FI108979B

FI108979B - Ohjaavan palvelun käynnistäminen

Info

Publication number: FI108979B
Application number: FI991360A
Authority: FI
Inventors: Heikki Tuunanen; Jari Eikkula; Harri Ylieskola
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-06-14
Filing date: 1999-06-14
Publication date: 2002-04-30
Also published as: FI991360A0; FI991360A; US20020064274A1; EP1192811A1; CN1175685C; DE60042650D1; WO2000078058A1; WO2000078058A8; ES2327601T3; AU5687100A; JP2003502926A; EP1192811B1; US6594356B2; CN1355998A

Description

108979

Ohjaavan palvelun käynnistäminen

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy puhelun tilamallia ohjaavan älyverkon palvelun liipai-semiseen kytkentäpisteessä ja erityisesti tilanteessa, jossa ennen tätä liipai-5 semista on jo Hipaistu älyverkon palvelu.

Älykkyys liittyy tietoliikenneverkoissa kykyyn päästä käsiksi tallennettuun tietoon, käsitellä sitä ja tehdä päätöksiä sen perusteella. Nykyisetkin tietoliikenneverkot, kuten yleiset puhelinverkot PSTN, ovat jossain määrin älykkäitä, koska ne kykenevät tallennetun tiedon käsittelyyn esimerkiksi pu-10 helun reitityksessä. Tyypillinen "älykäs" toiminne nykyisissä tietoliikenneverkoissa on ehdollinen kutsunsiirto, jossa täytyy analysoida puhelullanne ja reitittää puhelu edelleen tallennetun kutsunsiirron palveluprofiilin mukaan. Tällaiset älykkäät toiminteet ovat kuitenkin olleet erottamaton osa perusverkkoa, jolloin toiminteiden muuttaminen tai lisääminen on vaatinut esim. ohjelmistojen 15 päivittämistä kaikissa verkon keskuksissa.

Älyverkko IN (Intelligent Network) on perusverkkoon (esimerkiksi kiinteä tai matkaviestinverkko) liitettävä verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa palvelujen nopeamman, helpomman ja joustavamman toteuttamisen ja ohjaamisen. Tämä tapahtuu siirtämällä palvelujen ohjaus pois puhelinkeskuk-20 sesta erilliseen älyverkon toiminnalliseen yksikköön, josta jatkossa käytetään nimitystä palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point). Näin palvelut saa-•...: daan perusverkon toiminnasta riippumattomiksi eikä perusverkon rakennetta ja ohjelmistoja tarvitse muuttaa palveluja muutettaessa tai lisättäessä. Älyverkko-; liitännästä huolehtivia verkkoelementtejä kutsutaan palvelun kytkentäpisteiksi ·:··: 25 SSP (Service Switching Point). SSP on tyypillisesti yhteydenmuodostuksesta :'j': vastaava verkkoelementti, esim. perusverkon keskus.

Yleensä kytkentäpisteessä SSP mallinnetaan puhelun ohjaustie-tuetta tulopuolen puhelumallilla ja päättyvän puolen puhelumallilla. Tulopuolen ^ . puhelunohjaus liittyy soittajan eli A-tilaajan palveluihin ja päättyvän puolen pu-30 helunohjaus liittyy soitetun eli B-tilaajan palveluihin. Syy siihen, että puhelu

• I

·;·' täytyy mallintaa on se, että kyetäkseen ohjaamaan SSP:ssä tapahtuvaa pu-:\i helunmuodostusta, SCP:n täytyy tuntea puhelun vaihe. Mallintamisen avulla sekä SSP että SCP implisiittisesti tietävät ns. havaintopisteet DP eli ne puhelun vaiheet ja mahdolliset vuorovaikutuspisteet, joissa SCP:llä voi olla vaiku-35 tusta puheluun. Havaintopiste on joko liipaisimen havaintopiste TDP (Trigger ' * Detection Point) tai tapahtuman havaintopiste EDP (Event Detection Point).

108979 2 EDP- ja TDP-tyyppejä on määritelty kaksi: R eli "Request" ja N eli "Notification". Kun SSP tekee SCP-kyselyn havaintopisteessä DP, joka on tyyppiä "Request", puhelun käsittely täytyy keskeyttää ja odottaa vastausta SCP:ltä. Tyypin "Notification” yhteydessä SSP lähettää vain ilmoituksen ha-5 vaintopisteessä eikä keskeytä puhelun käsittelyä eikä myöskään odota vastausta. TDP-havaintopisteet on määritelty SSP:hen staattisesti ja niissä tunnistetaan se tapahtuma tai heräte, joka tiettyjen ehtojen täyttyessä Hipaisee älyverkon palvelun. Älyverkon palvelu Hipaistaan lähettämällä palvelun käynnistämiseen johtava aloitussanoma palvelun ohjauspisteelle. Vasteena sanomalle 10 palvelun ohjauspisteessä käynnistetään palvelulogiikka jonka perusteella SCP lähettää SSP:lle mm ohjeen raportoitavista tapahtumahavaintopisteistä EDP.

Ohjeen saatuaan SSP virittää raportoitavat havaintopisteet. Mikäli liipaisimen havaintopiste on request-tyyppinen TDP-R, syntyy tilamallia ohjaava yhteys, joka on voimassa niin kauan kuin yksikin SCP:n virittämä "Request” -tyyppinen 15 tapahtuman havaintopiste EDP-R on aktiivinen.

Nykyisissä älyverkoissa ohjaavia yhteyksiä voi syntyä vain yksi yhdessä puhelun tilamallissa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa älyverkkojen standardoinnin edetessä. ETSI:n (European Telecommunication Standard Institute) SPS3-työryhmässä ja ITU:ssa kehitystyön alla olevan CorelNAP 20 (Intelligent Network Application Protocol) CS3 (Capability Set 3) mukaisessa älyverkossa on suunnitelmien mukaan mahdollista, että yhdessä puhelun tila-mallissa on useita ohjaavia yhteyksiä (MPC, Multiple Point of Control -tuki) yhteen tai useampaan palvelun ohjauspisteeseen. Toisin sanoen useampi äly-verkon palvelu voi antaa ohjeita samalle SSP:ssa olevalle puhelun tilamallille.

: 25 Samaa tilamallia ohjaavat palvelut ovat kuitenkin toisistaan riippumattomia ei- vätkä välttämättä tiedä mitään toisistaan. Ongelmana onkin, että ei ole ole-massa mekanismia, joka huolehtisi näiden rinnakkaisten ohjaavien palvelujen toiminteiden yhteensovittamisesta (inter-operatibility). Ongelma korostuu, kun samanaikaisesti käytetään sekä vanhan tekniikan mukaisia, yhden ohjaavan : 30 palvelun sallivia palveluja ja/tai keskuksia usean rinnakkaisen ohjaavan pal-.···,’ velun sallivan palvelun kanssa.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän , toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittu ongelma saadaan ratkaistua. Kek-35 sinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä älyverkon palvelun käynnistämisen ohjaamiseksi kytkentäpisteessä, jossa menetelmässä ohjataan puhelun 108979 3 muodostusta vähintään yhdellä ohjaustietueella; ja jolle menetelmälle on tunnusomaista, että määritellään ainakin yksi parametri, jonka arvo osoittaa, saako ohjaustietuetta ohjaamaan käynnistää ohjaavaa palvelua, mikäli jo yksi ohjaava palvelu on käynnistetty; kohdataan ensimmäisen ohjaavan palvelun 5 käynnistämisen Hipaiseva tilanne ohjaustietueessa; käynnistetään ensimmäinen ohjaava palvelu; kohdataan toisen ohjaavan palvelun käynnistämisen Hipaiseva tilanne ohjaustietueessa; ja jatketaan toisen ohjaavan palvelun käynnistämistä, mikäli parametri sallii ohjaavan palvelun käynnistämisen.

