FI102711B - Puhelimen soittoäänen määrittely - Google Patents

Description

1 102711

Puhelimen soittoäänen määrittely - Formulering av en telefons rington

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää ja puhelinta puhelimen soittoäänen 5 muodostamiseksi, jossa tallennetaan soittoääni puhelimen muistiin, vasteena tulevalle puhelulle haetaan soittoääntä edustava signaali muistista, generoidaan soittoääni, ja toistetaan soittoääni puhelimen äänentoistovälineillä. Keksintö koskee tavallisten puhelimien ja erilaisten matkaviestimien soittoääntä.

10 Matkapuhelimissa on alkujaan ollut tavanomaisista puhelimista tuttuja soittoääniä, jotka ovat lähinnä muistuttaneet kellon pirinää. Kun määrätyn merkkisessä ja mallisessa matkapuhelimessa oli yksi kiinteä soittoääni, syntyi ongelmallisia tilanteita, joissa kahdella samassa tilassa olleella käyttäjällä oli samanlainen matkapuhelin ja siten samanlainen soittoääni, jolloin syntyi sekaannusta kenen puhelin oikeas-15 taan soi. Tätä ongelmaa on ratkottu asettamalla soittoääni riippuvaksi joko omasta puhelinnumerosta tai soittajan puhelinnumerosta. Kuitenkin kahden lähes saman puhelinnumeron perusteella muodostettu soittoääni voi kuulostaa niin samankaltaiselta pirinältä, että niitä on silti vaikea erottaa toisistaan. Lisäksi muodostamalla soittoääni puhelinnumeron perusteella saadaan lähinnä erisävyisiä piriseviä soit-20 toääniä, jotka saattavat jopa ärsyttää käyttäjää, eli käyttäjä ei itse pääse valitsemaan itselleen mielekästä soittoääntä.

Ongelmaa on edelleen ratkottu matkapuhelimien kehittymisen myötä. Nykyään matkapuhelimissa on yleensä useita ennalta tallennettuja soittoääniä, joista käyttä-25 jä voi valita käyttöön haluamansa soittoäänen. Tavanomaisten pirisevien soitto-äänien lisäksi on nykyteknologian avulla toteutettu soittoääniksi musiikkikappaleis-ta tuttuja sävelmiä, jotka ovat myös valittavien soittoäänien joukossa. Kun matkapuhelimien käyttö on levinnyt räjähdysmäisesti, on osoittautunut, ettei edes kymmenen erilaista soittoääntä matkapuhelimessa ole poistanut sitä ongelmaa, että 30 useat matkapuhelinkäyttäjät luulevat oman puhelimensa soivan, kun jonkun muun puhelin soi. Lisäksi saattaa olla, ettei mikään ennalta tallennettu soittoääni miellytä 2 102711 käyttäjää. Vastaava ongelma on usein tavallisissa puhelimissa, joissa on rajoitettu määrä erilaisia soittoääniä.

