FI107771B

FI107771B - Palveluiden käynnistys tietoliikenneverkossa

Info

Publication number: FI107771B
Application number: FI982724A
Authority: FI
Inventors: Juha-Matti Sainio
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-12-16
Filing date: 1998-12-16
Publication date: 2001-09-28
Also published as: FI982724A; EP1142367A2; WO2000036847A2; JP2002533031A; WO2000036847A3; FI982724A0; AU1985000A; CN1117498C; CN1330838A; US20020018551A1

Description

107771

Palveluiden käynnistys tietoliikenneverkossa Keksinnön ala

Keksintö liittyy palveluiden käynnistykseen tietoliikenneverkossa, 5 erityisesti älyverkossa.

Keksinnön tausta

Tietoliikennealan nopea kehitys on tehnyt mahdolliseksi sen, että operaattorit voivat tarjota käyttäjille paljon erilaisia palveluja. Erästä tällaista 10 pitkälle kehitettyjä palveluja tarjoavaa verkkoarkkitehtuuria nimitetään älyverkoksi, josta yleisesti käytetään englanninkielistä lyhennettä IN (Intelligent Network). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi virtuaalinen erillisverkko tai yksityisverkko VPN (Virtual Private Network), joka sallii lyhyiden numeroiden käytön erillisverkon tilaajien välillä, ja nimikkonumero eli henkilökohtainen 15 numero PN (Personal Number), jossa älyverkko tilaajan ohjaamalla tavalla reitittää uudelleen nimikkonumeroon otetut puhelut. Älyverkon palveluja käyttävät hyväkseen erilaiset verkot, kuten älyverkkoon kytketyt matkaviestinverkot ja kiinteät verkot.

Älyverkon fyysinen rakenne eli arkkitehtuuri näytetään kuviossa 1, 20 jossa fyysiset oliot esitetään suorakaiteiden tai lieriöiden muodossa ja niissä sijaitsevat toiminnalliset oliot esitetään soikioiden muodossa. Tätä rakennetta ·:· kuvataan lyhyesti alempana, kun keksinnön seuraavassa kuvauksessa vii- tataan älyverkkoympäristöön. Älyverkkoa kuvataan ITU-T:n suosituksissa • · Q.121X ja Bellcore's AIN -suosituksissa, ja kiinnostunut lukija voi löytää : 25 taustatietoja esimerkiksi näistä. Keksinnön ja sen taustan kuvauksessa tul- • · · lm/ laan käyttämään ETS 300 374-1 CorelNAP -termejä, mutta keksintöä voi- l.l daan myöskin käyttää muiden älyverkkostandardien mukaisesti toteutetuissa • · · älyverkoissa.

Tilaajalaite SE (Subscriber Equipment), joka voi olla esimerkiksi ··· 30 puhelin, matkaviestin, tietokone tai telefaksi, on joko kytketty suoraan pal- • ♦ · velun kytkentäpisteeseen SSP (Service Switching Point) tai verkkoliitäntä- : !·. pisteeseen NAP (Netyyork Access Point). Palvelun kytkentäpisteen kautta • « · "·/ käyttäjä pääsee verkkoon ja se huolehtii kaikista tarvittavista valintatoimin- • · T noista. Palvelun kytkentäpiste kykenee lisäksi havaitsemaan älyverkkopal- ♦ · · : V 35 velupyynnön tarpeen. Toiminnalliselta kannalta palvelun kytkentäpiste sisäl-tää kutsunhallinta-, reititys-ja palvelunvalintatoiminnot.

2 107771

Palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point) sisältää palve-lulogiikkaohjelmat SLP (Service Logic Programs), joiden avulla tuotetaan älyverkkopalvelut. Seuraavassa käytetään "palveluohjelma" -sanaa myöskin "palvelulogiikkaohjelmat" -sanojen lyhyempänä muotona.

5 Palvelutietokanta SDP (Service Data Point) on tietokanta, joka si sältää tietoja tilaajasta ja älyverkosta, joiden avulla palvelujen ohjauspiste eli SCP -palveluohjelmat tuottavat yksilöityjä palveluja. Palvelun ohjauspiste voi käyttää palvelutietokannan palveluja suoraan merkinanto- tai tietoverkon kautta.

10 Älyverkon oheislaite IP (Intelligent Peripheral) tarjoaa erikoistoi mintoja, kuten kuulutuksia ja äänen tunnistuksen.

Kuviossa 1 näytetty merkinantoverkko on Signalling System Number 7 (SS7) merkinantokäytännön mukainen verkko. Mainittu merkinantojärjestelmä on tunnettu ja sitä kuvataan CCITT:n (nykyisin ITU-T) suositukses-15 sa nimeltä Specifications of Signalling System No. 7, Melbourne 1988.

