FI97593B - Menetelmä suorakanavalla liikennöivän tilaaja-aseman hallitsemiseksi radiojärjestelmässä, radiojärjestelmä ja tilaaja-asema - Google Patents

Description

97593

Menetelmä suorakanavalla liikennöivän tilaaja-aseman hallitsemiseksi radiojärjestelmässä, radiojärjestelmä ja tilaaja-asema .

5 Keksintö koskee menetelmää suorakanavalla liiken nöivän tilaaja-aseman hallitsemiseksi radiojärjestelmässä, jossa on ainakin yksi kanavien kautta kommunikoiva tukiasema ja tilaaja-asemia, sekä tukiasemiin kiinnittyneenä ainakin yksi radiojärjestelmän keskus tietoliikenneyhteyk-10 sien muodostamiseksi tilaaja-asemien välille.

Keksintö liittyy trunking-radiopuhelinjärjestelmien alaan. Trunking-järjestelmä on erillisradioverkko, joka radiokanavien yhteiskäytön avulla tarjoaa usealle organisaatiolle yrityskohtaisen radioverkon palvelut. Trunking-15 järjestelmät koostuvat ohjauskeskuksista, tukiasemista ja radiopuhelimista ja niissä on tyypillisesti solukkoraken-ne, jolloin kussakin solussa on yhdestä useampaan radiokanavaa, joista yksi tai useampia on merkinantokäytössä ja muut liikennekanavakäytössä. Merkinantokanavien kautta 20 tapahtuu puhelunmuodostus, rekisteröitymiset jne. Liiken- nekanavia käytetään puheen siirtoon ja kytkentäisiin datayhteyksiin. Näiden niin kutsuttujen järjestelmäkanavien lisäksi radiojärjestelmän yhteydessä voidaan käyttää ns. suorakanavia, (direct mode channels), jotka ovat taajuuk-·...· 25 siä, joilla radiopuhelimet voivat liikennöidä ilman jär- jestelmää suoraan toistensa kanssa.

\ \ : Suorakanavia käytetään tyypillisesti tilanteissa, ·*·’: joissa esimerkiksi joukko käsiradiopuhelimia kommunikoi toistensa kanssa niin kaukana tukiasemasta, että järjes-30 telmäkanavia ei voida käyttää. Tämä tilanne on tyypillinen radiojärjestelmille harvaan asutuilla alueilla, joissa • · · radiopeitto on rakennettu suuren lähetystehon omaavia au-toasennettuja radiopuhelimia varten. Käsiradiopuhelimissa on alempi lähetysteho, jolloin radiopuhelimen lähettämä 35 signaali ei kanna tukiasemaan. Taloudellisuussyistä reu- 2 97593 na-alueiden kattaminen tiheällä käsiradiopeiton tarjoavalla tukiasemaverkolla ei useimmiten ole järkevää. Näillä syrjäalueilla tapahtuvissa operaatioissa työryhmien tms. sisäinen kommunikointi voidaan mahdollistaa käsiradioilla 5 käyttäen suorakanavia.

Toinen suorakanavien tärkeä käyttö on kapasiteetin lisäämisessä, kun järjestelmän liikenne lisääntyy nopeasti jossakin järjestelmän palvelualueen osassa, esimerkiksi jossakin pistemäisessä osassa. Tyypillisesti tällainen 10 tarve on viranomaisten suljetuissa radioverkoissa, joissa tukiasemakapasiteetin rakentaminen siten, että se tarjoai si tarvittavat kanavat erikoistilannetta (incident) varten ei ole taloudellisesti järkevää.

Suorakanavasta käytetään termiä direct- tai simp-15 lex-kanava tai vuorosuuntainen yhteys. Suorakanava on kanava, joka ei ole tyypillisesti lainkaan järjestelmän käytössä. Se ei ole taajuuspari, vaan ainoastaan yksi järjestelmän kanavien levyinen kanava esimerkiksi 12,5 kHz tai 25 kHz. Suorakanavalla toimivista radiopuhelimista lähet-20 täjä on virittänyt lähettimensä kanavalle ja lähettää puhe- tai data-informaatiota. Muut suorakanavien käyttötilaan asetetut radiopuhelimet ovat virittäneet vastaanotti-mensa samalle kanavalle, jolloin ne kuulevat suoraan lähetteen .

25 Suorakanavalla voidaan toimia analogisella modulaa- tiolla tai digitaalisella modulaatiolla. Kanavalla lähet-:: j tävä radiopuhelin voi lähettää myös merkinantotietoa, ku- ten tietoa käyttöoikeuksista sekä prioriteeteista tai ka-navalla toimivasta ryhmästä. Suorakanavalla voidaan to-30 teuttaa salaus tai siirtää puhetta selväkielisenä.

