FI101338B - Tietoliikennejärjestelmä sekä puhelunmuodostusmenetelmiä - Google Patents

Description

101338

Tietoliikennejärjestelmä sekä puhelunmuodostusmenetelmiä

Keksinnön kohteena on tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää solukkomatkaviestinverkon, joka sisältää 5 matkaviestinkeskuksen, tukiasemaohjaimen ja tukiasemia, sekä vaihdejärjestelmän, jolla on ainakin yksi tukiasema.

Kiinteän puhelinverkon perinteinen liityntä- eli access-tekniikka on ollut tilaajakaapeli (parikaapeli), joka on viety paikalliskeskukselta tilaajan puhelinkojeel-10 le saakka. Nykyisin kuitenkin langattomat liityntä- eli access-tekniikat ovat tietoliikenteen nopeimmin kasvava alue. Tämän seurauksena yhä suurempi osa kiinteän tietoliikenneverkon uusista liittymistä tulee olemaan langattomia. Ensimmäinen langattomien liityntöjen sukupolvi kä-15 sitti analogiset langattomat puhelimet (esim. CT1-järjestelmä), joka käsitti yleisen puhelinverkon (PSTN) kiinteän tilaajaliittymään kytketyn tukiaseman sekä kädessä kannettavan puhelinosan. Seuraava sukupolvi käsitti digitaalisen langattoman puhelimen, joka tunnetaan CT2-järjestelmänä. 20 CT2-järjestelmä tarjosi perinteisen langattoman puhelimen lisäksi myös telepoint-palvelun ja langattoman puhelinvaihteen PABX. Lisäksi on ollut kehitteillä standardi eu- « « '/: rooppalaiselle digitaaliselle langattomalle puhelinjärjes- !"·' telmälle, joka tunnetaan lyhenteellä DECT. DECT on hyvin 25 pitkälle samanlainen kuin CT2 mutta käyttää TDMA-tekniik- :*·*; kaa. Tämän lisäksi on toteutettu matkapuhelinjärjestelmi- • · { .·. en, kuten NMT (Nordic Mobile Telephone) -radiorajapintoi- • · · · .·:·. hin perustuvia langattomia järjestelmiä, joissa tilaajan • · · liikkuvuustoiminnot ovat riisuttuja tai täysin poissa.

. . 30 Eräs langattoman tietoliikenteen muoto on matka- * » » viestin järjestelmät, joissa ei ole tarkoituskaan antaa * · · *·* ’ tilaajille kiinteää access-pistettä verkossa. Sen sijaan Λ tilaajat voivat kommunikoida verkon kanssa minkä tahansa verkon tukiaseman kautta. Matkaviestintilaajille päättyvi- »Il 35 en puheluiden reitittämiseksi kulloinkin oikeaan pistee- • I « * · .

2 101338 seen verkossa ylläpidetään, verkon tilaajatietokannassa tilaajan sijaintitietoa. Kun verkkoon saapuu matkaviestimelle päättyvä puhelu, verkon ensimmäinen matkaviestinkes-kus tekee kyselyn tilaajatietokantaan ja saa reititys-5 osoitteen verkossa.

Eräs kiinnostava langattoman viestinnän alue on langattomat puhelinvaihteet PABX. Puhelinvaihteethan ovat eräänlaisia toimistokohtaisia yksityisiä puhelinkeskuksia, joilla on suuri joukko alaliittymiä ja pienempi määrä kes-10 kusjohtoja paikalliskeskukseen. Puhelinvaihteessa voidaan muodostaa edullisia (ilmaisia) sisäpuheluita alaliittymien välille sekä ulkopuheluita alaliittymän ja PSTN-keskusjohdon välillä. Langaton PABX on tyypillisesti perusrakenteeltaan perinteinen "langoitettu" PABX, mutta langoitettu 15 talon sisäinen kaapelointi on osittain tai täydellisesti korvattu radioyhteyksillä. Esimerkki tällaisesta langattomasta PABX-ratkaisusta on esitetty patenttihakemuksesa WO 93/20642. Radiostandardit, jotka ovat potentiaalisesti käytettävissä PABX-sovelluksiin, ovat esimerkiksi yllä 20 mainittu CT2 ja DECT, tai yleiseurooppalaisesta digitaalisesta matkaviestinjärjestelmästä GSM kehitetyt ratkaisut. Langattomien PABX-etuihin väitetään mm. sisältyvän: - Päätelaitteiden liikkuvuus. Henkilön ei enää tarvitse olla tietyssä paikassa rakennuksessa.

• (ii. 25 - Henkilökunnan sijainti. On helpompaa saada yhteys :1·1: ihmisiin, jotka ovat toimistojensa ulkopuolella.

• · - Alentuneet investoinnit rakennuksen johdotukseen.

• · · · .··., - Ei johdotuksen uudelleenjärjestely-/ylläpitokulu- ja vaihteen alaliittymän puolella.

30 Kuten edellä todettiin, langaton PABX on tyypilli- • « · sesti toteutettu käyttämällä vaihteen alaliittymän puolel- • · · ’’’ 1 la CT2- tai DECT-radiorajapintaa. PABX:n keskusjohtopuoli : ' : on perinteiseen tapaan kytketty PSTN-paikalliskeskukseen.

Tämän vuoksi langattoman PABX:n tarjoama vapaampi liikku-35 vuus rajoittuu pelkästään vaihteen omien tukiasemien alu-eelle, ts. toimistoympäristöön. Puhelimen käyttö toimiston · • · · 3 101338 ulkopuolella on rajoitettu telepoint-palveluihin.

Langattomien tilaajalaitteiden liikkuvuuden parantamiseksi on ehdotettu ratkaisuja, joissa langaton puhelinvaihde on sijoitettu osaksi matkaviestinjärjestelmää.

5 Tällöin langattoman PABX:n keskusjohtopuoli on kytketty matkaviestinjärjestelmän tukiasemaohjaimeen tai matkavies-tinkeskukseen perinteisen tukiaseman tilalle. PABX:n ala-liittymäpuoli on toteutettu CT2-, DECT- tai vastaavilla radiorajapinnoilla samalla tavoin kuin PSTN-verkkoon kyt-10 ketyissä langattomissa PABXissa. Langattomia tilaajia käsitellään matkaviestinverkossa sijainninhallinnan osalta samalla tavoin kuin normaaleja matkaviestintilaajia. Tämä tekee periaatteessa mahdolliseksi langattoman tilaajan siirtymisen langattomasta PABXsta toiseen, kun molemmat 15 PABX:t on kytketty matkaviestinverkkoon. Lisäksi tekniikan tason mukaiset puhelimet voivat olla kaksitoimisia siten, että kykenevät operoimaan sekä langattoman PABX:n tukiasemien että matkaviestinjärjestelmän tukiasemien kautta. Tällöin samalla tilaajalaitteella on mahdollista saada 20 koko matkaviestinverkon laajuinen liikkuvuus että edulliset PABX-sisäpuhelut omassa toimistossa. Näissä ratkaisuissa kuitenkin ulkopuhelut muodostetaan matkaviestinver-kon proseduureilla, mikä tekee niistä kalliimpia. Lisäksi tarvitaan tyypillisesti erikoisratkaisuja matkaviestinver-25 kon verkkoelementtien välillä käytetyn signaloinnin ja :1·1: PABX:n radiorajapinnassa käytetyn signaloinnin välillä.