Kutsunohjausagentin toiminnallinen olio CCAF (Call Control Agent Function) varmistaa sen, että lopullisella käyttäjällä (tilaajalla) on pääsy verkkoon. Pääsy älyverkkopalveluihin toteutetaan olemassa oleviin digitaalikeskuksiin tehtävillä lisäyksillä. Tämä tehdään peruspuhelutilamallin 20 BCSM (Basic Call State Model) avulla, joka kuvaa puhelunkäsittelyn erilaisia vaiheita ja joka sisältää havaintopisteiksi DP (Detection Point) nimitettyjä >e*:· pisteitä, joissa puhelun käsittely voidaan keskeyttää älyverkkopalveluiden :*·.· käynnistämiseksi. Näissä havaintopisteissä älyverkon palvelulogiikkaolioilla • · on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa peruspuhelu- ja yhteydenohjaus- : 25 toimintojen kanssa. Tästä syystä havaintopisteet DP kuvaavat puhelu- ja • · · .·,·] kytkentäprosessin niitä pisteitä, joissa ohjauksen siirto voi tapahtua.

• · · IΛ Keskuksessa yhteyden muodostus jaetaan kahteen osaan: lähtö- *** * puolen yhteyden muodostukseen ja tulopuolen yhteyden muodostukseen.

Karkeasti kuvattuna lähtöpuolen yhteyden käsittely liittyy kutsuvan tilaajan 30 palveluihin, kun sitä vastoin tulopuolen yhteyden käsittely liittyy kutsutun • · · tilaajan palveluihin. Vastaavat tilamallit ovat lähtöpuolen peruspuhelutilamalli « : .·. O-BCSM (Originating Basic Call State Model) ja tulopuolen peruspuhelutila- malliT-BCSM (Terminating Basic Call State Model). BCSM on käyttäjien väli- • · *·* sen yhteyden muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavien kutsunohjaus- : V 35 toimintojen CCF (Call Control Functions) korkeatasoisen tilaautomaatin ku-• ♦ vaus. Tähän tilamaihin lisätään toiminnallisuus palvelunkytkentätoiminnon 3 107771 SSF (Service Switching Function) avulla (ks. CCF:n ja SSF:n osittainen limitys kuviossa 1), jotta olisi mahdollista päättää milloin älyverkon palveluja (IN-palveluja) pitäisi pyytää. Kun IN-palveluja on pyydetty, palvelunohjaustoi-minto SCF (Service Control Function), mukaan lukien älyverkon palvelulogii-5 kan, huolehtii (yhteyden käsittelyn) palveluun liittyvästä käsittelystä. Täten palvelunkytkentätoiminto SSF yhdistää kutsunohjaustoiminnon CCF palve-lunohjaustoimintoon SCF ja antaa palvelunohjaustoiminnon SCF ohjata kut-sunohjaustoimintoa CCF.

Älyverkkopalvelu toteutetaan siten, että kun palveluun liittyvät ha-10 vaintopisteet kohdataan, keskeytyvät BCSM -kutsunkäsittelymallin toiminnot, ja palvelunkytkentäpiste SSP pyytää palvelunohjauspisteeltä SCP ohjeita SSP/SCP -rajapinnan kautta välitettyjen sanomien avulla. Älyverkkosanas-tossa näitä sanomia sanotaan operaatioiksi. Palvelunohjaustoiminto SCF voi esimerkiksi pyytää, että SSF/CCF suorittaisi tietyt kutsu- tai kytkentätoimin-15 not, kuten veloitus- tai reititystoiminnot. Palvelunohjaustoiminto SCF voi myöskin lähettää pyynnöt palvelutietotoiminnolle SDF, joka antaa pääsyn älyverkon palveluihin liittyviin tietoihin ja verkkotietoihin. Palvelunohjaustoiminto SCF voi esimerkiksi pyytää, että palvelutietotoiminto SDF hakisi tiettyä palvelua koskevat tiedot tai että se päivittäisi nämä tiedot.

20 Tilaajan kanssa vuorovaikutuksessa olevia älyverkkotoimintoja täydentää erikoisresurssitoiminto SRF (Specialised Resources Function), ·:· joka muodostaa rajapinnan näille verkkomekanismeille. Esimerkkejä tällai- ·«·· sista toiminnoista ovat sanomat tilaajalle ja tilaajan valinnan kokoaminen.

