FI102870B - Menetelmä keinotekoisten aluslohkareiden valmistamiseksi "Shiitake"-si enten (Lentinus edodes) viljelyä varten - Google Patents
Menetelmä keinotekoisten aluslohkareiden valmistamiseksi "Shiitake"-si enten (Lentinus edodes) viljelyä varten Download PDFInfo
- Publication number
- FI102870B FI102870B FI932466A FI932466A FI102870B FI 102870 B FI102870 B FI 102870B FI 932466 A FI932466 A FI 932466A FI 932466 A FI932466 A FI 932466A FI 102870 B FI102870 B FI 102870B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- lumps
- container
- stage
- mycelium
- culture
- Prior art date
Links
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G18/00—Cultivation of mushrooms
- A01G18/60—Cultivation rooms; Equipment therefor
- A01G18/64—Cultivation containers; Lids therefor
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G18/00—Cultivation of mushrooms
- A01G18/20—Culture media, e.g. compost
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G18/00—Cultivation of mushrooms
- A01G18/30—Accessories for use before inoculation of spawn, e.g. sterilisers
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G18/00—Cultivation of mushrooms
- A01G18/50—Inoculation of spawn
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Mycology (AREA)
- Environmental Sciences (AREA)
- Mushroom Cultivation (AREA)
- Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
Description
1 102870
Menetelmä keinotekoisten aiuslohkareiden valmistamiseksi "Shiitake" -sienten (Lentinus edodes) viljelyä varten Förfarande för framställning av artificiella bäddblock för odling av " Shiitake" -svampar (Lentinus edodes)
Oheisen keksinnön kohteena on menetelmä keinotekoisten alus-lohkareiden valmistamiseksi "Shiitake"-sienten viljelyä varten, joilla lohkareilla saadaan hyvälaatuisia "Shiitake"-sieniä suurina saantoina.
" Shiitake"-sieniä viljellään yleensä käyttämällä alustana puu-pölkkyjä siten, että näihin puupölkkyihin siirrostetaan sieni-rihmastoa (engl. spawn) ja puupölkyt peitetään peitteillä niiden kuivumisen estämiseksi, puupölkyt laitetaan myseelin kasvua edistäviin, puupölkkyjen valmistumiseen johtaviin olosuh-' teisiin, minkä jälkeen nämä alustana toimivat puupölkyt laitetaan sopivaan, myseelin jatkuvan kasvun ja "Shiitake"-itiöe-mien kasvun sallivaan paikkaan. Edellä kuvatussa tavanomaisessa menetelmässä alustana käytetään puupölkkyjä. Leveälehtis-ten puiden määrän väheneminen on kuitenkin heikentänyt alustana käyttökelpoisten puupölkkyjen saatavuutta. Lisäksi tässä menetelmässä välttämättömän pitkän viljelyjakson lyhentäminen on toivottavaa.
• · Tästä syystä alalla on yritetty valmistaa keinotekoisia alus-lohkareita sahajauhosta ja muista vastaavista " Shiitake"-sienten viljelemiseksi tällaisissa keinotekoisissa aluslohkareis-sa. Alalla on käytetty tällaisena menetelmänä toistaiseksi sellaista keinotekoisiin aluslohkareisiin perustuvaa viljely- ·. menetelmää, jossa säiliö täytetään viljelyalustana toimivalla sahajauholla ja muulla vastaavalla, säiliöön siirrostetaan sie-nirihmastoa ja sitä inkuboidaan myseelimöykkyjen muodostamiseksi, nämä möykyt poistetaan säiliöstä ja niiden annetaan olla sellaisenaan tai niitä stimuloidaan jäähdyttämällä, esimerkiksi upottamalla kylmään veteen "Shiitake"-itiöemien tuottamisek-si.
, »' 2 102870 Tässä edellä kuvatussa, säiliössä toteutetussa viljelymenetelmässä sen jälkeen, kun viljelyalusta on täynnä kasvanutta myseeliä, näitä myseelimöykkyjä pidetään vielä pitkän ajanjakson ajan säiliössä niiden ylikypsyttämiseksi niin kauan, kunnes alustan pinta muuttuu epätasaiseksi esiintyöntyvän mysee- v
Iin vaikutuksesta tai kunnes voidaan todeta ruskettumista tai itiöemien alkioita, millä pyritään estämään kontaminoituminen erilaisilla häiritsevillä sienillä.
Koska kuitenkin hiilidioksidimäärä lisääntyy ja happimäärä pienenee säiliössä myseelin kasvaessa sen hengitystoiminnasta johtuen, niin myseeli inaktivoituu vähitellen sen joutuessa yliviljeltyyn tilaan sen jälkeen, kun myseeliä on levinnyt kaikkialle viljelyalue taan, jolloin ligniinin hajoaminen hidastuu. Tämä johtaa "Shiitake"-sienten saannon ja saatujen sienten laadun huononemiseen.