Tunnetun tekniikan mukaisissa radiojärjestelmissä, • · « esimerkiksi radiopuhelinjärjestelmissä, kun radiojärjestelmä haluaa kommunikoida suorakanavalla toisten tilaaja-asemien kanssa liikennöivän tilaaja-aseman kanssa, ei ra-35 diojärjestelmällä ole mahdollisuutta saada mainittua ti- 3 97593 laaja-asemaa kommunikoimaan radiojärjestelmän kanssa. Tällainen kommunikointi voi olla esimerkiksi radiopuhelinyh-teyden muodostaminen, puhelun muodostaminen tai esimerkiksi datasanoman lähettäminen tai tilaaja-aseman sijainnin 5 päivittäminen. Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa on ainoa mahdollisuus saada suorakanavalla liikennöivä tilaaja-asema kommunikoimaan radiojärjestelmän kanssa se, että suorakanavalla liikennöivän tilaaja-aseman käyttäjä suorittaa niin kutsutun käyttäjän dualwatch-operaation. Siinä 10 käyttäjä vaihtaa manuaalisesti radionsa kanavaa tietyin väliajoin, ja käyttäjälle kerrotaan radioteitse silloin kun käyttäjä kuuntelee tukiaseman lähetystä, ne ajat ja kanavat, joilla tilaaja-aseman käyttäjän tulee virittää radionsa kuuntelemaan radiojärjestelmän, erityisesti sen 15 tukiaseman, lähetystä.

Tällaisen menettelyn ongelmana on se, että kun tilaaja-aseman käyttäjä haluaa suorakanavalla liikennöides-sään saada radiojärjestelmältä tiedon siitä, milloin ja millä kanavalla radiojärjestelmä tulee lähettämään tilaa-20 ja-asemaa koskevaa informaatiota, niin tilaaja-aseman käyttäjä joutuu manuaalisesti itse vaihtamaan radionsa kanavaa sekä seuraamaan radiojärjestelmän lähetystä sekä painamaan mieleensä ne ajankohdat, jolloin radiojärjestelmä lähettää suorakanavalla liikennöivälle tilaaja-asemalle 25 informaatiota. On luonnollista, ett tällainen käyttäjän ·;· itse manuaalisesti suorittama kanavanvaihto tarkkana ha- • · · · ; luttuna aikana on vaivalloinen ja tarkkuutta vaativa teh- • · · · tävä, jonka onnistuminen voi olla epävarma.

• «

Edelleen tekniikan tason mukaisen ratkaisun ongel- • · · 30 mana on se, että kun tilaaja-aseman käyttäjä on tekniikan . tason mukaisessa tapauksessa saanut tietoonsa ne ajankoh- t · · dat, ja kanavat, joilla radiojärjestelmä voi mahdollisesti lähettää tilaaja-asemalle informaatiota tai kytkeä tilaaja-asemalle puheluita, täytyy tilaaja-aseman käyttäjän 35 itse, manuaalisesti, suorittaa radiojärjestelmän kuuntelu 4 97593 noina aikoina oikeilla kanavilla. Tämä on luonnollisesti hyvin vaivalloista, sillä käyttäjän tulee muistaa tarvittavat ajankohdat ja kanavien tunnukset, seurata aikaa, ja oikeana hetkenä virittää radionsa kuuntelemaan tiettyä 5 kanavaa. Usein tämä on suoritettava toistuvasti, jolloin käyttäjä rasittuu suuresti.

Edelleen tekniikan tason mukaisen ratkaisun ongelmana on se, että sen mukaan toimittaessa tilaaja-asema joutuu turhaan keilaamaan tai tapailemaan (sean) niitä 10 kanavia, joilla sen käyttäjä olettaa radiojärjestelmän tai sen tukiaseman lähettävän tilaaja-asemalle tarkoitettua informaatiota.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa tekniikan tason mukaisten ratkaisuiden ongelmat, eli keksinnön tar-15 koituksena on luoda menetelmä ja järjestely, jonka mukaan toimittaessa suorakanavalla liikennöivän tilaaja-aseman käyttäjän ei tarvitse virittää radiotaan välillä kuuntelemaan radiojärjestelmän lähetystä, mikäli radiojärjestelmä lähettää informaatiota mainitulle tilaaja-asemalle.

20 Tämä uudentyyppinen menetelmä suorakanavalla lii kennöivän tilaaja-aseman hallitsemiseksi radiojärjestelmässä saavutetaan keksinnönmukaisella menetelmällä, joka on tunnettu seuraavista menetelmävaiheista: radiojärjes telmä lähettää suorakanavalla tilaaja-asemalle yhteystie-ί.,.ί 25 tosanoman, joka määrittelee tilaaja-asemalle ne ajankohdat •Γ ja käytettävien kanavien tunnukset, joilla radiojärjestel- : mä on yhteydessä suorakanavalla liikennöivään tilaaja-ase- • · · · maan, mainittu tilaaja-asema tallettaa mainitun vastaan- • · ottamansa yhteystietosanoman sisältämän informaation muis- • · · 30 tiinsa, suorakanavalla liikennöivä tilaaja-asema siirtyy . mainittuna, yhteystietosanomassa määriteltynä ajankohtana • · · • « · mainitulle käytettävälle kanavalle ja kommunikoi radiojärjestelmän kanssa mainitulla käytettävällä kanavalla.

