FI101203B - Puulastujen seulalevy - Google Patents

Description

1 101203

Puulastujen seulalevy Träflissallningsskiva

Esillä oleva keksintö liittyy parannuksiin partikkelimaisen materiaalin, kuten puulastujen seulontaan tarkoitetussa laitteessa.

Täsmällisemmin, keksintö kohdistuu seulalevyyn, joka määrittää seula-alueen, jossa levy on muodostettu yhdensuuntaisten tankojen sarjoista, joidenka välillä on välimatka, tankojen ollessa järjestetty ainutlaatuisesti seulan kapasiteetin kohottamiseksi materiaalin tankojen välisten rakojen suuntaisen nopean orientoitumisen avulla.

Tavallisessa paperin tuottamiseen tarvittavassa massan valmistusprosessissa puun rungot paloitellaan lastuksi hakkeutusmeka-nismien avulla ja lastut keitetään kemikaalien kanssa kohotetuissa paineissa ja lämpötiloissa ligniinin poistamiseksi. Hakkeutusmekanismi tuottaa lastuja, jotka vaihtelevat huomattavasti kooltaan ja muodoltaan. Keittoprosessille, joka tunnetaan keittona, on suotavaa, että syötetyt lastut ovat paksuu- < « deltaan yhtenäisiä, jotta saavutetaan optimi saanto ja laatu; ; tällä tarkoitetaan massan saavuttamista, joka sisältää matalan ‘ 1 osuuden keittämättömiä ja/tai ylikäsiteltyjä kuituja. Edullis- 9 :; ten keitto-olosuhteiden vallitessa kuidutuskemikaalit tai » » keittoliemet tunkeutuvat tasaisesti lastuihin. Mikäli käyte- : Γ: tään lastuja, joidenka paksuus on liian suuri, liemi ei ehkä riittävästi tunkeudu lastuihin ja keitin tuottaa lastuja, joidenka ytimessä on alikeitettyjä kuituja. Mikäli käytetään * ψ liian ohuita lastuja, tuottaa keitin lastuja, jotka ovat yli- · · ’< keitettyjä ja laadultaan huonoja. Lastujen kunnollisen lignii- ."’i ninpoiston varmistamiseksi massaa tuotettaessa, syötteen ei » • ' tulisi sisältää liian paksuja lastuja, mikä saa aikaan riittä- mätöntä tunkeutumista keittoprosessin aikana, eikä lastuja, jotka ovat liian ohuita ja voivat tulla ylikäsitellyiksi keittoprosessin aikana.

2 101203

Aikaisemmin on tarjottu laitteita lastujen seulontaan ylipak-sujen ja alipaksujen lastujen erottamiseksi toivotun paksuus -alueen sisällä olevista. Tavallisesti nämä seulontalaitteet ovat kiekkoseulatyyppiä, jossa on lukuisia, yleisesti ympyrämäisiä kiekkoja asennettuna yhdensuuntaisille, pyöriville akseleille. Kiekot on asennettu koaksiaalisesti jokaiselle akselille ja niiden välillä on välimatka ja kiekot limittyvät vierekkäisten akseleiden kiekkojen kanssa seulontarakojen muodostamiseksi yhden akselin kiekkojen ja vierekkäisten akseleiden kiekkojen välille. Oikean kiekkojen välimatkan avulla seulaa voidaan käyttää joko alikokoisten tai ylikokoisten lastujen erotteluun seulalle syötetystä lastuvirrasta.

Eräs kiekkoseulalaitteisiin liittyvä haitta on, että tehollinen tai avoin seulonta-alue annetuilla seuladimensioilla on välttämättä rajoitettu ja kiekkojen kanssa varusteena olevien akseleiden lukumäärä on tämän johdosta suuri teollisissa sovellutuksissa, joissa vaaditaan huomattavaa tuotantokapasiteettia. Toinen haitta on, että johtuen kiekkojen välisten rakojen tarkkuusvaatimuksista ovat valmistuskustannukset suhteellisen korkeat. Koska vierekkäisten akseleiden kiekot limittyvät toistensa kanssa seula-alueella, on limittyneiden alueiden pinnoilla kitkaa, joka aiheutuu seulottavan materiaalin tarttu-. ' misesta kiekkojen väliin ja myös levyjen pihkakasautuuden ..!** vuoksi. Vierekkäisten limittäisten pintojen vastakkaisesti : pyöritettävä suhde voi pakottaa materiaalin rakoon alentaen • ;*: lastujen laatua ja kohottaen lisää kitkaa. On havaittu, että • · t · ·*·*. kitka on yksi tälläisen seulalaitteen suuren tehontarpeen • * pääaiheuttaja. Lisäksi on havaittu, että tälläisen laitteen toiminnan aikana on yhtenäisen raon ylläpitäminen vaikeaa, ... sillä kiekot eivät ole välttämättä asennetut täsmälleen oikei-• · · *.,! siin kulmiin tai voivat tulla hiukan siirtyneiksi toiminnan aikana, mikä aiheuttaa niiden välistä vipatusta käytön aikana.

• · ·;··· Aikaisemmin käytetty kiekkoseulalaite on lisäksi hyvin herkkä • hiekalle, kiville ja romulle ja tämän johdosta altis kulumisel- « » t • · · • · 3 101203 le. Tällaisen kulumisen vähentämiseksi on ollut tavallista pinnoittaa kiekot kovakromilla, mikä edelleen lisää kustannuksia.