Oheisen keksinnön keksijät ovat myös ehdottaneet menetelmää (japanilainen patenttijulkaisu 2-46167) keinotekoisten alus-lohkareiden valmistamiseksi, jossa menetelmässä myseelimöyk-kyjä inkuboidaan säiliössä (ensimmäinen viljelyvaihe), tästä säiliöstä poistettuja myseelimöykkyjä viljellään suljetussa tilassa, kylläisessä tai lähes kylläisessä kosteudessa (toinen-viljelyvaihe) uuden sienirihmakerrokseri muodostamiseksi niiden pinnalle ja sisäosan peittämiseksi, minkä jälkeen kerrosta kastellaan edellä saadun uuden rihmakerroksen viljelemiseksi (kolmas viljelyvaihe) ja kovettamiseksi sekä muuttamiseksi puumaiseksi. Säiliössä toteutettavan ensimmäisen viljelyvaiheen säätäminen on kuitenkin mahdotonta, ja tämä säätäminen on tähän saakka ollut alaa tuntevien henkilöiden kokemuksen varas-sa, kun vaikeutena on ollut näiden keinotekoisten viljelyalue -lohkareiden laadun epätasaisuus.
-·
Edelleen, koska viljelyalustan komponentti ei juurikaan esiinny säiliössä olevien myseelimöykkyjen pinnalle muodostuneessa epätasaisessa rihmakerroksessa, niin möykkyihin on vaikeata toimittaa hajonneesta viljelyalustasta peräisin olevaa ravintoa sen jälkeen, kun möykyt on poistettu säiliöstä, jolloin j
Lentinus edodes usein heikkenee ja turmeltuu ympäristön olosuh teiden (ylikuivat tai ylikosteat olosuhteet) muuttumisen tai häiritsevien sienten tarttumisen seurauksena.
3 102870 Näin ollen oheisen keksinnön tavoitteena on saada aikaan menetelmä keinotekoisten viljelyaluslohkareiden valmistamiseksi, joiden lohkareiden avulla hyvälaatuisia "Shiitake"-sieniä voidaan tuottaa tasaisesti ja hyvinä saantoina.
Edellä kuvattu tavoite voidaan saavuttaa menetelmällä, joka käsittää seuraavat vaiheet: (A) vaihe viljelyalustan säätämiseksi, jossa vaiheessa alusta valmistetaan täyttämällä säiliö alustalla, johon on siir-rostettu sienirihmastoa; (B) ensimmäinen viljelyvaihe, jossa myyseli kasvatetaan säiliössä; (C) myseelimöykkyjen poistamisvaihe säiliöstä, kun myseeli on saavuttanut sellaisen vaiheen, että alustan pinta on muuttunut tasaiseksi ja valkoiseksi inkuboinnin seurauksena; (D) toinen viljelyvaihe, jossa näitä poistettuja myseelimöyk-kyjä inkuboidaan suljetussa tilassa, jonka kosteus pidetään kylläisissä tai lähes kylläisessä tilassa; (E) kolmas viljelyvaihe, jossa näitä myseelimöykkyjä inkuboidaan kastelemalla niitä.
*' Keksinnölle on tunnusomaista, että silloin kun myseelimöykyt poistetaan vaiheessa (C) säiliön happipitoisuus ei ole pienempi kuin 6,0 %.
Oheinen keksintö kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti.
» I
. Oheisen keksinnön mukaisessa menetelmässä viljelyalustan säätä miseksi viljelyalustan raaka-aineet, joita ovat sahajauho sekä riisileseet tai vehnäleseet tai sen kaltaiset, sekoitetaan toisiinsa, steriloidaan ja niihin siirrostetaan sienirihmastoa ja saatu seos laitetaan esimerkiksi sellaiseen säiliöön kuten polypropeenipusseihin tai muihin vastaaviin.
> · *
Erityisistä menetelmistä viljelyalustan säätämiseksi voidaan 102870 4 mainita esimerkiksi seuraavat käytettävissä olevat menetelmät, näihin kuitenkaan millään tavalla rajoittumatta.
ft 1. Viljelyaluetan raaka-aineet sekoitetaan, viljelyalustaa varten tarkoitettu säiliö täytetään tällä seoksella, joka 1 steriloidaan, mitä seuraa siirrostus.
2. Viljelyalustan jokainen raaka-aine steriloidaan, raaka-aineet sekoitetaan, viljelyalustaa varten tarkoitettu säiliö täytetään tällä seoksella, mitä seuraa siirrostus.
3. Viljelyalustan raaka-aineet sekoitetaan, seos steriloidaan, viljelyalustaa varten tarkoitettu säiliö täytetään tällä seoksella, mitä seuraa siirrostus.
4. Viljelyalustan raaka-aineet sekoitetaan, seos steriloidaan; siihen siirrostetaan rihmastoa ja viljelyalustaa varten tarkoitettu säiliö täytetään tällä seoksella.
Menetelmän 1. tapauksessa steriloinnin jälkeen siirrostus toteutetaan steriilisti esimerkiksi puhtaassa huoneessa tai vastaavasti.
Menetelmissä 2.-4. vaiheet steriloinnista viljelyalustaa var-ten tarkoitetun säiliön täyttöön seoksella (siirros taminen mukaan lukien) toteutetaan peräkkäin ja viljelyalusta laitetaan säiliöön steriilinä.
