FI102710B - Menetelmä tiliasiakkaan puhelun ohjaamiseksi - Google Patents

Description

102710

Menetelmä tiliasiakkaan puhelun ohjaamiseksi

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy yleisesti televerkon yhteyksien veloitukseen, erityisesti palveluun, jossa ylläpidetään tilaajakohtaisia tilejä, joille tilaajat voivat etukäteen ostaa yhteysaikaa.

Keksinnön tausta 10 Ennen tunnetun tekniikan kuvausta määritellään joitakin termejä, jotka liittyvät jatkossa seuraavaan kuvaukseen.

Puhelun hintatieto eli taksa tai tariffi viittaa hintainformaatioon, joka liittyy veloituksessa käytettyyn aikatahtiin (charging rate) tai sykäysjonossa olevien sykäysten lukumäärään tai molempiin. Tämä informaatio on oltava 15 tiedossa, jotta voidaan laskea puhelun hinta. Hintatieto voidaan antaa esim. rahamääränä aikatahtia kohti tai rahamääränä sykäystä kohti. Aikatahti (charging rate) viittaa puolestaan aikaveloituksessa kahden peräkkäisen laskentasykäyksen (metering pulse) väliseen aikaan.

Nykyaikaisissa puhelinverkoissa on mahdollista ylläpitää tilaajakohtai-20 siä tilejä, joille tilaaja voi tallettaa rahaa ja ostaa tällä tavalla etukäteen puheai-kaa. Tilaajan suorittaessa puhelun järjestelmä vähentää hänen tilinsä saldoa käytetyn yhteysajan mukaisesti. Tällaisen palvelun eräänä etuna operaattorin kannalta on se, että operaattori pystyy välttämään tilaajakohtaisen velkaantumisen, koska puheluja ei tarvitse sallia, jos tilillä ei ole rahaa. Tilaajan kannalta 25 etuna on puolestaan esim. se, että puhelukustannuksille saadaan määrättyä tietty maksimikustannus, jota ei haluttuna ajanjaksona voida ylittää.

Eräs edellä kuvatun kaltainen järjestelmä on esitetty esim. US-patentissa 5,408,519. Halutessaan suorittaa puhelun tilaaja soittaa järjestelmän omaan numeroon, jolloin järjestelmä kysyy tilaajalta tilin numeron ja 30 kutsutun puhelinnumeron. Tämän jälkeen järjestelmä laskee puhelun hinnan aikayksikköä kohti sekä maksimiajan, jonka puhelu voi kestää, kun otetaan huomioon sen hetkinen tilin saldo. Järjestelmä sallii myös tilin saldon kasvattamisen luottokortin avulla puhelun yhteydessä tai järjestelmä voi automaattisesti kasvattaa saldoa määrävälein tai aina saldon pudotessa tietyn summan 35 alle. Kasvatetun määrän järjestelmä veloittaa tilaajan luottokorttitietojen avulla.

2 102710

Mikäli edellä kuvatun kaltaista palvelua halutaan ylläpitää puhelinverkossa keskuspohjaisesti, joudutaan verkon jokaisessa keskuksessa ylläpitämään tariffitietoja ja päivittämään tariffimuutokset jokaiseen keskukseen.

Tämä epäkohta voidaan ratkaista ylläpitämällä tilaajakohtaisia tilejä 5 verkon keskitetyssä pisteessä. Tällöin nousee kuitenkin ongelmaksi se, kuinka yhteyksien aikana tapahtuvat tariffimuutokset huomioidaan, jotta tilaajan tilin saldoa voidaan vähentää koko ajan oikean tariffin mukaisesti.

Ongelma voitaisiin periaatteessa yrittää ratkaista siten, että tariffi-muutoksen lähestyessä tilaajille ei annetakaan yhteysaikaa tilillä käytettävissä 10 olevan maksimiajan mukaisesti, vaan puheaikaa annetaan vain tariffimuutos-hetkeen asti, jolloin tariffimuutos voidaan huomioida heti sen tapahtuessa. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että kullekin (samaan tariffiluokkaan kuuluvalle) käynnissä olevalle puhelulle on annettava lisäaikaa samanaikaisesti, mikä saattaa aiheuttaa järjestelmään huomattavan hetkellisen kuormituksen kas-15 vun.

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on päästä eroon edellä kuvatuista epäkohdista ja saada aikaan menetelmä, jonka saadaan aikaan mahdollisimman 20 yksinkertaisesti ylläpidettävä järjestelmä ja jonka avulla pystytään lisäksi välttämään tariffimuutostilanteen aiheuttamaa hetkellistä kuormituksen kasvua.

Tämä päämäärä saavutetaan ratkaisulla, joka on määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

Keksinnön ajatuksena on luovuttaa kunkin yhteyden käyttöön yhteys-25 aikaa peräkkäisinä jaksoina jakso kerrallaan verkon keskitetystä pisteestä, jossa ylläpidetään tilaajakohtaisia tilejä. Jakson lopussa verkon keskus pyytää yhteydelle lisää yhteysaikaa, jos yhteys on edelleen kytkettynä. Pyynnön yhteydessä tarkistetaan kyseistä yhteyttä koskevat mahdolliset tariffimuutokset, jotta tariffimuutosten vaikutus pystytään jatkuvasti huomioimaan tilin 30 saldossa.

Tariffimuutokset voidaan tarkistaa kuhunkin luovutettuun yhteysaika-jaksoon nähden etukäteen tai jälkikäteen.

Edellinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että vastaanotetun yhteysaika-pyynnön yhteydessä tarkastetaan, tuleeko seuraavan jakson aikana tapahtu-35 maan tariffimuutos. Tariffinmuutostarkistuksella huolehditaan siitä, että yhtey- 102710 3 delle ei anneta enempää yhteysaikaa kuin mihin tilillä oleva raha riittää. Mikäli tariffimuutos havaitaan tapahtuvaksi seuraavan jakson aikana, voidaan luovutettu yhteysaika pitää ennallaan, jos tilillä olevat rahat sallivat sen. Vaihtoehtoi-' sesti voidaan antaa vastaavasti enemmän tai vähemmän yhteysaikaa riippuen 5 siitä, mihin suuntaan tariffimuutos tapahtuu, pitäen tililtä jaksoa kohti vähennettävä rahamäärä vakiona. Raha voidaan vähentää tililtä etukäteen kunkin jakson alussa, mutta on kuitenkin parempi tehdä se vasta jakson lopussa, jolloin voidaan heti vähentää oikea rahamäärä myös siinä tapauksessa, että yhteys katkaistaan keskellä jaksoa. Tilaaja ei myöskään kärsi tappiota, jos 10 yhteys katkeaa esim. vian takia jakson aikana.

Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaa puolestaan sitä, että yhteysaika-pyynnön yhteydessä tarkastetaan, tapahtuiko edeltävän jakson aikana tariffi-muutos. Tässä tapauksessa tarvittavat koijaukset ja saldon päivitys tehdään jakson lopussa. Tässä tapauksessa tilin saldo voi mennä negatiiviseksi, sen 15 sijaan edellisessä vaihtoehdossa tällainen voidaan estää.

Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta voidaan välttää hetkellisiä kuormitushuippuja, koska verkon keskuksen tarvitsee samanaikaisesti pyytää lisää yhteysaikaa vain satunnaiselle määrälle yhteyksiä. Toisin sanoen, tariffimuutoksista aiheutuva kuormitus saadaan jakautumaan pitemmälle aikavälille, 20 koska eri yhteyksillä jakson vaihtumishetket osuvat ajallisesti eri kohtiin, johtuen siitä, että yhteydet on muodostettu eri aikaan ja eri yhteyksillä voi lisäksi olla eri pituisia jaksoja.

Kuvioluettelo 25 Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia toteutustapoja kuvataan tar kemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa älyverkon toiminnallista arkkitehtuuria, kuvio 2 havainnollistaa älyverkon fyysistä arkkitehtuuria, kuviot 3a... 3c havainnollistavat tilipalvelun toteutusta älyverkossa, 30 kuvio 4 esittää kutsuvan osapuolen puhelun tilamallia, kuvio 5 havainnollistaa keksinnön mukaisessa menetelmässä käytävää sanoman vaihtoa, ja kuviot 6a ja 6b esittävät aika-akseleja, joilla on havainnollistettu keksinnön mukaista periaatetta.

35 4 102710

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Koska keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan älyverkossa, kuvataan seuraavassa lyhyehkösti älyverkkoa.

Älyverkolla tarkoitetaan yleisesti kehittyneitä palveluja tarjoavaa 5 verkkoarkkitehtuuria. Älyverkosta käytetään yleisesti lyhennettä IN (Intelligent Network).

Älyverkon toiminnallista arkkitehtuuria on esitetty kuviossa 1, jossa verkon toiminnalliset oliot (functional entities) on esitetty ovaaleina. Seuraavassa tätä arkkitehtuuria kuvataan lyhyesti, koska keksintöä kuvataan jatkossa 10 viitaten älyverkkoympäristöön.

Loppukäyttäjän (tilaajan) pääsystä verkkoon huolehtii CCAF-toiminto (Call Control Agent Function). IN-palveluihin pääsy toteutetaan olemassaoleviin digitaalisiin keskuksiin tehtävillä lisäyksillä. Tämä tehdään käyttämällä hyväksi yleistä puhelun tilamallia BCSM (Basic Call State Model), joka kuvaa 15 sitä olemassa olevaa toiminnallisuutta, jolla kahden käyttäjän välinen puhelu prosessoidaan. BCSM on korkean tason tila-automaattikuvaus niistä puhe-linohjaustoiminnon (CCF, Call Control Function) toiminnoista, joita tarvitaan käyttäjien välisen yhteysreitin pystyttämiseen ja ylläpitoon. Tähän tilamalliin lisätään toiminnallisuutta palvelun kytkentätoiminnon SSF (Service Switching 20 Function) avulla (vrt. olioiden CCF ja SSF osittainen päällekkäisyys kuviossa 1), jotta voidaan päättää, milloin on kutsuttava älyverkon palveluja (eli IN-palveluja). Kun näitä IN-palveluja on kutsuttu, huolehtii älyverkon palvelulogiikan sisältävä palvelun ohjaustoiminto SCF (Service Control Function) palve- lusidonnaisesta (puheluyrityksen) käsittelystä. Palvelun kytkentätoiminto SSF 25 liittää siis puhelunohjaustoiminnon CCF (Call Control Function) palvelun ohjaustoimintoon SCF (Service Control Function) ja sallii palvelun ohjaustoiminnon SCF ohjata puhelunohjausta CCF. SCF voi esim. pyytää, että SSF/CCF suorittaa määrättyjä puhelu- tai yhteystoimintoja, esim. laskutus- tai reititystoimenpi-teitä. SCF voi myös lähettää pyyntöjä palveludatatoiminnolle SDF (Service 30 Data Function), joka huolehtii pääsystä älyverkon palvelusidonnaisiin tietoihin ja verkkotietoihin. SCF voi näin ollen esim. pyytää SDF:ää hakemaan tiettyä palvelua koskevia tietoja tai päivittämään näitä tietoja.