Hakijan aikaisemmassa US-hakemuksessa 07/629,924 on esitetty puulastujen tai vastaavien seulontalaite, jolla on oleellisesti suurempi teollinen kapasiteetti kuin aikaisemmin saatavilla olleilla laitteilla ja mikä vältää kiekkoseulalaitteisiin liittyvät haitat. Seulalla on seulontalevy tai -peti, joka ulottuu oleellisen horisontaalisesti saaden aikaan suuren seulonta-alueen. Lastut levitetään seulontalevyn vastaanotto-pään poikki, joka on muodostettu yhdensuuntaisten tankojen sarjoista, joidenka tankojen yläosan muoto on ainutlaatuinen. Tankosarjojen välille aiheutetaan suhteellinen oskilloiva liike seulonnan aiheuttamiseksi ja lastujen liikuttamiseksi eteenpäi n.

Vaikka hakijan edellämainitussa hakemuksessa esitetty seula poistikin monia aikaisemmin tunnettujen seulojen haittoja yhdessä suuren seulontatehokkuuden ja aikaisemmin tunnettuja seuloja suuremman kapasiteetin kanssa, havaittiin, että joitakin lastuja kuljetettiin huomattavia matkoja seulontalevyllä, ennen oikeanlaista asettumista seulatankojen väliseen tilaan tarpeellista lastun sovittamista ja seulomista varten.

Edellä esitetyn hakemuksen kaltainen seula on esitetty WO

f»· : : : 91/01816 julkaisussa. Yksittäisten, välimatkallisten seulonta- i tankojen sarja ulottuu vastaanottopäästä poistopäähän ja mää-• · · · rittää aukkoja, joidenka läpi pieni materiaali voi kulkea.

• ♦

Tangot on saatu aikaan kahdessa ryhmässä, yhden ryhmän ollessa sijainniltaan 1801 siirrettynä suhteessa toiseen. Tangot on .. . yhdistetty yhteiseen akseliin, mutta ne on sijoitettu erilleen • · 1 akselin nokkien avulla.

• « · Tämän johdosta esillä olevan keksinnön piirre on saada aikaan ·;·· parannettu tankoseula, joka nopeasti kaataa ja orientoi sille .1.. asetetut puulastut niiden oikeanlaiseksi asettamiseksi seulon-• · · 4 101203 tätilälle tarpeellisen sovitus- ja seulontatoiminnon aikaansaamiseksi.

Esillä olevan keksinnön toisena ominaisuutena on saada aikaan puulastuseula, jonka kapasiteetti annetuille seulakooille on korkeampi kuin aikaisemmin tunnettujen vastaavan kokoisten seuloj en.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti puulastujen seulalla on seulontalevy, joka käsittää lukuisia yhdensuuntaisten tankojen sarjoja, joista eri sarjojen tangot ovat limittyneet toistensa kanssa. Ainakin yksi tankojen sarja ja edullisesti jokainen tankojen sarja on järjestetty siten, että vierekkäiset tangot ovat vaihtelevilla korkeuksilla. Suhteellinen oskilloiva liike on saatu aikaan tankosarjojen välille lastujen kaatamiseksi, minkä avulla paksuusdimensio esitetään vierekkäisten tankojen väliseen tilaan ja kaatamattomien ja ylikokoisten lastujen kuljettamiseksi pitkin limittäisten yhdensuuntaisten tankojen muodostamaa petiä.

Esillä olevan keksinnön muut edut ja piirteet tulevat ilmeisiksi seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä ja oheistetuista piirustuksista.

. ' Kuvio 1 on osittain kaaviollisessa muodossa esitetty sivupysty-,.,1·1 kuvanto esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti kons- :T: truoidusta seulontalaitteesta; • · • · ·

• « I

• · · ·

Kuvio 2 on taso-osakuvanto yksinkertaisesta käyttömekanismista • · seulontalaitteen tankojen heiluttamiseksi; • · · .. . Kuvio 3 on toinen kuviota 1 vastaavasti osittain kaaviollises-s a muodossa esitetty sivupysty kuvanto, mutta se kuvaa yksinker- ’] ’ täistä käyttömekanismijärjestelyä; • · 1 « · ·

Kuviot 4, 5 ja 6 ovat kaaviomaisia pystykuvantoja, jotka esit- .1. tävät seulontatankojen eri asentoja seulontaoperaation aikana; • 1 • · « « • · • · 5 101203

Kuvio 7 on tasokuvanto ylhäältä, joka esittää seulontapedin;

Kuviot 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 ovat poikkileikkausesi- tyksiä esillä olevan seulan tankojen useista vaihtoehtoisista konstruktioista;

Kuvio 16 on osittain poikkileikattu tasokuvanto seulan eräästä edullisesta käyttöjärjetstelystä; ja

Kuvio 17 on perspektiivikuvanto eräästä edullisesta suoritusmuodosta seulan tankojen kiinnittämiseksi käyttömekanismiin.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, mekanismi sisältää oleellisesti horisontaalisen, ylöspäin suustautuneen seulontapedin 10, jolla on vastaanottopää 11, jonne puulastut vastaanotetaan ja poistopää 12, mistä hylätty materiaali poistetaan. Seulottavat puulastut vastaanotetaan vastaanottopäässä 11 ja liikkuvat petiä pitkin vasemmalta oikealle kuviossa 1 esitetysti hyväksyttävän levyisten lastujen kulkiessa seulontatankojen välistä ja liian isojen lastujen ja muun hylättävän materiaalin, joka on liian isoa, jatkaessa kulkuaan pitkin petiä tullakseen poistetuksi seulontalaitteen poistopäässä 12. Vaikka esitetys on oleellisesti horisontaalinen, ymmärtää alan ammattimies, • " että joissakin tapauksissa voidaan saavuttaa etuja levyä kai- listamalla vastaanottopäästä poistopäähän, joko ylöspäin tai «*« : alaspäin.

