FI115103B - Lisämaksuton jonotus - Google Patents

Lisämaksuton jonotus Download PDF

Info

Publication number
FI115103B
FI115103B FI20031556A FI20031556A FI115103B FI 115103 B FI115103 B FI 115103B FI 20031556 A FI20031556 A FI 20031556A FI 20031556 A FI20031556 A FI 20031556A FI 115103 B FI115103 B FI 115103B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
service
charge
telephone
call
message
Prior art date
Application number
FI20031556A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20031556A0 (fi
Inventor
Henry Fils
Original Assignee
Elisa Oyj
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Elisa Oyj filed Critical Elisa Oyj
Priority to FI20031556A priority Critical patent/FI115103B/fi
Publication of FI20031556A0 publication Critical patent/FI20031556A0/fi
Priority to EP04396040A priority patent/EP1526743A3/en
Application granted granted Critical
Publication of FI115103B publication Critical patent/FI115103B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04Q—SELECTING
    • H04Q3/00—Selecting arrangements
    • H04Q3/0016—Arrangements providing connection between exchanges
    • H04Q3/0029—Provisions for intelligent networking
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M15/00—Arrangements for metering, time-control or time indication ; Metering, charging or billing arrangements for voice wireline or wireless communications, e.g. VoIP
    • H04M15/67—Transmitting arrangements for sending billing related information
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M15/00—Arrangements for metering, time-control or time indication ; Metering, charging or billing arrangements for voice wireline or wireless communications, e.g. VoIP
    • H04M15/80—Rating or billing plans; Tariff determination aspects
    • H04M15/8044—Least cost routing
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M3/00—Automatic or semi-automatic exchanges
    • H04M3/42—Systems providing special services or facilities to subscribers
    • H04M3/50—Centralised arrangements for answering calls; Centralised arrangements for recording messages for absent or busy subscribers ; Centralised arrangements for recording messages
    • H04M3/51—Centralised call answering arrangements requiring operator intervention, e.g. call or contact centers for telemarketing
    • H04M3/523—Centralised call answering arrangements requiring operator intervention, e.g. call or contact centers for telemarketing with call distribution or queueing
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M2207/00—Type of exchange or network, i.e. telephonic medium, in which the telephonic communication takes place
    • H04M2207/12—Type of exchange or network, i.e. telephonic medium, in which the telephonic communication takes place intelligent networks
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M2215/00—Metering arrangements; Time controlling arrangements; Time indicating arrangements
    • H04M2215/42—Least cost routing, i.e. provision for selecting the lowest cost tariff
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M2215/00—Metering arrangements; Time controlling arrangements; Time indicating arrangements
    • H04M2215/48—Sending information over a non-traffic network channel or another connection than the one actually used, e.g. signalling, D-channel, data and voice
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M2215/00—Metering arrangements; Time controlling arrangements; Time indicating arrangements
    • H04M2215/74—Rating aspects, e.g. rating parameters or tariff determination apects
    • H04M2215/745—Least cost routing, e.g. Automatic or manual, call by call or by preselection
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04Q—SELECTING
    • H04Q2213/00—Indexing scheme relating to selecting arrangements in general and for multiplex systems
    • H04Q2213/13103—Memory
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04Q—SELECTING
    • H04Q2213/00—Indexing scheme relating to selecting arrangements in general and for multiplex systems
    • H04Q2213/1313—Metering, billing