Edellä esitettyjä toimintoja täydentää vielä erikoisresurssitoiminto SRF (Specialized Resources Function), joka tarjoaa sellaisia erikoiskeinoja, joita 35 vaaditaan joidenkin älyverkon tarjoamien palvelujen toteuttamiseksi. Esimerk- 5 102710 kejä tällaisista ovat protokollamuunnokset, puheentunnistus, ääni-ilmoitukset, jne. SCF voi esim. pyytää SSF/CCF-toimintoja luomaan ensin yhteyden loppukäyttäjien ja SRF:n välillä ja sen jälkeen pyytää SRF:ää antamaan ääniviestejä loppukäyttäjille.

5 Muita älyverkon toiminnallisia olioita ovat erilaiset hallintaan liittyvät toiminnot, joita ovat SCEF (Service Creation Environment Function), SMF (Service Management Function) ja SMAF (Service Management Access Function). SMF käsittää mm. palvelujen hallinnan, SMAF taijoaa liitynnän SMF:ään ja SCEF mahdollistaa älyverkon palvelujen määrittelyn, kehityksen, 10 testauksen ja syötön SMF:n kautta SCF:lle. Koska nämä toiminnot liittyvät ainoastaan verkon operaattorin toimintaan, ei niitä ole esitetty kuviossa 1.

Seuraavassa kuvataan vielä lyhyesti kuviossa 1 esitettyjen toiminnallisten olioiden roolia IN-palvelujen kannalta. CCAF vastaanottaa kutsuvan osapuolen antaman palvelupyynnön, joka muodostuu tyypillisesti kuulokkeen nos-15 tosta ja/tai tietystä kutsuvan osapuolen valitsemasta numerosarjasta. CCAF välittää palvelupyynnön edelleen CCF/SSF:lle prosessointia varten. Puhelunohjaustoiminnolla CCF ei ole palvelutietoja, mutta se on ohjelmoitu tunnistamaan palvelupyynnöt. CCF keskeyttää puhelunmuodostuksen hetkeksi ja ilmoittaa palvelun kytkentätoiminnolle SSF tiedon puhelun tilasta. SSF:n tehtä-20 vänä on, käyttäen ennalta määrättyjä kriteerejä, tulkita palvelupyyntö ja näin ollen määrittää, onko kysymyksessä älyverkon palveluihin liittyvä palvelupyyntö. Mikäli näin on, SSF muodostaa standardoidun IN-palvelupyynnön ja lähettää pyynnön SCF:lle yhdessä palvelupyynnön tilaa koskevan informaation kanssa. SCF vastaanottaa pyynnön ja dekoodaa sen. Tämän jälkeen se toimii 25 yhdessä SSF/CCF:n, SRF:n ja SDF:n kanssa pyydetyn palvelun antamiseksi loppukäyttäjälle.

Älyverkon fyysisen tason arkkitehtuuri kuvaa sitä, kuinka edellä kuvatut toiminnalliset oliot sijoittuvat verkon fyysisiin olioihin. Älyverkon fyysistä arkkitehtuuria on havainnollistettu kuviossa 2, jossa fyysiset oliot (physical enti-30 ties) on kuvattu suorakaiteina tai ympyröinä ja toiminnalliset oliot ovaaleina. Merkinantoyhteyksiä on kuvattu katkoviivoilla ja varsinaista hyötyliikennettä (transport), joka on esim. puhetta, yhtenäisillä viivoilla. Optionaalisia toiminnallisia olioita on merkitty katkoviivalla. Kuviossa esitetty signalointiverkko on signalointijärjestelmän numero 7 mukainen verkko (SS7, Signalling System 35 Number 7 on tunnettu signalointijärjestelmä, jota kuvataan CCITT:n (nykyisin 6 102710 ITU-T) sinisessä kirjassa Specifications of Signalling System No. 7, Melbourne 1988).

Tilaajalaitteet SE (Subscriber Equipment), joita voivat olla esim. puhelin, tietokone tai telefax, kytkeytyvät joko suoraan palvelun kytkentäpistee-5 seen SSP (Service Switching Point) tai verkkoliittymäpisteeseen NAP (Network Access Point).

Palvelun kytkentäpiste SSP tarjoaa käyttäjälle pääsyn verkkoon ja hoitaa kaikki tarvittavat valintatoiminnot. SSP pystyy myös havaitsemaan älyverkon palvelupyynnöt. Toiminnallisesti SSP sisältää puhelunhallinta-ja palve-10 lunvalintatoiminnot.

Verkkoliittymäpiste NAP on puhelunohjaustoiminteen CCF sisältävä perinteinen puhelinkeskus, esim. hakijan DX 220 -keskus, joka osaa erottaa älyverkon palveluja tarvitsevat puhelut perinteisistä puheluista ja reitittää älyverkon puheluja tarvitsevat puhelut asiaankuuluvalle SSP:lle.

15 Palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point) sisältää ne palve luohjelmat, joita käytetään tuottamaan älyverkon palveluja.

Palveludatapiste SDP (Service Data Point) on tietokanta, joka sisältää asiakkaan ja verkon dataa, jota SCP:n palveluohjelmat käyttävät tuottaakseen yksilöityjä palveluja. SCP voi käyttää SDP:n palveluja suoraan tai merkinanto-20 verkon välityksellä.