♦ · • * · • · · • · · · f*·’. Kuten on esitetty, seula on tarkoitettu ylikokoisten erottele-• · miseen hyväksyttävästä materiaalista. Oikein mitoitettuna ja käytettynä voidaan seulaa käyttää joissakin sovellutuksissa myös alamittaisen materiaalin poistamisessa. Tällaisessä käy-

• I

tössä olisi seulan läpi tippuva materiaali hylkyä ja poisto- • « « ’ päästä 12 poistettu materiaali olisi hyväksyttävää materiaa-: lia. Seuraavassa käytetyt termit hylky ja hyväksytty tai nii- •: : den variaatiot ovat selityksessä erottamisen vuoksi ja niiden tarkoitus ei ole rajoittaa esillä olevan keksinnön käyttöä.

• | • · · • · · • · < * · • · 6 101203

Seulontapeti on muodostettu lukuisista yhdensuuntaisista tangoista, jotka on asennettu kuviossa 7 esitetysti ainakin kahdeksi erilliseksi ritiläksi tai sarjaksi 13 ja 14, joidenka tankojen välillä on yhtenäisen leveät tilat. Ritilät tai sarjat on limitetty niin, että vierekkäiset tangot ovat vuorotelevista ritilöistä. Tilat ovat ennaltamäärätyn levyisiä siten, että liian isot lastut, jotka olisivat liian paksuja, jotta liemi tunkeutuisi niihin riittävästi keittimessä, eivät tule hyväksytyiksi, vaan pysyvät seulontapedin päällä liikkuakseen pois poistopäässä 12.

Seulontatoiminnon ja lastujen vastaanotopäästä 11 poistopäähän 12 liikkumisen avustamiseksi ritilöitä oskilloidaan liikuttamalla niitä ylös ja alas ja eteen ja taakse suhteessa pääseula-kehykseen 17 tavalla, jota kuvataan myöhemmin yksityiskohtaisemmin.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti ainakin yksi ritilä tai tankosarja on varustettu erillisillä tankojen ryhmillä, joidenka yläpinnat on sijoitettu ainakin kahteen eri tasoon. Edullisessa järjestelyssä jokainen tankoritilä on varustettu tanko-ryhmillä, joidenka yläpinnat ovat ainakin kahdessa eri tasossa. Toisin sanoen tankojen yläpinnat millä tahansa ritilöistä . ' eivät muodosta yhtä yhdessä tasossa olevaa pintaa. Tangot on ,,ΐ·’ järjestetty siten, että edullisessa järjestelyssä annetulla :T: ritilällä tai tankosarjalla vierekkäiset tangot ovat eri kor- • keudella ja asennetussa pedissä 10 vierekkäiset tangot kuulu-vat eri ritilöihin.

• « • · • · · t t i I I ·

Kuviossa 4 esitetään ensimmäinen, tangot 60a, 60b, 60c ja 60d . sisältävä ritilätankosarj a 60 limittyneenä toisen, tangot 80a, ♦ « » • 80b, 80c ja 80d sisältävän ritilätankosarj an 80 kanssa. Vaikka V ' havainnollisuuden vuoksi esitetäänkin kaksi neljätankoista i ritilää, on ymmärrettävä, että kaupallinen seula sisältää « i normaalisti enemmän kuin neljä tankoa jokaisessa seulassa. Ritilän joka kolmas tanko on saman korkuinen niiden yläpinto- * « I I · t « · « · 7 101203 jen ollessa samassa tasossa. Täten tanko 60a on saman korkuinen kuin tanko 60c ja tanko 60b on samankorkuinen kuin tanko 60d. Tanko 80a on samankorkuinen kuin tanko 80c ja tanko 80b on samankorkuinen kuin tanko 80d.

Joissakin seulontasovellutuksissa voi olla toivottavaa saada aikaan ritilöitä, joidenka tangot ovat useammassa kuin kahdessa ryhmässä yläpintojen määrittäessä enemmän kuin kaksi tasoa. Puulastujen seulonnassa on kahden ritilän, joissa kummassakin on kaksi tankoryhmää, havaittu toimivan hyvin.

Samalla kun jokaisen ritilän tankoryhmät ovat yläpinnoiltaan vertikaalisesti välimatkallisia, ritilän kaikki tangot ovat kiinnitetyt sijaintiin toistensa suhteen ja liikkuvat yhdenai-kaisesti ritilää oskilloitaessa.