Description

115103
Lisämaksuton jonotus
Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä palvelumaksuttoman jonotuksen toteuttamiseksi puhelinpalvelussa.
5 Tämänkaltaisia menetelmiä käytetään puhelinpalveluissa, joissa palveluun liittyy palvelumaksu ja joissa on mahdollista, että saapuva puhelu joutuu jonoon ennen varsinaisen palvelun aloittamista.
i
Erilaisissa telepalveluissa tarvitaan jonojäijestelmiä, joissa - palvelun kalleuden vuoksi - jonotusajan palvelun tulee olla enimmillään paikallisverkkomaksun (pvm) hintainen ja 10 kallis palvelutaksa saa asettua voimaan vasta itse palvelun alettua. Tällaisia tarpeita on tyypillisesti erilaisilla IT-alan, kaupan alan, pankkien yms. asiantuntijapalveluilla ja neuvontapalveluilla (help-desk). Tarve on erityisen huutava ns. Premium-rate palvelunumeroiden (0600-, 0700-) takana toimivissa palveluissa.
Kyseisiin palveluihin tulee myös paljon samanaikaisesti jonottavaa liikennettä, vaikka 15 itse palvelu tapahtuisi nopeasti. Tyypillinen esimerkki lienee Intemet-help-desk, joka voi saada hetkessä tuhansia puheluita jonkin verkkoelementin kaaduttua tai jouduttua hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisessa tilanteessa tietotekniikkaa vain pintapuolisesti hallitsevat loppukäyttäjät soittavat help-deskiin ja joutuvat jonoon tai eivät pääse edes ’ siihen (tuhansia soittajia). Asiantuntijan vastattua ei itse palveluun mene kuin hetki.
20 Asiakkaan kysymykseen vastataan lyhyesti kertomalla ongelman olevan verkossa, ei asiakkaan laitteessa. Tällaisessa tilanteessa asiakas tuntee helposti itsensä väärin kohdel-·. luksi, koska jonotus voi tulla maksamaan esimerkiksi 10 € ja itse palvelu vain 0,5 €.
Suomessa (ja muissakin Euroopan maissa) käytettävien puhelinverkon merkinanto- • · ; järjestelmien vuoksi normaalilla keskustekniikalla ei pystytä tekemään jonojäijestelmiä 25 joissa jonotusaika olisi ’’äärettömän” pitkään pvm-hintainen ja vasta todellisen palvelun I alettua hinta muuttuisi kalliiksi. Tämä epäsuotuisa tilanne johtuu siitä, että merkinanto- • • standardit yms. eivät salli kutsun kohteen (B-tilaajan eli sen liittymän, johon puhelu on • ohjautunut) lähettää julkiseen puhelinverkkoon (PSTN) laskutusta ohjaavia merkinanto- ’: sanomia. Näin on päätetty turvallisuussyistä, sillä verkosta vastaava verkko-operaattori ί 2 115103 ei voisi vastata enää laskutuksensa luotettavuudesta, jos puhelun hinnan päättäisi yksinomaan kutsun kohde.
Edellä kuvatusta johtuen ainoaksi PSTN-verkon tuntemaksi standardin mukaiseksi tavaksi jonotuksen pitämiseksi halpana jää mahdollisuus viivästää ’’vastaus” merkin 5 lähettämistä asiakkaan päätelaitteesta kunnes todellinen palvelu alkaa. Tämä on mahdollista vain tietyn aikaa, tyypillisesti 2-3 minuuttia. Ulkomailta tulevissa puheluissa mahdollinen viivästysaika saattaa aika olla vain 1 minuutti. Tämän ajan jälkeen soittajan (A-tilaaja) keskus tai joku yhteyttä välittävistä keskuksista katkaisee yhteyden ellei vastausmerkkiä anneta. Vastausmerkin kytkeytyessä kytkeytyy myös 10 kallis veloitus päälle, vaikka palvelua ei ole vielä aloitettu.
Jonotusjärjestelmät sijaitsevat useimmiten palvelua taijoavan yrityksen tiloissa, eivät PSTN-verkossa. Jonojäqestelmä taas on ainoa paikka, joka tietää koska palvelu todellisuudessa alkaa. Jonojäij estelmällä taas ei ole standardiratkaisussa muuta mahdollisuutta kertoa palvelun alkamisesta kuin edellä mainittu vastausmerkki.
15 Tunnetun tekniikan mukaisesti jonotusongelma voidaan ratkaista älyverkkopalvelun avulla, jossa jonottavat puhelut ohjataan erilliseen puhelinverkon jonotuspalvelimeen.
Tällaisia ratkaisuja on kuvattu julkaisuissa EP 0 641 112 A2 ja FI 106339 B. On kuitenkin tilanteita, joissa erillistä jonotuspalvelinta ei haluta käyttää, joten on olemassa M.’ tarve lisämaksuttoman jonotuksen ongelman ratkaisemiseksi myös ilman puhelin- • * » *. 20 verkkoon sijoitettavan jonotuspalvelimen käyttöä. Seuraavassa kuvataan tällaisia • » > · · ‘ ·’ : tunnettuja ratkaisuja.
