FI99238C - Menetelmä laiteasetusten varmentamiseksi - Google Patents

Description

99238

Menetelmä laiteasetusten varmentamiseksi

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukainen menetelmä laiteasetusten varmentamiseksi. Keksinnön ensisijainen käyttöalue on digitaalisen tietoliikennejärjestelmän solmulaitteiden laiteasetusten varmentaminen kaikissa käyttöolosuhteissa, mutta keksinnön mukainen ratkaisu on kuitenkin periaatteessa sovelletta-10 vissa minkä tahansa samantyyppisen elektroniikkalaitteen laiteasetusten varmentamiseen, esim. puhelinvaihteen tai -keskuksen tietokannan varmentamiseen.

Tietoliikennejärjestelmä käsittää useita solmuja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa siirtoyhteyksien välityk-15 sellä. Solmu muodostuu tietoliikennelaitteesta, esim. ristikytkentälaitteesta, johon kuuluu tunnetusti monta korttiyksikköä, jotka toteuttavat yhden tai useamman tietoliikennefunktion, kuten esim. juuri ristikytkennän. Tällaiseen tietoliikennelaitteeseen on talletettu paljon 20 erilaisia asetuksia ja parametreja, joiden arvot riippuvat siitä, kuinka kyseinen laite ohjaa tai välittää verkon liikennettä ja kuinka laitteen on määrä käyttäytyä erilaisissa vika-, hälytys-, hätäpalvelu- tms. erikoistilanteissa. Nämä asetusarvot/parametrit talletetaan laitteeseen . 25 sen käyttöönoton yhteydessä.

Kun laitteen korttiyksikkö vioittuu, se joudutaan korvaamaan uudella (eli toisella samantyyppisellä) kort-tiyksiköllä, jossa asetukset ovat joko tehdasasetuksia (uusi tuotantokortti) tai muita määrittelemättömiä asetuk-30 siä (vanha huollettu/korjattu kortti). Tällöin joudutaan oikeat asetukset kopioimaan uudelleen laitteeseen, jotta se saataisiin toimimaan halutulla tavalla. Kopiointi suoritetaan kytkemällä pääte tai muu vastaava ulkoinen laite kiinni tietoliikennelaitteeseen ja syöttämällä jokainen 35 parametri erikseen päätteeltä tietoliikennelaitteelle.

2 99238

Jokaisen parametrin (joita saattaa olla jopa useita satoja) läpikäyminen ja tarkistaminen on aikaa vievää työtä ja hidastaa laitteen ja siten koko tietoliikennejärjestelmän uudelleen käynnistymistä. Lisäksi tällaisessa parametrien 5 manuaalisessa sisäänsyötössä on olemassa melko suuri vaara siitä, että jokin tai jotkut parametrit tulevat syötettyä uusille korttiyksiköille virheellisinä, jolloin laite toimii jatkossa virheellisesti.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on päästä 10 eroon edellä kuvatusta ongelmasta ja saada aikaan ratkaisu, jonka ansiosta tietoliikennelaite, ja siten koko tietoliikennejärjestelmä, saadaan nopeasti ja varmasti käynnistettyä korttiyksikön vaihdon yhteydessä. Tämä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tun-15 nusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön ajatuksena on lisätä asetuksiin sellaista informaatiota, jonka avulla laite pystyy vika- ym. muutostilanteissa itsenäisesti ja nopeasti käyttämään hyväksi 20 laitteen sisälle talletettuja varmuuskopioita oikean käyttökopion palauttamiseksi korttiyksikölle, jotta laite, sekä koko verkko, saadaan nopeasti toimintakuntoon. Tämän toiminnan toteuttamiseksi täytyy laitteen myös normaalin toimintansa aikana pystyä viemään kaikki varsinaiseen 25 käyttökopioon tehdyt muutokset varmuuskopioihin, joita on ainakin yksi, edullisesti kuitenkin kaksi kappaletta, sekä myös tarkistamaan, onnistuiko kopiointi.

Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta pystytään laitteen toiminnan kannalta tärkeät asetukset säilyttämään 30 vakavissakin laitevioissa ja laite saadaan nopeasti uudelleen toimintakuntoon, kokonaan ilman ulkoisia asetuksia tai komentoja.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot koskevat lähinnä asetuksiin talletettavaa lisäinformaatiota, jonka avulla 35 pystytään edelleen, tietyissä tilanteissa, nopeuttamaan 3 99238 laitteen oikealla tavalla tapahtuvaa käynnistymistä.