• · : .·. Edelleen vaaditaan kaksitoimisia tilaajalaitteita, jotta • « · · matkaviestinverkon kaikki ominaisuudet voidaan hyödyntää, • · « mikä puolestaan tekee tilaajalaitteesta kalliimpia.

. . 30 Esillä olevan keksinnön päämääränä on tietoliiken- * · 1 nejärjestelmä, jossa langaton puhelinvaihde voidaan to- • · · *1 1 teuttaa matkaviestinverkon yhteydessä tavalla, joka vaatii aikaisempaa vähemmän muutoksia puhelinvaihteessa tai mat-kaviestinverkossa.

35 Keksinnön eräänä päämääränä on myös mahdollistaa · 4 101338 edulliset sisä- ja ulkopuhelut matkaviestinverkkoon kytketyssä langattomassa puhelinvaihteessa.

Keksinnön vielä eräänä päämääränä on tietoliikennejärjestelmä, jossa matkaviestinverkossa ja langattomassa 5 vaihteessa on samanlaiset radiorajapinnat ja samanlaiset tilaajalaitteet.

Tämä saavutetaan tietoliikennejärjestelmällä, joka käsittää solukkomatkaviestinverkon, joka sisältää matka-viestinkeskuksen, tukiasemaohjaimen ja tukiasemia, sekä 10 vaihdejärjestelmän, jolla on ainakin yksi tukiasema. Järjestelmälle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että vaihdejärjestelmän tilaajapuoli on kytketty tukiasemaohjaimeen ja keskuspuoli on kytketty toiseen tietoliikenneverkkoon; vaihdejärjestelmän tukiasema on kytketty tuki-15 asemaohjaimeen; tukiasemaohjain on sovitettu reitittämään vaihdejärjestelmän tukiasemalta lähtevät vaihdejärjestelmän tilaajan puhelut vaihdejärjestelmään ja vaihdejärjestelmän kautta tulevat puhelut vaihdejärjestelmän tukiasemalle .

20 Keksinnön kohteena on myös menetelmä lähtevän puhe lun muodostamiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää solukkomatkaviestinverkon, joka sisältää matkavies- *. : tinkeskuksen, tukiasemaohjaimen ja tukiasemia, sekä vaih- dejärjestelmän, jolla on ainakin yksi tukiasema, jossa 25 menetelmässä lähetetään yhteyspyyntö tilaajalta tukiase-maohjaimelle vaihde järjestelmän tukiaseman kautta; käyn- • · 1 nistetään puhelunmuodostus. Menetelmälle on keksinnön mu- • · · · kaisesti tunnusomaista, että tarkistetaan tukiasemaohjaimessa onko yhteyspyynnön lähettänyt tilaaja vaihdejärjes-30 telmän tilaaja vai matkaviestinverkon normaali tilaaja; • · · M reititetään vaihdejärjestelmän tilaajan puhelu tukiasema- • · · ohjaimelta vaihdejärjestelmään, jonka tilaajapuoli on kytketty tukiasemaohjaimeen ja keskuspuoli toiseen tietoliikenneverkkoon; kytketään matkaviestinverkon normaalin ti-35 laajan puhelu matkaviestinkeskukselle.

t • · • « 5 101338

Keksinnön kohteena on myös menetelmä päättyvän puhelun muodostamiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää solukkomatkaviestinverkon, joka sisältää matkaviestinkeskuksen, tukiasemaohjaimen ja tuki-5 asemia, sekä vaihdejärjestelmän, jolla on ainakin yksi tukiasema, jossa menetelmässä vastaanotetaan vaihdejär-jestelmän tilaajalle päättyvä puhelu vaihdejärjestelmään. Menetelmälle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että käynnistetään vaihdejärjestelmästä käsin puhelunmuodostus 10 tukiasemaohjaimessa, johon vaihde järjestelmän tilaajapuoli ja mainittu vaihdejärjestelmän tukiasema ovat kytketyt; lähetetään tukiasemaohjaimelta hakusanoma mainitulle vaihde järjestelmän tilaajalle mainitun vaihdejärjestelmän tukiaseman kautta; vastaanotetaan vastaussanoma vaihdejär-15 jestelmän tilaajalta; muodostetaan matkaviestinverkon mukainen yhteys tukiasemaohjaimen ja vaihdejärjestelmän tilaajan välille; kytketään puheyhteys vaihdejärjestelmän tilaajan ja mainitun vaihdejärjestelmän välille tukiasemaohjaimen ja mainitun vaihdejärjestelmän tukiaseman kautta. 20 Keksinnössä matkaviestinverkon tukiasemaohjain va rustetaan liitännällä, johon kytketään vaihteen PABX-ala-liittymäpuoli. PABX:n keskusjohtopuoli kytketään PSTN-ver-kon paikalliskeskukseen. Yksi tai useampi tukiasemaohjai-men alaisuudessa olevista tukiasemista on sijoitettu sii-25 hen tilaan tai rakennukseen, jossa langattoman PABX:n toi-mistosolun halutaan sijaitsevan. Tällaista tukiasemaa kut- • · 1 sutaan tässä hakemuksessa PABX-tukiasemaksi. Tukiasemaoh- • « « · .··.·, jaimen ja PABX-tukiaseman välillä on matkaviestinverkon normaali signalointirajapinta ja PABX-tukiasemalla on nor- . . 30 maali matkaviestinverkon radiorajapinta. Myös tukiasemaoh- • · · jaimen ja PABXrn välinen rajapinta on PABX:n normaali sig- • · · nalointirajapinta alaliittymiin päin. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tämä rajapinta käsittää PABX:n normaa-lit alaliittymät, jotka on kytketty tukiasemaohjaimelle.

35 Tällä konseptilla on mahdollista aikaansaada tavan- 6 101338 omaiselle kiinteän verkon PABXlle matkaviestinjärjestelmän radiorajapinta ilman muutoksia normaaleihin signalointira-japintoihin. Ainoa elementti, johon keksintö vaatii lisäominaisuuksia on tukiasemaohjain.

