FI100626B - Kytkentäteholähde - Google Patents

Description

100626

Kytkentäteholähde

Keksintö liittyy kytkentäteholähteisiin.

Eräissä televisiovastaanottimissa on signaaliliitti-5 met, jotka vastaanottavat esimerkiksi ulkoisia video-ulostulosignaaleja, kuten R, G ja B tulosignaalit, jotka kehitetään vastaanottimien yhteisjohtimeen nähden. Tällaiset signaaliliittimet ja vastaanottimen yhteisjohdin voivat olla kytkettyinä vastaaviin signaaliliittimiin ja 10 yhteisjohtimiin ulkoisissa laitteissa, kuten esimerkiksi VCR- tai teletextdekooderi.

Signaalien kytkemisen ulkoisten laitteiden ja televisiovastaanottimien välillä yksinkertaistamiseksi vastaanottimen ja ulkoisten laitteiden yhteisjohtimet on kytketty 15 yhteen niin, että kaikki ovat samassa potentiaalissa. Kunkin ulkoisen laitteen signaalilinjat on kytketty vastaanottimen vastaaviin signaaliliittimiin. Tällaisessa kytkennässä kunkin laitteen, kuten televisiovastaanotin, yhteisjohdin voidaan pitää "kelluvana" eli johtavasti eristettynä 20 laitteeseen virran antavaan vaihtovirta- (AC-) verkkoon nähden. Kun yhteisjohdin pidetään kelluvana, käyttäjä, joka koskettaa yhteisjohtimen potentiaalissa olevaa liitintä, ei saa sähköiskua.

Tämän vuoksi on toivottavaa eristää esimerkiksi te-25 levisiovastaanottimen yhteisjohdin eli maa AC-verkko- virtalähteen, joka antaa virran televisiovastaanottimelle, liittimien potentiaalista. Tällainen eristäminen suoritetaan tyypillisesti muuntajalla. Eristettyä yhteisjohdinta kutsutaan joskus "kylmäksi" maajohtimeksi.

30 Tyypillisessä, esimerkiksi televisiovastaanottimen kytkentäteholähteessä (SMPS) AC-verkkovirtalähde on kytketty suoraan siltatasasuuntaajaan, joka tuottaa säätämättömän tasavirta- (DC-) tulosyöttöjännitteen, jota verrataan esimerkiksi "kuumaksi" maaksi kutsuttuun yhteisjohtimeen ja 35 joka on johtavasti eristetty kylmästä maajohtimesta. Puis- 100626 2 sileveysmodulaattori ohjaa säätämättömän syöttöjännitteen eristävän paluumuuntajan ensiökäämille vievän katkotransis-torikytkimen toimintajaksoa. Muuntajan toisiokäämillä syntyy modulaattorin määräämällä taajuudella paluujännite, 5 joka tasasuunnataan antamaan DC-lähtösyöttöjännite, kuten jännite B+, joka herättää televisiovastaanottimen vaaka-poikkeutuspiirin. Paluumuuntajan ensiökäämi on, esimerkiksi, johtavasti kytketty kuumaan maajohtimeen. Paluumuuntajan toisiokäämi ja jännite B+ voivat olla johtavasti eris-10 tetty kuumasta maajohtimesta muuntajan muodostaman kuuma-kylmä -rajapinnan ansiosta.

Eräissä aikaisemmissa piireissä jännite B+ ilmaistaan ilmaisemalla jännite, joka syntyy paluumuuntajan erillisessä käämissä. Valitettavasti näin ilmaistu jännite 15 ei seuraa jännitteen B+ muutoksia riittävästi. Jännitteen B+ säätämiseksi paremmin, on toivottavaa kyetä ilmaisemaan jännite B+ suoraan liittimestä, jossa se tuotetaan.

Keksinnön piirteen toteuttavassa SMPS:ssä tuotetaan takaisinsyöttöajoitusohjaussignaali jännitteen B+ tason 20 mukaan, joita molempia verrataan kylmään maajohtimeen.

Ajoitusohjaussignaali viedään katkotransistorikytkimeen, joka on johtavasti kytketty kuumaan maajohtimeen katko-transistorikytkimen johtavuustoimintajakson pulssileveys-modulaation toteuttamiseksi.

25 On toivottavaa käyttää tällaista ajoitusohjaussig- naalia käyttämättä ylimääräistä eristysmuuntajaa.

Keksinnön toisen piirteen toteuttava kytkentäteho-lähde sisältää tulosyöttöjännitteen lähteen ja muuntajan, jossa on ensimmäiset ja toiset käämit. Ohjattavassa kytki-30 messä on päävirtaa johtava liitin, joka on kytketty ensimmäisen käämin ja tulosyöttöjännitteen lähteeseen. Ohjattavaa kytkintä kytketään jaksollisella ensimmäisellä ohjaussignaalilla ensimmäisen kytkentävirran synnyttämiseksi ensimmäisessä käämissä, joka varastoi magneettista energiaa 35 muuntajaan. Ensimmäistä kytkentävirtaa käytetään tuottamaan 100626 3 lähtösyöttöjännite, joka on kytketty kuormaan. Virtaa näyt-teistävä ensimmäinen impedanssi on kytketty ensimmäisen käämin sisältävälle virtatielle ainakin osan ensimmäisestä kytkentävirrasta johtamiseksi ensimmäisen impedanssin kaut-5 ta. Ensimmäisessä impedanssissa syntyy virtanäytteytyssig-naali, joka ilmaisee ensimmäisen kytkentävirran tasoa kyt-kentätransistorin ollessa johtava. Ensimmäinen ohjaussignaali kytkee ohjattavan kytkimen ei-johtavaksi kun ensimmäinen kytkentävirta ylittää ennalta määrätyn tason vir-10 tanäytteistyssignaalin mukaan. Toiselle käämille annetaan alhainen impedanssi kun ohjattavan kytkimen ensimmäinen johtavuusaikaväli on kulunut, jotta saataisiin ensimmäinen kytkentävirta ylittämään ennalta määrätty taso. Ensimmäistä johtavuusaikaväliä muutetaan lähtösyöttöjännitteen mukaan 15 niin, että ohjattavan kytkimen toimintajakso vaihtelee negatiivisen takaisinsyötön tavoin lähtösyöttöjännitteen säätämiseksi .

