FI102549B - Menetelmä ja laitteisto neuloksen valmistukseen ja/tai käsittelyyn - Google Patents

Description

1 102549

Menetelmä ja laitteisto neuloksen valmistukseen ja/tai käsittelyyn

Keksinnön kohteena on menetelmä neuloksen valmistuk-5 seen ja/tai käsittelyyn, jolloin erityisesti neulon taa, sopiviiranin sileän neuloksen, sen johdannaisen tai vastaavan aikaansaamiseksi suoritetaan neulekoneella, kuten pyörö-, taso-, cotton-, ranskalaisella pyöröko-neella tai vastaavalla, johon kuuluu ainakin neulonta-10 elimet, kuten langansyöttöelimet ja niiden kanssa yhteistoiminnassa olevat silmukanmuodostuselimet, kuten neulat, platinat ja/tai vastaavat, neuloksen muodostamiseksi jatkuvasta langasta, kuten yhdestä tai useammasta kierteettömästä, S-, Z-kierteisestä langas-15 ta ja/tai vastaavasta neulomalla, ja vastaanottoelimet valmistetun neuloksen vastaanottamiseksi.

Erityisesti sileiden neulosten tuotanto on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna äärimmäisen laajoissa 20 mittasuhteissa tapahtuvaa teollisuutta. Pelkästään puuvillaisten pyörökoneneulosten tuotanto, mikä on eräs tärkeimmistä yksittäisistä artikkeliryhmistä neulostuotannossa, on maailmassa useita satoja tuhan-· siä tonneja vuodessa. Sileiden neulosten suurin 25 ongelma, mitä ei ole vielä tähän päivään mennessä riittävän hyvin ratkaistu, on kuitenkin edelleen • · · *···' neulosten kierteisyys. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, • « · V ' että sileä neulos on oikealta ja nurjalta puolelta erilainen, mistä syystä se käyttäytyy "epätasapai-30 noisesti". Kun neulos värjäyksen jälkeen viimeistel- : lään, pyritään se samassa yhteydessä saamaan kutistuja mattoinaan tilaan (mittapysyvyys) ja sen silmukkarivit ja silmukkavaot suoriksi. Kun neuleesta edelleen : : leikataan vaatteen osat ja ne saumataan toisiinsa, on : 35 tuote ulkonäöllisesti kunnossa. Lähes poikkeuksetta ; tapahtuu kuitenkin jatkossa siten, että valmistetulle neuleelle suoritetun ensimmäisen pesun jälkeen tuotteen saumat tai silmukkavaot' eivät pysy enää suorassa 102549 2 vaan kiertyvät vinoon. Koska kiertymisellä on näin ollen oleellinen merkitys nykyisten neuleitten laatuun, on sille määritetty laatukriteerit, jolloin esim. Suomessa on eräs sovellettu raja neuleiden 5 sallitulle kierteisyydelle se, että neulos ei saa kiertyä yli 10 % pituudesta tai sen kiertymiskulma ei saa olla yli 6°. Käytännössä näin suuret vinoudet jo aiheuttavat asiakasreklamaatioita.

10 Ratkaisut neuloksen kiertymisen poistamiseksi ovat tähän asti olleet kuitenkin poikkeuksetta lähinnä lankateknisiä tai kemiallisia yrityksiä. Neuloksen kiertymistä on pyritty poistamaan mm. seuraavin tavoin: 15 1. S- ja Z-kierteisen langan käyttö vuorottain peräkkäisissä syöttökohdissa.

Tähän ratkaisuun liittyy monenlaisia haittoja, jolloin 20 ensinnäkin lankakustannukset tulevat huomattavasti suuremmiksi kuin tavanomaisessa neulonnassa, mikä luonnollisesti nostaa edelleen valmistetun neuloksen hintaa. Lisäksi todennäköisyys lankojen sotkeutumiseen lankapuolissa on erittäin suuri, jolloin käytännössä 25 virheellinen tuotanto nousee helposti esim. 0,5 %:iin, , mikä taas osaltaan nostaa kustannusvaikutuksia ja *·|·* valmistetun neuleen hintaa. Eräs haitta yllämainitusta • · · *·* * järjestelystä on lisäksi neuloksen rauhaton ulkonäkö silmukkarivien taipuessa vuoroin oikealle ja vasem- :.0 30 malle.

• · · • « · • · · 2. Mahdollisimman pieni silmukkapituus.

• · · · ··· i :

Pieni silmukkapituus estää langasta johtuvan neuloksen 35 kiertymisen. Neulottaessa pienillä silmukoilla ei ·.: käytetä sitä laajempaa silmukkapituusaluetta, jolla neuloksen mittapysyvyys (stabiilisuus) olisi hallinnassa, vaan neuloksen kiertymisen estämiseksi neulo- 3 102549 taan silmukkapituusalueen hyvin suppealla osa-alueella pieniä silmukoita. Pyrittäessä samaan neliöpainoon voitaisiin käyttää, jos langasta johtuva neuloksen kierteisyys olisi hallinnassa, neulonnassa paksumpaa 5 lankaa ja suurempia silmukkapituuksia, jolloin neule- koneen tuotanto voisi nousta huomattavasti, jopa erityistapauksissa 100 % nykyiseen verrattuna. Pieneen silmukkapituuteen liittyvä toinen haitta on lisäksi se, että se rajoittaa neliömetripainon säätämistä. 10 Lisäksi karkeaa ja paksua lankaa käyttävien neuleko neiden käyttö aiheuttaa ongelmia, koska ei pystytä tekemään riittävän pitkiä ja löysiä silmukoita karkeille neuleille ominaisen pehmeyden aikaansaamiseksi.

15 3. Kerratun tai kahden ohuen samassa syöttökohdassa neulottavan langan (S- ja Z-kierteisen) käyttäminen lankana.