Seulan työskentelysyklin esittämiseksi syklin oletetaan aloittavan kuviossa 4 esitetystä asennosta, jossa jokainen tankori-tilä on sen liikealueen vastakkaisessa ääriasennossa. Tästä asennosta yksi ritilä liikkuu ylöspäin ja toinen ritilä liikkuu alaspäin. Kuvio 4 kuvaa ritilöitä ritilän tai tankosarjan 60 ollessa toimintasyklinsä ylimmässä asennossa ja ritilän tai tankosarjan 80 ollessa toimintasyklinsä alimmassa asennossa.

Kuviossa 5 esitetystä asennosta tangot 60 alkavat liikkua alaspäin ja tangot 80 alkavat liikkua ylöspäin. Ritilöiden ·'? : liikealueen puolivälissä ritilöiden välillä suhteellisesti e ί samoin sijaitsevat vierekkäiset tangot ovat oleellisesti sa- 4 1* · moilla korkeuksilla, kuten kuviossa 5 on esitetty. Täten tan- * « got 60a ja 80a ovat samalla korkeudella, kuten on myös pari I · i 60b ja 80b. Tankojen 60c ja 80c yläpinnat tulevat samalle tasolle yläosien 60a ja 80a kanssa ja tankojen 60d ja 80d • # * • '' yläosat tulevat samalle tasolle 60b: n ja 80b: n yläosien kans- V : sa. Täten "a" pari ja " c" pari ovat samalla korkeudella, kuten myös ovat "b" ja " d" parit. Tangot 80 jatkavat liikettään • i ylöspäin ja tangot 60 jatkavat liikettään alaspäin, kunnes saavutetaan oleellisesti kuviossa 4 esitettyä vastakkainen

V I

t 4 (If i i «

• · I

t * • » 8 101203 tankoasento, missä tangot 80 ovat ylimmässä asennossaan ja tangot 60 ovat alimmassa asennossaan. Kuten kuviossa 6 on esitetty, tuloksena on jälleen neljä erilaista tankokorkeutta.

Kuviossa 6 kuvatusta asennosta ritilä tai tankosarja 60 alkaa liikkua alaspäin ja ritilä tai tankosarja 80 alkaa liikkua ylöspäin. Liikealueen puolivälin pisteessä saavutetaan kuviossa 5 esitettyä vastaava tankojen asennointi ja tankojen jatkaessa liikealueellaan saavutetaan jälleen kuviossa 4 esitetty tankojen asennointi ja prosessi toistuu jälleen uudelleen.

Koska tankoritilät ovat asennettu epäkeskoille käytöille, vertikaalista liikettä täydennetään horisontaalisella liikkeellä. Täten tankojen 80 liikkuessa ylöspäin kuviossa 5 esitetystä asennosta ne liikkuvat myös eteenpäin kuviossa 6 esitettyyn ylimpään asentoon ja jatkavat eteenpäin liikkumista aina syklin puoliväliin saakka kunnes tangot ovat taas asennoituneet kuviossa 5 esitetysti. Tankojen 80 liikkuessa alaspäin keskipisteestä liikkuvat tangot myös taaksepäin kuviossa 4 esitettyyn alimpaan asentoon ja jatkavat liikettä taaksepäin tankojen liikkuessa ylöspäin kuviossa 5 esitettyyn keskivälin pisteeseen. Tankojen 80 horisontaalinen liike on sama kuin mitä se on tangoille 60.

• • _ Täten tankoritilän liikkuessa ylöspäin kuviossa 5 esitetystä • · · asennosta sen ylimpään asentoon ja kun ritilä liikkuu alaspäin · ylimmästä asennosta jälleen kuviossa 5 esitettyyn asentoon, • · : liikkuu ritilä myös eteenpäin. Kun kumpikin ritilä liikkuu • · · • alaspäin kuviossa 5 esitetystä aennosta alimpaan asentoon ja : ritilän liikkuessa ylöspäin alimmasta asennosta jälleen kuvi ossa 5 esitettyyn asentoon, liikkuu ritilä taaksepäin. Koska ritilöillä on 180* vaihe-ero, yksi ritilä liikkuu eteenpäin • · toisen ritilän liikkuessa taaksepäin ja yksi ritilä liikkuu . ^ ylöspäin toisen ritilän liikkuessa alaspäin.

Tankojen yhdistetty ylös/alas- ja eteen/taakse-liike kuljettaa .···. ylisuuret lastut syöttöpäästä poistopäähän ja avustaa myös • · · • · · • · • · 9 101203 lastujen kääntämisessä siten, että paksuusdimensio esitetään tankojen väliselle tilalle kunnollista seulontaa varten.

Lukuunottamatta tankojen liikkeen tarkkaa keskikohdan asentoa, missä tuloksena on ainostaan kaksi korkeutta, tarjoaa seula kaikkina muina aikoina neljä erilaista tankojen korkeutta mille tahansa neljän vierekkäisen tangon ryhmälle. Mikä tahansa lastu, joka ei ole tangon päällä täydellisesti tasapainossa kaatuu automaattisesti vinosti alaspäin tankojen väliin, ellei lastu on riittävän iso ulottuakseen viiden tangon ja neljän tankojen välitilan yli. Tuloksena on, että lastut kaadetaan hyvin nopeasti siten, että paksuusdimensio tulee esitetyksi tankojen välitilalle ja lastu on oikein asennoitu sovitusta varten.