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin esimerkinomaisesti viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa 5 kuvio 1 esittää tietoliikennelaitteen tyypillistä mekaanista rakennetta havainnollistaen samalla asetusar-vojen syöttöä, kuviot 2a-2d esittävät kuviossa 1 esitetyn laitteen toiminnallista lohkokaaviota, 10 kuviot 3a-3c esittävät kaaviomaisesti tietoliiken nelaitteessa keksinnön mukaisesti suoritettavia toimenpiteitä eri tilanteissa.

Kuviossa 1 on esitetty tietoliikennelaitteen 10 kehikko SR edestä päin nähtynä. Kehikossa oleviin kortti-15 paikkoihin on tässä tapauksessa asennettu kuusi kappaletta korttiyksiköitä B1...B6, joissa on erilaisia liittimiä CN ulkopuolisten laitteiden liittämiseksi tietoliikennelaitteeseen sekä tietoliikennelaitteen liittämiseksi tietoliikenneverkkoon. Edellä mainittu asetusarvojen syöttö 20 suoritetaan esim. kytkemällä huoltopääte 11 ja mikrotietokone 12 erillisen liitäntälaitteen 13 kautta kiinni tietoliikennelaitteessa olevaan korttiyksikköön. Parametrit syötetään tämän jälkeen mikrotietokoneelta tai huoltopäät-teeltä laitteelle 10.

. 25 Kuvioissa 2a-2d on esitetty tyypillisen tietolii kennelaitteen, joka on tässä tapauksessa ristikytkentä-laite, erilaisia arkkitehtuurimalleja. Laitteen ohjausosaa on kuvioissa merkitty viitemerkillä CU ja ristikytkentää suorittaviin yksiköihin on lisäksi merkitty viitemerkit 30 DCC (Digital Cross-Connect). Solmu liittyy verkkoon lii-täntäyksiköiden IU välityksellä [kukin liitäntä (ei esitetty kuvioissa) voi olla esim. 2 Mbit/s PCM-liitäntä, joka on CCITT:n suositusten G.703 ja G.704 mukainen].

Mikäli muissa kuin varsinaisissa liitäntäyksikössä IU on 35 liitäntöjä, on kyseiseen yksikköön merkitty viitemerkki IU

4 99238 sulkuihin.

Solmun yksiköt ovat kytkeytyneet kahteen eri väylään CBUS ja DBUS, joista edellinen on komentoväylä, jota pitkin solmun yksiköt keskustelevat keskenään ja jälkimmäinen 5 solmun sisäinen nopea dataväylä, joka on tarkoitettu ris-tikytkentälaitteelle (verkon muista solmuista) tulevan datan välittämiseksi eri yksiköiden välillä. Solmun sisäinen dataväylä toimii keksinnön mukaisessa menetelmässä myös asetustietojen siirtotienä.

10 Kuvion 2a mukaisessa ristikytkentälaitteessa oh jausosa CU on erillinen yksikkö, ja varsinainen ristikyt-kentä on hajautettu rinnakkaisille liitäntäyksiköille IU (joista jokainen muodostuu omasta korttiyksiköstään). Kaikki liitäntäyksiköt ovat liittyneet samaan nopeaan 15 väylään DBUS ja saavat kaiken sisääntulevan datan, jonka seasta ne valitsevat oman uloslähtevän datansa. Solmun äitikortilla oleva ohjausyksikkö CU on yhteydessä liitän-täyksiköihin IU vain komentoväylän CBUS välityksellä.

Kuvion 2b esittämässä vaihtoehdossa on ohjausyksikkö 20 CU liitäntäyksiköiden IU rinnalla liittyneenä molempiin väyliin. Tällöin ohjausyksikössä voi olla myös liitäntöjä verkkoon ja ristikytkentätoimintoja, mutta se on kuitenkin ainoa yksikkö, joka pystyy ohjaamaan solmua.

Kuvion 2c mukaisessa vaihtoehdossa on ristikytkentä • 25 keskitetty omaan korttiyksikköönsä 71, joka on liitäntäyk siköiden IU rinnalla liittyneenä solmun molempiin väyliin.

Tämä yksikkö saa kaiken sisääntulevan datan väylältä DBUS ja se muodostaa väylälle solmusta uloslähtevän datan valmiiksi liitäntäyksiköltä varten. Ohjausyksikkö on tässäkin 30 tapauksessa erillinen ja se hallitsee solmua komentoväylän . CBUS kautta samoin kuin kuvion 2a tapauksessa.

Kuvion 2d mukaisessa vaihtoehdossa on kaikilla yksiköillä 72 sekä liitäntöjä että ristikytkentätoimintoja ja kukin niistä voi lisäksi toimia laitteen ohjausyksikkönä, 35 mutta vain yksi kerrallaan.

Il 5 99238

Kuten kuvioista 2a...2d voidaan päätellä, voi solmun toiminnallinen rakenne vaihdella sen mukaan, mitä toimintoja kullekin korttiyksikölle rakennetaan. Esillä olevan keksinnön kannalta on oleellista kuitenkin ainoastaan se, 5 että laitteessa on kuvion 1 tapaan useita rinnakkaisia korttiyksiköitä, ja että laitteessa on ohjaus- tms. yksikkö CU, joka pystyy lukemaan ja käsittelemään korttiyk-siköille talletettua informaatiota. Kuvioiden 2a...2d tarkoituksena on ainoastaan selventää sitä, kuinka laitteen 10 eri osat ovat yhteydessä toisiinsa, toisin sanoen, että laitteessa on tyypillisesti yksi ohjausyksikkö CU, joka lukee väylän (CBUS) kautta korttiyksiköiden sisältämiä asetustietoja ja käsittelee niitä sekä ohjaa tietojen kopiointia korttiyksiköitä toiselle. Ohjausyksikkö voi 15 olla kahdennettu varmuuden parantamiseksi.

Liikennöinti komentoväylällä toteutetaan käytännössä sinänsä tunnetusti esim. käyttäen jokaisessa väylälle liittyvässä korttiyksikössä väyläpalvelinta. Ohjausyksikön CU halutessa lähettää yhdelle tai useammalle liitäntäyksi-20 kölle IU komennon, ja mahdollisesti myös dataa, se kirjoittaa komennon numeron ja mahdollisen datan muistiin puskuriinsa ja kutsuu komentoväyläpalvelinta antaen sille tiedon, mistä löytyy puskuri, jossa kyseinen sanoma on, ja kenelle sanoma pitää lähettää (joko kaikille tai vain • 25 tietyille korttiyksiköille, kullakin korttiyksiköllä on oma osoitteensa kehikossa). Komentoväyläpalvelin paketoi datan, kirjoittaa kyseisen paketin puskuriin ja lähettää sen haluttujen liitäntäyksiköiden komentoväyläpalvelimil-le. Liitäntäyksikön komentoväyläpalvelin suorittaa vir-30 heentarkistuksen, purkaa paketin, kirjoittaa vastaanotta-mansa komennot puskuriin ja kutsuu sen jälkeen sanomankä-sittelyosaa, joka lukee vastaanotetun komennon ja mahdollisen datan puskurista ja käsittelee sen.

Kun komentoväylällä CBUS ei ole muuta liikennettä, 35 ohjausyksikön komentoväyläpalvelin pollaa kortti- tai 6 99238 liitäntäyksiköltä järjestyksessä. Mikäli nämä tarvitsevat ohjausyksikön palveluja, ne asettavat vastauksessaan haluamansa palvelupyyntohitin päälle. Liitäntäyksiköt eivät siis saa spontaanisti lähettää mitään komentoväylälle, 5 vaan ne suorittavat lähetyksen ainoastaan vastatessaan pollaukseen tai kyselykomentoon tai saatuaan pollauksen yhteydessä anotun oikeuden lähettää tietoa. Näin ei komen-toväylällä myöskään voi tapahtua törmäyksiä. Väyläpalveli-mien käytännön toteutuksessa voidaan käyttää esim. Motoro-10 lan 68HCll-prosessoria, jossa on sisäänrakennettu sarjaportti, joka kytkeytyy väylälle. Koska tämä liikennöinti ei kuitenkaan liity varsinaiseen keksinnölliseen ajatukseen, ei sitä kuvata tässä yhteydessä tarkemmin. Tarkemman kuvauksen aiheesta saa tarvittaessa esim. julkaisusta 15 M68HC11 Reference Manual, Motorola Inc. 1991.

Kuvioissa 3a...3c on esitetty kaaviomaisesti keksinnön mukaisia toimenpiteitä tietoliikennelaitteen erilaisissa käyttöolosuhteissa. Kuvioissa on oletettu kehikossa SR olevan (vain) neljä vierekkäistä korttiyksikköä 20 B1...B4. Kustakin korttiyksiköstä on esitetty kolme eril listä muistialuetta, joita on merkitty viitemerkeillä A, B ja C. Muistialueet on toteutettu edullisesti EEPROM-muis-tilla, jolloin muistissa oleva tieto säilyy sähkökatkoksista huolimatta.

25 Kuviossa 3a on laite esitetty sen käyttöönotto- tai asennusvaiheessa. Tällöin talletetaan korttiyksiköille tietoja siten, että kunkin korttiyksikön muistissa, esim. muistialueella A, on kyseisen korttiyksikön asetusarvot, jotka käsittävät (muiden asetusten ohessa) korttiyksikköön 30 nähden kahden muun korttiyksikön, edullisesti viereisten (edellisen ja jälkimmäisen) korttiyksikköjen osoitteet laitteessa. Toinen näistä muista korttiyksiköistä on sellainen korttiyksikkö, jolla on kyseessä olevan korttiyksikön asetusarvojen varmuuskopio ja toinen on sellainen, 35 jonka asetusarvoista on otettu varmuuskopio kyseessä ole- 7 99238 valle korttiyksikölle. Kehikon jokaisessa korttipaikassa ei välttämättä ole korttiyksikköä, joten mainitut muut korttiyksiköt eivät välttämättä ole fyysisesti välittömästi viereisissä korttipaikoissa kyseessä olevaan korttiyk-5 sikköön nähden. Kehikon päissä olevien korttiyksikköjen osalta on toinen viereinen korttiyksikkö se korttiyksikkö, joka on viimeisenä kehikon vastakkaisessa päässä, jolloin syntyy keksinnön mukainen suljettu varmistussilmukka.

Keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon 10 mukaisesti kunkin korttiyksikön asetusarvoissa on lisäksi ensimmäinen tunnusluku, joka identifioi kyseisen korttiyksikön tyypin. Samaa tehtävää suorittavat korttiyksiköt omaavat saman tunnusluvun. Ensimmäisen tunnusluvun olemassaolo ei ole aivan välttämätön, mutta käytännössä se on 15 kuitenkin hyvin tärkeä.

Keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti lisätään asetustietojen joukkoon vielä toinen tunnusluku, jonka avulla erotetaan erilaiset kalustuskonfiguraatiot toisistaan. Kalustuskonfiguraatiolla tarkoitetaan sitä, 20 kuinka laite on kalustettu, toisin sanoen, kuinka monta korttiyksikköä laitteessa on, ja mihin korttipaikkoihin ne on sijoitettu. Keksinnön edullisen lisäsuoritusmuodon mukaisesti voidaan toisen tunnusluvun yhteyteen tallettaa vielä kellonaika ja päiväys, jolloin laitteen kalustus • 25 tehtiin.

Toinen tunnusluku sekä päiväys ja kellonaika eivät ole välttämättömiä, mutta niillä saavutetaan jäljempänä kuvattavia lisäetuja, jotka ovat käytännössä merkittäviä.

Tämä pätee erityisesti toisen tunnusluvun lisäykseen.

30 Keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon mukai sesti korttiyksikköön talletetaan lisäksi sen oma osoite laitteessa. Tämä osoite määräytyy suoraan sen perusteella, mikä on korttiyksikön fyysinen sijainti kehikossa (mihin korttipaikkaan korttiyksikkö on sijoitettu). Osoitteen 35 talletuksella saavutettavia etuja kuvataan jäljempänä.

8 99238

Keksinnön neljännen edullisen suoritusmuodon mukaisesti kunkin korttiyksikön asetusarvoissa on lisäksi ase-tusarvoista laskettu tarkistussumma. Tarkistussummakaan ei ole aivan välttämätön, mutta sen käytöllä saavutetaan 5 kuitenkin merkittäviä etuja (joita kuvataan jäljempänä).

Ensimmäinen tunnusluku on korttikohtainen tunnusluku, joka on talletettu korttiyksikön EEPROM-muistiin jo korttiyksikön valmistuksen yhteydessä. Tunnusluvun tarkoituksena on estää vääräntyyppisen korttiyksikön asennus 10 laitteeseen (eli vääräntyyppisten varmuuskopiotietojen kopiointi laitteeseen asennetulle korttiyksikölle). Ensimmäinen tunnusluku ei vaihdu laitteen uudelleen kalustuksen yhteydessä.

Toinen tunnusluku on edullisesti satunnaisluku-15 generaattorilla generoitava satunnaisluku, jonka laitteessa oleva ohjelma tallettaa jokaisen kalustukseen kuuluvan korttiyksikön muistiin laitteen jokaisen kalustuksen, myös uudelleen kalustuksen, yhteydessä. Toisen tunnusluvun tarkoituksena on ilmoittaa korttiyksikön vaihdon yhteydessä, 20 onko laitteeseen laitettu uusi korttiyksikkö sama kuin se, joka oli laitteessa aiemminkin. Satunnaisluvun merkitystä kuvataan tarkemmin vielä jäljempänä.

Kun edellä mainitut tiedot on käyttöönotto- tai asennusvaiheessa talletettu korttiyksikölle, kopioi lait-25 teen ohjausyksikkö CU kunkin korttiyksikön asetustiedot viereisen korttiyksikön muistissa olevalle vieraiden asetusten muistialueelle. Tätä toimintaa on kuviossa 3a merkitty katkoviivanuolilla AI, ja vieraiden asetusten muistialuetta viitemerkillä C. Kehikon viimeisen korttiyksikön 30 (B4) tiedot kopioidaan kehikon ensimmäiselle korttiyksi kölle (Bl), jotta saadaan syntymään edellä kuvattu suljettu varmistussilmukka. Käytännössä tiedot siirretään laitteen sisäistä tiedonsiirtoväylää CBUS (kuviot 2a...2d) pitkin.

35 Keksinnön erään edullisen lisäsuoritusmuodon mukai- *i 9 99238 sesti kopioidaan asetustiedot lisäksi myös omalle kort-tiyksikölle toiselle muistialueelle B. Tätä toimintaa on kuviossa 3a kuvattu katkoviivanuolilla A2. Näin on laitteen muistissa kolme kopiota kunkin kortin asetuksista; 5 varsinainen käyttökopio itse korttiyksiköllä (muistialue A) , ensimmäinen varmuuskopio viereisellä korttiyksiköllä (muistialue C) ja toinen varmuuskopio samalla korttiyksiköllä (muistialue B). Kolmannen kopion käytöstä on se etu, että jos varsinaisessa käyttökopiossa tai varmuuskopiossa 10 sattuukin esim. jokin bitti kääntymään, pystytään kolmea kopiota vertailemalla varmemmin toteamaan, mikä niistä on virheellinen. Vain kahta asetuskopioversiota käyttämällä tämä ei välttämättä onnistu. Bitin kääntyminen voidaan havaita laskemalla edellä mainittu tarkistussumma ja ver-15 taamalla sitä talletettuun tarkistussummaan. Kolmas kopio voidaan tallettaa myös muualle kuin itse korttiyksikölle, esim. laitteessa kiinni olevalle mikrotietokoneelle (vrt. kuvio 1). Kolmannen kopion sijaitessa fyysisesti erillään laitteesta saavutetaan lisävarmuutta suurempien vahinko-20 jen, esim. palovahinkojen, varalta.

Em. toimenpiteiden jälkeen laite on käyttövalmiina ja se voi aloittaa normaalin toimintansa, jota kuvataan kuviossa 3b. Normaalin toiminnan aikana suorittaa laitteen ohjausyksikkö CU tasaisin väliajoin kopioiden tarkistusta ; 25 verraten kaikkia kolmea kopiota toisiinsa. Vertailu voi daan suorittaa bitti bitiltä tapahtuvana vertailuna tai laskemalla asetustiedoista tarkistussumma ja vertaamalla näitä keskenään. Vertailua on kuviossa esitetty kaksisuuntaisilla nuolilla A3. Mikäli vertailun tuloksena havai-30 taan, että virhe on syntynyt esim. jonkin korttiyksikön •4 muistialueella A olevaan varsinaiseen käyttökopioon, kopi oidaan virheettömät tiedot joko muistialueelta B tai C muistialueelle A.

Tarkistussumman käytön etuna on se, että se toimii 35 varmentajana myös esim. sellaisessa tapauksessa, että t 10 99238 kaksi kopioista on virheellisesti samanlaisia. Mikäli näin nimittäin sattuisi käymään, kertovat kyseisistä kahdesta muistialueesta otetut tarkistussummat (jotka ovat vääriä), että oikea versio onkin se (kolmas) versio, jossa tarkis-5 tussumma on oikea.

Normaalin toiminnan aikana saattaa myös esiintyä tarve muuttaa jonkin korttiyksikön asetuksia. Syynä voi olla esim. se, että asiakas haluaa siirtää liikenteensä esim. yöaikana toiseen paikkaan kuin päiväsaikaan. Tällöin 10 muutetaan kyseisen korttiyksikön kyseistä parametria, ja sama muutos tehdään automaattisesti, vasteena ensimmäiselle muutoskomennolle, jokaiseen kolmeen kopioon. Havainto käyttökopioon tehdystä muutoksesta voidaan periaatteessa saada myös edellä kuvatulla vertailutoiminnalla, mutta 15 tällöin tapahtuu tietojen päivitys hitaammin kuin jos se tehtäisiin automaattisesti kaikkiin kolmeen kopioon.

Viallisen korttiyksikön vaihtoa on kuvattu kuviossa 3c. Mikäli laitteen yksi tai useampi korttiyksikkö vikaantuu, joudutaan se (esim. korttiyksikkö B2 kuviossa 3c) 20 poistamaan kalustuksesta ja asentamaan uusi korttiyksikkö tilalle. Tällöin laitteen ohjausyksikkö lukee ensin uuden korttiyksikön ensimmäisen tunnusluvun (korttityypin) ja vertaa sitä laitteessa jo olevan toisen saman tyyppisen korttiyksikön (esim. viereisen korttiyksikön) muistissa 25 olevaan tunnuslukuun. Mikäli uusi korttiyksikkö on varustettu oikealla tunnusluvulla, tiedetään, että se on oikeaa tyyppiä, jolloin se voidaan hyväksyä laitteen kalustukseen. Mikäli uuden korttiyksikön tunnusluku on virheellinen, antaa laite asentajalle ilmoituksen väärän tyyppises-30 tä korttiyksiköstä. Ensimmäisen tunnusluvun käytöllä pystytään siis estämään siis vääränlaisen korttiyksikön käyn-nistyminen laitteessa.

Ohjausyksiköllä CU voi myös olla muistissaan lista hyväksyttävistä tunnusluvuista, jolloin toisen korttiyksi-35 kön tunnuslukua ei tarvitse käyttää vertailussa. Tämä 99238 11 lista voi olla korttipaikkakohtainen, jolloin se kertoo minkä tyyppinen korttiyksikkö voidaan hyväksyä mihinkin korttipaikkaan. Uuden korttiyksikön tunnusluvun vertailu toisen korttiyksikön muistissa olevaan tunnuslukuun edel-5 lyttää joka tapauksessa sitä, että tiedetään, että kyseisissä kahdessa korttipaikassa tulisi olla saman tyyppinen korttiyksikkö.

Kun ensimmäinen tunnusluku on hyväksytty, lukee ohjausyksikkö seuraavaksi uudelle korttiyksikölle talletetun 10 satunnaisluvun (kullekin kalustukselle ominainen luku) ja vertaa sitä toiselle, esim. viereiselle korttiyksikölle talletettuun satunnaislukuun. Mikäli nämä eroavat toisistaan, kopioidaan viereisen korttiyksikön asetukset uudelle korttiyksikölle. Tätä on merkitty katkoviivanuolilla A4 15 kuviossa 3c. Lisäksi asetuksista otetaan toinen varmuuskopio oman korttiyksikön muistialueelle B (katkoviivanuoli A5) . Tämän jälkeen laite voi jälleen jatkaa normaalia toimintaansa. Mikäli vertailtavat satunnaisluvut ovatkin keskenään samat, tietää ohjausyksikkö, että sama korttiyk-20 sikkö on asetettu uudelleen takaisin laitteeseen, jolloin asetuksia ei tarvitse kopioida ja laite voi jatkaa välittömästi toimintaansa. Tällainen tilanne voi syntyä, jos korttiyksikkö vaatii vain pientä huoltoa, esim. jonkun jumpperin asettamista uudelleen.

.· 25 Käyttämällä toista, kalustuskohtaista tunnuslukua (satunnaislukua) pystytään välttämään turhaa kirjoitusta EEPROM-muistiin ja pidentämään muistin elinikää ja sitä kautta todennäköisesti myös koko laitteen vikaantumisväliä (EEPROM-muistien elinikä riippuu suoritettujen kirjoitus-30 ten ja tyhjennysten lukumäärästä).

Lisäämällä asetustietoihin päivämäärä ja kellonaika, jolloin kalustus tehtiin saavutetaan edellä kuvatussa vertailussa vielä suurempi varmuus; mikäli satunnaisluvut olisivatkin sattumalta samoja, vaikka kyseessä onkin kort-35 tiyksikkö, joka ei aikaisemmin ollut kyseisessä laittees- 12 99238 sa, paljastaa päivämäärien ja kellonaikojen vertailu viimeistään sen, ettei laitteeseen ole työnnetty samaa kort-tiyksikköä, joka siinä oli aikaisemminkin. Tosin todennäköisyys sille, että vanhan ja uuden korttiyksikön satun-5 naisluvut olisivat samoja, on hyvin pieni, kun satunnaisluvussa käytetään riittävää määrää bittejä, esim. 16 bittiä (216=65536) .

Kun korttiyksikköön on talletettu myös sen oma osoite laitteessa, pystyy laite antamaan virheilmoituksen 10 asentajalle, mikäli tämä asentaa laitteessa jo aiemminkin olleen korttiyksikön erehdyksessä väärään, esim. viereiseen korttipaikkaan.

Jos laitteelle tehdään uusi kalustuskonfiguraatio, esim. lisätään tyhjään korttipaikkaan uusi korttiyksikkö, 15 muodostetaan edellä kuvatulla periaatteella aina uusi var-mistussilmukka, jossa korttiyksikön asetustietojen varmuuskopio löytyy aina toiselta, edullisesti viereiseltä korttiyksiköltä. Uudelle varmistussilmukalle lasketaan myös uusi satunnaisluku, joka talletetaan vanhojen satun-20 naislukujen päälle, jotta tiedetään, että laitteen kalustus on muuttunut. Satunnaisluku on siis tunnusluku, joka identifioi myös varmistussilmukan. Mikäli lisävarmistuksena käytetään päivämäärää ja kellonaikaa, talletetaan kyseiset uudet tiedot vanhan päivämäärän ja kellonajan pääl-25 le jokaiselle korttiyksikölle.

Laitteen resetoituessa (esim. ukkosen tms. aiheuttaman sähkökatkoksen seurauksena) ohjausyksikkö luo uudelleen, edellä kuvattuja tietoja käyttäen, asetuksia varmentavan silmukan, jossa korttiyksikön asetustietojen var-30 muuskopio löytyy aina toiselta, edullisesti viereiseltä korttiyksiköltä. Mikäli ohjausyksikkö huomaa käynnistysvaiheessa, että korttiyksiköllä olevat asetustiedot ovat erilaiset, se vertaa kopioita viereisellä korttiyksiköllä olevaan kopioon. Mikäli kaksi näistä kopioista on saman-35 laisia, hyväksytään ne oikeiksi, edellyttäen, että tarkis- 13 99238 tussumma on oikea, ja oikeat tiedot kopioidaan tarpeellisille muistialueille.

Varmuuskopiota ei välttämättä tarvitse ottaa nimenomaan viereiselle korttiyksikölle, vaan se voidaan peri-5 aatteessa ottaa mille tahansa muulle korttiyksikölle. Käyttämällä nimenomaan viereistä korttiyksikköä saavutetaan kuitenkin esim. se etu, että laitetta uudelleen kalustavalla asentajalla on tiedossaan hyvin yksinkertainen sääntö, jonka mukaan kaksi vierekkäistä korttiyksikköä ei 10 koskaan saa olla yhtaikaa pois laitteesta. Viereisen (esim. kehikon edestä katsottuna oikeanpuoleisen) kort-tiyksikön käyttäminen kunkin korttiyksikön varmuuskopion talletuspaikkana tarjoaa siis hyvin selkeän säännön asentajalle .

15 Vaikka laitteessa on siis hyvinkin erilaisia tieto- liikennefunktioita toteuttavia korttiyksiköitä, on niille kaikille yhteisenä piirteenä se, että niillä on keskenään samanlainen muistialue varmuuskopioiden tallettamiseen.

Tässä mielessä ne siis näyttävät kaikki ulospäin (ohjaus-20 yksikölle) samanlaisilta.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esite-25 tyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Esim. EPROM-muis-tin sijasta voidaan käyttää mitä tahansa muistityyppiä, jolle voidaan kirjoittaa laitteen toiminnan aikana ja joka säilyttää tiedot sähkökatkoksesta (esim. korttiyksikön poisvetämisestä) huolimatta. Tällaisia muistityyppejä ovat 30 mm. paristovarmistetut muistit ja flash-tyyppiset muistit.

Kaikkien edellä mainittujen tietojen, esim. varmuuskopioiden osoitetietojen, ei myöskään välttämättä tarvitse sijaita itse korttiyksiköillä, kunhan vain laitteessa on kutakin korttiyksikköä kohti kyseiset tiedot. Sen sijaan 35 esim. ensimmäinen ja toinen tunnusluku on pakko olla kul- 14 99238 lakin korttiyksiköllä, jotta uudesta korttiyksiköstä saataisiin kyseiset tiedot ohjausyksikölle.

il.

Claims (11)

15 99238

1. Menetelmä elektroniikkalaitteen, erityisesti tietoliikennelaitteen laiteasetusten varmentamiseksi, joka 5 laite käsittää kehikkoon (SR) tms. sijoitettuna useita rinnakkaisia korttiyksikköjä (B1...B6), jonka menetelmän mukaisesti kullekin korttiyksikölle talletetaan sen omat asetustiedot, tunnettu siitä, että kunkin kort-tiyksikön asetustiedoista talletetaan aluksi varmuuskopio, 10 jolloin talletus tapahtuu siten, että kutakin korttiyksi-kköä kohti asetusarvoihin on talletettuna ensimmäisen ja toisen muun korttiyksikön osoite laitteessa siten, että ensimmäinen osoite ilmoittaa sen korttiyksikön, johon on talletettu kyseessä olevan korttiyksikön asetusarvojen 15 varmuuskopio, ja toinen osoite sen korttiyksikön, jonka asetusarvoista on otettu varmuuskopio kyseessä olevalle korttiyksikölle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kullakin korttiyksiköllä on 20 talletettuna ensimmäinen tunnusluku, joka identifioi kyseessä olevan korttiyksikön tyypin, ja että asennettaessa laitteeseen uusi korttiyksikkö tarkastetaan uudelta kort-tiyksiköltä ensin ensimmäinen tunnusluku, jotta estetään väärän tyyppisten asetustietojen kopiointi uudelle kort-25 tiyksikölle.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen ja toinen osoite kuuluvat kyseisen korttiyksikön vierekkäisille korttiyksiköille, jolloin päädyissä olevien korttien (Bl,

30 B4, kuviot 3a...3c) toinen viereinen korttiyksikkö on vas takkaisessa päädyssä oleva korttiyksikkö.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin korttiyksikön asetus-arvoihin talletetaan lisäksi toinen tunnusluku, joka iden- 35 tifioi laitteen kalustuskonfiguraation ja joka vaihdetaan 16 99238 uudeksi aina, kun laitteen kalustuskonfiguraatiota muutetaan .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että että vaihdettaessa laittee- 5 seen uusi korttiyksikkö tarkistetaan mainittu toinen tunnusluku, jos uuden korttiyksikön ensimmäinen tunnusluku on havaittu oikeaksi, ja (a) mikäli toinen tunnusluku eroaa mainitulle ensimmäiselle korttiyksikölle talletetun varmuuskopion vas- 10 taavasta tunnusluvusta, asetusarvot kopioidaan mainitun ensimmäisen korttiyksikön muistialueelta (C) uudelle korttiyksikölle, tai (b) mikäli toinen tunnusluku on sama kuin mainitulle ensimmäiselle korttiyksikölle talletetun varmuuskopion 15 vastaava tunnusluku, ei kopiointia suoriteta turhaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuna toisena tunnuslukuna käytetään satunnaislukugeneraattorilla generoitavaa satunnaislukua.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että satunnaisluvun lisäksi korttiyksikön asetusarvoihin talletetaan päivämäärä ja kellonaika, jotka kertovat milloin laitteen kyseinen kalustuskonf iguraatio on tehty. . 25

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin korttiyksikön asetus-arvoihin talletetaan lisäksi sen oma osoite laitteessa, jolloin mainittu osoite tarkistetaan aina, kun laitteeseen asennetaan uusi korttiyksikkö.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laitteen asennus/käynnistys-vaiheessa talletetaan kunkin korttiyksikön asetustiedoista lisävarmuuskopio samalla korttiyksiköllä olevalle toiselle muistialueelle (B).

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 17 99238 tunnettu siitä, että laitteen asennus/käynnistys-vaiheessa talletetaan kunkin korttiyksikön asetustiedoista lisävarmuuskopio korttiyksikön ulkopuolelle, edullisesti laitteeseen kuuluvalle mikrotietokoneelle.

11. Patenttivaatimuksen 2 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin korttiyksikön ase-tustietoihin talletetaan lisäksi kyseisen muistialueen asetustiedoista laskettu tarkistussumma. V * 18 99238