Tätä tilannetta on parannettu mahdollistamalla soittoäänien ohjelmoinnin puheli-5 men tai muun kommunikointilaitteen käyttöliittymällä. Eräs ratkaisu on esitetty patentissa US 4 866 766, jossa käyttäjä voi syöttää puhelimeen erilaisia parametreja, jotka määrittelevät pulssimuotoisen soittoäänisekvenssin kuten taajuuden, pulssin pituuden, pulssien määrän ryhmässä, pulssien välin, pulssiryhmien määrän jne. Nämä parametrit syötetään erilaisina numeroina. Toisenlainen ratkaisu on 10 esitetty julkaisussa WO 92/03891, jossa hakulaitteen soittoäänen voi ohjelmoida sytyttämällä tai valaisemalla tiettyjä pikseleitä matriisi näytöllä. Pikseleiden sijainti korkeussuuntaisesti vastaa määrättyä sävelkorkeutta (E, F, G, A, H, C, D) ja sävelen kesto määräytyy peräkkäisten pikseleiden määrän mukaan. Tämän ratkaisun haittana on, että käyttäjän on vaikeata erottaa eri sävelkorkeudet, koska matriisi-15 näytön pikseli on hyvin pieni ja on vaikeata silmin hahmottaa kahden vierekkäisen pikselin sävelkorkeutta. Lisäksi sävelen pituuden määrittämiseksi käyttäjän on syötettävä useita pikseleitä, mikä vie aikaa. Toinen vastaavanlainen ratkaisu on esitetty julkaisussa EP 684 591 A1, jossa hakulaitteen näytöllä voidaan ohjelmoida soittoääni siten, että sävelkorkeus esitetään näytöllä kahden kirjaimen määrit-20 teinä (DO, RE, Ml, FA, SO, LA, Tl) ja sävelen kestoa säädetään usean saman määritteen sekvenssinä. Myös tämän ratkaisun haittana on, että sävelpituudesta riippuen käyttäjän on syötettävä useita kaksikirjaimisia määritteitä, mikä on aikaavievää ja kuluttaa tilaa näytöllä sekä vaikeuttaa sävelen oikeellisuuden varmistamisen.

25

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on välttää ainakin osa edellä mainituista ongelmista. Tämä on mahdollista puhelimella, jossa on välineet soittoäänen syöttämiseksi nuotteina, eli merkkeinä, jossa kukin merkki määrittelee sekä sävelen korkeuden että pituuden. Tässä puhelimella tarkoitetaan tavallista puhelinta, mat-30 kapuhelinta ja muunlaista matkaviestintä, jossa on mahdollisuus soittaa ja vastaanottaa puheluita. Edullisesti käyttäjä voi käyttäjäliitännän avulla muodostaa halutun korkuisia ja kestoisia säveliä nuottien ja taukojen avulla, joista muodostet- 3 102711 tu sekvenssi muodostaa halutun sävelmän. Edullisesti sävelet ja sävelmä voidaan muodostaa käyttäjäliitännällä, joka käsittää näytön ja johon sävelmän muodostamista varten tuotetaan nuottiviivasto, johon voidaan käyttäjäliitännän avulla kirjoittaa haluttu sävelmä ja tallentaa se puhelimen (matkaviestimen) soittoääneksi. Sä-5 velet, eli nuotit ja tauot, voidaan valita esim. nuottivalikosta ja asettaa toivottuun kohtaan näytöllä esitettävään nuottiviivastoon. Vaihtoehtona nuotin hakemiselle valikosta, voidaan sävelet muodostaa matkaviestimen näppäimien avulla esim. siten, että tietyllä näppäinpainalluksella tai kahden tai useamman näppäinpainalluksen kombinaationa saadaan tietyn korkuinen sävel ja painalluksen pituuteen 10 verrannollisesti saadaan sävelen kesto.

Keksinnön mukaiselle puhelimelle on tunnusomaista se, että se käsittää välineet soittoäänen määrittelevän informaation syöttämiseksi merkkeinä, kunkin merkin määritellessä sekä sävelen korkeuden että pituuden. Vastaavasti keksinnön mu-15 kaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että soittoäänen määrittelevää informaatiota syötetään merkkeinä, kunkin merkin määritellessä määritellessä sekä sävelen korkeuden että pituuden.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirus-20 tuksiin, joissa kuvio 1a esittää tavanomaisella käyttäjäliitännällä varustetun matkapuhelimen, kuvio 1b esittää tavanomaisesta poikkeavalla käyttäjäliitännällä varustetun 25 matkapuhelimen, kuvio 2a esittää keksinnön mukaisesti matkaviestimen näytöllä muodostetta-via nuottimerkkejä, kuvio 2b esittää matkaviestimen näyttöä soittoäänen muodostamiseksi, kuvio 3 esittää tavanomaisen puhelimen ja matkapuhelimen näppäimistöä, ja 30 kuvio 4 esittää lohkokaaviona järjestelyä matkaviestimessä soittoäänen muodostamiseksi keksinnön mukaisesti.