Kuten kuvioissa 4, 5 ja 6 on esitetty on tangoilla yläpinta, joka on tasainen ja yhdensuuntainen pedin kanssa. Horisontaalisen osan kummallakin puolella on suippenevat osat, jotka saavat aikaan samassa tasossa olevat pinnat, jotka viettävät poispäin yläpinnalta. Näillä pinnoilla on havaittu olevan taipumusta estää tankojen välisten rakojen tukkiutumista ja avustaa materiaalin ravistelussa ja lastujen orientoinnissa.

•, Tyypillisessä puulastujen seulonnassa dimensioiltaan hyväksyttävän tangon on havaittu olevan paksuudeltaan puoli tuumaa (n. 13 mm) ja korkeudeltaan puolestatoista kolmeen tuumaan (n.

’·* ‘ 38 - 76 mm) ylhäältä alas. Yläpinnat ovat noin yksi kahdeksas- • · : osa tuumaa (n. 3 mm) leveitä ja sivusärmäpinnat on sijoitettu *» · • ’.· yläpintaan nähden 45’ kulmaan ja ne ulottuvat noin yksineljäs-• · · V : osa tuumaa (n. 6. 4 mm). Vierekkäisten tankojen korkeusero yhdessä ritilässä tai sarjassa tulisi olla noin puoli tuumaa (n. 13 mm).

• ·

• · I

• I

• · « / _ Vaikka kiinteiden metallitankojen on havaittu toimivan tyydyt- '· ” tävästi, voi joissakin yhteyksissä olla toivottavaa hyödyntää : jotakin muuta kuin kiinteää metallia olevaa tankorakennetta.

.'··. Esimerkiksi joissakin tilanteissa voidaan tarvita suurempaa • · · • · · t · • · 10 101203 kulutuksen kestävyyttä ja toisissa sovellutuksissa voi painon minimointi olla toivottavaa. Kuviot 8-15 esittävät vaihtoehtoisten tankokonstruktioiden poikkileikkauksia.

Kuviossa 8 tanko on konstruoitu valetusta polyuretaanista, teräksestä tai muusta kiinteästä materiaalista.

Kuvio 9 esittää onttoa tankoa, joka voi olla valmistettu muokatusta metallista.

Kuvio 10 esittää sopivaa puristettua muovi- tai metallikons-truktiota.

Kuvio 11 esittää modulaarista konstruktiota, jossa tangon kärki 100 voi olla valmistettu tangon rungon 102 materiaaliin nähden kovemmasta tai erilaisesta materiaalista. Kärki on tämän jälkeen sopivasti kiinnitetty runkoon. Riippuen käytettyjen materiaalien tyypistä voidaan kiinnitys suorittaa adheesion, hitsauksen tai kiinnittimen, kuten niittien, ruuvien tai vastaavien avulla. Valittu kiinnitys voi lisäksi huomioida tarpeen kärjen vaihdolle erikseen tangon rungon vaihtoon nähden.

Kuviot 12 ja 13 esittävät toisia konstruktioita, joissa kärki on muodostettu tangon ylä- ja keskiosaksi. Täten kärjellä on ·;·; yläosa 120 ja alaosa 122, alemman osan ollessa kapseloitu ·.* * kärkiosaan nähden erilaista materiaalia olevan runko-osan 124

• I

: sisään. Kuten kuviossa 12 on esitetty, ulottuu kärkiosa osit- • V tain alas tangon sivuilla, kun taas kuviossa 13 kärkiosa on ; ainoastaan tangon yläosa. Eräässä tämän tyyppisessä sopivassa konstruktiossa voidaan käyttää ruiskutettua työkaluterästä kärkiosaan ja runko voi olla sovellutukseen sopivan kovuista polyuretaania. Alempi osa 122 voi olla varustettu rei' illä 126, jotka täytetään polyuretaanilla samalla kun runko-osa 124 ♦ ♦ ·. *: valetaan alemman osan 122 ympärille, minkä avulla nämä kaksi ·"· osaa kiinnitetään yhteen.

« • · · • · • « • · « • · 101203

Kun on odotettavissa, että tangon kärkiä saatetaan tarvita vaihtaa säännöllisesti ja nopeasti, voivat kärjet olla liukuvasti yhdistetyt tangon runkoon, kuten on esitetty kuvioissa 14 ja 15. Kuviossa 14 on kärjen 132 ja rungon 134 väli varustettu pyrstöliitoksella 130. Kuviossa 15 kärjen 142 ja rungon 144 väli on varustettu koteloliitoksella (box-tail engagement) 140. Käytettäessä liukuvatyyppisiä liitoksia voidaan lyhyitä kärjen segmenttejä seulan korkean kulutuksen alueella vaihtaa ilman tarvetta koko tangon kärjen pituuden vaihtamiselle.

Mikä tahansa edellä esitetyistä modulaarisista konstruktioista mahdollistaa sopivimman kärkimateriaalin käyttämisen aiotussa sovellutuksessa ja mahdollistaa materiaalien taloudellisen valinnan ennakoitua kulutusta, iskuja ja vastaavaa vastaan. Tankojen rungot voidaan valmistaa vähemmän arvokkaista materiaaleista.

Yksinkertaistetussa käyttöjärjestelyssä tankoritilöiden oskil-loimiseksi jokainen on asennettu liikutettaviin kehyksiin, jotka ovat kannatettu roottoreilla, joihinka liikutettavat kehykset ovat epäkeskeisesti yhdistetyt. Seulontapedin poisto-päässä liikutettavat kehykset on yhdistetty vastaaviin rootto-reihin asennettuihin epäkeskeisiin tukiin.

« • Kuviot 1, 2 ja 3 esittävät parhaiten tankosarjaritilän 14 yksinkertaistetun asennuksen, missä syöttöpäässä roottoreilla • · · ·.* · 18 ja 19 kannatettu kehys 15, johonka tangot on kiinnitetty, • · ·.· · ja jotka tangot ovat epäkeskeisesti yhdistetty roottoreihin : ·*: vastaavien tukien 20 ja 21 kohdalla. Seulontapedin poistopääs- :*·*: sä kehys 15 on yhdistetty roottoreiden 30 ja 31 epäkeskeisiin tukiin 22 ja 23. Tankosarjan 13 kehys on yhdistetty vastaavas-ti epäkeskeisesti roottoreille asennettujen tukien avulla sekä » ♦ syöttö- että poistopäissä.

• 4 <

Roottoreiden pyöriessä tankokehyksen kummassakin päässä, ts. roottoreiden 18 ja 19 seulan vastaanottopäässä ja 30 ja 31 • · « • · 12 101203 seulan poistopäässä, tangot oskilloivat vuorotellen ylös ja alas ja vuorotellen eteen ja taakse.

Liikutettavien tankojen oskilloinnin käyttämiseksi on varusteena pääperusliikutuskäyttö 25. Tämä käyttää ketjua 24, joka käyttää ketjuhammaspyörää 32. Ketjuhammaspyörä sisältää lisä-hammaspyöriä, jotka käyttävät ketjuja tai hihnoja 26 ja 27, jotka on yhdistetty roottoreiden 19 ja 31 käyttämiseksi. Nämä roottorit kannattavat ketjuhammaspyöriä, jotka ketjujen tai hihnojen 28 ja 29 avulla käyttävät ylempiä roottoreita 18 ja 30. Seulan vastakkainen puoli on varustettu vastaavalla käyttö-j ärj es telyllä.

Kuten edellä on esitetty, akseleiden käytöt ritilöiden oskil-loimiseksi ovat varusteena molemmilla puolilla ja ne vaativat ajoitusketjujen tai -hihnojen avulla yhdistetyt itsenäiset kammet seulan molemmille puolille. Myös läpikampirakennetta (through crank design) voidaan hyödyntää ja se voi olla edullinen edellämainitussa käytössä tapauksissa, joissa ajoitus on kriittinen ja hevosvoiminen alentaminen on toivottavaa. Sopivaa rakennetta oleva läpikampiasetelma 200 on esitetty kuviossa 16. Läpikampiasetelma sisältää sisemmän ja ulomman akselin 202 ja 204. Läpikampiasetelman kummassakin päässä on sisem- • , män ja ulomman akselin väli varustettu laakerilla 206. Sisempi akseli on käytetty kara-akselilta 208, joka on epäkeskeinen ''** suhteessa ulompaan akseliin 204. Kara-akselin 208 pyöritys t · i t* ^ aiheuttaa ulomman akselin 204 liikkeen halutussa yhdistetyssä t » « ί·ί : horisontaalisesssa ja vertikaalisessa kuviossa suhteessa kara- «· · I .· akselin 208 akseliin. Kara-akseli 208 ja koaksiaalinen kara-ak- »ti ·.· · seli 210 asetelman vastakkaisessa päässä ovat kiinnitetyt pääseulakehykseen 17 nähden ja ulompi akseli on yhdistetty ;*·*: tankosarjaan tai ritilään halutun liikkeen ritilään sysäämi- .V; seksi.

« t

• I I

'· Ί Tangonvaihdon helpottamiseksi ja mahdollistamiseksi ja tankovä-lin säätämiseksi voidaan käyttää tankojen asennointi- ja pidä-tysj ärj estelyä. Tälläinen järjestely on esitetty kuviossa 17.

t * · • · • « 13 101203

Tangon asennointi- ja pidätinelin 300 sisältää lukuisia tarkasti sijoitettuja rakoja 302 tankosarjan yksittäisten tankojen 306 jaikaosien 304 kiinnittämiseksi ja pidättämiseksi. Elin 300 voi olla U-kiskoa tai muuta vastaavaa materiaalia ja se on edullisesti yhdistetty käyttöakseliasetelmaan 320 lukuisilla pulteilla 322. Tulee huomata, että elin 300 voi olla yhdistetty edellä mainitun läpikampiasetelman 200 ulompaan akseliin 204. Pidätinelin 300 voi vaihtoehtoisesti olla yhdistetty käyttöakseliasetelmaan 320 hitsaamalla tai muulla sopivalla pysyvällä tavalla. Mikäli kuitenkin käytetään poistettavia välineitä, kuten pultteja 322, seula voidaan sovittaa nopeasti tarjoamaan erilaisia seulavälejä muuttamalla elin 300 vaihtoehtoiseen elimeen, joka tarjoaa halutut välit rakojen 302 välillä. Jokainen tangoista 306 tulevista jaloista 304 pidätetään sitä vastaavassa raossa 302 pultilla 330, joka ulottuu vastaelimen 332 läpi. Tässä konstruktiossa, mikäli yksi tai useampi tanko on vahingoittunut, voidaan vahingoittuneet tangot vaihtaa nopeasti ja helposti poistamalla vahingoittunutta tankoa pidättävät pidätinpultit 332 ja asentamalla korvaava tanko ja jalka. Kuten edellä on mainittu, voidaan seula nopeasti modifioida erilaiselle seulavälille löysäämällä pidätinelin 300 akseliasetelmasta 320 ja korvaamalla se erilaisella elimellä, jolla on rakojen 302 välillä haluttu väli.