Ensimmäinen kytkentävirta voidaan kytkeä muuntajan kolmannen käämin kautta lähtösyöttöjännitteen tuottamiseksi 20 kolmannen käämin virrasta. Ensimmäinen käämi voi olla sähköisesti ei-eristetty tulosyöttöjännitteestä sähköiskuvaara silmällä pitäen; kun taas toinen ja kolmas käämi voivat olla sähköisesti eristetty tulosyöttöjännitteestä. Muuntaja antaa edullisesti edellä mainitun vaadittavan sähköisen 25 eristyksen kytkettäessä ensimmäinen kytkentävirta kolmannen käämin kautta yhdessä suunnassa olevan eristysrajapinnan yli ja kytkettäessä ohjausinformaatio toisen käämin kautta vastakkaisessa suunnassa olevan eristysrajapinnan yli. Piirroksessa: 30 kuviot la ja Ib esittävät keksinnön piirteen to- ' teuttavaa teholähdettä; kuviot 2a-2m esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 1 piirin normaalia toimintaa; kuviot 3a ja 3b esittävät kuvion 1 piirissä käy- 35 tettyä eristysmuuntajaa; 100626 4 kuviot 4a-4h esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 1 teholähteen siirtymistä normaalitoiminnasta valmiustoimintaan; kuviot 5a-5h esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyö-5 dyllisiä selitettäessä kuvion 1 teholähteen siirtymistä valmiustilasta normaalitoimintaan; kuvio 6 esittää kuvion 1 piirin aaltomuotoja yli-kuormitustilan aikana; kuvio 7 esittää transienttiaaltomuotoa, joka on hyö-10 dyllinen selitettäessä kuvion 1 piirin toimintaa käynnistyksen aikana; kuviot 8a-8c esittävät kuvion 1 piirin, joka sisältää modifikaation, aaltomuotoja ylikuormatilan aikana; ja kuviot 9a-9e esittävät kuvion 1 piirin, joka sisäl-15 tää modifikaation, aaltomuotoja käynnistyksen aikana.

Kuvio 1 esittää kytkentäteholähdettä (SMPS), joka sisältää keksinnön piirteen toteutuksen. SMPS tuottaa läh-tösyöttöjännitteen B+ 145 volttia, jota esimerkiksi käytetään herättämään televisiovastaanottimen poikkeutuspiiri, 20 ei kuviossa, ja lähtö syöttöjännitteen V+ 24 volttia, jotka jännitteet ovat kumpikin säädettyjä. Vahvavirtaverkon syöt-töjännite VAC tasasuunnataan siltatasasuuntaajassa 100 antamaan säätämätön jännite VUR. Paluumuuntajän T ensiökäämi W1 on kytketty liittimen 100a, jossa jännite VUR kehitetään, 25 ja tehokytkentätransistorin Q1 kollektorielektrodin väliin. Muuntaja T on rakennettu kuvioissa 3a ja 3b esitetyllä tavalla. Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa 1 ja 3a ja 3b ilmaisevat samanlaisia kohteita tai toimintoja.

Kuvion 1 transistorin Q1 emitteri on kytketty yh-30 teisjohtimeen, jota tässä kutsutaan "kuumaksi" maaksi, emitterivirtaa näytteistävän vastuksen Rs kautta, jotta saataisiin kehitettyä vastuksen Rs yli jännite Vsense, joka verrannollinen transistorin Q1 kollektorivirtaan ic. Transistorin Q1 kanta on kytketty kytkentäkondensaattorin 102 35 kautta liittimeen 104, jossa tuotetaan kytkentäsignaali Vc2.

100626 5

Signaali Vc2 saa aikaan transistorin Q1 kyt-keytymistoiminnon. Liitin 104 on kytketty vastuksen 103 kautta muuntajan T toisiokäämin W2 liittimeen W2a.

Kuviot 2a-2m esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyö-5 dyllisiä kuvattaessa kuvion 1 SMPSrn normaalia jatkuvuusti-lan toimintaa. Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa la ja Ib, ja 2a-2m ilmaisevat samanlaisia kohteita tai toimintoja.

Kuvion 2a vastaavan jakson aikavälin t0-t2 aikana, 10 esimerkiksi kuvion 1 käämissä W2 kehittynyt kuvion 2d jännite VM2 on positiivinen kuumaan maahan nähden ja tuottaa virran iB transistorin Q1 kantaan virtaavan nuolen suunnassa. Virta iB synnyttää esitetyn polariteetin mukaisen jännitteen Vcl02 kondensaattorissa 102. Kuvion 2c virta iB antaa 15 kantavirran, joka pitää kuvion 1 transistorin Q1 johtavana kuvion 2a aikavälin t0-t2 aikana. Näin ollen kuvion 1 kol-lektorivirta lc on kasvava, kuten kuviossa 2b on esitetty, aikavälin t0-t2 aikana, mikä saa aikaan induktiivisen energian varastoitumisen kuvion 1 muuntajaan T. Kuten jäljempä-20 nä kuvataan, kuvion 2a ajanhetkellä t2 kuvion 1 transistori Q tulee ei-johtavaksi.

Sen jälkeen kun transistori Q1 on tullut ei-johta-vaksi, käämiin Q1 varastoitunut induktiivinen energia siirtyy muuntajan palautusvaikutuksen ansiosta muuntajan T 25 toisiokäämiin W4. Käämin W4 vastaavissa liittimissä 108 ja 109 syntyvät paluupulssit tasasuunnataan vastaavilla diodeilla 106 ja 107 ja suodatetaan vastaavissa kondensaattoreissa 121 ja 122, jolloin saadaan vastaavat jännitteet B+ ja V+, joita verrataan toiseen yhteisjohtimeen, 30 jota tässä kutsutaan "kylmäksi" maaksi. Kylmä maa on joh-tavasti eristetty kuumasta maasta.

Liitin 109 on kytketty vastuksien 110 ja 111 muodostaman jännitejakajan kautta komparaattorin U2b invertoivaan tuloliittimeen 113. Kun kuvion 1 transistori Q1 on johtava, 35 muuntajatoiminnan liittimessä 109 tuottama jännite on nega- 100626 6 tiivinen, mikä saa liittimeen 113 kytketyn suojadiodin 112 johtamaan ja lukitsemaan liittimessä 113 kehittyneen signaalin VH diodin 112 päästösuuntaiseen jännitteeseen, joka on arvoltaan negatiivinen, kuvion 2m aikavälin t0-t2 aikana.