Tunnetussa tekniikassa PSTN-verkkoon on toteutettu erilaisia ratkaisuja, joilla kaikilla ; pyritään saamaan aikaan rajattu veloituksen ohjausmahdollisuus kutsun kohteelle (B- tilaaja). Nämä kaikki perustuvat siihen, että yhteyden asetuksen jälkeen PSTN-verkon : 25 jokin laskentaa lähettämään kykenevä elementti jää "kuuntelemaan” kytkemänsä : yhteyden B-tilaajalta tulevaa puhesuuntaa ja ”kuullessaan” yhteydeltä tietyn . äänitaajuusmerkin (DTMF), tai merkkien yhdistelmän, käynnistää veloituksen A- *; tilaajalle päin. DTMF-merkin (-merkkiyhdelmän) lähettää B-tilaaja (todellinen asiakkaalle palvelun antava henkilö) sen jälkeen, kun asiakkaan puhelu on läpäissyt 30 jonon. Vastausmerkki annetaan heti jonon käynnistyessä, mutta veloitus kallistuu vasta DTMF-merkin havainnan jälkeen.
115103 3
Nykyisin käytettävän menetelmän periaatetta selvennetään vielä seuraavalla esimerkinomaisella menetelmäkuvauksella: 1) A-tilaaja soittaa help-desk palvelunumeroon 0600-1234, ja puhelu ohjautuu älyverkon kytkentäpisteenä toimivaan puhelinkeskukseen (SSP).
5 2) SSP käynnistää älyverkon ohjaimessa palveluohjelman, jonka tuloksena löydetään palvelun taijoajan todellinen numero (xx-yyy) ja reititysprefiksi, jonka avulla puhelu kierrätetään taksan vaihtoon osallistuvan laitteiston (IVR, Interactive Voice Response, ääniautomatiikkalaite) kautta palvelun taqoajalle. IVR:n sijasta voidaan joissain tapauksissa käyttää SSP-keskuksen ”Mid Call 10 Trigger” -ominaisuutta. Senkin hoitaa kuitenkin erillinen (keskukseen integroitu) laitteisto, joten itse kuvattu periaate ei muutu tässäkään tapauksessa.
3) SCP:n ohjauksen mukaisesti SSP kytkee puhelun IVR:n kautta palvelun taijoajan liittymään. Tyypillisesti tämä on vaihde (PBX). IVR aloittaa DTMF-merkkien seurannan.
15 4) Jonojäqestelmään kytkeytymisen tai (jos jonoa ei sillä hetkellä ole) vastauspaikkaan kytkeytymisen hetkellä PBX lähettää vastausmerkin.
5) Saatu vastausmerkki käynnistää pvm-hintaisen taksan ja nollaa aikavalvonnat, •,:, · puhelu pysyy nyt päällä niin kauan kuin A-tilaaja vain jaksaa odotella.
» · • * * • · I » : , 6) Kim vastauspaikasta vastataan, vastauspaikasta lähetetään DTMF-merkki tai » • > . 20 -merkkisaija.
·' 7) Havaittuaan DTMF-merkin (-merkkisarjan) IVR kytkee veloituksen lähetyksen päälle. Nyt voimassa on kallis taksa.
•' '; Edellä kuvatussa menetelmässä on seuraavat ongelmat: * * »
• I
’·;· 1) Menetelmä on epävarma, sillä taksan vaihdon saattaa aiheuttaa A-tilaajan •.,. ‘ 25 jonotuksen aikana näppäilemä DTMF-merkki. Vastauksen lähetyksen jälkeen (jonotusaikana) myös A*>B suunnassa kulkevat äänet peilautuvat B->A suuntaan. Tätä ongelmaa on yritetty kiertää käyttämällä yksittäisten merkkien • sijasta DTMF-merkkisarjaa.
115103 4 2) A-tilaaja pystyy ohjaamaan saamaansa taksaa, jos palvelu on toteutettu siten, että taksaa voidaan muuttaa useita kertoja (esim. halpa^kallis->halpa) ja A-tilaaja saa tietoonsa merkkiyhdelmän jolla ohjaus tehdään.
3) Verkkoon tarvitaan investointi laitteistoon (IVR), joka on yksinomaan taksaa 5 vaihtavien j onotuspuheluj en käytössä.
4) Yhtä aikaa jonottamaan pystyvien kutsujen määrää rajaa PSTN-verkon kannalta sekä IVR-kapasiteetti että asiakkaan päätelaitteen (PBX tms.) johtojen määrä. Jos IVR-laitetta käytetään ’’varanto-käytössä” (pool), ilman että sitä dedikoidaan asiakaskohtaisesti (B-numerokohtaisesti), yhdelle isolle käyttäjälle syntyvä 10 j onoruuhka syö kaikkien käyttäj ien j onotuskapasiteetin, j olioin j onotus ei toimi.
Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudentyyppinen menetelmä palvelumaksut-toman jonotuksen toteuttamiseksi. Erityisesti keksinnön tarkoituksena olisi mahdollistaa puhelinälyverkon peruskomponenttien avulla puhelinverkon aikavalvonnasta riippumaton jonotus, jolloin jonotuspalvelun toteuttaminen vaatisi vähemmän laitteisto-15 investointeja ja tulisi näin edulliseksi.