Puulastujen jakamiseksi sivuttaisesti suhteellisen tasaisesti ♦·· seulapedin vastaanottopään poikki on jakoruuvi 34 asennettu V 1 pyöritystä varten ja sitä käytetään ketjulla 33. Tälläiset ♦ · *,2 ♦ ruuvit ovat konventionaalisia laitteita materiaalin jakamisek- ·« t j si niiden pituudelle ja niitä ei esitetä yksityiskohtaisemmin ,·3; tässä yhteydessä.

Pedillä pysymisajan kasvattamiseksi ja lastujen orientoi mi sek- « · t·.·, si pituussuunnassa on aikaansaatu puikot 37 seulontapedillä 10 * 1 t olevien lastujen läpikulkua varten. Tätä tarkoitusta varten • « puikot ovat kannatettuina roottorilla 35, joka on käytetty '·"> käyttöketjulla 36 pyörien myötäpäivän suuntaan, kuten kuviossa .··1. 1 on esitetty. Puikot 37 kulkevat lastujen läpi lastujen riti- i t • · « t · 2 $ t t 3 0 e 14 101203 löitä pitkin tapahtuvan liikkeen suuntaa vastaan. Tämä lisää lastujen pysymäaikaa seulalla ja sillä on taipumus suunnata materiaali pituussuunnassa, parantaen seulontatoimintoa ja parantaen tehokkuutta ja yhtenäisyyttä suuntaamalla lastut oikein seulontaa varten siten, että lastujen silloittumista tapahtuu minimaalisesti.

Kuten kuviossa 7 on esitetty, käytetään kahta puikollista akselia. Joissakin tapauksissa yksi voi olla riittävä ja toisissa voi usempi kuin kaksi olla toivottavaa. Syöttöpäästä alavirtaan sijoitetut tasoituspuikolliset akselit voivat olla varustettu puikoilla, jotka on sijoitettu tiiviimmin kuin syöttöpäätä lähempänä olevilla akseleilla. Tiiviimmin sijoitetut puikot orientoivat kunnollisesti useampia lastuja ja koska lastuvolyymi seulalla alavirtaan syöttöpäästä pienenee syöttö-pään volyymistä, eivät tiiviimmin sijoitetut puikot jarruta liikaa ylikokoisten lastujen etenemistä.

Käytössä puulastut jaetaan sivuttaisesti seulontalevyn 10 vastaanottopäätä 11 pitkin. Puulastut liikkuvat pitkin seulon-tapetiä pituussuuntaisesti poistopäätä 12 kohden ja niistä riittävän ohuet kulkevat tankojen välisten välitilojen läpi. Liikutettavien ritilöiden kannattamat tangot oskilloivat ylös ja alas kuvioissa 4, 5 ja 6 esitetyllä tavalla. Lastujen liik-.:. keen hidastamiseksi ja lastujen pituussuunnassa orientoinnin • · · t helpottamiseksi roottorin 35 kannattamia puikkoja 37 liiku- • · · j tetaan lastujen liikkeen suuntaa vastaan. Maksimitoleranssipak- ♦ · · !!*.' suiset ja ohuemmat hyväksyttävät lastut kulkevat tankojen • · · • · välien läpi ja muut, hylättävät lastut jatkavat alas seulonta- • · · *·* * levyllä kohden poistopäätä 12.

• · · : *.· Jokaisen tangon iskun tulisi olla vain hiukan pienempi kuin • · · ·' vierekkäisten tankojen välinen maksimi limitys niiden liikealu- .·. : een keskipisteessä, kuten etäisyydellä P kuviossa 5 on esitet- • ♦ ♦ ’ ty, tai hiukan pienempi kuin kaksi kertaa lyhin limitysmatka • · . vierekkäisten tankojen välillä niiden liikealueen keskipistees- sä, kuten etäisyydellä Q on kuviossa 5 osoitettu sen mukaises- • ♦ « · is 101203 ti, kumpi etäisyys on pienempi. Täten, jos tangot 60a ja 80a limittyvät kahden tuuman (n. 50. 8 mm) matkan P ja tangot 80a ja 60b limittyvät yhden tuuman (n. 25.4 mm) matkan Q, tankojen maksimi vertikaalinen liikealue tulisi olla vain hiukan vähemmän kuin kaksi tuumaa (n. 50.8 mm). Vierekkäisten tankojen välillä tulisi ylläpitää kokoajan pieni vertikaalinen limitys, jotta oikea seula-aukon koko ylläpidetään vierekkäisten tankojen välillä ja siten, että lastujen kiilautumista ei tapahdu. Limitysalueen tulee kuitenkin olla minimaalinen ritilöiden ollessa kuvioissa 4 ja 6 esitetyissä ääriasennoissaan. Tämä aukaisee seulan jokaisen seula-aukon alapuolella, joka jälleen minimoi lastujen kiilautumista ja sallii "kiinnisaatujen" lastujen kulkea läpi seulaa tukkimatta.