Keksintö koskee edelleen radiojärjestelmää, joka 35 käsittää: ainakin yhden tukiaseman, tilaaja-asemia, radio- 5 97593 järjestelmän keskuksen.

Keksinnölliselle radiojärjestelmälle on tunnusmerkillistä se, että radiojärjestelmä käsittää välineet yh-teystietosanoman, joka kertoo tilaaja-asemalle ne ajankoh-5 dat ja käytettävien kanavien tunnukset, joilla radiojärjestelmä on yhteydessä suorakanavalla liikennöivään tilaaja-asemaan, muodostamiseksi ja sen lähettämiseksi suora-kanavalla halutulle tilaaja-asemalle.

Keksintö koskee edelleen radiopuhelinjärjestelmän 10 tilaaja-asemaa käsittäen: muistivälineen, lähetinvastaan- ottimen, käyttöliittymän, ohjaimen tilaaja-aseman toiminnan ohjaamiseksi.

Keksinnölliselle tilaaja-asemalle on tunnusmerkillistä se, että mainittu muistiväline on sovitettu tallet-15 tamaan tilaaja-aseman vastaanottaman yhteystietosanoman sisältämän tiedon niistä ajankohdista ja niistä kanavista, joilla radiojärjestelmä on yhteydessä suorakanavalla liikennöivään tilaaja-asemaan, ja että mainittu tilaaja-asema edelleen käsittää välineet tilaaja-aseman lähetin-vastaan-20 ottimen virittämiseksi pakko-ohjatusti tai käyttäjän ohjaamana kommunikoimaan yhteystietosanoman osoittamana aikana ja mainitun yhteystietosanoman osoittamalla kanavalla radiojärjestelmän kanssa.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että radiopu- 25 helinjärjestelmä ilmoittaa yhteystietosanoman avulla suo- rakanavalla liikennöivälle radiolle, tilaaja-asemalle, ·,· · niistä ajankohdista ja kanavista, joilla kyseiselle tilaa- : ja-asemalle lähetetään informaatiota. Tällöin tilaaja-ase- ma voi automaattisesti siirtyä näinä yhteystietosanoman 30 määritteleminä ajanhetkinä kuuntelemaan lyhyeksi ajaksi . .·. automaattisesti radiopuhelinjär jestelmän, tyypillisesti • · · **. sen tukiaseman, lähetystä.

Tällaisen menetelmän suorakanavalla liikennöivän tilaaja-aseman hallitsemiseksi radiojärjestelmässä, radio-35 järjestelmän ja tilaaja-aseman etuna on se, että keksinnön 6 97593 mukaista menetelmää toteutettaessa suorakanavalla liikennöivälle tilaaja-asemalle voidaan tarvittaessa tarjota koko radiojärjestelmän palvelut, sillä keksinnössä esitetyllä tavalla toimittaessa suorakanavalla liikennöivälle 5 tilaaja-asemalle tulee mahdolliseksi seurata radiojärjestelmän signalointia ja ottaa vastaan radiojärjestelmän lähettämää informaatiota mikäli tilaaja-asema on tukiaseman kuuluvuusalueella.

Keksinnön etuna on se, että koska radiojärjestelmä 10 lähettää yhteystietosanoman ja tuon sanoman sisältä talletetaan tilaaja-aseman muistiin, niin tilaaja-asema voi automaattisesti haluttuina aikoina siirtyä kuuntelemaan haluttua radiojärjestelmän kanavaa. Tällöin tilaaja-aseman käyttäjän ei välttämättä tarvitse tehdä mitään päätöstä 15 tai suorittaa mitään toimintaa, sillä tilaaja-asema toimii automaattisesti siten, että tilaaja-aseman radioyksikkö alkaa kuunnella haluttuna aikana radiojärjestelmän haluttua kanavaa.

Keksinnön etuna on se, että koska keksinnön mukai-20 sesti toimittaessa tilaaja-asema tietää milloin sen tulee kuunnella radiojärjestelmän lähetystä, voi tilaaja-asema todellakin kuunnella radiojärjestelmän lähetystä vain silloin, kun radiojärjestelmä on lähettämässä informaatiota juuri tuolle tilaaja-asemalle. Tällöin radiojärjestelmän i../ 25 tilaaja-asemalle lähettämän informaation perillemeno on ·;' varmempaa, kuin tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä.