Edelleen on toivottavaa, että oheisessa keksinnössä viljelty Lentinus edodes on keskimääräisen tai alhaisen lämpötilan *: tyyppi^/ joiden itiöemit kasvavat keskimääräisessä tai alhai sessa lämpötilassa. Siinä tapauksessa, että käytetään korkean lämpötilan tyyppiä, joiden itiöemit kasvavat korkean lämpöti- * lan alueella, lisääntyminen on niin voimakasta, että se aiheuttaa helposti koko pinnan kohoamista.
Seuraavaksi Lentinus edodes-sieniä viljellään säiliössä [ensimmäinen viljelyvaihe (B)]. Myseeliä viljellään jatkuvasti ja 5 102870 myseeli poistetaan silloin, kun se vallannut viljelyalustan pinnan ja pinta on muuttunut tasaiseksi ja valkoiseksi. Mikäli myseelin viljelyä jatketaan edelleen edellä mainitun vaiheen jälkeen ylikypsyneeseen viljelmään saakka, niin tällöin epätasainen rihmakerros voi muodostua vähitellen tasaiselle ja valkoiselle pinnalle, joka ei sisällä juurikaan viljelyalus-taa. Toivottavaa on, että myseelimöykyt poistetaan säiliöstä, kun tällainen alue on korkeintaan 25 % koko viljelyalustasta.
Ensiarvoisen tärkeätä on edelleen se, että myseelimöykyt poistetaan säiliöstä silloin, kun myseeliä esiintyy kaikkialla viljelyalustassa ja kun happipitoisuus ei ole pienempi kuin 6,0 %, mikä on edullista Lentinus edodes-sienen kasvulle ja satoisuudelle myöhemmissä vaiheissa.
Välittömästi sen jälkeen, kun siirrostus on suoritettu säiliössä olevaan steriloituun alustaan, happipitoisuus säiliössä on 20 % eli yhtäsuuri kuin ilmakehässä. Kaasujen vaihtoa tapahtuu säiliön sisäpuolen ja ulkopuolen välillä häiritseviä sieniä poistavan suodattimen läpi säiliössä olevan Lentinus edodes-sienen hengityslämmön seurauksena. Kaasujen vaihtoa tapahtuu jatkuvasti pienestä tilavuudesta huolimatta. Tästä syystä, myseelin kasvaessa säiliössä, hapen osapaine säiliössä pienenee. Osapaine on pienimmillään, kun myseeli on vallannut noin *** 50 % säiliön sisältämästä viljelyalustasta. Tällöin happipitoi suus säiliössä on noin 4 %.
Kun myseeli on vallannut säiliössä olevan viljelyalustan lähes täydellisesti, kasvu hidastuu, hengitystilavuus pienenee ja happipitoisuus alkaa kasvaa suodatinosan läpi tapahtuvan kaa- _‘! sunvaihdon seurauksena. Kun myseeli on vallannut alustan täy dellisesti (eli kun alusta muuttuu tasaiseksi ja valkoiseksi), happipitoisuus asettuu arvoon, joka on vähintään 6,0 %. Mikäli viljelyä jatketaan tässä vaiheessa, niin happipitoisuus kasvaa edelleen. Koska myseeli kasvaa jatkuvasti, niin viljelyalustan vallannut myseeli alkaa työntyä ulospäin ja tarttua sitten • · kokonaan säiliön sisäseinään, suodattimen läpi vaihtunut kaasu ei saavuta säiliön alaosaa, joka umpeutuu ja jossa happipi- 6 102870 toisuus pienenee jatkuvasti.
Kun ulospäin työntynyt osuus on vähintään 25 %, happipitoisuus 4 asettuu vähemmän kuin 6,0 % olevaan arvoon. Mikäli viljelyä jatketaan edelleen, happipitoisuus pienenee alueelle 1-2 %.
Mikäli viljelyä jatketaan olosuhteissa, joissa happipitoisuus on äärimmäisen pieni, Lentinus edodes-sienen hengitys on rajoittunutta ja sen aktiivisuus pienenee. Tällöin talteenotto-hetkeen saakka kuluva ajanjakso pitenee ja sen seurauksena saanto ja laatu huononevat. Näin ollen on parempi, että mysee-limöykyt poistetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun happipitoisuus on saavuttanut arvon 6,0 % [poistamisvaihe (C)].
On toivottavaa, että lämpötila asetetaan ensimmäisessä vilje-lyvaiheessa alueelle 15-28 °C, edullisemmin alueelle 20-25 °C.
Säiliöstä, jonka pinta on tasainen ja valkoinen, poistetut myseelimöykyt laitetaan viljelyä varten esimerkiksi suljettuun tilaan (täysin suljettuun tilaan tai lähes suljettuun tilaan), joka on 2-10 kertaa suurempi kuin näiden myseelimöykkyjen kokonaistilavuus [toinen viljelyvaihe (D)].
Tässä vaiheessa säiliöstä poistetut myseelimöykyt laitetaan vierekkäin tietylle etäisyydelle toisistaan verkkokehikkoon ja sitten kehikko vierekkäin sijaitsevine myseelimöykkyineen peitetään vinyylikalvolla.