• · :·." Seuraavassa on lyhyt kuvaus kuvion 1 näyttämien toiminnallisten : 25 olioiden roolista IN-palvelujen yhteydessä. Kutsunohjausagentin toiminnalli- • · · nen olio CCAF ottaa vastaan kutsuvan osapuolen palvelupyynnön, jonka ;!.** kutsuva osapuoli tyypillisesti esittää nostamalla kuulokkeen ja/tai valitsemalla « · · *·* ' tietyn numerosarjan. CCAF välittää palvelupyynnön edelleen CCF/SSF:ään käsittelyä varten. Kutsunohjaustoiminnossa CCF ei ole palvelutietoja, mutta • · · 30 se on ohjelmoitu tunnistamaan ne havaintopisteet, joissa SCP-vierailu voisi tapahtua. CCF keskeyttää yhteyden muodostuksen hetkeksi ja antaa palve- : .·. lunkytkentätoiminnolle „SSF tietoja kohdatusta havaintopisteestä (yhteyden ]**/ muodostusvaiheesta). Palvelunkytkentätoiminnon SSF tehtävänä on ennalta • · T määrättyjen kriteerien avulla tulkita, onko palvelupyyntö älyverkkoon tarpeel- • · · : 35 linen. Jos näin on, palvelunkytkentätoiminto SSF lähettää palvelunohjaus- toiminnolle SCF standardisoidun IN-paivelupyynnön, joka sisältää kutsuun 4 107771 liittyviä tietoja. Palvelun tarjoavan paivelunohjauspisteen SCP globaalinen otsikko-osoite sisältyy tilaajan liipaisutietoihin. Palvelunohjaustoiminto SCF vastaanottaa IN-palvelupyynnön ja tulkitsee sen. Sitten se toimii yhdessä SSF/CCF:n, SRF:n ja SDF:n kanssa saadakseen aikaan pyydetyn palvelun 5 loppukäyttäjälle.

Tietyissä tapauksissa palvelunohjauspiste SCP ei kykene antamaan pyydettyä palvelua. Lähetettyään IN-palvelupyynnön palvelunkytken-täpiste SSP odottaa ennalta määrätyn ajan palvelunohjauspisteeltä SCP tulevaa vastetta. Mikäli tämän ajan kuluessa ei tule vastetta, SSP katsoo, 10 että palvelu ei ole saatavissa ja kumoaa sen. Tämä kumoava toiminta kumoaa joskus myöskin kutsun. Palvelunohjauspiste SCP voi myöskin vastata palvelupyyntöön hylkäämällä sen, kun pyydettyä palvelua ei voida antaa.

Call Gap -käytännön avulla pyydetään palvelunkytkentätoimintoa SSF alentamaan nopeutta, jolla määrätyt palvelupyynnöt lähetetään palve-15 lunohjaustoiminnolle SCF. Nopeus määritellään esimerkiksi pyyntöjen lukumääränä tietyn ajanjakson sisällä. Kun palvelunohjaustoiminnon SCF asettama raja saavutetaan, palvelunkytkentätoiminto SSF lakkaa lähettämästä lisää palvelupyyntöjä kysymyksessä olevalle palvelunohjaustoiminnolle SCF, kunnes sillä on taas lupa tehdä niin rajan mukaisesti.

20 Alalla aikaisemmin tunnetun palveluiden käynnistyksen ongelma na on se, että pyydettyä palvelua ei voi käynnistää, kun vastuullinen palve- ·:· lunohjauspiste SCP ei kykene antamaan palvelua johtuen esimerkiksi laite- • · · · viasta tai ruuhkaestosta. Tällaisissa tapauksissa palvelun käynnistys päättyy • · :·. epäonnistumiseen.

25 • · · l'/ Keksinnön lyhyt yhteenveto Tämän keksinnön tavoitteena on toteuttaa palveluiden tehokas • · · käynnistys älyverkossa.

Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisilla menetelmillä ja 30 tietoliikenneverkoilla, jotka tunnetaan itsenäisten patenttivaatimusten mainit- • · φ semista määritteistä. Keksinnön erilaisia toteutusmuotoja esitellään epäitse-: näisissä patenttivaatimuksissa.

I I · "··] Keksintö perustuu ideaan, että asetetaan vähintään kaksi ohjaus- • · pisteosoitetta, joihin voidaan lähettää palvelupyyntö, ja että palvelupyyntö • · · : V 35 lähetetään osoitteeseen, joka valitaan ruuhkaestotietojen perusteella, ja/tai • · • · · • ♦ · • ♦ 5 107771 palvelupyyntö lähetetään osoiteryhmään, yhdelle kerrallaan, siksi kunnes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa.

Keksinnön eräs etu on se, että palveluiden saatavuus paranee ja varmistuu, varsinkin ruuhkaeston aikana. Tämän lisäksi vähenevät palvelun 5 toimituksessa ruuhkaestotilanteiden vuoksi esiintyvät viat, koska paivelun-ohjauspiste ohjaa palvelukuormitusta palvelunkytkentäpisteen SSP kautta. Toisaalta vikatoleranssi kasvaa, kun palvelun käynnistys varmistuu keksinnön mukaisen uudelleenlähetysmekanismin avulla.

Keksinnön eräs toinen etu on se, että palveluiden täytäntöönpano 10 voidaan jakaa palvelunohjauspisteiden SCP kesken kuormituksen jakamiseksi tasaisemmin eri palvelunohjauspisteiden SCP kesken.