: Siten, koska mainitun informaation perillemeno on varmem- j’.*. paa, ei tilaaja-aseman tarvitse, halutessaan vastaanottaa • · informaatiota radiojärjestelmästä, kuunnella radiojärjes- « · · 30 telmän lähetteitä muulloin, kuin silloin, kun radiojärjes- . telmä todella lähettää informaatiota kyseiselle tilaaja- « · • · « asemalle. Tällöin tilaaja-aseman liikennöinti suorakanavalla häiriintyy vähemmän, koska riittää, kun tuo tilaaja-asema kuuntelee radiojärjestelmän lähetystä vain silloin, 35 kun radiojärjestelmä todella lähettää tuolle tilaaja-ase- 7 97593 malle.

Keksinnön etuna on myös se, että tilaaja-aseman on helpompi löytää sille tarkoitettu informaatio, koska tilaaja-asema tietää milloin, ja millä kanavalla kyseinen 5 informaatio lähetetään. Siten keksinnön etuna on se, että tilaaja-aseman ei turhaan tarvitse hakea sille lähetettävää informaatiota.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 10 kuvio 1 esittää toiminnallisen lohkokaavion keksin nön mukaisesta järjestelmästä tilanteessa, jossa lähetetään yhteystietosanoma suorakanavalla liikennöivälle tilaaja-asemalle, kuvio 2 esittää toiminnallisen lohkokaavion keksin-15 nön mukaisesta järjestelmästä tilanteessa, jossa yhteys-tietosanoman vastaanottanut tilaaja-asema on alkanut kommunikoida radiojärjestelmän kanssa, kuvio 3 esittää keksinnönmukaisen yhteystietosano-man lohkorakenteen, 20 kuvio 4 esittää lohkokaavion keksinnönmukaisesta tilaaja-asemasta.

Kuvio 1 esittää toiminnallisen lohkokaavion keksinnön mukaisesta järjestelmästä tilanteessa, jossa radiojärjestelmä, tyypillisesti sen tukiasema BS1 lähettää yhteys-'···' 25 tietosanoman 104, (kuvio 3) suorakanavalla 102, 103 muiden tilaaja-asemien MS2, MS3 kanssa liikennöivälle tilaaja-·.· * asemalle MSI. Yhteystietosanoman 104, (kuvio 3) avulla i radiojärjestelmä kertoo suorakanavalla liikennöivälle ti- laaja-asemalle MSI ainakin ne ajankohdat ja kanavat, joil-30 la radiojärjestelmä yrittää lähettää jotakin informaatiota , tuolle tilaaja-asemalle. Tämä informaatio voi olla esimer- • * · kiksi tuleva puhelu, käynnissä oleva puhelu, signalointi-sanoma, datasanoma tai jokin muu viesti. Mainitun yhteystietosanoman lähettäminen ja muu yhteydenpito radiojärjes-35 telmän ja tilaaja-aseman välillä tapahtuu yleensä tukiase- 8 97593 man BS1 kautta. On myös mahdollista, että tukiaseman ja tilaaja-asemien välissä on toistinasema, joka pystyy esimerkiksi kommunikoimaan radiojärjestelmän tukiaseman ja suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien kanssa. Yh-5 teystietosanoman 104 lähettämisen radiojärjestelmässä hoitaa tyypillisesti radiojärjestelmän keskus, jossa on välineet 101 yhteystietosanoman, joka kertoo tilaaja-asemalle ne ajat ja käytettävien kanavien tunnukset, joilla radiojärjestelmä on yhteydessä suorakanavalla liikennöivään 10 tilaaja-asemaan, muodostamiseksi sekä mainitun yhteystietosanoman lähettämiseksi suorakanavalla halutulle tilaaja-asemalle. Nämä välineet 101 on tyypillisesti toteutettu radiojärjestelmän keskukseen, mutta ne on voitu toteuttaa myös jonnekin muualle tuossa radiojärjestelmässä. Mainitut 15 välineet 101 on voitu toteuttaa esimerkiksi keskuksen ohjausosaan, esimerkiksi ohjelmallisesti. Mainittu yhteys-tietosanoma 104 (kuvio 3) voidaan lähettää tilaaja-asemalle MSI silloin, kun tuolla suorakavalla ei ole muuta liikennettä. Toisaalta yhteystietosanoma voidaan lähettää 20 suorakanavalla tilaaja-asemalle MSI samanaikaisesti suora-kanavalla olevan muun liikenteen kanssa. Vastaanotettuaan yhteystietosanoman 104 tilaaja-asema MSI lähettää kuittaussanoman 105 radiojärjestelmälle (MX, BS1) vastaanotettuaan yhteystietosanoman 104.