Näiden myseelimöykkyjen aktiivisuus lisääntyy ja möykyissä läsnäoleva liiallinen vesi erittyy aineenvaihduntavetenä, koska .. möykkyjen käyttöön saadaan riittävä määrä happea ja vettä _ ottamalla ne pois säiliöstä ja laittamalla suljettuun tilaan, jossa kosteus (suhteellinen kosteus; samoin jäljempänä) pide- > tään vähintään arvossa 90 %.
Niinpä oheisessa keksinnössä käsite "kylläinen" tarkoittaa sitä, että kosteus on 100 %, ja käsite "lähes kylläinen" tar- ·*» koittaa sitä, että kosteus on vähintään 90 %.
7 102870
Kun viljelyä jatketaan tällaisissa olosuhteissa, niin valkoisten ja tasaisten myseelimöykkyjen pinnalle voi muodostua yhden kerroksen käsittävä umpinainen ja kalvomainen rihmakerros. Tämä rihmakerros on erilainen kuin säiliössä ylikypsänä viljelmänä muodostunut epätasainen rihmakerros. Koska happipitoisuus on lähes sama kuin ilmakehässä ja koska olosuhteet ovat sellaiset, että ne estävät kuivumista, niin myseeli muuttuu fysiologisesti aktiivisemmaksi säiliössä olevaan myseeliin verrattuna.
Tämä on ilmeistä myös sen perusteella, että ligniinin hajoaminen etenee nopeasti lähes 1 % verran usean vuorokauden aikana toisessa viljelyvaiheessa.
Ajan kuluessa edelleen, kalvomainen rihmakerros umpeutuu ja kovettuu jossain määrin. Täten repeytymät, joita syntyi, kun myseelimöykkyjä poistettiin säiliöstä, paranevat, jolloin möykkyihin syntyy samalla häiritsevien sienten vastustuskykyä.
Edelleen on toivottavaa, että suljetun tilan tilavuus valitaan 2-10 kertaa suuremmaksi kuin myseelimöykkyjen kokonaistilavuus toisessa viljelyvaiheessa. Mikäli suljetun tilan tilavuus on pienempi kuin kaksi kertaa myseelimöykkyjen kokonaistilavuus, niin tämän suljetun tilan sisään sijoitetut möykyt pyrkivät tarttumaan toisiinsa. Kun möykyt ovat tarttuneet toisiinsa, niiden pinta rikkoontuu helposti, kun niitä vedetään toisistaan irti.
Toisaalta suljetun tilan tilavuus, joka on enemmän kuin 10 kertaa suurempi kuin myseelimöykkyjen kokonaistilavuus, on *· liian suurena tuhlausta, jolloin myseelimöykyistä erittyneen veden absoluuttinen määrä on liian pieni siten, että suljetun tilan kosteus pienenee alle 90 % olevaan arvoon, myseelimöykkyjen pinta kuivuu ja myseelin aktiivisuus pyrkii heikkene-mään.
• ·
Kun myseelimöykkyjä viljellään tämänkaltaisessa suljetussa tilassa, on toivottavaa asettaa lämpötila alueelle 15-28 °C.
8 102870
Kun lämpötila laskee arvon 15 °C alapuolelle, myseelikerroksen muodostuminen kestää kauemmin, kun taas lämpötilan noustessa suuremmaksi kuin 28 °C, myseelin aktiivisuus pyrkii heikkene-mään.
*
Suositeltavaa on kosteuden säätäminen käyttämällä kostutuslai-tetta tai muuta vastaavaa tilan koosta, myseelimöykkyjen lukumäärästä ja muista tekijöistä riippuen.
Esimerkiksi, mikäli suljettuun tilaan laitettujen myseelimöykkyjen kosteuspitoisuus on vähemmän kuin 50 paino-%, niin suljetun tilan kosteutta kyetään tuskin nostamaan tiettyyn arvoon.
Tästä syystä on suositeltavaa sijoittaa vedellä täytetty astia tähän suljettuun tilaan tilassa vallitsevan kosteuden lisäämiseksi tiettyyn arvoon tästä astiasta haihtuvan kosteuden avulla.
Lentius edodes-sienen tapauksessa viljelyalustan sopiva kosteuspitoisuus on noin 60 %, ja kun näitä myseelimöykkyjä pidetään suljetussa tilassa edellä kuvatulla tavalla, niin itse nämä Lentius edodes-sienet saadaan pysymään tasapainossa sopivassa kosteuspitoisuudessa (50-70 %) asianmukaisen aktiivisuuden aikaansaamiseksi.
Kun myseeliä viljellään edellä kuvatun kaltaisessa tilassa, viljelyäjaksi valitaan edullisesti 3-10 vuorokautta. Kun vil-jelyaika on lyhyempi kuin 3 vuorokautta, niin tällöin ei muodostu ilmaan työntynyttä rihmakerrosta, eikä kosteus jakaudu tasaisesti. Toisaalta yli 10 vuorokauden pituinen viljelyaika ei ole välttämätön, koska suurimmat edut saavutetaan 3-10 .*· . vuorokaudessa. Kun suljetun tilan lämpötila on esimerkiksi 25 ± 3 °C, niin sopiva viljelyaika on 3-5 vuorokautta. Kuitenkin korkeintaan 20 °C:n lämpötilassa tarvitaan 5-10 vuorokautta.
