FI98968C

FI98968C - Näppäimistö ja näppäin

Info

Publication number: FI98968C
Application number: FI953551A
Authority: FI
Inventors: Juha Rapeli
Original assignee: Nokia Mobile Phones Ltd
Priority date: 1995-07-24
Filing date: 1995-07-24
Publication date: 1997-09-10
Also published as: WO1997004472A1; DE69602097D1; EP0840934A1; FI98968B; JPH11509671A; US6677541B1; DE69602097T2; EP0840934B1; AU6307996A; FI953551L; FI953551A0

Description

, 98968 Näppäimistö ja näppäin

Esillä oleva keksintö koskee näppäimistöä, jossa on näppäimiä merkkien 5 syöttämiseksi ja jossa näppäin käsittää sen reunojen rajoittaman näppäilyalueen ja on jäljestetty aktivoimaan merkin syötön vasteena yhdelle painallukselle. Keksintö koskee myös mainitunlaista näppäintä ja puhelinlaitetta, jossa on mainitunlaisia näppäimiä.

10 Matkapuhelimien ja muiden kannettavien laitteiden käyttö yleistyy myös aakkosnumeerisen informaation käsittelyssä ja siirtämisessä. Tämä tekee tarpeelliseksi pienikokoisen ihmisen ja koneen välisen rajapinnan (engl.man-machine interface eli MMI), joka pystyy helposti käsittelemään yli 30 kirjainta, nymerot 0-9 sekä noin kymmenen erikoismerkkiä (+,#,*, jne) eli yhteensä 15 esimerkiksi 50 merkkiä tai enemmän. Toteutettujen merkkien kokonaisuutta sanotaan merkistöksi. Toiminnallinen vaatimus on sama kuin esimerkiksi tietokonenäppäimistöllä, mutta koon on oltava huomattavasti pienempi ja laitteen on muutoinkin sovelluttava myös liikkuvaan käyttöön. Lisävaatimuksena laitteelle ovat mm. hyvä valmistettavuus ja alhaiset kustannukset sekä soveltuvuus erilaisiin 20 käyttöympäristöihin ja useiden erityyppisten merkistöjen toteuttamiseen. Tässä esiteltävää nämä vaatimukset täyttävää laitetta sanotaan näppäimistöksi, ja aakkosnumeerista näppäimistöä A/N-näppäimistöksi.

Yksi tapa A/N-näppäimistön pienentämiseksi on yksittäisen näppäimen 25 pienentäminen jopa niin, että näppäimiä on sormien sijasta käsiteltävä erikoisella manipulaattorilla, esimerkiksi tikulla, kuten kuviossa 1 esitetty A/N-näppäimistöjen miniatyrisoinnin kehityspolku osoittaa. Toinen tapa on tehdä yhdestä näppäimestä sarjamuotoisesti monitoiminen eli sekventiaalinen siten, että tietyn aikaikkunan sisällä yksi painallus merkitsee nymeroa, kaksi painallusta ensimmäistä kirjainta, 30 kolme painallusta toista kirjainta jne. Esimerkiksi nykyisissä GSM-puhelimissa eleisesti käytettävä A/N-näppäimistö toimii tällä tavalla ja on esitetty kuviossa 2. Näppäimistö toimii pelkkänä numeronäppäimistönä sekä erikseen valittaessa A/N- 98968 2 näppäimistönä siten, että yksi painallus tietyn ajan kuluessa (esimerkiksi noin yksi sekunti) merkitsee ensimmäistä kirjainvaihtoehtoa, kaksi painallusta toista kirjainvaihtoehtoa j.n.e. Näppäimen herkkyyttä painallusten lukumäärälle voidaan yleisesti tunnetussa ratkaisussa säätää siten, että näppäin joko tunnistaa 5 useampia painalluksia tai sitten jokaisesta painalluksesta seuraa pääasiallinen vaihtoehto eli yleensä numeron valinta. Näppäimen painallus tunnistetaan laitteen elektroniikassa siten, että painettu näppäin kytkee näppäimen kohdalla olevan rivijohtimen (row) samalla kohdalla olevaan sarakejohtimeen (column) ja tunnistamalla elektroniikassa toisiinsa kytketyt johtimet.