Keksinnön kohteena on lisäksi tietoliikennejärjestelmän älyverkon 10 palvelun kytkentäpiste, joka on sovitettu ohjaamaan puhelua vähintään yhdellä ohjaustietueella. Kytkentäpisteelle on tunnusomaista, että se on sovitettu ylläpitämään määrätietoa, joka ilmaisee, onko ohjaustietuetta ohjaamaan käynnistetty ohjaavaa palvelua; olemaan yhteydessä tietoliikennejärjestelmässä ylläpidettyyn yhteistoimintatietoon, jossa on määritelty ainakin yksi parametri, 15 jonka arvo osoittaa, saako ohjaustietuetta ohjaamaan käynnistää ohjaavaa palvelua, mikäli jo yksi ohjaava palvelu on käynnistetty; ja tarkistamaan parametrin arvon vasteena ohjaavan palvelun käynnistämisen Hipaisevan tilanteen kohtaamiselle, mikäli määrätieto ilmaisee, että ohjaustietuetta ohjaamaan on jo käynnistetty ohjaava palvelu.

20 Keksinnön mukaisen menetelmän ja älyverkon palvelun kytkentä pisteen edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

'·; Keksintö perustuu siihen, että kytkentäpisteeseen liitetään meka- nismi, jonka avulla se huolehtii samaa tilamallia ohjaavien palveluiden yhteen-·’ .' 25 sovittamisesta niin että palvelun ohjauspisteen tai -pisteiden ei tarvitse puuttua siihen. Mekanismin avulla tiedetään, mitä yhteistoimintaohjetta kulloinkin nou-v ·’ datetaan, toisin sanoen mitä sillä hetkellä voidaan tehdä. Mekanismi toteute-: V: taan edullisesti siten, että puhelun tilamallille annetaan tieto siitä, voiko palve lun Hipaista, jos se ei ole ensimmäinen ohjaava palvelu. Tieto annetaan edulli-.·. : 30 sesti tilamallin moniohjaustilana, johon voivat vaikuttaa keskuksen . · ’ (kytkentäpisteen) ominaisuudet, jo Hipaistun palvelun vaatimukset ja liipaista-‘ · ’ van palvelun vaatimukset.

’·: Keksinnön etuna on, että se mahdollistaa useamman ohjaavan pal- velun yhteistoiminnan. Toisin sanoen keksinnön avulla pystytään varmista-: 35 maan, että se ohjaava palvelu, joka liipaistuu, on todellakin ohjaava palvelu ei-kä muutu jonkin toisen palvelun vaikutuksesta ei-ohjaavaksi palveluksi. Sen * * 108979 4 lisäksi keksintö mahdollistaa jo olemassa olevien palvelujen käyttämisen mo-niohjaustilassa siten, että moniohjaustila näyttäytyy niille yksiohjaustilana estämällä muiden palvelujen käynnistymisen.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa uuden ohjaavan 5 palvelun käynnistämiseen yhden ohjaavan palvelun ollessa käynnissä vaikuttaa kytkentäpisteen ominaisuus eli se, tukeeko kytkentäpiste useamman palvelun käynnistämistä. Tästä on lisäksi se etu, että uusia palveluja voidaan käyttää vanhojen kytkentäpisteiden kanssa estämällä useamman samanaikaisen palvelun käynnistymisen sellaisessa kytkentäpisteessä, joka ei tällaista 10 toimintaa tue.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon 15 mukaista tietoliikennejärjestelmää:

Kuvio 2 esittää keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista moniohjaustilan tilamallia;

Kuvio 3 esittää vuokaavion keksinnön ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta: ja 20 Kuvio 4 esittää vuokaavion keksinnön toisesta edullisesta suoritus muodosta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus I***: Keksintö ja sen tausta selostetaan seuraavassa käyttäen standar- din ETS 300 374-1 CorelNAP termistöä ja älyverkkojen nykyistä rakennetta, 25 mutta keksintöä voidaan käyttää myös muiden älyverkkostandardien (kuten ANSI, AIN tai WIN) mukaan toteutetuissa älyverkoissa tai vastaavissa suori- • · · tusalustoissa, joissa useampi ohjaava yhteys MPC on mahdollinen. Tässä ha-. . kemuksessa älyverkolla tarkoitetaankin yleisesti ratkaisua, jossa puhelua, is-

I » I

*; / tuntoa tai pakettitietoa välittävä solmu ottaa yhteyttä palvelun ohjaustoimin-

• I

·;·* 30 toon, joka antaa kyseiselle solmulle puhelun, istunnon tai pakettitiedon välit-tämiseen vaikuttavia ohjeita. Yhteydenotto kyseisen solmun taholta palvelun • · ohjaustoiminnolle perustuu solmun hallussa oleviin palvelun liipaisu- eli trig- ,* . gaustietoihin. Älyverkolle ovat tunnusomaisia triggaukset, tilamallit ja ohjauksia • · > antava protokolla tai API (Application Protocol Interface) rajapinta ohjaustoi-: : 35 minnon ja verkon kytkentäsolmun välillä. Puhelua, istuntoa tai pakettitiedon 108979 5 välitystä voidaan kuvata ohjaustoiminnolle näkyvällä tilamallilla, joka muodostuu vaiheista ja niihin liitetyistä havaintopisteistä, joissa käsittely voidaan pysäyttää odottamaan ohjeita ohjaustoiminnolta. Toisin sanoen tilamallilla mallinnetaan ohjaustietuetta. Ohjaukset ja operaatiot voivat myös olla puheluolioi-5 hin kohdistettavia menetelmiä ja niihin liittyviä tapahtumailmoituksia (event notification). Tässä hakemuksessa termi puhelu tarkoittaakin paitsi tavanomaista puhelua myös muita, mahdollisesti virtuaalisia, yhteystiloja, johon liittyy käyt-täjädatan välitystä, kuten dataistuntoa tai pakettitiedon välitystä. Esimerkkejä ovat pakettiradioistunto (kuten GPRS sessio), VolP-istunto (Voice IP) ja H.323 10 mukainen multimediaistunto.

Esillä olevan keksinnön mukaisen toiminnallisuuden toteuttava tietoliikennejärjestelmä käsittää tekniikan tason mukaiseen palvelujen toteutuksessa tarvittavien välineiden lisäksi välineitä ohjaustietueen moniohjaustilan (multiple control state) tai muun vastaavan parametrin ylläpitämiseksi. Mo-15 niohjaustilan ylläpitämiseksi katsotaan myös niiden parametrien arvojen ylläpitäminen, joiden perusteella moniohjaustila voidaan määrittää. Moniohjaustilan avulla osoitetaan, voidaanko ohjaavaa palvelua käynnistää (initiate). Nykyiset verkkoelementit käsittävät prosessoreita ja muistia, joita voidaan hyödyntää keksinnön mukaisissa toiminnoissa. Kaikki keksinnön toteuttamiseen 20 tarvittavat muutokset voidaan suorittaa lisättyinä tai päivitettyinä ohjelmistoru-tiineina ja/tai sovelluspiireillä (ASIC).

Viitaten kuvioon 1 siinä esitetään älyverkon IN ja siihen liittyvän tie-’··;* toliikennejärjestelmän verkkoarkkitehtuuri varsin karkealla tasolla, koska ver-kon yksityiskohtaisemmalla rakenteella ei ole keksinnön kannalta olennaista : .* 25 merkitystä. Kuvion 1 esimerkissä älyverkko liittyy yleiseurooppalaiseen matka-viestinjärjestelmään GSM (Global System for Mobile Communications) siten, ν’: että älyverkon palvelun kytkentäpiste SSP on myös GSM-järjestelmän matka- puhelinkeskus MSC, jossa on myös vierailijarekisteri VLR. Keksintöä ei kuitenkaan rajoiteta mitenkään kuviossa 1 esitettyyn esimerkkiin. Kuviossa 1 esite-.·. : 30 tyssä esimerkissä ei ole esitetty älyverkon varsinaisia toiminteita. Ne esitetään .···[ toiminteen sisältävän verkkoelementin yhteydessä. Oleellista keksinnön kan-naita on kuitenkin toiminto eikä verkkoelementti, johon toiminto esimerkin-:‘ : omaisesti on sijoitettu.

GSM-järjestelmän rakenne koostuu kahdesta osasta: tukiasema-: 35 alijärjestelmästä BSS (Base Station Subsystem) ja verkkoalijärjestelmästä NSS t‘J (Network Subsystem). BSS ja matkaviestimet MS liikennöivät radioyhteyksien 108979 6 avulla. Tukiasema-alijärjestelmä on liitetty matkapuhelinkeskukseen MSC (Mobile Switching Center). Matkapuhelinkeskuksen tehtävä on kytkeä puheluja, joihin kuuluu ainakin yksi matkaviestin MS. Jotkin matkapuhelinkeskukset MSC on kytketty toisiin tietoliikenneverkkoihin, kuten yleiseen puhelinverkkoon PSTN 5 (Public Switched Telephone Network) ja ne sisältävät välitystoimintoja puheluiden kytkemiseksi näihin verkkoihin ja näistä verkoista. Näitä matkapuhelinkeskuksia kutsutaan kauttakulkukeskuksiksi (ei esitetty kuvassa).

Puheluiden reitittämiseen liittyy kahden tyyppisiä tietokantoja. Kotirekisteriin HLR tallennetaan pysyvästi tai puolipysyvästi verkon kaikkien ti-10 laajien tilaajatietoja, joihin kuuluu tieto niistä palveluista, joihin tilaajalla on pääsy, ja tilaajan nykyinen sijainti. Toisen tyyppinen rekisteri on vierailijarekisteri VLR. Vierailijarekisteri VLR liittyy yleensä yhteen matkapuhelinkeskukseen MSC, mutta se voi myös palvella useita keskuksia. Vierailijarekisteri VLR voidaan myös integroida matkapuhelinkeskukseen MSC. Kun matkaviestin MS on aktii-15 vinen (se on kirjoittautunut verkkoon ja voi aloittaa tai vastaanottaa puhelun), valtaosa kotirekisterin HLR sisältämistä matkaviestintä MS koskevista tilaajatiedoista ladataan (kopioidaan) sen matkapuhelinkeskuksen MSC vierasrekisteriin VLR, jonka alueella matkaviestin MS on.

Verkkoelementtiä, joka sisältää palvelun kytkentätoiminnon SSF ja 20 puhelun ohjaustoiminnon CCF (Call Control Function), kutsutaan palvelun kytkentäpisteeksi SSP. Puhelun ohjaustoiminto CCF ei ole älyverkkoon liittyvä toiminto, vaan vakiona keskuksissa oleva toiminto, joka sisältää keskuksen ’··;* korkean tason puhelunkäsittelytoiminnot, kuten siirtoyhteyksien muodostami-* · · sen ja vapauttamisen. Palvelun kytkentätoiminto SSF on rajapinta puhelun : 25 ohjaustoiminnon CCF ja palvelun ohjaustoiminnon SCF välillä. SSF tulkitsee SCF:n lähettämät pyynnöt ja välittää ne CCF:lle, joka aloittaa niiden vaatimat :T: puhelunohjaustoiminnot. Vastaavasti puhelunohjaustoiminto CCF käyttää SSF:ää pyytääkseen ohjeita SCF:ltä. SSF on kiinteästi kytketty CCF:ään, jonka rajapintana se toimii. Niinpä jokainen SSF on yhdessä CCF:n kanssa sa-; 30 massa keskuksessa. Tämän hakemuksen puitteissa palvelun kytkentäpiste SSP on samanarvoinen CCF:n ja SSF:n muodostaman toiminnallisen koko- » naisuuden kanssa ja jatkossa käytetään nimitystä SSP. Kuvion 1 esimerkissä palvelun kytkentäpiste SSP sisältää myös käyttäjille verkkoon pääsyn (access) aikaansaavan toiminnon CCAF (Call Control Agent Function), sillä se on mat-. · ’ : 35 kapuhelinverkon PLMN tukiasema-alijärjestelmää BSS ohjaava matkapuhelin- ] ! keskus. Palvelun kytkentäpiste SSP on tyypillisesti keskus, joka toteuttaa pal- 108979 7 velun kytkentätoiminnon, ts. älyverkkopalvelun tunnistamisen ja yhteistoiminnan käynnistämisen, mutta SSP voi olla myös muunlainen verkkoelementti, kuten VoIP yhteydenmuodostuksesta vastaava solmu, esimerkiksi H.323 Gatekeeper.

5 Keksinnön mukainen palvelun kytkentäpiste käsittää joko ohjaus- tietueessaan tai ohjaustietuettaan varten ensimmäisen tiedon, joka ilmaisee, voidaanko ohjaustietuetta ohjaamaan käynnistää (eli Hipaista) uutta ohjaavaa palvelua. Ensimmäinen tieto on edullisesti moniohjaustila, joka määräytyy järjestelmässä ylläpidetyn yhteistoimintatiedon perusteella. Kuvion 1 esittämässä 10 ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa ohjaustietuetta mallinnetaan ti-lamalleilla. Kukin tilamalli muodostaa oman erillisen ohjaustietueen. Tulopuolen ohjaukseen on oma tilamallinsa 0_BCSM ja päättyvän puolen ohjaukseen oma tilamallinsa T_BCSM. Näissä kummassakin on oma moniohjaustila FIM1, FIM2, jonka arvo ei riipu toisen tilamallin (eli ohjaustietueen) moniohjaustilasta.

15 Kuten jo edellä todettiin, moniohjaustila ilmaisee, voidaanko tilamallia ohjaaman käynnistää uusia ohjaavia palveluja. Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa tila määräytyy varsinaisen keskuksen (kytkentäpisteen) parametrien ja palveluun liitettyjen ohjeita antavien parametrien mukaan. Parametrien arvojen puuttuessa voidaan tarvittaessa käyttää pa-20 rametrien oletusarvoja. Vaikka varsinaisen keskuksen (kytkentäpisteen) parametrit ovat yleensä samat kaikissa keskuksen (kytkentäpisteen) ohjaustietu-eissa, on ne ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa sijoitettu liipaisu-tietoihin T1 yhdessä palvelun parametrien kanssa selvyyden vuoksi. Liipaisu-tietoihin sijoittaminen mahdollistaa tietysti näidenkin arvojen vaihtelujen ha-: .: 25 vaintopisteittäin. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa moniohjaustila ‘: ; määritellään seuraavien parametrien avulla: v : · OMPC on palveluun liittyvä parametri, jonka arvo ilmaisee, voi- :T: daanko palvelu käynnistää jos on jo olemassa toinen ohjaava palvelu, : 30 · ESCS on palveluun liittyvä parametri, jonka arvo ilmaisee, estää- ,···[ kö palvelu muita ohjaavia palveluja käynnistymästä niin pitkään, ^' kuin se itse on ohjaava, · . ' ; · OMSDP on palveluun liittyvä parametri, jonka arvo ilmaisee, voi- ko palvelun käynnistää, jos samassa havaintopisteessä on jo , \ : 35 palveltu ohjaavaa palvelua,

• I

108979 8 • EMSDP on palveluun liittyvä parametri, jonka arvo ilmaisee, estääkö palvelu muita ohjaavia palveluja käynnistymästä samassa havaintopisteessä, jossa sitä on palveltu, • MPC on keskukseen (kytkentäpisteeseen) liittyvä parametri ja se 5 ilmaisee, tukeeko keskus (kytkentäpiste) useamman ohjaavan palvelun ominaisuutta, ja • MSDP on keskukseen (kytkentäpisteeseen) liittyvä parametri ja se ilmaisee, tukeeko keskus (kytkentäpiste) saman havaintopis-teen useamman ohjaavan palvelun ominaisuutta.

10 Samalla havaintopisteellä tarkoitetaan keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa puhelun ohjaustoiminnon CCF sisäistä havain-topistettä. On mahdollista, että kaksi sisäistä havaintopistettä kuvautuu (mapped) yhdeksi ulkoiseksi havaintopisteeksi, esimerkiksi "InfoCollected”-pisteeksi. Tällainen piste ei ole keksinnön ensimmäisessä edullisessa suori- 15 tusmuodossa sama havaintopiste, vaan kaksi erillistä havaintopistettä.

Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa ylläpidetään myös tietoa ohjaavista palveluista ns. määrätietona. Määrätiedon ja parametrien arvojen avulla moniohjaustilalla on ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa viisi erilaista arvoa, jotka selitetään kuvion 2 yhteydessä.

20 Verkkoelementtiä, joka sisältää palvelun ohjaustoiminnon SCF, kut sutaan palvelun ohjauspisteeksi SCP. Ohjaustoiminto voi olla myös kytkentä- ...# toiminnon kanssa samassa verkkoelementissä. Palvelun ohjaustoiminto sisäl-• · tää kaiken palvelulogiikan ja palveluun liittyvän ohjauksen (esim. tarvittavan • « » tietokannan ja palvelulogiikkaohjelmat (SLP), ts. tietokoneohjelmat, jotka to-: ·' 25 teuttavat tietyn palvelun loogisen rakenteen eli palvelulogiikan). Palvelun oh-jaustoiminto voi olla pelkkä looginen toiminto, joka voidaan nähdä palvelun :: : kytkentäpisteen SSP kannalta yhtenäisenä. Se voi olla sisäisesti toteutettu eri tavoin, se voi olla sisäisesti hajautettu ja siihen liittyvä palvelulogiikka voi olla hajautettuna eri solmuihin. Myös palvelutiedot voivat olla hajautettuina eri : 30 verkkosolmuihin kuin palvelulogiikka. Esimerkiksi palvelun ohjaustoiminto-tai .···. piste (SCF/SCP) saattaa olla sisäisesti hajautettu siten, että se tarjoaa vain avoimen rajapinnan (esim. CORBA, Common Object Request Broker Archi-tecture) ulkoisen palvelun tuottajan tarjoamalle ulkoiselle palvelimelle. Tällöin SCP ja ulkoinen palvelin yhdessä muodostavat palvelun ohjaustoiminnon.

: 35 Tämän hakemuksen puitteissa SCF ja SCP ovat samanarvoisia ja jatkossa käytetään nimitystä SCP. Älyverkkopalvelun yhteydessä palvelun ohjauspis- g 108979 teessä SCP käynnistetään palvelulogiikkaohjelma (service logic program), jonka toiminta määrää ne ohjeet, jotka SCP kussakin puheluvaiheessa lähettää SSP:lle. Kuvion 1 esimerkissä on neljä erilaista palvelun ohjauspistettä: SCP1, joka tarjoaa "prepaicT-palvelua etukäteen maksaville asiakkaille; SCP2, joka 5 tarjoaa yksityinen numerosuunnitelma VPN -palvelua (Virtual Private Network), joka mahdollistaa omien numeroiden käytön; ja SCP3 liikkuvuuden (Mobility) hallintaan. Koska SCP4 tarjoaa älyverkon kaltaisia (IN like) palveluja, on se tämän hakemuksen puitteissa rinnastettavissa palvelun ohjauspisteeseen. Älyverkon kaltaisia palveluja ovat palvelut, jotka käyttävät älyverkon ohjauspe-10 riaatteita. Periaatteessa nämä palvelut eroavat älyverkon palveluista vain siinä, että SCF:n ja SSF:n välillä ei käytetä IN-protokollaa. Tässä hakemuksessa älyverkon palvelu kattaakin myös älyverkkopalvelun kaltaiset palvelut eikä niitä erikseen erotella.

Muita älyverkon toimintoja, joita ei ole esitetty kuviossa 1 ovat pal-15 velun tietotoiminto SDF (Service Data Function), erikoistunut resurssitoiminto SRF (Specialised Resource Function) ja palvelun hallintatoiminto SMF (Service Management Function). SDF on tietokanta, jota SCF käyttää. Palve-lulogiikkaohjelmat voivat kysellä ja päivittää SDF:n tietoa. SDF:ään voidaan tallentaa esimerkiksi tilaajakohtaista tai palvelunumerokohtaista tietoa. SDF 20 voi joko olla tietokannan hallintajärjestelmä palvelun ohjauspisteessä SCP tai se voi olla mukaisesti erillinen tietokantapiste. SMF:n avulla hallitaan käyttäjiin ··.. ja verkkoon liittyvää tietoa tietokannassa, mukaan lukien palvelukohtaiset tiedot ja palveluohjelmat. SRF on rajapinta sellaisille verkon mekanismeille, jotka liittyvät vuorovaikutukseen tilaajan kanssa. SRF voi liittyä älykkäisiin oheislait-: 25 teisiin IP (Intelligent Peripheral), jotka sisältävät kehittyneempiä puheenkäsit- : · telytoimintoja kuin keskukset tai se voi sijaita palvelun kytkentäpisteessä SSP.

* ♦ * v ·’ Lisäksi älyverkkopalvelut kehitetään, testataan ja poistetaan erityisellä lait- « » · :,: ·' teistolla, jotka kutsutaan palvelun luontiympäristöksi (SCEP).

Kuviossa 1 verkon elementit on kytketty toisiinsa signalointiverkon 30 SS7 välityksellä. Myös muita verkkoja, kuten esimerkiksi ATM, IP, voidaan käyttää. SSP käyttää erilaisten SCP:iden kanssa erilaisia protokollia kuvion 1 esittämässä esimerkissä. Sillä halutaan korostaa sitä, että moniohjaustilan i määrittäminen tapahtuu protokollariippumattomasti. SSP:n ja SCP1:n välillä ...: käytetään kuvion 1 esimerkissä ITU:n standardoiman CorelNAPin CS2:tä ·. : 35 (Capability Set 2). SSP:n ja SCP2:n välillä on käytössä saman CorelNAPin CS1 (Capability Set 1). SSP:n ja SCP3:n välillä käytetään matkaviestinjärjes- 108979 10 telmiin kehitetyn CAMEL (Customised Applications for Mobile network Enhanced Logic) älyverkkostandardin mukaista CAP-protokollaa (CAMEL Application Part). SSP:n ja SCP4:n välillä käytetään TCAP-protokollaa (Transaction Capabilities Application Part), joka on SS7-protokollapinossa ylimmäisen 5 INAP-kerroksen alapuolella olevan TCAP-kerroksen mukainen protokolla.

Kuviossa 2 esitetään moniohjaustilan tilamalli ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa jokainen puhelumalli on jossakin kuvion 2 esittämässä ohjaustilassa. Kuten kuviosta 2 ilmenee, jokaisesta tilasta voidaan siirtyä jokaiseen tilaan. Ensimmäi-10 sessä edullisessa suoritusmuodossa moniohjaustiloja on viisi. Se, missä tilassa moniohjaustila on, riippuu keskuksen parametreistä ja siitä, onko yhtään ohjaavaa palvelua käynnistetty ja/tai aktiivisena ja jos on, niin mikä on palvelun vaikutus parametrien arvoihin.

Parametreillä MPC, MSDP, ESCS ja EMSDP voi olla kaksi arvoa ja 15 parametreillä OMPC ja OMSDP kolme arvoa ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Jos parametrin MPC arvo on ‘tosi’, tukee keskus useamman samanaikaisen ohjaavaa yhteyttä. Vastaavasti, jos parametrin MSDP arvo on ‘tosi’, saa samassa havaintopisteessä olla useampi samanaikainen yhteys.

Jos ESCS on ‘tosi’, ei yksikään palvelu ole kieltänyt muita palveluita käynnis-20 tymästä. Vastaavasti jos EMSDP on ‘tosi’, ei yksikään palvelu ole kieltänyt muita palveluita käynnistymästä samassa havaintopisteessä. Jos parametrin OMPC tai OMSDP arvo on ‘aina’, ei parametrien ESCS ja EMSDP arvoista välitetä. Jos OMPC:n arvo on ‘ehkä’, vaikuttaa parametrien ESCS ja EMSDP arvot palvelun käynnistymiseen. Samoin, jos OMSDP:n arvo on ‘ehkä’. Jos ·' ·' 25 OMPC:n tai OMSDPm arvo on‘ei’, ei palvelu käynnisty, jos on muita ohjaavia ♦ palveluja.

; Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa tilamallissa ylläpiti': detään määrätietoa ja kieltotietoa sekä tilamallikohtaisesti että havaintopis- teittäin. Määrätietona ylläpidetään aktiivisten ohjaavien palvelujen lukumäärää ; 30 sekä havaintopisteittäin tietoa siitä, kuinka moni ohjaava palvelu on liipaistunut ,··! tai saanut palvelua havaintopisteessä. Kieltotietona ylläpidetään tietoa siitä, onko kielto päällä ja jos on, niin mikä palvelu sen on asettanut. Toisin sanoen :! kieltotietona ylläpidetään ESCS ja EMSDP parametrien arvoja.

Viitaten kuvioon 2 on tilassa ST1 ohjaavien palvelujen käynnistys .·. ; 35 sallittu vapaasti. Tässä tilassa ollaan yleensä silloin, kun yhtään ohjaavaa pal- velua ei ole käynnissä. Jos yksikin ohjaava palvelu on käynnissä, ollaan tilas- 108979 11 sa ST1 silloin, kun MPC, MSDP, ESCS ja EMSDP ovat ‘tosia’. Palvelu käynnistyy, jos OMPC:n ja OMSDP:n arvo ei ole ‘ei’ silloin, kun joku muu ohjaava palvelu on käynnissä.

Tilassa ST2 on ohjaavien palvelujen käynnistys sallittu, mutta sa-5 massa havaintopisteessä ei sallita useampia ohjaavia palveluja. Tilassa ST2 MPC, ESCS ja EMSDP ovat ‘tosi’, mutta MSDP ‘epätosi’. Tähän tilaan joudutaan yleensä, kun havaintopisteessä on Hipaistu yksi ohjaavaa palvelu ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Sen jälkeen uutta palvelua ei tässä havaintopisteessä pystytä käynnistämään niin kauan aikaa kuin Hipaistu pallo velu on aktiivinen ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Jossain muussa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tähän tilaan voidaan joutua, kun ohjaavaa palvelua palvellaan havaintopisteessä tai havaintopiste viritetään.

Tilassa ST3 on ehdollisten ohjaavien palvelujen käynnistys kielletty 15 yleisesti eli joku palvelu on asettanut ESCSille arvon ‘epätosi’, joka estää muita palveluita käynnistymästä. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa tämä arvo voi olla päällä niin kauan kunnes sen asettanut palvelu joko päättyy tai siirtyy monitorointitilaan. Jossain muussa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa kielto voi myös jäädä päälle, vaikka palvelu päättyy. Tilassa 20 ST3 MPC, MSDP ja EMSDP ovat ‘tosia’. Palvelu käynnistyy tässä tilassa ainoastaan, jos palvelun OMPC:n arvo on ‘aina’.

Tilassa ST4 on ehdollisten ohjaavien palvelujen käynnistys kielletty samassa havaintopisteessä. Toisin sanoen joku palvelu on asettanut : *.·* EMSDP:lle arvon ‘epätosi’ joka estää muita ohjaavia palveluja käynnistymästä 25 tässä havaintopisteessä. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa tämä arvo voi olla päällä niin kauan kunnes sen asettanut palvelu joko päättyy tai siirtyy monitorointitilaan. Jossain muussa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa kielto voi myös jäädä päälle, vaikka palvelu päättyy. Tilassa ST4 MPC .. . MSDP ja ESCS ovat ‘tosia’. Palvelu käynnistyy tässä tilassa ainoastaan, jos 30 palvelun OMSDP.n arvo on ‘aina’.

Tilassa ST5 on ohjaavien palvelujen käynnistäminen kielletty. Tässä tilassa ollaan, kun MPC:n arvo on ‘epätosi’ ja yksi ohjaava palvelu on parhail-laan aktiivisena. Muiden parametrien arvoilla ei tässä tilassa ole merkitystä.

.1 . Palvelu ei käynnisty tässä tilassa.

’ ; 35 Kuten yllä olevasta ilmenee, ovat tilojen ST2 ja ST5 kiellot ehdotto mia kieltoja, joita kaikki palvelut noudattavat. Tilojen ST3 ja ST4 kiellot ovat 108979 12 palvelujen antamia kieltoja, jotka palvelu voi "ajaa yli” kuten kuvion 3 yhteydessä selitetään. Toisin sanoen on olemassa palveluita, jotka ovat niin tärkeitä, että niiden on liipaistuttava, vaikka joku palvelu haluaisikin sen estää.

Kuvion 2 tilamuutoksia tapahtuu aina kun kohdataan havaintopiste.

5 Toisin sanoen tila muuttuu palvelujen aktivoitumisen, ’’etenemisen” ja päättymisen mukaan.

Kuviossa 3 esitetään vuokaavio keskuksen (kytkentäpisteen) toiminnoista ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Puhelulle on luotu ohjaustietue (tilamalli) ja liipaisimen havaintopisteet on staattisesti viritetty.

10 Kohdassa 301 kohdataan liipaisimen havaintopiste TDP-R, joka osoittaa, että Hipaistava palvelu on ohjaava palvelu. Toisin sanoen kohdataan ohjaustietu-eessa ohjaavan palvelun käynnistämisen tilanne. Sen jälkeen tarkistetaan, onko muita ohjaavia palveluja aktiivisen kohdassa 302. Jos muita ohjaavia palveluja on aktiivisena, tarkistetaan kohdassa 303, onko MPC ‘tosi’ eli onko 15 useampi ohjaava palvelu kerrallaan sallittu. Jos MPC:n arvo on ‘tosi’, tarkistetaan kohdassa 304, onko juuri tässä havaintopisteessä DP Hipaistu aktiivisena oleva ohjaava palvelu. Jos on, tarkistetaan kohdassa 305, onko MSDP ‘tosi’ eli onko useampi ohjaava palvelu samassa havaintopisteessä sallittu. Jos MSDP on ‘tosi’, haetaan kohdassa 306 Hipaistavan palvelun OMPC-parametrin arvo.

20 OMPC osoittaa ensimmäisen erikoisehdon, jonka perusteella voidaan päätellä, onko käynnistäminen yleensä sallittua. Kohdassa 307 tarkistetaan, onko '··;* OMPC ‘aina’. Jos ei ole, tarkistetaan kohdassa 308, onko OMPC ‘ehkä’. Jos se on, on palvelu ehdollisesti käynnistyvä, ja siksi tarkistetaan kohdassa 309, : onko ESCS ‘tosi’. Toisin sanoen tarkistetaan, onko aktiivisena oleva palvelu ';···' 25 kieltänyt muita palveluita käynnistymästä yleisesti. Jos ESCS on‘tosi’, ei ylei-nen kielto ole päällä, joten palvelu voidaan yleisesti käynnistää. Koska yleisten ehtojen lisäksi ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa käytetään myös havaintopistekohtaisia ehtoja, tarkistetaan kohdassa 310, onko juuri tässä ha-.·. ; vaintopisteessä DP palveltu tai palvellaanko parhaillaan muita aktiivisena ole-30 via ohjaavia palveluja. Jos palvellaan, haetaan Hipaistavan palvelun OMSDP-parametrin arvo. OMSDP osoittaa toisen erikoisehdon, jonka perusteella voi-* daan päätellä, onko käynnistäminen juuri tässä havaintopisteessä sallittua.

\· Sen jälkeen tarkistetaan kohdassa 312, onko OMSDP ‘aina’. Jos OMSDP ei .·’ ; ole ‘aina’, tarkistetaan kohdassa 313, onko se ‘ehkä’. Jos se on, on palvelu

‘ ! 35 ehdollisesti käynnistyvä. Sen vuoksi tarkistetaan kohdassa 314, onko EMSDP

‘tosi1. Toisin sanoen tarkistetaan, onko joku aktiivisena oleva palvelu kieltänyt 1 G 8 979 13 muita palveluita käynnistymästä tästä havaintopisteestä. Jos EMSDP on ‘tosi’, ei havaintopisteessä ole kieltoa päällä ja palvelu voidaan käynnistää, jos liipai-suehdot täyttyvät.

Kohdassa 315 tarkistetaankin, täyttyvätkö liipaisuehdot, ja jos ne 5 täyttyvät, tarkistetaan kohdassa 316, onko pyyntö rajoitettava. Rajoittamisella (gapping) pyritään rajoittamaan tiettyyn palveluun kohdistettujen pyyntöjen lukumäärää. Jos lukumäärä ei ylity, ei pyyntö ole rajoitettava ja palvelu voidaan käynnistää lähettämällä kohdassa 317 palvelun ohjauspisteelle SCP palvelun Hipaiseva sanoma. Sanoman lähettämisen jälkeen päivitetään kohdassa 318 10 määrätietoa ja kieltotietoa. Samalla saattaa moniohjaustila muuttua tilasta toiseen. Esimerkiksi Hipaistu palvelu voi olla sellainen, että se estää muita käynnistymästä, jolloin moniohjaustila voi siirtyä tilasta ST1 tilaan ST3. Kieltotietoa päivitetään, mikäli palvelun ESCS ja/tai EMSDP parametri on muita palveluja kieltävä. Jos kieltotieto ennen päivitystä ei ole kieltävä, muutetaan se kieltä-15 väksi ja laitetaan tieto kiellon asettaneesta palvelusta. Jos kieltotieto on jo kieltävä, laitetaan tietoon kiellon asettaneesta palvelusta myös tämä palvelu. Määrätietona päivitetään ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa aktiivisten ohjaavien palvelujen lukumäärä ja lisäksi merkitään havaintopiste TDP-R havaintopisteeksi, josta ohjaava palvelu on käynnistetty. Kohdan 317 päi-20 vittämistä suoritetaan koko sen ajan, kun palvelu on aktiivinen ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa päivittämällä havaintopistekohtaista määrä- ja '···’ kieltotietoa sitä mukaa, kun palvelua viritetyissä tapahtuman havaintopisteissä EDP palvellaan. Kun palvelu muuttuu kohdassa 319 ei-aktiiviseksi eli päättyy : tai siirtyy monitorointitilaan, päivitetään kohdassa 320 kieltotietoa ja määrätie- ····: 25 toa. Kieltotieto päivitetään ei kieltäväksi, jos tiedossa kiellon asettaneesta pal-velusta ei ole muita palveluja kuin tämä. Jos tiedossa kiellon asettaneesta pal-velusta on myös muita palveluja, poistetaan tämä palvelu em tiedosta ja jätetään arvo kieltäväksi. Määrätietona päivitetään ensimmäisessä edullisessa .·. ; suoritusmuodossa aktiivisten ohjaavien palvelujen lukumäärä.

30 Mikäli liipaisuehdot eivät täyty (kohta 315) tai palvelu on rajoitettava (kohta 316), siirrytään kohtaan 321, jossa palvelua ei käynnistetä. Jos palve-'. j lua ei käynnistetä, jää se havaintopisteeseen "uinuvaksi palveluksi”, joka voi-daan Hipaista, jos sama havaintopiste kohdataan toisen kerran. Silloin aloite-; taan kohdasta 301.

108979 14

Jos kohdassa 302 havaitaan, että muita ohjaavia palveluja ei ole aktiivisena, siirrytään ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa suoraan kohtaan 315 tarkistamaan liipaisuehtoja. Siitä jatketaan esitetyllä tavalla.

Jos kohdassa 303 havaitaan, että MPC ei ole ‘tosi’, ei palvelua 5 käynnistetä (kohta 321). Samoin siirrytään kohtaan 321, jos kohdassa 305 havaitaan, että MSDP ei ole ‘tosi’.

Jos kohdassa 304 havaitaan, että muita aktiivisia palveluja ei ole palveltu tässä havaintopisteessä, siirrytään suoraan kohtaan 306 hakemaan OMPC parametrin arvoa.

10 Jos OMPC ei ole ‘aina’ (kohta 307) tai ‘ehkä’ (kohta 308), on sen arvo ‘ei’. Tämä tarkoittaa, että palvelu ei osaa toimia yhdessä toisen ohjaavan palvelun kanssa, joten palvelua ei käynnistetä. Toisin sanoen kohdasta 308 siirrytään kohtaan 321, jos OMPC ei ole ‘ehkä’.

Vastaavasti, jos OMSDP ei ole ‘aina’ (kohta 312) tai ‘ehkä’ (kohta 15 313) on sen arvo ‘ei’. Tämä tarkoittaa, että palvelu ei osaa toimia samassa ha vaintopisteessä toisen ohjaavan palvelun kanssa, joten palvelua ei käynnistetä. Toisin sanoen kohdasta 313 siirrytään kohtaan 321, jos OMSDP ei ole ‘ehkä’.

Jos kohdassa 307 havaitaan, että OMPC on ‘aina’, on käynnistämi-20 nen on sallittu aina. Toisin sanoen arvolla ‘aina’ varmistetaan, että palvelut, joiden pitää aina Hipaistua, liipaistuvat riippumatta muiden palvelujen asetta-'···' mistä kielloista. Sen vuoksi siirrytäänkin suoraan tarkistamaan liipaisuehtoja kohtaan 315, josta jatketaan kuvatulla tavalla.

.· Liipaisuehtoja siirrytään tarkistamaan kohtaan 315 myös kohdasta 25 310, jos muita aktiivisia ohjaavia palveluja ei ole palveltu tässä havaintopis- teessä tai jos parametrin OMSDP arvoksi havaitaan kohdassa 312 ‘aina’. Pal-velu on silloin sellainen, että sen ei tarvitse välittää muiden aktiivisten palvelujen asettamista havaintopistekohtaisista kielloista.

.·, ; Jos kohdassa 309 havaitaan, että ESCS ei ole ‘tosi’, on joku aktiivi- 30 sena oleva palvelu asettanut yleisen kiellon päälle. Sen seurauksena palvelua ei käynnistetä (kohta 321).

'·: Jos kohdassa 314 havaitaan, että EMSDP ei ole ‘tosi’, on joku aktii- visena oleva palvelu asettanut tähän havaintopisteeseen kiellon päälle. Sen , ·' . seurauksena palvelua ei käynnistetä (kohta 321).

‘ ; 35 Palvelemisella tarkoitetaan ensimmäisessä edullisessa suoritus muodossa sitä, että joko uusi palvelu on käynnistetty tai SCP:lle on raportoitu 108979 15 (kohdattu EDP-R tai EDP-N). Jossain muussa suoritusmuodossa voidaan palvelemisella tarkoittaa vain toista edellä esitetyistä vaihtoehdoista. Voidaanpa jopa havaintopisteen virittäminen tulkita palvelemiseksi. Siten esimerkiksi kohdassa 310 voidaan tarkistukseen sisällyttää kaikki edellä mainitut palvelumuo-5 dot, kaksi tai vain yksi niistä.

Jossain muussa suoritusmuodossa voidaan tarkistaa kohdassa 304, onko tässä havaintopisteessä palveltu tai palvellaanko parhaillaan muita parhaillaan aktiivisena olevia ohjaavia palveluja tai onko havaintopiste viritetty aktiiviselle ohjaavalle palvelulle.

10 Suoritusmuodoissa, joissa kerran asetettu kielto pysyy päällä, vaik ka sen asettanut ohjaava palvelu ei enää ole aktiivinen, ei kieltotietoa päivitetä kohdassa 320. Näissä suoritusmuodoissa suoritetaan parametrien OMPC, ESCS ja/tai OMSDP, EMSDP tarkistus silloin, kun käynnistettävä palvelu ei ole ohjaustietueen ensimmäinen käynnistettävä palvelu. On myös mahdollista 15 tehdä suoritusmuotoja, joissa joidenkin palveluiden kiellot jäävät voimaan vaikka palvelu ei enää ole aktiivinen ja/tai joidenkin palveluiden kiellot lakkaavat vaikuttamasta palvelun päättyessä tai siirtyessä monitorointitilaan.

Kuviossa 4 esitetään vuokaavio keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesta keskuksen (kytkentäpisteen) toiminnasta. Toisessa 20 edullisessa suoritusmuodossa keskus (kytkentäpiste) tukee useampaa samanaikaista ohjaavaa palvelua. Lisäksi toisessa edullisessa suoritusmuodossa '··;* ei erikseen tarkastella tilannetta havaintopisteittäin. Toisessa edullisessa suo- '··'·' ritusmuodossa moniohjaustilalla onkin kaksi tilaa: kuviossa 2 esitetyt tilat ST1 ; ’.·* ja ST3. Toisin sanoen ohjaava palvelu sallittu tai useampi samanaikainen oh- 25 jaava palvelu sallittu, jos palvelulle asetettava erikoisehto täyttyy. Toisessa edullisessa suoritusmuodossa ei ylläpidetä erillistä kieltotietoa ja määrätietoa :'·.· ylläpidetään pitämällä listaa aktiivisista palveluista. Kun listalla ei ole aktiivista palvelua, on moniohjaustilan arvo 1 ja kun siellä on vähintään yksi palvelu, on .·. : moniohjaustilan arvo 2.

30 Viitaten kuvioon 4 puhelulle on luotu ohjaustietue ja liipaisimen ha- vaintopisteet on staattisesti viritetty. Kohdassa 401 kohdataan palvelun liipai-simen havaintopiste TDP-R. Sen jälkeen tarkistetaan kohdassa 402, onko muita ohjaavia palveluja aktiivisena (eli onko moniohjaustila 1 vai 2) määrätie-, ’ ; don listasta.

• ♦ I

‘ 35 Jos muita ohjaavia palveluja ei ole aktiivisena (eli moniohjaustila on ST1), jatketaan palvelun Hipaisemista edellä kuvion 3 yhteydessä kuvatulla ta- 108979 16 valla tarkistamalla mm. täyttyvätkö liipaisukriteerit. Yksinkertaisuuden vuoksi kuviossa 4 on oletettu, että palvelu liipaistuu, joten se käynnistetään kohdassa i 403. Määrätietoa päivitetään kohdassa 404 sekä palvelun käynnistyessä että siirtyessä monitorointitilaan/päättyessä.

5 Jos muita ohjaavia palveluja on aktiivisena (moniohjaustila on ST3), tarkistetaan kohdassa 405, onko palvelun OMPC parametrin arvo ‘aina’. Jos on, siirrytään kohtaan 403 käynnistämään palvelua, vaikka joku muu palvelu haluaisikin estää muiden käynnistymisen sinä aikana, kun se itse on ohjaava.

Jos palvelun OMPC parametrin arvo ei ole ‘aina’, tarkistetaan koh-10 dassa 406, onko sen arvo ‘ei’. Jos on, palvelua ei käynnistetä (kohta 407).

Jos palvelun OMPC parametrin arvo ei ole ‘aina’ tai ‘ei’, on sen arvo ‘ehkä’. Tällöin palvelu voidaan käynnistää, jos yksikään aktiivinen ohjaava palvelu ei kiellä uusia käynnistymästä. Siksi kohdassa 408 otetaan määrätiedon listalta siinä ensimmäisenä oleva palvelu. Tässä esimerkissä oletetaan, että 15 listalla ensimmäinen palvelu on viimeisimpänä käynnistynyt palvelu. Sen jälkeen kohdassa 409 katsotaan listalta otetun palvelun ESCS -parametrin arvoa. Kohdassa 310 tarkistetaan, onko parametrin ESCS arvo ‘tosi’ (eli uusien käynnistämistä ei ole kielletty). Jos ESCS ei ole ‘tosi’, palvelua ei käynnistetä (kohta 407). Jos ESCS on ‘tosi’ , tarkistetaan kohdassa 311, onko määrätie-20 don listalla vielä muita palveluja vai joko viimeisen palvelun ECSC-parametrin ... arvo tarkistettiin. Jos palvelu oli määrätiedon viimeinen, siirrytään kohtaan 403 käynnistämään palvelua. Jos palvelu ei ollut määrätiedon viimeinen, otetaan kohdassa 312 seuraava palvelu ja jatketaan kohdasta 409 katsomalla palvelun ·' ·’ ESCS-parametrin arvoa.

25 Edellä kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä esitetyt kohdat eivät ole abso- v ·’ luuttisessa aikajärjestyksessä ja osa kohdista voidaan suorittaa samanaikai-: sesti tai esitetystä järjestyksestä poiketen. Kohtien välissä voidaan suorittaa myös muita puhelunohjaukseen ja palvelunohjaukseen liittyviä toimintoja, ku-ten tapahtuman havaintopisteiden kohtaamista, ilmoituksen lähettämistä, oh- * » .···. 30 jeiden pyyntöä ja vastaanottamista. Osa kohdista voidaan myös jättää pois, kuten esimerkiksi kuvion 3 kohdat 306, 307, 308, 309 ja 310 sellaisessa suo-

» t I

'· ·: ritusmuodossa, jossa keskus (kytkentäpiste) tukee useampaa samanaikaista ohjaava palvelua, mutta ohjaa niiden yhteistoimintaa havaintopisteittäin. Täl-: löin kohdasta 304 ja kohdasta 305 voidaan suoraan kohtaan 311. Keksinnön 35 mukaiselle toiminnalle riittää, että moniohjaustilalla on kaksi eri tilaa, joista toinen sallii ohjaavan palvelun käynnistämisen liipaisutilanteessa ja toinen ei.

I 17 108979 j Tämä arvo voidaan päätellä jopa yhdestä parametrista, olipa se sitten keskuk sen (kytkentäpisteen) tai palvelun parametri. Moniohjaustilaa voidaan siten ohjata monella eri tavalla ja erilaisia parametrejä ja parametriyhdistelmiä käyttäen. On myös mahdollista, että palvelun antama uusien ohjaavien palve-5 lujen käynnistämiseen liittyvä ohje pysyy vaikka ohjeen antanut yhteys muuttuu monitoroivaksi tai päättyy.

Vaikka edellä on esitetty, että moniohjaustilan määrittämiseen käytetyt parametrien arvot ovat liipaisutiedoissa, ei keksintöä ole mitenkään rajoitettu tähän vaihtoehtoon. Parametrien arvot voidaan saada suoraan tilamallilta 10 (ohjaustietueelta), tai ennalta määriteltyyn joukkoon kuuluvat, esimerkiksi tietyn protokollan (kuten CS1) mukaiset palvelut saavat parametriarvot suoraan tilamallilta (ohjaustietueelta) ja muut jostain muualta. Palveluun liittyviä parametreja voidaan ylläpitää kotirekisterissä HLR, josta ne on haettavissa vierailijarekisteriin VLR ja siten esimerkiksi CAMEL-tilaajatietoihin (CSI CAMEL 15 Subscription Information). Kotirekisteri mahdollistaa palvelun moniohjaustilaa ohjaavien parametrien arvojen tilaajakohtaisen räätälöinnin.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih-20 della patenttivaatimusten puitteissa.