Sen sijaan, että suljettu tila muodostettaisiin peittämällä kehikko, johon on laitettu vierekkäin myseelimöykkyjä, vinyy- »· likalvolla, kuten edellä on kuvattu, tällainen suljettu tila voidaan muodostaa myös suljetusta kotelosta, jonka huipussa on 9 102870 tuuletin ja joka on varustettu kostutuslaitteella, ilmastointilaitteella, kosteusmittarilla, lämpömittarilla, poistoimurilla ja lattiassa olevalla poistokanavalla. Tällainen suljettu kotelo on edullinen siinä suhteessa, että sen sisälle saadaan säädetyiksi kaikilla ajanhetkillä myseelin kasvulle optimaaliset lämpötila- ja kosteusolosuhteet.
Edellä kuvatun kaltaisessa suljetussa tilassa viljellyt mysee-limöykyt otetaan sitten pois suljetusta tilasta niiden kastele-miseksi avoimessa tilassa [kolmas viljelyvaihe (E)].
Hyväksyttävänä kastelumenetelmänä voidaan käyttää sumutusta, ruiskutusta, vesilähdettä, vesivirtausta tai muuta vastaavaa, kunhan vain vesipisarat saadaan tässä menetelmässä osumaan myseelimöykkyjen pinnalle.
Esimerkiksi suljettu tila avataan poistamalla vinyylikalvo tai avaamalla tuuletin, ja vettä ruiskutetaan tasaisesti edellä mainitussa kehikossa olevien myseelimöykkyjen päälle vettä ruiskuttavalla välineellä kuten vihmurilla tai ruiskuttavalla suuttimellä.
Käytetyn veden lämpötila on edullisesti säädetty alueelle 15-28 °C, edullisemmin 20-25 °C säätämällä ympäristön lämpöti-laa tai asettamalla ruiskuttamiseen käytetyn veden lämpötila mainitulle lämpötila-alueelle.
Ruiskuttamiseen käytettyyn veteen voidaan liuottaa mikrobeja torjuvia aineita tai myseelin kasvua nopeuttavia aineita. .· Käyttökelpoisia ovat samoin otsonoitu vesi, ultraviolettiva- m - lolla käsitelty vesi, magneettisesti käsitelty vesi, ultraää nillä käsitelty vesi, erilaisia aktiivisia ioneja sisältävä vesi ja muut vastaavat.
Tässä viljelyvaiheessa myseelimöykkyjen pinta ruskettuu ja lopulta koko pinta muuttuu ruskeaksi. Tällöin pinta muuttuu puumaiseksi, jolloin saadaan fysikaalisesti kestävä keinotekoinen viljelyaluslohkare.
10 102870 Tässä vaiheessa möykyissä olevan myseelin aktiivisuus saadaan paremmaksi kastelemalla niin, että viljelyalustassa läsnäolevan ligniinin hajoaminen etenee edelleen. On toivottavaa, että selluloosan ja ligniinin välinen suhde asetettuu vähintään m arvoon 3,3 tämän kolmannen viljelyvaiheen päättyessä. Toivottavampaa on, että tämä suhde asettuu arvoon 3, 3-5, 5.
Edellä mainittu selluloosa ja ligniini määritetään JIS-standar-din mukaisella analyysillä.
Kun tämä selluloosan ja ligniinin välinen suhde asettuu vähintään 3,3 olevaan arvoon, niin tällöin ligniini pitoisuus (kiintoaineen paino) asettuu edullisesti korkeintaan 15 %, edullisemmin 9-13 % olevaan arvoon selluloosa/ligniini-suhteen ohella. Toisin sanoen ligniinipitoisuuden (kiintoaineen painon) pieneneminen verrattuna alkuperäiseen pitoisuuteen myseeli-möykyissä tarkoittaa sitä, että ligniiniä on hajonnut ja että viljelyalustan imeytyminen myseeliin (hajoaminen) on lisääntynyt. Mikäli ligniinipitoisuus saadaan asettumaan korkeintaan arvoon 15 % selluloosan ja ligniinin välistä suhdetta asettamalla, niin möykkyjen täydellinen kasvu saadaan varmasti varmistetuksi.
Edelleen, leijuen myseelimöykkyjen pinnalle tulleet häiritse-“ vät sienet huuhtoutuvat pois kastelun vaikutuksesta siten, että liuenneen komponentin tai hapen saaminen ja keinotekoisia viljelyaiuslohkareita tuottavien möykkyjen kasvaminen nopeutuvat.