Kuvioluettelo

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin parhaina pidettyjen 15 toteutusmuotojen yhteydessä ja viitaten esimerkkeihin, jotka näytetään oheisten piirustusten kuvioissa 2-5, joissa piirustuksissa: kuvio 1 esittää älyverkkorakenteen keksinnön kannalta olennaisia osia; kuvio 2 esittää vuokaaviota keksinnön ensimmäisestä toteutusmuodosta; 20 kuvio 3 esittää keksinnön ensimmäistä toteutusmuotoa esimerkkiverkos- sa; ·:· kuvio 4 esittää vuokaaviota keksinnön toisesta toteutusmuodosta; ja • · · · : kuvio 5 esittää keksinnön toista toteutusmuotoa esimerkkiverkossa.

• · · • · • · • · • · · X ; 25 Keksinnön lyhyt kuvaus • · · I Seuraavassa kuvataan lähemmin keksinnön ensimmäistä toteu- • * · tusmuotoa viitaten kuviossa 2 olevaan vuokaavioon. Keksinnön mukaisesti • · · *·* * asetetaan vaiheessa 21 ainakin kaksi osoitetta, joihin voidaan lähettää tiet tyyn palveluun liittyvä palvelupyyntö. Nämä osoitteet ovat mieluiten GT- • · · 30 osoitteita (Global Title) tai vastaavia osoitteita, jotka tunnistavat yksiselittei- sesti ne palveiunohjauspisteet, jotka antavat palvelun verkossa. Ei ole vält- : X tämätöntä suorittaa vaihetta 21 jokaisessa kutsussa, vaan osoitteet pikem- * * · "1/ minkin asetetaan ja niitä muunnetaan tarpeen mukaan. Älyverkossa osoitteet *:* on keksinnön mukaisesti mieluiten tallennettu IN-palvelujen liipaisutietoihin.

• · · • V 35 Vaihtoehtoisesti voidaan tallentaa osoiteluettelo palvelunkytkentäpisteeseen.

Liipaisutiedoissa oleviin, asetettuihin osoitteisiin voidaan lisätä etuisuuden 6 107771 osoitus. Etuisuuden osoituksen eräänä etuna on se, että se helpottaa verkon kuormituksen hallintaa. Kuvion 2 näyttämässä vaiheessa 22 palvelun-kytkentäpiste SSP lähettää palvelupyynnön ensimmäiseen osoitteeseen, joka tunnistaa yhden palvelunohjauspisteen SCP. Ensimmäinen osoite vaii-5 taan joko umpimähkään tai valinnaisen etuisuuden osoituksen perusteella aikaisemmin asetettujen osoitteiden joukosta. Palvelupyynnön vasteen monitorointi tapahtuu vaiheessa 23. Kun SCP suostuu antamaan pyydetyn palvelun, prosessi jatkuu ennestään tunnetun tekniikan mukaisesti. Mikäli ennalta määrätyn odotusjakson kuluessa ensimmäisestä osoitteesta ei saada 10 vastetta, tai jos palvelupyyntö hylätään esimerkiksi kumoavalla toiminnalla, valitaan seuraava osoite joko sattumanvaraisesti tai valinnaisen etuisuuden osoituksen perusteella aikaisemmin asetettujen osoitteiden joukosta, ja palvelupyyntö lähetetään siihen seuraavaan osoitteeseen, joka tunnistaa toisen palvelunohjauspisteen SCP (vaihe 24). Vaiheessa 25 tarkistetaan onko pyy-15 detty palvelu käynnistetty viimeisessä osoitteessa. Jos taaskaan ei tule vastetta tai jos palvelupyyntö hylätään, valitaan uusi osoite joko sattumanvaraisesti tai valinnaisen etuisuuden osoituksen perusteella aikaisemmin asetettujen osoitteiden joukosta, ja palvelupyyntö lähetetään tähän uuteen osoitteeseen (vaihe 24). Vaiheet 24 ja 25 toistetaan, kunnes palvelu käynnistyy 20 jossakin osoitteessa. Haluttaessa voidaan palvelupyynnön uudelleenlähetys rajoittaa palvelupyyntöjen enimmäismäärään, joka lähetetään yhtä käynnis- •I· tystä varten, aikarajaan ja/tai muihin soveltuviin rajoituksiin.

• ·· · .·.j Kuvio 3 näyttää älyverkkorakenteen, jossa on keksinnön ensim- ' mäisen toteutusmuodon mukainen palvelun käynnistys. Kuviossa 3 on liipai- • · · \ . 25 sutietoihin asetettu ainakin kaksi osoitetta, joihin palvelupyyntö voidaan lä- • · · I .* hettää. Tässä esimerkissä ne ovat SCP1:n, SCP2:n ja SCP3:n osoitteet.