4 102711

Kuvioissa 1a ja 1b on esitetty kaksi esimerkkiä keksinnön mukaisen matkaviestimen 1 käyttäjäliitännästä, jolla käyttäjä voi itse muodostaa haluamansa soittoääni-sävelmän. Kuviossa 1a on esitetty tavanomainen matkapuhelin, jossa on näyttö 2, 5 näppäimistö 3 sekä kaiutin 17 äänien toistamiseksi. Matkapuhelimissa ja myös tavallisissa puhelimissa on yleensä erikseen toinen äänentoistoväline, kuten summeri 4 soittoäänen toistamiseksi, jolloin kaiutinta 17 käytetään vain puheen toistamiseen. Matkapuhelimessa summeri 4 on usein sijoitettu kuoren alle, kuitenkin niin, että soittoääni kuuluu käyttäjälle. Keksinnön ensimmäisessä suoritusmuo-10 dossa matkaviestimen näytölle 2 muodostetaan nuottiviivasto, johon voidaan näytössä näkyvän valikon (kuvio 2b) ja näppäimien 3; 3a, 3b avulla valita haluttuja merkkejä nuottiviivaston haluttuun kohtaan näytöllä näppäimien (esim. näppäimillä 3b kuviossa 1b kuvion 2b valikon mukaisesti) avulla liikuteltavan kursorin avulla. Kuviossa 1b on esitetty suuremmalla näytöllä varustettu matkaviestin, jossa on 15 siten helpompi esittää nuottiviivasto. Matkaviestin voidaan siten toteuttaa kuviossa 1b esitetyn kaltaisella käyttäjäliitännällä joko yksistään tai esim. tavanomaisen, kuviossa 1a esitetyn käyttäjäliitännän lisäksi. Jäljemmässä vaihtoehdossa matkaviestin voi olla ns. monipalvelumatkaviestin tai ns. tietoviestin (eng. communicator), johon on tavanomaisen matkaviestinominaisuuksien lisäksi integroitu tiedon-20 käsittelylaite, jolla voidaan suorittaa tekstinkäsittelyä, ylläpitää elektronista kalenteria sekä lähettää telefaxia ja sähköpostia tai vaikka liittyä Internetiin matkavies-tinyhteyksien kautta. Tiedonkäsittelypalveluja varten monipalvelumatkaviestimes-sä on edullisesti kuvion 1b kaltainen käyttäjäliitäntä, jolla voidaan keksinnön mukaisesti, syöttää matkaviestimen soittoääni nuotteina. Tällaisessa monipalvelu-25 matkaviestimessä on yhteys matkaviestin- ja tiedonkäsittelyosien välillä, jolloin tie-donkäsittelyosan käyttäjäliitännällä voidaan syöttää soittoääni tallennettavaksi ja käytettäväksi matkaviestinosuuden soittoäänenä.