Keksintö perustuu siihen, että puhelut ohjataan suoraan asiakkaan laitteistoon, joka ilmoittaa palvelun alkamisesta suoraan puhelinälyverkolle, joka kytkee puhelulle . palvelutaksan. Ilmoitus toimitetaan laskutettavan puhelinyhteyden ulkopuolella.
Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sovellusmuodolla, jossa jonotusta hoitava laite 20 (esimerkissämme PBX-laitteistossa oleva jonopalvelin) kertoo jonottavaan puhelu-yritykseen liittymättömällä uudella yhteystapahtumalla taksaa ohjaavalle laitteelle (SCP) sen, että varsinainen palvelu alkaa. Sekä jonotuksen aikainen että varsinainen palvelun aikainen taksa generoidaan SCP:n ohjaamasta keskuksesta (SSP). SCP muuttaa taksan saadessaan em. ohjauksen. Taksan vaihtoja voi olla useita. Kukin vaihto 25 edellyttää jonopalvelimelta saatavaa uutta yhteystapahtumaa.
Yhteystapahtumana voi toimia esimerkiksi tiettyyn numeroon tuleva kutsuyritys, • internetin tai muun tiedonsiirtoverkon kautta lähetettävä sovittu heräte, esimerkiksi tekstiviestikin sovittuun numeroon sovitulla sisällöllä voisi toimia tällaisena.
‘; Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, 30 mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
5 115103
Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Keksintö mahdollistaa puhelinverkon aikavalvonnasta riippumattoman jonotuksen toteuttamisen puhelinälyverkon peruskomponenttien avulla. Tällöin jonotuspalvelun toteuttaminen ei esimerkiksi välttämättä vaadi IVR-palvelinta tai vastaavaa puhelinverkkoon liittyvää palvelinta, ja näin 5 jonotuspalvelun toteuttaminen vaatii vähemmän laitteistoinvestointeja ja tulee edulliseksi.
Keksinnön sovellusmuotojen avulla voidaan myös merkittävästi parantaa jonotuksen kapasiteettia.
Verrattuna edellä esitettyyn tunnettuun menetelmään, jossa tarkkailtiin puhelin-10 yhteydellä välitettäviä DTMF-merkkejä, keksinnön sovellusmuodot tarjoavat mm. seuraavia etuja: - Menetelmä on varma, sillä taksan vaihdon voi aiheuttaa ainoastaan jonolaitteistolta lähtevä heräte.
j - A-tilaaja ei pysty ohjaamaan saamaansa taksaa, sillä taksan vaihdon voi aiheuttaa 15 ainoastaan jonolaitteistolta lähtevä heräte.
- Ei tarvita investointia puhelinverkon laitteistoon.
» t· - Yhtä aikaa jonottamaan pystyvien kutsujen määrää rajaa PSTN-verkon kannalta • vain asiakkaan päätelaitteen (PBX tms.) johtojen määrä. Verkon puolella syntyy : esto vasta, jos kaikki keskuksen tulo- tai lähtöjohdot olisivat varattuina - tällöin • 20 liikenne luonnollisesti estyy kaikkialle, ei pelkästään jonottavien kutsujen osalta.
« > · Käsitteillä palvelumaksu ja lisämaksu tarkoitetaan siis sitä maksua, jonka puhelinpalvelun tarjoaja perii tuottamastaan lisäarvopalvelusta eli siitä varsinaisesta puhelin-I· palvelusta, jonka soittaja pyrkii palvelunumerosta hankkimaan. Vastaavasti käsitteet palvelumaksuton tai lisämaksuton tarkoittavat tilannetta ja ajan hetkeä, jossa palvelu-: 25 maksua tai lisämaksua ei veloiteta. Näin ollen lisämaksuton tai palvelumaksuton jonotus voi käsittää sen, että puhelu on jonotuksen osalta täysin ilmainen, sekä sen, että * . jonotuksen osalta puhelusta veloitetaan paikallisverkkomaksu tai muu normaali yhteysmaksu.
6 115103
Keksintöä tarkastellaan seuraavassa esimerkkien avulla ja oheiseen piirustukseen viitaten.
Kuvio 1 esittää kaavallisesti yhtä keksinnön mukaista menetelmää yhden mahdollisen järjestelmäkokoonpanon yhteydessä.
5 Kuvion 1 järjestelmäkokoonpano käsittää tavanomaisen puhelinälyverkon sekä maksullista puhelinpalvelua tarjoavan yrityksen puhelinjärjestelmän. Lisäksi kuviossa on kuvattu maksulliseen puhelinpalveluun soittavan tilaajan (A-tilaaja) päätelaite A. Kuvion 1 puhelinälyverkko käsittää palvelun kytkentäpisteen S SP sekä palvelunohjaus-pisteen SCP, joka ohjaa SSP:n toimintaa. Lisäksi puhelinoperaattorin järjestelmään 10 liittyvät tilaajakeskukset, jotka toimivat jonkin puhelinverkkoon kuuluvan SSP:n alaisuudessa. Kuvion 1 järjestelmässä puhelinälyverkkoon sisältyy lisäksi elementti G, jota kutsutaan kalliin taksan generoijaksi. Elementti G toteutetaan tyypillisesti ohjelmallisesti. Puhelinpalvelua tarjoavan yrityksen puhelinjärjestelmä sen sijaan käsittää yritysvaihteen PBX, johon liittyy jonopalvelinominaisuus Jono, sekä halutun 15 määrän vastauspaikkoja xx-yyy.
