FI108499B - Palvelujen tarjoaminen tietoliikenneverkossa - Google Patents

Description

1 i 08499

Palvelujen tarjoaminen tietoliikenneverkossa

Keksinnön ala

Keksintö liittyy yleisesti palvelujen toteuttamiseen tietoliikennever-5 kossa, erityisesti älyverkossa. Palvelu voi olla mikä tahansa verkossa tuotettu palvelu, joka tuotetaan verkon käyttäjää tai muuta objektia varten.

Keksinnön tausta

Telekommunikaatioalan nopea kehitys on tehnyt mahdolliseksi sen, 10 että operaattorit voivat tarjota käyttäjille monia eri tyyppisiä palveluja. Kehittyneitä palveluja tarjoavaa verkkoarkkitehtuuria kutsutaan älyverkoksi, josta käytetään yleisesti lyhennettä IN (Intelligent Network).

Älyverkon toiminnallista arkkitehtuuria on esitetty kuviossa 1, jossa verkon toiminnalliset oliot (functional entities) on esitetty ovaaleina. Seuraa-15 vassa tätä arkkitehtuuria kuvataan lyhyesti, koska keksintöä kuvataan jatkossa viitaten älyverkkoympäristöön.

Loppukäyttäjän (tilaajan) pääsystä verkkoon huolehtii CCAF-toiminto (Call Control Agent Function). IN-palveluihin pääsy toteutetaan olemassaoleviin digitaalisiin keskuksiin tehtävillä lisäyksillä. Tämä tehdään käyttämällä hy-20 vaksi yleistä puhelun tilamallia BCSM (Basic Call State Model), joka kuvaa sitä olemassaolevaa toiminnallisuutta, jolla kahden käyttäjän välinen puhelu pro-: sessoidaan. BCSM on korkean tason tila-automaattikuvaus niistä puhelinoh- jaustoiminnon (CCF, Call Control Function) toiminnoista, joita tarvitaan käyttä-, , ; jien välisen yhteysreitin pystyttämiseen ja ylläpitoon. Tähän tilamalliin lisätään 25 toiminnallisuutta palvelun kytkentätoiminnon SSF (Service Switching Function) avulla (vrt. olioiden CCF ja SSF osittainen päällekkäisyys kuviossa 1), jotta voidaan päättää, milloin on kutsuttava älyverkon palveluja (eli IN-palveluja).

• ·

Kun näitä IN-palveluja on kutsuttu, huolehtii älyverkon palvelulogiikan sisältävä palvelun ohjaustoiminto SCF (Service Control Function) palvelusidonnaisesta 30 (puheluyrityksen) käsittelystä. Palvelun kytkentätoiminto SSF liittää siis puhe-lunohjaustoiminnon CCF (Call Control Function) palvelun ohjaustoimintoon .·! : SCF (Service Control Function) ja sallii palvelun ohjaustoiminnon SCF ohjata L.' puhelunohjausta CCF. SCF voi esim. pyytää, että SSF/CCF suorittaa määrät-

‘1' tyjä puhelu- tai yhteystoimintoja, esim. laskutus- tai reititystoimenpiteitä. SCF

: 35 voi myös lähettää pyyntöjä palveludatatoiminnolle SDF (Service Data Func- : tion), joka huolehtii pääsystä älyverkon palvelusidonnaisiin tietoihin ja verkko- 2 108499 tietoihin. SCF voi näin ollen esim. pyytää SDF:ää hakemaan tiettyä palvelua koskevia tietoja tai päivittämään näitä tietoja.

Edellä esitettyjä toimintoja täydentää vielä erikoisresurssitoiminto SRF (Specialized Resources Function), joka tarjoaa sellaisia erikoiskeinoja, 5 joita vaaditaan joidenkin älyverkon tarjoamien palvelujen toteuttamiseksi. Esimerkkejä tällaisista ovat protokollamuunnokset, puheentunnistus, ääni-ilmoitukset, jne. SCF voi esim. pyytää SSF/CCF-toimintoja luomaan ensin yhteyden loppukäyttäjien ja SRF:n välillä ja sen jälkeen pyytää SRF:ää antamaan ääni-viestejä loppukäyttäjille.

10 Muita älyverkon toiminnallisia olioita ovat erilaiset hallintaan liittyvät toiminnot, joita ovat SCEF (Service Creation Environment Function), SMF (Service Management Function) ja SMAF (Service Management Access Function). SMF käsittää mm. palvelujen hallinnan, SMAF tarjoaa liitynnän SMF:ään ja SCEF mahdollistaa älyverkon palvelujen määrittelyn, kehityksen, 15 testauksen ja syötön SMF.n kautta SCF:lle. Koska nämä toiminnot liittyvät ainoastaan verkon operaattorin toimintaan, ei niitä ole esitetty kuviossa 1.

Seuraavassa kuvataan vielä lyhyesti kuviossa 1 esitettyjen toiminnallisten olioiden roolia IN-palvelujen kannalta. CCAF vastaanottaa kutsuvan osapuolen antaman palvelupyynnön, joka muodostuu tyypillisesti kuulokkeen nos-20 tosta ja/tai tietystä kutsuvan osapuolen valitsemasta numerosarjasta. CCAF välittää palvelupyynnön edelleen CCF/SSF:lle prosessointia varten. Puhelunohjaustoiminnolla CCF ei ole palvelutietoja, mutta se on ohjelmoitu tunnistamaan palvelupyyntöjen tarve. CCF keskeyttää puhelunmuodostuksen hetkeksi ja ilmoittaa palvelun kytkentätolminnolle SSF tiedon puhelun tilasta. SSF:n teh-25 tävänä on, käyttäen ennalta määrättyjä kriteerejä, tulkita palvelupyyntö ja näin ollen määrittää, onko kysymyksessä älyverkon palveluihin liittyvä palvelu- • · [·' pyyntö. Mikäli näin on, SSF muodostaa standardoidun IN-palvelupyynnön ja : lähettää pyynnön SCF:lle yhdessä palvelupyynnön tilaa koskevan informaation kanssa. SCF vastaanottaa pyynnön ja dekoodaa sen. Tämän jälkeen se toimii V: 30 yhdessä SSF/CCF:n, SRF:n ja SDF:n kanssa pyydetyn palvelun antamiseksi loppukäyttäjälle.

» . Älyverkon fyysisen tason arkkitehtuuri kuvaa sitä, kuinka edellä ku- vatut toiminnalliset oliot sijoittuvat verkon fyysisiin olioihin. Älyverkon fyysistä ' ; · * arkkitehtuuria on havainnollistettu kuviossa 2, jossa fyysiset oliot (physical enti- : ' : 35 ties) on kuvattu suorakaiteina tai ympyröinä ja toiminnalliset oliot ovaaleina.

: Merkinantoyhteyksiä on kuvattu katkoviivoilla ja varsinaista hyötyliikennettä 3 108499 (transport), joka on esim. puhetta, yhtenäisillä viivoilla. Optionaalisia toiminnallisia olioita on merkitty katkoviivalla. Kuviossa esitetty signalointiverkko on signalointijärjestelmän numero 7 mukainen verkko (SS7, Signalling System Number 7 on tunnettu signalointijärjestelmä, jota kuvataan CCITT:n (nykyisin 5 ITU-T) sinisessä kirjassa Specifications of Signalling System No. 7, Melbourne 1988).

Tilaajalaitteet SE (Subscriber Equipment), joita voivat olla esim. puhelin, tietokone tai telefax, kytkeytyvät joko suoraan palvelun kytkentäpisteeseen SSP (Service Switching Point) tai verkkoliittymäpisteeseen NAP (Net-10 work Access Point).

Palvelun kytkentäpiste SSP tarjoaa käyttäjälle pääsyn verkkoon ja hoitaa kaikki tarvittavat valintatoiminnot. SSP pystyy myös havaitsemaan älyverkon palvelupyynnöt. Toiminnallisesti SSP sisältää puhelunhallinta- ja palve-lunvalintatoiminnot.

15 Verkkoliittymäpiste NAP on puhelunohjaustoiminteen CCF sisältävä perinteinen puhelinkeskus, esim. hakijan DX 220 -keskus, joka osaa erottaa älyverkon palveluja tarvitsevat puhelut perinteisistä puheluista ja reitittää älyverkon puheluja tarvitsevat puhelut asiaankuuluvalle SSP:lle.

Palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point) sisältää ne palve-20 lulogiikkaohjelmat (SLP, Service Logic Program), joita käytetään tuottamaan älyverkon palveluja. Palvelulogiikkaohjelmista käytetään jatkossa myös lyhy-; empää nimitystä palveluohjelma.

Palveludatapiste SDP (Service Data Point) on tietokanta, joka sisäl-'·/: tää asiakkaan ja verkon dataa, jota SCP:n palveluohjelmat käyttävät tuottaak- - I » !./ 25 seen yksilöityjä palveluja. SCP voi käyttää SDP:n palveluja suoraan merkin- I" anto- tai dataverkon välityksellä.

i « · •*/#* Älykäs oheislaite IP (Intelligent Peripheral) tarjoaa erityistoimintoja, *.* * kuten tiedonantoja sekä ääni-ja monivalintatunnistusta.

Palvelun kytkentä- ja ohjauspiste SSCP (Service Switching and # » ·/·,’· 30 Control Point) koostuu SCP:stä ja SSP:stä yhdessä verkkoelementissä (eli jos :T: kuviossa esitetyssä SSP-verkkoelementissä on sekä SCF- että SSF-oliot, on . kysymyksessä SSCP).

I ' I I

Palvelun hallintapisteen SMP (Service Management System) tehtäviin kuuluu tietokannan (SDP) hallinta, verkon valvonta ja testaus sekä verkko-35 tietojen keräys. Se voi kytkeytyä kaikkiin muihin fyysisiin olioihin.

« • · » , » 4 ä 08499

Palvelun luontiympäristön pistettä SCEP (Service Creation Environment Point) käytetään älyverkon palvelujen määrittelyyn, kehittelyyn ja testaukseen ja syöttämään palvelut SMP:lle.

Palvelun liitännäisohjain AD (Adjunct) vastaa toiminnallisesti palv-5 elun ohjauspistettä SCP, mutta se on kytketty suoraan SSP:hen nopealla datayhteydellä (esim. ISDN 30B+D-liittymä), eikä yhteiskanavamerkinantoverkon SS No.7 kautta.

Palveluverkkoelementti SN (Service Node) voi ohjata älyverkon palveluja ja suorittaa tiedonsiirtoa käyttäjien kanssa. Se kommunikoi suoraan yh-10 den tai useamman SSP:n kanssa.