Tässä ensimmäisessä suoritusmuodossa näppäimien avulla näytölle saatavasta 30 valikosta voidaan valita haluttu nuottiavain sekä aina kursorin osoittamalle kohdalle nuotti, jonka kestoa ja korkeutta (eli sijaintia nuottiviivastolla) voidaan muuttaa näppäimien 3, 3a, 3b ja valikon avulla. Esimerkiksi kun halutaan muokata nuotin 5 102711 kestoa mennään näppäimillä 3b kesto-valikkoon, jossa selausnäppäimellä 3a voidaan valita nuottiviivastolle kahdeksasosanuotti, neljäsosanuotti, puolinuotti tai kokonuotti tai vastaavasti kahdeksasosatauko, neljäsosatauko, puolitauko tai ko-kotauko. Nämä nuottimerkit on esitetty kuviossa 2a. Kun vastaavasti halutaan 5 muokata sävelkorkeutta (nuotin sijaintia korkeussuunnassa nuottiviivastolla), voidaan selausnäppäintä 3a painamalla yhteen suuntaan (ylöspäin osoittavaa näppäintä) nostaa nuotin sijaintia nuottiviivastolla ja painamalla selausnäppäintä 3a toiseen suuntaan (alaspäin osoittavaa näppäintä) voidaan nuotin sijaintia viivastol-la laskea. Tällä tavoin saadaan muodostettua mikä tahansa haluttu sävel, esim. 10 tauko, c, d, e, f, g, a, h, c1, d1, e1, f1, g1, a1, h1, c2, d2, e2, f2, g2, a2, tai h2 Myöskin korotetut (cis, dis, eis, fis, gis, ais, his, cis1, dis1......cis2, dis2,..,his2) ja alennetut (ces, des, es, fes, ges, as, b, ces1, des1,..... ces2, des2,..,b2) sävelet saadaan muodostettua selausnäppäimellä 3a, jolloin näytöllä muodostuu nuottimerkin eteen joko ylennys- tai alennusmerkki, jotka on myös esitetty kuviossa 2a. Tällä 15 tavoin nuottiviivastolle voidaan peräkkäin muodostaa halutut nuotit ja tauot, esimerkiksi siten, että sävelmässä on enintään 60 merkkiä peräkkäin. Eräs esimerkki matkaviestimen näytöstä, kun se on sävelmän muodostamistilassa, on esitetty kuviossa 2b, jossa näkyy nuottiviivasto, nuottiavain ja eri nuotit sekä kursori (nuoli), jonka kohdalla olevaa nuotin pituutta (kestoa) ja sävelkorkeutta voidaan 20 aina kulloinkin muuttaa vastaavalla tavalla kuin edellä selostettiin nuotin valitsemisesta. Kuviossa 2b esitetyllä nuottiviivastolla vasemmalta kolmas ja neljäs nuotti ovat esimerkkejä korotetuista sävelistä.

Vaihtoehtona sävelien muodostamiseksi nuottiviivastolle näppäimien ja valikon 25 avulla voisi nuottimerkit kuvatussa ensimmäisessä suoritusmuodossa näkyä näytöllä kuvakkeina, josta ne voisi ns. peukalopyörällä tai paikannuspallolla liikutelta-van osoittimen avulla vetää ja vapauttaa (eli asettaa) haluamaansa paikkaan nuottiviivastolla. Peukalopyörän tai paikannuspallon voisi välttää käyttämällä kosketusnäyttöä, jolloin kyseiset kuvakkeet voisi asettaa nuottiviivastolle sormella tai 30 kynällä.

6 102711

Lisäksi käyttäjäliitännällä voidaan asettaa tempo, esim. lyönteinä minuutissa bpm (beats per minute), jolla muodostettu soittoääni (nuottiviivastolle kirjoitettu sävelmä) toistetaan. Tällöin neljäsosanuotin kesto millisekunneissa on t = 1000-60/tempo, jolloin jos tempo on 150 bpm on neljäsosanuotin kesto 400 5 ms eli 0,4 sekuntia. Tempo voidaan asettaa numeroina esim. välillä 50...999 bpm. Edullisesti tempo asetetaan valitsemalla valikosta tempo-komento, jolloin näytölle voidaan näppäimien avulla syöttää haluttu tempo.

