FI94698C

FI94698C - Tietoliikenneverkko

Info

Publication number: FI94698C
Application number: FI934259A
Authority: FI
Inventors: Lauri Soederbacka
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1993-09-28
Filing date: 1993-09-28
Publication date: 1995-10-10
Also published as: AU7700794A; FI94698B; WO1995009514A1; JPH09503360A; CN1132014A; FI934259A; AU681191B2; US5828959A; FI934259A0; EP0721729A1

Description

94698

Tietoliikenneverkko

Keksinnön kohteena on tietoliikenneverkko, joka käsittää keskuksia, tilaaja-asemia, joista ainakin osa kyke-5 nee liikkumaan verkossa, sekä ainakin yhden tilaajatieto-kannan tilaajien sijaintitietojen ylläpitämiseksi.

Nykyisin on käytössä ja suunnitteilla erilaisia kehittyneitä solukkoradioverkkoja, joissa verkon kattama maantieteellinen alue on jaettu pienempiin erillisiin ra-10 dioalueisiin eli soluihin siten, että solussa ollessaan radioasema kommunikoi kiinteän verkon kanssa soluun sijoitetun kiinteän radioaseman kautta. Järjestelmään kuuluvat radioasemat voivat vapaasti liikkua järjestelmän alueella solusta toiseen. Eräs tällainen järjestelmä on digitaalinen 15 matkapuhelinjärjestelmä GSM. Kun tilaaja, joka on samassa järjestelmässä tai ulkopuolisessa järjestelmässä, haluaa soittaa tällaisen järjestelmän liikkuvalle tilaajalle (Mobile Station = MS), solukkoradioverkon täytyy tietää MS:n todellinen sijainti voidakseen reitittää puhelu oikealle 20 matkapuhelinkeskukselle MSC. Kutsuvan tilaajan valitsema numero ei sisällä minkäänlaista tietoa, joka koskisi kutsutun MS:n todellista sijaintia. Kehittyneissä matkapuhelinverkoissa (esim. GSM-järjestelmässä) numerointi on toisin sanoen fyysisestä liityntäpisteestä (access-pisteestä) '· 25 riippumaton. Nykyisissä matkapuhelinverkoissa ei ole mitään kiinteitä liityntäpisteitä vaan pelkästään yleiskäyttöisiä liikennekanavia, joita liikkuvat tilaajalaitteet käyttävät. Yhteydenmuodostus perustuu aina identiteetin käyttöön. Kiinteässä puhelinverkossa kaikki numerot (paitsi uudet 30 "henkilökohtaiset" numerot, Personal Number ja UPT-numerot) :\ osoittavat tiettyyn kiinteään fyysiseen liittymään ja rei titys tapahtuu suoraan tilaajan osoitenumeron perusteella. Solukkoradioverkossa sitä vastoin on kytkennän muodostamiseksi tarpeen selvittää MS:n sijainti ja puhelua varten 35 tarvittava reititysosoite. Tyypillisesti solukkoverkko tun- 2 94698 tee MS:n sijainnin useiden solujen muodostaman suuremman alueen tarkkuudella, jota yleisesti kutsutaan sijaintialueeksi. MS:n siirtyessä uudelle sijaintialueelle MS rekisteröidään vierailevana tilaajana kyseistä sijaintialuetta 5 koskevaan tilaajarekisteriin, ns. vierailijarekisteriin ja MS:lie annetaan ns. vaellusnumero. Samanaikaisesti MS ja sitä koskevat tiedot poistetaan edellisen sijaintialueen vierailijarekisteristä. Lisäksi solukkoverkkoon kuuluu yleensä ainakin yksi keskitetty tietokanta, ns. kotirekis-10 teri, jossa tilaajan tiedot säilytetään pysyvästi. Uuden tilaajan rekisteröityessä johonkin vierailijarekisteriin tätä tilaajaa koskevat tilaajatiedot pyydetään kotirekisteristä ja samanaikaisesti päivitetään kotirekisterissä tilaajan sijaintitieto. Vierailijarekisteri liittyy yleensä 15 matkapuhelinkeskuksen yhteyteen ja vierailijarekisteri voi palvella monta sijaintialuetta. GSM-järjestelmän perusrakenne ja perustoiminteet ovat alan ammattimiesten hyvin tuntemat ja suhteellisen tarkasti määrätty European Telecommunications Standards Institute'n laatimassa GSM-stan-20 dardissa.

Analogisessa NMT-järjestelmässä kaikilla tilaajilla on kotikeskus, jonne kaikki heille tulevat puhelut reititetään. Kun tilaaja liikkuu pois kotikeskuksensa alueelta solukkoradioverkon toisen keskuksen alueelle, kyseisessä • 25 keskuksessa sijaitseva tilaajarekisteri ilmoittaa tilaajan kotikeskukselle tilaajan vaellusnumeron, joka ilmaisee tilaajan senhetkisen sijainnin. Erittäin liikkuvien tilaajien kohdalla menetelmä tuhlaa verkon kapasiteettia: olisi taloudellisinta, että ensimmäinen puhelua käsittelevä soluk- 30 koradioverkon keskus kysyisi tilaajan vaellusnumeroa tilaa- jän kotirekisteristä ja puhelu reititettäisiin sen perus- • « teella. Näin tehdään esimerkiksi GSM-järjestelmässä, jossa tilaajanumero osoittaa tilaajan kotirekisteriin. Kotirekisteri pyytää tilaajan vaellusnumeroa siitä vierailijarekis-35 teristä, jonka alueella tilaaja sillä hetkellä on. Vierai- li 3 94698 lijarekisteri antaa vaellusnumeron kotirekisterille, joka antaa puolestaan vaellusnumeron sitä kysyneelle keskukselle. Toisaalta tämä GSM-järjestelmän menettely tuhlaa verkon merkinantokapasiteettia vähän liikkuville tilaajille tule-5 vien puhelujen kohdalla.

Nykyisissä solukkoradioverkoissa kaikille tilaaj ille tulevat puhelut käsitellään siis samalla tavalla. Tämä tuhlaa solukkoradioverkon merkinantokapasiteettia, jos solukkoradioverkossa on sellaisia tilaajia, joiden todennäköisin ίο liityntäpiste voidaan määrittää ja sellaisia tilaajia, joiden todennäköisintä liityntäpistettä ei voida määrittää. Verkkokomponentit kuormittuvat turhaan ja järjestelmän yli-kuormitusriski ja estotodennäköisyys kasvavat.

Keksinnön eräänä päämääränä on saada aikaan sellai-15 nen tietoliikenneverkko, jossa edellä kuvattua tunnettujen verkkojen epäkohtaa on lievennetty tai täysin poistettu.

Tämä saavutetaan ensimmäisessä kappaleessa esitetyn tyyppisellä tietoliikenneverkolla, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista se, että 20 tietoliikenneverkossa on lisäksi tilaajanumerolta, jotka osoittavat suoraan verkon pisteen, johon puhelu reititetään ilman kyselyä mainittuun ainakin yhteen tilaaja-tietokantaan, tietoliikenneverkon keskukset analysoivat tulevaan 25 puheluun liittyvän tilaajanumeron, johon tuleva puhelu on osoitettu, ja analyysin perusteella joko reitittävät puhelun suoraan tilaajanumeron osoittamaan verkon liityntäpisteeseen tai suorittavat kyselyn mainittuun ainakin yhteen tietokantaan.