SMAP (Service Management Access Point) on fyysinen olio, joka tarjoaa tietyille käyttäjille yhteyden SMP:hen.

Edellä on lyhyesti kuvattu älyverkkoa taustaksi keksinnön mukaisen menetelmän kuvaukselle. Kiinnostunut lukija voi saada tarkemman käsityksen 15 älyverkosta esim. 1TU-T:n suosituksista Q.121X tai Bellcoren AIN-suosituk-sista.

Älyverkkopohjaisia palveluja tulisi pystyä tarjoamaan kiinteiden verkkojen tai matkaviestinverkkojen tilaajille tavalla, joka mahdollistaa yksilöllisen palvelun tarjoamisen siten, että jokaiselle yksittäiselle tilaajalle voidaan antaa 20 tietty tilaajakohtainen yhdistelmä palveluominaisuuksia. Palveluominaisuudet (joista käytetään kansainvälisissä standardeissa termiä service feature, SF) , ovat niitä (pienimpiä) asiakkaalle tai tilaajalle näkyviä komponentteja, josta heidän saamansa palvelu koostuu. Palveluominaisuudesta käytetään tässä . yhteydessä nimitystä alipalvelu.

25 Kuten edellä esitettiin, palvelun tarjoaminen käynnistyy siten, että • · *···/ SSF lähettää SCF:lle standardin mukaisen IN-palvelupyynnön. Palvelupyyntö voidaan lähettää tietyissä vaiheissa puhelunmuodostusta. SSF:n lähettämää **» : palvelupyyntöä varten on kansainvälisissä standardeissa määritelty kuitenkin vain yksi tunniste, jonka avulla haluttu palvelulogiikka voidaan valita SCP:ssä.

:Y: 30 Tätä tunnistetta kutsutaan nimellä Service Key.

• · :*·*: Yleisesti tunnettu tekniikka yksilöllisten palvelujen aikaansaamiseksi • .* . on sellainen, että Service Key -arvon avulla valitaan SCP:ssä lopullinen pal- velulogiikkaohjelma, jolloin useampi arvo voi osoittaa samaan palvelulogiikka-··/ ohjelmaan tai kutakin käytettyä Service Key -arvoa voi olla dedikoitu palvelulo- 35 giikkaohjelma. Kun palveluja halutaan lisätä, olemassa olevasta palveluohjel- 5 108499 masta tehdään uusi versio, jonka sisään on koodattu lisää palveluominaisuuk-sia. Uusi versio indikoidaan uudella Service Key -arvolla.

Kun alipalveluja ketjutetaan toisiinsa uuden palvelun aikaansaamiseksi, on alipalvelun perään lisättävän toisen alipalvelun oltava sellainen, että 5 kaikissa tilanteissa on sallittua ketjuttaa kyseiset alipalvelut peräkkäin. Toisin sanoen, vaikkakin olisi erittäin epätodennäköistä, että syntyy tilanne, jossa kaksi alipalvelua ei sovi peräkkäin, ei kyseisiä alipalveluja voida käyttää peräkkäin. Alipalveluja onkin käsitelty kansainvälisissä standardeissa siten, että kutakin alipalvelua kohti on luokiteltu ne alipalvelut, jotka eivät ole sallittuja ko. 10 alipalvelun jälkeen.

Tällainen menettelytapa hankaloittaa uusien räätälöityjen palvelujen toteutusta ja käyttöönottoa, koska alipalvelut on muodostettava siten, että ne voidaan kaikissa tilanteissa ketjuttaa peräkkäin ja toisaalta vain täysin yhteensopivia alipalveluja voidaan ketjuttaa.

15

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on eliminoida edellä kuvattu epäkohta ja saada aikaan ratkaisu, jonka avulla tietoliikenneverkossa tarjottavien uusien palvelujen toteutus saadaan mahdollisimman joustavaksi ja monipuoliseksi.

20 Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, joka on määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

Keksinnön ajatuksena on käyttää yksittäisen, juuri suoritetun alipalvelun lopussa loppukoodia, joka indikoi, kuinka alipalvelun toteutus onnistui ja valita loppukoodin perusteella se joukko alipalveluja, jotka on mahdollista suo-25 riitaa seuraavaksi. Näin ollen voidaan, tilanteesta riippuen, ketjuttaa toisiinsa sellaisia alipalveluja, joiden käyttö jouduttaisiin muuten kieltämään kokonaan.

• ♦

Mainittu joukko voi käsittää yhden tai useamman alipalvelun.

*·· : Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta voidaan verkkoon toisaalta tuoda helposti uusia ja yksilöllisiä palveluja ja toisaalta tarjota entistä monipuo- :Y: 30 lisempia palveluja.

• · ♦ · · • ♦ · / . Kuvioluettelo * · · * ’· / Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin viitaten oheisten kuvioiden 3...12 mukaisiin esimerkkeihin oheisissa ·,*·': 35 piirustuksissa, joissa 6 !08499 kuvio 1 havainnollistaa älyverkon toiminnallista arkkitehtuuria, kuvio 2 havainnollistaa älyverkon fyysistä arkkitehtuuria, kuvio 3 havainnollistaa keksinnön mukaisen SCP-verkkoelementin toiminnallista arkkitehtuuria, kun tarkastellaan palvelulogiikkaohjelmiston kan-5 naita oleellisia osia, kuvio 4 havainnollistaa objektikohtaisen tietorivin sisältöä, kuvio 5 esittää palveluohjelmailmentymälle lähetettävän pyyntösanoman rakennetta, kuvio 6 esittää palveluohjelmailmentymän lähettämän kuittaussanoman ra-10 kennetta, kuvio 7 havainnollistaa yhden palveluohjelman toiminnallista rakennetta, kuvio 8 havainnollistaa palveluohjelman sanomanlähetysrakennusosaa (eli sanomanlähetys-SIBiä), kuvio 9 havainnollistaa palveluohjelman odotustilarakennusosaa, 15 kuvio 10 havainnollistaa kunkin alipalvelun lopussa olevaa pysähdystilaraken-nusosaa, kuvio 11 havainnollistaa keksinnön erään edullisen toteutustavan mukaista alipalvelumoduulia, ja kuvio 12 esittää keksinnön erään edullisen toteutustavan mukaista pysähdys-20 tilarakennusosaa.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Verkon tilaajan aloittaessa puhelun tilaajan päätekeskus vastaanottaa ensin tiedon kutsuvan tilaajan halusta suorittaa puhelu. Tämä tieto voi tulla 25 keskukselle esim. standardin Q.931 mukaisena Setup-sanomana. Jos pääte-*··;* keskus ei ole SSP-keskus, se voi reitittää kutsuyrityksen SSP-keskukseen.

Kun SSP-keskuksen puhelun ohjauksessa havaitaan, että kysymyk- »·· v · sessä on tilaaja, joka tarvitsee älyverkon palveluja, Hipaistaan ohjauksen siirto älyverkkoon ja “jäädytetään” puheluyrityksen prosessointi. SSP-keskus lähet-30 tää tällöin SCP:lle I n itiä l_D P-viesti n, joka on standardeissa määritelty SSF:n ja • * SCP:n välinen viesti, jonka SSF generoi havaitessaan puhelumallin missä ta- « .· . hansa ilmaisupisteessä palvelupyynnön tarpeelliseksi (ilmaisupiste, detection ♦ · · **.**· point, on puhelun tilamallissa sellainen kohta, josta voi tapahtua ohjauksen ’·''' siirto älyverkkoon). Initial DP on siis se viesti, joka aloittaa SSP:n ja SCP:n • ·*: 35 välisen dialogin, joka liittyy kunkin palvelun tarjoamiseen. Viestin informaatio- 7 ' 08499 elementeiksi SSP-keskus sisällyttää ainakin kutsuvan ja kutsutun numeron sekä palvelutunnisteen (Service Key).

SSP:n ja SCP:n välillä käytetään INAP-sanomajoukkoa (Intelligent Network Application Part). (Sanomajoukkoa kuvataan esim. standardissa ETSI 5 IN CS1 INAP Part 1: Protocol Specification, Draft prETS 300 374-1, November 1993, josta kiinnostunut lukija löytää tarkemman kuvauksen.) Varsinaista protokollaa standardeissa ei ole määritelty, ainoastaan käytettävät sanomat. Sanomiin on määritelty, paitsi optionaalisia parametrejä, myös ns. laajennus-osaparametrejä. Varsinkin viimemainitut ovat sellaisia, joille eri operaattorit 10 haluavat omia tietosisältömäärittelyjään. Tästä johtuen SCP-verkkoelemen-tissä täytyy olla paljon erilaisia palvelulogiikkaohjelmia (SLP) eri palvelujen toteuttamiseksi. Eri palvelulogiikkaohjelmat saattavat siis käyttää saman INAP-sanomajoukon sanomia, mutta eri järjestyksessä ja erilaisilla parametriarvoilla. Varsinaista protokollatasoa SSP:n ja SCP:n välisessä kommunikoinnissa 15 edustavat siis nämä erilaiset palvelulogiikkaohjelmat. Kukin palvelulogiikkaoh-jelma lähettää verkkoon INAP-sanomia ja vastaanottaa verkosta INAP-sano-mia.

Kuviossa 3 on havainnollistettu keksinnön mukaisen SCP-verkkoele-mentin toiminnallista arkkitehtuuria palveluohjelmien kannalta katsottuna. 20 Verkkoelementtiin tulevat palvelupyynnöt tulevat yhteiskanavamerkinantopinon CCSS kautta vastaanottavalle ohjelmalohkolle SRP (SS7 Receiver Program).

, Tällaisia vastaanottavia ohjelmalohkoja on yksi jokaista SCP-verkkoelementin yhteiskanavamerkinantopinoa kohti. Kuvion esimerkissä on yksinkertaisuuden . vuoksi esitetty vain yksi pino ja yksi vastaanottava ohjelmalohko.

25 Jos sama SCP-verkkoelementti on yhdistetty useampaan kuin yh- • * *;··/ teen SSP-verkkoelementtiin, joissa käytetään INAP-sanomajoukon eri-ikäisiä • · * *·*· versioita, on SCP:n vastaanottamien tietosanomien tietosisällön määrittely erilainen riippuen siitä, minkä SSP:n kanssa SCP keskustelee. Tästä johtuen on sanomien jatkokäsittely vastaanottavasta ohjelmalohkosta eteenpäin käy-:Y: 30 tännössä eriytettävä sen mukaan, mikä INAP-sanomajoukko on kysymykses- sä. Oleellista on siis myös se, että vastaanottava ohjelmalohko SRP on riip-.* . pumaton käytetystä INAP-sanomajoukoista.