Seuraavassa selostetaan keksinnön toista suoritusmuotoa kuvion 3 avulla, jossa 10 on esitetty matkaviestimen näppäimistö 3. Tässä suoritusmuodossa jokainen sävel (nuotti tai tauko) voidaan muodostaa tietyn näppäimen avulla tai kahden näppäimen yhdistelmänä. Tällöin yhden tai kahden näppäimen painallus vastaa tiettyä säveltä, jota vastaava nuotti voidaan vasteena näppäinpainallukselle näyttää matkaviestimen näytöllä nuottiviivastolla, kuten edellä selostettiin tai sävel voidaan 15 vasteena painallukselle toistaa matkaviestimen kaiuttimelta, jolloin käyttäjä kuulee sen. Näppäimen painalluksen pituus tai kahden peräkkäisen painalluksen tapauksessa esim. jälkimmäisen painalluksen pituus on verrannollinen sävelen kestoon. Sävelet voidaan muodostaa näppäimien avulla esim. seuraavasti (ks. kuvio 3): c näppäin 1 20 d näppäin 2 e näppäin 3 f näppäin 4 g näppäin 5 a näppäin 6 25 h näppäin 7 c1 näppäinyhdistelmä * ja 1 d1 näppäinyhdistelmä * ja 2 e1 näppäinyhdistelmä * ja 3 f1 näppäinyhdistelmä * ja 4 30 g1 näppäinyhdistelmä * ja 5 a1 näppäinyhdistelmä * ja 6 102711 7 h1 näppäinyhdistelmä * ja 7 c2 näppäinyhdistelmä # ja 1 d2 näppäinyhdistelmä # ja 2 e2 näppäinyhdistelmä # ja 3 5 f2 näppäinyhdistelmä # ja 4 g2 näppäinyhdistelmä # ja 5 a2 näppäinyhdistelmä # ja 6 h2 näppäinyhdistelmä # ja 7 10 Myöskin korotetut (cis, dis, eis, fis, gis, ais, his, cis1, dis1...... cis2, dis2,..,his2) ja alennetut (ces, des, es, fes, ges, as, b, ces1, des1...... ces2, des2,..,b2) sävelet saadaan muodostettua. Tämä voidaan toteuttaa siten, että kustakin edellä esitetyllä tavalla muodostettavasta sävelestä muodostetaan ylennetty tai alennettu sävel lisäämällä kunkin edellä esitetyn painalluksen tai painallusyhdistelmän jälkeen 15 näppäimen # painallus kun halutaan muodostaa korotettu sävel ja jälkeen näppäimen * painallus kun halutaan muodostaa alennettu sävel. Täten esim. sävel cis saadaan näppäinyhdistelmällä 1 ja #, dis2 saadaan näppäinyhdistelmällä # ja 2 ja uudestaan #, ja fes1 saadaan näppäinyhdistelmällä * ja 4 ja uudestaan *. Myös muunlaisia näppäinyhdistelmiä voidaan käyttää. Ajatus on kuitenkin se, että säve-20 let voidaan muodostaa tavallisen puhelinnäppäimistön avulla. Luonnollisesti voidaan hyödyntää myös jotakin lisänäppäintä, joita matkapuhelimissa tunnetusti on. Tauko voidaan muodostaa esim. painamalla näppäintä Ό’. Sävelen kesto voidaan järjestää verrannolliseksi siihen, kuinka pitkään näppäintä pidetään painettuna. Niiden sävelten kohdalla, joiden valinta edellyttää kahta tai kolmea painallusta 25 voidaan sävelen kesto järjestää verrannolliseksi viimeisen painalluksen pituuteen. Painalluksen pituus voidaan osoittaa käyttäjälle esim. toistamalla kaiuttimesta ‘i piippauksia, jolloin jos näppäintä painetaan ensimmäisen piippauksen kuulumi seen asti, ollaan valittu kahdeksasosanuotin kesto. Jos näppäintä painetaan toisen piippauksen kuulumiseen asti, ollaan valittu neljäsosanuotin kesto. Jos näp-30 päintä painetaan kolmannen piippauksen kuulumiseen asti, ollaan valittu puoli-nuotin kesto ja jos näppäintä painetaan neljännen piippauksen kuulumiseen asti, 102711 8 ollaan valittu kokonuotin kesto. Samanlailla voidaan osoittaa tauon pituus kun käyttäjä painaa Ό’-näppäintä.