30 Keksinnössä todennäköisimmän liityntäpisteen omaavi- V. en (matalan liikkuvuuden omaavien) tilaajien tulevat puhe- • « lut käsitellään eri tavalla kuin todennäköisintä liityntäpistettä omaamattomien (suuren liikkuvuuden omaavien) tilaajien tulevat puhelut. Todennäköisimmän liityntäpisteen 35 omaavalle tilaajalle tulevat puhelut ohjataan suoraan ti- 4 94698 laajan todennäköisimpään liityntäpisteeseen rekisteri-kyselyjen tekemisen sijasta. Todennäköisintä liityntäpistettä omaamattomalle tilaajalle tulevien puhelujen kohdalla tehdään rekisterikyselyt ensin ja reititetään puhelu sitten 5 tilaajan vaellusnumeron perusteella tilaajalle.

Keksinnön mukaisessa tietoliikenneverkossa tilaajat erotetaan toisistaan tilaajanumeron sisältämän tiedon perusteella. Korkean liikkuvuuden omaavilla tilaajilla on tilaajanumerot, jotka eivät sisällä välittömästi mitään ίο tietoa numeron omaavan tilaajan todellisesta sijainnista eivätkä osoita mihinkään tiettyyn liityntäpisteeseen verkossa ja jotka vaativat kyselyn tilaajatietokantoihin ennenkuin puhelu voidaan reitittää eteenpäin. Matalan liikkuvuuden omaavilla tilaajilla on tilaajanumerot, jotka osoit-15 tavat kiinteästi tiettyyn verkon liityntäpisteeseen, jolloin puhelu voidaan reitittää puhelun tilaajanumeron sisältämän tiedon perusteella suoraan tilaajanumeron osoittamaan liityntäpisteeseen.

Tilaajanumerot, jotka osoittavat suoraan verkon lii-20 tyntäpisteen, johon puhelu reititetään, voivat käsittää ainakin toisen seuraavista tilaajanumerotyypeistä: kiinteä tilaajanumero tilaajalle, joka on kiinteästi tilaajanumeron osoittamassa liityntäpisteessä, ja puolikiinteä tilaajanumero tilaajalle, joka on pääasiallisesti tilaajanumeron 25 osoittamassa liityntäpisteessä mutta voi liikkua myös muualla verkossa.

Keksinnössä kunkin erittäin liikkuvan ja puolikiin-teän tilaajan sijaintitiedot ja muut tilaajaa koskevat tiedot on talletettu erääseen tietoliikenneverkon tilaajatie-30 tokantaan. Kiinteiden tilaajien sijainti- ym. tietoja ei tarvitse välttämättä tallettaa mihinkään tietokantaan. Tietokantakyselyjen kannalta puolikiinteän ja kiinteän tilaajan ero on siinä, että puolikiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva keskus HMSC voi toisi-35 naan joutua hakemaan puolikiinteän tilaajan reititystiedon

II

5 94698 puolikiinteän tilaajan tietokannasta, kun taas kiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva koti-keskus ei koskaan joudu hakemaan vaellusnumeroa kiinteälle tilaajalle tulevien puhelujen kohdalla, koska kiinteä ti-5 laaja ei siirry koskaan todennäköisimmästä liityntäpisteestään toiseen paikkaan tietoliikenneverkossa. Tässä hakemuksessa liityntäpiste on ymmärrettävä hyvin laajassa merkityksessä. Liityntäpiste voi olla esimerkiksi tietty fyysinen tilaajajohto tai tietoliikenneverkkoon liitetty vaihde ίο tai muu alijärjestelmä. Edelleen liityntäpiste voi olla muun muassa tietty tukiasema, hakualue tai sijaintialue. Tällöin liityntäpiste ei ole mikään tietty fyysinen tilaajajohto vaan tietyllä maantieteellisellä alueella käytettävissä oleva radiokanava tai radiokanavien joukko. Liityntä-15 pisteenä voi toimia myös verkossa toteutettu puhepostilaa-tikko, joka tallentaa tilaajalle tulevia viestejä.

Sekä todennäköisintä liityntäpistettä omaamattoman että sen omaavan tilaajan puhelua käsitellään ensin keskuksessa, joka tietoliikenneverkossa ensimmäisenä vastaanottaa 20 tulevan puhelun. Tätä keskusta kutsutaan tästedes reitityskeskukseksi. Tämä keskus voi olla mikä tahansa tietoliikenneverkon keskus tai tietoliikenneverkon ja jonkin muun verkon välinen yhdyskeskus. Erityyppiset tilaajat erotellaan juuri tässä keskuksessa. Reitityskeskus analysoi tule-25 van puhelun tapauksessa kutsutun tilaajan tilaajanumeron ja tunnistaa kutsutun tilaajan tyypin analysoimansa tilaajanumeron perusteella. Korkean liikkuvuuden omaavalle tilaajalle tulevan puhelun kohdalla reitityskeskus tunnistaa kutsutun tilaajan tilaajatietokannan kutsutun tilaajan tilaa-30 janumeron perusteella ja kysyy kutsutun tilaajan reititys-

• V

t tietoja tästä tietokannasta. Tietokanta antaa tilaajan rei- titysosoitteen reitityskeskukselle, joka reitittää puhelun reititysosoitteeseen. Puolikiinteälle tai kiinteälle tilaajalle tulevan puhelun kohdalla reitityskeskus tunnistaa 35 tilaajanumeron perusteella kutsutun tilaajan todennäköisin- 94698 6 tä liityntäpistettä palvelevan keskuksen. Tällöin reitityskeskus ei kysy kutsutun tilaajan vaellusnumeroa tilaajan kotirekisteristä vaan reitittää puhelun suoraan kutsutun tilaajan todennäköisimpään liityntäpisteeseen (tai ainakin 5 tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvelevaan keskukseen) . Jos kutsuttu puolikiinteä tilaaja ei ole todennä-köisimmässä liityntäpisteessään, jompi kumpi edellä mainittu keskus kysyy tilaajan reititystietoa tilaajan tilaaja-tietokannasta, kotirekisteristä, jonka keskus tunnistaa ίο esimerkiksi tilaajanumeron tiettyjen osien perusteella. Reititysosoitteen saatuaan keskus reitittää puhelun kutsutun tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevaan keskukseen.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin esimerkin-15 omaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa ISDN-verkosta solukkoradioverkon puolikiinteälle tai kiinteälle tilaajalle tulevan puhelun reititystä, kun kutsuttu tilaaja on todennäköisim-20 mässä liityntäpisteessään (PBX), kuvio 2 havainnollistaa puolikiinteälle tai kiinteälle tilaajalle solukkoradioverkkoon liitetyn johdottoman alijärjestelmän (PBX) alaliittymään tulevaan puheluun liittyvää signalointia, kun kutsuttu tilaaja on alaliittymässä, . 25 kuvio 3 havainnollistaa ISDN-verkosta alijärjestel män (PBX) puolikiinteälle tilaajalle tulevan puhelun reititystä, kun kutsuttu puolikiinteä tilaaja (MS) on vaeltanut alijärjestelmän (PBX) ulkopuolelle solukkoradioverkon erään keskuksen (MSC) palvelualueeseen kuuluvan tukiaseman (BTS) 30 alueelle, • kuvio 4 havainnollistaa ISDN-verkosta solukkoradioverkon erittäin liikkuvalle tilaajalle tulevan puhelun reititystä, kun erittäin liikkuva tilaaja on vaeltanut solukkoverkkoon liitettyyn alijärjestelmään (PBX), 35 kuvio 5 havainnollistaa ISDN-verkosta solukkoradio- • • <.