Vastaanottava ohjelmalohko SRP vastaanottaa verkosta (SSF ··/ olioilta) standardin mukaisia TC_BEGIN-sanomia. Ohjelmalohkon tehtävänä :*·*: 35 on tunnistaa TC_BEGIN-sanoman perusteella kyseessä oleva INAP-sanoma- : joukkoversio ja välittää komponenttiprimitiivien sisältämät INAP-sanomat edel- 8 = O 8 4 99 leen kyseistä sanomajoukkoa vastaavalle sanomanjakeluohjelmalohkolle MDPi (Message Distributor Program), missä i=1,2,...j ja j on käytettyjen erilaisten INAP-sanomajoukkojen lukumäärä.

Vastaanottavaa ohjelmalohkoa seuraavalla tasolla verkkoelementin 5 arkkitehtuurissa ovat siis ohjelmalohkot MDPi (i=1,...,j), joita on yksi kutakin käytössä olevaa INAP-sanomajoukkoa kohti. Jokainen jakeluohjelma MDPi vastaanottaa verkosta TCAP-sanomia ja lähettää eteenpäin INAP-sanomia sekä ottaa vastaan palvelulogiikkaohjelmilta tulevia INAP-sanomia ja lähettää verkkoon päin TCAP-sanomia. (TCAP-sanoma koostuu otsikko-osasta ja yh-10 destä tai useammasta komponenttiprimitiivistä. Kukin komponenttiprimitiivi voi sisältää enintään yhden INAP-sanoman. Kullakin komponenttiprimitiivillä on myös oma aliotsikkonsa. Nämä kaikki otsikko-osat tehdään, kun lähetetään sanomia verkkoon ja ne poistetaan, kun vastaanotetaan sanomia verkosta.)

Kun verkkoelementtiin vastaanotetaan palveludialogin aloituspyyntö, 15 joka tulee TC_BEGIN-primitiivinä 0’oka sisältää InitiaMDP-sanoman), luodaan vastaanottavasta ohjelmasta SRP uusi ilmentymä, joka hakee oikean jake-luohjelmalohkon, luo siitä ilmentymän ko. palvelupyynnön käyttöön, ja välittää TCAP-sanoman ko. ilmentymälle. Tämän jälkeen vastaanottavan ohjelmaloh-kon ilmentymä häviää. Jakeluohjelmailmentymä vastaanottaa kaikki sen jäl-20 keen SSP:ltä tulevat TCAP-sanomat. Oikean jakeluohjelman haku tapahtuu siten, että vastaanottava ohjelmalohko SRP lukee TC_BEGIN-sanoman otsikosta joko lähettävän SSP-verkkoelementin tunnisteen (SPC, Signalling Point Code tai GT, Global Title) ja lisäksi alijärjestelmän tunnisteen SSN (Subsystem Number) tai vaihtoehtoisesti kyseessä olevan sovelluskonteksti- ... 25 tunnisteen AC (Application Context identifier) ja hakee näiden/tämän perus- • · *·/;* teella SRP-tason tietotaulusta SRP_DT sen jakeluohjelman nimen • * · *·*·* MDP NAME, joka vastaa kysymyksessä olevaa INAP-sanomajoukkoa.

• · · v * SCP-keskuksen arkkitehtuurissa on siis jokaista INAP-sanomajouk koa kohti oma ohjelmalohkonsa MDPi, jonka tehtävänä on dekoodata vastaan-30 otetut sanomat (ainakin lnitial_DP-sanoma, joka sisältää Service Key -para-:Y: metrin) ja jakaa sanomat niiden oikeille vastaanottajille.

Verkkoelementin toiminnallisessa hierarkiassa jakeluohjelmien jäl-keen seuraavalla hierarkiatasolla ovat pääohjelmalohkot. Näitä pääohjelma-lohkoja on merkitty viitemerkillä FMPi (Feature Manager Program). Pääohjel-35 malohkot muodostavat ne prosessit, jotka ohjaavat varsinaisia palvelulogiikka- # · 9 108499 ohjelmia SLP syöttäen niille niiden tarvitsemat tiedot. Palvelujen ja alipalvelu-jen hallinta on siis pääohjelmalohkojen vastuulla.

Sanomanjakeluohjelmat jakavat kunkin palvelupyynnön oikealle pääohjelmalohkolle. Tämän mahdollistamiseksi jakeluohjelmia varten on oma 5 tietotaulunsa MDP_DT, jossa kunkin tietorivin alussa on hakuavaimena Service Key -arvo SK. InitialDP-sanomassa tulleen Service Key -arvon perusteella jakeluohjelmalohko hakee tietotaulusta oikean rivin, jolta se löytää sen pää-ohjelmalohkon tunnisteen (FMP_NAME), joka toimii vastaanottajana kyseisen Service Key -arvon tapauksessa. Tietotaulu on edullisesti yhteinen kaikille ja-10 keluohjelmalohkoille MDPi. Löydettyään oikean pääohjelmalohkon jakeluloh-koilmentymä luo siitä ilmentymän ko. palvelupyynnön käyttöön ja välittää INAP-sanoman ko. ilmentymälle.

Koska palvelulogiikkatarpeet ovat erilaiset eri objektityypeille, SCP-verkkoelementti on edullista toteuttaa niin, että siinä on erilliset pääohjelma-15 lohkot SSP-keskusten sisältämiä, loogisesti erillisiä pääobjektiluokkia varten. Näitä luokkia voivat olla esim. kutsuvien tilaajien luokka, kutsuttujen tilaajien luokka, osoitetiet (destination eli valitun numeron alkuosa), tiet (subdestination eli valittu numero kokonaisuudessaan), suunnat (routes), väylät (circuit groups), jne. Lisäksi tilaajat voivat olla eri luokissa sen mukaan, mihin verk-20 koon he kuuluvat (esim. kiinteään verkkoon vai matkaviestinverkkoon). Objekteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä siis sellaisia verkkoon liittyviä olioita, joiden yhteyteen voidaan verkkoelementissä, esim. älyverkon tapauksessa SSP-verkkoeiementissä, liittää tieto, joka osoittaa yksittäisen kutsuyrityksen kohdalla, onko ko. kutsuyritystä varten lähetettävä palvelupyyntö palveluja 25 tarjoavalle verkkoelementille (joka on älyverkon tapauksessa SCP-verkko-elementti).

• · · *·*·* Kuten edellä mainittiin, kukin jakeluohjelmalohko käyttää hyväksi : palvelupyyntösanomassa tullutta Service Key -parametriä vastaanottavan pääohjelmalohkon määrittämiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyyn pääob-*..v 30 jektiluokkaan (esim. A-tilaajiin) liittyviin palvelupyyntöihin SSP-keskus joutuu asettamaan Service Key -arvon, joka on erilainen kuin johonkin toiseen luokkaan kuuluviin objekteihin (esim. B-tilaajiin) liittyviin palvelupyyntöihin asetettu • * · _

Service Key -arvo (vaikka olisi kysymyksessä samantyyppinen palvelu). Tiet- tyä pääohjelmalohkoa voi vastata hyvin monta erilaista Service Key -arvoa, :’/ 35 mutta kahteen eri pääohjelmaan liittyvät Service Key -arvojoukot eivät saa : : mennä päällekkäin.

i 08499 10

Kutakin pääobjektiluokkaa kohti on oma tietotaulunsa FMPi_DT (i=1,2,...n). Näitä tietotauluja kutsutaan jatkossa päätauluiksi. SCP-verkko-elementissä on siis oma päätaulu kutakin pääohjelmalohkoa varten. Kussakin päätaulussa on yksi tietorivi kutakin ko. luokkaan kuuluvaa objektia varten.

5 Esim. A-tilaajiin liittyvän pääohjelmalohkon FMP1 käyttämässä tietotaulussa FMP1_DT on siten yksi tietorivi kutakin A-tilaajaa Ai (i=1,2,...) kohti, B-tilaajiin liittyvän pääohjelman FMP2 käyttämässä tietotaulussa FMP2_DT yksi tietorivi kutakin B-tilaajaa Bi (i=1,2,...) kohti, tieobjekteihin liittyvän pääohjelman käyttämässä tietotaulussa yksi tietorivi kutakin käytössä olevaa tietä kohti, osoite-10 tieobjekteihin liittyvän pääohjelman käyttämässä tietotaulussa yksi tietorivi kutakin käytössä olevaa osoitetietä kohti, jne.

Päätaulujen kullekin tietoriville on kuvion 4 esittämällä tavalla talletettu tietoa, joka määrittelee, minkälainen alipalvelukokoelma kyseisellä objektilla on aktivoituna. Kunkin rivin R alkuun on hakuavaimeksi talletettu objekti-15 tunniste OI. Pääohjelmalohko hakee tietotaulustaan oikean rivin INAP-sano-man sisältämän objektitunnisteen arvon perusteella. Rivillä on peräkkäisiä ali-tietueita SR, yksi kutakin alipalvelua kohti. Jokaisen alitietueen alussa on ali-palvelutunnisteen Fki (i=1,2,...) sisältävä kenttä FK, joka kertoo, mistä alipal-velusta on kysymys. Tämän jälkeen alitietueessa voi olla esim. statuskenttä 20 ST, joka sisältää tiedon siitä, onko kyseinen alipalvelu aktiivinen vai passiivinen, ja prioriteettikenttä PR, joka sisältää prioriteettinumeron. Nämä alitietuei-den prioriteettinumerot kertovat aiipalvelujen keskinäisen suoritusjärjestyksen. Kussakin alitietueessa on lisäksi ainakin kenttä SLP, joka sisältää sen palve-lulogiikkaohjelman tunnisteen, joka suorittaa kyseisen alipalvelun. Palvelulo-25 giikkaohjelmat muodostavat verkkoelementin alimman hierarkiatason.

• · *;·*/ Kutakin pääobjektiluokkaa kohti on edullisesti omat palveluohjel- • » * *·’·* mansa. Jokaisesta ohjelmasta on lisäksi oma klooninsa jokaista INAP-sano- • · * V : majoukkoa kohti (eli jokaista jakeluohjelmaa kohti). Kuviossa on palveluohjel mia merkitty viitemerkillä SLPxy-z, missä x ilmaisee sen pääobjektiluokan, jolle :Y: 30 ohjelma kuuluu, y ilmaisee sen INAP-sanomajoukon, jolle ohjelma kuuluu ja z :T: ilmaisee ohjelman järjestysnumeron pääobjektiluokan sisällä.