5 Tukiasemaohjaimen kapasiteetti jaetaan palvelemaan samanaikaisesti sekä PABX-tukiasemia että normaaleja matkaviestinverkon tukiasemia. Näin vältetään todennäköisesti pitkät siirtoyhteydet tukiasemaohjaimen ja matkaviestin-keskuksen välillä, kun tehdään paikallispuheluita PABXis-10 sa, samalla kun matkaviestinverkon tyypilliset toiminnot, kuten autentikointi ja salaus, ovat yhä käytettävissä.

Langattoman PABX:n tilaajalaitteilta ei vaadita mitään erityisominaisuuksia, vaan ne voivat olla tavanomaisia matkaviestinverkon matkaviestimiä. Täten ne luon-15 nostaan kykenevät operoimaan myös normaalien matkaviestinverkon tukiasemien kautta. Matkaviestimiä voidaan edelleen käsitellä normaaleina matkaviestinverkon tilaajalaitteina, kun ne ovat koti-PABX-tukiaseman ulkopuolella.

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa normaa-20 lista matkaviestinverkon tilaajasta saadaan PABX-tilaaja allokoimalla hänelle myös PABX-tilaajanumero. Tämä tilaajanumero voi olla PABX:n alanumero tai jokin muu tunnus, :.‘1i joka liittää matkaviestimen tiettyyn PABX-alaliittymään.

« Tällä tavoin matkaviestintilaajan sama matkaviestin voi 25 palvella langattomana puhelimena toimistorakennuksen si- :1·1: säliä ja normaalina matkaviestimenä ulkopuolella. Päätty- • · ; vien puheluiden reititys tehdään kahdella eri tavalla. Kun M1 · kutsuva tilaaja valitsee PABX-tilaajanumeron, yleinen pu- • · · helinverkko PSTN reitittää puhelun langattomaan PABXsään .30 ja puhelun kytkeminen matkaviestimelle käsitellään PABX:n ja tukiasemaohjaimen välisen rajapinnan kautta. Kun kutsu- • · · va tilaaja valitsee PLMN-numeron (esim. MSISDN-numero), PSTN reitittää puhelun suoraan PLMNsiin, jossa puhelu saa-tetaan loppuun normaalilla puhelunmuodostusproseduurilla.

35 Matkaviestimeltä lähtevät puhelut, jotka tulevat 7 101338 koti-PABX-tukiasemalta, tukiasemaohjain reitittää PABX-tilaajanumeron perusteella PABXtiin, jolloin PABXrn sisäpuhelut voidaan kytkeä suoraan ilman matkaviestinkeskuksen puhelunohjaustoimintoja tai kytkentöjä matkaviestinkeskuk-5 sen kautta. Näin sisäpuhelut, samoinkuin PSTN-puhelut, PABX-tukiaseman kautta voivat olla edullisempia kuin tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirroksiin, joissa 10 kuvio 1 esittää erään keksinnön mukaisen langatto man tietoliikennejärjestelmän, kuvio 2 on lohkokaavio eräästä keksinnön mukaisesta laajennetusta tukiasemaohjaimesta, kuvio 3 on signalointikaavio, joka havainnollistaa 15 matkapuhelimelle päättyvän puhelun muodostamista, kuvio 4 on signalointikaavio, joka havainnollistaa matkapuhelimelta lähtevän puhelun muodostamista.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa käytännöllisesti katsoen missä tahansa matkaviestinjärjestelmässä, 20 kun halutaan liittää langaton puhelinvaihde PABX-järjes-telmään.

Eräs esimerkki on eurooppalainen digitaalinen so-:.‘ i lukkomatkaviestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile

Communication). GSM-järjestelmän perusrakenneosat on mää-25 ritelty GSM-suosituksessa. GSM-järjestelmän tärkeimmän ku- • · · ·*·*; vauksen osalta viitataan näihin GSM-suosituksiin sekä kir- • · : .·. jaan "GSM System for Mobile Communications", M. Mouly ja ’···„ M. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-07-7.

• · · GSM sekä sen muunnos DCS1800 (Digital Communication .. 30 System), joka toimii 1800 MHz taajuusalueella, ovat kek- • · « *·[·* sinnön ensisijaisia sovelluskohteita, mutta keksintöä ei • « · * * * ole tarkoitus rajoittaa näihin järjestelmiin.

Kuviossa 1 esitellään hyvin lyhyesti GSM/DCS-jär-jestelmän muutamia perusrakenneosia. Matkaviestinkeskus 35 MSC huolehtii tulevien ja lähtevien puheluiden kytkennäs- 8 101338 tä. Se suorittaa samantyyppisiä tehtäviä kuin kiinteänkin verkon keskus. Lisäksi se suorittaa myös ainoastaan siirtyvälle puheluliikenteelle ominaisia toimintoja, kuten esimerkiksi tilaajien sijainninhallintaa. Liikkuvat radio-5 asemat eli matkaviestimet MS kytkeytyvät keskukseen MSC tukiasemajärjestelmien kautta. Tukiasemajärjestelmä muodostuu tukiasemaohjaimesta BSC ja tukiasemista BTS. Tukiasemaohjainta BSC käytetään ohjaamaan useita tukiasemia. Tukiasemaohjaimelle on määritelty A-rajapinta matkavies-10 tinkeskukseen MSC päin ja Abis-rajapinta tukiasemaan BTS päin. Nämä rajapinnat on määritelty GSM-suosituksessa.

Järjestelmän tilaajarekistereitä ovat kotirekisteri HLR ja vierailijarekisteri VLR. Kotirekisteri HLR sisältää pysyvästi tilaajien tilaajatiedot sekä tiedon siitä, minkä 15 vierailijarekisterin VLR alueella matkaviestin kulloinkin on. Vierailijarekisteriin VLR kopioidaan väliaikaisesti niiden tilaajien tilaajatiedot, jotka vierailevat VLR-alu-eella. Lisäksi VLR sisältää tilaajan tarkemman sijaintitiedon, ns. sijaintialuetunnuksen.

20 Kuviossa 1 on esitetty myös toimistojärjestelmä, joka on toteutettu langattomana puhelinvaihteena. Toimistojärjestelmä 10 käsittää tavanomaisen kiinteän verkon pu-helinvaihteen PABX, jonka alaliittymäkaapelointi on kor-vattu radiorajapinnalla. Tätä varten toimistojärjestelmään 25 10 kuuluu ainakin yksi vaihteen PABX alainen tukiasema ·*·*: PABX BTS, joka aikaansaa toimiston (esim. rakennuksen) • · : .*. sisäisen solun. Langattomat käsipuhelimet voivat vapaasti • · · ♦ liikkua tämän solun sisällä ja käyttää normaaleja PABX:n • · li toimintoja, kuten sisäpuhelut, puhelut yleiseen puhelin- . . 30 verkkoon PSTN, jne.