94698 7 verkon erittäin liikkuvalle tilaajalle (MS) tulevan puhelun reititystä, kun erittäin liikkuva tilaaja (MS) on solukko-radioverkon alueella eikä solukkoradioverkkoon liitetyssä alijärjestelmässä (PBX), 5 kuvio 6 havainnollistaa toista tapaa hoitaa ISDN- verkosta alijärjestelmän (PBX) puolikiinteälle tilaajalle (MS) tulevan puhelun reititys, kun kutsuttu puolikiinteä tilaaja (MS) on vaeltanut alijärjestelmän (PBX) ulkopuolelle solukkoradioverkon erään keskuksen (MSC) palvelualuee-10 seen kuuluvan tukiaseman (BTS) alueelle, kuvio 7 havainnollistaa kolmatta tapaa hoitaa ISDN-verkosta alijärjestelmän (PBX) puolikiinteälle tilaajalle (MS) tulevan puhelun reititys, kun kutsuttu puolikiinteä tilaaja (MS) on vaeltanut alijärjestelmän (PBX) ulkopuolel-15 le erään solukkoradioverkon keskuksen (MSC) palvelualueeseen kuuluvan tukiaseman (BTS) alueelle.

Seuraavassa keksintöä selostetaan siis käyttäen esimerkkinä GSM-solukkoradioverkkoa, johon on liitetty alijärjestelmä, joka tässä esimerkissä on johdoton vaihde. Kek-20 sintöä voidaan kuitenkin soveltaa myös muissa solukkoradioverkoissa ja - järjestelmissä. Keksintöä voidaan myös soveltaa langoitetuissa tietoliikenneverkoissa, kuten puhelinverkoissa, joissa tilaajat voivat liikkua ja joissa on liikkuvuuden hallinta. Tässä esimerkissä alijärjestelmän 25 tilaajan todennäköisin liityntäpiste solukkoradioverkkoqn on hänen alijärjestelmässään, esim. puhelinvaihteessa. Esimerkissä alijärjestelmässä on sekä kiinteitä että johdottomia alaliittymiä. Kiinteiden alaliittymien käyttäjät ovat edellä esitettyjä solukkoradioverkon kiinteitä tilaajia. 30 Vaihteen johdottomien alaliittymien käyttäjät jakautuvat • taas edellä esitettyihin solukkoradioverkon kiinteisiin tai puolikiinteisiin tilaajiin. Sellainen vaihteen johdottoman alaliittymän käyttäjä, joka pystyy liikkumaan ainoastaan alijärjestelmän alueella, on solukkoradioverkon kiinteä ti- 35 laaja. Sellainen vaihteen johdottoman alaliittymän käyttä- • L·..

8 94698 ja, joka pystyy liikkumaan paitsi omassa alijärjestelmässään myös joissakin muissa solukkoradioverkkoon liitetyissä alijärjestelmissä sekä mahdollisesti myös itse solukkora-diorunkoverkossa, on solukkoradioverkon puolikiinteä tilaa-5 ja. Keksinnössä esitetyt erittäin liikkuvat tilaajat ovat tässä esimerkissä solukkoradioverkon tilaajia, jotka voivat mahdollisesti rekisteröityä myös alijärjestelmän alaliit-tymään ja käyttää solukkoradioverkon palveluja kyseisessä alaliittymässä.

ίο Kuviossa 1 on kuvattu ISDN-verkosta solukkoradiover kon puolikiinteälle tai kiinteälle tilaajalle tulevan puhelun reititys, kun kutsuttu tilaaja on todennäköisimmässä liityntäpisteessään. Kutsutun tilaajan todennäköisin liityntäpiste on tässä esimerkissä solukkoradioverkkoon lii-15 tetty johdoton alijärjestelmä PBX tai sen alaliittymä. ISDN-verkko reitittää puhelun solukkoradioverkkoon GSM, jossa puhelua käsitellään ensimmäiseksi keskuksessa GMSC. Keskus GMSC suorittaa tilaajanumeron analyysin ja reitittää puhelun tilaajanumeron analyysin perusteella suoraan siihen 20 solukkoradioverkon keskukseen HMSC, joka palvelee puoli-kiinteän tai kiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä. Keskus GMSC ei siis kysy kutsutun tilaajan vaellus-numeroa tilaajan kotirekisteristä HLR. Huomautettakoon, että GMSC ei tässä yhteydessä välttämättä viittaa GSM-ver-25 kon yhdyskeskukseen (Gateway Mobile Services Switching Centre, GMSC) , joka tarkoittaa nimenomaan kiinteän puhelinverkon PSTN/ISDN:n ja GSM-verkon välistä yhdyskeskusta ja joka käsittelee solukkoradioverkon keskuksista ensimmäisenä PSTN/ISDN:stä tulevat puhelut. Solukkoradioverkosta tule-30 vissa puheluissa puhelua ensimmäisenä käsittelevä keskus ei i kuitenkaan välttämättä ole PSTN/ISDN-.n ja solukkoradiover kon välinen yhdyskeskus vaan se saattaa olla mikä tahansa solukkoradioverkon keskus. Toisesta verkosta tulevissa puheluissa puhelua ensimmäisenä käsittelevä keskus, joka te-35 kee esim. tietokantakyselyn, saattaa olla myös tämän toisen « 9 94698 verkon keskus. Tässä yhteydessä GMSC-lyhennettä käytetään siis laajemmassa merkityksessä kuin GSM-verkossa.

Tilaajien erottamiseksi on esitetty kolme erilaista ratkaisua. Kahdessa ratkaisussa erittäin liikkuvien tilaa-5 jien ja puolikiinteiden/kiinteiden tilaajien numerot ovat rakenteeltaan erilaisia ja yhdessä ratkaisussa samoja. Näitä ratkaisuja selostetaan edempänä tässä selityksessä.

Seuraavaksi tarkastellaan keksinnön mukaisessa solukkoradioverkossa käytettävää numerointia. GSM-verkossa ίο käytetty MSISDN-numero koostuu kolmesta osasta: CC NDC SN, jossa CC = maannumero (Country Code, pituus 1-3 osaa), NDC = verkkoryhmän numero (National Destination Code, pituutta ei määrätty) ja SN = tilaajanumero (Subscriber Number, pituutta ei määrätty). MSISDN-numeron maksimipituus on tällä 15 hetkellä 12 osaa, mutta maksimipituus pitenee 1.1.1997 mennessä 15 osaan. Keksinnön mukaisen solukkoradioverkon puo-likiinteät ja kiinteät tilaajanumerot poikkeavat rakenteensa osalta MSISDN-numeroista. Erittäin liikkuvan tilaajan tilaajanumeron rakenne poikkeaa tai ei poikkea MSISDN-nume-20 ron rakenteesta valitusta numerointijärjestelmästä riippuen. Seuraavassa tarkastellaan kahta ratkaisua keksinnön mukaisen solukkoradioverkon tilaajien numerointiin. Numeron maksimipituuden kasvaessa numeron eri sektioiden pituuksia voi kasvattaa seuraavassa esimerkkinä esiteltävistä pituuk-\ 25 sista.