i><4i 25 Keksinnön mukainen radiojärjestelmä voi edelleen *i' käsittää tietokannan DB, jossa ylläpidetään tietoa siitä, ; millä suorakanavalla kukin suorakanavilla liikennöivä ti- • - · * ,Vj laaja-asema MSI, MS2, MS3 liikennöi. Tuon tiedon perus- k ,···, teella esimerkiksi tilaaja-asemalle MSI lähetetään halutun • # i 30 suorakanavan kautta yhteystietosanoma 104. Radiojärjestel-. mä osaa lukea tietokannasta DB tiedon siitä, millä suora- « » i kanavalla se tilaaja-asema liikennöi, jolle halutaan lähettää yhteystietosanoma. Edelleen tietokannassa DB voi olla tieto siitä, minkä tukiaseman kautta kyseiselle ti-35 laaja-asemalle MSI kannattaa informaatiota lähettää. Tie- 9 97593 tokannan käyttäminen tekee yhteystietosanoman lähettämisen erityisen tehokkaaksi, sillä yhteystietosanoma voidaan lähettää suoraan oikealle tilaaja-asemalle sillä suoraka-navalla, tai muulla kanavalla, jota kyseinen tilaaja-asema 5 kuuntelee. Tällöin ei tarvitse suorittaa turhia tilaajan-hakuja eikä kyseistä yhteystietosanomaa tarvitse välttämättä lähettää kuin vain niiltä tukiasemilta ja niillä kanavilla, joita mainittu tilaaja-asema mahdollisesti kuuntelee.

10 Kuvio 2 esittää toiminnallisen lohkokaavion keksin nön mukaisesta järjestelmästä tilanteessa, jossa yhteys-tietosanoman 104 (kuvio 1) vastaanottanut tilaaja-asema MSI on alkanut kommunikoida radiojärjestelmän kanssa. Saatuaan yhteystietosanoman tilaaja-asema MSI tallettaa sen 15 sisältämät tiedot siitä, millä kanavalla ja milloin tilaaja-aseman tulee olla yhteydessä radiojärjestelmään. Sen jälkeen tilaaja-asema seuraa ajan kulumista, ja oikealla ajanhetkellä virittää radioyksikkönsä yhteystietosanomassa esitetylle kanavalle. Tällöin tilaaja-asema MSI kommunikoi 20 radiojärjestelmän kanssa kanavalla 201, joka voi olla jokin tukiaseman liikenne- tai kutsukanava tai jopa suora-kanava, jos radiojärjestelmän tukiaseman ja tilaaja-aseman välillä toimii toistinasema. Samanaikaisesti muut tilaaja-asemat MS2, MS3 kommunikoivat toistensa kanssa suorakana-·...* 25 valla 103.

"W Kuvio 3 esittää keksinnönmukaisen yhteystietosano- : : : man lohkorakenteen. Yhteystietosanoman lohkossa 41 on sa- ·*·'; noman oma tunnus, joka ilmoittaa vastaanottajalle, että « · kyseessä on yhteystietosanoma. Lohkossa 42 on sanoman vas-30 taanottajan tai vastaanottajaryhmän tai useiden vastaanot- m·' tajien tunnukset. Lohkossa 43 on sen tukiaseman tunnus, • · · jonka kautta yhteystietosanoman vastaanottavien tilaaja-asemien halutaan kommunikoivan radiojärjestelmän kanssa. Lohkossa 44 on yhteystietosanoman prioriteettitieto, joka 35 kertoo miten tärkeä yhteystietosanoman tarkoittama haluttu 10 97593 yhteydenmuodostus tai yhteydenotto on. Tilaaja-aseman vastaanottaman yhteystietosanoman (kuvio 3) sisältämää prioriteettia 44 verrataan sen puhelun prioriteettiin, johon puheluun tilaaja-asema on suorakanavalla osallistunut ja 5 mikäli yhteystietosanoman sisältämä prioriteetti 44 on korkeampi, kuin sen puhelun prioriteetti, johon tilaaja-asema on suorakanavalla osallistunut, tilaaja-aseman lähe-tinvastaanotin viritetään pakko-ohjatusti kommunikoimaan yhteystietosanoman osoittamana aikana mainitun yhteistie-10 tosanoman osoittamalla kanavalla radiojärjestelmän kanssa. Tällöin tilaaja-asemalle voidaan muodostaa esimerkiksi puhelin- tai lyhytsanomayhteys. Yhteystietosanomassa (kuvio 3) voi lisäksi olla kenttä 45, joka on sen palvelun palvelutunniste, jota kyseinen yhteystietosanoma koskee. 15 Voi nimittäin olla niin, että yhteystietosanomat, ja niiden yhteydenmuodostuspyynnöt tai käskyt koskevat vain jotakin tiettyä palvelua, esimerkiksi vain puheyhteyspalve-lua tai vain lyhytsanomapalvelua, tai jotain muuta palveluiden kombinaatiota. Yhteystietosanomassa voi lisäksi 20 olla muita kenttiä 46, esimerkiksi tieto siitä, milloin yhteystietosanoman vastaanottaneen tilaaja-aseman tulee kuunnella radiojärjestelmän lähetettä. Tieto voi olla esimerkiksi aika, jonka kuluttua kanavalle on siirryttävä. Tämä tieto voi olla myös jokin muu aikamääre, esimerkiksi ·...· 25 tarkka kellonaika. On huomattava, että näitä aikoja voi mm\\‘ olla useita. Lohkossa 47 voi olla sen kanavan tunnus, jon- : ka kautta tilaaja-aseman toivotaan kommunikoivan radiojär- ·*·*: jestelmän kanssa.