5 Kuvion Ib kolme vastusta RIO, Rll ja R12, jotka on kytketty sarjaan liittimen 150, jossa synnytetään jännite B+, ja komparaattorin U2b lähtöliittimen 114 väliin, saavat liittimen 114 ja kylmän maan väliin kytketyn kondensaattorin CIO varautumaan. Näin muodoin, signaalin VH ollessa 10 negatiivinen, sahanteräsignaalin Vs nouseva osa syntyy liittimessä 115 vastusten RIO ja Rll välissä ja sillä on kuviossa 21 esitetty aaltomuoto aikavälin t0-t2 aikana, esimerkiksi. Ennen aikaväliä t0-t2 kuvion Ib kondensaattori CIO on täysin purkautunut, mikä aiheuttaa kuvion 21 signaalin 15 Vs tasaisen osan tasolla, joka on pienempi kuin +12V. Tasaisen osan tason määrää vastusten Rll ja R12 arvojen summan ja vastuksen RIO arvon välinen suhde.

Sahanteräsignaali Vs on kytketty komparaattorin U2s ei-invertoivaan tuloliittimeen. +12 voltin taso on kytketty 20 komparaattorin U2a invertoivaan tuloliittimeen. Komparaattorin U2a lähtöliitin 116, jossa synnytetään kuvion 2k pulssisignaali VB3, on kytketty kytkentätransistorin Q3 kan-taelektrodiin. Transistorin Q3 kollektori on kytketty suojadiodin D3 ja virtaa rajoittavan induktorin L3 kautta : 25 muuntajan T toisiokäämiin W3. Transistori Q3 tulee johta vaksi hetkellä, joka sattuu transistorin Q1 johta-vuusaikavälin osan aikana sen jälkeen kun sahanteräsignaali Vs tulee suuremmaksi kuin +12 voltin taso, kuten esimerkiksi kuvion 2k aikavälin ti-t2 aikana.

30 Ollessaan johtava transistori Q3 muodostaa diodin D3 ja induktorin L3 kanssa sarjakytkennän, joka on kytketty käämin W3 yli ja joka oleellisesti toimii käämin W3 ylitse olevana alhaisena impedanssina. Induktori L3 rajoittaa kuvion 2j oikosulkuvirran is huippuamplitudia. Saatava alhai-35 nen impedanssi näkyy muuntajatoiminnan kannalta alhaisena 100626 7 impedanssina kuvion 1 käämin W1 yli. Lopputulos on, että transistorin Q1 kollektorivirta ic kasvaa kuvion 2b aikavälillä tj—12 oleellisesti nopeammin kuin aikavälillä ί0-^. Näin ollen kuvion 1 jännite Vsense, joka on verrannollinen 5 virtaan ic tulee pian kuvion 2b ajan hetken tx jälkeen yhtä suureksi kuin kuvion 1 zener-diodin Z2.7 yli kehittynyt jännite VR1.

Jännitteet Vsense ja VR1 ovat kytketty ja niitä verrataan komparaattorissa Ula, jolla on lähtötransistorikytkin, 10 ei kuviossa, joka on kytketty kondensaattorin C2 yli olevan lähtöliittimen 105 kautta. Kun, kuvion 2b ajan hetkellä t2, jännite Vsense tulee yhtä suureksi kuin jännite VR1, kuvion la kondensaattori C2 purkautuu välittömästi ja kondensaattorissa C2 kehittynyt sahanteräsignaali Vin tulee nol-15 läksi, kuten on esitetty kuviossa 2f. Kunkin jakson jälkiosan aikana, kuten aikavälin t2-t6 aikana, sahanteräsignaali Vin on ylöspäin nouseva kuvion la vastuksen R2 ja kondensaattorin C2 määräämällä nopeudella. Signaali Vin on kytketty komparaattorin Ulb invertoivaan tuloliittimeen.

20 Vertailutaso VR2, joka kehitetään zener-diodin Z5.1 yli, on kytketty komparaattorin Ulb ei-invertoivaan tuloliittimeen.

Kun kuvion 2f ajanhetkellä t2 signaali Vin tulee nollaksi, kuvion 2g lähtösignaali Vout, joka on kehitetty komparaattorin Ulb lähtöliittimestä ja on kytketty kyt-25 kentätransistorin Q2 kantaan, avaa transistorin Q2. Kun kuvion 2e ajanhetkellä t2 kuvion la transistori Q2 on avautunut, transistori Q2 kytkee kondensaattorin 102 liittimen 104 kuumaan maahan. Kondensaattorin 102 toinen liitin, joka on kytketty transistorin Q1 kantaan, on tasolla, 30 joka on negatiivinen liittimen 104 tasoon nähden. Tämän vuoksi transistorin Q1 kantavaraus, joka pitää transistorin Q1 johtavana ennen kuvion 2a ajanhetkeä t2, pyyhkiytyy nopeasti pois saaden kuvion la transistorin tulemaan välittömästi ei-johtavaksi.

100626 8

Signaali Voutf jota ohjaa sahanteräsignaali Vin, pitää transistorin Q2 johtavana ja transistorin Q1 ei-johtavana kuvion 2g aikavälin t2-t4 aikana. Signaali Vout vaihtaa tilaa ja saavuttaa tason nolla volttia ajanhetkellä t4 kun kuvion 5 2f ylöspäin nouseva signaali Vin tulee suuremmaksi kuin taso VR2, jolloin saadaan kertatoiminta. Transistori Q2 pidetään johtavana ja transistori Q1 pidetään ei-johtavana esimerkiksi kuvion 2a aikavälillä t2-t4, jonka pituus on sama kullakin jaksolla.

10 Esimerkiksi aikavälin t2-t4 osan aikana toisiokäämin liittimissä 108 ja 109 olevat vastaavat positiiviset paluu-pulssit tuottavat virrat, jotka pitävät diodit 106 ja 107 johtavina ja saavat vastaavat suodatinkondensaattorit 121 ja 122 varautumaan. Esimerkiksi kondensaattoriin 121 varas-15 toitunut varaus uudistaa kuormavirran iL poistaman varauksen, joka kuormavirta kulkee, esimerkiksi, liittimen 150 kautta ja on verrannollinen kuvion 2a aikavälin t0-t2 pituuteen, kun kuvion la transistori Q1 pidettiin johtavana. Kuvion 2a aikavälin t0-t2 pituutta vuorostaan ohjaa signaali 20 VB3. Näin ollen jännitettä B+, esimerkiksi, säätää jännite VB3, joka ohjaa transistorin Q1 toimintajaksoa.

Kuvion Ib liittimessä 109 oleva positiivinen jännite, joka esiintyy transistorin Q1 ollessa ei-johtava, saa komparaattorin U2b liittimessä 113 olevan signaalin VH po-25 sitiiviseksi, kuten on esitetty kuvion 2m aikavälillä t2-t4. Lopputulos on, että kuvion Ib kondensaattori CIO purkautuu välittömästi ja sahanteräsignaali Vs pysyy vakiotasolla, joka on alhaisempi kuin +12 volttia, esimerkiksi kuvion 21 aikavälillä t2-t4, valmistautumisena seuraavaan kuvion 2a 30 aikaväliin t4-t6, jolloin kuvion la transistori Q1 tulee • jälleen johtavaksi.

Diodi 106, esimerkiksi, jota käytetään tuottamaan jännite B+, pysyy johtavana kuvion 2a ajanhetkeen t23. Aikavälin t2-t23 aikana transistorin Q1 kollektorijännite Vcl on 35 vakiolla positiivisella tasolla +600V, jonka määrää jännite 100626 9 VUR, kuvion lb jännite B+ ja muuntajan T käämien kierroslukujen suhde.

Kuvion 2a aikavälin t23-t4 aikana jännite Vcl vaihte-lee resonoivalla tavalla kuvion 1 kytkennän 120 toiminnan 5 vuoksi, joka kytkentä muodostaa resonanssipiirin käämin W1 induktanssin kanssa. Kytkentään 120 kuuluu kuvion la kondensaattori 119, joka on kytketty sarjaan vaimennus-vastuksen 117 ja diodin 118 rinnankytkennän kanssa muodostamaan kytkentä 120. Kytkentä 120 on kytketty transistorin 10 Q1 kollektorin ja kuuman maan väliin. Diodi 118 saa kondensaattorin 119 yli olevan jännitteen olemaan yhtä suuri kuin jännite Vcl kuvion 2a aikavälin t2-t23 aikana.

Aikavälin t23-t4 aikana kuvion Ib diodit 106 ja 107 ovat ei-johtavia ja kollektorijännite Vcl vaihtelee käämissä 15 Wl, kondensaattorissa 119 ja vastuksessa 117 syntyvän resonanssissa värähtelevän virran vuoksi. Resonanssissa värähtelevä virta saa jännitteen W2, joka syntyy muuntajan T käämin W2 yli ja joka on negatiivinen kuvion 2d ajanhetkeen t3 saakka, tulemaan yhä enenevässä määrin resonoivalla ta-20 valla positiiviseksi ajanhetken t3 jälkeen.

Kuvion 2g ajanhetkellä t4 kuvion la transistorin Q2 kannalla oleva signaali Vout tulee nollaksi edellä kuvatun kertatoiminnan vuoksi, aiheuttaen transistorin Q2 tulemisen ei-johtavaksi. Tultuaan ei-johtavaksi transistori Q2 mah-25 dollistaa positiivisen jännitteen Vw2 kytkeytymisen transistorin Q1 kannalle. Positiivinen jännite Vw2, joka on kytketty vastuksen 103 ja kondensaattorin 102 kautta transistorin Q1 kannalle, tuottaa virran iB, joka saa kuvion 1 transistorin Q1 avautumaan. Kondensaattorin 119 ja vaimennusvas-30 tuksen 117 arvot valitaan siten, että voidaan olla varmoja, että jännite Vw2 on riittävän positiivinen avaamaan transistori Q1 kuvion 2d ajanhetkellä t4, kun kuvion 2g signaali Vout tulee nollaksi. Kuvion la transistori Q1 pysyy johtavana kuvion 2a ajanhetkeen t6, jonka määrää kuvion 2k pulssi 35 VB3 tavalla, joka edellä kuvattiin aikavälin t0-t2 yhteydessä .

100626 10

Kuvion 2a ajanhetken t4, joka on analoginen välittömästi edeltävän jakson ajanhetkellä t0, jälkeen kuvion 1 kondensaattori CIO varautuu sahanterämäisellä tavalla, kuten aikaisemmin kuvattu kuvion 2a aikavälin t0-t4 yhteydes-5 sä. Signaalin Vs DC-siirtymäjännite on verrannollinen jännitteeseen B+ ja sitä voidaan säätää säätövastuksella Rll. Näin ollen kuvion Ib transistorin Q3 kannalla oleva puls-sisignaali VB3, jonka johtoreuna esiintyy esimerkiksi kuvion 2k hetkellä t5, esiintyy sen jälkeen kun kuvion 21 aikaväli 10 t4-ts on kulunut. Kuvion la transistori on Q1 johtavuusaikaa edustavan aikavälin t4-t5 pituus on verrannollinen jännitteeseen B+.

Jännitteen B+ kasvu, esimerkiksi, saa aikaan signaalin Vs DC-siirtymän kasvamaan ja täten transistori Q3 avau-15 tuu aikaisemmin annetulla jaksolla. Kuten edellä on kuvattu kun signaalin VB3 pulssi avaa transistorin Q3, transistorin Q1 kollektorivirta ic kasvaa nopeasti, mikä saa transistorin Q2 avautumaan ja mikä vuorostaan saa transistorin Q1 sulkeutumaan pian tämän jälkeen. Näin ollen transistorin Q1 20 johtaessa esiintyvän aikavälin t0-t2 tai t4-t6 pituus pienenee kun jännite B+ kasvaa. Lopputulemana on, että pienempi määrä magneettista energiaa on käytettävissä tuottamaan virta, joka varaa, esimerkiksi, kuvion Ib suodatinkonden-saattorin 121, jonka yli jännite B+ kehitetään. Toisaalta 25 jännitteessä B+ tapahtuva pieneneminen aiheuttaa transistorien Q2 ja Q3 avautumisen ja transistorin Q1 sulkeutumisen myöhemmin annetulla jaksolla. Täten jännitteen B+ muutokselle tapahtuu vastavaikutus negatiivisen takaisinsyöt-tösilmukan tavoin edistämällä tai viivästämällä hetkeä an-30 netulla jaksolla, jolloin transistori Q3 avautuu ja jolloin transistori Q1 sulkeutuu, jännitteen B+ ohjaamana. Tällaisen negatiivisen takaisinsyöttösilmukan vahvistuksen määrää kondensaattorin CIO arvoa ja vahvistusta voidaan lisätä tai vähentää valitsemalla kondensaattorin CIO arvo.

100626 11

Kuvion Ib SMPSrn ensimmäinen osa, joka sisältää, esimerkiksi, käämin W4, liittimet, joissa jännite B+ ja signaali VB3 kehitetään, ja käämin W3, on johtavasti kytketty kylmään maahan. Toisaalta SMPS:n toinen osa, joka sisäl-5 tää, esimerkiksi, transistorin Q1 ja käämin Wl, on johtavasti kytketty kuumaan maahan. Transistori T muodostaa kylmä-kuuma rajapinnan, joka johtavasti eristää SMPS:n ensimmäisen osan toisesta osasta.

Keksinnön erään piirteen mukaan ajoitussignaali VB3, 10 jota verrataan kylmään maahan, viedään paluumuuntajan T käämin W3 kautta kuumaan maahan johtavasti kytketyn transistorin Q1 kantaelektrodille. Näin muuntaja T pitää kuumaninaan johtavasti eristettynä kylmästä maasta. Signaali VB3 ohjaa transistorin Q1 sulkeutumishetkeä jännitteen B+ tason 15 mukaan kuten edellä selostettu.

Energiaa siirtyy muuntajassa T kuuma-kylmä rajapinnan yli SMPSrn toisesta osasta, joka on johtavasti kytketty kuumaan maahan ja joka sisältää esimerkiksi käämin Wl, SMPSrn ensimmäiseen osaan, joka on johtavasti kytketty kyl-20 mään maahan ja joka sisältää esimerkiksi käämin W4. Energian siirtyminen tapahtuu kuuma-kylmä rajapinnan yli suuntaan, joka on vastakkainen suunnalle, jossa signaali VB3 on kytketty kuuma-kylmä rajapinnan yli. Näin muuntajaa T käytetään siirtämään virtaa yhdessä suunnassa kuuma-kylmä ra-25 japinnan yli, eli käämistä W1 käämiin W4, ja viemään ajoitussignaali VB3 transistorin Q1 kytkentäaikojen ohjaamiseksi vastakkaiseen suuntaan kuuma-kylmä rajapinnan ylitse. Näin ollen edullisesti ei tarvita ylimääräistä eritysmuuntajaa kytkemään ajoitussignaali VB3 kuuma-kylmä rajapinnan yli 30 johtavasti kylmään maahan kytketystä SMPSrn ensimmäisestä osasta, jossa ohjaussignaali VB3 synnytetään, SMPSrn johtavasti kuumaan maahan kytkettyyn toiseen osaan, jossa ohjaustoiminta tosiasiallisesti suoritetaan. Ajoitussignaali VB3 synnytetään edullisesti ilmaisemalla jännitteen B+ taso 35 liittimissä 150, jossa jännite B+ tosiasiallisesti synnytetään.

100626 12

Sarjapäästöregulaattori VR2, jonka herättää jännite V+, tuottaa +12 voltin säädetyn jännitteen V+12. Säädetty jännite V+12 tuotetaan funktiona jännitteestä, joka tuotetaan vastusten 124 ja 125 välisessä liitäntäliittimessä.

5 Vastukset 124 ja 125 muodostavat sarjakytkennän, joka on kytketty jännitteen V+12 ja kylmän maan väliin.

Syöttöjännite VK tuotetaan tasasuuntaamalla diodia 132 käyttämällä käämissä W5 kehitetty paluujännite. Kuumaan maahan verrattavaa jännitettä VK käytetään herättämään, 10 esimerkiksi, valmiusohjauspiirin 127 komparaattorit Ulc ja Uld. Jännite VK, joka suodatetaan kondensaattorissa CK, on kytketty vastuksista 134 ja 135 muodostuvan resistiivisen jännitejakajan kautta komparaattorin Ulc invertoivaan tulo-liittimeen 151 ohjausjännitteen Vj kehittämiseksi liitti-15 messä 151. Vastuksella 133 on ensimmäinen liitin, joka on kytketty liitäntäliittimeen 151 vastusten 135 ja 134 välissä, ja toinen liitin, joka on kytketty komparaattorin Uld lähtöliittimeen 152.

Jännite VR2 on kytketty komparaattorin Ulc ei-inver-20 toivaan tuloliittimeen. Komparaattorin Ulc lähtöliitin 153, jossa jännite Vm kehitetään, on kytketty komparaattorin Uld invertoivaan tuloliittimeen. Vertailujännite VR1 on kytketty komparaattorin Uld ei-invertoivaan tuloliittimeen.

Kuviot 41-4h esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyö-25 dyllisiä selitettäessä kuvion 1 SMPS:n siirtymistä normaalitoiminnasta valmiustoimintaan. Kuviot 5a-5h esittävät vastaavia aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä siirtymistä takaisin normaaliin toimintaan. Samanlaiset kuviot ja numerot kuvioissa 1, 2a-2m, 4a-4h ja 5a-5h 30 ilmaisevat samanlaisia kohteita tai toimintoja.

Normaalin toiminnan aikana komparaattorit Ulc ja Uld kuviossa 1 toimivat salpana, joka pitää liittimen 152 jännitteen nollassa voltissa, saaden jännitteen Vj olemaan pienempi kuin jännite VR2. Täten komparaattori Ulc synnyttää 35 jännitteen Vm tasolla, joka on korkeampi kuin jännite VR1, 100626 13 komparaattorin Ula ei-invertoivaan tuloliittimeen kytketyn diodin D2o pitämiseksi ei-johtavana.

Valmiustoiminta alkaa, kun kuvion Ib transistori Q4, joka toimii kytkimenä ja on kytketty vastuksen 125 yli, 5 tulee johtavaksi, kuten esitetty kuvion 4a hetkellä t10. Näin ollen kuvion 1 jännite V+12 tulee nollaksi. Lopputu-lemana on, että vaakaoskillaattori, ei kuviossa, lakkaa välittömästi toimimasta ja valmiustoiminta alkaa.

Jännitteen V+12 pieneneminen nollaan volttiin aihe-10 uttaa jännitteen Vs, komparaattorin U2a ei-invertoivassa tuloliittimessä, lukittumisen diodin D10 päästösuuntaiseen jännitteeseen. Komparaattorin U2a invertoivassa tuloliittimessä oleva jännitesäätäjässä VR1 tuotettu jännite VVR1 pidetään suurin piirtein arvossa +12V sekä normaalin että 15 valmiustoiminnan aikana. Tämän vuoksi transistori Q3 pysyy jatkuvasti ei-johtavassa tilassa; näin ollen transistori Q1 muodostaa muuntajan T kanssa vapaasti toimivan sulkuoskil-laattorin, jota ei enää ohjata negatiivisen takaisinsyöt-tösilmukan tavoin. Näin ollen transistorin Q1 toimintajakso 20 aluksi kasvaa transistorin Q4 tultua johtavaksi. Liittimessä 150 oleva kuorma ottaa oleellisesti vähemmän virtaa valmiustilan aikana. Tämän vuoksi jännitteen VK, B+ ja V^ aluksi kasvavat transistorin Q4 siirryttyä johtavuustilaan, kuten esitetty kuvioissa 4e ja 4g aikavälin t12-t13 aikana.

: 25 Kuvion 4g ajanhetkellä t13 jännite Vj tulee yhtä suu reksi kuin jännite VR2, mikä saa kuvion 1 komparaattorin Ulc tuottamaan lähtöjännitteen Vm nolla volttia, kuten esitetty kuviossa 4h. Kuvion 1 lukitusdiodi D20, joka normaalissa toiminnassa on jännitteen Vm estosuuntaama, tulee johtavak-30 si kuvion 4h ajanhetkellä t13. Kuvion 4h ajanhetken t13 jälkeen kuvion la diodin D20 anodi, joka on kytketty komparaattorin Ula ei-invertoivaan tuloliittimeen, lukitsee komparaattorin Uld ei-invertoivassa tuloliittimessä olevan jännitteen VR1 diodin D20 päästösuuntaiseen jännitteeseen.

35 Näin ollen jännite VR1, valmiustilan aikana, on oleellisesti 100626 14 alempi kuin normaalin toiminnan aikana. Niinpä transistori Ql sulkeutuu kunkin jakson aikana kun kollektorivirran ic huipputaso on oleellisesti alhaisempi kuin normaalin toiminnan aikana, kuten kuvion 4c jännitteen Vsense aaltomuoto 5 osoittaa. Täten kuvion 1 käämiin W1 varastoitunut energia pienenee oleellisesti transistorin Ql johtavuuden aikana. Lopputulemana on, että valmiustilan aikana jännitteet B+ ja VK loppujen lopuksi laskevat verrattuina vastaaviin arvoihinsa normaalin toiminnan aikana.

10 Jännitteen VK pieneneminen aiheuttaa kuvion 2f ylöspäin nousevan signaalin Vin muutosnopeuden pienenemisen. Tämän vuoksi transistorin Ql johtavuusajan suhde ei-johta-vuusaikaan, eli toimintajakso, pienenee edelleen. Tuloksena on, että jännitteet B+ ja VK pienenevät edelleen verrattuna 15 normaalin toiminnan aikaisiin arvoihinsa. Tyypillisessä kuormitustilanteessa jännite putoaa valmiustilan aikana esimerkiksi noin 2/3:aan normaalista toimintatasostaan.

Tasoltaan alhainen jännite B+ on toivottava käynnistyksen aikana vaakapoikkeutuskytkimen, ei kuviossa, rasi-20 tuksen pienentämiseksi siirryttäessä valmiustilasta normaaliin toimintaan ja poikkeutustransistorin toisio-läpilyöntivaaran välttämiseksi. Sitä vastoin eräissä aikaisempien toteutusten mukaisissa SMPSrissä, jotka käyttävät esimerkiksi integroitua piiriä TDA4600, jännite B+ voi 25 nousta normaalin toiminnan tasolta +145V valmiustilan tasolle +190V.

Kuvion 4h ajanhetken t13 jälkeen kuvion la komparaattori Uld, jonka tuloliittimet on kytketty johtavan diodin D20 yli, irrottaa vastuksen 133 resistiivisestä jänniteja-30 kajasta. Sen vuoksi kuvion 4g jännite Vj tulee välittömästi ‘ korkeammaksi kuin jännite VR2. Lopputulos on, että kuvion 1 komparaattori Ulc pitää kuvion 4h jännitteen Vm nollassa voltissa valmiustilan ajan. Niin muodoin kuvion la komparaattorit Ulc ja Uld pysyvät lukittuina vastaaviin ti-35 loihinsa valmiustoiminnon aikana vaikka, kuten aiemmin ku- 100626 15 vattiin, jännite VK loppujen lopuksi tuleekin pienemmäksi valmiustilan aikana kuin normaalin toiminnan aikana.

Välittömästi sen jälkeen kun normaali toiminta aloitetaan transistorin Q4 toiminnalla, kuvion 5a hetki t16 5 kuvion 5e jännite B+ ja kuvion 5g jännite Vj laskevat alaspäin laskevalla tavalla. Jännitteiden B+ ja Vj pieneneminen aiheutuu kytkeytymisen aloittavan vaakapoikkeutustransisto-rin, ei kuviossa, esimerkiksi jännitteelle B+ aiheuttamasta äkillisestä kuormituksesta. Kun kuvion 5g hetkellä t17 jän-10 nite Vj tulee pienemmäksi kuin jännite VR2, kuvion la val-miusohjauspiirin 127 komparaattorit Ulc ja Uld kääntävät vastaavat tilansa. Näin ollen kuvion 1 diodi D20 tulee jälleen estosuuntaiseksi ja jännite VR1 palaa normaaliin 2.7V tasoonsa. Transistori Q3 avautuu kuvion 5b hetkellä t18 saa-15 den aikaan kuvion 1 SMPSrn takaisinsyöttötoiminnon uudelleen alkamisen.

Jos poikkeutuspiirissä (ei kuviossa) esiintyy vikatilanne, joka saa aikaan oikosulun tai ylikuormituksen muodostumisen esimerkiksi liittimen 150, jossa jännite B+ ke-20 hitetään, ja kylmän maan välille, SMPS alkaa toimia jaksottaisessa toimintamuodossa. Jaksottaisessa toimintamuodossa kutakin virtapulssia ic seuraa verrattain pitkä kuolleen ajan aikaväli, jolloin ei esiinny virtapulsseja ic, kuvio 6. Kunkin virran ic virtapulssin lopussa oikosulku estää 25 jännitettä Vcl oleellisesti ylittämästä jännitettä VUR. Tämän vuoksi resonanssivirtaa ei synny muuntajassa T. Näin ollen jännite VH2 ei tule positiiviseksi, kuten normaalissa toiminnassa. Sen vuoksi jännite Vw2 ei voi aloittaa transistorin Q1 johtavuutta.

30 Annetun kuolleen ajan jakson alussa transistori Q1 pidetään katkaistuna kondensaattorissa 102 kehityksellä negatiivisella jännitteellä. Kuolleen ajan aikavälin aikana kondensaattori 102 purkautuu hitaasti vastuksen 156, diodin 155 vastuksen 103 ja käämin W2 kautta ja tuottaa virran iB, 35 suunnassa, joka on vastakkainen nuolella osoitetulle suunnalle .

100626 16

Vastus 101 on kytketty liittimen 100a, jossa jännite VUR kehitetään, ja transistorin Q1 kannan välille. Kun, kondensaattorin 102 purkautumisen seurauksena, virta iB, joka nyt virtaa nuolen suunnan vastaisesti, tulee pienem-5 mäksi kuin virta i101 vastuksessa 101, transistori Q1 avautuu ja takaisinkytkentäsilmukka tuottaa virtapulssin ic. Täten vastuksen 101 virta i101 saa kuolleen ajan jakson päättymään.

Jossain kohtaa oikosulkupiirissä ylikuormitustoimin-10 nan aikana esiintyvän virtapulssin ic aikana jännitteen Vw2 tuottama virta iB tulee, transistorin Q1 johtavuuden aikana, riittämättömäksi pitämään transistori Q1 johta-vuustilassa. Tämän vuoksi transistorin Q1 kollektorilla oleva jännite alkaa kasvaa ja jännite VH2 tulee vähemmän 15 positiiviseksi, saaden virran iB pienenemään takaisinsyöt-tösilmukan tavoin. Kun virta iB tulee nollaksi, transistori Q1 sulkeutuu ja seuraava kuolleen ajan jakso alkaa. Tällainen jaksottainen toiminta on toivottavaa ylikuormituksen aikana, koska se pienentää transistorin Q1 rasitusta suo-20 jäämällä transistoria Q1 ylikuumenemiselta.

Kuten aikaisemmin on selitetty, käynnistystoiminnan aikana poikkeutuspiiri, ei kuviossa, aluksi ylikuormittaa kuvion 1 SMPStää. Sen vuoksi SMPS toimii jaksottaisessa toimintamuodossa, joka selitettiin edellä, kuten kuviossa 25 7 jännitteen B+ transienttiaaltomuoto esittää aikavälin ton- tStart aikana. Jaksottaisella toimintamuodolla saadaan edullinen pehmeä käynnistystoiminta. Hetkellä tstart kuvion 1 transistori Q1 vastaanottaa sopivan kantaohjauksen käämin W2 kautta takaisinkytkentäsilmukan toimintaa varten. Loppu-30 tulema on, että jaksottainen toimintamuoto lakkaa. Kuvion 1 ajanhetkellä t0 negatiivinen takaisinsyöttösilmukka on stabiloitunut ja toimii jatkuvuustilassa ja pehmeä käynnistystoiminta lakkaa.

Edellä käsitellyssä keksinnön toteutuksessa kuvion 35 la vastus 101 antaa käynnistyskantavirran transistorin Q1 100626 17 avaamiseksi. Toisessa modifioidussa keksinnön toteutuksessa, kuvio la, vastus 101' on kytketty siltatasasuuntaajan 100 liittimen 100b, jossa puoliaaltotasasuunnattu jännite V100b, ja transistorin Ql kannan väliin. Vastusta 101' käy-5 tetään vastuksen 101 sijasta, joka poistetaan kuvion la SMPS:stä.

Ylikuormitustilan tai käynnistyksen aikana, tapauksessa jolloin vastusta 101’ käytetään vastuksen 101 sijasta, vastuksessa 101' ei kulje oleellisesti ollenkaan virtaa 10 jännitteen VAC vuorottaisten puolijaksojen aikana. Kunkin puolijakson pituus on 10 millisekuntia (verkkovirran taajuuden ollessa 50 Hz), joka esiintyy kun puoliaaltotasasuunnattu jännite V100b liittimessä 100b on nolla. Tämän vuoksi edellä mainittu kuolleen ajan jakso kestää kun vuo-15 rotellen esiintyvän 10 millisekunnin aikavälin koko keston ajan, kuten jännitteen V100b, jännitteen Vcl ja virran ic aaltomuodot vastaavissa kuvioissa 8a, 8b ja 8c esittävät. 10 millisekuntiin venytetyt kuolleen ajan jaksot, esimerkiksi kuvio 8c, mahdollistavat kuvion la transistorin Ql jäähty-20 misen, mikä edullisesti suojaa ja pienentää rasitusta transistorissa Ql. 10 millisekunnin kuolleen ajan jaksot saattavat kasvattaa aikavälin pituutta, jolla pehmeä käynnistys tapahtuu. (Jos käytetään 60 Hz virtaa, kuolleen ajan jakso on 8 millisekuntia).

25 Kuviot 9a-9e esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyö dyllisiä selitettäessä kuvion la SMPS:n pehmeää käynnistys-toimintaa kun käytetään vastusta 101' vastuksen 101 sijasta. Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa la, 2a-2m, 7, 8 ja 9a-9e ilmaisevat samanlaisia kohteita tai toimintoja.

30 Kuvion 9c hetkellä tstart virta ic on riittävän suuri saamaan kertatoimintakytkennän Hipaisemaan, mikä saa kuvion la transistorin Ql sulkeutumaan kunkin jakson osan aikana. Transistorin Ql johtavuuden aikana muuntajaan T varastoitunut energia tuottaa virran iB, joka avaa transistorin Ql 35 transistorin Ql kunkin ei-johtavuusvälin lopussa.

Claims (9)