Kun kuvion 1 järjestelmässä SCP ja PBX ohjelmoidaan vaihtamaan jonotus/palvelu-tietoa, kuvion 1 järjestelmäkokoonpanon avulla voidaan toteuttaa seuraavanlainen menetelmä: 1) A-tilaaja soittaa help-desk palvelunumeroon 0600-1234, jolloin puhelu ohjautuu 20 älyverkon kytkentäpisteenä toimivaan puhelinkeskukseen (SSP).
2) SSP käynnistää älyverkon ohjaimessa SCP palveluohjelman (OhjelmaA), jonka tuloksena löydetään palvelun tarjoajan todellinen numero (xx-yyy) ja kutsulle generoidaan yksilöllinen tunniste (esim. nelinumeroinen luku). Tunnistetta tarvitaan jonopuhelun tunnistukseen jonon purkautuessa (katso kohta 7).
25 Ohjelma A asettaa globaalin muuttujan ”QS_palvno_zzzz” asentoon ’’jonossa”.
Muuttujan nimi muodostuu seuraavista osista: * Qs_ = Yleinen nimi kaikille pvm-jonomuuttujille palvno_ = palvelunumeron numero (esimerkissä 06001234) zzzz = generoitu yksilöllinen tunniste.
I · 7 115102 Näin jokaiselle palvelulle voidaan asettaa 10 000 yhtä aikaa jonottavaa puhelua. Jos palveluun jostain syystä tarvittaisiin enemmän jonotusmahdollisuuksia, voidaan määrää kasvattaa helposti kasvattamalla yksilöllisen tunnisteen pituutta (5 numeroinen tunniste =100 000 jonottajaa, 6 numeroinen 1 000 000 jne).
5 3) SCP.n OhjelmaA ohjaa SSP:tä kytkemään puhelun palvelun taijoajan liittymään. Tyypillisesti tämä on vaihde (PBX). Samalla asetetaan SSPrn taksa-asetus (INAP-merkinannon SCI-operaatiolla) paikallisverkkomaksun hintaiseksi (=älä generoi taksaa, pvm generoidaan A-tilaajan keskuksessa).
Kytkentäkäskyssä (CON-operaatio) lähetetään edellä generoitu yksilöllinen i | 10 tunniste sopivassa IAM-merkinantosanoman kentässä. Näinä kenttinä voidaan i käyttää esim. A-tilaajan numeron tai kutsun siirtäjien numerot sisältäviä kenttiä (näissä tunniste lisätään varsinaisen numeron perään tai sen sijaan) tai B-numeron sisältävä kenttä (tässä tapauksessa tunniste lisätään varsinaisen numeron perään).
15 Ohjelma_A jää valvomaan (ohjelmasilmukassa) muuttujan ”QS_palvno_zzzz” sisältöä. Sopiva tarkastusväli on noin 1 sekunti. Toimenpiteet muuttujan arvon muuttuessa on kuvattu kohdassa 8.
. _ 4) Jonojäijestelmään kytkeytymisen tai (jos jonoa ei sillä hetkellä ole) • I ► . ' ’ t jonojäijestelmän kautta vastauspaikkaan kytkeytymisen hetkellä PBX lähettää . 20 tilaajakeskukselle vastausmerkin. Samalla jonojäqestelmä poimii muistiinsa • < » i · > * ,,,,: kohdassa 3 lähetetyn yksilöllisen tunnisteen.
* * : . ‘ 5) Saatu vastausmerkki käynnistää pvm-hintaisen taksan ja nollaa aikavalvonnat.
*... ’ Puhelu pysyy nyt päällä niin kauan kuin A-tilaaja vain jaksaa odotella.
6) Kun vastauspaikasta vastataan, jonopalvelin rakentaa uuden lähtevän kutsu- » » 25 yrityksen saadakseen asetettua ’’vaihdataksa” tiedon SCPille. Tällöin puhelu « · · •, rakennetaan ennalta sovittuun (liipaisu)numeroon, esim. numeroon 0600-9999.
,...: Jonojäijestelmä liittää valitun numeron perään kohdassa 3 saamansa yksilöllisen » · tunnisteen (valinta on siis kokonaisuudessaan 0600-9999-zzzz.) : 7) 0600-9999 liipaisunumerosta käynnistyvä ohjelma B tunnistaa A-tilaajan 30 numerosta, mitä palvelua ’’vaihda taksa” tieto koskee, muodostaa tästä i 8 115103 asetettavan muuttujan QSj>alvno zzzz ”palvno”-osuuden ja poimii B-numeron neljä viimeistä numeroa muodostaakseen niistä muuttujan QS_palvno_zzzz ”zzzz”-osuuden. Näin on muodostettu kohdan 2 muuttujanimi QS_06001234_zzzz ja ohjelma_B pystyy osoittamaan muuttujaa ja asettamaan 5 sen arvoon ”vaihda_taksa”.