• ·

Kuvio 4 esittää lohkokaavion keksinnönmukaisesta « · · 30 tilaaja-asemasta. Kuviossa on esitetty tyypillinen tilaaja-asema, eli siis tilaajan käyttämän radiopuhelimen ra- * · · kenne. Lähetinvastaanottimen (TX/RX) 501 tehtävänä on sovittua kulloinkin käytettyyn radiokanavaan. Radiokanava voi olla radiojärjestelmän tukiaseman liikenne- tai kutsu-35 kanava tai suorakanava. Lähetinvastaanottimeen 501 liittyy 11 97593 antenni 502, joka on yhteydessä radiotielle RP. Yleensä käytetään radiotaajuuksia välillä 60-1000 MHz (VHF- ja UHF-alueet). Myös muut taajuudet ovat mahdollisia. Radiotiellä RP voidaan käyttää analogista modulaatiota, jolloin 5 modulaatiotapa on yleensä vaihemodulaatio. Myös muunlaisia modulointitapoja voidaan käyttää. Signaloinnin, eli merkinannon siirtoon voidaan käyttää esimerkiksi äänitaajuis-ta apukantoaaltoa (FFSK). Radiotien siirto voi olla myös digitaalinen.

10 Käyttölaite 505 voi sisältää sähköakustiset muun- ninvälineet, tyypillisesti kuulokkeen 506 ja mikrofonin 508, sekä mahdollisesti puhelun aloittamiseen ja lopettamiseen ja valintaan liittyviä painikkeita käyttöliittymässä 507. Koska trunking-järjestelmässä puhelu radiotiellä 15 RP on edullisesti vuorottaista, on käyttölaitteessa useimmiten myös puhepainike, jota on painettava puheenvuoron ajan. Liikenne voi olla kuitenkin myös duplex-liikennettä.

Ohjaimen 503 tehtävänä on ohjata tilaaja-aseman toimintaa. Ohjain 503 liittyy käyttölaitteeseen 505, jolta 20 se saa mm. puhelun aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvät herätteet. Ohjain 503 voi myös antaa käyttölaitteen 505, tai käyttöliittymän 507 kautta käyttäjälle radiopuhelimen ja/tai radiopuhelinjärjestelmän toimintaan liittyviä ääni- tai visuaalisia merkkejä.

♦·· 25 Ohjain 503 liittyy lähetinvastaanottimeen TX/RX

• · · 501. Lähetinvastaanottimen käyttämä kanava on ohjaimen 503 : määräämä, eli lähetinvastaanotin 501 virittäytyy ohjaimen »· · V 503 määräämälle kanavalle, eli radiotaajuudelle. Lähetin- : :: vastaanotin 501 kytketään myös päälle ohjaimen 503 ohjaa- 30 mana. Ohjain 503 vastaanottaa ja lähettää signalointi- eli . .*· merkinantosanomat lähetinvastaanottimen 501 välityksellä.

• · ·

Ohjaimeen 503 liittyy muistiväline 504, jossa on pysyviä tietoja ja muuttuvia tietoja. Pysyviä tietoja ovat esimerkiksi tilaaja-aseman oma tilaajanumero, niiden ryh-35 mien numerot joihin tilaaja-asema kuuluu, sekä järjestel- 12 97593 mään kuuluvat radiokanavat. Muuttuvia tietoja ovat tilaaja-aseman hetkellinen tila esimerkiksi lepotila, puhelunmuodostus-tila, puhelu-tila jne., sekä esimerkiksi tieto siitä, mille kanavalle asema on virittäytyneenä. Keksinnön 5 mukaisen tilaaja-aseman muistiväline 504 on sovitettu tallettamaan tilaaja-aseman vastaanottaman yhteystietosanoman 104 (kuvio 3) sisältämän tiedon niistä ajoista 47 ja niistä kanavista 43 tai tukiasemista, joilla radiojärjestelmä on yhteydessä suorakanavalla liikennöivään tilaaja-ase-10 maan. Mainitussa yhteystietosanomassa voi olla myös muuta muistivälineeseen 504 talletettavaa tietoa. Esimerkkejä näistä tiedoista on esitetty kuvion 3 selityksen yhteydessä .