/ . Verkkoelementin hierarkian mukaisesti kutsutaan yhden palvelu- pyyntödialogin alimman tason ilmentymää (SLPi) lapseksi, seuraavan tason '··/' ilmentymää (FMPi) isäksi ja sitä seuraavan tason ilmentymää (MDPi) isoisäksi.

35 Vanhempi ilmentymä synnyttää aina nuoremman ilmentymän.

# · ^ 08499 11 Käytännössä voi palvelulogiikkaohjelman toteuttama yksi alipalvelu olla esim. äänitiedotuksen esittäminen tilaajalle ("play an announcement”) tai operaatio, jolla kutsuvaa tilaajaa pyydetään valitsemaan lisää numeroita (“prompt and collect user information”), tai connect-operaatio (SSP-keskuk-5 seen lähetetään CONNECT-sanoma, jolla SSP-keskusta pyydetään kytkemään puhelu tiettyyn osoitteeseen).

Alipalvelujen suoritusjärjestys voidaan ilmoittaa esim. edellä mainitulla tavalla lisäämällä alitietueisiin kenttä PR prioriteettinumeroa varten, jolloin ko. numerot kertovat alipalveluiden keskinäisen suoritusjärjestyksen. Oikean 10 suoritusjärjestyksen aikaansaamiseksi on muitakin vaihtoehtoja, kuten jäljempänä havaitaan. Tämä tapa on kuitenkin yksinkertainen ja mahdollistaa sen, että sama Service Key -arvo voi esim. kahdella eri A-tilaajalla merkitä erilaista suoritusjärjestystä.

Pääohjelmalohkoja varten on lisäksi yksi tai useampi erillinen tieto-15 taulu, jossa on tietorivi kullekin sellaiselle Service Key -arvolle, joka on käytössä usean eri pääohjelmalohkon alueella. Kuvion esimerkissä on yksi tietotaulu FMP_DT1, joka on yhteinen kaikille pääohjelmalohkoille (kaikki pääohjelma-lohkot lukevat ko. tietotaulua). Tietotaulun kunkin tietorivin alussa on avaimena Service Key -arvo SK. Kullakin rivillä on tiedot niistä alipalveluista Fki (i=1,2...), 20 jotka liittyvät kyseiseen Service Key -arvoon, eli palveluista, jotka ovat sallittuja alipalveluja ko. Service Key -arvon tapauksessa. Lisäksi rivillä voi olla tieto siitä, missä järjestyksessä nämä alipalvelut suoritetaan, tai alipalvelutunnisteiden järjestys voi suoraan kertoa alipalveluiden keskinäisen järjestyksen. Fääohjel-malohko lukee tästä tietotaulusta rivin, joka vastaa vastaanotettua Service Key t..., 25 -arvoa, jolloin se saa selville niiden alipalvelujen joukon, jotka ovat kyseisen arvon tapauksessa sallittuja alipalveluja. Tämän jälkeen pääohjelmalohko lu- • · · *·*·’ kee dedikoidusta tietotaulustaan FMPi_DT (i=1,2,...) rivin, joka vastaa kyseisen • · · *·' * objektin (esim. A-tilaajan) tunnistetta. Riviltä pääohjelmalohko sää selville sen palvelulogiikkaohjelman SLPi (i=1,2,...) tunnisteen, joka pitää käynnistää.

• · v.: 30 Luokkakohtaisen taulun FMPi_DT (esim. A-tilaajien taulun) riviltä pääohjelma- :V: lohko ottaa huomioon vain ne alipalvelut, jotka liittyvät ko. Service Key -arvoon (eli ne jotka kuuluvat edellä haettuun sallittuun joukkoon), ja näistäkin lopulli- " ♦ · · sesti vain ne, jotka on merkitty ko. objektin kohdalla aktiivisiksi.

Tässä vaiheessa palvelupyynnön suoritusta ovat siis selvillä objektiin • 35 liittyvät alipalvelut ja niiden keskinäinen suoritusjärjestys. Tämän jälkeen pää- : ohjelmalohko synnyttää ensimmäisenä vuorossa olevaa alipalvelua vastaa- ! 08499 12 vasta palvelulogiikkaohjelmasta ilmentymän ja pyytää sitä aloittamaan palvelun toteuttamisen.

FMP-ilmentymä lähettää siis lnitial_DP-sanoman sille palveluohjelmalle, jonka prioriteetti oli korkein ja jonka tunnisteen pääohjelmalohko luki 5 objektikohtaisen rivin ko. alitietueesta. Ensin ko. SLP-ilmentymälle lähetetään kuitenkin erillinen pyyntösanoma REQREC, koska lnitial_DP-sanoma on lähetettävä omassa standardin mukaisessa formaatissaan (ASN.1 -formaatti), jossa sen informaatiosisältö ei ole riittävä. Palvelulogiikkaohjelma tarvitsee näin ollen INAP-sanomaan sisältyvien tietojen lisäksi muita tietoja, esim. alipalvelutun-10 nisteen arvon, jotka se saa pyyntösanomassa.

Kuviossa 5 on esitetty esimerkki lähetettävän pyyntösanoman tietorakenteesta. Pyyntösanomassa on ensimmäisenä kenttä FMPJD1, joka sisältää lähettävän FMP-ilmentymän tunnisteen. Tämän jälkeen on kenttä RPJD, joka sisältää sen ohjelmalohkon tunnisteen, jolle SLP:n halutaan lä-15 hettävän tähän dialogiin liittyvät sanomansa. Nämä kuittaussanomat voidaan lähettää sekä FMP-ilmentymälle (isälle) että MDP-ilmentymälle (isoisälle). Lähettämällä kuittaussanomat jakeluohjelmailmentymälle voidaan vähentää pää-ohjelmalohkojen kuormitusta, koska MDP-instassi hoitaa joka tapauksessa verkkoon lähtevien sanomien lähetyksen. Seuraava kenttä LAST_REQ sisäl-20 tää Boolen muuttujan, joka ilmaisee, onko SLP-ilmentymälle tulossa vielä uusi pyyntösanoman sen jälkeen, kun se on suorittanut ne alipalvelut, jotka pyydetään suorittamaan tässä pyyntösanomassa. Kenttä SK sisältää SSP-verkko-elementiltä tulleen Service Key -arvon. Tämän jälkeen tuleva kenttä NoÖfSFs kertoo pyyntösanoman sisältämien alipalveluiden lukumäärän, ja ko. kenttää 1... 25 seuraavat kentät Fki (i=1,2,...) sisältävät kyseessä olevien alipalveluiden tun- Γ*. nisteet. Viimeisenä oleva kenttä AT sisältää kuvauksen siitä, miten palvelu- • » · *·,*;* dialogi tulee terminoida, jos alipalvelujen suoritus epäonnistuu.

• · · *·* * Palveluohjelmat ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne koostuvat osis ta, joista kukin suorittaa tietyn alipalvelun. Tällöin kukin SLP suorittaa vain ne • · :.v 30 alipalvelut, joiden alipalvelutunnisteet tulevat pyyntösanomassa. Jos objektiin : kohtaisella rivillä on aktiivisena useampi kuin yksi sellainen alipalvelu, joka .·] : kuuluu sallittujen alipalvelujen joukkoon ja kaikkiin kyseisiin alipalveluihin liittyy • · · n sama SLP-tunniste, FMP voi lähettää nämä kaikki alipalvelutunnisteet yhdessä ‘1’ pyyntösanomassa (olettaen, että on muuten sallittua suorittaa kaikki kyseiset • 35 alipalvelut peräkkäin). Jos alipalveluissa on useamman eri SLP-ohjelman tun- ._,· niste, lähettää FMP-ilmentymä pyyntösanomat kyseisille SLP-ohjelmille siinä !08 499 13 järjestyksessä, jonka objektikohtaisen rivin alitietueet ilmoittavat. Voidaan myös toimia niin, että yhdessä pyyntösanomassa lähetetään vain yhden ali-palvelun tunniste.

Suoritettuaan alipalvelun SLP lähettää kuittaussanoman INFOREC 5 niille elementeille (isä ja/tai isoisä), jotka ilmoitetaan pyyntösanomassa REQREC. Kuittaussanomassa SLP-ilmentymä ilmaisee myös sen, mikä oli alipalvelun loppumistapa. Jos esim. alipalvelun suoritus epäonnistuu, voi seu-raavaksi suoritettava alipalvelu olla erilainen verrattuna normaalitapaukseen, jossa alipalvelun suoritus onnistuu.

10 Kuviossa 6 on havainnollistettu SLP-ilmentymän lähettämän kuit taussanoman INFOREC erästä mahdollista rakennetta. Ensimmäinen kenttä SLPJD2 kertoo lähettävän SLP-ilmentymän tunnisteen. Seuraava kenttä WAIT sisältää mm. tiedon siitä, odotetaanko verkosta vastinetta ennen kuin palvelua voidaan jatkaa. Kenttä FLAG_D sisältää Boolen muuttujan, joka ker-15 too, terminoiko SLP-ilmentymä itsensä kuittaussanoman lähettämisen jälkeen vai ei. Kenttä LAST_REQ sisältää puolestaan saman tiedon, jonka lapsi on viimeksi saanut isältä kyseisessä kentässä (jolloin myös isoisä saa ko. tiedon). Seuraavana tuleva kenttä LASTJNFO sisältää puolestaan Boolen muuttujan, joka indikoi, onko SLP-ilmentymä suorittanut viimeksi saamansa pyyntösano-20 man viimeisen alipalvelun loppuun. Seuraava kenttä Fk sisältää sen alipalvelun tunnisteen, johon kyseinen sanoma tulee kuittauksena. Kenttä CC sisältää juuri suoritetun alipalvelun loppukoodin. Kentässä ECC voidaan kertoa sellai-'' ' sista lievemmistä virhetapahtumista, joista ei tarvitse lähettää erillistä virheil moitusta. Kenttä EndDlg sisältää tiedon siitä, millä tavalla kyseinen SLP-ilmen- . . 25 tymä haluaa isoisänsä päättävän kyseisen dialogin. Dialogilla voi olla erilaisia • · « lopetustapoja esim. sen mukaan, halutaanko verkkoon lähettää sanoma tai jos sanoma lähetetään, mitä tietoelementtejä sisällytetään lähetettävään TC_END-primitiiviin.