· · YY Jokainen näistä palvelunohjauspisteistä sisältää palveluohjelman, eli • · · SLP1:n, SLP2:n ja SLP3:n, joka voi antaa saman palvelun. Palvelunkytken-täpiste SSP hakee liipaisutietoja tietokannasta ja käyttää näitä tietoja kut- • · ♦ 30 sunkäsittelymallissa O-BCSM tai T-BCSM. Keksinnön ensimmäisessä to- ·”*: teutusmuodossa palvelupyyntö lähetetään ensiksi SCP1:een operaatiossa : [·. 31. Tässä esimerkissä^SCPI ei kykene antamaan palvelua. Keksinnön mu- • · · kaisesti SSP valitsee seuraavan osoitteen liipaisutietoihin asetettujen osoit- ”** teiden joukosta ja lähettää palvelupyynnön tähän osoitteeseen eli SPC2:een • · · • V 35 operaatiossa 33. Tässä esimerkissä SCP2 käynnistää pyydetyn palvelun ja kutsun käsittely jatkuu aikaisemmin tunnetun tekniikan mukaisesti. Se osoite, 7 107771 johon palvelupyyntö kulloinkin lähetetään, valitaan joko sattumanvaraisesti tai edellä kuvatun valinnaisen etuisuuden osoituksen perusteella.

Seuraavaksi kuvataan lähemmin keksinnön toisen toteutusmuodon toteutusta viitaten kuvioihin 4 ja 5. Kuvio 4 näyttää toisen toteutusmuo-5 don ensimmäisen toteutuksen vuokaaviona. Vaiheessa 42 asetetaan ainakin kaksi osoitetta, joihin voidaan lähettää tiettyyn palveluun liittyvä palvelupyyntö. Vaihe 42 vastaa vaihetta 21, jota kuvattiin edellä ensimmäisen toteutusmuodon yhteydessä. Vaiheessa 44 ainakin yksi palvelunohjauspiste SCP lähettää ruuhkaestotiedon palvelunkytkentäpisteeseen SSP aikaisem-10 min tunnetun tekniikan mukaisesti. Ruuhkaestotieto, kuten Call Gap-tieto, kertoo SSP:lle SCP:n kapasiteetin rajoituksista ja käskee SSP:n alentamaan nopeutta, jolla määrätyt palvelupyynnöt lähetetään kyseiseen palvelunoh-jauspisteeseen SCP. Call Gap -tieto tallennetaan mieluiten tietokantaan. Keksinnön mukaisesti osoite, johon palvelupyyntö aiotaan lähettää, valitaan 15 tämän ruuhkaestotiedon, kuten Call Gap -tiedon, perusteella (vaihe 46). Jotta keksinnön hyödyntäminen olisi mahdollinen, kyseisen SCP:n tunnistus-tiedot on liitettävä mukaan ruuhkaestotietoihin. Asetettujen osoitteiden joukosta valitaan sellainen osoite, jonka osalta Call Gap -rajaa ei ole vielä saavutettu. Keksinnön toisessa toteutusmuodossa kuormitusta jaetaan valitse-20 maila sellainen osoite, jonka kohdalla ei ole Call Gap -tietoa tai jonka kohdalla Call Gap -tieto on vähiten rajoittava. Jos esimerkiksi SCP1 on lähettä- ··· nyt Call Gap -tiedon pyytäen palvelupyyntöjen lähetysnopeuden alentamista ···· .‘.j 5 pyyntöön sekunnissa ja SCP2 on lähettänyt Call Gap -tiedon, jossa rajoitus :·. ' on 4 pyyntöä sekunnissa, niin SCP1:n kohdalla Call Gap -tieto on vähiten • · · [·. : 25 rajoittava ja SCP1:n osoite valitaan palvelupyyntöä varten, edellyttäen, että • # · ly rajoittavaa rajaa ei ole vielä saavutettu. Jos sama SCP on antanut Call Gap - tietoja useammin kuin kerran, käytetään keksinnön mukaisessa menetel- ♦ · · mässä sitä Call Gap -tietoa, joka liittyy kysymyksessä olevaan palveluun. Kuvion 4 näyttämässä vaiheessa 48 lähetetään palvelupyyntö valittuun • · · 30 osoitteeseen.

*’**: Toisen toteutusmuodon toisessa toteutuksessa ruuhkaestotieto ··* : *♦. perustuu niiden palvelupyyntöjen lukumäärään, jotka palvelunkytkentäpiste • · · '11/ SSP on lähettänyt tiettyyn ohjauspisteeseen. Täten ruuhkaestotiedot jonkin ’*:** ohjauspisteen kohdalla riippuvat niiden palvelupyyntöjen lukumäärästä, jotka | V 35 SSP on lähettänyt tähän ohjauspisteeseen esimerkiksi ennalta määrätyn ajanjakson sisällä. Kuvion 4 näyttämässä vaiheessa 44 SSP saa ruuhkaes- 8 107771 totiedot. Asetettujen osoitteiden joukosta valitaan osoite näiden ruuhkaesto-tietojen perusteella siten, että kuormitus jakaantuu valitsemalla osoite, jonka kohdalla ruuhkaestoa on vähiten (vaihe 46). Jos esimerkiksi yhden sekunnin ajanjakson sisällä SSP on lähettänyt kaksi palvelupyyntöä SCP1:een eikä 5 yhtään SCP2:een, niin ruuhkaestoa on vähiten SCP2:ssa, jolloin SCP2:n osoite valitaan palvelupyyntöä varten. Muilta osin toinen toteutus vastaa edellä kuvattua ensimmäistä toteutusta.