Kuvion 4 esittämä tilaaja-asema käsittää edelleen 15 välineet 509 tilaaja-aseman lähetin-vastaanottimen 501 virittämiseksi pakko-ohjatusti tai käyttäjän ohjaamana kommunikoimaan yhteystietosanoman osoittamana ajankohtana ja mainitun yhteystietosanoman osoittamalla kanavalla radiojärjestelmän kanssa. Nämä välineet on voitu sijoittaa ra-20 dioyksikön ohjainosaan 503, tai ne voivat olla jossain muualla radioyksikössä.

Kuvion 4 esittämä tilaaja-asema käsittää edelleen välineet 510 tilaaja-aseman vastaanottaman yhteystieto- sanoman (kuvio 3) sisältämän prioriteetin 44 vertaamiseksi ;...· 25 sen puhelun prioriteettiin, johon puheluun tilaaja-asema "'i' on suorakanavalla osallistunut ja mikäli yhteystietosano- : man sisältämä prioriteetti on korkeampi, kuin sen puhelun • · · ( prioriteetti, johon tilaaja-asema on suorakanavalla osal- • · listunut, tilaaja-aseman lähetinvastaanottimen 501 virit- • · 1 30 tämiseksi pakko-ohjatusti kommunikoimaan yhteystietosano- . man osoittamana ajankohtana ja mainitun yhteistietosanoman • · · osoittamalla kanavalla radiojärjestelmän kanssa. Nämä välineet on voitu sijoittaa radioyksikön ohjainosaan 503, tai ne voivat olla jossain muualla radioyksikössä.

35 Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoi- 13 97593 tettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä suorakana-valla liikennöivän tilaaja-aseman hallitsemiseksi radiojärjestelmässä, radiojärjestelmä ja tilaaja-asema vaihdel-5 la patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä trunking-radiojärjestelmien yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muunkinlaisten radiojärjestelmien yhteydessä, esimerkiksi tavanomaisten matkapuhelinjärjestelmien yhteydessä.

«M • · « • · · • · • · • · · · i · · • · » # • · · • « 1 · · • · · • · ·

Claims (12)

14 97593

1 D

1. Menetelmä suorakanavalla (102, 103) liikennöivän tilaaja-aseman (MSI, MS2) hallitsemiseksi radiojärjes- 5 telmässä, jossa on ainakin yksi kanavien kautta kommunikoiva tukiasema (BS1) ja tilaaja-asemia (MSI, MS2, MS3) sekä tukiasemiin (BS1) kiinnittyneenä ainakin yksi radiojärjestelmän keskus (MX) tietoliikenneyhteyksien muodostamiseksi tilaaja-asemien (MSI, MS2, MS3) välille, 10 menetelmän ollessa tunnettu seuraavista menetelmävaiheista: radiojärjestelmä (MX) lähettää (101) suorakanavalla tilaaja-asemalle (MSI) yhteystietosanoman (104; kuvio 3), joka määrittää tilaaja-asemalle (MSI) ne ajankohdat (46) 15 ja käytettävien kanavien tunnukset, joilla radiojärjestelmä (MX) on yhteydessä suorakanavalla liikennöivään tilaaja-asemaan (MSI), mainittu tilaaja-asema (MSI) tallettaa mainitun vastaanottamansa yhteystietosanoman (104, kuvio 3) sisäl-20 tämän informaation (42 - 47) muistiinsa (504), suorakanavalla (102, 103) liikennöivä tilaaja-asema (MSI) siirtyy mainittuna, yhteystietosanomassa (104; kuvio 3. määriteltynä ajankohtana (46) mainitulle käytettävälle kanavalle (47) ja kommunikoi (201) radiojärjestelmän (MX; :...· 25 BS1) kanssa mainitulla käytettävällä kanavalla (47).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • M · mainittu radiopuhelinjärjestelmä (MX) pitää yllä • · tietokantaa (DB) , jossa on talletettuna tiedot siitä, mil- • i · * 30 lä suorakanavalla (102, 103) ja/tai minkä tukiaseman kuu-. luvuusalueella kukin suorakanavilla liikennöivä tilaaja (MSI, MS2, MS3) liikennöi, ja radiopuhelinjärjestelmä (MX) käyttää tätä tietoa hyväkseen lähettäessään mainitun yhteystietosanoman (104; 35 kuvio 3). 97593

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhteystietosanoma (104; kuvio 3) lähetetään mainitulle tilaaja-asemalle (MSI) silloin, kun mainitulla suorakavalla (102, 103) ei 5 ole muuta liikennettä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhteystietosanoma (104; kuvio 3) lähetetään suorakanavalla mainitulle tilaaja-asemalle (MSI) samanaikaisesti suorakanavalla (102, 10 103) olevan muun liikenteen kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilaaja-asema (MSI) lähettää kuittaussanoman (105) radiojärjestelmälle vastaanotettuaan mainitun yhteystietosanoman (104; kuvio 3).