Ensimmäinen tapa toteuttaa keksinnön mukaisen solukkoradioverkon tilaajien numerointi on nk. MSC/HLR-numeroin-ti. MSC/HLR-numeroinnissa erittäin liikkuvien, puolikiin-teiden ja kiinteiden tilaajien numerot ovat rakenteeltaan 30 samanlaisia. MSC/HLR-numeron rakenne on seuraava: CC NDC MH : EN, jossa CC « maannumero (Country Code), NDC = solukkora dioverkon numero (National Destination Code, pituutta ei määrätty) , MH = puolikiinteän tai kiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvelevan keskuksen tai erit-35 täin liikkuvaa tilaajaa palvelevan kotirekisterin tunnus • 1 94698 ίο (esim. 2 osaa), EN = tilaajakohtainen numero (esim. 5 osaa). MSC/HLR-numero voisi näyttää esimerkiksi tältä: 358 50 55 12345. Erittäin liikkuvan tilaajan MSC/HLR-numerossa numero MH identifioi tilaajan kotirekisterin. Puolikiinteän 5 ja kiinteän tilaajan MSC/HLR-numerossa numero MH identifioi tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvelevan keskuksen. MSC/HLR-numeron omaavalle tilaajalle tulevan puhelun kohdalla puhelua solukkoradioverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus GMSC analysoi kutsutun tilaajan numerosta ίο numeron MH ja jos numero MH identifioi jonkun solukkoradioverkon kotirekisterin HLR, keskus GMSC reitittää puhelun numeron MH identifioimaan kotirekisteriin HLR ja jos numero MH identifioi jonkun solukkoradioverkon keskuksen HMSC, keskus GMSC reitittää puhelun suoraan keskukseen HMSC.

15 MSC/HLR-numerointi jakaa solukkoradioverkon numeroavaruuden osiin.

Toinen tapa toteuttaa keksinnön mukaisen solukkoradioverkon tilaajien numerointi on nk. prefiksi+keskus-nume-rointi. MSC/HLR-numeroinnista poiketen prefiksi+keskus-nu-20 meroinnissa erittäin liikkuvan tilaajan tilaajanumero on rakenteeltaan erilainen kuin puolikiinteän tai kiinteän tilaajan tilaajanumero. Pref iksi+keskus-numeroinnissa erittäin liikkuva tilaaja käyttää edellä kuvattua MSISDN-nume-roa ja puolikiinteän ja kiinteän tilaajanumeron rakenne on 25 seuraava: CC NDC PFX M EN, jossa CC = maannumero, NDC = solukkoradioverkon numero, PFX = puolikiinteiden ja kiinteiden tilaajanumeroiden tunnus, M = tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvelevan keskuksen numero, EN = tilaajakohtainen numero. Tilaajanumeron ensimmäinen sektio 30 PFX erottaa puolikiinteiden ja kiinteiden tilaajien numerot : muista solukkoradioverkon numeroista. Tunnuksella PFX alka va solukkoradioverkon numeroavaruuden osa varataan siis ainoastaan puolikiinteille ja kiinteille tilaajanumeroille. Prefiksi+keskus-numeron omaavalle tilaajalle tulevan puhe-35 lun kohdalla puhelua solukkoradioverkossa ensimmäisenä kä- « «

II

11 94698 sittelevä keskus (GMSC) havaitsee tunnuksen PFX perusteella, että kutsuttu tilaajanumero on puolikiinteä tai kiinteä tilaajanumero ja keskus GMSC reitittää puhelun tilaajanumeron sisältämän keskuksen numeron M perusteella 5 tilaajanumeron osoittamaa liityntäpistettä palvelevaan keskukseen HMSC, joka reitittää puhelun kutsutulle tilaajalle numeron EN perusteella.

Kolmas tapa toteuttaa keksinnön mukaisen solukkoradioverkon tilaajien numerointi on nk. prefiksinumerointi, io joka soveltuu erityisesti solukkoradioverkkoon liitettävien alijärjestelmien numerointiin. Kuten prefiksi+keskus-numeroinnissa, prefiksinumeroinnissa erittäin liikkuvan tilaajan tilaajanumero on rakenteeltaan erilainen kuin puoli-kiinteän tai kiinteän tilaajan tilaajanumero. Erittäin is liikkuva tilaaja käyttää edellä kuvattua MSISDN-numeroa ja puolikiinteä ja kiinteä tilaaja käyttävät prefiksinumeroa, jonka rakenne on seuraava: CC NDC PFX SS EN, jossa CC = maannumero (Country Code), NDC = solukkoradioverkon numero (National Destination Code, pituutta ei määrätty), PFX = 20 puolikiinteän ja kiinteän tilaajanumeron tunnus (esim. 1 osa) , SS = tilaajan todennäköisimmän liityntäpisteen sisältävän, solukkoradioverkkoon liitetyn alijärjestelmän numero (esim. 3 osaa), EN = tilaajakohtainen numero (esim. alijärjestelmän alaliittymän numero) (esim. 3 osaa). Prefiksinu-25 mero voisi näyttää esimerkiksi tältä: 358 50 9 555 123. Tunnuksen PFX perusteella puhelua solukkoradioverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus GMSC havaitsee, että kutsutun tilaajan numero on jonkin alijärjestelmän tilaajanumero. Numeron SS perusteella GMSC tunnistaa, minkä keskuksen pal-30 velualueella kyseinen alijärjestelmä on. Keskus GMSC rei- $ - > ί tittää puhelun ko. alijärjestelmään, joka reitittää puhelun edelleen tilaajalle. Keskus GMSC analysoi joka puhelun kohdalla ainakin kaksi ensimmäistä osaa kutsutun tilaajan tilaajanumerosta: erittäin liikkuvan tilaajan numeron kysees-35 sä ollessa nämä kaksi osaa kertovat keskukselle GMSC, mistä 4 12 94698 HLR:stä keskuksen GMSC on kysyttävä vaellusnumeroa MSRN ja prefiksinumeron tapauksessa osat kertovat, että keskuksen GMSC on reititettävä puhelu rekisterikyselyjä tekemättä suoraan kutsutun tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä 5 palvelevaan keskukseen HMSC. Jokaisen keksinnön mukaisen solukkoradioverkon keskuksen täytyy osata tavallisten MSISDN-numeroiden analyysin lisäksi puolikiinteiden ja kiinteiden tilaajien numeroiden analyysi, sillä mikä tahansa keskuksista saattaa joutua suorittamaan sen.