Keksinnön toisessa toteutusmuodossa ylikuormitettua paivelun-ohjauspistettä SCP ei kuormiteta palvelupyynnöllä, vaan palvelupyyntö lä-10 hetetään sen sijaan sellaiseen palvelunohjauspisteeseen SCP, jolla on vielä kapasiteettia palvelun antamiseen. Tämä valinta tekee todennäköisemmäksi sen, että pyynnön vastaanottava SCP hyväksyy palvelupyynnön.

Kuvio 5 näyttää keksinnön toisen toteutusmuodon ensimmäisen toteutuksen esimerkkinä näytetyssä älyverkkorakenteessa. Kuten on selitetty 15 edellä kuvion 3 yhteydessä, on liipaisutietoihin asetettu vähintään kaksi osoitetta, joihin palvelupyyntö voidaan lähettää. Tässä esimerkissä asetetut osoitteet ovat SCP1:n, SCP2:n ja SCP3:n osoitteet. Palvelunkytkentäpiste SSP hakee liipaisutiedot tietokannasta ja käyttää näitä tietoja kutsunkäsitte-lymallissa O-BCSM tai T-BCSM. Kuviossa 5 SCP1 lähettää Cal Gap -tiedot 20 SSP:lle, joka mieluiten tallentaa ne Call Gap -tietokantaan. Kun kutsun aikana tarvitaan jotakin määrättyä palvelua, SSP valitsee sellaisen palvelunoh- ·:· jauspisteen, johon palvelupyyntö lähetetään, niiden osoitteiden joukosta, • · · · jotka on asetettu liipaisutietoihin tätä palvelua varten. Valinta tehdään otta- • · :·. maila huomioon ne Call Gap -tiedot, jotka on annettu aikaisemmin ja jotka on /. : 25 mahdollisesti tallennettu tietokantaan. Kuvion 5 näyttämässä esimerkissä • · · I .* valitaan SCP2 palvelun antavaksi pisteeksi. Palvelupyyntö lähetetään SCP2:een operaatiossa 53. SCP2 käynnistää pyydetyn palvelun, ja kutsun • · · käsittely jatkuu alalla aikaisemmin tunnetun tekniikan mukaisesti.

Edellä kuvatut ensimmäinen ja toinen toteutusmuoto voidaan • · · 30 myöskin yhdistää. Yhdistetyssä ratkaisussa ensimmäinen osoite, johon pal- velupyyntö lähetetään, valitaan annettujen ruuhkaestotietojen kuten Call Gap : -tietojen perusteella, ja palvelupyyntö lähetetään uudelleen seuraavaan * · · "'··[ osoitteeseen, joka valitaan annettujen ruuhkaestotietojen perusteella, kun • · palvelupyyntöön ei suostuta ensimmäisessä osoitteessa. Uudelleenlähetystä • · · • 35 jatketaan, kunnes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa, ellei ennalta ase- tettu rajoitus rajoita uudelleenlähetystä sitä ennen.

9 107771

Piirustukset ja niihin liittyvät selitykset ovat ainoastaan tarkoitetut havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Palveluiden käynnistys keksinnön mukaisesti voi vaihdella yksityiskohdiltaan patenttivaatimusten asettamissa rajoissa. Keksintö voidaan toteuttaa missä tahansa sellaisessa tietoliikenne-5 verkossa, jossa erilliset palveluohjelmat antavat palveluja. Näihin verkkoihin kuuluvat sekä matkaviestinverkot että kiinteät tietoliikenneverkot. Keksintö voidaan myöskin toteuttaa pakettivälitteisissä verkoissa. Tästä syystä tässä hakemuksessa käytetty "kutsu" -sana tarkoittaa myöskin pakettivälitteisiä yhteyksiä. Vaikka keksinnön edellä olevassa kuvauksessa on lähinnä pu-10 huttu SCP -osoitteista, sitä voidaan myöskin käyttää muunlaisten sellaisten ohjauselementtien osoitteiden kanssa, jotka suorittavat SCP -osoitetta vastaavan toiminnallisuuden. Edellä esimerkkinä esitelty kytkentäyksikkö oli pal-velunkytkentäpiste SSP älyverkossa, mutta GSM-radiopuhelinkeskus tai mikä tahansa muu kytkentäyksikkö on myöskin mahdollinen. Edellä kuvatut 15 palveluohjelmat voivat olla kytkimiin perustuvia palveluja, esimerkiksi GSM:n täydentäviä palveluja, älyverkkopalveluja tai älyverkkopalveluiden kaltaisia palveluja, joilla on jokin muu rajapinta kuin älyverkkorajapinta ohjaavan ohjelmapaketin ja ohjatun kytkentäyksikön välissä. Keksinnön osittainen toteutus verkossa on myöskin mahdollinen. Keksinnön mukainen toteutus voidaan 20 esimerkiksi rajoittaa ainoastaan tiettyihin palveluohjelmiin verkossa.