Keksinnön edullisessa toteutustavassa kuittaussanomassa on lisäksi 30 kenttä NFk, jossa voidaan ilmoittaa sen alipalvelun tunniste, joka tulisi suorit- • · · taa seuraavaksi. Tämä kenttä ja sen käyttö liittyy keksinnön erääseen edulli- • · ♦ *. seen toteutustapaan, jota kuvataan jäljempänä.

• ·

Koska verkkoelementin sisäinen sanomanvaihto ei liity varsinaiseen :...· keksintöön, ei sitä kuvata tässä yhteydessä tarkemmin. Oleellista keksinnön : *\ 35 kannalta on, että palveluohjelmailmentymät saavat sekä sisäisiä sanomia että verkosta tulevia sanomia (INAP-sanomia) ja että (sisäisillä) pyyntö- ja kuittaus- ;08499 sanomilla hoidetaan alipalvelujen suoritusta ja ketjutusta ja kuittaussanoman avulla voidaan lisäksi kertoa, miten alipalvelun suoritus onnistui ja mahdollisesti myös mikä alipalvelu halutaan suorittaa seuraavaksi.

Seuraavassa kuvataan yhden palvelulogiikkaohjelman SLPi peri-5 aatteellista rakennetta viitaten kuvioon 7. Kukin palvelulogiikkaohjelma koostuu palveluriippumattomista rakennusosista SIB (Service Independent Building Block). SIBit ovat niitä lohkoja, joista palvelun suunnittelijat kokoavat palve-luominaisuuksia ja palveluja. Toisin sanoen, SIBit ovat pienimpiä lohkoja, joista palveluja ja palveluominaisuuksia kootaan. Palvelu koostuu useista palve-10 luominaisuuksista ja palveluominaisuus puolestaan useista SIBeistä, joskin joissakin tapauksessa palveluominaisuus voi muodostua vain yhdestä SIBistä.

Kukin SLP muodostuu erillisestä aloitustilarakennusosasta (eli aloi-tustila-SIBistä) ISB (Initial State Block), yhdestä tai useammasta alipalvelumo-duulista FM (Feature Module) ja erillisestä lopetustilarakennusosasta (lopetus-15 tila-SIBistä) ESB (End State Block). Alipalvelumoduuleja on tyypillisesti useita rinnakkaisia, mutta aloitustilarakennusosa ja lopetustilarakennusosa ovat yhteisiä yhden palveluohjelman kaikille rinnakkaisille alipalvelumoduuleille. Näistä rakennusosaista käytetään termiä tilarakennusosa, toisaalta koska ne sisältävät viiveellisen tilan, jossa odotetaan vastetta ulkopuolelta ja toisaalta 20 koska palveluohjelmissa ei muualla ole näitä tällaisia viiveellisiä tiloja, joissa odotetaan jotakin tapahtumaa.

Kukin SLP alkaa geneerisellä aloitustilarakennusosalla ISB, jonka tehtävänä on vastaanottaa verkosta tuleva palveludialogin aloitussahoma ja ohjata palvelun suoritus oikean alipalvelun alkuun. Lähettävä pääohjelmalohko . i 25 lähettää pyyntösanoman REQREC (joka sisältää edellä kuvatun mukaisesti mm. yhden tai useamman alipalvelutunnisteen Fk) ja siihen liittyvän varsinai-sen (verkosta tulleen) INAP-sanoman perätysten. Tämän takia aloitusraken-nusosassa on viiveellinen tila DS, jossa SLP-ilmentymä odottaa pyyntösano-man jälkeen siihen liittyvää lnitial_DP-sanomaa. Kun lnitial_DP-sanoma saa-30 puu, haarautuu ohjelman suoritus johonkin alipalvelumoduuliin FM sen mu- • * · . kaan, mikä on ensimmäisenä suoritettavan alipalvelun tunniste. Aloitustilara- • · · kennusosassa suoritetaan lisäksi erilaisia initialisointitehtäviä, jotka ovat sa-moja kaikille palveluohjelmille. Viiveellisen tilan DS alla tarvitaan palvelulogii-: kassa lisäksi ainakin haara, jossa käsitellään mahdollisesti vastaanotettava :*.·. 35 aikavalvontasanoma, joka indikoi, että INAP-sanomaa on odotettu liian kauan /./ ja haara, jossa käsitellään verkkoelementin sisäinen terminointisanoma, jolla 15 ! 08 499 palvelun suoritus lopetetaan esim. jonkin virheen seurauksena. Verkkoelementti voi myös vastaanottaa palvelun suorituksen aikana verkosta kyseiseen palveludialogiin liittyvän error-sanoman, jonka seurauksena palvelu on lopetettava. Edellä mainituissa poikkeustilanteissa siirrytään suoraan lopetustilara-5 kennusosaan ESB.

Aloitustilarakennusosassa tapahtuvan InitialDP-sanoman vastaanoton jälkeen palvelu etenee johonkin alipalvelumoduuliin FM. Alipalvelun alussa on yleensä jokin toimintarakennusosa FB, jossa käsitellään aloitussano-massa ollutta tietoa.

10 Palvelulogiikan toteutuksessa käytetään omaa sanomanlähetysra- kennusosaa (sanomanlähetys-SIBiä) jokaista sellaista eri tyyppistä sanomaa kohti, joka lähetetään palveluohjelmasta verkkoon. Yleensä alipalvelun alussa olevaa toimintarakennusosaa seuraa yksi tai useampi tällainen sanomanlähe-tysrakennusosa. Sanomanlähetysrakennusosia edeltävän toimintarakennus-15 osan tarkoituksena on puolestaan saattaa valmiiksi ne tiedot, jotka asetetaan sanomien tietokenttiin sanomanlähetysrakennusosissa.

Mikäli jokin sanomanlähetysrakennusosista on sellainen, että kyseiseen sanomatyyppiin odotetaan tiettyä vastetta, joka tulee kyseiseen sanomaan aina virheettömän toiminnan yhteydessä, lisätään sanomanlähetysra-20 kennusosan perään geneerinen odotustilarakennusosa HSB (Hait State Block), jossa palvelulogiikka odottaa palvelulogiikan haluamaa vastetta (kyseisen tyyppistä INAP-sanomaa) verkosta. Geneerisyydellä tarkoitetaan sitä, että se koodi, jolla rakennusosa on toteutettu on samanlainen riippumatta siitä, missä kohdassa palveluohjelmaa tai missä palveluohjelmassa rakennusosa . 25 sijaitsee. Ainoastaan rakennusosalle sisäänmenotietona annettava muuttuja, • · · joka kertoo sen sanoman tyypin, jota odotetaan, on rakennusosakohtainen, :V: koska se riippuu siitä, minkä tyyppinen sanoma on edellä lähetetty verkkoon.

Osa lähetettävistä sanomista on sellaisia, että niihin tulee aina vas-taussanoma normaalin (virheettömän) toiminnan yhteydessä ja vastausta on 30 jäätävä odottamaan ennen palvelusuorituksen jatkamista. Tällaisia vastaussa-nomia kutsutaan jatkossa synkronisiksi vasteiksi. Osa lähetettävistä sanomista « ♦ · ’· on puolestaan sellaisia, että palvelulogiikan suoritusta jatketaan ilman, että :.v: jäätäisiin odottamaan vastetta. Kun tällaiset vasteet tulevat verkosta SCP- verkkoelementtiin, palveluohjelma ottaa ne vastaan missä tahansa sopivassa : ’·. 35 viiveellisessä tilassa, vaikka se ei olekaan jäänyt odottamaan määrättyyn '··*. odotustilaan. Näitä vastaussanomia kutsutaan asynkronisiksi vasteiksi. Osa * 08499 16 lähetettävistä sanomista on puolestaan sellaisia, että niihin ei tule lainkaan vastaussanomaa. Asynkronisia vasteita ovat myös mm. verkosta tulevat error-sanomat, jotka voivat tulla koska tahansa ja lisäksi sellaiset sisäiset sanomat, jotka voivat tulla koska tahansa, esim. sisäiset terminointisanomat. Jokaisessa 5 odotustilarakennusosailmentymässä on kyky vastaanottaa odotuksen kuluessa mikä tahansa ennen synkronista vastetta (mahdollisesti) tuleva asynkroninen vaste.

Kukin alipalvelumoduuli FM voi sisältää yhden tai useamman odo-tustilarakennusosan (ja kussakin odotustilarakennusosassa voi olla yksi vii-10 veellinen tila, jossa odotetaan vastetta).

Odotustilarakennusosan jokainen ilmentymä pystyy siis vastaanottamaan kaikki mahdolliset sanomat, jotka voivat tulla odotustilan aikana. Tämän johdosta palvelulogiikan on haarauduttava odotustilarakennusosan lopussa sen mukaan, minkä tyyppinen sanoma odotustilassa vastaanotettiin. 15 Tämän johdosta on mahdollista käyttää jokaisessa tällaisessa vastaanottohaa-rassa geneerisiä sanoman esikäsittelyrakennusosaa MB, joka sisältää toiminnot, jotka siirtävät sanomassa tulleen tiedon palveluohjelman käyttöön. Toisin sanoen, esikäsittelyrakennusosassa siirretään sanomassa tulleiden parametrien arvot niitä vastaaville muuttujille. Tällaisia esikäsittelyrakennusosia on yksi 20 kutakin sanomatyyppiä kohti.

Kunkin alipalvelumoduulin FM lopussa on lisäksi aina erillinen py- sähdystilarakennusosa SSB (Stop State Block), joka merkitsee tietyn alipalve- lun loppumista ennen seuraavan aiipalvelun aloitusta tai ennen SLP-ilmen- tymän terminointia. Pysähdystilarakennusosasta lähetetään kuittaussanoma . . 25 INFOREC aiipalvelun suorittamisesta. Kuittaussanoman sisältämän loppukoo- • · · din Te (joka on kentässä CC) perusteella pääohjelmalohko voi esim. määrittää :/·/· seuraavan alipalvelumoduulin ja lähettää pysähdystilarakennusosalle seuraa- :V: van pyyntösanoman REQREC, joka sisältää seuraavaksi suoritettavien alipal- velujen tunnisteet Fk (yksi tai useampi tunniste). Pysähdystilarakennusosan 30 lopussa haarautumismuuttujana on siis (uusi) alipalvelutunniste. Pysähdystila-rakennusosa toimii siis palvelulogiikan kannalta kytkimenä, joka kytkee palve- • · · lun jatkumaan oikeasta alipalvelumoduulista.