8) Kim puhelun jonoon kytkenyt ohjelmaA havaitsee muuttujan i QS_06001234_zzzz arvon muuttuneen arvosta ’’jonossa” arvoon ’’vaihdataksa”, se lähettää SSP:lle veloituksenohjauskäskyn (SCI-operaatio), jossa on sisältönä se taksa mikä tälle palvelulle halutaan ensimmäisellä taksa-10 asetuksella. Jos palvelussa käytetään useita peräkkäin vaihdettavia taksoja (esim.
halpa-^kallis->halpa), ohjelma A jää yhä (ohjelmasilmukkaan) valvomaan | mahdollisia uusia asetuksia ja laittaa muistiin sopivaan parametriin tiedon ’’taksa l asetettu”. Tätä tietoa tarvitaan uuden "vaihda taksa” tiedon tullessa, jotta ei asetettaisi ensimmäistä taksaa uudelleen, vaan sitä seuraava taksa. Edellä 15 olevan vaihtoehtona taksaa voidaan myös ohjata suoraan lähettämällä kohdan 6 numerosaijan 0600-9999-zzzz arvon sijaista arvo 0600-9999-zzzznn. Tässä kaksi ylimääräistä numeroa nn kertovat suoraan sen taksa-asetuksen, jonka palvelun taijoaja haluaa asettaa tällä kertaa päälle, ja tämä arvo on se, jonka ohjelma_B asettaa ohjelmanA ’’vaihdataksa” -tiedoksi.
20 Jos palvelussa ei käytetä useita peräkkäin vaihdettavia taksoja, ohjelma_A
päättää (silmukka)toimintansa taksan asetuksen jälkeen. Puhelua veloitetaan asetetulla taksalla kunnes A- tai B-tilaaja sulkee yhteyden.
* » . 9) SSP aloittaa taksan lähetyksen A-tilaajalle.
·’ 25 Mikäli yhteydelle halutaan muuttaa taksaa uudelleen (esim. palvelun vaihtuessa ;·’ palvelun taqoajan puolella), jonopalvelin lähettää toisen lähtevän kutsuyrityksen saadakseen uuden taksan päälle, eli kohdat 6-9 toistetaan. Näin voidaan tehdä taksanvaihtoja loputtomasti saman yhteyden aikana.
115103 9
Edellä kuvatulla menetelmällä kullakin premiumrate palvelulla voi siis olla omat puheluhintansa ja haluttu määrä eri hintoja per palvelu. Hintoja voidaan myös vaihtaa saman puhelun aikana niin useasti kuin halutaan.
Kuvion 1 esimerkissä herätteen aiheuttavana tilanteena on kuvattu jonopalvelimen 5 suunnasta lähtevä puhelu. Heräte taksanvaihtoon voidaan kuitenkin antaa mitä tahansa käytettävissä olevaa informaatioyhteyttä pitkin. Muita yhteystapoja ovat esimerkiksi Internetin kautta tapahtuva viestivaihto, SMS-viesti ja WAP-asetukset.
Vaikka kuvion 1 menetelmässä kuvataan vain yksittäisen jonopuhelun taksanvaihtoa, voidaan ohjausmenetelmällä välittää päätelaitteesta (esim. jonojäqestelmä) myös 10 sellaista tietoa keskitetylle ohjaimelle, jolla ohjataan palvelun kokonaistoimintaa.
Esimerkkinä mainittakoon sovellus, jossa jonojäijestelmän odotusajan kasvaessa liian suureksi, alkuperäisen vastauspaikan jonojäqestelmä rakentaa kutsun numeroon 0600-9999-zzzznn, jossa nn=99. Palvelun ohjelmissa_A ja B tämän on sovittu tarkoittavan ’’jaa liikenne varavastauspaikkaan, jonoaika ylitetty”. Tällöin ohjelmaB välittää tiedon 15 ohjelmalle A. Tämän jälkeiset tulevat puhelut ohjautuvat varavastauspaikkaan (ja sen jonolaitteistoon). Kun jonoaika (jonottajien määrä) alkuperäisessä vastauspaikassa alittaa kynnysarvon, alkuperäisen vastauspaikan jonojäqestelmä rakentaa kutsun numeroon 0600-9999-zzzz_nn, jossa nn=98. Palvelun ohjelmissa A ja B tämän on : sovittu tarkoittavan ’’palauta liikenne alkuperäiseen vastauspaikkaan, jono on 20 ruuhkaton”. Tällöin ohjelma B välittää tiedon ohjelmalle A ja ohjelmaA palauttaa liikenteen alkuperäiseen vastauspaikkaan.
Vaikka menetelmässä kuvataan puhelinälyverkon keskitetyn ohjaimen (SCP) ja sen ohjaaman keskuksen (SSP) ohjausta asiakkaan hallussa olevan päätelaitteen (PBX tai muu) ohjaamana, varsinaiseen ohjattavaan yhteyteen liittymättömällä yhteydellä, on 25 menetelmä sovellettavissa myös tulevaisuuden NGN-verkkojen keskitettyjen : ohjainelementtien ohjaukseen. Tällaisia ovat mm. Softswitch-palvelimet, SIP- palvelimet, Proxy-palvelimet, Application Server-palvelimet.
* Edellä esitettyjen esimerkkien perusteella on selvää, että keksinnön puitteissa voidaan toteuttaa lukuisia yllä kuvatuista sovellusmuodoista poikkeavia ratkaisuja. Keksintöä ei • 30 siis ole tarkoitus rajoittaa koskemaan ainoastaan edellä esitettyjä esimerkkejä, vaan patenttisuojaa tulee tarkastella oheisten patenttivaatimusten täydessä laajuudessa.