Älykäs oheislaite IP (Intelligent Peripheral) tarjoaa erityistoimintoja, kuten tiedonantoja sekä ääni-ja monivalintatunnistusta.

. Palvelun kytkentä- ja ohjauspiste SSCP (Service Switching and Cont rol Point) koostuu SCP:stä ja SSP.stä yhdessä solmussa (eli jos kuviossa 25 esitetyssä SSP-solmussa on sekä SCF- että SSF-oliot, on kysymyksessä SSCP).

Palvelun hallintapisteen SMP (Service Management System) tehtäviin kuuluu tietokannan (SDP) hallinta, verkon valvonta ja testaus sekä verkkotie-| tojen keräys. Se voi kytkeytyä kaikkiin muihin fyysisiin olioihin.

30 Palvelun luontiympäristön pistettä SCEP (Service Creation Environ ment Point) käytetään älyverkon palvelujen määrittelyyn, kehittelyyn ja testaukseen ja syöttämään palvelut SMP:lle.

Palvelun liitännäisohjain AD (Adjunct) vastaa toiminnallisesti palvelun ohjauspistettä SCP, mutta se on kytketty suoraan SSP:hen nopealla datayh-35 teydellä (esim. ISDN 30B+D-liittymä), eikä yhteiskanavamerkinantoverkon SS

7 102710

No.7 kautta.

• Palvelusolmu SN (Service Node) voi ohjata älyverkon palveluja ja suorittaa tiedonsiirtoa käyttäjien kanssa. Se kommunikoi suoraan yhden tai useamman SSP:n kanssa.

5 SMAP (Service Management Access Point) on fyysinen olio, joka tarjoaa tietyille käyttäjille yhteyden SMP.hen.

Edellä on lyhyesti kuvattu älyverkkoa taustaksi keksinnön mukaisen menetelmän kuvaukselle. Kiinnostunut lukija voi saada tarkemman käsityksen älyverkosta esim. ITU-T:n suosituksista Q.121X tai Bellcoren AIN-suo-10 situksista.

Älyverkossa voidaan tarjota suuri määrä erilaisia palveluita. Näitä palveluja ovat esim. ilmaispuhelut (freephone) tai korttipuhelut (Account Card Calling, ACC).

Älyverkossa voidaan myös toteuttaa alussa kuvatun kaltainen palvelu, 15 jossa ylläpidetään tilaajakohtaisia tilejä, joilla kullakin on tiettyä rahamäärää tai yhteysaikaa vastaava saldo sen mukaan, kuinka suureksi tilaaja on suorittamillaan etukäteisostoilla muodostanut saldon. Seuraavassa kuvataan tämän palvelun toteutusta älyverkossa. Mainittakoon kuitenkin vielä, että kun tässä yhteydessä puhutaan älyverkosta, ei sillä tarkoiteta pelkästään juuri tietyn 20 standardin mukaan toimivaa verkkoa, vaan keksinnön mukaista ajatusta voidaan soveltaa missä tahansa kehittyneitä palveluja tarjoavassa verkkoarkkitehtuurissa, jossa on keskitetty tietokanta, johon voidaan tehdä kyselyjä merkinantoverkon kautta.

Puhelun hintatieto eli tariffi sijaitsee tavallisesti puhelinkeskuksessa. 25 Älyverkkosovelluksissa on kuitenkin mahdollista, että tariffitiedot ovat SCP:llä, joka huolehtii tariffimuutoksista kesken puhelun. Kuviossa 3a...3c on havainnollistettu tällaisen palvelun toimintaa. SCP:ssä on tietokanta DB1, joka käsittää tilaajakohtaiset tilitiedot.

; Kuviossa 3a havainnollistetaan palvelun käynnistämistä. Tilaajan A

• · 30 aloittaessa puhelun SSP-keskus SW tunnistaa tilaajan tiliasiakkaaksi, jolloin se lähettää SCPille palvelupyynnön, joka sisältää tilaajan tunnistetiedot ja palvelun identifioivan tunnisteen. SCP hakee tunnistetietojen perusteella tilinumeron ja tarkistaa, onko tilaajan A tilillä jäljellä riittävästi rahaa, jotta puhelun käyttöön voidaan luovuttaa yhteysaikaa. Jos näin on, SCP ilmoittaa ko. palvelupyynnön 35 perusteella luovutetun yhteysajan pituuden SSP:lle, jolloin SSP jatkaa puhelun 8 102710 prosessointia sinänsä tunnetusti lähettäen aloitussanoman merkinantoverkon kautta B-tilaajan keskukselle. Tämä aloitussanoma voi olla joko IAM-sanoma (Initial Address Message), jos YKM-järjestelmässä käytetään käyttäjäosana ISDN-käyttäjäosaa ISUP (ISDN User Part), tai IAI-sanoma (Initial Address 5 message with additional Information), jos käyttäjäosana käytetään puhelinkäyt-täjäosaa TUP (Telephone User Part). Aloitussanoman seurauksena kutsutun tilaajan päätekeskuksessa aloitetaan puheluyrityksen prosessointi sinänsä tunnetusti lähtöpuolen puhelumallia noudattaen.

Kuviossa 3b havainnollistetaan palvelun toimintaa puhelun aikana.