10 Esitetyssä suoritusmuodossa kunkin erittäin liikku van ja puolikiinteän tilaajan sijaintitiedot ja muut tilaajaa koskevat tiedot on talletettu erääseen solukkoradioverkon kotirekisteriin HLR, jota kutsutaan tilaajan kotirekisteriksi. Kiinteiden tilaajien sijainti- ym. tietoja ei tar-15 vitse välttämättä tallettaa mihinkään kotirekisteriin HLR. Kotirekisterikyselyjen kannalta puolikiinteän ja kiinteän tilaajan ero on siinä, että puolikiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva keskus HMSC voi toisinaan joutua hakemaan puolikiinteän tilaajan vaellusnumeron 20 puolikiinteän tilaajan kotirekisteristä, kun taas kiinteäl-le tilaajalle tulevien puhelujen kohdalla kiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva kotikeskus HMSC ei koskaan joudu hakemaan vaellusnumeroa, koska kiinteä tilaaja ei siirry koskaan todennäköisimmästä liityntäpis-25 teestään toiseen paikkaan solukkoradioverkossa. HLR:n kannalta puolikiinteät numerot ovat kelpaavia MSISDN-numeroita. Myös kiinteät numerot voivat olla HLR:n kannalta kelpaavia MSISDN-numeroita.

Kuviossa 2 on esitetty puolikiinteälle tai kiinteäl-30 le tilaajalle solukkoradioverkkoon liitetyn johdottoman alijärjestelmän PBX alaliittymään tulevaan puheluun liittyvä signalointi solukkoradioverkossa, kun kutsuttu tilaaja on alaliittymässä. Pystysuorat palkit kuvaavat solukkoradioverkon verkkoelementtejä, solukkoradioverkkoon liitettyä 35 alijärjestelmää PBX ja solukkoradioverkkoon liitetyn ali- * «

II

13 94698 järjestelmän langatonta alaliittymää CPP. Kun puolikiin-teätä tilaajaa kutsutaan, rekisterikyselyjä ei tehdä ja solukkoradioverkossa ensimmäisenä puhelua käsittelevä keskus GMSC liittää kutsutun tilaajan todennäköisintä liityn-5 täpistettä palvelevaan keskukseen HMSC menevään IAM-viestiin (esim. "User-to-user information"- tai muuhun infor-maatiokenttään) tiedon siitä, että keskuksen HMSC on käytettävä ainoastaan ISDN-signalointia puhelun muodostuksessa. Solukkoradioverkon keskukset pitää opettaa ymmärtämään ίο tämä tieto, koska sitä ei alun perin ole määritelty IAM-viestiin eikä solukkoradioverkkoon muutenkaan. Tietoa ISDN-signaloinnin käyttämisestä ei ole pakko liittää IAM-vies-tiin, vaan tieto voi olla tilaajanumerossa. Keskus HMSC päättelee asian tällöin itsenäisesti kutsutun tilaajan nu-15 merosta. Keskus HMSC jatkaa siis puhelunmuodostusta alijärjestelmään ISDN-signaloinnilla (= Setup-viestillä) ja alijärjestelmä reitittää puhelun lopuksi kutsutulle tilaajalle tämän alaliittymänumeron perusteella. Tilaajahaku, tilaajan tunnistus, salaus ja väliaikaisen tilaajaidentiteetin allo-20 kointi suoritetaan tässä esimerkissä alijärjestelmän sisällä eikä solukkoradioverkko osallistu niihin mitenkään. Tämä vähentää myös puhelunmuodostukseen liittyvää merkinanto-kuormitusta.

Kuviossa 3 on esitetty ISDN-verkosta puolikiinteälle 25 tai kiinteälle tilaajalle solukkoradioverkkoon liitetyn johdottoman alijärjestelmän PBX alaliittymään tulevaan puheluun liittyvä signalointi solukkoverkossa, kun kutsuttu tilaaja on lähtenyt pois todennäköisimmästä liityntäpisteestään alijärjestelmässä ja tehnyt sijainninpäivityksen 30 solukkoradioverkossa keskuksen MSC palvelualuetta palvele-?. vaan vierailijarekisteriin VLR. ISDN-verkko reitittää puhe lun solukkoradioverkkoon GSM, jossa puhelua käsitellään ensimmäiseksi keskuksessa GMSC. Keskus GMSC suorittaa tilaajanumeron analyysin (1) ja reitittää puhelun tilaa-35 janumeron analyysin perusteella suoraan siihen solukkora-•

• V

54698 14 dioverkon keskukseen HMSC, joka palvelee puolikiinteän tai kiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä. Keskus HMSC reitittää puhelun suoraan kutsutun tilaajan todennä-köisimpään liityntäpisteeseen tilaajanumeron ja reititys-5 taulukkonsa sisältämän reititystiedon perusteella. Koska kutsuttu tilaaja ei ole todennäköisimmässä liityntäpisteessään ja tilaaja on tehnyt sijainninpäivityksen solukkoradioverkossa, puhelu reititetään tilaajan todennäköisimmästä liityntäpisteestä takaisin keskukseen HMSC (2) tiettyä tä-io hän tarkoitukseen omistettua merkinantosanomaa käyttäen. Keskus HMSC tietää käytetyn sanoman ja sen lähettäjän perusteella, että sen pitää purkaa alijärjestelmän PBX ja keskuksen HMSC välinen yhteys (3) ja kysyä tilaajan vaellusnumero tilaajan kotirekisteristä HLR (4) . Kotirekisteri is HLR kysyy vaellusnumeroa MSRN edelleen tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevasta vierailijarekisteristä VLR tilaajan tilaajaidentiteetin IMSI perusteella. Vierailijarekisteri VLR antaa vaellusnumeron MSRN kotirekisterille HLR, joka antaa vaellusnumeron MSRN edelleen keskukselle 20 HMSC. Keskus HMSC reitittää saamansa vaellusnumeron MSRN perusteella puhelun tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevalle keskukselle MSC (5) , joka reitittää puhelun edelleen tilaajalle MS.

Reititettäessä puhelua alijärjestelmästä PBX keskuk-25 seen HMSC alijärjestelmän PBX tarvitsee lähettää keskukseen HMSC vain kutsutun tilaajan numero, koska keskus HMSC on muodostanut puhelusta jo aikaisemmin puhelukohtaisen tietueen, jonka keskus HMSC on identifioinut kutsutun tilaajan numerolla. Näin keskus HMSC pystyy purkamaan yhteyden ti-30 laajan todennäköisimpään liityntäpisteeseen kutsutun tilaa-Γ ' jän numeron ja puhelukohtaisen tietueen sisältämien tieto jen perusteella. Keskuksen HMSC ja kutsutun tilaajan todennäköisimmän liityntäpisteen välinen yhteys voidaan jättää myös purkamatta. Tieto tilaajan solukkoradioverkossa teke-35 mästä sijainninpäivityksestä voidaan välittää tilaajan to- a 15 54698 dennäköisimpään liityntäpisteeseen esimerkiksi seuraavasti. Kun tilaaja tekee ensimmäisen sijainninpäivityksensä solukkoradioverkossa todennäköisimmästä liityntäpisteestään lähtönsä jälkeen, tilaajan kotirekisteri HLR lähettää sijain-5 ninperuutussanoman tilaajan todennäköisintä liityntäpistet tä palvelevalle vierailijarekisterille. Tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva vierailijarekisteri lähettää tiedon sijainnin peruutuksesta sille keskukselle, jonka yhteydessä vierailijarekisteri on, esimerkiksi kes-10 kuksen ja vierailijarekisterin yhteistä tietoväylää pitkin ja kyseinen keskus lähettää saman tiedon tilaajan todennä-köisimpään liityntäpisteeseen esim. käyttämällä DSS.l-ti-laajamerkinannon User Signalling Bearer Service-sanomaa tähän nimenomaiseen käyttöön sovitulla tavalla. Näin puoli-15 kiinteän tilaajan solukkoradioverkossa tekemästä sijainnin päivityksestä on olemassa tieto tilaajan todennäköisimmässä liityntäpisteessä ja tilaajalle tuleva puhelu pystytään reitittämään tilaajan todennäköisimmästä liityntäpisteestä takaisin tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvele-20 vaan keskukseen HMSC, joka reitittää puhelun edelleen tilaajan vaellusnumeron avulla. Tässä tapauksessa tietoa ti-’ laajan poistamisesta todennäköisestä liityntäpisteestään säilytetään ensisijaisesti tässä todennäköisessä liityntäpisteessä.

