa käyttäjän vuorovaikutuksen jälkeen, jolloin 35 käyttäjälle on esimerkiksi tiedotettu haluttu informaatio.

11 103004

Palautus voidaan toteuttaa siten, että SCP:n lähettämän ReleaseCall-viestin syyarvokentässä (Cause) käytetään tähän tarkoitukseen varattua arvoa. Tämä ohjauksen palautusta merkitsevä arvo voi olla verkko-operaattorikohtainen 5 tai vielä laajemmin käytössä. SCP:n lähettämä ReleaseCall-viesti on sellainen viesti, jolla puretaan yhteys puhelun missä tahansa vaiheessa. Tämä viesti sisältää syyarvon, josta voidaan normaalisti päätellä purkumetodi. Keksinnön mukaisesti käytetään tällä kentällä lisäksi ohjauksen 10 palautusta merkitsevää arvoa, jolle on viritetty palvelun kytkentäpisteessä (SSP_A) liipaisu toiseen IN-palveluun. ReleaseCall-viestin lähetystä on kuviossa 5 merkitty ympyröidyllä kolmosella. (Huomattakoon, että ReleaseCall-vies-ti ei ole vastaus, joka annettaisiin aina normaalistikin 15 DP 13:sta tai DP 14:sta tulevaan viestiin, vaan samassa tilanteessa voidaan lähettää esim. User_interaction-viesti tms. ja pyytää tilaajalta lisäohjeita tai välittää tilaajalle lisätietoa puheluyrityksestä.) SCP lähettää siis syyarvon sisältävän ReleaseCall-20 viestin ensiksi SSP_B:n puhelunohjaukselle (T_BCSM), joka jäi käyttämässämme esimerkissä odottamaan joko DP 13:een tai DP 14:een, riippuen siitä, oliko tilanne sellainen, että B-tilaaja oli varattu vai sellainen, että B-tilaaja ei vastannut tietyn ajan kuluessa. ReleaseCall-viestin .· 25 seurauksena lähtee jommasta kummasta mainitusta pisteestä syyarvon sisältävä sanoma SSP_A:n tulopuolen puhelunohjaukselle, joka jäi odottamaan PIC 4-.ään. Sanoman lähetystä on merkitty kuviossa ympyröidyllä nelosella. Sanoman vastaanotto SSP_A:ssa aiheuttaa tulopuolen puhelumallissa 30 siirtymisen DP 4-.ään, jossa on viritettynä ehdollinen liipaisu käytetylle syyarvolle. Kun havaintopisteessä havaitaan sanoman mukana tuleva syyarvo, lähetetään kyseisestä liipaisupisteestä (DP 4) Initial_DP-viesti palvelun ohjauspisteessä SCP toimivalle IN-palvelulle SLP_A aikaan-35 saaden näin kyseisen älyverkkopalvelun käynnistymisen.

N

12 103004 Tätä vaihetta on merkitty ympyröidyllä viitosella. Puhelun ohjaus on tämän jälkeen SLP_A:n hallinnassa. Tulopuolella tapahtuu siis siirtymä DP 4 .-ään, mikäli palveluohjelman SLP_B käyttämä syyarvo ei nimenomaan määrittele "B varat -5 tu"- tai "B ei vastaa" -tilannetta (jolloin tulopuolella siirrytään DP 5:een tai vastaavasti DP 6:een).

Käynnistettävälle IN-palvelulle (SLP_A) voidaan syykoodin lisäksi välittää myös sellaiset palvelujen yhteistoimintaan liittyvät diagnostiikkatiedot, jotka SLP_B 10 määritti aikaisemmin saatuaan Initial_DP-sanoman SSP_B:Itä. Nämä diagnostiikkatiedot siirtyvät ISUP-mer-kinantoa käyttävässä verkossa transparentisti.

Edellä kuvattujen toimenpiteiden jälkeen yhteys verkon läpi puretaan.

15 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Edellä esitetyssä 20 esimerkissä tulo- ja lähtöpuolen puhelumallia noudattavat prosessoinnit tapahtuivat eri keskuksissa, mutta ne voisivat yhtä hyvin tapahtua samassa keskuksessa, mikäli tilaajat ovat saman keskuksen tilaajia. IN-palvelujen SLP_A ja SLP_B on puolestaan esitetty olevan samassa SCP:ssä, mutta .· 25 ne voivat yhtä hyvin sijaita fyysisesti verkon eri SCP- solmuissa.

Claims

13 103004

1. Menetelmä puheluyrityksen ohjaamiseksi älyverkkoa käyttämällä, jonka menetelmän mukaisesti 5. ensimmäisessä palvelun kytkentätoiminnon SSF omaa vassa pisteessä (SSP_A) suoritetaan puheluyrityksen prosessointia tulopuolen puhelumallin (0_BCSM) mukaisesti, - toisessa palvelun kytkentätoiminnon SSF omaavassa pisteessä (SSP_B) jatketaan puheluyrityksen prosessointia 10 lähtöpuolen puhelumallin (T_BCSM) mukaisesti, - lähtöpuolen mallia noudattavasta prosessoinnista annetaan palvelupyyntö palvelun ohjaustoiminnon SCF omaavalle pisteelle (SCP), tunnettu siitä, että 15 vasteena palvelupyynnölle palautetaan puheluyrityk sen prosessointi takaisin tulopuolen puhelumallia noudattavalle pisteelle (SSP_A) ja puheluyrityksen prosessointia jatketaan tulopuolen puhelumallin (0_BCSM) mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että palautus suoritetaan käyttämällä palvelun ohjaustoiminnon SCF omaavan pisteen (SCP) lähettämässä ReleaseCall-viestin syykoodissa (Cause) arvoa, joka merkitsee palautusta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että vasteena palautukselle annetaan tulopuolen mallia noudattavasta prosessoinnista uusi palvelupyyntö palvelun ohjaustoiminnon SCF omaavalle pisteelle (SCP).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että syykoodin mukana välitetään palvelun ohjaustoiminnon omaavan pisteen (SCP) määrittämää, palveluun liittyvää informaatiota.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena palautukselle jat- 35 ketään puheluyrityksen prosessointia suoraan mainitun in- 14 103004 formaation perusteella tulopuolen puhelumallin mukaisesti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syykoodin mukana välitetään numero, johon puhelu tulee uudelleenreitittää.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen palvelun kytken-tätoiminnon SSF omaava piste (SSP_A) ja toinen palvelun kytkentätoiminnon SSF omaava piste (SSP_B) ovat älyverkon eri SSP-solmuissa (A, B).

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen palvelun kytkentätoiminnon SSF omaava piste (SSP_A) ja toinen palvelun kytkentätoiminnon SSF omaava piste (SSP_B) ovat älyverkon samassa palvelun kytkentäpisteessä SSP.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulopuolen mallia noudattavasta prosessoinnista annettava uusi palvelupyyntö annetaan samalle palvelun ohjaustoiminnon SCF omaavalle pisteelle (SCP) kuin se palvelupyyntö, joka annettiin lähtö-20 puolen mallia noudattavasta prosessoinnista.

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulopuolen mallia noudattavasta prosessoinnista annettava uusi palvelupyyntö annetaan älyverkon eri SCP-solmulle kuin se palvelupyyntö, 25 joka annettiin lähtöpuolen mallia noudattavasta prosessoinnista . 103004 15