Kun alipalveluja ei ole enää suoritettavana, eikä ole tarpeen odottaa asynkronisia vasteita, prosessi siirtyy geneeriseen lopetustilarakennusosaan 35 ESB, jossa voidaan lähettää sopivia loppusanomia verkkoon ja suorittaa mm. *··*. erilaisten laskurien talletusoperaatioita sekä terminoida SLP-ilmentymä. Lo- 17 ! 08 499 petustilarakennusosaan kuuluvat ne lopetustoimenpiteet, jotka ovat yhteisiä kaikille palveluille.

Erilaisten käytettävissä olevien loppukoodien määrä riippuu yleensä siitä, mikä alipalvelu on kysymyksessä. Yksinkertaisimmassa tapauksessa 5 loppukoodeja voi olla vain kaksi kappaletta: alipalvelu suoritettu onnistuneesti tai alipalvelun suorittaminen epäonnistunut. Jos alipalvelu on esim. kytkentä (connect), loppukoodeilla voidaan ilmaista esim. seuraavat neljä eri tapahtumaa: kutsuttu tilaaja vapaa, kutsuttu tilaaja varattu, kutsuttu tilaaja ei vastaa ja yhteyden muodostus epäonnistunut.

10 Kuviossa 8 on havainnollistettu yhden sanomanlähetysrakennus- osan TB rakennetta. Sanomanlähetysrakennusosassa annetaan aluksi arvo parametrille PWAIT, jolla ilmoitetaan, odotetaanko lähetettyyn sanomaan synkronista vastetta (vaihe 80). Tämä parametri saa esim. arvon yksi, jos ; synkronista vastetta odotetaan ja arvon nolla muutoin. Tämän jälkeen asete-15 taan arvot lähtevän sanoman tietokenttiin (vaihe 81) ja sanoma lähetetään (vaihe 82). Kun sanoma on lähetetty, asetetaan odotettavia vasteita indikoiville kontrollimuuttujille oikeat arvot (vaihe 83). Viesti voi olla tyypiltään esim. puhelun laskutuksessa käytettävä ApplyCharging, jonka tunnuskoodinumero on 35. Tähän viestiin odotetaan SSP:ltä ApplyChargingReport-viestiä, jonka tunnus-20 koodi on 36. Tällöin vaiheessa 83 asetetaan odotettavan sanoman tyyppiä indikoivan muuttujan arvoksi 36. Sanomanlähetysrakennusosia on yksi jokaista verkkoon lähetettävää sanomatyyppiä kohti eli käytännössä n. 15, joka on (standardeissa määriteltyjen) SCF:ltä SSF:lle lähetettävien sanomatyyppien lukumäärä.

:. · 25 Kuviossa 9 on havainnollistettu odotustilarakennusosan HSB toimin- • · · nallisuutta. Oleellista rakennusosan kannalta on em. seikkojen lisäksi se, että :/.,*· siihen voidaan sisällyttää sellaisia toimintoja, jotka ovat varsinaisen (eli tilaajan :T: tarvitseman) palvelulogiikan kannalta epäoleellisia. Näitä toimintoja ovat niiden tietosanomien lähetys ja vastaanotto, jotka eivät ole verkkosanomia (INAP- ;y. 30 sanomia), vaan verkkoelementin sisäisiä sanomia, joilla hoidetaan esim. SCP- .·:*·. verkkoelementin sisällä suoritettavat aikavalvonnat (time-out) tai kuittaukset.

• · ·

Odotustilarakennusosassa on siis yksi tai useampi sisäisen sanoman lähetys-lohko lMT, josta lähetetään verkkoelementin sisäinen sanoma ja ainakin yksi viiveelleen tila DS, jossa odotetaan synkronista vastetta (eli tiettyä INAP-35 sanomaa) 0’a jota kutsutaan tämän takia synkroniseksi odotustilaksi). Viiveelli-* ·. sen tilan alla on lisäksi, kuten aikaisemminkin, ainakin haarat, joissa käsitel- i 08499 18 lään (a) aikavalvontasanoma, joka indikoi, että viiveellisessä tilassa on odotettu liian kauan ja (b) verkkoelementin sisäinen terminointisanoma, jolla palvelun suoritus lopetetaan esim. jonkin virheen seurauksena. Mikäli vastaanotetaan sisäinen aikavalvonta- tai terminointisanoma tai esim. verkosta tuleva 5 error-sanoma, siirrytään suoraan lopetustilarakennusosaan ESB. Odotustilara-kennusosan lopussa haarautumismuuttujana on siis vastaanotetun sanoman tyyppi. (Kuviossa on eri tyyppiset INAP-sanomat esitetty yhtenä kohtana.)

Parametrin PWAIT arvo voidaan yhtä hyvin antaa myös odotustilara-kennusosassa.

10 Kuviossa 10 on havainnollistettu kunkin alipalvelumoduulin lopussa olevaa pysähdystilarakennusosaa SSB. Rakennusosan alussa (vaihe 101) testataan, onko alipalveluja vielä jäljellä eli onko alipalvelulaskurin CTR arvo suurempi kuin nolla. Mikäli näin on, asetetaan ajastin, joka mittaa tiettyä lyhyttä aikaa (vaihe 102), lähetetään kuittaussanoma INFOREC (vaihe 104) ja siirry-15 tään viiveelliseen tilaan DS odottamaan tulotapahtumaa.

Mikäli alipalveluja ei enää ole jäljellä (CTR=0), lähetetään kuittaus-sanoma INFOREC (vaihe 103) ja siirrytään viiveelliseen tilaan DS odottamaan tulotapahtumaa.

Vaiheessa 104 lähetettävä kuittaussanoma (kenttä Fk) kertoo pää-20 ohjelmalle, että palveluohjelmalla on vielä alipalveluja suoritettavanaan, jolloin pääohjelma ei lähetä palveluohjelmalle vastaussanomaa. Vastaavasti vaiheessa 103 lähetettävä kuittaussanoma kertoo, että palveluohjelmalla ei ole enää alipalveluja suoritettavanaan.

Mikäli alipalveluja on vielä suoritettavana, tulotapahtumana on . . 25 (sisäinen) sanoma, joka kertoo, että vaiheessa 102 asetettu ajastin on lauen- nut. Tällöin siirrytään seuraavan alipalvelutunnisteen ilmoittaman alipalvelun alkuun.

Jos pääohjelmalohkolta saadaan viiveellisessä tilassa uusi pyyntö-sanoma REQREC, päivitetään alipalvelulaskuria (vaihe 105), minkä jälkeen 30 siirrytään suorittamaan uuden pyyntösanoman ilmoittamia alipalveluja. Kuten aikaisemminkin, viiveellisen tilan alla on lisäksi haarat, jotka on tarkoitettu • « · mahdollisten aikavalvonta-ja terminointisanomien käsittelyyn.

'·.*·: Jos kaikkien alipalvelujen tunnisteet lähetetään jo ensimmäisessä pyyntösanomassa, pääohjelma lähettää vaiheesta 103 saamansa kuittauksen 35 jälkeen terminointisanoman, jonka seurauksena palvelulogiikan suoritus siirtyy lopetustilarakennusosaan.

m * ! 08499 19

Mikäli kaikkien alipalvelujen tunnisteita ei lähetetä kerralla, vaan esim. vain yksi tunniste pyyntösanomaa kohti, ja palvelussa on vielä alipalve-luja suorittamatta, lähetetään vaiheen 103 kuittauksen jälkeen uusi pyyntösa-noma, joka sisältää seuraavaksi suoritettavien alipalvelujen tunnisteet (yksi tai 5 useampi).

Yhden tai useamman seuraavana suoritettavan alipalvelun löytämiseksi pääohjelmatasolla on käytössä myös toinen tietotaulu FMP_DT2 (kuvio 4), joka on yhteinen tietylle joukolle pääohjelmalohkoja. Tämä tietotaulu osoittaa alipalvelujen keskinäisen vuorovaikutuksen. Tietotaulussa ovat alipalvelu-10 tunniste Fk ja loppukoodi Te ensisijaisina hakuavaimina. Jokaista alipalve-lu/loppukoodi -paria kohti taulukossa on mahdolliset alipalvelut. Toisin sanoen, taulukosta löytyy aina se joukko alipalveluja, jotka on mahdollista suorittaa seuraavana, kun suoritettu alipalvelu ja sen loppukoodi ovat tiedossa. Kun taulukosta on löydetty niiden alipalvelujen joukko, jotka voivat seurata juuri 15 suoritettua alipalvelua, valitaan näiden alipalvelujen joukosta seuraavaksi suoritettavaksi alipalveluksi se, jolla on objektikohtaisella tietorivillä (tai tietotaulussa FMP_DT1) korkein prioriteetti. Kun tämä alipalvelu on suoritettu, saadaan kuittaussanomassa jälleen loppukoodi, jolloin sen ja alipalvelutunnisteen avulla löydetään taas uusi alipalvelujoukko, josta valitaan seuraavaksi suoritettava 20 alipalvelu objektikohtaisten tietojen perusteella.

Lähetettävien sanomien lukumäärän minimoimiseksi on edullista toimia siten, että yhdessä pyyntösanomassa voidaan lähettää useampia ali-palvelutunnisteita aina silloin, kun tiedetään, että kyseiset alipalvelut' sopivat peräkkäin riippumatta siitä, mikä on niiden loppukoodi. Tällöin pääohjelma • · 25 joutuu käymään läpi vielä suorittamattomat alipalvelut prioriteettijärjestyksessä tarkastaakseen, että seuraava alipalvelu on sallittu edellisen alipalvelun kaikilla loppukoodeilla. Jos sen sijaan seuraavan alipalvelun sallittavuus riippuu edelli-:\V: sen loppukoodista, on pääohjelman suoritettava edellä kuvatut tarkastus- ja valintatoimenpiteet ja lähetettävä niiden jälkeen uusi pyyntösanoma.