• · · **];* Puhelinvaihteen PABX keskusjohtopuoli on kytketty • · · ** * normaaliin tapaan esim. yleisen puhelinverkon PSTN paikal- : liskeskuksesta tai ISDN-keskuksesta (tai muuntyyppisestä tietolikennekeskuksesta) tuleviin keskusjohtoihin. Kuten 35 aikaisemmin on todettu, tekniikan tason mukaisissa ratkai- « • · « · « « · 9 101338 suissa PABX:n alaliittymäpuoli on kytketty suoraan tukiasemalle PABX_BTS. Kuviossa 1 PABX:n alaliittymäpuoli on keksinnön mukaisesti kytketty matkaviestinverkon PLMN tukiasemaohjaimelle BSC, joka on varustettu erityisellä lii-5 täntäyksiköllä IF tätä tarkoitusta varten. Tällaista keksinnön mukaista tukiasemaohjainta kutsutaan tässä hakemuksessa laajennetuksi tukiasemaohjaimeksi XBSC. PABX_BTS on puolestaan kytketty laajennettuun tukiasemaohjaimeen XBSC normaalilla GSM-järjestelmän BSC-BTS rajapinnalla Abis.

10 Koska PABX_BTS on normaali GSM tukiasema, myös langattoman PABX:n radiorajapinta toimistosolussa 10 on täysin suositusten mukainen GSM/DCS rajapinta. Tämän seurauksena myös langattomana käsipuhelimena 11 toimistosolussa 10 on mahdollista käyttää tavanomaista GSM/DCS-järjestelmän matka-15 viestintä. Keksintö ei kuitenkaan sulje pois myöskään sitä, että vaihdejärjestelmän tukiasemalla PABX_BTS on eri radiorajapinta, esim. DECT, kuin normaaleilla matkaviestinverkon tukiasemilla. Tällöin vaihdejärjestelmän tilaajalaitteiden tulee olla kaksitoimisia siten, että ne ky-20 kenevät toimimaan molemmissa radiorajapinnoissa, mikä on selvä heikennys keksinnön ensisijaiseen suoritusmuotoon verrattuna.

Myös matkaviestinkeskuksen MSC ja laajennetun tuki-I;": asemaohjaimen XBSC välinen A-rajapinta voidaan säilyttää l 25 normaalina GSM-rajapintana ilman mitään muutoksia. Näin esillä olevan keksinnön avulla voidaan tuottaa GSM/DCS- • · 10 101338 tosolussa 10 on kuitenkin samanaikaisesti käytettävissä myös matkaviestinverkon standarditoimintoja, sellaisia kuten autentikointi ja salaus.

Matkaviestinverkon tilaajille on kullekin allokoitu 5 uniikit matkaviestinverkon tunnukset, kuten GSM-järjestelmä IMSI (International Mobile Subscriber Identity). Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa toimistosolun käyttöön oikeutetulle matkaviestintilaajalle allokoidaan lisäksi myös langattoman puhelinvaihteen PABX-tilaajanumero, 10 joka on esimerkiksi PABX-alanumero tai jokin muu sopiva tunnus. IMSIlla ja PABX-tilaajanumerolla varustetun tilaajan matkaviestin MS toimii langattomana käsipuhelimella toimistosolun sisällä ja normaalina matkaviestinverkon matkaviestimenä toimistosolun ulkopuolella. Matkaviesti-15 melle päättyvien puheluiden reititys tehdään kahdella eri tavalla. Kun kutsuva PSTN-tilaaja valitsee PABX-tilaaja-numeron, PSTN reitittää puhelun langattomalle PABX ja puhelun jatkaminen matkaviestimelle käsitellään PABX:n ja XBSC:n välisen rajapinnan IF kautta. Kun kutsuva tilaaja 20 valitsee tilaajalle matkaviestinverkossa allokoidun tilaajanumeron (kuten MSISDN-numeron), PSTN reitittää puhelun suoraan matkaviestinverkon gateway-MSC:lie. Toimistosolus-: sa olevalta matkaviestimeltä lähtevät puhelut tukiasemaoh- jäin XBSC reitittää vaihteelle PABX. Näin PABX:n sisäpuhe-

ί.,.ι 25 lut voidaan kytkeä suoraan ilman matkaviestinkeskuksen MSC

:*·*: puhelunohjaustoimintoja ja kytkentöjä.

• Erilaisia puhelunreititystapahtumia tullaan kuvaa- • · · e .*:% maan alla tarkemmin. Aluksi kuitenkin kuvataan laajennetun tukiaseman XBSC ja erityisesti sen liitäntäyksikön IF ra- . . 30 kennetta ja toimintaa viitaten kuvioon 2.

• · · !.* Kuvion 2 lohkokaavio esittää vain erään esimer- • i · kinomaisen suoritusmuodon tukiasemaohjaimesta XBSC. On kuitenkin ymmärrettävä, että keksintöä ei ole millään lailla rajoitettu tähän toteutustapaan vaan erilaisia to-35 teutustapoja on lukuisia riippuen erityisesti käytetyn • · « · · 11 101338 vaihteen PABX tyypistä ja ominaisuuksista. Yleisesti voidaan sanoa, että liitäntäyksikkö IF toteutetaan PABX-omi-naisuuksista riippuen siten, että standardi PABX voidaan liittää laajennettuun tukiasemaohjaimeen XBSC ilman muu-5 toksia vaihteen signalointi- ja tilaajaliitännöissä. Joissakin tapauksissa vaihde PABX voi olla signalointiliitän-tänsä ja alaliittymiensä osalta räätälöity siten, että se nimenomaan soveltuu liitettäväksi tukiasemaohjaimeen. Kaikille variaatioille yhteinen tunnusmerkki on kuitenkin se, 10 että vaihteen PABX tilaajapuolelle, ts. alaliittymiin, liittyvä signalointi ja puheyhteydet kytketään tukiasemaohjaimelle XBSC eikä suoraan PABX-tukiasemalle, kuten tekniikan tason järjestelmissä.