, Tässä tapauksessa ne mahdolliset repeytymät, joita syntyy, kun s myseelimöykyt poistetaan säiliöstä, paranevat suljetussa tilassa viljelyn seurauksena [toinen Viljelyvaihe (B)] ja samoin kosteuden jakaantuminen myseelimöykkyihin saadaan opti- * moiduksi, jolloin ruiskutetun veden tunkeutuminen myseelimöykkyihin on vaikeata. Lisäksi koska myseelimöykkyjen pinnalle muodostuu umpinainen rihmakerros, niin ruiskutetun veden pisarat eivät myöskään vahingoita myseelimöykkyjä.
il 102870
On edullista ruiskuttaa vettä vähintään 7 vuorokautta, edullisemmin 20-90 vuorokautta. Kun vettä ruiskutetaan 7 vuorokautta tai kauemmin, niin myseelimöykkyjen pinta muuttuu ruskeaksi ja puumaiseksi (kovettuu), myseelimöykkyjen aktiivisuus kasvaa jatkuvasti ja kyky vastustaa häiritseviä sieniä paranee. Tämän viljelyprosessin avulla myseelimöykyt saadaan muuttumaan keinotekoisiksi aiuslohkareiksi "Shiitake” -sienen viljelyä varten. Kun vettä ruiskutetaan vähemmän kuin 7 vuorokautta, tuloksena saattaa olla kontaminoituminen uudestaan häiritsevillä sienillä myöhemmissä vaiheissa, kun sienten itiöemiä ilmaantuu.
Vesiruiskutusta voidaan jatkaa 24 tuntia tai se voidaan keskeyttää aina 8 tunnin välein. Mahdollista on myös se, että ruiskuttaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa, jolloin ensimmäisessä vaiheessa ruiskutetaan verrattain suuri vesimäärä mysee-limöykkyjen pitämiseksi kosteina koko ajan, ja toisessa vaiheessa vesimäärä pienennetään korkeintaan puolitoistakertaiseksi viljelyalustan alkuperäiseen painoon nähden, tai ruiskutus toteutetaan keskeytyvästä siten, että myseelimöykkyjen tasapai-nokosteus saadaan säilymään.
Tällä tavalla saatuja, " Shiitake" -sieniä varten tarkoitettuja keinotekoisia aluslohkareita voidaan käyttää näiden sienten itiöemien tuottamiseksi samalla tavalla kuin alustana toimi- ‘ via, puista saatuja puupölkkyjä kastelemalla ne vettä ruiskuttamalla ja upottamalla ne veteen tunnettujen menetelmien mukaisesti niiden stimuloimiseksi jäähdyttämällä ja muilla vastaavilla tavoilla.
Oheisen keksinnön mukaisesti "Shiitake" -sienten keinotekoisten viljelyalustojen tuotanto voidaan teollistaa suuressa mittakaavassa siten, että hyvälaatuisia "Shiitake"-sieniä saadaan tasaisesti hyvänä saantona.
Oheista keksintöä havainnollistetaan edelleen sen eräiden suoritusmuotojen avulla.
, »' i2 102870
Esimerkit 1-3, vertailueeimerkit 1-4
Alustan yaln4stugv?ihe
Sahajauhoa, riisinleseitä ja vehnänleseitä sekoitettiin tila- ^ vuussuhteessa 8:1:1 ja sitten vettä lisättiin tähän seokseen siten, että vesipitoisuudeksi saatiin 60-65 %. Sitten 1 kg tätä seosta laitettiin polypropeenisäiliöön ja tämä säiliö suljettiin suodattimen käsittävällä korkilla. Tätä viljelyalus-taa steriloitiin suuripaineisella höyryllä 121 °C:n lämpötilassa 90 minuutin ajan, se jäähdytettiin ja siihen siirrostettiin sienirihmastoa (spawn) puhdastilassa. Rihmastona käytetään Lentinus edodes-kantaa KB-2001. Lisäksi selluloosan ja ligniinin välinen suhde on 2,2 tässä vaiheessa.
Ensimmäinen vil-ielwaihe
Viljelytilan lämpötila asetettiin alueelle 18-25 °C siten, että myseelimöykyt saatiin valtaamaan kasvatusalustan koko pinta. Sitten myseelimöykyt poistettiin [poistamisvaihe] säiliöstä taulukossa 1 esitetyissä olosuhteissa.
Lisäksi happipitoisuus säiliössä mitattiin laittamalla sisään-menoneula säiliön pohjalle.
Toinen vilielvvaihe
Myseelimöykkyjä viljeltiin lähes kylläisessä, vähintään 90 % olevassa kosteudessa ja alueella 18-25 °C olevassa lämpötilassa 5 vuorokauden ajan uuden rihmakerroksen muodostamiseksi möykkyjen pinnalle.
Kolmas vilielvvaihe • t - 1 - Myseelimöykkyjä ruiskutettiin vedellä jatkuvasti (siten, että vesi pääsi valumaan pois möykkyjen pinnalta) alueella 18-25 °C olevassa lämpötilassa ensimmäisten 10 vuorokauden ajan (24 tuntia vuorokaudessa), minkä jälkeen niitä ruiskutettiin vedellä tietyn ajanjakson ajan (siten, että möykkyjen pinta ei kuivu) (8 tuntia vuorokaudessa). Pinnalla vallinneet olosuhteet, selluloosan ja ligniinin välinen suhde sekä ligniinipi- 13 102870 toisuus edellä kuvatulla menetelmällä saadussa keinotekoisessa aluslohkareissa selvitettiin.