Tyypilliselle puulastujen seulonnalle on edullista tankojen 2 - 3 tuuman (n. 50.8 - 76.2 mm) liikuttelu roottorikäyttöjen, joihinka tangot on epäkeskeisesti yhdistetty, ollessa käytetty 200 - 250 rpm nopeudella. Liian hidas käyttäminen ja liian matala liikuttelu johtaa lastujen mattoutumiseen johtuen riittämättömästä täristyksestä ja riittämättömästä lastujen kaatumisesta. Käytön liian suuret nopeudet aiheuttavat lastujen ja erityisesti pienempien hyväksyttävien lastujen leijumisen seulan yläpuolella rajoittaen oikean kokotunnistuksen kosketus-aikaa.

*·(· ;1·1: Täten on havaittavissa, että on saatu aikaan parannettu lastu- : jen seulontalaite, joka saavuttaa edellä asetetut tavoitteet • · · · ja et^ut ja joka tarjoaa parannetun ja yksinkertaistetun seulon- • · *..I tamekanismin.

• · · • « · • · · • · · • · • ·

Ml • · • · · • II·· • · « • · « · · · • · • ·

Claims (8)

101203 Patenttivaatimuks et

1. Seulontalaite partikkelimaisen materiaalin, kuten puulastu- jen erottelemiseksi, joka laite käsittää yhdistelmänä: seulale- vyn (10), joka määrittää seulonta-aukollisen seulonta-alueen ja joka ulottuu vastaanottopäästä (11) poistopäähän (12), ja jossa on kuljetusvälineet (34) materiaalin jakamiseksi vastaanottopäässä seulontalevylle poistopäätä kohden liikkumista varten siten, että iso materiaali liikkuu pituussuuntaisesti yli levyn pituuden vastaanottopäästä poistopäähän ja pienempi materiaali kulkee seulontalevyn läpi; jossa levyssä on lukuisia yksittäisiä seulontatankoja (60a, 60b, 60c, 60d; 80a, 80b, 80c, 80d), jotka ulottuvat vastaanottopäästä (11) poistopäähän (12) ja jotka on järjestetty välitilalliseen suhteeseen niiden välisten aukkojen määrittämiseksi pienemmän materiaalin niiden välistä kulkua varten; tankojen ulottuessa toistensa suhteen yhdensuuntaisesti tankojen ollessa kiinteästi asennettu suhteessa toisiinsa ainakin kahteen itsenäiseen ritilään (13, 14), tunnettu siitä, että • , ainakin yhden ritilän tankoihin kuuluu ensimmäinen joukko . tankoja (60a, 60c; tai 80a, 80c), joilla on yhdessä tasossa olevat yläpinnat ja toinen joukko tankoja (60b, 60d tai 80b, • · · • · · . 80d), joidenka yläpinnat eivät ole samassa tasossa ensimmäisen • · · j·· : tankojoukon yläpintojen kanssa, ensimmäisen ja toisen tankojou- ί .· kon ollessa yhteisessä ritilässä. • · · • · · • * *

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seulontalaite partikkelimai- :*·*: sen materiaalin, kuten puulastujen erottelemiseksi, t u n - n e t t u siitä, että seulontatangot ovat sijoitetut kahteen . ritilään (13, 14), ja että kumpikin ritilä on asennettu epäkes- ' * keisille käyttömekanismeille (18, 19; 30, 31) siten, että yksi ritilöistä on käytetty ylöspäin samalla kun toinen ritilöistä on käytetty alaspäin. 17 101203

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen seulontalaite partikkelimai-sen materiaalin, kuten puulastujen erottelemiseksi, tunnettu siitä, että jokainen ritilöistä sisältää ainakin kaksi tankoryhmää, joidenka yläpinnat on sijoitettu ainakin kahdelle eri tasolle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seulontalaite partikkelimai- sen materiaalin, kuten puulastujen erottelemiseen, tun nettu siitä, että vuorottelevat seulontatangot ovat kollektiivisesti yhdistetyt ritilöihin, määrittäen siten kaksi ritilää ja että ritilät ovat asennetut liikutettaviksi vertikaalisesti ja horisontaalisesti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seulontalaite partikkelimai- sen materiaalin, kuten puulastujen erottelemiseen, tun nettu siitä, että jokainen ritilöistä sisältää ensimmäisen ja toisen tankojoukon, jokaisen joukoista sisältäessä tankoja, joidenka yläpinnat ovat samassa tasossa ja ritilän tankojoukko-jen yläpintojen määrittäessä erillisiä tasoja.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen seulontalaite partikkelimai- sen materiaalin, kuten puulastujen erottelemiseen, t u n - . 1·· n e t t u siitä, että jokaisessa ritilässä tangot on järjestet- *:1 ty siten, että vuorottelevat tangot ovat kollektiivisesti yhdistetyt ryhmiksi. • · ♦ · · • · « • · · · I’.·.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen seulontalaite partikkelimai- sen materiaalin, kuten puulastujen erottelemiseen, t u n - • · · n e t t u siitä, että levyn vuorottelevat seulontatangot ovat .. . kollektiivisesti yhdistetyt erillisiksi ritilöiksi. ♦ ♦ · ♦ · • · • « · • · « V 1

8. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen seulontalaitteen parannus, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen joukon tanko- • jen yläpinnat ovat vertikaalisesti välimatkallisia ainakin noin puolen tuuman (n. 12. 7 mm) verran. • · • · · · • · • · 18 101203