Kuvion 2 liitäntäyksikkö IF on toteutettu siten, 15 että standardin analogisen PABX:n alaliittymät voidaan sellaisenaan kytkeä liitäntäyksikölle IF. Oletetaan, että vaihteessa PABX on n kappaletta alaliittymiä. Liitäntäyksikössä IF on tällöin N kappaletta linjayksiköitä, yksi kutakin PABX-alaliittymää kohden. Jokainen linjayksikkö 20 käsittää D/A- ja A/D-muuntimen 21, transkooderin 22, soit-toäänisignaalin ilmaisimen 23, DTMF-generaattorin 30N sekä OFF/ON-HOOK -kytkimen 24. D/A-muunnin 21 muuttaa PABX-ala- • « liittymästä vastaanotetun analogisen puhesignaalin digi-*: *: taaliseksi signaaliksi, joka enkoodataan transkooderissa 25 22 matkaviestinjärjestelmän mukaisella puheenkoodausmene- ·♦* j*.*; telmällä ennen matkaviestinverkkoon lähettämistä. Vastaa- • · : .*. vasti matkaviestinverkosta vastaanotettu enkoodattu puhe- • · · .··,·, signaali dekoodataan transkooderissa 22 ja muutetaan D/A- • · · muuntimessa 21 analogiseksi puhesignaaliksi, joka syöte- . . 30 tään PABX-alaliittymään. Soittoäänenilmaisimella 23 il- • · · maistaan PABX:n kyseiseen alaliittymään syöttämä soittoää- • · · * * * ni tulevan puhelun tapauksessa. Ilmaistessaan soittoäänen ilmaisin 23 antaa ulostulona signaalin DET. Kytkintä 24, jota ohjataan ohjaussignaalilla HOOK, puolestaan käytetään 35 sulkemaan PABX-alaliittymän tilaajasilmukka samalla tavoin I I ( I I « t • · · • · « 4 · 12 101338 kuin normaalissa puhelinkojeessa luurin nostaminen (OFF-HOOK) tilaajan vastatessa tai aloittaessa puhelun, sekä avaamaan tilaajasilmukan samalla tavoin kuin normaalissa puhelinkojeessa tilaajan asettaessa luurin takaisin kan-5 nattimeensa (ON HOOK) puhelun lopussa. Kaksiäänimonitaa-juus (DTMF) -generaattoria 30 käytetään synnyttämään ääni-taajuusvalintadigitit, jotka lähetetään PABX-alaliittymän kautta langattomalle vaihteelle PABX, samalla tavoin kuin tavanomaisella puhelinkojeella suoritetaan valinta ala-10 liittymässä. Generaattoria 30 ohjaa ohjaussignaali DIAL, joka puolestaan synnytetään matkaviestimen MS GSM-tyyppi-sen valintasignaloinnin perusteella.

Liitäntäyksikkö IF käsittää lisäksi ohjaimen 25, joka on yhteinen kaikille linjayksiköille. Ohjaimella 25 15 on sisääntulot soittoäänen ilmaisimien 231-23N synnyttämil-le ilmaisusignaaleille DETN sekä ohjausulostulot HOOKj-HOOK,, kytkimille 2424N ja DIAL^DIALn generaattoreille 30. Ohjaimella 25 on lisäksi signlointiyhteys tukiasemaohjaimen BSC ohjausyksikön 28 kanssa. Ohjain 28 ohjaa tukiasemaoh-20 jaimen BSC sisäistä kytkintä 29 sekä huolehtii kaikista BSC:lie kuuluvista puhelunohjaus- ja signalointitehtävis- : tä.

! Keksinnön mukaisessa laajennetussa tukiasemaohjai messa XBSC liitäntäyksikkö IF on lisäksi varustettu signa- '···' 25 lointiliitännällä 28, jonka avulla muodostetaan signaloin- • · ·

• ·* tiyhteys tukiasemaohjaimen BSC ja vierailijarekisterin VLR

• * : välillä. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa tämä • · · ; liitäntä on samantyyppinen signalointiliitäntä kuin GSM- järjestelmässä on määritelty matkaviestinkeskuksen MSC ja 30 vierailijarekisterin VLR väliseksi signalointiliitännäksi • · (B-liitäntä). B-liitäntä on määritelty GSM-suosituksen * 0902 Chapter 2.4.3 ja siinä käytettyä signalointia kutsu taan MAP_B-signaloinniksi. Keksinnön kannalta on kuitenkin oleellista vain, että jonkinlainen VLR-BSC-signalointiyh- , : : 35 teys on olemassa erilaiseen puhelunmuodostukseen kuten sa- 13 101338 laus ja autentikointi, liittyviä tietokantakyselyltä varten sekä mahdollisesti myös sijainninpäivitystä varten. MAP_B-signalointiliitäntää 28 käyttää tässä tarkoituksessa ohjain 28.

5 Edelleen XBSC:n ohjaimella 28 on käytettävissään PABX/IMSI-tietokanta 26 liitäntäyksikössä IF. Tietokanta 26 sisältää toimistosolun 10 ja vaihteen PABX käyttöön oikeutettujen matkaviestintilaajien matkaviestinverkkotun-nukset IMSI. Lisäksi tiedosto 26 kertoo mapituksen kunkin 10 IMSIn ja vastaavan PABX-tilaajanumeron, tässä tapauksessa fyysisen PABX-alaliittymän välillä. Tiedostoa 26 käyttää myös liitäntäyksikön IF oma ohjain 25, kuten myöhemmin tullaan selittämään.

Tukiasemaohjaimen kytkin BSC voi olla mikä tahansa 15 matkaviestinkeskuksissa käytetty digitaalinen kytkin, jonka portteihin on liitetty BSC:n ja MSC:n väliset siirtoyhteydet, BSC:n ja PABX_BTS:n väliset siirtoyhteydet, BSC:n ja normaalien tukiasemien BTS väliset siirtoyhteydet, sekä BSC:n ja transkoodereihin 22 väliset yhteydet. Kytkin 29 20 kytkee näitä yhteyksiä toisiinsa ohjaimen 28 ohjaamana siten, että puhelut voidaan reitittää sekä matkaviestin-: verkon normaalien proseduurien että alla tarkemmin kuvat- ’ | tavien keksinnön mukaisten proseduurien mukaisesti.

... Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisemmin matka- 25 viestimelle päättyvän puhelun muodostusta sekä matkavies- • · · : ·* timeltä lähtevän puhelun muodostusta viitaten kuvioissa 1 • · · : ja 2 esitettyihin suoritusmuotoihin sekä kuvioiden 3 ja 4 • · · ·.· · signalointikaavioihin.

Matkaviestimelle päättyvä puhelu 30 On huomattava, että kuvion 3 signalointikaavio ei • · :*·*: ole millään tavoin täydellinen kuvaus puhelunmuodostukseen * liittyvästä signaloinnista. Signalointikaavion 3 tarkoi tuksena on vain antaa kuva puhelunmuodostukseen liittyväs- 'tä informaation vaihdosta siinä määrin kuin se on keksin-35 nön selittämisen kannalta tarpeellista. Tämän vuoksi ku- • · 14 101338 viossa 3 esitetyn signaloinnin lisäksi esiintyy käytännön puhelunmuodostuksessa myös muuta signalointia, joka ei ole keksinnön kannalta oleellista.