10 SSP-keskuksen puhelunohjaus valvoo SCP:n luovuttaman yhteysajan kulumista, ja jos yhteysaika kuluu loppuun ja puhelu on edelleen käynnissä, SSP-keskus lähettää SCP.IIe viestin, jolla se ilmoittaa käytetyn ajan olevan lopussa ja pyytää lisäaikaa. Viestin seurauksena SCP tarkistaa, onko tilaajan A tilillä vielä riittävästi rahaa, jotta puhelun voidaan sallia jatkuvan. Jos näin on, SCP 15 ilmoittaa uuden käytettävissä olevan yhteysajan SSP:lle, joka alkaa jälleen tarkkailla kyseisen ajan loppuun kulumista. Tällä tavalla SCP jakaa yhteysai-kaa peräkkäisinä jaksoina.

Kuviossa 3c havainnollistetaan tilannetta, jossa saavutetaan tilin limiitti. Kun SSP ilmoittaa SCP.IIe, että yhteydelle luovuttu yhteysaika on lop-20 pumassa tai loppunut, SCP saattaakin huomata, että tilaajalla ei enää ole riittävästi rahaa tilillä tai tilin saldo on miinuksella. Tällöin SCP lähettää SSP:lle Release Call -viestin, joka on standardien mukainen viesti, jonka avulla voidaan purkaa yhteys sen missä tahansa vaiheessa. Viesti sisältää koodin, joka ilmoittaa purkumenetelmän.

25 Keksinnön mukaista menetelmää kuvataan seuraavassa seuraamalla tilipalvelutilaajan A suorittaman puheluyrityksen etenemistä kuvioiden 4 ja 5 avulla. Kuviossa 4 on esitetty kutsuvan osapuolen puhelun tilamalli 0_BCSM (Originating Basic Call State Model) ja kuviossa 5 verkkoelementtien välistä sanomanvaihtoa siltä osin kuin se liittyy keksintöön.

30 Tilamallin osat ovat puhelukohdat PIC (Points In Call), havaintopisteet DP (Detection Points), siirtymät (transitions) ja tapahtumat (events). PIC:t identifioivat ne CCF.n (Call Control Function) toiminnot, jotka vaaditaan yhden tai useamman puhelun/yhteystilan loppuunsaattamiseen. DP:t ilmaisevat ne paikat soitto- ja yhteysprosessissa, joissa voi tapahtua ohjauksen siirto äly-35 verkkoon. (Havaintopisteiden vieressä on niihin viittaava nimi; ETSIn (Europe- 9 102710 an Telecommunications Standard Institute) standardeissa nimet kuuluvat itse havaintopisteille, ITU-T:n standardeissa nimet liittyvät niihin viesteihin, jotka SSF (Service Switching Function) lähettää SCF:lle kyseisestä havaintopis-teestä.) Siirtymät ilmaisevat puhelu/yhteysprosessin normaalin virran PIC:stä 5 toiseen. Tapahtumat (events) aiheuttavat siirtymiä sisään PIC:iin ja ulos PIC:stä.

PIC 1:n (0_Null & Authorize_Origination_Attempt) sisääntulotapah-tuma SSP-keskuksessa on edellisen yhteyden purkaminen (DP 9 tai DP 10). Toiminta on liittymän asetus idle-tilaan ja kutsuvan osapuolen oikeuksien tar-10 kistus (tarkastetaan kutsuvan osapuolen oikeus suorittaa puhelu, jolla on annetut ominaisuudet). Kun (tilaajan A) oikeudet on todettu, PIC 2:ssa kerätään aloitustietoa kutsuvalta osapuolelta. Näitä tietoja ovat esim. palvelukoodit ja kutsutut numerot.

Verkkotasolla (kuvio 5) edellä esitetty näkyy siten, että tilaajan pääte-15 keskus TE vastaanottaa ensin tiedon kutsuvan tilaajan halusta suorittaa puhelu. Tämä tieto voi tulla keskukselle esim. standardin Q.931 mukaisena Setup-sanomana. Kuviossa 5 oletetaan, että päätekeskus ei ole SSP-keskus, joten se tunnistaa tilaajan (eli kutsuvan numeron) tiliasiakkaaksi ja lähettää tiedon asiasta SSP-keskukselle. Tämä voidaan tehdä esim. siten, että pääte-20 keskus lisää kutsuttuun numeroon (B-numeroon) tietyn pituisen etuliitteen XXX, josta SSP-keskus tunnistaa kysymyksessä olevan tiliasiakas.

Tiliasiakaspuheluiden tunnistaminen SSP-keskuksessa voidaan . toteuttaa myös muilla tavoilla, esim. varaamalla tähän tarkoitukseen kiinteästi johtoja tai piirejä (circuits), joille puhelut väylöitetään aina silloin, kun on kysy-25 myksessä tiliasiakas. Tällöin SSP-keskus tunnistaa kaikki näiden johtojen tai piirien kautta tulevat puhelut tiliasiakkaiden puheluiksi.

Tämän jälkeen SSP-keskuksen puhelun ohjauksessa siirrytään PIC 3:een, jossa analysoidaan saatu informaatio reititysosoitteen ja puhelutyypin määrittämiseksi. Mikäli tässä vaiheessa havaitaan, että kysymyksessä on 30 tilaaja, jolla on olemassa tili SCP:n tilitietokannassa, DP3:ssa liipaistaan ohjauksen siirto älyverkkoon ja “jäädytetään" puheluyrityksen prosessointi. SSP-keskus lähettää tällöin SCP:lle lnitial_DP-viestin (standardeissa määritelty SSF:n ja SCP:n välinen viesti, jonka SSF generoi havaitessaan puhelumallin missä tahansa DP:ssä palvelupyynnön), jonka informaatioelementeiksi se 35 sisällyttää ainakin kutsuvan ja kutsutun numeron sekä palvelutunnisteen, jota 10 102710 on kuviossa 5 merkitty viitemerkillä SK.