Tähän ratkaisuun liittyvä haitta on ensinnäkin se, 20 että kerrattu lanka on suhteettoman kallista. Ohut lanka on kalliimpaa kehrätä kuin paksu lanka. Kyseisellä ratkaisulla ei myöskään pystytä neulomaan ohuita neuloksia, koska aivan ohuita tai ohuita kerrottuja lankoja ei ole mahdollista kehrätä järkevillä kustan-25 nuksilla.

4. Kierteen avaus kehräyksessä tai juuri ennen neulon- • · · ’·* * taa eli langan sykkyröitymisen estäminen (15 - 25%).

30 Tähän ratkaisuun liittyvä haitta on ensinnäkin se, • · · : että erillinen kierteenpoistovaihe maksaa, mikä nostaa valmistuskustannuksia ja neuleen hintaa. Lisäksi lanka ···, on neulottava kierteenpoiston jälkeen nopeasti, mikä käytännössä saattaa aiheuttaa prosessiteknisiä eri-: 35 tyisvaatimuksia ja edellyttää edelleen lisäkustannuk- ·.' · siä aiheuttavia erikoisjärjestelyjä.

4 102549

Nykyisin käytetyistä neuloksen kiertymisen poisto-toimenpiteistä on käytännössä todettu, että ne poistavat kiertymistä vain osittain, mistä syystä ne aiheuttavat lähinnä suhteettomia lisäkustannuksia neulos-5 tuotannolle sekä estävät neulosvalmistuksen tuottavuu den nousua ja neuloksen neliöpainon hienojakoista säätämistä. Luonnollisesti neuloksen loppukäyttäjän kannalta tilanne on edelleen epätyydyttävä, koska aina suhteettoman kalliskaan neule ei välttämättä täytä 10 laatuvaatimuksia neuloksen kiertymisen vuoksi.

Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä on tarkoituksena saada aikaan ratkaiseva parannus edellä esitettyihin epäkohtiin, kun neulottaessa voidaan käyttää 15 jopa yhtä lankalaatua neulekoneen pyörimissuunnasta riippuen joko Z- tai S-kierteistä lankaa ja siten kohottaa oleellisesti alalla vallitsevaa tekniikan tasoa ja pudottaa oleellisesti neulontakustannuksia. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaisel-20 le menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että valmistetun neuloksen kiertymistä eliminoidaan toisaalta ensimmäisessä vaiheessa muuttamalla kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärää/pituusmit-tayksikkö ja/tai keskinäistä pituutta, minkä jälkeen 25 valmistetulle neulokselle suoritetaan toisaalta . toisessa vaiheessa, sopivimmin neulosviimeistyksen tai *’m\l vastaavan yhteydessä ainakin yksi jälkikäsittely, • · · *·' jossa neulos suoristetaan silmukkarivien ja/tai - vakojen suhteen, ensimmäisen vaiheen aikana keskinäi-30 siltä pituuksiltaan muuttuneiden silmukanvarsien • · · : palauttamiseksi oleellisesti yhtäpitkiksi.

t*··' Keksintö perustuu siihen lähtökohtaan, että esim.

pyörökoneella neulottaessa jokainen lanka asettuu :.i 35 pyöröneulokseen spiraalille, minkä nousun suuruus riippuu syöttökohtien määrästä ja silmukkapituudesta. Varsinaisessa silmukanmuodostusvaiheessa ovat molemmat silmukanvarret yhtä pitkiä. Pyörökoneen neuloessa 5 102549 seuraavan kerroksen, kunkin syöttökohdan neuloessa uuden seuraavan silmukkarivinsä, menevät alunperin vaakasuorat silmukkarivit vinoon lankojen spiraalimaisen nousun myötä. Tällöin toinen silmukanvarsi 5 lyhenee, jolloin siinä oleva kierre siirtyy ja kierre- määrä/pituusmittayksikkö kasvaa. Yleensä tavanomaisessa tuotannossa neulos kulkee tässä muodossa läpi neuloksen tavanomaiset esikäsittely- ja värjäysvai-heet. Neulokselle tehdyt märkä- ja lämpökäsittelyt 10 "fikseeraavat" tätä lisäkierrettä. Nyt esillä olevassa keksinnössä on eräissä sovellutuksissa tarkoituksena yksinkertaisesti lyhentää edelleen toista silmukan-vartta ja lisätä näin ollen kierremäärää tällä varrella, jolloin neuloksen viimeistelyssä neulosta silmuk-15 karivien ja -vakojen suhteen suoristettaessa, pitenee neulomisen tai esikäsittelyn aikana lyhennetty silrauk-kavarsi ja sen kierremäärä/pituusmittayksikkö pienenee. Tällä tavoin kierre avaamalla on mahdollista tappaa langan sykkyröityminen, jolloin kierteen 20 aiheuttama torsiovoima saadaan eliminoiduksi.

Keksinnön mukaisen menetelmän tärkeimpinä etuina voidaan mainita sen periaatteen ja sen soveltamiseen soveltuvien käytännön konstruktioiden yksinkertaisuus.

25 Keksinnön mukainen menetelmä poistaa erään erittäin . keskeisen neuleisiin liittyvän ongelman, mikä tuo *·”* merkittävän parannuksen nykyiseen tilanteeseen sekä • · * *·’ ' neulevalmistajille että loppukäyttäjille. Keksinnön mukaista menetelmää on mahdollista soveltaa kokonais-30 kustannuksiltaan sangen edullisin järjestelyin, • · · · jolloin myös olemassa olevia neulontalaitteistoja on mahdollista täydentää menetelmän mukaisten periaattei-den toteuttamiseksi. Keksinnön mukaisen menetelmän i : aiheuttamat investointikustannukset ovat merkitykset-'V : 35 tömiä verrattuna kustannuksiin, joilla nykyisin pyritään kierteisyyttä korjaamaan, koska keksinnön ansiosta lankakustannukset laskevat ja esim. virhe-tuotannon määrä laskee ja vastaavasti tuotannon laatu 6 102549 paranee ratkaisevasti sekä verrattuna saavutettaviin tuottoihin, kun neulekoneiden tuottavuutta voidaan nostaa käyttämällä suurempia silmukkapituuksia. Investointikustannuksiin verrattuna juuri saavutetta-5 van tuottavuuden nousun aiheuttamilla lisätuotoilla on ratkaiseva merkitys investointien käyttöönottoon laatutekijöiden ja kustannustekijöiden lisäksi. Keksinnön ansiosta on myös mahdollista säätää esim. neuloksen neliömetripainoa esim. käytettävästä langas-10 ta riippumatta pelkästään neulontateknisin järjeste lyin. Merkitystä on myös sillä, että loppukäyttäjät saavat korkeatasoisia neuleita, jolloin myös reklamaation määrä eri yhteyksissä vähenee neulosten kiertymi-sen poistumisen myötä.