Oletetaan, että puhelinvaihteen PABX alaliittymään 5 1 tehdään puhelu yleisestä puhelinverkosta PSTN tai toi sesta PABX-alaliittymästä. Tällöin PABX:n tulee jollakin tavoin ilmoittaa tulevasta puhelusta tukiasemaohjaimelle BSC puhelun muodostamiseksi kyseisen alaliittymän matkaviestimelle MS. Tätä puhelunmuodostuksen käynnistämistä 10 kuvaa kuvion 3 signalointikaaviossa sanoma Set_up, jonka PABX lähettää BSC:lie. Joissakin toteutuksissa tämä voi olla todellinen sanoma. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa, jossa standardiin puhelinvaihteeseen PABX ei ole tehty keksintöä varten muutoksia ja jossa alaliittymät on 15 kytketty suoraan liitäntäyksikölle IF, PABX käynnistää puhelun samalla tavoin kuin normaaliin alaliittymään. Toisin sanoen PABX synnyttää alaliittymään 1 soittosignaalin, jonka liitäntäyksikön IF soittosignaalinilmaisin 23x ilmaisee. Ilmaisin 23x indikoi soittosignaalin vastaanottamises-20 ta ohjaimelle 25 aktivoimalla signaalin DET!· Signaalin DETi aktiivinen tila kertoo ohjaimelle 25, että alaliitty- .·. : mään 1 on tulossa puhelu. Ohjain 25 hakee tietokannasta 26 : PABX-alaliittymää 1 vastaavan IMSI-tunnuksen, joka identi-

I I

... fioi alaliittymän 1 matkaviestintilaajan. Tämän jälkeen 25 ohjain 25 antaa ohjaimelle 28 puhelunmuodostuskäskyn, joka • · · | ·* sisältää noudetun IMSIn. Tällöin ohjain 25 lähettää kytki- • · · : men 28 kautta hakusanoman Paging_command toimistosolun tu- • · · * kiasemalle PABX_BTS, joka välittää sanoman edelleen toi- mistosoluun matkaviestimelle MS. MS lähettää tukiaseman :V: 30 PABX_BTS kautta tukiasemaohjaimelle BSC vastaussanoman

Paging Response.

* Saatuaan matkaviestimeltä vastauksen, tukiasemaoh jain BSC lähettää vierailijarekisterille VLR autentikoin-tipyynnön MAP_process_access_request (MAP_authentication), 35 johon vierailijarekisteri VLR vastaa MAP_process_re- < « 15 101338 quest_ack-sanomalla. Näissä sanomissa välitetään sama informaatio kuin normaalisti GSM-järjestelmässä MSC:n ja VLR:n välillä. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ohjain 28 suorittaa tämän signaloinnin MAP_B-signalointi-5 rajapinnan 28 kautta.

Saatuaan vastauksen VLR:Itä, tukiasemaohjaimen BSC ohjain 28 lähettää MSlle GSM-suositusten mukaisen autenti-kointipyynnön Auth_request, johon MS vastaa GSM-suositusten mukaisella autentikointisanomalla Auth_response. Mikä-10 li autentikointi on onnistunut ja matkaviestimelle MS sallitaan pääsy verkkoon, suoritetaan salausmoodin asetus. Tätä varten BSC lähettää VLR:lle sanoman MAP_proc_acc_req (Ciph_mode), johon VLR vastaa sanomalla MAP_proc_acc_req_ ack. Näissä sanomissa siirretään sama informaatio kuin 15 normaalisti GSM-järjestelmässä matkaviestinkeskuksen MSC

ja VLR:n välillä. Sitten BSC siirtää matkaviestimen MS salausmoodin sanomalla Ciph_mode_cmd, jonka MS kuittaa sanomalla Ciph_mode_com.

Kun salausmoodi on asetettu, suoritetaan yhteyden-20 muodostus kytkimen 29 ja matkaviestimen MS välille tukiaseman PABX_BTS kautta puhelulle allokoidulla liikenne-: kanavalla. Tätä on kuvattu sanomalla Set_up. MS hälyttää ,',,5 ja tilaajan vastatessa tieto tästä välitetään ohjaimelle ... 28, joka antaa ohjaimelle 25 käskyn asettaa kytkin 24x OFF- |·'* 25 HOOK-tilaan. Tämä sulkee PABX-alaliittymän 1 tilaajasilmu- • · · j ;* kan, jolloin PABX tulkitsee tilaajan vastanneen alaliitty- • · · · mässä. Tätä kuvataan kuviossa 3 sanomalla Call_conf. Tieto • · · ·.* * B-tilaajan vastaamisesta voidaan luonnollisesti välittää myös muuntyyppisillä sanomilla. Näin saadaan muodostettua :V: 30 puheyhteys matkaviestimen MS ja vaihteen PABX välille.

Tukiasemaohjain BSC muodostaa PABX-puheluita aino-’ astaan toimistosolun 10 alueella. Edellä esitetyssä esi

merkissä ei etukäteen varmistettu onko kutsuttu MS toimis-tosolussa 10. Turhan hakusignaloinnin välttämiseksi on 35 kuitenkin mahdollista myös tehdä vierailijarekisterin VLR

16 101338 sijaintikysely ennen haun aloittamista.

Matkaviestimeltä lähtevä puhelu

Seuraavassa kuvataan matkaviestimeltä lähtevän PABX-puhelun muodostusta keksinnön mukaisessa järjestel-5 mässä kuvion 4 signalointikaavioon viitaten. Myöskään kuvion 4 signalointikaavion ei ole tarkoitus olla täydellinen kuvaus puhelunmuodostussignaloinnista. Siinä on esitetty vain esillä olevan keksinnön selittämisen kannalta tarpeellinen osa signalointia. Käytännössä signalointiin 10 voi sisältyä myös muita sanomia, jotka eivät kuitenkaan ole keksinnön kannalta oleellisia.

Oletetaan, että toimistosolussa 10 olevan langattoman käsipuhelimen MS käyttäjä haluaa aloittaa puhelun. Matkaviestinverkoille on tyypillistä, että puhelunmuodos-15 tussignalointi radiotiellä aloitetaan vasta kun käyttäjä on valinnut kutsutun osapuolen numeron ja painanut eritystä "lähetä"-näppäintä. Käyttäjän painettua "lähetä"-näppäintä MS lähettää toimistosolun 10 tukiasemalle PABX_BTS Channel Request -sanoman, joka välitetään tukiasemaohjai-20 melle BSC. Tukiasemaohjain BSC vastaa lähettämällä Immediate Assignment -sanoman. Nämä ovat molemmat GSM-suosi-.·. : tus ten mukaisia sanomia. Seuraava sanoma matkaviestimeltä ] ! MS on CM Service Request, joka sisältää tapahtuman syyn.