Saatuaan palvelupyynnön SCP tunnistaa palvelutunnisteesta, että kysymyksessä on tiliasiakaspalvelu. Tällöin SCP tarkistaa ensin, löytyykö kutsuvaa numeroa tietokannasta eli onko kysymyksessä tiliasiakas, ja paljonko 5 tilillä on rahaa. Mikäli tilillä ei ole (tarpeeksi) rahaa, voidaan menetellä useilla eri tavoilla. Puhelu voidaan esim. katkaista heti tai antaa SSP:lle ohjeet reitittää puhelu esim. operaattorin palvelunumeroon, josta soittajalle annetaan riittämätöntä tilisaldoa koskeva tiedotus ennen yhteyden purkamista.

Normaalitapauksessa tilillä on kuitenkin rahaa, jolloin SCP suorittaa 10 yhteydelle tariffianalyysin kutsuvan ja kutsutun numeron perusteella. Tämä voi tapahtua esim. siten, että ensin määritetään kutsuvan ja kutsutun numeron (tai niiden osien) perusteella kyseisen yhteyden tariffiluokka. Tariffiluokan perusteella saadaan tietokannan tariffitaulukosta selville, paljonko puhelu tulee maksamaan aikayksikköä kohti. Tämän tiedon ja tilillä olevan rahamäärän 15 perusteella SCP päättää sen yhteysajan pituuden, joka yhteydelle voidaan luovuttaa yhtä yhteysaikapyyntöä kohti. Luovutettava yhteysaika voi myös olla etukäteen määrätty vakio, josta poiketaan vain, jos tilin saldo ei ole riittävä kattamaan kyseistä aikaa, jolloin yhteydelle voidaan luovuttaa esim. koko saldoa vastaava yhteysaika. Vakion arvo voi olla esim. tariffiluokkakohtainen.

20 Tämän jälkeen SCP lähettää SSP:lle standardin mukaisen Apply

Charging -viestin (AC, kuvio 5), johon se sisällyttää informaatioelementin, joka kertoo SSP:lle käytettävissä olevan yhteysajan esim. sekunteina. Tätä informaatioelementtiä on kuviossa 5 merkitty viitemerkillä ST. Tieto voi olla sanomassa myös sykäyksinä tai rahayksikköinä. Lisäksi SCP sisällyttää viestiin 25 informaatioelementin RR (Report Request), jolla pyydetään vastineraporttia Apply Charging -viestiin käytettävissä olevan yhteysajan lopussa. Käytännössä kerralla annetun yhteysajan pituus voi olla muutaman minuutin luokkaa, eikä annetun yhteysajan pituuden tarvitse olla riippuvainen siitä, kuinka paljon tilillä on rahaa (paitsi ehkä siinä tapauksessa, että rahaa on niin vähän, että kaikki 30 yhteysaika on annettava kerralla tai sitä ei voida antaa lainkaan).

Tämän ensimmäisen Apply Charging -viestin jälkeen SCP lähettää lisäksi joko standardien mukaisen CONTINUE-viestin tai standardien mukaisen CONNECT-viestin riippuen siitä, miten puheluyrityksen halutaan jatkuvan. CONNECT-viestillä SCP pyytää SSP:tä väylöittämään puhelun haluamaansa 35 kohteeseen tai siirtämään (forward) puhelun uuteen kohteeseen. Tällöin pu- 11 102710 heluyrityksen prosessoinnissa palataan PIC 3:een, jossa suoritetaan uusi numeroanalyysi SCP:ltä vastaanotetulle (uudelle) numerolle, minkä jälkeen prosessoinnissa siirrytään PIC 4:ään. CONTINUE-viestillä SCP kehottaa SSP:tä jatkamaan keskeytynyttä puheluyrityksen prosessointia olemassa 5 olevan puheludatan perusteella, jolloin puheluyrityksen prosessoinnissa siirrytään suoraan PIC 4:ään. CONNECT- tai CONTINUE-viesti lähetetään siis vain kerran yhteyttä kohti.

Tästä eteenpäin puhelun ohjaus etenee tunnetulla tavalla, jolloin PIC 4:ssä suoritetaan mm. puhelun väylöitys. Lähtöpuolen puhelumallille lähete-10 tään käynnistystieto ja puhelunohjaus siirtyy lähtöpuolelle. PIC 5:n sisääntu-lotapahtuman muodostaa lähtöpuolen puhelumallilta tuleva ilmoitus siitä, että kutsuttu osapuoli on vastannut puheluun. Toiminta PIC 5:ssä on yhteydenmuodostus kutsuvan sekä kutsutun osapuolen välillä sekä laskutustietojen keräys. Poistumistapahtumia ovat kutsuvalta osapuolelta saatava pal-15 velupyyntö (DP 8), tieto siitä, että joko kutsuva tai kutsuttu osapuoli on katkaissut puhelun (DP 9) tai virhetilanteen syntyminen (siirtyminen PIC 6:een, jossa suoritetaan virhe- ja poikkeustilanteiden käsittelyä).

Puhelun ollessa käynnissä on tulopuolen puhelun ohjaus siis PIC 5:ssä. Tällöin SSP-keskuksen puhelunohjaus valvoo SCP:n luovuttaman 20 yhteysajan kulumista. Jos SCP:n luovuttama yhteysaika on kulumassa loppuun ja puhelu on edelleen käynnissä, SSP lähettää SCP:Ile standardin mukaisen Apply_Charging_Report-viestin, joka on vaste SCP:n lähettämään Apply Charging -viestiin. Viestiin SSP sisällyttää tiedon (TL) jäljellä olevasta yhteysajasta. Lisäksi viesti sisältää mm. parametrin EoCI (End of Call Indica-25 tor), jonka arvo kertoo, onko kysymyksessä yhteyden viimeinen Ap-ply_Charging_Report-viesti vai ei.