6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhteystietosanoma (104; kuvio 3) käsittää oman tunnuksensa (41), tiedot (42) halutusta vastaanottajasta tai vastaanottajista, sekä sen tukiaseman tunnuksen (43) ja/tai sen kanavan 20 tunnuksen (47), jonka kautta radiojärjestelmä kommunikoi myöhemmin tilaaja-aseman kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhteystietosanoma (104; kuvio 3) edelleen käsittää prioriteettitiedon (44), 25 joka kertoo radiojärjestelmän ja tilaaja-aseman välille ·;* muodostettavan yhteyden (201) tärkeyden suhteessa tilaaja- • · · · ; aseman (MSI) aikaisempiin yhteyksiin.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, • · • · tunnettu siitä, että mainittu yhteystietosanoma • · · 30 (104;kuvio 3) edelleen käsittää sen palvelun palvelutun- . nisteen (45), jota mainittu yhteystietosanoma koskee. • · ·

9. Radiojärjestelmä (kuvio 1 ja 2), joka käsittää: ainakin yhden tukiaseman (BS1), tukiasemiin radioteitse kiinnittyneitä tilaaja-ase- 35 mia (MSI, MS2, MS3) , 16 97593 tukiasemiin (BS1) kiinnittyneen ainakin yhden radiojärjestelmän keskuksen (MX) tietoliikenneyhteyksien muodostamiseksi tilaaja-asemien (MSI, MS2, MS3) välille, tunnettu siitä, että 5 radiojärjestelmä käsittää välineet (101) yhteystie- tosanoman (104; kuvio 3), joka kertoo tilaaja-asemalle (MSI) ne ajankohdat (46) ja käytettävien kanavien tunnukset (43), joilla radiojärjestelmä (MX) on yhteydessä suo-rakanavalla liikennöivään tilaaja-asemaan (MSI), muodosta-10 miseksi ja mainitun yhteystietosanoman (104, kuvio 3) lähettämiseksi suorakanavalla halutulle tilaaja-asemalle (MSI).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä edelleen 15 käsittää tietokannan (DB), jossa ylläpidetään tietoa siitä, millä suorakanavalla (102, 103) ja/tai minkä tukiaseman kuuluvuusalueella kukin suorakanavalla liikennöivä tilaaja-asema (MSI, MS2, MS3) liikennöi, ja jonka tiedon perusteella mainitulle tilaaja-asemalle lähetetään halutun 20 suorakanavan kautta yhteystietosanoma (104; kuvio 3).

11. Radiopuhelinjärjestelmän tilaaja-asema (kuvio 4. käsittäen: muistivälineen (504), lähetinvastaanottimen (501), ·...· 25 käyttöliittymän (507) , t *!' ohjaimen (503) tilaaja-aseman toiminnan ohjaamisek- : si, •« · · tunnettu siitä, että mainittu muistiväline • · (504) on sovitettu tallettamaan tilaaja-aseman vastaanot- • · · 30 tämän yhteystietosanoman (104; kuvio 3) sisältämän tiedon . niistä ajankohdista (46) ja niistä kanavista (47), joilla • · · • · · radiojärjestelmä (MX) on yhteydessä (201) suorakanavalla liikennöivään tilaaja-asemaan (MSI), ja että mainittu tilaaja-asema (kuvio 4) edelleen käsittää 35 välineet (509) tilaaja-aseman lähetin-vastaanottimen (501) 17 97593 virittämiseksi pakko-ohjatusti tai käyttäjän ohjaamana kommunikoimaan (202) yhteystietosanoman (104, kuvio 3) osoittamana ajankohtana (46) ja mainitun yhteystietosano-man osoittamalla kanavalla (47) radiojärjestelmän (MX) 5 kanssa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tilaaja-asema (MSI; kuvio 4), tunnettu siitä, että tilaaja-asema edelleen käsittää välineet (510) tilaaja-aseman (MSI) vastaanottaman yhteystietosanoman (104: kuvio 3) sisältä-10 män prioriteetin (44) vertaamiseksi sen puhelun (102, 103) prioriteettiin, johon puheluun tilaaja-asema (MSI) on suo-rakanavalla osallistunut ja mikäli yhteystietosanoman (104; kuvio 3) sisältämä prioriteetti (44) on korkeampi, kuin sen puhelun (102, 103) prioriteetti, johon tilaaja-15 asema (MSI) on suorakanavalla osallistunut, tilaaja-aseman lähetinvastaanottimen (501) virittämiseksi pakko-ohjatusti kommunikoimaan yhteystietosanoman (104; kuvio 3) osoittamana ajankohtana (46) mainitun yhteystietosanoman (104; kuvio 3) osoittamalla kanavalla (47) radiojärjestelmän 20 (MX) kanssa. • · · • 1 I • · · · k · · • · · ♦ · · · • · · • · « • · • · • · • · • ft 1 · » • · · 18 97593