M * 25 Kuviossa 4 kuvataan ISDN-verkosta solukkoradioverkon erittäin liikkuvalle tilaajalle tulevan puhelun reititys, kun erittäin liikkuva tilaaja on vaeltanut solukkoradioverkkoon liitettyyn alijärjestelmään ja käyttää alijärjestelmän johdottoman alaliittymän kautta solukkoradioverkon 30 palveluja solukkoradioverkon tilaajaidentiteetillään. ISDN-verkko reitittää puhelun puhelua solukkoverkossa ensimmäi-senä käsittelevään keskukseen GMSC. Keskus GMSC tunnistaa tilaajanumeron ensimmäisten osien perusteella tilaajan kotirekisterin HLR ja kysyy tilaajan kotirekisteristä HLR 35 kutsutun tilaajan vaellusnumeroa MSRN. HLR kysyy vaellusnu- M · · 16 94698 meroa MSRN tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevalta vierailijarekisteriltä VLR tilaajan tilaajaidentiteetin IMSI perusteella. Vierailijarekisteri VLR antaa vaellusnumeron kotirekisterille HLR, joka välittää vaellusnumeron 5 MSRN edelleen keskukselle GMSC. Keskus GMSC reitittää sitten puhelun vaellusnumeron MSRN perusteella tilaajalle.

Kuviossa 5 on kuvattu solukkoradioverkon erittäin liikkuvalle tilaajalle ISDN-verkosta tulevan puhelun reititys, kun erittäin liikkuva tilaaja on solukkoradioverkon ίο alueella eikä solukkoradioverkkoon liitetyssä alijärjestelmässä. ISDN-verkko reitittää puhelun ISDN-verkon kutsuvalta tilaajalta puhelua ensimmäisenä solukkoverkossa käsittelevään keskukseen GMSC. Keskus GMSC tunnistaa tilaajanumeron ensimmäisten osien perusteella tilaajan kotirekisterin HLR is ja kysyy tilaajan kotirekisteristä HLR kutsutun tilaajan vaellusnumeroa MSRN. HLR kysyy vaellusnumeroa MSRN tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevalta vierailijarekisteriltä VLR tilaajan tilaajaidentiteetin IMSI perusteella. Vierailijarekisteri VLR antaa vaellusnumeron kotirekiste-20 rille HLR, joka välittää vaellusnumeron MSRN edelleen keskukselle GMSC. Keskus GMSC reitittää sitten puhelun vaellusnumeron MSRN perusteella tilaajalle.

Keksintöä voidaan myös hieman muunnella. Seuraavassa selostetaan yhtä vaihtoehtoista tapaa puolikiinteän tai <·; 25 kiinteän tilaajan tulevan puhelun käsittelemiseksi. Kun puolikiinteälle tai kiinteälle tilaajalle tulee puhelu, solukkoradioverkossa ensimmäisenä puhelua käsittelevä keskus GMSC reitittää puhelun tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvelevaan keskukseen HMSC. Keskuksen HMSC vä-30 littömästi seuraavat toimenpiteet riippuvat nyt siitä, onko .· kutsuttu tilaaja todennäköisimmässä liityntäpisteessään vai ♦ · ei. Jos kutsuttu tilaaja on kiinteä tilaaja, toimenpiteet ovat suorasukaisia: kiinteä tilaaja on aina todennäköisimmässä liityntäpisteessään, joten hänelle keskus HMSC rei-35 tittää puhelun suoraan ilman muita toimenpiteitä. Sen si- ·· ·

II

94698 17 jaan jos kutsuttu tilaaja on puolikiinteä tilaaja, keskus HMSC tarkistaa keskuksessa HMSC tai keskuksen HMSC yhteydessä olevassa vierailijarekisterissä olevan erityisen parametrin, joka ilmaisee, onko puolikiinteä tilaaja toden-5 näköisimmässä liityntäpisteessään vai ei. Parametrin asettaa puolikiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva vierailijarekisteri. Kun puolikiinteä tilaaja suorittaa ensimmäisen sijainninpäivityksen solukkoradioverkossa todennäköisimmästä liityntäpisteestään lähtönsä jäl-lo keen ja puolikiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva vierailijarekisteri saa tilaajan sijainnin peruutuksen tilaajan kotirekisteriltä, tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palveleva vierailijarekisteri asettaa parametrin osoittamaan, että tilaaja ei ole toden-15 näköisimmässä liityntäpisteessään. Kun puolikiinteä tilaaja jälleen palaa todennäköisimpään liityntäpisteeseensä ja tekee sijainninpäivityksen tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvelevaan vierailijarekisteriin, vierailijarekisteri asettaa parametrin osoittamaan, että tilaaja on 20 todennäköisimmässä liityntäpisteessään. Ja kun puolikiin-teälle tilaajalle tulee puhelu ja hänen sijaintipaikkaansa edellä kuvatulla tarkkuudella ilmaiseva parametri ilmaisee hänen olevan hänen todennäköisimmässä liityntäpisteessään, keskus HMSC reitittää puhelun suoraan tilaajan todennäköi-'·« ' 25 simpään liityntäpisteeseen. Jos taas parametri osoittaa kutsutun puolikiinteän tilaajan olevan muualla kuin todennäköisimmässä liityntäpisteessään, keskus HMSC kysyy tilaajan vaellusnumeroa tilaajan kotirekisteristä. Keskus HMSC tunnistaa tilaajan kotirekisterin esimerkiksi tilaajanume-30 ron tiettyjen osien perusteella tai VLR:n tietojen perus-.·, teella. Vaellusnumeron saatuaan keskus HMSC reitittää puhe- lun tilaajan senhetkiselle sijaintialueelle.

Seuraavassa edellä esitettyä vaihtoehtoista tapaa puolikiinteälle tai kiinteälle tilaajalle tulevan puhelun 35 käsittelemiseksi selostetaan kuviossa 6 havainnollistetun u · · 18 94698 esimerkin pohjalta. Kutsuva tilaaja on ISDN-verkossa kuten aikaisemmissakin esimerkeissä. Puhelua solukkoradioverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus GMSC analysoi kutsutun tilaajan tilaajanumeron ja reitittää puhelun numeroanalyysin 5 perusteella puolikiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä palvelevaan solukkoradioverkon keskukseen HMSC. Keskus HMSC ei reititä puhelua suoraan tilaajan todennäköi-simpään liityntäpisteeseen vaan tarkistaa puolikiinteän tilaajan sijaintipaikkaa ilmaisevan parametrin. Koska para-10 metri ilmoittaa tilaajan olevan solukkoradioverkossa, keskus HMSC kysyy tilaajan vaellusnumeroa MSRN tilaajan kotirekisteristä HLR. Kotirekisteri HLR kysyy vuorostaan vaellusnumeroa MSRN tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevasta vierailijarekisteristä VLR tilaajan solukkora-15 dioverkon tilaajaidentiteetin IMSI perusteella. Vierailijarekisteri VLR antaa vaellusnumeron MSRN kotirekisterille HLR, joka antaa vaellusnumeron MSRN edelleen keskukselle HMSC. Keskus HMSC reitittää saamansa vaellusnumeron MSRN perusteella puhelun tilaajan senhetkistä sijaintialuetta 20 palvelevalle keskukselle MSC, joka reitittää puhelun edelleen tilaajalle MS.