... Myös tämä sanoma on GSM-suositusten mukainen. Koska yh-

!*·;' 25 teyspyyntö on tullut toimistosolun 10 tukiaseman PABX_BTS

• ♦ ·

• ·* kautta, ohjain 28 tarkistaa tietokannasta 26 kuuluuko IMSI

• · i PABX-tilaajalle. Jos kyseinen IMSI ei ole tietokannassa • ♦ · : 26, puhelun muodostus etenee matkaviestinverkon normaalien proseduurien mukaisesti.

30 Mikäli IMSI kuuluu PABX-tilaajalle, ohjain 28 käyn- · nistää keksinnön mukaisen puhelunmuodostusproseduurin, jolla puhelu reititetään puhelunvaihteeseen PABX. Aluksi BSC suorittaa tilaajan autentikoinnin ja salausmoodin asettamisen, johon liittyy samanlainen signalointi BSC:n 35 ja VLR:n välillä sekä BSC:n ja MS:n välillä kuin signa- 17 101338 lointi, joka esitettiin kuvion 3 yhteydessä. Kun salausti-la on asetettu, matkaviestin MS lähettää tukiasemaohjaimelle BSC puhelunmuodostussanoman Set_up, joka sisältää myös valitun B-tilaajanumeron. Aikaisemmin tietokantaan 26 5 tehdyn kyselyn yhteydessä ohjain 28 sai myös tiedon mitä PABX-alaliittymää kyseisen matkaviestintilaajan IMSI vastaa. Oletetaan, että IMSI vastaa PABX-alaliittymää N. Saatuaan matkaviestimeltä MS sanoman Set_up, ohjain 28 antaa ohjaimelle 25 käskyn asettaa alaliittymän N kytkin 24N 10 tilaan OFF-HOOK. Tämän seurauksena alaliittymän N tilaa-jasilmukka sulkeutuu. PABX reagoi tähän generoimalla ala-liittymään valintaäänen ja jää odottamaan valintaa. Nyt ohjain 28 antaa ohjaimelle 25 B-tilaajan numeron. Ohjain 25 ohjaa DTMF-generaattorin 30N generoimaan DTMF-digitit 15 tämän B-tilaajanumeron mukaisesti. Tätä B-tilaajan signalointia vaihteelle PABX kuvaa sanoma B_number kuviossa 4. Saatuaan B-tilaajan numeron PABX jatkaa puhelunmuodostusta omalla tahollaan samalla tavoin kuin jos valinta olisi tehty normaalista alaliittymästä.

20 Samanaikaisesti valinnan kanssa, sen jälkeen, tai sitä ennen tukiasemaohjain BSC muodostaa yhteyden kytkimen ; 29 ja matkaviestimen MS välille tukiaseman BAX_BTS kautta ! puhelulle allokoidulla liikennekanavalla. Tätä kuvataan kuviossa 4 sanomalla set_up. Kun B-tilaajan numero on vä-25 litetty vaihteelle PABX, ohjain ohjaa kytkimen 29 kytke- • · · ' mään transkooderin 22N mainittuun liikennekanavaan. Näin • · : saadaan kytketyksi puheyhteys matkaviestimen MS ja vaih- • · · ; teen PABX välille, mitä kuvataan kuviossa 4 nuolella con nection.

30 Puhelun purkaminen • · ;*·*: Matkaviestimen pyytäessä puhelunpurkua, tukiasema- ohjain BSC lähettää matkaviestimelle vastauksen, jonka seurauksena matkaviestin menee ON-HOOK -tilaan. Samanaikaisesti tieto matkaviestimen ON-HOOK -tilasta signaloi-35 daan vaihteelle PABX. Keksinnön ensisijaisessa suoritus- ΊO i338 18 muodossa tämä tapahtuu siten, että ohjain 28 antaa ohjaimelle 25 käskyn asettaa kyseisen PABX-alaliittymän kytkin 24 ON-HOOK -tilaan. Tämän seurauksena tilaajasilmukka avautuu ja PABX tulkitsee yhteyden katkaistuksi. Tämän 5 jälkeen tukiasemaohjaimessa BSC puhelunkäyttöön varatut resurssit ja kytkennät puretaan.

Toisen osapuolen päättäessä puhelun PABX generoi alaliittymään varattuäänen, joka välittyy myös matkaviestimelle MS. Normaalisti tämä aiheuttaa sen, että matka-10 viestimen käyttäjä sulkee oman puhelimensa, ts. käynnistää edellä kuvatun puhelun purun matkaviestimen päästä. Lisäksi myös liitäntäyksikkö IF voi olla varustettu varattu-äänen ilmaisimella, jonka aktivoituminen aiheuttaa sen, että ohjain 28 lähettää matkaviestimelle GSM-suositusten 15 mukaisen purkusanoman. Viimeksi mainitussa tapauksessa matkaviestimen ON-HOOK -tila signaloidaan vaihteelle PABX avaamalla tilaajasilmukka kytkimellä 24.

Matkaviestimen matkaviestinnumeroon MSISDN tehdyt puhelut tulevat matkaviestinverkkoon normaaliin tapaan (ei 20 siis vaihteen PABX kautta) ja niihin liittyvä puhelunmuodostus on normaali riippumatta siitä onko matkaviestin ·_ ; toimistosolussa 10 vai ei.

‘ ; Radioverkon resurssien säästämiseksi handoverit toimistosolusta 10 voivat olla rajoitettuja minimiin. Tälli·;' 25 löin voidaan jopa hyväksyä puhelun purku handoverin sijas- • · · : ta.

• · ·.: : Lisäksi matkaviestimillä MS, joilla on oikeus käyt- • · · · tää toimistosolua 10, voi olla tietty access-luokka. Tällöin kaikki muut access-luokat voisivat olla kiellettyjä :Y: 30 toimistosolussa. Tällä tavoin voitaisiin estää muiden mat- • · kaviestimien lukittuminen toimistosoluun. Esimerkiksi GSM- • · · matkaviestimessä tieto access-luokasta sijaitsee tilaajan SIM (Subscriber Identification Module) -kortilla, jolloin luokittelu ei vaatisi muutoksia matkaviestimen ohjelmis-35 tossa.