Myseelimöykkyjä viljeltiin edelleen alueella 8-18 'C olevassa lämpötilassa 6 kuukautta. Sen jälkeen määritettiin häiritsevien sienten esiintyminen, "Shiitake" -sienten saantosuhde, yhden sienen keskimääräinen paino sekä vääränmuotoisten sienten esiintyminen.
" Shiitake"-sienten saantosuhde saadaan jakamalla "Shiitake" -sienten kokonaispaino viljelyalustan lähtöpainolla.
Tulokset on esitetty taulukossa 1.
t i 14 102870 ftulukko 1 ESIMERKKI VERTAI LUESIMERKKI v 1 2 3 1 2 3 4
Ensimmäinen viHelvvaihe viljelyaika vuorokausina, 50 50 50 50 50 50 50 kunnes alustan pinta on peittynyt myseelillä (vrk) aika vrk, kunnes myseeli- 0 5 10 15 30 30 60 möykyt poistetaan sen jälkeen, kun myseeli on vallannut alustan kraaterimaisen rihma- 0 8 20 30 80 80 100 kerroksen suhde koko pintaan (%) happipitoisuus (%) 10,3 8,9 6,8 5,8 4,5 4,5 2,8 säiliössä hetkellä, jolloin myseelimöykyt poistetaan säiliöstä
Toinen vilielvvaihe (vrk) 55555-Kolmas vilielvvaihe (vrk) 50 60 70 50 30 -
Keinotekoisten ruskea ruskea, ruskea, valkoinen, ruskeita aluslohkareiden väri, ulostyön- ulos- hieman täpliä (myseelimöykkyjen) kova tynyt ja työn- ruskehtava ja ulos- pinnalla vallitsevat kuori osittain tynyt ja ulos- työnty- olosuhteet kuorimai- tila työntynyt nyt — nen tila tila tila e e
Selluloosan ja ligniinin 4,2 4,4 4,6 4,4 3,3 2,7 3,2 välinen suhde
Ligniinipitoisuus (%) 10,8 10,3 9,8 9,9 13,6 17,5 15,9
Kontaminoituminen häiritsevillä sienillä (%) 00 0 6,7 13,3 26,7 23,3
Saantosuhde (%) 62 58 51 41 35 23 29 « Väirinmuotoisten sienten 0 0 0,2 2,9 5,1 20,3 16,4 osuus (%) ------------------------------------------------------------- > ,, 102870
Taulukon 1 perusteella on selvää, että kun ensimmäisessä vilje-lyvaiheessa myseelimöykyt poistetaan pian sen jälkeen, kun myseeli on vallannut viljelyalustan myseeliä yliviljelemättä pussissa ensimmäisessä viljelyvaiheessa, minkä jälkeen möykkyjä viljellään toisessa ja kolmannessa viljelyvaiheessa keinotekoisten aluslohkareiden valmistamiseksi, niin tämän keinotekoisen aiuslohkareen puutuminen paranee ja saannoksi saadaan yli 50 %.
Toisaalta kun myseelimöykyt ylikypsyvät ensimmäisessä vilje-lyvaiheessa ja kun niitä viljellään sitten jatkuvasti toisessa ja kolmannessa vaiheessa (vertailuesimerkki 1 ja 2), joissa ulostyöntynyt rihmakerros valtaa vähintään 30 % pinnasta, niin kyky vastustaa häiritseviä sieniä heikkenee ja muodoltaan vääristyneiden sienten osuus kasvaa, jolloin tuloksena on saannon pieneneminen.
Lisäksi kun myseelimöykkyjä yliviljellään pussissa ilman toista ja kolmatta vaihetta ja kun niitä käytetään viljelyyn (ver-tailuesimerkit 3 ja 4), niin saanto on pieni, sienet ovat alttiita häiritsevien sienten aiheuttamille vahingoille ja muodoltaan vääristyneiden sienten osuus kasvaa.