100626 18

1. Kytkentäteholähde, sisältää: tulosyöttöjännitteen (VUR) lähteen (100) ; 5 muuntajan (T), jossa on ensimmäinen (Wl) ja toinen (W3) käämi; ohjattavan kytkimen (Ql), jonka päävirtaa johtava liitin on kytketty ensimmäiseen käämiin (Wl) ja tulosyöttöjännitteen (VUR) lähteeseen (100), kun ohjattavaa kytkintä 10 kytkee jaksollinen ensimmäinen ohjaussignaali (iB) , jolloin syntyy ensimmäinen kytkentävirta (ic) ensimmäisessä käämissä, mikä varastoi magneettista energiaa muuntajaan; välineet (W4,106), jotka on kytketty muuntajaan (T) ja jotka ensimmäisen kytkentävirran mukaan tuottavat varas-15 toidusta energiasta lähtösyöttöjännitteen (B+), joka kytketään kuormaan; virtaa näytteistävän ensimmäisen impedanssin (Rs) kytkettynä virtatielle, joka sisältää ensimmäisen käämin (Wl), kun ainakin osa ensimmäisestä kytkentävirrasta (ic) 20 johdetaan ensimmäiseen impedanssiin (Rs), jolloin ensimmäisessä impedanssissa syntyy virtaa näytteistävä signaali (VSense) r joka ilmaisee ensimmäisen kytkentävirran (ic) tasoa kun ohjattava kytkin (Ql) on johtava; virtaa näytteistävään signaaliin (Vsense) vasteelliset 25 välineet (Ula, Ulb, Q2), jotka synnyttävät ensimmäisen ohjaussignaalin kytkemään ohjattavan kytkimen (Ql) ei-johta-vaksi kun ensimmäinen kytkentävirta ylittää ennalta määrätyn tason; tunnettu välineistä (Q3), joilla viedään alhainen impedanssi 30 toiseen käämiin (W3) sen jälkeen kun ohjattavan kytkimen (Ql) ensimmäinen johtavuusaikaväli on kulunut, saamaan ensimmäinen kytkentävirta ylittämään ennalta määrätty taso; ja välineistä (U2a), joilla muutetaan ensimmäistä joh-35 tavuusaikaväliä lähtösyöttöjännitteen (B+) mukaan niin, 100626 19 että ohjattavan kytkimen (Ql) toimintajakso vaihtelee negatiivisen takaisinsyötön tavoin lähtösyöttöjännitteen (B+) säätämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, 5 tunnettu siitä, että ohjattava kytkin käsittää ensimmäisen kytkentätransistorin (Ql) ja siitä, että muuntajan (T) kolmas käämi (W2) on kytketty transistorin (Ql) ohjausliittimeen muodostamaan takaisinkytkentäsilmukka, joka toimii sulkuoskillaattorina.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että mainittu kolmas käämi (W2) on kytketty transistorin (Ql) ohjausliittimeen kondensaattorin (102) välityksellä jännitteen kehittämiseksi mainitussa kondensaattorissa, joka jännite on kytketty transistorin 15 (Ql) ohjausliittimeen transistorin sulkeutumistransientin nopeuttamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen teholähde, tunnettu välineistä (U2a,U2b) pulssin generoimiseksi jokaisena ensimmäisen ohjaussignaalin jaksona, ja toi- 20 sesta kytkentätransistorista (Q3), jolla on ohjausliitin, jossa aikaansaadaan mainittu pulssi kolmannen käämin (W2) erottamiseksi ensimmäisen kytkentätransistorin (Ql) ohjaus-liittimestä mainitun pulssin aikana siten, että kondensaattorissa (102) syntynyt jännite saa ensimmäisen kytkentä- 25 transistorin (Ql) sulkeutumaan valmistauduttaessa ensimmäi sen kytkentätransistorin (Ql) seuraavaan johtavuus jaksoon.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että muuntajan (T) kolmas käämi (W2) on kytketty kondensaattorin (102) kautta mainittuun 30 ohjattavan kytkimen (Ql) ohjausliittimeen luomaan takaisinkytkentäsilmukka, joka normaalitoiminnon aikana toimii sulkuoskillaattorina .

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että ohjattava kytkin muodostuu en- 35 simmäisestä kytkentätransistorista (Ql), ja siitä, että ai- 100626 20 haisen impedanssin vievät välineet muodostuvat välineistä, jotka toimivat signaalin mukaan, joka kehitetään muuntajassa (T), ja signaalin mukaan, joka edustaa lähtösyöttöjänni-tettä (B+), ja kehittävät toisen ohjaussignaalin, joka kyt-5 ketään toisen kytkentätransistorin (Q3) ohjausliittimeen, kun toinen kytkentätransistori vie alhaisen impedanssin muuntajan (T) toisen käämin (W3) yli ensimmäisen ohjaussignaalin (iB) jakson säädettävällä ajanhetkellä, joka vaihte-lee lähtösyöttöjännitteen (B+) tason mukaan, alhaisen impe-10 danssin (L3) aiheuttaessa ensimmäisessä käämissä (Wl) ensimmäisen kytkentävirran (ic) muutosnopeuden lisäyksen, joka on oleellisesti korkeampi kuin ennen säädettävää ajan-hetkeä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen teholähde, 15 tunnettu siitä, että ensimmäisen ohjaussignaalin synnyttävät välineet muodostuvat ensimmäisestä komparaattorista (U1A), joka toimii ensimmäisen kytkentävirran (ic) ja ensimmäisen vertailutason (Z2.7) mukaan ja synnyttävät ensimmäisen ohjaussignaalin pulssin kun ensimmäinen kytken-20 tävirta tulee suuremmaksi kuin vertailutason määräämä arvo, siten että ensimmäisen kytkentävirran (ic) huipputaso määrätään vertailutason (Z2.7) mukaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen teholähde, tunnettu on/off -ohjaussignaalin lähteestä (Q4), 25 joka on kytketty kuormaan ja joka saa aikaan pienennyksen lähtövirrasta, joka kulkee kuormassa valmiustoimintamuodon aikana, siten että lähtövirran pienennys aluksi aiheuttaa lähtösyöttöjännitteen (B+) kasvun on/off -ohjaussignaalin siirryttyä virta-on tilasta virta-pois tilaan, ja toises-ta 30 komparaattorista (U1C), joka toimii lähtösyöttöjännitettä ! edustavan jännitteen (Va) ja toisen vertailutason mukaan, ja tuottaa mainitun siirtymisen jälkeen toisen ohjaussignaalin kun lähtösyöttöjännite tulee suuremmaksi kuin toisen vertailutason mukaan määrätty taso, kun toinen ohjaussig-35 naali on kytketty ensimmäiseen komparaattoriin (U1A) ensim- 100626 21 mäisen vertailutason (Z2.7) muuttamiseksi, mikä saa ensimmäisen kytkentävirran (ic) huipputason tulemaan oleellisesti pienemmäksi kuin normaalin toiminnan aikana.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, 5 tunnettu siitä, että ensimmäinen impedanssi käsittää virtaa näytteistävän vastuksen (Rs), joka on sarjaan-kytketty mainitun ohjattavan kytkimen kanssa, ja jossa mainitut ensimmäisen ohjaussignaalin synnyttävät välineet käsittävät komparaattorin (Ula), joka on vasteellinen maini-10 tussa virtaa näytteistävässä vastuksessa (Rs) muodostetulle signaalille ja referenssitasolle (Z2.7), liipaisinsignaalin luomiseksi, ja mainitulle liipaisinsignaalille vasteellisen yksittäisjärjestelyn pulssin muodostamiseksi mainitusta ensimmäisestä ohjaussignaalista (iB), kun mainittu virtaa 15 näytteistävässä vastuksessa (RS) muodostunut signaali tulee yhtäsuureksi referenssitason (Z2.7) kanssa, mainitun pulssin ollessa kytketty ohjattavan kytkimen (Ql) ohjausliitti-meen ohjauskytkimen (Ql) poiskytkemiseksi mainitun pulssin keston ajaksi siten, että lukuunottamatta pulssin kestoa 20 mainittu ohjattava kytkin (Ql) on johtava. 100626 22