15

Menetelmään kohdistuvissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän edullisia sovellutuksia.

20 Keksinnön kohteena on myös menetelmän mukaisella periaatteella toimiva laitteisto, joka on määritelty lähemmin siihen kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen johdanto-osassa. Laitteistolle pääasiassa tunnusomaiset piirteet on esitetty vastaavan patentti-25 vaatimuksen tunnusmerkkiosassa.

; :. ...

Keksinnön mukaisen laitteiston tärkeimpinä etuina • · · '·’ ’ voidaan mainita sen yksinkertaisuus ja toimintavar muus, jolloin sen avulla on mahdollista valmistaa *.·.· 30 sangen vähäisillä lisäkustannuksilla korkealaatuista • · · ί,ί · neuletta, joka ei kierry. Keksinnön mukainen laitteis- to mahdollistaa näin ollen kiertymisen poiston merkitsi! tävästi nykyisiä ratkaisuja edullisemmin ja luotetta vammin. Laitteiston mukaisia periaatteita on mahdol-\ : 35 lista soveltaa luonnollisesti uuden konekannan yh- ;: teydessä sekä sangen yksinkertaisin järjestelyin myös jo olemassa olevaa konekantaa saneeraamalla. Koska keksinnön mukainen laitteisto neuleen kiertymisen 7 102549 poistamiseksi perustuu oleellisesti neulontateknisiin ja/tai viimeistelyteknisiin ratkaisuihin, ei langan osalta ole tarve nykyisiin erityis järjestelyihin, mikä luonnollisesti yksinkertaistaa ja helpottaa myös tältä 5 osin valmistusta. Keksinnön mukainen laitteisto mahdollistaa myös esim. periaatteessa jopa uudentyyppisten neulosten valmistuksen nykytekniikalle "mahdottomia" lankatyyppi-/neulontatekniikkayhdistelmiä käyttämällä.

10

Laitteistoon kohdistuvissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön mukaisen laitteiston edullisia sovellutuksia.

15 Seuraavassa selityksessä keksintöä havainnollistetaan yksityiskohtaisesti, samalla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat la ja Ib 20 esittävät erästä keksinnön mukaisen menetel män edullista periaatetta erityisesti pyö-: röneulekoneen yhteydessä sovellettuna, kuvat 2a ja 2b 25 esittävät edelleen erästä menetelmän vaih- . toehtoista periaatetta pyöröneulekoneen yh- t : : ”* teydessä, s : : kuvat 3a ja 3b 30 kuvaavat menetelmän mukaisesti pakkatukille

IM

V ! varastoitua neulosta, • # · ·*· kuva 4 esittää esimerkinomaisesti kuusi eri vaih- i : toehtoa (a-f) menetelmän mukaisesti toteute-: 35 tuista silmukkavakojen suunnanmuutoksesta, kuva 5 esittää erästä edullista keksinnön mukaiseen laitteistoon kuuluvaa ohjausjärjestelyä, 8 102549 kuvat 6a ja 6b esittävät kuvaan 5 nähden vaihtoehtoista ohjausjärjestelyä sivu- ja yläpuolisena kuvantona, 5 kuva 7 esittää erästä edullista keksinnön mukaista periaatetta ylä- ja sivukuvantona (a, b) erityisesti tasokoneen yhteydessä sovellettuna, 10 kuva 8 esittää sivu- ja etukuvantona (a, b) erästä keksinnön mukaisen menetelmän edullista periaatetta neulotun putkimuodossa olevan pyöröneuloksen käsittelemiseksi levittäjän 15 sekä pyörivän syöttövalssin ja pakan avulla, kuva 9 esittää erästä edullista menetelmän mukaista esi- tai jälkikäsittelyä etukuvantona ja päältäpäin esitettynä kuvantona (a, b), ja 20 kuva 10 esittää kahta eri työvaihetta (a, b) menetelmän soveltamisesta yksittäisneulotun neuloksen käsittelemiseksi.

25 Keksinnön kohteena on menetelmä neuloksen valmistuk seen ja/tai käsittelyyn, jolloin erityisesti neulontaa t : : edullisesti sileän neuloksen, sen johdannaisen tai ** ' vastaavan aikaansaamiseksi suoritetaan neulekoneella, kuten pyörö-, taso-, cotton-, ranskalaisella pyöröko- 30 neella tai vastaavalla, johon kuuluu ainakin neulonta- • * · V · elimet 1, kuten langansyöttöelimet ja niiden kanssa yhteistoiminnassa olevat silmukanmuodostuselimet la, ♦ kuten neulat, platinat ja/tai vastaavat, neuloksen muodostamiseksi jatkuvasta langasta, kuten yhdestä tai * ! 35 useammasta kierteettömästä, S-, Z-kierteisestä ja/tai vastaavasta langasta neulomalla, ja vastaanottoelimet 2 valmistetun neuloksen vastaanottamiseksi. Valmistetun neuloksen kiertymistä 1 eliminoidaan toisaalta 9 102549 ensimmäisessä vaiheessa A muuttamalla kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärää/pituusmit-tayksikkö ja/tai keskinäistä pituutta, minkä jälkeen valmistetulle neulokselle suoritetaan toisaalta 5 toisessa vaiheessa B, edullisesti neulosviimeistyksen tai vastaavan yhteydessä ainakin yksi jälkikäsittely, jossa neulos suoristetaan silmukkarivien ja/tai -vakojen suhteen, ensimmäisen vaiheen A aikana keskinäisiltä pituuksiltaan muuttuneiden silmukanvarsien 10 palauttamiseksi oleellisesti yhtäpitkiksi.

Keksinnön mukaista menetelmää sovelletaan periaatteessa yksinkertaisimmillaan esim. kappaletavarana neulotun neuloskappaleen yhteydessä. Tässä yhteydessä 15 viitataan kuvaan 10, jonka mukaisesti kappaletavarana neulottu neulos asetetaan aluksi esim. kuvan 10a mukaiselle piikkikehikolle F, jonka leveys, pituus ja vinous on järjestetty muutettavaksi. Neulos jännitetään leveyssuuntaan ja pituussuuntaan, minkä jälkeen 20 lopuksi joko silmukkavaot tai silmukkarivit vinoute taan ensimmäisessä vaiheessa A esim. piikkikehikon F kuvan 10b mukaiseen asentoon. Vinoutetussa piikkikehikon asennossa neulos esim. märkäkäsitellään, höyryste-tään ja kuivataan, jolloin lyhentyneiden silmukanvar-

I I

25 sien lisäkierre/pituusmittayksikkö "fikseeraantuu".

. Tämän jälkeen kappaletavarana neulottu neulos suoris- t * · *·; tetaan kehikolla, jolloin neuloksen silmukkarivit ja ♦* * silmukkavaot pakotetaan oleellisesti kohtisuoraan asentoon toisiinsa nähden (tätä ei ole piirroksessa 30 esitetty) . Tässä yhteydessä lisäkierre purkautuu ja ··» V : vastaavasti silmukanvarsien torsiovoima kumoutuu.

Lopuksi kappaletavarana neulottu neulos leikataan « esim. piikkipöydällä.

1 < * i 35 Edelleen edullisena menetelmän sovellutuksena menetel- ’ mää hyödynnetään erityisessä työvaiheessa tai varsi naisen neulonnan yhteydessä, jota suoritetaan neule-koneella, jonka vastaanottoelimiin 2 kuuluu alasveto- 10 102549 järjestely 2a ja/tai levitysjärjestely 2b valmistetun neuloksen varastointijärjestelyyn 2c, kuten pakkatu-kille tai vastaavalle vetämiseksi. Tällöin kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärää/pituusmit-5 tayksikkö ja/tai keskinäistä pituutta muutetaan jännitetyssä tilassa ainakin osittain neuloksen muodostuksen yhteydessä ensimmäisenä vaiheena A suoritetulla neulontateknisellä esikäsittelyllä tai neuloksen esikäsittelyn yhteydessä ensimmäisenä 10 vaiheena A suoritetulla viimeistelyteknisellä esikä sittelyllä, muodostetun neuloksen syöttämiseksi varastointi järjestelyyn 2c esim. kuvien 3a ja 3b mukaisesti silmukkavaot vinossa ja silmukkarivit suorassa tai päinvastoin tai esitetystä poiketen kummatkin vinossa. 15

Eräänä edullisena menetelmän sovellutuksena, ensimmäisen vaiheen neulontateknisessä esikäsittelyssä Ai' neulosta vedetään esim. kuvien la ja Ib mukaisesti pyörökoneen yhteydessä sovellettuna vinoon, kuten 20 neulontatasoon nähden oleellisesti kohtisuorasta perusvetosuunnasta sO poikkeavassa vetosuunnassa sl, järjestämällä vastaanottoelimet 2 liikkumaan neulonta-elimiin 1 nähden edellä, mikä sovellutus löytyy kuvasta Ib tai jäljessä, mikä sovellutus löytyy 25 kuvasta la.

: Edelleen edullisena menetelmän sovellutuksena, ensim- • · · mäisen vaiheen neulontateknisessä esikäsittelyssä Ai" neulosta vinoutetaan neulontaelimien 1 ja vastaanot- . 30 toelimien 2 väliin sijoitetun ohjaus järjestelyn 3 • · ·

#·;·. toimesta, sitä oleellisesti perusvetosuunnasta sO

« · · poikkeavaan vetosuuntaan sl vetämällä, minkä tyyppiset toimintaperiaatteet ilmenevät pyöröneulekonesovellu- ♦ * · tuksina esim. kuvista 2a ja 2b, joissa vastaanottoeli-.·. · 35 miin 2 kuuluu lisäksi levitys järjestely 2b. Vastaava ajatus ilmenee tasoneulekonesovellutuksena esim. kuvista 7a ja b, joissa silmukkarivit vinoutetaan neulosta toispuoleisesti venyttämällä. Kuvassa 4 n 102549 kohdissa a-f on esitetty esimerkkeinä erilaisia kyseeseen tulevia suunnanmuutosratkaisuja, joilla muutetaan silmukkavakojen suuntaa.

5 Edelleen edullisena menetelmän sovellutuksena erityi sesti aikaisemmin valmistetun putkimuodossa olevan pyöröneuloksen ensimmäisen vaiheen viimeistelytekni-sessä esikäsittelyssä Ai'", mikä suoritetaan esim. kuvan 8 mukaisella periaatteella ohjauspintajärjeste-10 lyä 5 käyttämällä edullisesti ennen sen prosessitek- nistä käsittelyä, kuten pesu-, värjäys-, höyrystys-työvaiheita tai vastaavia, jolloin lyhentyvien silmu-kanvarsien kierremäärää/pituusmittayksikkö lisätään pakottamalla putkimuodossa olevan neuloksen silmukka-15 vaot jännitetyssä tilassa spiraalille, kuten kiertä mällä silmukkavaot z-suuntaan S-kierteisellä langalla neulotussa neuloksessa ja vastaavasti s-suuntaan Z-kierteisellä langalla neulotussa neuloksessa tai vastaavasti.

20

Edelleen edullisena menetelmän sovellutuksena erityisesti kuviin 9a ja 9b viitaten leveäneulottua tai silmukkavakojen suunnassa aukileikattua putkineulosta : ·' käsitellään edullisesti ennen neuloksen prosessitek- : 25 nistä käsittelyä, kuten pesu-, värjäys-, höyrystystyö- '·"· vaiheita tai vastaavia lisäämällä neuloksen silmukania*: varsien kierremäärää/pituusyksikkö ja/tai lyhentämällä kiertymistä aiheuttavia silmukkavarsia. Tässä yh- t teydessä on mahdollista hyödyntää esim. kuvien 9a ja . 30 9b mukaista, neulosta oleellisesti sen kulkusuuntaan • · · nähden poikittaisessa tasossa venyttävää valssipyörä- • » · järjestelyä 4a. Toisaalta on mahdollista toteuttaa asia myös siten, että kuivausraamissa D käytetään • · · toisistaan poikkeavilla nopeuksilla ν', v" toimivia : 35 piikkiketjuja.

Edelleen edullisena sovellutuksena valmistetun neuloksen, edullisesti ennen sen loikkausta suoritettavassa 102549 12 toisen vaiheen jälkikäsittelyssä B neuloksen silmukka-rivit ja -vaot pakotetaan jännittyneessä tilassa oleellisesti toisiaan vastaan kohtisuoraan asentoon pidentämällä S-kierteisen langan vasemmanpuoleisia 5 silmukanvarsia ja vastaavasti Z-kierteisen langan oikeanpuoleisia silmukanvarsia tai vastaavasti. Tässä yhteydessä viitataan erityisesti kuviin 9a ja 9bf joissa esitetään etu- ja yläpuolisina kuvantoina erästä edullista keksinnön mukaista venytys järjestelyä 10 4 kyseisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tässä yh teydessä edullisesti neuloksen tavanomaisen prosessi-teknisen käsittelyn, kuten pesu-, värjäys-, höyrystys-työvaiheiden tai vastaavien jälkeen, silmukanvarsiin järjestetyn kierremäärän/pituusmittayksikkö vähentämi-15 seksi tässä yhteydessä, suoritettavassa jälkikäsit telyssä B, leveäneulottua tai silmukkavakojen suunnassa aukileikattua putkineulosta käsitellään esim. kuvien 9a ja 9b mukaisella periaatteella, sitä venytys järjestelyllä 4 toispuoleisesti sen kulkusuuntaan 20 nähden oleellisesti poikittaisessa tasossa valssijär jestelyn 4a avulla venyttämällä. Vastaava ratkaisu on mahdollista toteuttaa luonnollisesti siten, että neulosta ajetaan kuivatusjärjestelyyn eli esim. kuivausraamin D piikeille esim. käyttämällä neulosta 25 toisistaan poikkeavilla nopeuksilla ν’, v" kuivausraa- ; miin D vetäviä piikkiketjuja.

i : : • · «

Suoritettaessa neulontaa esim. kuvan la mukaisesti » pyörökoneella, jossa vetovalssi 2a ja pakkatukki 2c . 30 seuraavat neulasylinterin 1 jäljessä, on valmistetussa • · · neuloksessa kaikilla silmukanvarsilla sama kierremää-rä/pituusmittayksikkö, mutta niiden pituudet ovat • · · ...: erilaiset. Tämän jälkeen ensimmäisessä vaiheessa suoritettavassa neulontateknisessä esikäsittelyssä : 35 Ai", esim. aukileikatun neuloksen silmukkarivit : pakotetaan esim. kuvissa 7a ja 7b esitetyllä periaat teella jännitetyssä tilassa päinvastaiseen vinoon asentoon kuin neulottaessa, jolloin lyhentyneiden 13 102549 silmukanvarsien kierremäärä/pituusmittayksikkö kasvaa. Tämän jälkeen neulos värjätään ja mahdollisesti höyrytetään. Jälkikäsittelyssä B (kuva 9) silmukkari-vit ja silmukkavaot ajetaan toisiinsa nähden koh-5 tisuoraan asentoon, jolloin osa lisäkierteistä pure taan pidentyvän silmukanvarren langoista, jolloin silmukanvarren aiheuttama torsiovoima kumoutuu.

Esimerkiksi kuvan Ib mukaista neulontaa suoritettaes-10 sa, jolloin vetovalssi 2a ja pakkatukki 2c pyörivät vasemmalle pyörivän neulasylinterin 1 edellä, ovat neuloksessa vasemmanpuoleiset silmukanvarret lyhentyneet ja oikeanpuoleiset pidentyneet. Molemmilla varsilla on kuitenkin oleellisesti sama määrä kier-15 rettä/pituusmittayksikkö. Neulonnan jälkeen neuloksel le suoritetaan normaalit pesu-, värjäys- ja viimeistelyvaiheet, minkä jälkeen putkineulos avataan silmukka-vakojen suunnassa. Tämän jälkeen aukileikatun neuloksen silmukkarivit pakotetaan jälkikäsittelyssä B (kuva 20 9) jännitetyssä tilassa kohtisuoraan silmukkavakojen kanssa, jolloin pidentyvien silmukanvarsien kierre-määrä/pituusmitta vähenee ja näiden pidentyneiden silmukkavarsien torsiovoima vähenee. Edellä esitetyn tyyppinen neulonta vasemmalle pyörivällä pyörökoneella 25 on tarkoitettu erityisesti S-kierteisen langan neulon taan. Suoritettaessa neulontaa oikealle pyörivällä M.· pyörökoneella, jossa alasvetolaite 2a ja pakkatukki 2c ' pyörivät edellä neulasylinteriin 1 nähden ja lankana käytetään Z-kierteistä lankaa, venytetään neulottua ; 30 neulosta edelliseen esimerkkiin nähden päinvastoin.

• · · 14 102549 tuusmittayksikkö kasvaa silmukkavakojen ollessa suorassa neulatason ja alasvedon välillä ja vetovals-sien 2a pitäessä neulosta jännitetyssä tilassa. Kuvassa 7b esitetyn mukaisesti valssijärjestelyyn 3b 5 kuuluu poikittaissuunnassa kallistettava kierrevalssi 3b', mikä pakottaa silmukkarivit vinoon asentoon neuloksen kokoamiseksi pakkatukille 2c esim. kuvassa 3b esitetyn periaatteen mukaisesti. Tässä yhteydessä lisäkierre "fikseerataan" esim. pelkästään pakalla 10 olemisella tai esim. märkä-, lämpö- ja höyrykäsitte- lyillä. Jälkikäsittelyssä B ennen neuloksen leikkausta silmukkarivit suoristetaan jännitetyssä tilassa, jolloin lisäkierre purkautuu ja langan kierteen aiheuttama torsiovoima kumoutuu.

15

Keksinnön mukainen laitteisto neuloksen kiertymisen eliminoimiseksi on näin ollen järjestetty toisaalta ensimmäisessä vaiheessa A muuttamaan kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärää/pituusmit-20 tayksikkö ja/tai keskinäistä pituutta ja toisaalta toisessa vaiheessa B suorittamaan valmistetulle neulokselle jälkikäsittely neuloksen suoristamiseksi silmukkarivien ja/tai -vakojen suhteen.

25 Edullisena sovellutuksena kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärän/pituusmittayksikkö ja/tai keskinäisen pituuden muuttamiseksi neulontateknisesti * ·· : oleellisesti neulonnan yhteydessä, neulos on järjes tetty vedettäväksi vinoon Ai ’, kuten neulontatasoon : 30 nähden oleellisesti kohtisuorasta perusvetosuunnasta • · · ·’·*: sO poikkeavasta vetosuunnasta sl, jolloin neulonta- *. laitteisto on järjestetty toimimaan esim. kuvissa la ***j ja Ib esitetyllä periaatteella siten, että vastaanot- *· ’ toelimet 2 liikkuvat neulontaelimiin 1 nähden edellä 35 tai jäljessä.

Toisaalta eräänä edullisena vaihtoehtoisena neulonta-teknisenä ratkaisuna Ai", oh mahdollista toimia myös 102549 15 siten, että laitteistoon kuuluu neulontaelimien 1 ja vastaanottoelimien 2 välissä vaikuttava ohjausjärjestely 3 neuloksen kulkusuunnan muuttamiseksi oleellisesti perusvetosuunnasta sO poikkeavaan vetosuuntaan 5 sl (esim. kuvat 2a ja 2b) tai sen neularivien vinout- tamiseksi (kuvat 7a ja 7b) . Tässä yhteydessä viitataan edelleen käytännön sovellutuksina kuviin 5 ja 6, jotka esittävät esimerkinomaisesti ratkaisuja, joilla silmukkavakojen suunnan muuttaminen tapahtuu ohjaus-10 järjestelyn 3; 3a’ avulla putkineuloksen sisällä olevaa pyörivää kehää käyttämällä. Neulasylinterin 1 pyörimisnopeuteen nähden hitaammin, nopeammin tai samaa nopeutta pyörivän kehän 3a' pinta on edullisesti esim. kumimaista tai rosoista ainetta. Edelleen 15 edullisena sovellutuksena on pyörivän kehän 3a' alla kiinteä tai kehän mukana pyörivä levy, joka varmistaa, että neulos painautuu jokaiselta kohdaltaan yhtä voimakkaasti pyörivän kehän pintaa vasten. Kuvissa 6a ja 6b on esitetty eräs vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa 20 on käytetty pyörivistä piikitetyistä rullista muodos tettua pyörintäkehää 3a".

Edelleen kuvissa 7a ja 7b on esitetty periaatteessa esim. taso- tai cottonneulontaan soveltuva ohjausjär-25 jestely 3; 3b, joka muodostuu kahdesta valssiparista 2a, joiden välissä on poikittaissuunnassa kallistetta- f * * va kierrevalssi 3b' tai vastaava. Valssiparit 2a • · · •V · pitävät neulosta sekä pituus- että leveyssuunnassa kireällä. Valssiparien 2a välissä oleva kierrevalssi : 30 3b', jonka kaltevuuskulma on järjestetty säädettäväksi*: si, pakottaa silmukkarivit vinoutumaan.

♦

Erityisesti jo aikaisemmin neulotun putkimuodossa ·;· olevan pyöröneuloksen käsittelemisen mahdollistamisek- :/·· 35 si laitteistoon kuuluu ohjauspintajärjestely 5 put- ; kineuloksen silmukkarivien pakottamiseksi viimeistely- teknisellä esikäsittelyllä A'" jännitetyssä tilassa spiraalille. Tässä yhteydessä on mahdollista käyttää 16 102549 esim. kuvissa 8a ja 8b esitetyn mukaisesti putkimaisen neuloksen sisässä olevaa levittäjää 5b. Neuloksen pitämiseksi kireällä on levittäjän vastakkaisilla puolilla valssiparit 5b2. Tällöin putkimuodossa oleva 5 neulospakka N ja ensimmäinen valssipari 5b2' pyörivät pituusakselin ympäri, jolloin silmukkavaot kiertyvät levittäjän 5bl ympärillä vinoon. Toinen valssipari 5b2" kehii neulosta pakalta N sopivalla nopeudella.

10 Tässä yhteydessä neuloksen silmukkavaot kierretään z- suuntaan neuloksella, joka on neulottu S-kierteisellä langalla, jolloin vasemmanpuoleiset silmukanvarret saavat lisäkierrettä/pituusmittayksikkö. Neuloksen silmukkavakoja kierretään vastaavasti Z-kierteisellä 15 langalla neulotulla neuloksella s-suuntaan, jolloin vastaavasti oikeanpuoleiset silmukanvarret saavat lisäkierrettä/pituusmittayksikkö.

Edelleen edullisena sovellutuksena erityisesti kuviin 20 9a ja 9b viitaten laitteistoon kuuluu ainakin yksi venytysjärjestely 4, jonka avulla leveäneulottu tai silmukkavakojen suunnassa aukileikattu putkineulos on järjestetty edullisesti neuloksen prosessiteknisen käsittelyn, kuten pesu-, värjäys-, höyrystystyövaihei-25 den tai vastaavien jälkeen neuloksen silmukanvarsiin järjestetyn kierteisyyden vähentämiseksi tässä yh-teydessä, jälkikäsiteltäväksi B. Tässä yhteydessä on «»1 : mahdollista hyödyntää esim. kuvien 9a ja 9b mukaista, neulosta oleellisesti sen kulkusuuntaan nähden poikit- : :1; 30 täisessä tasossa venyttävää valssipyöräjärjestelyä 4a.

• · ·

Toisaalta on mahdollista toteuttaa asia myös siten, *. että kuivausraarnissa D käytetään toisistaan poik- * · · •**j keavilla nopeuksilla ν', v" toimivia piikkiket juja.

35 Keksintö ei rajoitu edellä esitettyihin tai selitet tyihin sovellutuksiin, vaan sitä voidaan keksinnön mukaisen perusajatuksen puitteissa muunnella hyvinkin laajasti. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että neulonta- 102549 17 tapoja ja -tekniikoita on hyvin monenlaisia, minkä lisäksi edellä esitetyt keksinnön periaatteet on toteutettavissa teknisesti mitä moninaisimmin tavoin. Esitetyt esimerkinomaiset piirustukset esittävät näin 5 ollen ainoastaan ohjeenomaisia toteutus- ja toiminta periaatteita, käytännössä kuitenkin sangen edullisesti ratkaistuina.

• f · · i · · M» * · » : : : I I » • · · • · · • · · • · · • » · • · · • · · · • · * I 1 1 «

Claims (12)

1. Menetelmä neuloksen valmistukseen ja/tai käsittelyyn, jolloin erityisesti neulontaa, sopivimmin 5 sileän neuloksen, sen johdannaisen tai vastaavan aikaansaamiseksi suoritetaan neulekoneella, kuten pyörö-, taso-, cotton-, ranskalaisella pyörökoneella tai vastaavalla, johon kuuluu ainakin neulontaelimet (1), kuten langansyöttöelimet ja niiden kanssa yhteis-10 toiminnassa olevat silmukanmuodostuselimet (la), kuten neulat, platinat ja/tai vastaavat, neuloksen muodostamiseksi jatkuvasta langasta, kuten yhdestä tai useammasta kierteettöraästä, S-, Z-kierteisestä langasta ja/tai vastaavasta neulomalla, ja vastaanottoelimet 15 (2) valmistetun neuloksen vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että valmistetun neuloksen kiertymistä eliminoidaan toisaalta ensimmäisessä vaiheessa (A) muuttamalla kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärää/pituusmittayksikkö ja/tai keskinäistä 20 pituutta, minkä jälkeen valmistetulle neulokselle suoritetaan toisaalta toisessa vaiheessa (B), sopivimmin neulosviimeistyksen tai vastaavan yhteydessä ainakin yksi jälkikäsittely, jossa neulos suoristetaan silmukkarivien ja/tai -vakojen suhteen, ensimmäisen 25 vaiheen (A) aikana keskinäisiltä pituuksiltaan muuttu neiden silmukanvarsien palauttamiseksi oleellisesti yhtäpitkiksi. * « · • · · • · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä • :*: 30 neuloksen käsittelemiseksi, jota suoritetaan erityi- «<· .*;*· sessä työvaiheessa tai neulonnan yhteydessä neuleko- *. netta käytettäessä, jonka vastaanottoelimiin (2) • · · •;*j kuuluu alasvetojärjestely (2a) ja/tai levitysjärjeste- }· · ·' ly (2b) valmistetun neuloksen varastointijärjestelyyn 35 (2c), kuten pakkatukille tai vastaavalle vetämiseksi, tunnettu siitä, että kiertymistä aiheuttavien silmu- I 1 kanvarsien kierremäärää/pituusmittayksikkö ja/tai keskinäistä pituutta muutetaan jännitetyssä tilassa 102549 19 ainakin osittain neuloksen muodostuksen yhteydessä ensimmäisenä vaiheena (A) suoritetulla neulontatekni-sellä esikäsittelyllä tai neuloksen esikäsittelyn yhteydessä ensimmäisenä vaiheena (A) suoritettavalla 5 viimeistelyteknisellä esikäsittelyllä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neulontateknisessä esikäsittelyssä (Ai') neulosta vedetään vinoon, kuten neulonta-10 tasoon nähden oleellisesti kohtisuorasta perusve- tosuunnassa (sO) poikkeavassa vetosuunnassa (sl), järjestämällä vastaanottoelimet (2) liikkumaan neulon-taelimiin (1) nähden edellä tai jäljessä.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että neulontateknisessä esikäsittelyssä (Ai") neulosta vinoutetaan neulontaelimien (1) ja vastaanottoelimien (2) väliin sijoitetun ohjausjärjestelyn (3) toimesta, kuten sitä oleellisesti perus-20 vetosuunnasta (sO) poikkeavaan vetosuuntaan (sl) vetä mällä ja/tai viimeistelyteknisessä (Ai") käsittelyssä neulosta vinoutetaan venyttämällä toispuoleisesti sen silmukkarivejä vinoksi. 102549 20

6. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 1 -5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetun neuloksen, sopivimmin ennen sen leikkausta suoritettavassa toisen vaiheen jälkikäsittelyssä (B) neuloksen 5 silmukkarivit ja -vaot pakotetaan jännittyneessä tilassa oleellisesti toisiaan vastaan kohtisuoraan asentoon, jolloin pidentämällä kiertymistä aiheuttavia silmukkavarsia, kuten S-kierteisen langan vasemmanpuoleisia silmukanvarsia ja vastaavasti Z-kierteisen 10 langan oikeanpuoleisia silmukanvarsia, puretaan kiertymistä aiheuttavaa kierrettä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sopivimmin neuloksen prosessitek- 15 nisen käsittelyn, kuten pesu-, värjäys-, höyrystystyö- vaiheiden tai vastaavien jälkeen, silmukanvarsiin järjestetyn kierremäärän/pituusmittayksikkö vähentämiseksi tässä yhteydessä, suoritettavassa jälkikäsittelyssä (B), leveäneulottua tai silmukkavakojen suunnas-20 sa aukileikattua putkineulosta käsitellään venytys jär jestelyllä (4), kuten sitä oleellisesti toisistaan poikkeavilla reunanopeuksilla (ν’, v") kuivausjärjestelyyn (D) ajamalla, sitä toispuoleisesti sen kulkusuuntaan nähden oleellisesti poikittaisessa tasossa 25 venyttämällä (4a) ja/tai vastaavasti. »