Claims (16)

115103 ίο
1. Menetelmä palvelumaksuttoman jonotuksen toteuttamiseksi puhelinpalvelussa, jossa palveluun liittyy palvelumaksu, ja jossa menetelmässä puhelinälyverkon avulla aloitetaan (8) palvelumaksun veloittaminen (9) vasta, kun puhelinpalvelulta vastaan- 5 otetaan veloituksen aloittamista koskeva ilmoitus, tunnettu siitä, että palvelumaksun veloituksen aloittamista koskeva ilmoitus otetaan vastaan (6, 7) veloitettavan puhelinyhteyden ulkopuolella.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelinpalvelun numeroon valittu (1) puhelu ohjataan (2, 3) suoraan puhelinpalvelun tarjoajan 10 vaihdejärjestelmään, ilman puhelun ohjaamista yleiseen puhelinverkkoon kuuluvan IVR-laitteen tai vastaavan palvelimen kautta.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelinpalvelun tarjoajan vaihdejärjestelmältä otetaan vastaan (4) vastausmerkki ja aloitetaan (5) puhelun veloittaminen ilman palvelumaksua.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelun aikana puhelinpalvelulta vastaanotetaan (6, 7) ainakin yksi toinen veloituksen aloittamista koskeva ilmoitus ja ilmoituksen perusteella lopetetaan (8) palvelumaksun , ·. veloitus ensimmäisellä taksalla.
; : 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ’· · 20 puhelun aikana puhelinpalvelulta vastaanotetaan (6, 7) ainakin yksi toinen veloituksen aloittamista koskeva ilmoitus ja ilmoituksen perusteella lopetetaan (8) palvelumaksun • _ ; ’ veloitus ensimmäisellä taksalla ja aloitetaan (8) palvelumaksun veloitus toisella taksalla. • I • ·
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : · palvelumaksun veloituksen aloittamista koskeva ilmoitus otetaan vastaan (6, 7) erillisen [: 25 puhelun tai kutsuyrityksen välityksellä tai SMS-viestinä. : > »
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelinäly- " 1 · ; >' verkossa tunnistetaan (7) erilliseen puheluun, kutsuyritykseen tai SMS-viestiin liittyvän ► I A-tilaajatunnuksen perusteella se palveluntarjoaja, jonka jonossa olleeseen puheluun ' * » ,,: vastaanotettava ilmoitus liittyy. 1151 O? π
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelumaksun veloituksen aloittamista koskeva ilmoitus otetaan vastaan (6, 7) tietoverkon, kuten Internetin, kautta välitetyn määrämuotoisen viestin välityksellä.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 palvelumaksun veloituksen aloittamista koskevaan ilmoitukseen (6, 7) sisältyy yksilöin- titunnus, joka identifioi sen jonoon kytketyn puheluyhteyden, johon ilmoitus liittyy.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelumaksun veloituksen aloittamista koskevaan ilmoitukseen (6, 7) sisältyy tieto siitä, mikä veloitus eli taksa yhteydelle kytketään.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i taksaa ohjataan (8) useita kertoja saman puheluyhteyden aikana toistamalla palvelu maksun veloituksen aloittamista koskeva ilmoitus (6, 7).
12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että veloitukseen liittyvän tiedon lisäksi puhelinpalvelulta välitetään puhelinälyverkolle 15 vastaavalla tavalla myös palvelunohj aukseen tai puhelunohj aukseen liittyvää tietoa.
13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelinpalvelu tarjotaan yleisen puhelinverkon ulkopuolella olevassa vaihdejärjestel- . * mässä tai muussa laitteessa, joka kuuluu puhelinpalvelun tarjoajalle.
14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että .: .: 20 jonotus toteutetaan yleisen puhelinverkon ulkopuolella olevassa vaihdejäijestelmässä tai * ‘ ; muussa laitteessa, joka kuuluu puhelinpalvelun tarjoajalle. • ·
15. Patenttivaatimuksen 1-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että . palvelumaksun veloituksen (9) suorittaa älyverkon ohjaimen (SCP) ohjaama puhelin- • · *! ! keskus (SSP) ja veloitus suoritetaan puhelinpalvelun tarjoajan päätelaitteesta saadun 25 ilmoituksen informaatiosisällön mukaisesti.
’. 16. Patenttivaatimuksen 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelin- » palvelun palvelumaksun veloituksen ohjaustieto lähetetään (6, 7) palveluntarjoajan ! päätelaitteesta veloitettavan puhelinyhteyden ulkopuolella. 115103
FI20031556A 2003-10-23 2003-10-23 Lisämaksuton jonotus FI115103B (fi)