Kuviossa 7 on esitetty kolmas vaihtoehto reitittää todennäköisimmästä liityntäpisteestään lähteneen puolikiinteän tilaajan tuleva puhelu. Kutsuva tilaaja on ISDN-ver-' 25 kossa kuten aikaisemmissakin esimerkeissä. ISDN-verkko reitittää puhelun solukkoradioverkkoon GSM, jossa puhelua käsitellään ensimmäiseksi keskuksessa GMSC. Keskus GMSC suorittaa tilaajanumeron analyysin (1) ja reitittää puhelun tilaajanumeron analyysin perusteella suoraan siihen soluk-30 koradioverkon keskukseen HMSC, joka palvelee puolikiinteän tai kiinteän tilaajan todennäköisintä liityntäpistettä.

• ♦

Keskus HMSC reitittää puhelun tilaajan todennäköisimpään liityntäpisteeseen. Koska tilaaja on poissa, puhelu reititetään takaisin keskukseen HMSC tilaajan todennäköisimmästä 35 liityntäpisteestä (2) ja keskus HMSC purkaa yhteyden tilaa- V ··

II

94698 19 jän todennäköisimmän liityntäpisteen ja keskuksen HMSC väliltä (3). Puhelu reititetään keskuksesta HMSC takaisin keskukseen GMSC (4) , joka purkaa keskusten HMSC ja GMSC välisen yhteyden purkusanomalla ja sopivalla syykoodilla 5 1(5). Jos keskusten välisenä merkinantomenetelmänä käyte tään TUP'ia, purkusanomana voidaan käyttää esim. Diversion-Request Message's. Syykoodia ei tällöin tarvita. Jos keskusten välisenä merkinantomenetelmänä käytetään sen sijaan ISUP'ia, purkusanomana voidaan käyttää Release Message's ίο syykoodilla Called User Not Reachable. Keskusten välinen yhteys voidaan jättää myös purkamatta. Yhteyden purkamisen jälkeen keskus GMSC kysyy kutsutun tilaajan vaellusnumeroa tilaajan kotirekisteristä (6) ja reitittää puhelun tilaajan senhetkiselle sijaintialueelle vaellusnumeron perusteella 15 (7) .

Myös ensiksi esitetyssä, kuvion 6 havainnollistaman esimerkin mukaisessa keksinnön muunnoksessa keskusten HMSC ja GMSC välinen yhteys voidaan purkaa ja keskus GMSC voi tehdä kotirekisterikyselyn keskuksen HMSC sijasta.

20 Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen tietoliikenneradioverkko voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa ja hengessä.

< c · s. · • · ·

Claims

54698

1. Tietoliikenneverkko, joka käsittää keskuksia (MSC, HMSC, GMSC), tilaaja-asemia (MS), joista ainakin osa 5 kykenee liikkumaan verkossa, sekä ainakin yhden tilaajatie-tokannan (VLR,HLR) tilaajien sijaintitietojen ylläpitämiseksi, ja jossa tietoliikenneverkossa käytetään tilaajanumerolta, joihin tulevat puhelut reititetään tietoliikenneverkossa mainittuun ainakin yhteen tilaajatietokantaan ίο tehdyn reititystietokyselyn avulla, tunnettu siitä, että tietoliikenneverkossa on lisäksi tilaajanumerolta, jotka osoittavat suoraan verkon pisteen, johon puhelu reititetään ilman kyselyä mainittuun ainakin yhteen tilaaja-15 tietokantaan, tietoliikenneverkon keskukset (MSC, GMSC, HMSC) analysoivat tulevaan puheluun liittyvän tilaajanumeron ja analyysin perusteella joko reitittävät puhelun suoraan tilaajanumeron osoittamaan verkon pisteeseen tai suorittavat 20 kyselyn mainittuun ainakin yhteen tietokantaan (VLR,HLR).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että tilaajat on tilaajien liikkuvuuden perusteella luokiteltu korkean liikkuvuuden omaaviin tilaajiin ja matalan liikkuvuuden omaaviin tilaa-' 25 jiin, ja että korkean liikkuvuuden omaavilla tilaajilla on mainitut tilaajanumerot, jotka eivät sisällä välittömästi mitään tietoa numeron omaavan tilaajan todellisesta sijainnista eivätkä osoita mihinkään tiettyyn liityntäpisteeseen verkossa ja joihin tulevien puheluiden kohdalla puhelua 30 ensimmäisenä käsittelevä tietoliikenneverkon keskus (GMSC) kysyy kutsutun tilaajan tilaajatietokannasta (HLR) reiti- « · tystietoa (MSRN) ja reitittää puhelun saamansa reititystiedon (MSRN) perusteella tilaajan senhetkistä liityntäpistettä palvelevaan keskukseen (MSC) , ja että matalan liikkuvuu-35 den omaavilla tilaajilla on mainitut tilaajanumerot, jotka » I» · · II - 94698 osoittavat kiinteästi tiettyyn verkon liityntäpisteeseen, jolloin tällaisen tilaajanumeron omaavalle tilaajalle tulevien puhelujen kohdalla puhelua ensimmäisenä ohjaava keskus (GMSC) ei tee tietokantakyselyä vaan reitittää puhelun ti-5 laajanumeron sisältämän tiedon perusteella suoraan tilaajanumeron osoittamaa liityntäpistettä (PBX) palvelevaan tietoliikenneverkon keskukseen (HMSC).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että mainitut tilaajanumerot, ίο jotka osoittavat suoraan verkon pisteen, johon puhelu reititetään, käsittävät ainakin toisen seuraavista tilaajanu-merotyypeistä: kiinteä tilaajanumero tilaajalle, joka on kiinteästi tilaajanumeron osoittamassa liityntäpisteessä, ja puolikiinteä tilaajanumero tilaajalle, joka on pääasial-15 lisesti tilaajanumeron osoittamassa liityntäpisteessä mutta voi liikkua myös muualla verkossa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että tilaajanumeron osoittamaa liityntäpistettä (PBX) 20 palveleva tietoliikenneverkon keskus (HMSC) reitittää tulevan puhelun edelleen tilaajanumeron osoittamaan liityntäpisteeseen (PBX), tilaajanumeron osoittamassa liityntäpisteessä ylläpidetään tietoa siitä, onko puolikiinteä tilaaja tilaajanu-’ 25 meronsa osoittamassa liityntäpisteessä vai ei, tietoliikenneverkon tilaajatietokannoissa ylläpidetään tieto tilaajanumeronsa osoittamasta liityntäpisteestä poistuneen tilaajan sijainnista.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tietoliikenneverk-30 ko, tunnettu siitä, että .· jos tilaaja ei ole puolikiinteän tilaajanumeron osoittamassa liityntäpisteessä (PBX), puhelu reititetään takaisin tilaajanumeron osoittamaa liityntäpistettä (PBX) palvelevaan tietoliikenneverkon keskukseen (HMSC) , joka ky-35 syy kutsutun tilaajan reititystietoja (MSRN) tilaajan ti- • · · 94698 laajatietokannasta (HLR) ja reitittää puhelun saamansa reititystiedon (MSRN) perusteella tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevaan keskukseen (MSC).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tietoliikenneverk-5 ko, tunnettu siitä, että jos tilaaja ei ole puolikiinteän tilaajanumeron osoittamassa liityntäpisteessä (PBX), puhelu reititetään takaisin tilaajanumeron osoittamaa liityntäpistettä (PBX) palvelevaan tietoliikenneverkon keskukseen (HMSC) ja edel-io leen takaisin puhelua tietoliikenneverkossa ensimmäisenä käsitelleeseen keskukseen (GMSC), joka kysyy kutsutun tilaajan reititystietoja (MSRN) tilaajan tilaa jät petokannasta (HLR) ja reitittää puhelun saamansa reititystiedon (MSRN) perusteella tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvele-15 vaan keskukseen (MSC).