·«1 »··· 4 · « · · • · • · • · • Λ • » 1 • · • · · • · · • · • · · * · · • · • ·· • « · « « · • · · ♦ · • · ··· ·1 · • · f · · • · • · · 2 • · · ··« · • «f • · • · ·· · ·· « « · · • · • · · • · · • · · 2 • 1

Claims

107771 Patentti vaati m u kset

1. Menetelmä palveluiden käynnistämiseksi tietoliikenneverkossa, joka sisältää vähintään yhden kytkentäpisteen (SSP) ja vähintään kaksi ohjauspistettä (SCP1, SCP2, SCP3) palveluiden ohjausta varten, jolloin jokai- 5 sella ohjauspisteellä on oma osoitteensa, jossa menetelmässä kytkentäpiste (SSP) lähettää palvelupyynnön ohjauspisteeseen (SCP) palvelun käynnistämiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä asetetaan vähintään kaksi ohjauspisteosoitetta, joihin palvelupyyntö voidaan lähettää, ja 10 palvelupyyntö lähetetään asetettuihin ohjauspisteosoitteisiin, yh teen kerralla, siksi kunnes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelupyyntö lähetetään yhteen osoitteeseen (SCP1), ja 15 kun tämä osoite ei käynnistä palvelua, palvelupyyntö lähetetään toiseen osoitteeseen (SCP2), siksi kunnes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että . 20 ainakin yksi ohjauspiste (SCP1) antaa ruuhkaestotietoja kytkentä- • · · pisteeseen (SSP), *. palvelupyyntö lähetetään yhteen osoitteeseen, joka valitaan ruuh- • · : ’·· kaestotietojen perusteella, ja :.*·· kun tämä osoite ei käynnistä palvelua, palvelupyyntö lähetetään 25 toiseen osoitteeseen, joka valitaan ruuhkaestotietojen perusteella, siksi kun- nes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa. •

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu .···. siitä, että • · tietoliikenneverkko on älyverkko ja osoitteet asetetaan älyverkko- *.1 30 palveluiden liipaisutietoihin.

• · · 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu ϊ *: siitä, että asetettuihin osoitteisiin liitetään etuisuuden osoitus, ja • · ]·' toinen osoite valitaan etuisuuden osoituksen perusteella. • · · • · 107771

6. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelupyyntö lähetetään toiseen osoitteeseen, kun edellinen osoite ei reagoi.

7. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, t u n -5 n e 11 u siitä, että palvelupyyntö lähetetään toiseen osoitteeseen, kun edellinen osoite kieltäytyy käynnistämästä palvelua.

8. Patenttivaatimuksista 1-5 jonkin patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelupyyntöjen udelleen lähettämistä ohjaa raja.

9. Menetelmä palveluiden käynnistämiseksi tietoliikenneverkossa, joka sisältää vähintään yhden kytkentäpisteen (SSP) ja vähintään kaksi ohjauspistettä (SCP1, SCP2, SCP3) palveluiden ohjausta varten, jolloin jokaisella ohjauspisteellä on oma osoitteensa, jossa menetelmässä kytkentäpiste (SSP) lähettää palvelupyynnön ohjauspisteeseen (SCP) palvelun käynnis-15 tämiseksi ja kytkentäpisteellä (SSP) on ruuhkaestotietoja ainakin yhdestä ohjauspisteestä (SCP), tunnettu siitä, että menetelmässä asetetaan vähintään kaksi ohjauspisteosoitetta, joihin palvelupyyntö voidaan lähettää, ja palvelupyyntö lähetetään ruuhkaestotietojen perusteella valittuun 20 ohjauspisteosoitteeseen.

···:’ 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu • · ·*.*·: siitä, että ruuhkaestotiedot lähettää ainakin yksi ohjauspiste (SCP1), jolloin • · • *·· ruuhkaestotiedot rajoittavat nopeutta, jolla palvelupyynnöt lähetetään tähän ohjauspisteeseen (SCP1).

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu • · siitä, että ruuhkaestotiedot perustuvat niiden palvelupyyntöjen lukumäärään, jotka kytkentäpiste (SSP) lähettää ohjauspisteeseen (SCP).

... 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu • · siitä, että se osoite valitaan, jolla ruuhkaestotietojen mukaan on vielä va- • · ·.··* 30 paata kapasiteettia.

13. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen menetelmä, t u n -n e 11 u siitä, että se osoite valitaan, jolla on vähiten rajoittavia ruuhkaesto-..\# tietoja.

\ \ 14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu • · · 1 35 siitä, että 107771 palvelupyyntö lähetetään yhteen osoitteeseen, joka valitaan ruuh-kaestotietojen perusteella, ja kun tämä osoite ei käynnistä palvelua, lähetetään palvelupyyntö toiseen osoitteeseen, joka valitaan ruuhkaestotietojen perusteella, siksi kun-5 nes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käynnistysyrityksille asetetaan enimmäismäärä, tarkistetaan, onko palvelu käynnistynyt viimeisessä osoitteessa, 10 tarkistetaan, onko käynnistysyritysten enimmäismäärä saavutettu, ja palvelupyyntö lähetetään toiseen osoitteeseen, joka valitaan ruuhkaestotietojen perusteella, siksi kunnes jonkin tarkistuksen tulos on "tosi".