Kuviossa 4 on esitetty järjestely matkaviestimessä soittoäänen muodostamiseksi 5 keksinnön mukaisesti. Käyttäjäliitännästä 10, joka käsittää näppäimistön 3 ja/tai näytön 2, vastaanotetaan keskusyksikölle 11 edellä selostetun ensimmäisen tai toisen suoritusmuodon mukaisesti käyttäjän valitsemat sävelet (nuotit), jotka tallennetaan muistiin 12 kokonaisena sävelmänä. Käyttäj äl i itä n tä n ä 10 voidaan käyttää myös ulkoista käyttäjäliitäntää, joka soittoäänen syöttämiseksi liitetään 10 puhelimeen. Puhelimen käyttäjäliitäntä voidaan toteuttaa tietokoneeseen, joka voidaan kytkeä matkapuhelimeen datakortin avulla. Kun puhelu tulee siitä tulee matkapuhelinjärjestelmien spesifikaatioiden mukaisesti tavallisesti ensin matkaviestimelle ilmoitus tukiasemalta. Tämä ilmoitus vastaanotetaan matkaviestimen antennilta 13 vastaanottimeen 14, josta ilmoitus saadaan keskusyksikölle 11. 15 Vasteena tälle keskusyksikkö 11 antaa äänigeneraattorille 15 ohjaussignaalin 16. Ohjaussignaalin perusteella äänigeneraattori 15 generoi soittoäänen, joka on sekvenssi määrätyn taajuisia ääniä perustuen käyttäjän syöttämään sävelmään. Keskusyksikkö 11 muodostaa ohjaussignaalin lukemalla muistista 12 sinne tallennetun soittoäänen. Ohjaussignaali 16 sisältää siten tiedon äänigeneraattoria 15 var-20 ten siitä minkälaisen soittoäänen sen on tarkoitus muodostaa soittoäänen toisto-välineelle 4, joka voi olla summeri, kaiutin tai muu sähköisen signaalin ääneksi muuntava muunnin. Kun käyttäjä vastaa puhelimeen painamalla vastausnäppäin- » tä antaa käyttäjäliitäntä 10 signaalin keskusyksikölle 11, joka vasteena napin painallukselle lopettaa soittoäänen ohjaussignaalin 16 antamisen äänigeneraattorille, 25 jolloin soittoääni lakkaa.

Äänigeneraattorina 15 voidaan käyttää esim. SGS-Thomsonin valmistamaa kaupallisesti saatavaa koodekkipiiriä ST5090, joka sisältää äänigeneraattorin, joka pystyy tuottamaan ääniä välillä 15,6 Hz....3984 Hz aina 15,6 Hz:n välein, eli 256 30 eritaajuista ääntä. Äänen taajuus muodostetaan 8-bittisen signaalin perusteella, joka osoittaa luvun välillä 0 - 256, jolloin ohjaussignaalin luku 1 vastaa äänigeneraattorin askelta 1 eli taajuutta 15,6 Hz, luku 2 vastaavasti taajuutta 31,2 Hz jne.

9 102711

Edellä esitettyjä säveliä voidaan siten toistaa ääninä esim. seuraavien taajuuksien (ei välttämättä tarkkoja arvoja, suuruusluokka esitetty) mukaisesti ja seuraavilla äänigeneraattorille tuoduilla ohjaussignaaleilla (tavuilla), joista osa on esitetty seu-raavassa ja muut ovat alan ammattimiehen pääteltävissä edellä mainitulla periaat-5 teella: a = 880 Hz vastaten äänigeneraattorin askelta 56 eli ohjaustavua ‘00111000’ (tarkemmin 56 χ 15,6Hz = 873,6 Hz), ais = 932 Hz, b = 988 Hz vastaten äänigeneraattorin askelta 63 eli ohjaustavua Ό0111111’ (tarkemmin 63 x15,6Hz = 982,8 Hz), c1 = 1047 Hz, cis1 = 1109 Hz, d1 = 1175 Hz, dis1 = 1245 Hz, e1 = 1319 Hz, f1 10 = 1397 Hz, fis1 = 1480 Hz, g1 = 1568 Hz, gis1 = 1661 Hz, a1 = 1760 Hz, ais1 = 1865 Hz, h1 = 1976 Hz, c2 = 2093 Hz, cis2 = 2217 Hz, d2 = 2349 Hz, dis2 = 2489 Hz, e2 = 2637 Hz, f2 = 2793 Hz, fis2 = 2960 Hz, g2 = 3136 Hz, gis2 = 3322 Hz, ja a2 = 3520 Hz vastaten äänigeneraattorin askelta 226 eli ohjaustavua ‘11100010’ (tarkemmin 226 x15,6Hz = 3525,6 Hz).