Priority Applications (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20031556A FI115103B (fi) 2003-10-23 2003-10-23 Lisämaksuton jonotus
EP04396040A EP1526743A3 (en) 2003-10-23 2004-06-21 Call queuing without additional charge

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20031556A FI115103B (fi) 2003-10-23 2003-10-23 Lisämaksuton jonotus
FI20031556 2003-10-23

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20031556A0 FI20031556A0 (fi) 2003-10-23
FI115103B true FI115103B (fi) 2005-02-28

Family

ID=29225993

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20031556A FI115103B (fi) 2003-10-23 2003-10-23 Lisämaksuton jonotus

Country Status (2)

Country Link
EP (1) EP1526743A3 (fi)
FI (1) FI115103B (fi)

Families Citing this family (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
WO2012013832A1 (es) * 2010-07-28 2012-02-02 Proyelia Innova, S.L. Sistema y procedimiento de recopilación de feedback, opinión o aviso de usuarios a través de los canales de señalización de redes de telefonía fija, móvil, voip y otras redes de telefonía.

Family Cites Families (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI106339B (fi) * 1998-04-17 2001-01-15 Helsingin Puhelin Oyj Menetelmä halutun taksan mukaisen jonotuksen toteuttamiseksi puhelinpalvelussa

Also Published As

Publication number Publication date
EP1526743A2 (en) 2005-04-27
FI20031556A0 (fi) 2003-10-23
EP1526743A3 (en) 2006-01-18

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US5425091A (en) Method and system for providing an automatic customer callback service
US6647108B1 (en) Internet call manager
US9118501B2 (en) Intelligent services network using a switch controller
CA2103233C (en) Post answer telephone call redirection or rerouting
US7924816B2 (en) System and method for servicing calls originating via the Internet
US20050100149A1 (en) Method and apparatus for validating pre-pay and post-pay communication services using the same integrated database
US8363802B2 (en) Caller controlled time demarcation system
US6535727B1 (en) Method and apparatus for providing pre-pay and post-pay communication services using the same integrated
JP2003526224A (ja) オペレータサービスと顧客サービスとを供給するシステムおよび方法
EP2609726A1 (en) Method for notification of a called subscriber in the absence of sufficient credit of the calling party
US7174155B2 (en) Charging in communication systems
CN101600184A (zh) 一种被叫付费系统及被叫付费业务的实现方法
US6700961B1 (en) Prepaid calling with warning announcement
FI102710B (fi) Menetelmä tiliasiakkaan puhelun ohjaamiseksi
US20050286693A1 (en) Method and system for providing billing capability for a service node in an advanced intelligent network environment.
CA2350901C (en) Method and apparatus for providing pre-pay and post-pay communication services using a switching system to monitor call duration
CA2519807C (en) Method for determining charges in real time for value-added services in a telecommunication network
FI115103B (fi) Lisämaksuton jonotus
Lin et al. Charging for Mobile All-IP Telecommunications
FI106596B (fi) Palveluiden välinen vuorovaikutus tietoliikenneverkossa
US6980791B2 (en) Charging control of telecommunication network subscriber
FI106339B (fi) Menetelmä halutun taksan mukaisen jonotuksen toteuttamiseksi puhelinpalvelussa
FI116765B (fi) Lisämaksuton jonotus
ES2275492T3 (es) Procedimiento para cambiar el tipo de carga durante una conexion establecida.
EP1757111B1 (en) Method and system for establishing communications

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: ELISA OYJ

FG Patent granted

Ref document number: 115103

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed