FI101771B - Moottorisahan ketjun lapa - Google Patents

Description

101 7 /1

Moottorisahan ketjun lapa

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa 5 määritetyn kaltaiseen moottorisahan ketjun lapaan.

Vasta viime aikoina on onnistuttu muotoilemaan keskiviivansa suhteen symmetrisesti suunniteltu lapa siten, että yksinomaan sen geometrisella muodolla voidaan poistaa täydel-10 lisesti kaikkien moottorisahojen tunnettu ja vaarallinen taipumus takaiskuihin (DE-GM 88 03 810). Tämä etu saavutetaan yllättäen siten, että kärjen kaarevuussäde on kärkikoh-dan alueella 10-30 mm ja on eteenpäinkulkuosan päästä liittynyt y1imenokohtaan, jonka säde on vähintään 150 mm ja 15 muodostaa lavan keskiviivan kanssa 10'-40° kulman. Takaiskun kokonaan välttämisen tuottamaa etua vastaan on olemassa se merkittävä varjopuoli, että pistotyöt, joissa lavan kärki upotetaan puuhun, on suoritettavissa vain suurta voimaa käyttäen.

20 Tätä vastoin ovat aiemmin mainittujen kaltaiset lavat (US-PS 3,323,561, DE AS 15 03 968), joita yleisesti pidetään ·...· epäsymmetrisinä lapoina, tunnettuja siitä, että ne sopivat- paremmin pistotöihin. Niiden avulla onnistuu erityisesti 25 sahojen tunnetun täristyksen välttäminen, joka symmetrisiä lapoja käytettäessä saattaa aiheutua jopa sahojen sahaus- • · · urasta ulosvedosta. Epäsymmetrisillä lavoilla ei kuitenkaan vielä ole mahdollisuuksia välttää takaiskuja. Pelkkä siirtyminen tunnetusta, takaiskujen välttämiseksi määritetystä 30 lavan muotoilusta tekisi pistossa saavutettavat epäsymmet- ... risen lavan edut oleellisesti täysin tyhjiksi.

• · • · • · φ 1 2 3 · · 2 • · · 3 ’ Siksi on keksinnön perustana tehtävä muotoilla aiemmin kuvatun kaltainen lapa siten, että myös siinä poistetaan 35 takaisku samoinkuin symmetrisissä lavoissa. Erityisesti • · tulee tällöin tehtäväksi ketjusahoissa käytettäväksi lapa, ’ joka tekee mahdolliseksi pistotöiden suorittamisen pienellä voiman käytöllä ja suurella 1eikkuutehol1 a.

101771 2 Tämän tehtävän ratkaisua auttavat patenttivaatimuksen 1 tunnusosan tunnukset.

Keksinnön muita edullisia tunnuksia ilmenee muista patent-5 tivaatimuksista.

Keksintö tuo muassaan sen yllättävän edun, että ehdotetulla lavalla varustetut moottorisahat eivät ainoastaan toimi täysin takaiskuttomasti, vaan mahdollistavat myös helpon 10 suunnatun sisäänpiston ia iohtavat pistotöissä myös pienellä voimankäytöllä suuriin 1eikkaustehoihin.

Jos tulo-osa ulottuu tällöin korkeintaan yli 80* kaarikul-man ia on varustettu kaarevuussäteel1ä, ioka vastaa korkein-15 taan puolta ketiun leveydestä, ilmenee yllättäen se lisäetu, että lapa johtaa takaiskxittomaan moottorisahaan, ioka optimaalisilla laskelmilla tuottaa alueelle jopa suuremman leikkuutehon kuin varsinaiselle 1eikkuualueelle.

20 Keksintöä selitetään iäliempänä oheisten keksinnön erään rakenne-esimerkin piirustusten yhteydessä. Ne kuvaavat:

Kuvio 1 tavallisen rakennemuodon mukaista moottorisahaa : : palion pienennettynä; kuvio 2 tunnetun lavan päällyskuvaa pienennytyssä mittakaa-25 vassa; ia "·. kuviot 3-8 kuviota 2 vastaavia päällyskuvia keksinnönmu- • · y··' kaisen, takaiskuttoman moottorisahan lavan epäsymmetrisestä • · « ketjunlavasta pääasiallisesti mittakaavassa 1:1.

30 Kuvion 1 mukaiseen tavalliseen moottorisahaan kuuluu kotelo 1, johon on sijoitettu sähkömoottorista tai poltt.omoottoris- • · · ·...· ta koostuva käyttö ja lavan kiinnitys tavalliselle ketjun- • · · : lavalle 2. Se on edelleen varustettu taaemmalla kädensijalla 3, etummaisella kädensijalla 4 ja kädensuojuksel 1 a 5. Lapa 35 2 on varustettu ympäryskehäl tään ei kuvatulla oh jausural 1 a , joka toimii sahausketjun 6 ohjaimena siten, että ketjun v : käyttönivelet ovat 1iukutukineen ohjausurassa ja sen ketjun : : nivelet tukeutuvat lavan 2 ympäryskehän pinnalle.

101771 3

Lavassa 2 on sen toisessa takapäässä leikkausten ja porausten tai vastaavien muodossa olevat liitoselementit 7 ia 8 (kuvio 2), iotka toimivat yhdessä vastaavien kiinnityspult-tien ja ketjunkiristimien muodossa olevien lavan kiinnitys-5 elinten kanssa. Kuviossa 1 kulkee ketiu lavan kiinnityksen vasemmalla puolella olevan käytön käyttämän ketiupyörän yli, joka panee ketjun kiertämään kuviossa 1 näkyvän nuolen suuntaan. Kuviossa 2 on lavan 2 etupäässä kärkiosa 9, jota myöten sahausketiun 6 eteenpäin kulkeva puoli käännetään 10 takaisinpäin kulkevaksi puoleksi. Tämä toimenpide voidaan tehdä tunnetulla tavalla lavan 2 etupäähän pyöriväksi laakeroidulla tähtikääntöpyörällä. Tämän lisäksi on lavassa keskiviiva 11, jonka toiselle puolelle on sijoitettu taka-päästä etupään suuntaan ulottuva eteenpäintulopuoli 12 ja 15 toiselle puolelle etupäästä takapään suuntaan ulottuva ulkokehälle sijoitettu paluu- tai leikkausosa 13. Tällöin eteenpäintulopuoli 12 ulottuu edessä olevalla päällään E keskiviivan samalla puolella olevan tulo-osan 14 yli päät-tyäkseen vähitellen lavan etummaiseen päähän, kärkeen 15.

20 Sieltä alkaa vähitellen myös edessä keskiviivan samalla puolelle kuin sillä oleva leikkuuosa 13 olevasta alusta A myös kaarenmuotoinen takaisintulo-osa 16. Nämä kaikki osat ovat sahausketjua 6 ohjaavan lavan 2 ympäryskehän pintoja, jolloin kärki 15 kuvaa etummaista pistettä.

25

Tavanomaisten moottorisahojen takaiskuille erityisen krii- *···’ tiilinen alue on kuviossa 2 merkity viitenumerolla 17. Se • · · *.* ' käsittää oleellisesti koko tulo-osan 14 lakipisteen 15 ja pienen osan siihen rajoittuvaa paluuosaa 16. Jos sahan 30 ketjua pidetään näiltä kohdilta vasten kiinteää kovaa kappaletta, ei moottorisahan kova takaisku ole tuskin suurel- :***; lakaan voimankäytöllä vältettävissä. Tämä tapahtuu myös ··· sellaisille moottorisahoille, joiden kärjen 9 alueella oleva • · · säde on suhteellisen pieni, vaikkakin taipumus takaiskuun : ·“ 35 on niillä pienempi. Tätä lukuunottamatta on takaiskutaipumus riippuvainen esim. siitä, millä osallaan ja missä kulmassa .'j'; kärki 9 viedään kappaleeseen, kuinka suuri sahan ketjun i • « · • · • · · % 101/71 ' 4 pyörimisnopeus on, tai millä tavalla itse käyttäiä pitelee moot tori sahaa.

Tällaisten takaiskujen välttämiseksi on tunnettua (DE-GM 5 88 03 810) laittaa tulokaarelle 14 lakipisteen 15 alueelle vain 10 - 30 mm:n kaarevuussäde ja muotoilla tämän alueen ja paluuosan 12 väli tuloviistoudeksi, jonka säde on vähintään 150 mm ja joka muodostaa keskiviivan 11 kanssa 10° -40° kulman. Muutoin on lapa 2 muotoiltu keskiviivansa 1 10 suhteen pei1ikuvamaisen symmetriseksi, jotta se voidaa tunnetulla tavalla käyttää molemmilta puolin ja tarpeen vaatiessa asentaa lavan kiinnityksiin ympärikäännettynä.

Kuviossa 3 on kuvattu keksinnönmukaisen lavan 21 etuosa, 15 jonka muu osa on parhaiten muotoiltu tavanomaisella tavalla. Lavassa 21 on tulopuoli 22 ja paluu- tai leikkausosa 23, jotka kulkevat keskiviivan 4 kanssa oleellisesti samansuuntaisina tai ovat muotoiltuja hieman kuperiksi. Tulopuolen 22 etupää El muuttuu tulo-osaksi 25, joka päättyy laen 20 kärkeen SI. Tulo-osassa 25 on kohtaan 27 saakka kulkeva, vakiosäteen n. 37,5 mm omaava osa, joka vastaa puolta lavan leveydestä, ja siitä eteenpäin lyhyt, hieman voimakkaammin taivutettu, so. pienemmän kaarevuussäteen omaava ylimeno-osa 29, joka ulottuu laen kärkeen SI saakka. Sieltä lähtee 25 paluuosa 30 leikkuuosan 23 alkuun AI, jolloin paluuosan 30 säde on oleellisesti suurempi kuin 100 mm ja on päästään • « ··· .···. varustettu kahdella lyhyellä, pienemmän kaarevuussäteen • · · omaavalla ylimeno-osalla 31 ja 32, jotka liittyvät laen kärkeen 26 tai leikkuuosan 23 alkuun AI.

30

Viiva SI yhdistää laen kärjen SI tulopuolen 22 lopun El • · · kohtisuoran 35 kantapisteeseen Ml keskiviivalla 24. Tämä • ·· ·,· · kantapiste Ml on samalla keskipiste tulo-osan 25 muodostaman :·.·. sylinteripinnan ensimmäiselle osalle, jolla on viivaa M1E1 • · .··, 35 vastaava säde. Viiva 33 muodostaa keskiviivan 24 kanssa *!'. 26° kulman ai. Tämä kulma ai on ratkaiseva, että lapa toimii ·’.··* takaiskuttomasti . Suuremmalla kulmalla ai säilyy takaiskut- • · · • ,,.ί tomuus täydellisenä. Pienemmällä kulmalla ai se sitävastoin 5 101771 vähenee, kunnes lapa 21 ei enää kulmalla ai = O toimi taka-iskuttomasti. Näin tulisi olemaan erityisesti silloin, kun tulo-osa 25 olisi viivaa M1E1 vastaavalla keskiviivan 24 kautta vedetyllä säteellä ia lakipiste SI olisi keskiviival-5 la 24. Käyttökelpoisia tuloksia on saavutettu viivan 33 ia keskiviivan 24 kulmasta ai n. 10* kulmaan n. 80° saakka, mikä vastaa tulo-osan 25 maksimaalista n. 80° kaaren pituutta .

10 Hyvän leikkuutehon saavuttamiseksi pistettäessä on osoittautunut erityisen edulliseksi, kun keskiviivan 24 ja erään suunnilleen paluuosan 30 keskipisteessä olevan pisteen 37 tanqentin 36 välinen kulma on noin 40° - 70“. Rakenne-esimerkissä on tämä kulma bl n. 55°, joka iohtaa erinomaisiin 15 1eikkuutehoihin.

Vaihtoehtona kuviolle 3 on mahdollista siioittaa laen kärki SI tanqentin 36 kanssa samansuuntaiselle suoralle 38 suoralle 1eikkuuosal 1 e 23, so, tehdä paluuosa 30 suoraksi.

20 Tässä tapauksessa on sahan ketiun kääntö ennen kaikkea lakipisteessä SI mahdollisesti sangen jyrkkä, minkä vuoksi se varustetaan parhaiten lyhyeellä ylimeno-osalla 31.

Edelleen olisi kuvion 3 muunnelmassa mahdollista pidentää 25 tulo-osaa 25 pisteeseen 39, missä se leikkaa tangenttia 36 ja käyttää lakipisteenä itse tätä pistettä 39, tai pistettä, joka muodostuu osista, jotka vastaavat ylimeno-osia 29, 31, • · « ·.· · mutta ovat tällä tulo-osan 25 ja tangentin 36 rajaamalla aluella. Pienempään kulmaan ai nähden pätee tällöin jälleen, 30 että sen on oltava vähintään 10°. Lopuksi olisi mahdollista antaa leikkuuosal1 e 23 suurempi etäisyys keskiviivasta 24 .*·*. kuin paluuosa 22. Siinä tapauksessa on se varustettava

• M

annetuilla mitta-arvoilla.

• ♦ ·

I I I

: 35 Kuvio 4 kuvaa kaavioi 1isesti kuvion 3 lapoja, joten samoille

I < I

: osille käytetään samoja viitenumerolta. Tulo-osan säteen « « ,·.. M1E1 omaava kaari on tässä kaavioi lisesti pidennetty ohi ,···, keskiviivan pisteeseen 40 saakka, niin että tulo-osa 25 6 1 n ' · 7 Ί

I U ί / / I

on tarkoin kaarenpituuden 90“ mittainen ia se päättyy keskiviivalla 24 olevaan lakipisteeseen S2. Sitten siihen liittyy saman säteen M1E1 omaava, S2:sta kohtaan 40 ulottuva, viitenumerolla 30a varustettu ja pidennetyn leikkuuosan 23 5 alkuun A2 päättyvä ylimeno-osa 31a. Katkoviivoituksen 30a mukaisesti muotoillulla lavalla omaisi moottorisaha voimakkaan takaiskutaipumuksen. Sama pätee, ios paluuosa olisi muotoiltu seuraavan katkoviivoitetun viivan 30b mukaisesti ia päättysi välittömästi n. 40“ - 70“ kulmassa, so. käyt-10 tämättä lakipisteeseen S2 tangentiaalisesti päättyvää lakipisteen S2 ylimeno-osaa 31a. Vasta silloin, kun lakipiste (esim S3) on sijoitettu keskiviivan 24 yläpuolelle ia se liitetään päälleviivatulla merkityllä paluuosalla 30c leik-kuuosaan 23, vähenee takaiskuvaikutxis voimakkaasti. Jos 15 lakipiste S3 kuvion 4 mukaisesti sijoitetaan n. 2 mm keskiviivan 24 yläpuolelle, on takaiskutaipumus käytännöllisesti poistettu. Nämä 2 mm vastaavat suunnilleen 10” kulmaa ai kapeimmilla käytettävillä lavoilla.

20 Toisin sanoen ilmenee kuviosta 4 seivästi,että tulo-osa 25, kun se johdetaan El:n pään kautta väkiosäteel1ä M1E1, on katkaistava ennen keskiviivan 24 saavuttamista ja ohjat- . tava paluuosaan 30 tai 30a siten, että näin syntyvä lakipiste S3 on keskiviivan 24 yläpuolella. Tällöin tulisi kuvios-25 sa 4 lakipisteen SI tai S3 alapuolella oevien ylimeno- tai paluuosien olla sikäli kuin mahdollista lakipisteen takana

»»I

: (kuviossa 4 siitä vasemmalla) tai joka tapauksessa olla vain lyhyeltä matkalta samalla korkeudella lakipisteen kanssa (kuviossa 3 pystysuoraan sen alapuolella). Tämän 30 vuoksi sijoitetaan kuviota 3 vastaavasti lakipisteen sl .···, välittömään läheisyyteen lyhyet ylimeno-osat 29 tai 31, • · joilla on mahdollisimman pieni, ketjun esteettömään kulkuun • · « * · “. . juuri riittävä, korkeintaan n. 15 mm oleva säde, niin että lakipiste SI muodostaa ympäryspinnal1 a olevan viivan, joka 35 kulkee kohtisuoraan vasten lavan 21 useimmiten omaamia J/ tasossa samansuuntaisina kulkevia sivupintoja, joista yli- meno-osat 29, 31 erkanevat taaksepäin nopeasti loitoten.

101/71 7

Lopuksi osoitta kuvio 4, että lakipiste (esim. SI, S3) -lavan sivupinnan pääl1yskuvasta tarkasteltuna - on ajateltavissa pinnan sektorissa, jota rajoittaa keskiviiva 24 (etäisyys M1S2), ympyränkaari Ml:n ympäri säteellä M1E1 ja 5 kohtisuora 35 El:stä keskiviivaan, jolloin Ml on kohtisuoran 35 leikkauspiste keskiviivan 24 kanssa. Täten ei lakipiste voi olla välillä M1S2, koska sen on oltava sen yläpuolella, eikä myöskään olla sijoitettuna kohtisuoralle 35. Kaikki muut paikat, esim. lakipisteet SI, S3 ja lakipiste S4 kat-10 koviivoin kuvatussa 1apamuodossa, näyttävät sitävastoin tähän saakka sallituilta. Tällöin sijoitetaan yksittäistapauksissa valittu lakipiste kulloisestakin lavan leveydestä riippuen parhaiten paikkaan, joka takaa häiriöttömän, pienikitkaisen, mahdollisimman iskuttoman ketjun kulun. Erityi-15 sen edullista on muotoilla tulo-osa 25 kuviota 3 vastaavasti spiraalin tapaiseksi, joka ulkonee paluuosan 25 päästä El ja säilyttää sitten lisääntyvän pieneneväksi käyvän kaare-vuussäteen. On kuitenkin myös mahdollista muotoilla lakipiste S3 kuviota 4 vastaavasti kaarevanmuotoisen, kuperan 20 tulo-osan 25 ja esim. suoran paluuosan 30c leikkauspisteeseen, sikäli kun lakipisteeseen S3 muodostuva kulma ei tule liian teräväkulmaiseksi.

Toisin ilmaistuna on lakipiste SI, S3 tai S4 keksinnön 25 mukaisesti ja kuvion 4 kanssa yhtäpitävästi kulloinkin ajatellun Ml:n ympäri säteellä M1E1 piirretyn ympyrän ensim-mäisellä neljänneksellä, jolloin se voi myös olla itse • · · ympyräviivalla, mutta ei ajatellun, Ml:een asetetun koordinaatti järjestelmän akseleilla (kohtisuoralla 35, välillä 30 M1S2).

• · · ·...* Edelläolevassa selityksessä on luonnollisesti edellytetty, • · · ·.· · että pää E, lakipiste S ja alku A ovat kapeita, ympäryspin- nai la olevia viivoja. Keskiviivoja vasten olevat kohtisuorat 35 E ovat sitävastoin ajateltuja viivoja, jotka kulkevat vii-vojen E keskipisteiden kautta siten, että säteellä ME piir-· retyt ympyrät on ajateltu lavan keskitasoon. Ilmaus, että • · · •'i lakipiste on tietysssä ympyrän sektorissa tarkoittaa täi- Λ f ί Ί ' - r* Λ I υ ί / / ί δ löin, että lakipisteen viivat läpäisevät tämän ympyrän kehän oleellisesti pystysuoraan. Tätä huomioimatta on selvää, etä ympäryspinta muodostuu todellisuudessa kahdesta samansuuntaisesta, oleellisesti samansuuntaisesta ohiauspinnasta, 5 ioiden väliin sahausket-jun käyttönivelien ohiausura on si joi tettu.

Kuvion 5 mukainen rakennemuoto on varustettu tulo-osalla 44, keskiviivalla 45, leikkuuosalla 46 paluuosalla 47, 10 lakipisteellä S5 ia kuvion 3 mukaisella paluuosalla 49. Tulo-osan 47 säde M5E5 on kohtaan 50 saakka 25 mm ia on sen iälkeen kohti lakipistettä voimakkaamin käyristetty.

Kulma a5 on 34° vastaten kohtisuoran 51 ia erään laen S5 ia kohtisuoran 51 kantapisteen M5 kautta kulkevan suoran 15 52 välistä 56°:een kulmaa. Mainitun tanqentin kulma b5 on paluuosalla 58°. Tällaisella lavalla on hyvät 1 eikkuuominai-suudet ilman minkäänlaisia takaiskutaipimuksia.

Kubion 6 mukaisessa rakennemuodossa on kuviossa 5 kuvattu 20 vain geometrian ymmärtämisen kannalta tärkeät osat, erityisesti tulo-osa 56, laki S6, paluuosa 58 tanqentteineen ia kohtisuora 59 E6:sta keskiviivalle 60. Tällöin on säde M6E6 n. 30 mm, kulma a6 n. 45° ia kulma b6 n. 64°. Tulo-osa 56 on vain hyvin lyhyeltä matkalta kohtaan 57 asti tehty sä-25 teellä M6E6 ia liittyy sitten spiraalimaisella, yhä voimakkaamin käyristetyllä ylimeno-osalla lakeen S6, niin että se on kaukana keskiviivan yläpuolella.

• · ·

Kuvion 7 mukainen rakennemuoto vastaa oleellisesti kuvion 30 3 mukaista rakennemuotoa sillä erotuksella, että kulma a7 on n. 36° ia kulma b7 n. 63°, lavan leveys on 75 mm 60 mm:n • · · • · *·..* asemesta.

• · · • · · • · · • ψ Tähän asti parhaimmaksi havaitun, kuvion 8 mukaisen lavan 35 lavan leveys on 60 mm, kulma a8 n. 15°, kulma b8 n. 49° ia · tulo-osan kohdan 61 säde M8E8 n. 20 mm. Tällöin leikkaavat.

lakipisteessä S8 toisiaan tulo-osa 61 ia paluuosa 63 ilman että siihen kohtaan on tehty kuviota 3 vastaa pyöristystä 101/71 9 y1imenokohtineen 29 tai 31.

Eräs oleellinen ero kuvioiden 3-7 lapojen ja kuvion 8 lavan välillä on siinä, että tulo-osa 61 on voimakkaammin 5 kaartuva kuin mitä se olisi käytettäessä puolta lavan leveydestä vastaavan kaarevuussäteen tapauksessa. Tulo-osan päästä E8 tulevan kohtisuoran 64 kantapiste M8 ei ole lavan keskiviivalla 66, vaan eräällä sen rinnakkaissuoralla 67, joka on sijoitettu keskiviivan 66 ja tulo-osan 65 väliin.

10 Tällöin on tulo-osa 61 E8:sta lakeen S8 saakka kauttaaltaan taivutettu säteelle M8E8. Jos tulo-osa 61 ulottuisi rinnak-kaissuoralle 67 saakka, so. ulottuisi yli 90“ kaaren mitan, olisi lavalla, kuten kuvion 4 yhteydessä kuvattiin, taipumus takaiskuun. Jos tulo-osa sitävastoin - E8:sta lähtien -15 päättyy korkeintaan kaarenpituudel1 a n, 80*, so.vastaten kulmaa a8 η.10“, niin että lakipiste S8 on tarpeeksi kaukana rinnakkaissuoran 67 yläpuolella, ei minkäänlaista takaiskua enää esiinny.

20 Vaihtoehtoisesti olisi kuvion 8 mukaisella lavalla mahdollista pyöristää kärkeä lakipisteen S8 alueella, sikäli kun täten mahdollisesti toisen kohtaan sijoitettu laki S8 myös tämän pyöristyksen jälkeen pysyy pidettynä vähintään 2 mm rinnakkaissuoran 67 yläpuolella. Tässä tapauksessa on eri-25 tyisesti laen S8 samalla tavoin kuvion 4 kanssa oltava sen ympyräsektorin sisäpuolella, jota rajoittaa kohtisuora 64, rinnakkaissuora 67 ja M8:n ympäri säteellä M8E8 kulkeva • * · * kaari.

30 Rinnakkaissuora 67 voisi teoreettisesti olla vastaavalla tavalla myös keskiviivan 66 ja paluuosan 68 välissä. Silloin ··« tulee paluuosa selvästikin kulmalle b8 annetut arvot huomi- • ·· ·.· · oiden sangen lyhyeksi, niin että lapa sopii vähemmän hyvin • · pistotöihin.

35 . Tässä rakennemuodossa on paluuosan säteen (viiva 70) kes- I i > ' kipiste 69 rinnakkaissuoran 67 yläpuolella, niin että paluu- • « · osa 63 erkanee laesta S8 hieman vinosti, so. 90“:st.a poik- 10 Λ Π Ί '< Π Ί

I U I / / I

keavassa kulmassa, mikä on takaiskuien välttämisen kannalta erityisen edullista. Kuvion 8 mukaisella lavalla saavutetaan erinomaiset leikkuutehot erityisesti pistettäessä. Minkäänlaista takaiskutaipumusta ei havaittu. Keksintö ei ole 5 rajoittunut kuvattuihin rakenne-esimerkkeihin, jotka ovat monilla tavoin muunneltavissa. Lähinnä on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi antaa lakipisteelle keskiviivasta tietty etäisyys, joka on ainakin kuudesosa lavan leveydestä, ja vastaa edullisimmin jopa neljäsosaa lavan leveydestä 10 (esim. kuviot 6-8). Tällöin olisi lakipisteen oltava sitä korkeammalla, mitä suurempi tulo-osan kaarevuussäde tai mitä leveämpi lapa on. Siten saadaan annetulla lavan leveydellä annetun kulma-alueen rajoissa pistotapahtumalle otollinen paluuosan pituus. Suuremman leikkuutehon saavuttami-15 seksi olisi paluuosalla ainakin osittain oltava suurempi kuin 80 mmm säde ja tangentin tulisi muodostaa keskiviivan sen osan keskipisteen kanssa 40° - 70“ kulma. Tällöin on usein tarkoituksenmukaista sijoittaa siihen kuuluvan kaaren keskipiste tulo-osan ja laen kautta kulkevan keskiviivan 20 rinnakkaissuoran väliin tai jopa lavan ääriviivojen ulkopuolelle.

Muutoin ovat annetut mitat vaihdeltavia suurissa rajoissa ja keksinnön opetusten mukaan säädettävissä yksitäistapauk-25 sissa tarpeita vastaaviksi. Yleisesti on todettavissa, että tulo-osassa pienet kaarevuussäteet vähentävät takaiskutai-purnusta ja siksi niitä voidaan käyttää yhdessä hyvin pienten • · · kulmien ai - a8 kanssa. Sitävastoin näyttää tulo-osan suuremmilla kaarevuxissätei 1 lä olevan edullista valita kulma 30 ai - a8 vastaavasti suuremmaksi tai tulo-osan pituus vastaavasti pienemmäksi. Edelleen huomattiin, että suuremmilla • « *···’ kaarevuussätei 1 lä, esim. noin 40 mmtstä ylöspäin, on takais- • · · *.* * kutaipumus vain vaivoin vältettävissä jos samanaikaisesti • » pistossa vaaditaan hyvää 1eikkuutehoa. Siksi tulo-osalla, 35 jolla voi myös olla muita kuin kuvattuja muotoja, ei millään kohtaa tulisi olla suurempia kaarevuussäteitä kuin 40 mm.

Samalla tavoin ovat paluuosalle annetut mitat yksitystapauk- 11 101771 sissa optimoitavissa kokeiluilla. Tällä tarkoitetaan että annetut mitat pätevät tarkasti vain kaupan olevien lapoien leveyksillä. Muunlevyisiä lapoja käytettäessä on mitat sovitettava vastaavasti. Muutoin voi paluuosa olla muotoil-5 tu kokonaan tai osittain hieman koveraksi ja olla varustettu päistään lyhyillä, kuperilla ylimeno-osilla, jotka johtavat lakeen tai leikkuuosalle.

Tulo- ja leikkuuosat voivat olla suoria, mutta myös hieman 10 taivutettuja koveriksi tai kuviota 2 vastaten hieman kuperiksi. Erityisesti on mahdollista varustaa tulo-osa päistään El - E8 sisääntuloviisteellä (DE-GM 88 03 810), joka liittyy keskiviivaan kulmassa 10" - 40" ja jonka kaarevuussäde on vähintään 150 mm. Lapa varustetaan kuitenkin parhaiten vain 15 lyhyillä tämänkaltaisilla sisääntuloviistei11ä tai jätetään kuvattujen tulo- ja paluuosien rajoittamat lavan osien ääriviivat tunnettuihin kaupallisiin muotoihin ja muutetaan tulo-osia välittömästi muilta tulo-osiltaan tilan saamiseksi pistolle soveliaammalle paluuosalle.

20

Edelleen ei ole tarpeen sijoittaa tulo-osaa täysin tanqen-tiaalisesti tulopuolen päähän. Pikemminkin voi se myös, kuten kuviossa 7 on katkoviivoilla 71 kuvattu, yhdistyä jossain kulmassa tulopuolen päähän E7 ja muodostaa tähän 25 päähän kulman E7.

Lopuksi on ymmärrettävä, että kuvioissa 3-8 kuvattuja t ^ * · tulo- ja paluuosia voidaan yhdistää toisiinsa halutulla tavalla. Sitäpaitsi voidaan keksinnönmukaisissa lavoissa 30 sahausketjun kääntymistä kulloinkin tukea laen SI - S8 kohdalta käytämällä lisäksi sinänsä tunnettua, lavan kärkeen • · ·

• I

'···’ laakeroitua kääntöpyörää.

• · t * « · • · · ♦ ♦

Keksintö tuottaa sen edun, että käytettäessä tulo-osia, 35 joilla on ainakin osittain suhteellisen suuret kaarevuus- säteet voidan varmasti välttää takaiskut ja säilyttää silti : pitkät paluuosat, mikä on edullista tehokkaalle pistotyölle.

I I I

Tällöin ovat erityisen edullisiksi osoittautuneet kuvioissa 12 f: - Γ7 Ί

! U ί / / I

3-8 näkyvät mittakaavaltaan oikeat lavat.

Kuvattuja lapoja voidaan vastakohtana tavallisille lavoille käyttää vain sillä tavoin, että sahausketjua liikutetaan 5 kuvioissa 1 ja 3 näkyvien nuolien suuntaan. Lavan väärän (käänteisen) koteloon sisäänlaiton välttämiseksi muotoillaan liitoselementit 7, 8 (kuvio 2) tai siihen kuuluvat lavan kiinnityksen liitoselimet tarkoituksenmukaisimmin siten, että lapa voidaan asentaa paikoilleen vain oikealla tavalla.

10 Sitäpaitsi on tulo-osa kuvioita 3-8 vastaten edullisimmin muotoiltu kuperaksi taivutetuksi. Se ei kuitenkaan sulje pois muita esitettyjä kaarevuuksia. Erityisesti tulo-osan loppuun sijoittuvalla alueella ovat myös koverat tai aaltoviivan muotoiset kaarta pitkin kulkevat osat mahdollisia, 15 sikäli kun ne eivät haittaa ketjun kulkua.

20 25 » · · « « · • · · 30 • « · • · · • · · • * · • i · 35

Claims (16)

101/71

1. Moottorisahan ketjun lapa, jossa on lavan kiinnittämiseksi liitoselementit (7, 8) omaava takapää, etupää, keskiviiva (24, 45, 60, 66) ja sahausketjun ohjaamiseen tarkoi-5 tettu ulkokehän pinta, joka on varustettu keskiviivan toisella puolella olevalla, takapäästä etupään suuntaan ulottuvalla, pään (E1-E8) omaavalla tulopuolella (22, 44, 65), keskiviivan toisella puolella olevalla, etupäästä takapään suuntaan ulottuvalla, alun (A1-A8) omaavalla leikkuuosalla 10 (23, 46, 68) ja etupäähän muotoillulla kärkiosalla, jossa on tulopuolen kanssa keskiviivan samalla puolella oleva laki (S1-S8), tulopuolen pään siihen yhdistävä tulo-osa (25, 47, 56, 61, 71) ja laen leikkuuosan alkuun yhdistävä paluuosa (30, 30c, 63), tunnettu siitä, että laki on ajatellussa sek-15 torissa, jota rajoittaa oleellisesti keskiviiva (24, 25, 60, 66. tai sen rinnakkaissuora (67), tulopuolen (22, 44, 65) päästä (E1-E8) keskiviivalle (24, 45, 60) tai rinnakkaissuoralle (67) tuleva kohtisuora (35, 51, 59, 64) ja ympyränkaa-ri, jonka keskipiste (M1-M8) on kohtisuoran ja keskiviivan or 20 tai rinnakkaissuoran leikkauskohdassa ja jonka säde vastaa keskipisteen (M1-M8) etäisyyttä tulopuolen päästä (E1-E8), ja siitä, että laki (S1-S8) on myös keskiviivan (24, 45, 60). : tai sen rinnakkaissuoran (67) yläpuolella, ja että laen (Sl- :'‘: S8) ja kohtisuoran välinen etäisyys poikkeaa tulopuolen (22, • I I : 25 44, 65) pään (E1-E8) sekä kohtisuoran (S1-S8) läpi kulkevan (<ll keskiviivan (24, 45, 60) kanssa yhdensuuntaisen viivan väli- • · sestä etäisyydestä. • · • · · • · · • · · * 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lapa, tunnettu siitä, 30 että laki (S1-S8) on vähintään 2 mm keskiviivan (24, 45, 60) *.*.* tai sen rinnakkaissuoran (67) yläpuolella. • · ♦ • ♦ ♦ • · ·

2. Skena enligt patentkravet l, kännetecknad av att nosen (S1-S8) är belägen minst 2 mm ovanför mittlinjen (24, 45, 60. respektive den parallella linjen (67).

3. Skena enligt patentkravet 1, kännetecknad av att nosens 20 (S1-S8) avständ frän mittlinjen (24, 45, 60) respektive den parallella linjen (67) är minst en sjättedel av skenans bredd. : 4. Skena enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknad av : 25 att lodlinjen (35, 51) och en genom medelpunkten (Ml, M5) och nosen (SI, S5) dragen linje (33, 52) mellan sig bildar en vinkel (ai, a5) av högst 80°. • · • · · • · • · ’.V. 5. Skena enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknad av • · « *·* * 30 att inloppsdelen (25, 47, 56, 61) inte pä nägot ställe har större krökningsradie än 40 mm. • « • · · • · · • · · · • · · ♦ 6. Skena enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknad av att inloppsdelen (25, 47, 56, 61) övergär tangentiellt i det 35 framätgäende partiet (22, 44, 65) . 1 « · *.· ' 7. Skena enligt nägot av patentkraven 1-6, kännetecknad av att inloppsdelen (25, 47, 56, 61) har en alltmer minskande 1C17 71 krökningsradie frän det framätgäende partiets (22, 44, 65) ände (E1-E8) till nosen (S1-S8).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lapa, tunnettu siitä, .···. että laen (S1-S8) etäisyys keskiviivasta (24, 45, 60) tai • * "* 35 sen rinnakkaissuorasta (67) vastaa ainakin yhtä kuudesosaa «Il ·...* lavan leveydestä. Il · • · · « · • · a n ·< 1 /r ? a I U i / / I

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lapa, tunnettu siitä, että kohtisuora (35, 51) ja keskipisteen (M1-M8) ja laen (S1-S8) kautta vedetty viiva (33, 52) rajoittavat väliinsä enintään 80° kulman (ai, a5). 5

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen lapa, tunnettu siitä, että tulo-osassa (25, 47, 56, 61) ei missään kohdassa ole suurempaa kaarevuussädettä kuin 40 mm.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen lapa, tunnettu siitä, että tulo-osa (25, 47, 56, 61) muuttuu tangentiaali-sesti tulopuoleksi (22, 44, 65).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen lapa, tunnettu 15 siitä, että tulo-osalla (25, 47, 56, 61) on tulopuolen (22, 44, 65) päästä (E1-E8) alkaen lakeen (S1-S8) lisääntyvästi pienemmäksi käyvä kaarevuussäde.

8. Skena enligt nägot av patentkraven 1-7, kannetecknad av 5 att det framätgäende partiet (22, 44, 65) ätminstone i det till dess ände (E1-E8) angränsande omrädet har en minsta krökningsradie av 150 mm.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen lapa, tunnettu 20 siitä, että tulopuolella (22, 44, 65) on ainakin päähän (El- E8) rajoittuvalta alueeltaan pienimmillään säteeltään 150 mm oleva kaarevuussäde.

9. Skena enligt patentkravet 8, kännetecknad av att det 10 nämnda omrädet bildar en vinkel av 10° tili 40° med mittlin-jen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lapa, tunnettu siitä, ; 25 että tämä alue muodostaa keskiviivan kanssa 10° - 40° olevan • · · *. : kulman. φ · · ♦ • · #.... 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen lapa, tunnettu • · "I siitä, että paluuosa (30) on ainakin osittain taivutettu • « · *·’ * 30 kuperaksi suuremmalla kuin 45 mm:n kaarevuussäteellä ja sii nä on lyhyet, voimakkaasti kaartuvat ylimeno-osat (31, 32), : jotka on liitetty lakeen (SI) tai lakiosan (23) alkuun (AI) . ··« » ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦

10 I /71

10. Skena enligt nägot av patentkraven 1-9, kännetecknad av att utloppsdelen (30) ätminstone delvis är konvext krökt med 15 en krökningsradie som är större än 45 mm och har korta, kraftigare krökta övergängspartier (31, 32), som är förbund-na med nosen (SI) respektive med början (AI) av sägpartiet (23) . 20 il. Skena enligt nägot av patentkraven 1-10, kännetecknad av att utloppsdelen (30, 63) bildar en medelvinkel (61, 68) av 40° tili 70° med mittlinjen (24, 66). ,·/ 12. Skena enligt nägot av patentkraven 1-11, kännetecknad : 25 av att utloppsdelen (3 0) övergär tangentiellt i nosen (SI). • · • ·

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen lapa, tunnettu 35 siitä, että paluuosan (30, 63) ja keskiviivan (24, 66) väli- « « . nen keskimääräinen kulma (61, 68) on 40° - 70°. ♦ · · • ♦ ♦ « ♦ « * » » · 101/71

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen lapa, tunnettu siitä, että paluuosa (30) liittyy lakeen (SI) tangentiaali-sesti.

13. Skena enligt nägot av patentkraven 1-11, kännetecknad ,···. av att utloppsdelen (63) och inloppsdelen (61) bildar ett • · ’.!! hörn i nosen (S8) . « « 4 • · · 30 . 14. Skena enligt nägot av patentkraven 1-13, kännetecknad - · · · · av att utloppsdelen följer en bäge vars medelpunkt är belä- * gen utanför skenan. • · ....: 35 15. Skena enligt nägot av patentkraven 1-13, kännetecknad av att utloppsdelen (63) följer en bäge vars medelpunkt (69) *·* " är belägen mellan det framätgäende partiet (65) och en genom nosen (S8) gäende linje som är parallell med mittlinjen.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen lapa, tunnettu siitä, että paluuosa (63) ja tulo-osa (61) muodostavat laella (S8) kulman.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen lapa, tunnettu 10 siitä, että paluuosa kulkee pitkin kaarta, jonka keskipiste on lavan ulkopuolella.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen lapa, tunnettu siitä, että paluuosa (63) kulkee pitkin kaarta, jonka keski- 15 piste (69) on tulo-osan (65) ja laen (S8) kautta kulkevalla keskiviivan rinnakkaissuoralla.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen lapa, tunnettu siitä, että se on muotoiltu jonkin kuvioista 3-7 mukaises- 20 ti. : l. Skena för en motorsäg, med en bakände som har ett an- slutningselement (7, 8) för ett skenfäste, en framände, en : 25 mittlinje (24, 45, 60, 66) ooh en för styrning av en sägked-ja avsedd periferiyta, som är utförd med ett pä den ena si- • e dan om mittlinjen beläget, framätgäende parti (22, 44, 65), • · I” som sträcker sig frän bakänden i riktning mot framänden och • · · • har en ände (E1-E8), ett pä den andra sidan om mittlinjen 30 beläget sägningsparti (23, 46, 68), som sträcker sig frän *.*.· framänden i riktning mot bakänden och har en början (A1-A8) , • · · ·.· · och ett vid framänden bildat nosparti, som har en pä samma sida om mittlinjen som det framätgäende partiet belägen nos .···. (S1-S8) , en bägformig inloppsdel (25, 47, 56, 61, 71), som « · *** 35 förbinder nosen med det framätgäende partiets ände, samt en utloppsdel (30, 30c, 63) , som förbinder nosen med sägpar- ♦ * · ♦ V tiets början, kännetecknad av att nosen är belägen i en tänkt ytsektor som väsentligen begränsas av mittlinjen (24, Λ f\ ϊ ,· r; I U ! / / ( 45, 60) eller en med denna parallell linje (67), lodlinjen (35, 51, 59, 64) frän det framätgäende partiets (22, 44, 65) ände (E1-E8) tili mittlinjen (24, 45, 60) eller den paral-lella linjen (67) och en cirkelbäge vars medelpunkt (M1-M8) 5 är skärningspunkten mellan lodlinjen och mittlinjen ot eller den parallella linjen och vars radie motsvarar avständet mellan medelpunkten (M1-M8) och det framätgäende partiets ände (E1-E8), och att nosen (S1-S8) därvid samtidigt är be-lägen ovanför mittlinjen (24, 45, 60) eller den parallella 10 linjen (67), och att avständet mellan nosen (S1-S8) och lodlinjen avviker frän framätgäende partiets (22, 44, 65) ände (E1-E8) samt med den genom lodlinjen (S1-S8) gäende mittlinjen (24, 45, 60) frän den parallella linjens avständ.

16. Skena enligt nägot av patentkraven 1-15, kännetecknad av att den är utformad som nagon av figurerna 3-7. • · • · • · · s : IM • · · • · 1 • · · • · • · · • · · • · · · 9 * · · • · · • · ·