15 Säveliä c - a2 ja niiden korotettuja ja alennettuja säveliä vastaavat taajuudet on edullisesti määritelty ennalta matkaviestimeen (tai ainakin soittoäänen muodostamisen kannalta tarpeelliset sävelmät), esim. tallennettu muistiin 12. Kutakin säveltä eli muodostettavaa ääntä varten muistiin 12 tallennetaan yksi tavu, jolloin jos 20 sävelmä muodostuu 60 sävelestä tallennetaan muistiin 60 tavua, jotka keskusyksikkö 11 hakee muistista 12 ja ohjaa äänigeneraattoria 15 tuottamaan sävelmän soittoäänenä. Mainitussa tunnetussa koodekkipiirissä on myös kellotulo ja sisäinen kellosignaaligeneraattori, joka kuviossa 4 on esitetty erillisenä kellogeneraat-torina 18, joka ohjaa äänigeneraattorin 15 toimintaa määrätyn kellotahdin mukaan. 25 Tämä kellotahti voi olla kiinteä siten, että äänigeneraattorin tahti on kiinteästi 150 bpm. Vaihtoehtoisesti, kuten esitettiin edellä, tempoa voidaan muuttaa käyttäjälii-tännästä. Asetettu tempo tallennetaan muistiin 12 ja äänigeneraattoria 15 ohjataan generoimaan ääntä asetetussa tempossa kellogeneraattorilta 18 saamansa signaalin perusteella.

30

Keskusyksikkö 11 tunnistaa käyttäjäliitännästä 10 annetut merkit tai näppäinpainallukset ja muuntaa ne kyseistä merkkiä tai näppäinpainallusta vastaavan säve- 102711 10

Ien taajuudeksi ja tallentaa muistiin 12 kyseistä taajuutta vastaavan signaalin, joka viedään äänigeneraattorille 15 soittoääntä toistettaessa.

Toinen menetelmä tuottaa ohjaussignaali äänentoistolaitteelle 4 on käyttää ääni-5 generaattorina laskuria, esim. 16-bittistä laskuria siten, että se laskee alaspäin 65535:stä 0:aan. Kun ääntä muodostetaan laskuri päästetään laskemaan alaspäin ennalta määrätystä luvusta. Kun laskuri saavuttaa 0:n muodostuu pulssi ja laskuri alkaa jälleen laskea alaspäin ennalta määrätystä luvusta. Ääni muodostuu useasta pulssista. Laskuri laskee 65535:stä 0:aan 1/18 sekunnissa, jolloin muodostuu 10 18 Hz vastaava pulssiaalto. Jos laskurille tällöin annetaan ennalta määrättynä lu kuna 4096 Golloin se laskee 4096:sta 0:aan) saadaan taajuudeltaan 65535/4096 -18 = 288 Hz oleva pulssiaalto. Tällä tavalla voidaan muodostaa eri taajuisia pulssiaaltoja välillä 18 Hz - 1,18 Mhz. Näin muodostettuja pulssiaaltoja voidaan käyttää pulssinleveysmodulointina syötettäväksi äänentoistovälineelle, 15 kuten summerille, joka värähtelee pulssiaallon mukaisesti.