8. Laitteisto neuloksen valmistukseen ja/tai · käsittelyyn, joka on järjestetty, sopivimmin sileän neuloksen, sen johdannaisen tai vastaavan käsittelyyn j :'r 30 tai aikaansaamiseksi neulekonetta, kuten pyörö-, ta- f ·» so-, cotton-, ranskalaista pyörökonetta tai vastaavaa ’. käytettäessä, jolloin neulekoneeseen kuuluu ainakin • » r '··* neulontaelimet (1), kuten langansyöttöelimet ja niiden kanssa yhteistoiminnassa olevat silmukanmuodostuseli-35 met (la), kuten neulat, platinat ja/tai vastaavat, neuloksen muodostamiseksi jatkuvasta langasta, kuten yhdestä tai useammasta kierteettömästä, S-, Z-kiertei-sestä langasta ja/tai vastaavasta neulomalla, ja 21 102549 vastaanottoelimet (2) valmistetun neuloksen vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto on järjestetty valmistettavan/valmistetun neuloksen kiertymisen eliminoimiseksi toisaalta ensimmäisessä vaiheessa (A) 5 muuttamaan kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärää/pituusmittayksikkö ja/tai keskinäistä pituutta ja toisaalta toisessa vaiheessa (B) suorittamaan valmistetulle neulokselle, sopivimmin neulosvii-meistyksen tai vastaavan yhteydessä ainakin yksi 10 jälkikäsittely neuloksen suoristamiseksi silmukkarivi- en ja/tai -vakojen suhteen, ensimmäisen vaiheen (A) aikana keskinäisiltä pituuksiltaan muuttuneiden silmukanvarsien palauttamiseksi oleellisesti yhtäpit-kiksi ja/tai erityisesti kiertymistä aiheuttavien 15 silmukanvarsien pidentämiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto erityisesti neuloksen esikäsittelyä varten ja/tai neulontaa varten käytettäessä neulekonetta, jonka 20 vastaanottoelimiin (2) kuuluu alasvetojärjestely (2a) ja/tai levitysjärjestely (2b) valmistetun neuloksen varastointijärjestelyyn (2c), kuten pakkatukille tai vastaavalle vetämiseksi, tunnettu siitä, että ainakin ; ’ kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremää- 25 rän/pituusmittayksikkö ja/tai keskinäisen pituuden muuttamiseksi oleellisesti neuloksen esikäsittelyssä ‘.i.* ja/tai neulonnan yhteydessä suoritetulla viimeistely- « «I :.· · teknisellä ja/tai neulontateknisellä esikäsittelyllä (Ai" ja/tai AI'), neulos on järjestetty vedettäväksi : 30 vinoon, kuten neulontatasoon nähden oleellisesti M» kohtisuorasta perusvetosuunnassa (sO) poikkeavassa vetosuunnassa (sl), kuten järjestämällä vastaanot- •*;j toelimet (2) liikkumaan neulontaelimiin (1) nähden • « *·;* edellä tai jäljessä tai vastaavasti. 35

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin kiertymistä aiheuttavien silmukanvarsien kierremäärän/pituusmit- 102549 22 tayksikkö ja/tai keskinäisen pituuden muuttamiseksi oleellisesti neulonnan yhteydessä suoritetulla neulon-tateknisellä esikäsittelyllä (Ai"), laitteistoon kuuluu ainakin neulontaelimien (1) ja vastaanottoeli-5 mien (2) välissä vaikuttava ohjausjärjestely (3), neuloksen vinouttamiseksi, kuten sen kulkusuunnan muuttamiseksi oleellisesti perusvetosuunnasta (sO) poikkeavaan vetosuuntaan (sl), sen silmukkarivien vinouttamiseksi sitä poikittaissuunnassa venyttämällä 10 ja/tai vastaavasti.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että neulotun pyöröneuloksen esikäsit-telemiseksi viimeistelyteknisesti (AI'") sopivimmin 15 ennen sen prosessiteknistä käsittelyä, kuten pesu-, värjäys-, höyrystystyövaiheita tai vastaavia, laitteistoon kuuluu ohjauspintajärjestely (5), kuten neuloksen sisään sijoitettu levittäjä (5bl) tai vastaava, putkimuodossa olevan neuloksen silmukkavako-20 jen pakottamiseksi jännitetyssä tilassa spiraalille.

12. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 8 -11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu ainakin yksi venytysjärjestely (4), jonka 25 avulla leveäneulottu tai silmukkavakojen suunnassa aukileikattu putkineulos on järjestetty sopivimmin ft · « *···* neuloksen prosessiteknisen käsittelyn, kuten pesu-, \* * värjäys-, höyrystystyövaiheiden tai vastaavien jäl keen, neuloksen silmukanvarsiin järjestetyn kierremää-: 30 rän/pituusmittayksikkö vähentämiseksi tässä yhteydes- sä, jälkikäsiteltäväksi (B), kuten sitä oleellisesti toisistaan poikkeavilla ja sopivimmin säädettävissä olevilla reunanopeuksilla (ν’, v") toimivalla kuivaus-·;' järjestelyllä (D) ohjaamalla, sitä toispuoleisesti sen 1 35 kulkusuuntaan nähden oleellisesti poikittaisessa tasossa venyttävän valssipyöräjärjestelyn (4a) kautta johtamalla ja/tai vastaavasti. 23 102549