* · t * · * · · •« « • « I · * · · • < · ' 1 · .

* 1 I

* 1 #

* I

* 1- t ’ · I t

Claims

108979 i 18

1. Menetelmä älyverkon palvelun käynnistämisen ohjaamiseksi kyt kentäpisteessä, jossa menetelmässä ohjataan puhelun muodostusta vähintään yhdellä ohjaustietueella; 5 tunnettu siitä, että määritellään ainakin yksi parametri, jonka arvo osoittaa, saako oh-jaustietuetta ohjaamaan käynnistää ohjaavaa palvelua, mikäli jo yksi ohjaava palvelu on käynnistetty; kohdataan (301) ensimmäisen ohjaavan palvelun käynnistämisen 10 Hipaiseva tilanne ohjaustietueessa; käynnistetään (317) ensimmäinen ohjaava palvelu; kohdataan (301) toisen ohjaavan palvelun käynnistämisen Hipaiseva tilanne ohjaustietueessa; ja jatketaan (315) toisen ohjaavan palvelun käynnistämistä, mikäli pa-15 rametri sallii ohjaavan palvelun käynnistämisen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että parametri on toiseen ohjaavaan palveluun liittyvä ohjausparametri, joka ilmaisee, voidaanko toinen ohjaava palvelu käynnistää, mikäli jo yksi ohjaava palvelu on käynnistetty.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että parametri on toiseen ohjaavaan palveluun liittyvä ohjausparametri, joka ilmaisee, voidaanko toinen ohjaava palvelu käynnistää, mikäli toisen ohjaavan * · · : V palvelun käynnistämisen Hipaisevassa tilanteessa palvellaan tai on palveltu ': ensimmäistä ohjaavaa palvelua.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi menetelmässä määritellään estoparametri, joka ilmaisee, estääkö , · t . ensimmäinen ohjaava palvelu uusia ohjaavia palveluja käynnistymästä; ohjausparametrin arvo ilmaisee lisäksi, tarkistetaanko ohjauspara- * » ;* 30 metrin lisäksi estoparametrin arvo; '.··; mikäli estoparametrin arvoa ei tarkisteta, jatketaan toisen ohjaavan ; “'; palvelun käynnistymistä; ja . ‘ . mikäli myös estoparametrin arvo tarkistetaan, jatketaan toisen oh- ' ; jaavan palvelun käynnistämistä, mikäli estoparametri sallii ohjaavan palvelun 35 käynnistämisen. 108979

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että parametri on ensimmäiseen ohjaavaan palveluun liittyvä estoparametri, joka ilmaisee, estääkö ensimmäinen ohjaava palvelu uusia ohjaavia palveluja käynnistymästä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että parametri on ensimmäiseen ohjaavaan palveluun liittyvä estoparametri, joka ilmaisee, estääkö ensimmäinen ohjaava palvelu uusia ohjaavia palveluja käynnistymästä niissä käynnistämisen Hipaisevissa tilanteissa, joissa ensimmäistä ohjaavaa palvelua palvellaan tai on palveltu.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tu n n ettu siitä, että parametri on kytkentäpisteen parametri, jonka arvo ilmaisee, saako kytkentäpisteessä yhtä ohjaustietuetta ohjata useampi kuin yksi ohjaava palvelu.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että parametri on kytkentäpisteen parametri, jonka arvo ilmaisee, saako kyt- 15 kentäpisteen ensimmäistä ohjaavaa palvelua palvelevassa tai palvelleessa käynnistämisen Hipaisevassa tilanteessa käynnistää toista ohjaavaa palvelua.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mallinnetaan ohjaustietuetta tilamallilla, jonka havainto-piste on ohjaustietueen käynnistämisen Hipaiseva tilanne.

10. Tietoliikennejärjestelmän älyverkon palvelun kytkentäpiste ···. (SSP), joka on sovitettu ohjaamaan puhelua vähintään yhdellä ohjaustietueel-la, t u n n e 11 u siitä, että kytkentäpiste (SSP) on sovitettu ylläpitämään määrätietoa, joka ilmaisee, onko ohjaustietuetta oh- ; ·' jaamaan käynnistetty ohjaavaa palvelua; * · * * · ’ · 25 olemaan yhteydessä tietoliikennejärjestelmässä ylläpidettyyn yh- teistoimintatietoon, jossa on määritelty ainakin yksi parametri (OMPC, ECSC, v ·· OMSDP, EMSDP, MPC, MSDP), jonka arvo osoittaa, saako ohjaustietuetta ohjaamaan käynnistää ohjaavaa palvelua, mikäli jo yksi ohjaava palvelu on käynnistettyjä .···. 30 tarkistamaan parametrin arvon vasteena ohjaavan palvelun käyn nistämisen Hipaisevan tilanteen kohtaamiselle, mikäli määrätieto ilmaisee, että ohjaustietuetta ohjaamaan on jo käynnistetty ohjaava palvelu.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen älyverkon palvelun kytkentä-i piste, tunnettu siitä, että parametri on ohjaavaan palveluun liittyvä para- 35 metri (OMPC, ESCS, OMSDP, EMSDP), jonka arvo ilmaisee, saako ohjaavan 108979 palvelun kanssa olla muita ohjaavia palveluja yhtä ohjaustietuetta ohjaamassa.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen älyverkon palvelun kytkentäpiste, tunnettu siitä, että 5 yhteistoimintatiedossa on lisäksi määritelty estoparametri (ESCS, EMSDP), joka ilmaisee, estääkö ohjaava palvelu uusia ohjaavia palveluja käynnistymästä; parametri on ohjaavaan palveluun liittyvä ohjausparametri (OMPC, OMSDP) jonka arvo osoittaa lisäksi, tarkistetaanko ohjausparametrin lisäksi I 10 estoparametrin arvo; ja i kytkentäpiste (SSP) on sovitettu tarkistamaan estoparametrin arvon i j vasteena tarkistamista osoittavalle ohjausparametrin arvolle.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kytkentäpiste (SSP), tunnettu siitä, että parametri on kytkentäpisteen parametri (MPC, MSDP), jon- 15 ka arvo ilmaisee, saako yhtä ohjaustietuetta ohjata useampi kuin yksi ohjaava palvelu.

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 10-13 mukainen palvelun kytkentäpiste, tunnettu siitä, että se (SSP) on sovitettu ylläpitämään määrätietoa ohjaustietueessa oleville ohjaavan palvelun käynnistämisen

20 Hipaiseville tilanteille; ja tarkistamaan parametrin arvon (OMSDP, EMSDP, ···. MSDP) vasteena sellaisen ohjaavan palvelun käynnistämisen Hipaisevan ti-lanteen kohtaamiselle, jossa jotain toista ohjaavaa palvelua palvellaan tai on palveltu. ·’ -t' 15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen älyverkon palvelun ’ * 25 kytkentäpiste, tunnettu siitä, että se (SSP) on sovitettu itse ylläpitämään • I I v : yhteistoimintatietoa. v ; 16. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen älyverkon palvelun kytkentäpiste, tunnettu siitä, että se (SSP) on sovitettu hakemaan yh-.*·,: teistoimintatietoa järjestelmän tilaajatietoja sisältävästä tietokannasta (HLR). ’**. 30 17. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen älyverkon palvelun .* , kytkentäpiste, joka on sovitettu olemaan osa matkaviestinjärjestelmää, t u n - ' » I nettu siitä, että kytkentäpiste (SSP) on sovitettu hakemaan yhteistoiminta-‘: tietoa matkaviestinjärjestelmän vierailijarekisteristä (VLR). 108979