Esillä olevalla keksinnöllä puhelimen käyttäjä voi itse muodostaa itselleen mielekkään soittoäänen ja lisäksi keksintö mahdollistaa lähes rajattoman määrän erilaisen soittoäänen toteuttamisen. Keksintöä voidaan soveltaa tavalliseen puheli-20 meen, matkapuhelimeen tai muunlaiseen matkaviestimeen, jossa tarvitaan soitto-ääntä. Keksinnön avulla saavutetaan soittoääni, joka on helposti tunnistettavissa ja erotettavissa muiden käyttäjien soittoäänestä. Esitetyllä keksinnön ensimmäisellä suoritusmuodolla soittoäänen muodostaminen on käyttäjälle hyvin helppoa ja havainnollista joko tavanomaisen matkaviestimen näytön avulla tai suurennetun 25 näytön avulla. Lisäksi muodostettua soittoääntä voi muokata. Edelleen esitetyllä toisella suoritusmuodolla soittoääni voidaan muodostaa tavanomaisen puhelin-näppäimistön avulla. Kummassakaan tapauksessa keksinnön toteuttaminen ei edellytä ulkoisia muutoksia puhelimeen, jolloin keksintö on mahdollista toteuttaa puhelimen kokoa kasvattamatta.

30 Tässä on esitetty keksinnön toteutusta ja suoritusmuotoja esimerkkien avulla. Alan ammattimiehelle on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyjen suoritusmuoto- 102711 11 jen yksityiskohtiin ja että keksintö voidaan toteuttaa muussakin muodossa poikkeamatta keksinnön tunnusmerkeistä. Esitettyjä suoritusmuotoja tulisi pitää valaisevina, muttei rajoittavina. Siten keksinnön toteutus- ja käyttömahdollisuuksia ra-joittavatkin ainoastaan oheistetut patenttivaatimukset. Täten vaatimusten määrit-5 telemät erilaiset keksinnön toteutusvaihtoehdot, myös ekvivalenttiset toteutukset kuuluvat keksinnön piiriin.

Claims (10)

102711 12

1. Puhelin, joka käsittää äänigeneraattorin (15) soittoäänen generoimiseksi vasteena tulevalle puhelulle, muistin (12) soittoääntä edustavan signaalin tallentamiseksi, välineet (11) signaalin hakemiseksi muistista (12) ja syöttämiseksi 5 äänigeneraattorille (15) soittoäänen generoimiseksi ja äänentoistovälineet (4) äänigeneraattorin generoiman soittoäänen toistamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (10, 11) soittoäänen määrittelevän informaation syöttämiseksi merkkeinä, kunkin merkin määritellessä sekä sävelen korkeuden että pituuden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelin, tunnettu siitä, että se käsittää 10 välineet (10, 11) kunkin merkin syöttämiseksi graafisena symbolina edustaen nuottia tai taukoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelin, tunnettu siitä, että se käsittää näppäimiä (3, 3a, 3b) puhelimen käyttämiseksi ja välineet (11) mainitun merkin muodostamiseksi vasteena määrätyn näppäinyhdistelmän painallukselle.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen puhelin, tunnettu siitä, että se käsittää näytön (2) sekä välineet (10, 11) nuottiviivaston muodostamiseksi näytölle ja mainittujen merkkien syöttämiseksi nuottiviivastolle.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen puhelin, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (10, 11) soittoäänen määrittelemiseksi usean mainitun merkin 20 sekvenssinä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelin, tunnettu siitä, että se käsittää muistin (12) syötettyjä merkkejä edustavan signaalin tallentamiseksi ja välineet (10, 11) muistiin (12) tallennetun signaalin muokkaamiseksi.

7. Menetelmä puhelimen soittoäänen muodostamiseksi, jossa vasteena tule- 25 valle puhelulle haetaan soittoääntä edustava signaali muistista, generoidaan soittoääni, ja toistetaan soittoääni puhelimen äänentoistovälineillä (4), tunnettu siitä, että soittoäänen määrittelevää informaatiota syötetään merkkeinä, kunkin 13 102711 merkin määritellessä määritellessä sekä sävelen korkeuden että pituuden, ja tallennetaan puhelimen muistiin (12).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkit syötetään puhelimen käyttäjäliitännällä (10).

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkit syötetään puhelimeen ulkoisesti liitettävällä käyttäjäliitännällä (10).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan näytölle nuottiviivasto ja syötetään kukin merkki graafisena symbolina symbolina edustaen nuottia tai taukoa nuottiviivastolle. 10 102711 14