«
Claims (2)
102870 Patenttivaatimus
Applications Claiming Priority (4)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
JP28081291 | 1991-09-30 | ||
JP28081291 | 1991-09-30 | ||
JP9201249 | 1992-09-30 | ||
PCT/JP1992/001249 WO1993006708A1 (en) | 1991-09-30 | 1992-09-30 | Process for producing artificial bed log for shiitake |
Publications (4)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI932466A FI932466A (fi) | 1993-05-28 |
FI932466A0 FI932466A0 (fi) | 1993-05-28 |
FI102870B true FI102870B (fi) | 1999-03-15 |
FI102870B1 FI102870B1 (fi) | 1999-03-15 |
Family
ID=17630324
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI932466A FI102870B1 (fi) | 1991-09-30 | 1993-05-28 | Menetelmä keinotekoisten aluslohkareiden valmistamiseksi "Shiitake"-sienten (Lentinus edodes) viljelyä varten |
Country Status (7)
Country | Link |
---|---|
EP (1) | EP0572671B1 (fi) |
JP (1) | JP2908023B2 (fi) |
DE (1) | DE69215662T2 (fi) |
DK (1) | DK0572671T3 (fi) |
FI (1) | FI102870B1 (fi) |
NO (1) | NO177332C (fi) |
WO (1) | WO1993006708A1 (fi) |
Families Citing this family (2)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
JP2009165442A (ja) * | 2008-01-21 | 2009-07-30 | Ueda Sangyo Kk | 椎茸の熟成人工榾木の製造方法 |
JP2009291108A (ja) * | 2008-06-04 | 2009-12-17 | Ueda Sangyo Kk | 椎茸の熟成人工榾木の製造方法 |
Family Cites Families (4)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
JPS5362652A (en) * | 1976-11-15 | 1978-06-05 | Yoshiaki Fujisawa | Cultivation of shiitake mushroom |
JPS59173020A (ja) * | 1983-03-23 | 1984-09-29 | カネボウ食品株式会社 | しいたけ人工榾木の製法 |
US4674228A (en) * | 1985-09-27 | 1987-06-23 | Kanebo Foods, Ltd. | Process of shiitake (lentinus edodes) cultivation |
JPH0284113A (ja) * | 1988-09-20 | 1990-03-26 | Hitachi Reinetsu Kk | 椎茸の菌床栽培装置 |
-
1992
- 1992-09-30 EP EP92920900A patent/EP0572671B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1992-09-30 WO PCT/JP1992/001249 patent/WO1993006708A1/ja active IP Right Grant
- 1992-09-30 JP JP5506777A patent/JP2908023B2/ja not_active Expired - Lifetime
- 1992-09-30 DK DK92920900.5T patent/DK0572671T3/da active
- 1992-09-30 DE DE69215662T patent/DE69215662T2/de not_active Expired - Fee Related
-
1993
- 1993-05-28 NO NO931965A patent/NO177332C/no not_active IP Right Cessation
- 1993-05-28 FI FI932466A patent/FI102870B1/fi not_active IP Right Cessation
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
WO1993006708A1 (en) | 1993-04-15 |
DE69215662T2 (de) | 1997-05-15 |
FI932466A (fi) | 1993-05-28 |
NO931965D0 (no) | 1993-05-28 |
DK0572671T3 (da) | 1997-05-26 |
NO931965L (no) | 1993-07-30 |
EP0572671A1 (en) | 1993-12-08 |
EP0572671B1 (en) | 1996-12-04 |
EP0572671A4 (fi) | 1994-02-09 |
FI102870B1 (fi) | 1999-03-15 |
JP2908023B2 (ja) | 1999-06-21 |
DE69215662D1 (de) | 1997-01-16 |
NO177332B (no) | 1995-05-22 |
NO177332C (no) | 1995-08-30 |
FI932466A0 (fi) | 1993-05-28 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
US4674228A (en) | Process of shiitake (lentinus edodes) cultivation | |
KR102013799B1 (ko) | 버섯 생육에 필요한 영양제 공급과 생육환경 조절에 의한 버섯재배 방법 | |
JP3859254B2 (ja) | アガリクス・ブラゼイ茸の栽培方法 | |
FI102870B (fi) | Menetelmä keinotekoisten aluslohkareiden valmistamiseksi "Shiitake"-si enten (Lentinus edodes) viljelyä varten | |
Jang et al. | Characterization of fruitbody morphology on various environmental conditions in Pleurotus ostreatus | |
JPS59173020A (ja) | しいたけ人工榾木の製法 | |
CN110495350B (zh) | 一种珊瑚黑木耳高产栽培方法 | |
CN113951048B (zh) | 一种减轻秀珍菇黄斑病发生的出菇库棚及应用方法 | |
JPS5856614A (ja) | 無殺菌のオガクズ培地を使用する椎茸あるいはナメコの人工栽培法 | |
CN110637678A (zh) | 栽培后双孢蘑菇覆土的改良方法 | |
JP2997442B2 (ja) | 羽化前甲虫の飼育床および飼育方法 | |
JPH03201911A (ja) | 椎茸栽培用菌床及びその製造方法 | |
SU1755735A1 (ru) | Штамм соматических структур макроскопического гриба РLеURотUS оSтRеатUS (JаSт. F @ )КUммеR | |
JPH07108154B2 (ja) | 椎茸人工榾木の製造法 | |
JPS62253318A (ja) | 甘蔗の原料蔗茎以外の副産物を主培養基とするきのこ類の培養方法 | |
JPH01285121A (ja) | しいたけ完熟人工榾木 | |
JPS5813315A (ja) | きのこ栽培装置 | |
CN109089662A (zh) | 一种智能化调节大棚湿度的方法 | |
JPH07303421A (ja) | キノコ類の容器栽培法 | |
JPH0253004B2 (fi) | ||
JPH03292816A (ja) | 茸の栽培法 | |
JPS61132120A (ja) | 担子菌類の栽培法 | |
JPH04148621A (ja) | マッシュルームの生産方法 | |
JPH08107717A (ja) | しいたけの栽培方法 | |
JPH05137454A (ja) | 担子菌類の菌床栽培用カバー及びこれを用いる担子菌類の栽培法 |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
MA | Patent expired |