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että palvelupyyntö lähetetään toiseen osoitteeseen, kun edellinen osoite ei reagoi.

17. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelupyyntö lähetetään toiseen osoitteeseen, kun edelli-20 nen osoite kieltäytyy käynnistämästä palvelua.

♦.*:* 18. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu • · •\*·: siitä, että » # • *·· tietoliikenneverkko on älyverkko, ja osoitteet asetetaan älyverkkopalveluiden liipaisutietoihin. :Y: 25

19. Tietoliikenneverkko, joka sisältää vähintään yhden kytkentä- pisteen (SSP), vähintään kaksi ohjauspistettä (SCP1, SCP2, SCP3) palveluiden ohjausta varten, jolloin jokaisella ohjauspisteellä on oma osoitteensa, ja tietokannan, johon tallennetaan palveluihin liittyviä tietoja, jossa verkossa I.Y kytkentäpiste (SSP) lähettää palvelupyynnön ohjauspisteeseen (SCP) pal- * · ·;·* 30 velun käynnistämiseksi, : tunnettu siitä, että tietokantaan tallennetaan vähintään kaksi ohjauspisteosoitetta, • · · * joihin voidaan lähettää palvelupyyntö, ja *. \ kytkentäpiste (SSP) on suunniteltu lähettämään palvelupyynnön • · » 35 asetettuihin ohjauspisteosoitteisiin, yhteen kerralla, siksi kunnes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa. 107771

20. Kytkentäpiste tietoliikenneverkkoa varten, joka sisältää vähintään yhden kytkentäpisteen (SSP), vähintään kaksi ohjauspistettä (SCP1, SCP2, SCP3) palveluiden ohjausta varten, jolloin jokaisella ohjauspisteellä on oma osoitteensa, ja tietokannan, johon tallennetaan palveluihin liittyviä 5 tietoja, jossa verkossa kytkentäpiste (SSP) lähettää palvelupyynnön ohjauspisteeseen (SCP) palvelun käynnistämiseksi, tunnettu siitä, että kytkentäpiste (SSP) on suunniteltu vastaanottamaan luettelon vähintään kahdesta ohjauspisteosoit-teesta, joihin palvelupyyntö voidaan lähettää, ja 10 lähettämään palvelupyynnön asetettuihin ohjauspisteosoitteisiin, yhteen kerralla, siksi kunnes palvelu käynnistyy jossakin osoitteessa.

21. Tietoliikenneverkko, joka sisältää vähintään yhden kytkentäpisteen (SSP), vähintään kaksi ohjauspistettä (SCP1, SCP2, SCP3) palveluiden ohjausta varten, jolloin jokaisella ohjauspisteellä on oma osoitteensa, 15 ja tietokannan, johon tallennetaan palveluihin liittyviä tietoja, jossa verkossa kytkentäpiste (SSP) lähettää palvelupyynnön ohjauspisteeseen (SCP) palvelun käynnistämiseksi ja kytkentäpisteellä (SSP) on ruuhkaestotietoja ainakin yhdestä ohjauspisteestä (SCP), tunnettu siitä, että 20 tietokantaan on tallennettu vähintään kaksi ohjauspisteosoitetta, ····* joihin voidaan lähettää palvelupyyntö, ja • · kytkentäpiste (SSP) on suunniteltu lähettämään palvelupyynnön • * ; *·· ohjauspisteosoitteeseen, joka on valittu ruuhkaestotietojen perusteella.

22. Kytkentäpiste tietoliikenneverkkoa varten, joka sisältää vähin- 25 tään yhden kytkentäpisteen (SSP), vähintään kaksi ohjauspistettä (SCP1, • · SCP2, SCP3) palveluiden ohjausta varten, jolloin jokaisella ohjauspisteellä on oma osoitteensa, ja tietokannan, johon tallennetaan palveluihin liittyviä tietoja, jossa verkossa kytkentäpiste (SSP) lähettää palvelupyynnön ohjaus- • · ΓΓΓ pisteeseen (SCP) palvelun käynnistämiseksi ja kytkentäpisteellä (SSP) on ♦ · *:*’ 30 ruuhkaestotietoja vähintään yhdestä ohjauspisteestä (SCP), tunnettu siitä, että kytkentäpiste (SSP) on suunniteltu :**[: vastaanottamaan luettelon vähintään kahdesta ohjauspisteosoit- teestä, joihin palvelupyyntö voidaan lähettää, ja • · *. lähettämään palvelupyynnön ruuhkaestotietojen perusteella välit- • · · 35 tuun ohjauspisteosoitteeseen. 107771