• « • « 19 101338

Vaikka keksintöä on selitetty viitaten tiettyihin suoritusmuotoihin, on ymmärrettävä, että esitetyt suoritusmuodot ovat vain esimerkkejä ja niihin voidaan tehdä muutoksia ja modifikaatioita poikkeamatta oheisten patent-5 tivaatimusten määrittelemän keksinnön hengestä ja suoja-piiristä.

11 t • · · • · · • · • · • 1 • · · • · · • · · · II1 • · · • · e • · • · · • · « • · · · • · · • · ·

Claims (12)

20 101338

1. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää soluk-komatkaviestinverkon, joka sisältää matkaviestinkeskuksen 5 (MSC), tukiasemaohjaimen (XBSC) ja tukiasemia (BTS), sekä vaihdejärjestelmän (PABX), jolla on ainakin yksi tukiasema (PABX_BTS), tunnettu siitä, että vaihdejärjestelmän (PABX) tilaajapuoli on kytketty tukiasemaohjaimeen (XBSC) ja keskuspuoli on kytketty toi- 10 seen tietoliikenneverkkoon (PSTN), vaihdejärjestelmän tukiasema (PABX_BTS) on kytketty tukiasemaohjaimeen (XBSC), tukiasemaohjain (xbsc) on sovitettu reitittämään vaihdejärjestelmän tukiasemalta lähtevät vaihdejärjestel- 15 män tilaajien puhelut vaihdejärjestelmään ja vaihdejärjestelmän kautta tulevat puhelut vaihdejärjestelmän tukiasemalle .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tukiasemaohjaimella on signa- 20 lointiyhteys (28) matkaviestinverkon tilaajatietokantaan (VLR), esimerkiksi tilaajan autentikointia varten.

: 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestel- '! mä, tunnettu siitä, että vaihdejärjestelmän (PAB- X) alaliittymät on kytketty tukiasemaohjaimelle (XBSC). 25

4 . Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen järjes- • · · • ·’ telmä, tunnettu siitä, että tukiasemaohjain • · :.! : (XBSC) sisältää tiedon (26) siitä, mitkä matkaviestinver- • · · V ; kon tunnukset kuuluvat vaihdejärjestelmän käyttöön oikeu tetuille tilaajille.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, • · .*;*. tunnettu siitä, että tukiasemaohjain (XBSC) sisäl- tää mapitustiedon (26) matkaviestinverkon tunnuksen ja vastaavan vaihdejärjestelmän tilaajanumeron tai alaliitty-män välillä.

6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen I I 21 101338 järjestelmä, tunnettu siitä, että tukiasemaohjain sisältää signalointiyksikön, joka signaloi vaihdejärjestelmän suuntaan vaihdejärjestelmän edellyttämällä tavalla ja matkaviestinverkon suuntaan matkaviestinverkon edellyt-5 tämällä tavalla.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vaihdejärjestelmän tilaajan matkaviestinnumeroon tehdyt päättyvät puhelut reititetään matkaviestinverkkossa kuten normaalit matkaviestiverkon 10 tilaajille päättyvät puhelut.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vaihdejärjestelmän tukiasemalla ja matkaviestinverkon tukiasemilla on erilainen radiorajapinta, ja että vaihdejärjestelmän tilaajalaitteet 15 ovat kaksitoimisia siten, että ne kykenevät toimimaan molemmissa radiorajapinnoissa.

9. Menetelmä lähtevän puhelun muodostamiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää solukkomatkavies-tinverkon, joka sisältää matkaviestinkeskuksen, tukiasema- 20 ohjaimen ja tukiasemia, sekä vaihdejärjestelmän, jolla on ainakin yksi tukiasema, jossa menetelmässä . . lähetetään yhteyspyyntö tilaajalta tukiasemaohjai- ' melle vaihdejärjestelmän tukiaseman kautta, käynnistetään puhelunmuodostus, 25 tunnettu siitä, että menetelmässä • · · : .* tarkistetaan tukiasemaohjaimessa onko yhteyspyynnön • · r lähettänyt tilaaja vaihdejär jestelmän tilaaja, • · 4 · reititetään vaihde järjestelmän tilaajan puhelu tu kiasemaohjaimelta vaihdejärjestelmään, jonka tilaajapuoli 30 on kytketty tukiasemaohjaimeen ja keskuspuoli toiseen tie- • · toliikenneverkkoon, • · · ’ kytketään puhelu matkaviestinkeskukselle, jos tilaaja ei ole vaihdejärjestelmän tilaaja.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, ; , ; 35 tunnettu siitä, että puhelun reitittäminen tuki- « « · 'ιΟ'ιόόδ 22 asemaohjaimelta vaihdejärjestelmään käsittää signaloidaan off-hook-tieto vaihdejärjestelmään tilaajalaitteen alaliittymän aktivoimiseksi vaihdejärjestelmän mukaisella tavalla, kuten sulkemalla tilaajasilmukka 5 alaliittymässä, signaloidaan tilaajan valinta vaihdejärjestelmään vaihdejärjestelmän mukaisella tavalla, kuten lähettämällä DTMF-valintadigittejä aktivoituun alaliittymään.

11. Menetelmä päättyvän puhelun muodostamiseksi 10 tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää solukkomatka- viestinverkon, joka sisältää matkaviestinkeskuksen, tuki asemaohjaimen ja tukiasemia, sekä vaihdejärjestelmän, jolla on ainakin yksi tukiasema, jossa menetelmässä vastaanotetaan vaihdejärjestelmän tilaajalle päät-15 tyvä puhelu vaihdejärjestelmään, tunnettu siitä, että menetelmässä käynnistetään vaihdejärjestelmästä käsin puhelunmuodostus tukiasemaohjaimessa, johon vaihdejärjestelmän tilaajapuoli ja mainittu vaihdejärjestelmän tukiasema ovat 20 kytketyt, lähetetään tukiasemaohjaimelta hakusanoma mainitulle vaihdejärjestelmän tilaajalle mainitun vaihdejärjestelmän tukiaseman kautta, vastaanotetaan vastaussanoma vaihde järjestelmän ti- ··· 25 laajalta, • · « : .* muodostetaan matkaviestinverkon mukainen yhteys • · :.· : tukiasemaohjaimen ja vaihdejärjestelmän tilaajan välille, ··« * kytketään puheyhteys vaihde järjestelmän tilaajan ja mainitun vaihdejärjestelmän välille tukiasemaohjaimen ja 30 mainitun vaihdejär jestelmän tukiaseman kautta. • ·

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, • · · tunnettu siitä, että ylläpidetään tukiasemaohjaimessa kutakin vihdejärjestelmän tilaajaa varten mapitus-tietoa matkaviestinverkon tunnuksen ja vaihdejärjestelmän 35 vastaavan tilaajanumeron tai alaliittymän välillä. 23 101338