10

Perinteisen ja miniatyrisoidun näppäimistön ongelmana on se, etteivät ne mahdu riittävän pieneen tilaan eikä pieneen A/N -näppäimistöön voi samanaikaisesti laittaa selkeitä numeronäppäimiä. Kannettavan laitteen kannalta ongelmaksi muodostuu myös näppäimistökoodauksessa tarvittavien matriisijohdinten määrä, 15 joka esimerkiksi 56 näppäimelle on 7+8 (7 riviä, 8 saraketta), ja näppäimistön rivi/sarake-kuvion deformoituminen toteutettaessa esimerkiksi 56 näppäintä fyysisesti 4*14 rivin matriisiksi. Sekventiaalisen näppäintoiminteen hyvänä puolena on selkeä päätoiminto, esimerkiksi numerot, mutta ongelmana kirjaintoiminteiden hitaus ja vaikeaselkoisuus käyttäjän kannalta.

20

Edellä kuvatuista ratkaisuista tarvitaan vielä suuri tekninen kehitysaskel esimerkiksi graafisiin vuorovaikutteisiin näppäimistöihin tai kirjoituksen tunnistamiseen käden liikkeestä, joten tarve käyttökelpoiseelle kosketukseen perustuvalle A/N-näppäimistölle on edelleen olemassa.

25

Eräs ratkaisu näppäimen toteuttamiseksi on esitetty julkaisussa US 5 313 027, r. joka koskee painonäppäintä, ja julkaisussa on esitetty tekniikan tasona näppäin, jossa on kaksi kontaktia päällekkäin, josta ylempi kontakti aktivoituu kun näppäintä painetaan varovasti ja alempi kontakti aktivoituu kun näppäintä painetaan 30 edelleen. Tällä tavoin on saatu samalla näppäimellä kaksi eri toimintoa. Itse keksintö julkaisussa on vastaavanlainen näppäin, mutta siten toteutettuna, että siinä on ulompi ja sisempi kontakti, jolloin ulompi kontakti aktivoituu kun näppäintä 98968 3 painetaan varovasti ja sisempi kontakti aktivoituu kun näppäintä painetaan edelleen. Edelleen ulompi ja sisempi kontakti voidaan jakaa osiin, jolloin saadaan samanaikaisesti useampia aktivointeja. Tosin tällöin kahteen osaan jaetun kontaktin osat aktivoituvat samanaikaisesti, eli sillä saavutetaan vain se etu, että 5 silloin aktivoituu kaksi piiriä samalla painalluksella, mutta niitä ei voi aktivoida erikseen. Siten julkaisun mukainen ratkaisu rajoittuu kahteen eri näppäilyyn: hiljainen painallus ja kovempi painallus, eli näppäintä painetaan samasta kohtaa joko hiljempaa tai kovempaa. Tällä ratkaisulla voidaan siten saavuttaa vain kahden erilaisen merkin syöttö, eli kaksi näppäintoimintoa. Tällä hetkellä on 10 kuitenkin tarve, etenkin matkapuhelimissa, saavuttaa vielä enemmän toimintoja yhden näppäimen takaa. Vastaavanlainen ratkaisu, jolla on vastaavat rajoituksen on esitetty julkaisussa WO 84/03172.

Eräs ratkaisu näppäimen toteuttamiseksi on esitetty julkaisussa DE 36 22 275, 15 jossa näppäimen alla on kaksi vierekkäistä kontaktielementtiä ja näppäin on muodostettu keinukatkaisimena, jossa näppäimen keskipainalluksella aiheutetaan kontakti molempiin kontaktielementteihin ja reunapainalluksilla aiheutetaan kontakti vain yhteen kontaktielementtiin. Keskipainalluksella molempien kontaktielementtien saadessa kontaktin aktivoituu keskinäppäintoiminto ja 20 painettaessa näppäintä vasemmalta reunalta aiheutetaan kontakti vain vasempaan kontaktielementtiin vasemman näppäintoiminnon aktivoimiseksi ja jolloin painettaessa näppäintä oikealta reunalta aiheutetaan kontakti vain oikeaan kontaktielementtiin oikean näppäintoiminnon aktivoimiseksi. Tämä ratkaisu mahdollistaa siten kolmen eri näppäintoiminnon toteuttamisen, jossa kukin 25 toiminto on aktivoitavissa yhdellä painalluksella. Tällä hetkellä on kuitenkin tarve, etenkin matkapuhelimissa, saavuttaa kolmea enemmän toimintoja yhden näppäimen takaa.