Jos tilillä on edelleen rahaa, SCP lähettää SSPJIe uuden Ap-ply_Charging-viestin, joka sisältää käytettävissä olevan yhteysajan esim. sekunteina sekä pyynnön lähettää raportti takaisin. Tällä tavoin SSP saa 30 yhteysaikaa ko. yhteyden käyttöön peräkkäisinä jaksoina.

SCP:n kuormitustilanteesta riippuen voi mennä jonkin aikaa ennen kuin SSP saa vastauksen lähettämäänsä lisäyhteysaikapyyntöön. Tämä aika voidaan huomioida esim. SSPissä ottamalla huomioon, että vastauksen saamiseen kulunut prosessointiaika (PT) on jo käytetty siitä ajasta, jonka SCP 35 antoi yhteyden käyttöön. Toinen vaihtoehto on, että SCP vähentää kerralla 12 102710 luovutettavasta yhteysajasta sen ajan, joka kului pyynnöstä vastauksen antamiseen ja jonka yhteys on jo siinä vaiheessa käyttänyt.

Edellä kuvattuun jaksoittaiseen yhteysajan jakamiseen yhdistetään vielä tilillä olevan rahamäärän ylläpito. Tässä on kaksi perusvaihtoehtoa riip-5 puen siitä, missä vaiheessa tutkitaan mahdolliset tariffimuutokset ja suoritetaan vähennys tililtä.

Ensimmäisessä perusvaihtoehdossa SCP tutkii ennen kunkin Apply Charging -viestin lähetystä, tuleeko seuraavan jakson aikana tapahtumaan tariffimuutos. Mikäli näin on, otetaan tariffimuutos huomioon ja muutetaan joko 10 kerralla vähennettävää rahamäärää tariffimuutoksen mukaisesti, jolloin kerralla annettava yhteysaika pysyy samana, tai muutetaan kerralla annettavan yhteysajan pituutta tariffimuutoksen osoittamaan suuntaan esim. siten, että tililtä jaksoa kohti vähennettävä rahamäärä pysyy vakiona. Mikäli puhelun hinta nousee, ei tilillä oleva raha välttämättä salli luovutetun yhteysajan pitämistä 15 ennallaan, vaan luovutettavaa yhteysaikaa on lyhennettävä. Näin ollen tilin saldo ei voi mennä miinukselle.

Vaikka ensimmäisessä vaihtoehdossa tutkitaankin mahdollinen tariffimuutos etukäteen kunkin jakson alussa, on parempi vähentää raha tililtä vasta jakson lopussa, jolloin voidaan heti vähentää oikea rahamäärä, eikä 20 tilaajalle tule taloudellista tappiota siinä tapauksessa, että yhteys katkeaisi jakson aikana vian tms. seurauksena.

Toisessa vaihtoehdossa suoritetaan sekä tariffimuutoksen tutkiminen että kulunutta yhteysjaksoa vastaavan rahamäärän vähennys tililtä jakson lopussa. Kuviossa 5 on havainnollistettu tätä vaihtoehtoa, jossa tariffitarkistus 25 ja saldon päivitys tehdään SSPiltä vastaanotetun lisäaikapyynnön (ACR) jälkeen. Tariffitarkistusta ei siis tehdä alkuperäisen tariffianalyysin yhteydessä, kuten ensimmäisessä vaihtoehdossa.

Koska tariffimuutos huomioidaan tässä tapauksessa vasta jakson lopussa, on mahdollista, että tilin saldo menee nollaan tai negatiiviseksi. Täl-30 löin puhelu voidaan katkaista tai esim. tiettyjen asiakkaiden puhelun voidaan antaa jatkua, vaikka tilin saldo meneekin negatiiviseksi. Uudet puhelut voidaan sen sijaan estää, jos tilin saldo on negatiivinen.

Koska tilaajat lopettavat yhteyden todennäköisesti keskellä jaksoa, joudutaan tilin saldo korjaamaan todellisen lopetushetken mukaiseksi. Kun -· 35 yhteys on katkaistu lähettää SSP vielä viimeisen Apply_Charging_Report- 13 102710 viestin, joka sisältää tiedon käyttämättä jääneestä yhteysajasta. Viestin EoCI-parametrilla on tässä tapauksessa arvo tosi, koska on kysymyksessä yhteyden viimeinen Apply_Charging_Report-viesti. Tämän perusteella SCP päivittää tilin saldon oikeaksi.

5 Kuvioissa 6a ja 6b on havainnollistettu keksinnön mukaista yhteys- ajan luovutusta kuvaamalla aika-akselilla kolme peräkkäistä yhteysjaksoa. Puhelu käynnistyy hetkellä TO, jolloin kutsuvan tilaajan tilillä on tässä esimerkkitapauksessa 30 rahayksikköä. Oletetaan lisäksi, että kyseisellä hetkellä voimassa oleva tariffi on 1 rahayksikkö minuuttia kohti ja että hetkellä TC 10 (TC=T0+26 min.) tapahtuu tariffin nousu arvoon 2 rahayksikköä per minuutti.