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että tilaajanumeron osoittamaa liityntäpistettä (PBX) palvelevassa tietoliikenneverkon keskuksessa ja/tai tieto-20 kannoissa ylläpidetään tietoa siitä, onko puolikiinteä tilaaja tilaajanumeronsa osoittamassa liityntäpisteessä vai ei, tietoliikenneverkon tilaajatietokannoissa ylläpidetään tieto tilaajanumeronsa osoittamasta liityntäpisteestä · 25 poistuneen tilaajan sijainnista, tilaajanumeron osoittamaa liityntäpistettä palveleva keskus tarkistaa onko tilaaja liityntäpisteessä vai ei, jos tilaaja on tilaajanumeronsa osoittamassa liityntäpisteessä (PBX) , tilaajan numeron osoittamaa liityntäpis-30 tettä (PBX) palveleva tietoliikenneverkon keskus (HMSC) . reitittää puhelun kutsutun tilaajan numeron osoittamaan liityntäpisteeseen, jos tilaaja ei ole puolikiinteän tilaajanumeron osoittamassa liityntäpisteessä (PBX), tilaajanumeron osoit-35 tamaa liityntäpistettä (PBX) palveleva keskus (HMSC) kysyy • 94698 kutsutun tilaajan reititystietoja (MSRN) tilaajan tilaaja-tietokannasta (HLR) ja reitittää puhelun saamansa reititystiedon (MSRN) perusteella tilaajan senhetkistä sijaintialuetta palvelevaan keskukseen (MSC).

8. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen tietoliiken neverkko, tunnettu siitä, että tietoliikenneverkon tilaajien numeroiden rakenne on seuraava: CC NDC MH EN, jossa CC = maannumero, NDC = tietoliikenneverkon numero, MH = puolikiinteän tai kiinteän tilaajanumeron osoittamaa lii-io tyntäpistettä (PBX) palvelevan keskuksen (HMSC) numero tai korkean liikkuvuuden omaavaa tilaajaa palvelevan tilaaja-tietokannan (HLR) numero, EN = tilaajakohtainen numero.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että tulevaa puhelua tietolii- 15 kenneverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus (GMSC) analysoi kutsutun tilaajan numerosta numeron MH ja jos numero MH identifioi jonkun tietoliikenneverkon tilaajatietokannan (HLR), puhelua tietoliikenneverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus (GMSC) kysyy kutsutun tilaajan reititystietoja 20 (MSRN) numeron MH identifioimasta tilaajatietokannasta (HLR) ja jos numero MH identifioi jonkun tietoliikenneverkon keskuksen (HMSC), keskus (GMSC) reitittää puhelun suoraan numeron MH identifioimaan keskukseen (HMSC).

10. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen tietolii-' 25 kenneverkko, tunnettu siitä, että puolikiinteän ja kiinteän tilaajanumeron rakenne on seuraava: CC NDC PFX M EN, jossa CC = maannumero, NDC = tietoliikenneverkon numero, PFX = puolikiinteiden ja kiinteiden tilaajanumeroiden tunnus, M = puolikiinteän tai kiinteän tilaajanumeron 30 osoittamaa liityntäpistettä (PBX) palvelevan keskuksen (HMSC) numero, EN = tilaajakohtainen numero. • *

11. Patenttivatimuksen 10 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että tulevaa puhelua tietoliikenneverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus (GMSC) ha- 35 vaitsee tunnuksen PFX perusteella, että kutsuttu tilaajanu- - 94698 mero on puolikiinteä tai kiinteä tilaajanumero ja puhelua tietoliikenneverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus (GMSC) reitittää puhelun tilaajanumeron sisältämän keskuksen numeron M perusteella tilaajanumeron osoittamaa liityn-5 täpistettä (PBX) palvelevaan keskukseen (HMSC), joka reitittää puhelun kutsutulle tilaajalle numeron EN perusteella.

12. Patenttivaatimuksen 8 tai 10 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että puolikiinteän ja io kiinteän tilaajanumeron rakenne on seuraava: CC NDC PFX SS EN, jossa CC = maannumero, NDC = tietoliikenneverkon numero, PFX = puolikiinteän ja kiinteän tilaajanumeron tunnus, SS = puolikiinteän tai kiinteän tilaajanumeron osoittaman liityntäpisteen (PBX) sisältävän, tietoliikenneverkkoon 15 liitetyn alijärjestelmän numero, EN = tilaajakohtainen numero .

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että tulevaa puhelua tietoliikenneverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus (GMSC) 20 havaitsee tunnuksen PFX perusteella, että tilaajanumero on puolikiinteä tai kiinteä ja puhelua tietoliikenneverkossa ensimmäisenä käsittelevä keskus (GMSC) reitittää puhelun numeron SS perusteella kutsutun tilaajan alijärjestelmää palvelevaan keskukseen (HMSC), joka reitittää puhelun sa-* 25 moin numeron SS perusteella kutsutun tilaajan alijärjestelmään ja lopuksi kutsutun tilaajan alijärjestelmä reitittää puhelun kutsutulle tilaajalle numeron EN perusteella.

14. Patenttivaatimuksen 4, 5, 6 tai 7 mukainen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että tilaajanume- 30 ron osoittamassa liityntäpisteessä, sitä palvelevassa keskuksessa (HMSC) ja/tai tilaajatietokannassa on parametri, 4 ♦ joka ilmaisee sen, onko tilaaja tilaajanumeronsa osoittamassa liityntäpisteessä (PBX) vai ei.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkko, t u n - 35. e t t u siitä, että tietoliikenneverkon ja siihen liite- «. ·♦ li 25 94698 n e t t u siitä, että tietoliikenneverkon ja siihen liitetyn alijärjestelmän välillä käytetään pelkästään ISDN-sig-nalointia tietoliikenneverkon oman signaloinnin sijaan. . ( o * • t • « >. · * 26 9 4 6 9 8