30 Loppukoodin perusteella tietotaulusta voi myös löytyä ainoastaan « · sellaisia alipalveluja (yksi tai useampi), joita ei ole objektikohtaisella rivillä. Tä-*· > mä tapahtuu poikkeustilanteissa, kun loppukoodi osoittaa, että alipalvelun suo- " ritus ei ole onnistunut normaalilla tavalla. Käytännössä voi esim. connect- alipalvelu seurata normaalitilanteessa, mutta jos esim. kutsuva tilaaja ei anta-35 nut tarpeeksi numeroita, voidaan suorittaa alipalvelu, jolla kutsuvaa tilaajaa ! 08499 20 pyydetään valitsemaan lisää numeroita tai jos loppukoodi osoittaa esim. että valittua numeroa ei löydy, voidaan jatkaa äänitiedotus-alipalveiulla.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alipalvelu (palveluominaisuus) toteutetaan peräkkäisillä rakennusosilla, joihin kuuluu aloitustilarakennusosa 5 (vain 1. alipalvelun osalta), ensimmäinen lukumäärä toimintarakennusosia, toinen lukumäärä sanomanlähetysrakennusosia, kolmas lukumäärä odotustila-rakennusosia, neljäs lukumäärä sanoman esikäsittelyrakennusosia sekä py-sähdystilarakennusosa. Sanomanlähetys-, odotustila- ja esikäsittelyraken-nusosien lukumäärä voi olla myös nolla. Lopetustilarakennusosasta ESB ei 10 enää voida palata samaan tai uuteen palveluominaisuuteen. Palvelu ei kuitenkaan välttämättä pääty, kun ensimmäisen kerran siirrytään lopetustilaraken-nusosaan, sillä FMP pystyy synnyttämään uuden ilmentymän uudesta tai samasta SLP:stä, mikäli se on tarpeellista palvelun saattamiseksi loppuun.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa alipalvelumoduulissa (eli alipalve-15 lussa) on yksi toimintarakennusosa, yksi sanomanlähetysrakennusosa ja py-sähdystilarakennusosa (ei odotustilarakennusosaa). Tällainen on tilanne esim. jos SSP-keskuksesta tulee sellainen aloitussanoma, että SCP-verkkoelemen-tin täytyy ainoastaan lähettää verkkoon CONNECT-tyyppinen sanoma (johon ei odoteta synkronista vastetta).

20 Edellä kuvattujen rakennusosien lisäksi palveluohjelmat voivat si sältää korkeintaan pieniä apu- tai erikoistoimintoja. Tällaisia aputoimintoja varten voidaan määritellä erillinen apurakennusosien ryhmä. Apurakennusosat ovat siis sellaisia rakennusosia, jotka sisältävät vain hyvin pieniä toimintoja, esim. yksittäisen tiedon perusteella tapahtuvia haarautumisia palvelulogiikas- • · 25 sa. Tällainen haarautuminen voidaan toteuttaa yhdellä haarautumiskäskyllä, • · · jolloin ko. haarautumiskäskyn sisältävä rakennusosa on apurakennusosa. Jäljempänä kuvataan eräs tähän ryhmää kuuluva palveluriippumaton raken-: nusosa, jonka avulla suoritetaan esim. virhetilanteessa hyppy suoraan alipal- velumoduulin loppuun. Tähän ryhmään voi myös kuulua esim. sellainen SIB, 30 jolla verrataan tunnistetta (identifier) referenssiarvoon. Tällainen SIB on mää- • ♦ ritelty myös kansainvälisissä standardeissa.

* ♦ · *· . Toimintarakennusosia voi käytännössä olla useita kymmeniä eri *’♦ tyyppisiä, mutta ne ovat kuitenkin sellaisia, että niistä ei lähetetä sanomia \ .’· verkkoon eikä vastaanoteta sanomia verkosta (kuten ei myöskään sisäisiä sa- : 35 nomia). Toimintarakennusosa voi olla esim. sellainen, joka lukee tietoa tieto- .*··. kannasta.

21 ! 08499

Keksinnön mukaisten tilarakennusosien avulla muodostetaan palve-luriippumattomat rakennusosat aloitussanoman vastaanottoa varten (aloitus-tilarakennusosa), verkosta tulevien synkronisten vasteiden vastaanottoa varten (odotustilarakennusosa), alipalvelujen ketjutusta varten (pysähdystilara-5 kennusosa) ja palvelun niitä lopetustoimenpiteitä varten, jotka ovat samoja riippumatta siitä, mikä palvelulogiikkaohjelma on kysymyksessä (lopetustila-rakennusosa). Saman tyyppiset tilarakennusosat ovat samanlaisia kaikissa palveluohjelmissa. Myös palvelun päättävää lopetustilarakennusosaa kutsutaan tilarakennusosaksi, koska ko. rakennusosassa on lähetettävä purkamis-10 sanomia verkkoon ja odotettava (viiveellisessä tilassa) loppuvastetta verkosta (Calllnformation Report, joka on sellainen sanoma, joka on pystyttävä ottamaan vastaan senkin jälkeen, kun verkkoon on lähetetty purkusanoma). Lo-petustilarakennusosassa suoritetaan lopetustoimenpiteet myös siinä tapauksessa, että alipalvelumoduulin keskeltä hypätään suoraan lopetusrakennus-15 osaan päättämään palvelu.

Kaikkien mahdollisten verkkosanomien vastaanotto sisältyy aloitus-tilarakennusosaan, odotustilarakennusosaan, pysähdystilarakennusosaan ja lopetustilarakennusosaan. Tarkemmin sanottuna, aloitussanoman vastaanotto sisältyy aloitustilarakennusosaan ja kaikkien muiden verkkosanomien vas-20 taanotto muihin tilarakennusosiin. Synkronisten vasteiden vastaanotto sisältyy vain odotustilarakennusosaan. Edellä mainittuja neljää tilarakennusosaa lukuunottamatta viiveellisiä tiloja ei ole muualla, joten muihin palveluriippumat-tomiin rakennusosiin ei tarvitse toteuttaa viiveellisiä tiloja eikä niihin'liittyvää vastaanottologiikkaa.

. · 25 Edellä on kuvattu palvelujen toteutusta siinä tapauksessa, että kaikki • · * alipalvelut voidaan suorittaa ajallisesti välittömästi peräkkäin. Jotkut palvelut v,: ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että tämä ei ole mahdollista, vaan kahden :T: peräkkäisen alipalvelun välissä on odotettava ennen kuin palvelun suoritta mista voidaan jatkaa. Palvelu voi olla tällaista esim. sellaisille kutsuville tilaajil-30 le, jotka ovat tiliasiakkaita, jolloin puhelun kestäessä joudutaan välillä tarkista-maan tilin saldoa. Palvelun kuluessa voidaan myös joutua odottamaan jotakin • · * *. _ tapahtumaa, esim. sitä, että kutsuva tilaaja valitsisi lisää numeroita. Myös sen jälkeen, kun kaikki alipalvelut on suoritettu, voidaan SLP-ilmentymää joutua pitämään elossa sen takia, että on vielä odotettava jotakin asynkronista vas-35 tetta verkosta, esim. tietoa siitä, että kutsuva tilaaja on sulkenut puhelimen.

;Q8499 22 Tällaisen “joutoajan” kuluttaminen on edullista toteuttaa palvelulogiikassa omana alipalvelunaan, jotta se voitaisiin toteuttaa palvelusta riippumattomana rakennusosana. Keksinnön edullisen toteutustavan mukaisesti onkin jokaisessa palveluohjelmassa muiden alipalvelumoduulien lisäksi erityinen ali-5 palvelumoduuli tällaisen “joutoajan” kuluttamista varten. Tätä alipalvelumoduu-lia kutsutaan tyhjäkäyntimoduuliksi.

Tyhjäkäyntimoduulin alussa on sellainen ilmentymä odotustilaraken-nusosasta HSB, jossa tapahtuu asynkronisten vasteiden vastaanotto sellaisessa odotustilassa, jossa mitään tiettyä vastetta ei ole määritelty synkroni-10 seksi vasteeksi (kuten muissa alipalvelumoduuleissa olevissa odotustilaraken-nusosissa), vaan parametrillä, joka ilmaisee, mikä on odotetun sanoman tyyppi, on arvo nolla. Huomattakoon vielä, että asynkronisia vasteita on voitava ottaa vastaan odotustilarakennusosan kussakin ilmentymässä, koska odotustila saattaa olla niin pitkä, että sen kuluessa voi tulla asynkroninen vaste, esim. 15 sellainen, joka osoittaa kutsuvan tilaajan lopettaneen puhelun.

Tyhjäkäyntimoduulissa on siis valmius ottaa vastaan kaikki mahdolliset verkosta tulevat asynkroniset vasteet ja sen lisäksi sisäiset asynkroniset vasteet, kuten ajastimien laukeamiset. Odotustilarakennusosasta palvelulogiikan on haarauduttava sen mukaan, mikä asynkroninen vaste saapuu. Asyn-20 kronisten vasteiden käsittely voitaisiin suorittaa tyhjäkäyntimoduulin sisällä, mutta on kuitenkin edullisempaa suorittaa käsittely tyhjäkäyntimoduulin ulkopuolella erillisissä alipalvelumoduuleissa, joita on edullisesti yksi kutakin mahdollista asynkronista vastetta varten. Käsittely kannattaa tehdä tyhjäkäyntimoduulin ulkopuolella, koska asynkronisten vasteiden käsittely ei välttämättä ole 25 samanlainen kaikissa palveluohjelmissa.

Keksinnön edullisessa lisätoteutustavassa onkin erityisiä poikkeus- « · \v rakennusosia, joiden avulla voidaan suorittaa hyppy alipalvelumoduulin lop- v : puun ja sieltä edelleen halutun alipalvelumoduulin alkuun, jossa käsitellään saapunut asynkroninen vaste ja jonka lopusta voidaan tarvittaessa palata jäl-30 leen tyhjäkäyntimoduulin alkuun. Kutakin mahdollista asynkronista vastetta • · varten on oma poikkeusrakennusosailmentymänsä. Poikkeusrakennusosien ,· , käytön etuna on se, että niiden avulla saadaan tyhjäkäyntimoduulin IFM koodi « · < * ‘ ' identtiseksi kaikissa palveluohjelmissa.

:...· Kuviossa 11 on havainnollistettu poikkeusrakennusosilla EB varus- 1’··; 35 tetun tyhjäkäyntimoduulin IFM rakennetta. Odotustilarakennusosasta HSB’, jossa voidaan vastaanottaa kaikki mahdolliset asynkroniset vasteet, haarau- 108499 23 dutaan sanoman esikäsittelyrakennusosan MB jälkeen omaan poikkeusraken-nusosailmentymään EB sen mukaan, mikä asynkroninen vaste on vastaanotettu. Kuten kuviossa on esitetty yhden poikkeusrakennusosan osalta, kussakin poikkeusrakennusosan ilmentymässä annetaan ensin arvot parametreille 5 iERR ja NextFk ja hypätään sen jälkeen suoraan alipalvelumoduulin lopussa olevan pysähdystilarakennusosan SSB alkuun. Parametri iERR indikoi, onko palvelulogiikka kulkenut poikkeusrakennusosan kautta ja minkälainen poikkeustilanne on kysymyksessä. Parametri NextFk ilmoittaa puolestaan seuraavak-si toivotun alipalvelun tunnisteen.