Puhelun alussa tehtävän tariffianalyysin perusteella SCP päättää luovuttaa kerrallaan 10 minuuttia yhteysaikaa. Koska seuraavan jakson vaihtumisen kohdalla (hetki T1) on edelleen rahaa jäljellä, annetaan yhteysaikaa jälleen 10 minuuttia. Kun SSP seuraavan kerran pyytää lisäaikaa (hetki T2), riippuu 15 luovutetun yhteysjakson pituus siitä, tehdäänkö tariffimuutostarkistus yhteys-jakson alussa vai lopussa. Tarkistushetkien kohdalle on kuviossa piirretty nuolet, jotka osoittavat tarkistettavan yhteysjakson suuntaan.

Mikäli tarkistus tehdään kunkin jakson alussa (kuvio 6a), havaitsee SCP hetkellä T2, että hetkellä TC (TC=T2 + 6 minuuttia) on tapahtumassa 20 tariffimuutos arvoon 2 rahayksikköä minuuttia kohti. Tämän seurauksena SCP luovuttaakin yhteyden käyttöön vain 8 minuuttia, koska sen jälkeen tilin saldo tulee olemaan nollilla. Mikäli tarkistus tehdään vasta jakson lopussa (kuvio 6b), SCP huomaa hetkellä T3, että tilin saldo on 4 rahayksikköä miinuksella, koska tariffi oli noussut hetkellä TC.

25 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. On esim. mahdollista ylläpitää tilitietoja SCP:n sijasta älyverkon muussakin keskitetyssä pisteessä, esim. palvelun liitännäisoh-30 jaimella AD.

Claims (10)

14 102710

1. Menetelmä tiliasiakkaan puhelun ohjaamiseksi, jonka menetelmän mukaisesti 5. tietoliikenneverkon keskitetyssä pisteessä ylläpidetään tilaajakohtai- sia tilejä, joille tilaajat voivat ostaa yhteysaikaa, - tilaajan päätelaitteen ollessa verkon kautta yhteydessä toiseen päätelaitteeseen vähennetään tilin sisältämää rahamäärää yhteyden kestoajan mukaisesti, 10 tunnettu siitä, että (a) havaittaessa verkon keskuksessa tilin omaavan asiakkaan yhtey-denmuodostusyritys lähetetään verkon keskitettyyn pisteeseen (SCP) pyyntö (lnitial_DP), jolla pyydetään yhteyden käyttöön yhteysaikaa, (b) vasteena pyynnölle verkon keskitetyssä pisteessä tarkistetaan 15 kyseisen asiakkaan tilin saldo ja määritetään yhteydelle keskuksen lähettämää pyyntöä kohti luovutettavan yhteysajan pituus, (c) tilin saldon salliessa lähetetään vasteena verkon keskuksen lähettämälle pyynnölle viesti (AC), joka sisältää tiedon (ST) pyyntöä kohti luovutetun yhteysajan pituudesta, 20 (d) yhteyden aikana verkon keskuksessa valvotaan pyyntöä kohti luovutetun yhteysajan kulumista ja luovutetun yhteysajan pienentyessä alle ennalta määrätyn rajan lähetetään keskitetylle pisteelle lisäaikapyyntö (ACR), jolla pyydetään yhteydelle lisää yhteysaikaa, (e) tariffimuutokset tarkastetaan ainakin yksittäisen lisäaikapyynnön 25 (ACR) yhteydessä ja tarkastuksen perusteella määritetään uudelleen keskuksen lähettämää pyyntöä kohti luovutettavan yhteysajan pituus, jolloin tilin saldon salliessa lähetetään jälleen mainittu viesti, ja (f) yhteyden päättyessä suoritetaan rahamäärän korjaus todellisen päättymishetken mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tariffimuutokset tarkastetaan etukäteen tutkimalla keskuksen lähettämän pyynnön yhteydessä, tuleeko tietyn pituisena, pyyntöä seuraavana ajanjaksona tapahtumaan tariffimuutoksia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 35 että tariffimuutoksen vaikutus huomioidaan muuttamalla tililtä vähennettävää 102710 15 rahamäärää, jolloin pyyntöä kohti luovutettavan yhteysajan pituus pidetään vakiona ainakin niin kauan kuin tilillä oleva rahamäärä kattaa mainitun vakion pituisen yhteysajan.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että tariffimuutoksen vaikutus huomioidaan muuttamalla pyynnön seurauksena luovutettavan yhteysajan pituutta.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tariffimuutokset tarkastetaan jälkikäteen tutkimalla keskuksen lähettämän pyynnön yhteydessä kyseisen pyynnön ja edellisen pyynnön välillä tapahtu- 10 neet tariffimuutokset, jolloin tariffimuutokset huomioidaan tilin sen hetkisessä saldossa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteys puretaan, mikäli tarkastuksen yhteydessä huomataan, että tilin saldo on tariffimuutoksen seurauksena muuttunut negatiiviseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskuksen lähettämän pyynnön yhteydessä vähennetään tililtä kyseisen pyynnön ja edellisen pyynnön välistä yhteysaikaa vastaava rahamäärä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäaikapyyntö lähetetään, kun luovutettu yhteysaika on kulunut kokonaan.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että luovutettavan yhteysajan määritys suoritetaan antamalla yhteysajalle ennalta määrätty vakioarvo aina, kun tilin saldo on riittävä kattamaan mainitun . vakioarvon pituisen yhteysajan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, jossa yhteydet 25 luokitellaan eri tariffiluokkiin, tunnettu siitä, että ainakin samaan luokkaan kuuluvilla yhteyksillä käytetään samaa vakioarvoa. 16 102710