Keksintö yhdistää käyttäjän kannalta yksi- ja monitoimisen näppäimen siten, että 30 useampaa merkkiä varten on vain yksi näppäin, kuitenkin siten, että kukin merkki valitaan vain yhdellä näppäimen painalluksella. Esillä oleva keksintö mahdollistaa sen edullisessa suoritusmuodossa 8-10 erilaista näppäintoimintoa kullekin 4 98968 näppäimelle, jossa kukin toiminto on aktivoitavissa vain yhdellä painalluksella. Valmistuksen kannalta laite on edullinen, koska näppäimistökoodauksessa tarvittavien johtimien, kuten rivi- ja sarakejohtimien, määrä on pienempi kuin tunnetuissa kaksiulotteisissa matriisijohdinratkaisuissa. Siten esimerkiksi 56 5 merkkiä, jotka matriisikoodauksessa vaativat 15 (7+8) johdinta, voidaan dekoodata 11 johtimella, jotka muodostuvat 4*4 matriisin rivi- ja sarakejohtimista sekä kolmesta näppäimistön reunan tunnistavasta johtimesta, mahdollistaen helposti yli 64 erilaisen merkin koodauksen.

10 Keksinnölle on tunnusomaista se, että että näppäin käsittää näppäilyalueen alapuolella pääkontaktin, joka on järjestetty aktivoitumaan aina vasteena näppäimen painallukselle, ja näppäilyalueen alapuolella jonkun reunan kohdalla tai läheisyydessä ainakin yhden reunakontaktin, joka on järjestetty aktivoitumaan pääkontaktin lisäksi vasteena näppäimen painallukselle reunan kohdalla tai sen 15 läheisyydessä, ja määrättyjen kontaktien aktivointi vastaa määrätyn merkin syötön aktivointia.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 20 kuvio 1 esittää A/N näppäimistön miniatyrisoinnin kehitystä, kuvio 2 esittää tekniikan tasosta tunnetun matkapuhelinnäppäimistön, kuvio 3a esittää keksinnön mekaanisen periaatteen, kuvio 3b esittää kuvion 3a kontaktien ajoituskaavion, 25 kuvio 4 esittää kolmi- ja nelikulmaisten näppäinten kontaktikombinaatioita, ja kuvio 5 esittää keksinnön sähköisen periaatteen ja sen soveltamisen.

Kuviossa 3a on eräs esimerkki keksinnön mukaisen näppäimen rakenteesta. Kuvion 3a näppäimen 30 mekaaninen perusrakenne on sellainen, että 30 näppäimessä oleva keskikontakti 31, joka on esimerkiksi sähköä johtavaa muovia, muodostaa ensimmäiseksi kontaktin johtimien c(olumn) ja r(ow) välille. Näppäimen 30 keskikontakti 31 ja reunakontaktit 32, 33 ovat keskenään sähköä 11 98968 5 johtavassa yhteydessä ja muodostuvat esimerkiksi sähköä johtavasta yhtenäisestä muoviosasta 39. Tämän c/r -kontaktin perusteella tunnistetaan usean näppäimen muodostamasta näppäimistöstä se näppäin, jota on painettu. Painettaessa näppäintä 30 edelleen jonkin kulmakontaktin kohdalta muodostuu 5 näppäimen alle toinen kontakti keskijohtimen c ja jonkin reunajohtimen e(dge) välille.

Painettaessa näppäintä keskialueelta muodostuu ainoastaan c/r kontakti, mikä tarkoittaa ko näppäimen pääasiallista merkkivaihtoehtoa. Painettaessa näppäintä 10 joltakin reunalta muodostuu ensiksi kontakti c/r ja sen jälkeen hyvin lyhyen ajan kuluttua toinen kontakti c/e, mikä merkitsee kyseisen näppäimen jonkin toissijaisen merkkivaihtoehdon valitsemista.