10 Poikkeusrakennusosaa voidaan käyttää tyhjäkäyntimoduulin lisäksi muissakin alipalvelumoduuleissa, jos palvelulogiikassa on haarauduttava poikkeustilanteeseen, esim. error-sanoman tullessa. Poikkeusrakennusosan avulla hoidetaan poikkeuskäsittely niin, että suoritetaan hyppy alipalvelumoduulin loppuun ja sieltä määrätyn alipalvelumoduulin alkuun.

15 Palveluohjelman tekijä antaa jokaiselle ilmentymälle, jossa poikkeus- rakennusosa on, parametrinä sen tiedon, minkä alipalvelun alkuun on seuraa-vaksi siirryttävä.

Jos käytetään edellä kuvatun kaltaisia poikkeusrakennusosia, pysähdystilarakennusosaan SSB on lisätty testi, jossa testataan, tullaanko py-20 sähdystilarakennusosaan suoraan jostakin poikkeusrakennusosan ilmentymästä ja jos tullaan, millainen poikkeustilanne on kysymyksessä. Kuviossa 12 on havainnollistettu tällaista pysähdystilarakennusosaa, joka on muuten samanlainen kuin kuviossa 10 esitetty pysähdystilarakennusosa, mutta rakennusosan alkuun on lisätty vaiheet 98, 99 ja 100 ja pyyntösanoman vastaan- . . 25 oton jälkeen on lisätty vaiheet 105a ja 106. Rakennusosan alussa testataan ··· ensin (vaihe 98), tullaanko pysähdystilarakennusosaan jostakin poikkeusra-kennusosasta. Tämä voidaan tehdä niin, että parametrillä iERR on muuten :T: arvo nolla, mutta poikkeustilarakennusosassa se saa jonkin nollaa suuremman arvon. Esimerkiksi arvolla yksi voidaan osoittaa, että on saatu jokin sellainen 30 asynkroninen vaste, joka vaatii käsittelyä omassa alipalvelumoduulissaan ja arvolla kaksi, että on saatu sellainen asynkroninen vaste (esim. terminointisa- • · · noma), joka vaatii palvelun keskeyttämistä (siirtymistä lopetustilaraken-nusosaan). Vaiheessa 98 testataan näin ollen, onko parametrin iERR arvo pienempi tai yhtä suuri kuin nolla. Jos näin on (eli pysähdystilarakennusosaan 35 ei ole tultu suoraan poikkeusrakennusosan ilmentymästä), alipalvelun suoritus *· ·. etenee edellä kuvatulla tavalla. Jos parametrillä on jokin nollaa suurempi arvo, ! 08499 24 siirrytään vaiheeseen 99, jossa testataan, onko parametrillä arvo, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin yksi (eli onko arvo tasan yksi). Jos parametrille on edellä annettu arvo yksi, siirrytään vaiheeseen 100, jossa asetetaan kuittaus-sanoman kenttään NFk parametrin NextFk arvo ja siirrytään vaiheeseen 103, 5 jossa lähetetään kuittaussanoma. Jos parametrille iERR on annettu jokin ykköstä suurempi arvo, siirrytään suoraan lopetustilarakennusosaan ESB.

Jos pääohjelmalohko sallii kuittaussanoman sisältämän alipalvelun (NextFk) suorituksen seuraavana alipalveluna, se lähettää pyyntösanoman REQREC, joka sisältää kyseisen alipalvelutunnisteen.

10 Tilanteessa, jossa kaikki alipalvelut on suoritettu, pääohjelmalohko voi myös lähettää terminointisanoman sijasta pyyntösanoman, jossa ei ole yhtään alipalvelutunnistetta. Pyyntösanomasta tarkastetaan tällöin (vaihe 105a), sisältääkö se alipalvelutunnisteita. Jos näitä ei ole, tarkastetaan, onko vielä asynkronisia vasteita saapumatta verkosta (vaihe 106). Jos näin on, siir- 15 rytään tyhjäkäyntimoduuliin odottamaan. Jos vasteita ei ole enää “roikkumassa”, siirrytään lopetustilarakennusosaan.

Palvelu lopetetaan (siirrytään lopetustilarakennusosaan) siis silloin, kun pysähdystilarakennusosassa ollaan tilanteessa, jossa (a) pääohjelmalohko lähettää terminointisanoman tai (b) ei ole enää jäljellä alipalveluja eikä 20 myöskään roikkuvia asynkronisia vasteita tai (c) jos saadaan sisäinen aikaval-vontasanoma, joka kertoo, että viiveellisessä tilassa on odotettu liian kauan.

Seuraavaksi suoritettavaa alipalvelua ei tarvitse välttämättä määritellä kuittaussanomassa; jos esim. annetaan parametrille iERR arvo 2, palvelulogiikka etenee suoraan lopetustilarakennusosaan. Tällaisia arvoja käytetään ·"· 25 tilanteissa, joissa odotustilarakennusosassa HSB’ saatu asynkroninen vaste on sellainen, että palvelun suoritus on lopetettava välittömästi.

• ·

Kukin palveluohjelma muodostetaan siis SIBeistä, jotka voidaan luo-· kitella seuraaviin luokkiin sen mukaan, miten eri toiminnat on jaettu niiden kes ken: 30 - tilarakennusosat ISB, HSB, SSB ja ESB, • · - sanomien sanomanlähetysrakennusosat TB, - vastaanotettavien sanomien esikäsittelyrakennusosat MB, « * · ‘: - toimintorakennusosat FB, ja :‘ - apu- ja erikoisrakennusosat.

» 35 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan 108499 sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan esim. soveltaa riippumatta siitä, tehdäänkö objektikohtaisia palveluja tai onko palvelulogiikka sama tietylle ryhmälle tai jopa kaikille objekteille (tilaajille). On myös 5 mahdollista toimia siten, että tieto seuraavasta alipalvelusta haetaan vasta sen jälkeen, kun edellisen alipalvelun loppukoodi on tiedossa. Lisäksi on mahdollista, että objektikohtaisella tietoriville talletetaan vain aktiivisena olevat alipal-velut. Seuraavaksi sallittavien alipalvelujen joukko voidaan myös määrittää eri tavoin, esim. pelkästään loppukoodin perusteella, jolloin eri alipalveluissa on 10 käytettävä erilaisia loppukoodiarvoja. Palveluohjelmat voidaan myös toteuttaa perinteisellä rakenteella, joskin edellä esitetyn kaltainen toteutustapa on edullinen, koska se osaltaan helpottaa keksinnön päämäärien eli palvelujen joustavuuden ja monipuolisuuden saavuttamista. Eri pääobjektiluokat voivat myös sijaita eri verkkoelementeissä, vaikka edellä onkin esitetty kaikkien sijaitsevan 15 samassa verkkoelementissä. Palveluohjelmia voi myös olla eri tyyppisissä verkkoelementeissä, esim. sellaisissa, jotka eivät suoraan vastaanota palvelupyyntöjä.

t I • · • · « · ··· • · » · * • ♦ · • · • · · • ♦ · • · • · · • * * • · • · · • * · • * · • * • · · • · · • · • · I · e ) ♦ • ·

Claims (8)

1. Menetelmä palvelujen tarjoamiseksi tietoliikenneverkossa, erityisesti älyverkossa, jonka menetelmän mukaisesti - verkon ainakin yhteen verkkoelementtiin talletetaan palveluohjelmia 5 (SLP), - palvelu tarjotaan käynnistämällä palveluohjelma, jonka valitsemisessa käytetään kriteerinä ainakin palvelupyynnön sisältämää palvelutunnis-tetta, ja - palvelu tarjotaan joukkona alipalveluja, jotka suoritetaan peräkkäin, 10 tunnettu siitä, että - suoritetun alipalvelun lopussa käytetään loppukoodia (Te), joka indikoi, kuinka kyseisen alipalvelun toteutus onnistui, - suoritetun alipalvelun ja sen loppukoodin perusteella määritetään se joukko alipalveluja, jotka on mahdollista suorittaa seuraavaksi, ja 15. seuraavaksi suoritettavaksi alipalveluksi valitaan kyseiseen jouk koon kuuluva alipalvelu ennalta määrätyn kriteerin perusteella.

1 08499

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkkoelementtiin talletetaan tietotaulu, johon on talletettu seuraavaksi sallittujen alipalvelujen joukko kunkin alipalvelun kutakin mahdollista loppu- 20 koodia kohti, jolloin mainittu määritys suoritetaan lukemalla suoritetun alipalvelun tunnistetta ja sen loppukoodia vastaava alipalvelujoukko.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuna ennalta määrättynä kriteerinä käytetään kuhunkin alipälveluun liitettyä prioriteettitunnistetta, joka indikoi alipalvelujen keskinäisen järjestyk- • · 25 sen. ···

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, 4 · että loppukoodia käytetään merkitsemään ainakin onnistuneesti suoritettua • · · ί alipalvelua ja epäonnistuneesti suoritettua alipalvelua.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä objektikohtaisten 30 palvelujen tarjoamiseksi, tunnettu siitä, että palveluja tarjoavaan verk- • t koelementtiin talletetaan objektikohtaisesti tiedot objektiin liittyvien alipalvelujen .· . tunnisteista, jolloin tarjottavat palvelut koostuvat objektikohtaisista alipalveiu- ” ketjuista, ja että kunkin objektin alipalvelutietoihin merkitään lisäksi alipalvelu- '··' jen keskinäinen prioriteetti. Γ**: 35 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä objektikohtaisten . palvelujen tarjoamiseksi, tunnettu siitä, että palvelun suorituksen yhtey- i 08499 dessä tarkastetaan, kuinka monta seuraavaa alipalvelua voidaan suorittaa peräkkäin ilman, että loppukoodia tarkistetaan peräkkäisten alipalvelujen välissä.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä objektikohtaisten palvelujen tarjoamiseksi, tunnettu siitä, että loppukoodin perusteella mää- 5 ritetään ainoastaan seuraava alipalvelu, jolloin loppukoodi tarkastetaan jokaisen suoritetun alipalvelun jälkeen.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä objektikohtaisten palvelujen tarjoamiseksi, tunnettu siitä, että ainakin osa palveluohjelmista toteutetaan siten, että palveluohjelmassa on ainakin kaksi eri alipalvelun ιοί 0 teuttavaa rinnakkaista osaa (FM), joita kutakin varten on oma palvelutunnis- teensa ja omat loppukoodinsa. • · ··· • · • * »·· • · · · * · · • « * *« i » r • · • · · « · · • * « · · • I · • · ♦ I t • < '

4 I ' I *