Näppäimen toimintaa tunnistavan elektroniikan avulla voidaan näppäimistö asetta 15 sellaiseen tilaan, että se tunnistaa vain kontaktit c/r tai kontaktit c/r ja c/e. On myös mahdollista, että elektroniikka tunnistaa myös moninkertaisia painalluksia. Ajoituksen kannalta on olennaista, että kontakti c/r ja sen jälkeen mahdollisesti muodostuva kontakti c/e on tunnistettava tapahtuneeksi riittävän nopeasti kontaktin muodostumisen jälkeen.

20

Erästä mahdollista tunnistustapahtumaa kuvataan kuvion 3b ajoituskaaviolla. Kontakti c/r muodostuu ajanhetkellä to[RS1] ja elektroniikka tunnistaa sen ajanhetkellä tstart- Tästä eteenpäin odotetaan ajanhetkeen t2 saakka, jolloin tunnistetaan mahdollinen toinen kontakti c/e ja tehdään päätös 25 näppäintoiminteesta. Painettaessa näppäintä jostakin nurkasta toinen kontakti muodostuu ajanhetkellä ti. Siten kontaktien c/r ja c/e muodostumisen todellinen aikaero on t-j - to, ja koko näppäintoiminteen tunnistaminen kestää ajan to = t2 -tQ. Tyypillisesti tp on 50 ms.

30 Lopetettaessa näppäimen painaminen kontakti c/e aukeaa ensiksi ajanhetkellä t3i, ja sen jälkeen aukeaa kontakti c/r ajanhetkellä t32, mikä tunnistetaan 98968 6 ajanhetkellä tst0p- Koko näppäintoiminteen kesto on siten Ttot = tstop ~ tstart Tyypillisesti Tt0t on 100-300 millisekuntia. Edellä kuvattu näppäin siis mahdollistaa aakkosnummeristen merkkien antamisen nopeudella kolme merkkiä sekunnissa, periaatteessa jopa kymmenen merkkiä sekunnissa.

5

Menetelmän kannalta ei ole olennaista, ovatko kontaktit 31, 32 ,33 jne. mekaanisia kytkimiä, esimerkiksi tunnettuja kalvonäppäimiä piirilevyllä, tai edellä selostettuja muovipainikkeita. Olennaisin toiminto perustuu yhteen tai useampaan kontaktiin ja niiden keskinäiseen muodostumisjärjestykseen siten, että merkin 10 tunnistaminen voidaan suorittaa pääkontaktin aktivoitumisen perusteella. Tämä voidaan tehdä joko tässä selostetun esimerkin mukaisesti siten, että kaikki kontaktit oletetaan aktivoituneiksi tietyn ajan kuluttua pääkontaktin aktivoitumisesta. Toinen vaihtoehto on se, että pääkontakti aktivoituu viimeiseksi, jolloin merkin tunnistaminen voidaan tehdä välittömästi pääkontaktin 15 aktivoitumisen yhteydessä. Mekaanisen toteutuksen kannalta edellinen toteutustapa on luonnollisempi. Myöskään reunakontaktien lukumäärälle ei ole periaatteessa rajoituksia, mutta niiden lukumäärät kolme ja neljä ovat edullisia. Kolme on edullinen siksi, että yhtä reunaa painettaessa kaksi muuta reunaa muodostavat tukiakselin näppäimen kallistumiselle ja lisäksi kolmikulmaisen 20 näppäimen kontaktiosa voidaan painaa kolmella eri tavalla: vain keskikohdalta, keskeltä ja yhdeltä reunalta ja kahdelta reunalta. Nämä mahdollistavat seitsemän • eri yhden kosketuksen merkkiä yhdeltä näppäimeltä. Kahdeksas merkki on näppäimen painaminen niin, että kaikki kontaktit aktivoituvat eli kolmionäppäimessä kaikki reunajohtimien E-j - E3 binäärikombinaatiot ovat 25 mahdollisia. Neljä reunakontaktia soveltuu hyvin neliönmuotoisille näppäimille, joskin näppäimisön liikkeen tukipisteenä on käytettävä esimerkiksi keskikontaktia 31, jos halutaan aktivoida vain yksi reunakontakti. kahden reunakontaktin aktivoiminen on nelikulmaisessa näppäimessä ihanteellista.

30 Vertailemalla kuviossa 4 esitettyjä kolmi- ja nelikulmaisten näppäinten helposti toteutuvia kontaktikombinaatioita todetaan, että kolmikulmainen kontaktiosa on 98968 7 suhteellisesti tehokkaanpi ja lähes yhtä monipuolinen kuin nelikulmainen näppäin. Kuviossa 4 näppäimen reunaviivan 41 sisäpuolelle piirretty avonainen ympyrä merkitsee muodostumatonta kontaktia ja umpinainen ympyrä muodotunutta kontakia painettaessa näppäintä eri kohdilta. Kuviossa 4 olevan kolmioimaisen 5 näppäimen kontaktikombinaatiot 1-4 perustuvat edellä selostettuun keskikontaktin ja yhden reunakontaktin tunnistamiseen, ja kombinaatiot 5-8 keskikontaktin sekä kahden reunakontaktin tunnistamiseen. Kolmikulmaisiin näppäimiin on piirretty myös nuolet osoittamaan kontaktia muodostavan voiman vastavoiman tukipisteitä. Nähdään, että kolmionäppäimen kontaktikombinaatiot 2 -10 4 ovat sikäli edullisia, että kullekin reunakontaktille muodostuu vastakkaiseen reunaan kaksi tukipistettä, joiden muodostaman akselin varassa näppäinliike on helposti hallittavissa oleva keinuliike.

Kuvio 5 esittää sähköistä kytkentää 3*3 kosketusnäppäimistölle, jossa kullakin 15 näppäimellä on kolme yhden painalluksen toimintoa. Tarkastellaan yhtä näppäintä 51, jonka keskialueella ovat rivikontakti 52 ja sarakekontakti 53, jotka on vastaavasti kytketty rivijohtimeen r-| ja sarakejohtimeen c-j. Lisäksi näppäimen alla ovat reunajohtimeen e-j kytketty reunakontakti 54 ja reunajohtimeen e2 kytketty reunakontakti 55. Painettaessa näppäintä 51 keskialueelta kontaktit 52 ja 53 20 yhdistävät rivijohtimen r-j ja sarakejohtimen c-j, mistä ohjauselektroniikka tunnistaa näppäimen 51 painetuksi. (Reunajohtimien e-|, e2— välille ei muodostu tässä vaiheessa kontaktia.) Kun painetaan näppäintä 51 esimerkiksi kontaktin 54 kohdalta, näppäin yhdistää kontaktipisteet 52 ja 53 ja hiukan myöhemmin vielä kontaktipisteen 54. Elektroniikka havaitsee rivijohtimen r-j, sarakejohtimen c-j ja 25 reunajohtimen e-| keskenään yhdistetyiksi sekä tulkitsee näppäimen 51 tulleen painetuksi kontaktin 54 kohdalla oivalta reunalta. Siten tämän esimerkin mukainen näppäimistö pystyy kahden muodostuneen kontaktin preusteella tunnistamaan 3*3*3 eli 27 erilaista merkkiä. Yleisemmin keskikontaktilla ja sen lisäksi yhdellä reunakontaktilla tunnistettavien merkkien lukumäärä Nt0t on 30 98968 8

Ntot = Nr*Nc*(1+Ne) missä Nr on rivijohtimien lukumäärä, Nc on sarakejohtimien määrä ja Ne on reunajohtimien lukumäärä. Mekaanisesti voidaan järjestää myös niin, että 5 näppäimen 51 keskialueella olevan kontaktin lisäksi kaksi reunakontaktia aktivoituu, jolloin yhden näppäimen yhdellä painalluksella toteutettavien merkkien määrä entisestään lisääntyy. Jos halutaan toteuttaa suuri lukumäärä erikoismerkkejä, voidaan käyttää lisäksi tunnettua menetelmää monitoimisen näppäimistön toteuttamiseksi, ja näin saadaan yhdessä näppäimistössä 10 esimerkiksi latinalaisten aakkosten päämerkkien lisäksi germaanisia tai skandinaavisia merkkejä.

Tämän esitetyn ratkaisun etuja pienuuden, käytettävyyden, yksinkertaisuuden, kannattavuuden ja edullisuuden lisäksi ovat soveltuvuus useille erityyppisille 15 merkistöille ja numeroiden ja kirjainten joustava käsittely ilman keskinäisiä rajoituksia.

Alaa taitavalle on myös ilmeistä, että eri käyttötilanteiden mukaan näppäimistöjä voidaan koostaa ja käyttää eri tavalla, joskus tunnistetaan vain yksi merkki 20 näppäintä kohden, joskus kaikki yhden painalluksen merkit näppäintä kohden ja joskus näiden lisäksi myös useamman painalluksen merkit. Ratkaisu soveltuu myös CCITT:n (nyk. ITU) suositusten mukaisen puhelinnäppäimistön toteuttamiseen. On myös ilmeistä, että näppäimen kontaktiosan ollessa edellä selostetun mukaisesti olennaisesti kolmion tai nelön muotoinen, sen käyttäjälle 25 näkyvä osa voidaan muotoilla kulloisenkin tarpeen tai tyylisuuntauksen mukaisesti. On myös mahdollista toteuttaa näppäimistöjä, joissa on pysyvästi erityyppisiä näppäimiä. Siten keksinnön käyttöalaa rajoittavatkin vain oheiset patenttivaatimukset.

li

Claims

98968

1. Näppäimistö, jossa on näppäimiä merkkien syöttämiseksi ja jossa näppäin käsittää sen reunojen rajoittaman näppäilyalueen ja on järjestetty aktivoimaan merkin syötön vasteena yhdelle painallukselle, tunnettu siitä, että näppäin (30) 5 käsittää näppäilyalueen alapuolella pääkontaktin (31), joka on järjestetty aktivoitumaan aina vasteena näppäimen painallukselle, ja näppäilyalueen alapuolella jonkun reunan kohdalla tai läheisyydessä ainakin yhden reunakontaktin (32, 33), joka on järjestetty aktivoitumaan pääkontaktin (31) lisäksi vasteena näppäimen painallukselle reunan kohdalla tai sen 10 läheisyydessä, ja määrättyjen kontaktien aktivointi vastaa määrätyn merkin syötön aktivointia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäinpainallus määrätyssä kohtaa näppäilualuetta on järjestetty aktivoimaan pääkontaktin (31) ja yhden reunakontaktin (32, 33).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäinpainallus määrätyssä kohtaa näppäilualuetta on järjestetty aktivoimaan pääkontaktin (31) ja kaksi reunakontaktia (32, 33).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäin käsittää kolme reunakontaktia sijoitettuna kolmiomaiseen muotoon.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäilyalue on kolmion muotoinen ja kukin reunakontakti on sijoitettu kolmion kärjen kohdalle.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäin käsittää neljä reunakontaktia sijoitettuna neliönomaiseen muotoon.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäilyalue on neliön muotoinen ja kukin reunakontakti on sijoitettu neliön reunan tai kärjen kohdalle. 98968

8. Puhelinlaite, joka käsittää näppäimiä merkkien syöttämiseksi ja jossa näppäin käsittää sen reunojen rajoittaman näppäilyalueen ja on järjestetty aktivoimaan merkin syötön vasteena yhdelle painallukselle, tunnettu siitä, että näppäin (30) käsittää näppäilyalueen alapuolella pääkontaktin (31), joka on 5 järjestetty aktivoitumaan aina vasteena näppäimen painallukselle, ja näppäilyalueen alapuolella jonkun reunan kohdalla tai läheisyydessä ainakin yhden reunakontaktin (32, 33), joka on järjestetty aktivoitumaan pääkontaktin (31) lisäksi vasteena näppäimen painallukselle reunan kohdalla tai sen läheisyydessä, ja määrättyjen kontaktien aktivointi vastaa määrätyn merkin 10 syötön aktivointia.

9. Näppäin merkkien syöttämiseksi, joka käsittää sen reunojen rajoittaman näppäilyalueen ja on järjestetty aktivoimaan merkin syötön vasteena yhdelle painallukselle, tunnettu siitä, että näppäin (30) käsittää näppäilyalueen alapuolella pääkontaktin (31), joka on järjestetty aktivoitumaan aina vasteena 15 näppäimen painallukselle, ja näppäilyalueen alapuolella jonkun reunan kohdalla tai läheisyydessä ainakin yhden reunakontaktin (32, 33), joka on järjestetty aktivoitumaan pääkontaktin (31) lisäksi vasteena näppäimen painallukselle reunan kohdalla tai sen läheisyydessä, ja määrättyjen kontaktien aktivointi vastaa määrätyn merkin syötön aktivointia. 11 98968