FI97586C - Digitaalinen signaalinsiirtojärjestelmä - Google Patents
Digitaalinen signaalinsiirtojärjestelmä Download PDFInfo
- Publication number
- FI97586C FI97586C FI892940A FI892940A FI97586C FI 97586 C FI97586 C FI 97586C FI 892940 A FI892940 A FI 892940A FI 892940 A FI892940 A FI 892940A FI 97586 C FI97586 C FI 97586C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- interface
- programming device
- connection
- programming
- connection point
- Prior art date
Links
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H02—GENERATION; CONVERSION OR DISTRIBUTION OF ELECTRIC POWER
- H02J—CIRCUIT ARRANGEMENTS OR SYSTEMS FOR SUPPLYING OR DISTRIBUTING ELECTRIC POWER; SYSTEMS FOR STORING ELECTRIC ENERGY
- H02J13/00—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network
- H02J13/00006—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network characterised by information or instructions transport means between the monitoring, controlling or managing units and monitored, controlled or operated power network element or electrical equipment
-
- G—PHYSICS
- G05—CONTROLLING; REGULATING
- G05B—CONTROL OR REGULATING SYSTEMS IN GENERAL; FUNCTIONAL ELEMENTS OF SUCH SYSTEMS; MONITORING OR TESTING ARRANGEMENTS FOR SUCH SYSTEMS OR ELEMENTS
- G05B2219/00—Program-control systems
- G05B2219/20—Pc systems
- G05B2219/21—Pc I-O input output
- G05B2219/21036—Each connected module has own address and address of originator of message
-
- G—PHYSICS
- G05—CONTROLLING; REGULATING
- G05B—CONTROL OR REGULATING SYSTEMS IN GENERAL; FUNCTIONAL ELEMENTS OF SUCH SYSTEMS; MONITORING OR TESTING ARRANGEMENTS FOR SUCH SYSTEMS OR ELEMENTS
- G05B2219/00—Program-control systems
- G05B2219/20—Pc systems
- G05B2219/21—Pc I-O input output
- G05B2219/21075—Initialise each module random, count down, if zero master sets address
-
- G—PHYSICS
- G05—CONTROLLING; REGULATING
- G05B—CONTROL OR REGULATING SYSTEMS IN GENERAL; FUNCTIONAL ELEMENTS OF SUCH SYSTEMS; MONITORING OR TESTING ARRANGEMENTS FOR SUCH SYSTEMS OR ELEMENTS
- G05B2219/00—Program-control systems
- G05B2219/20—Pc systems
- G05B2219/25—Pc structure of the system
- G05B2219/25427—Controller inside socket, wall connector, distributor, junction box
-
- G—PHYSICS
- G05—CONTROLLING; REGULATING
- G05B—CONTROL OR REGULATING SYSTEMS IN GENERAL; FUNCTIONAL ELEMENTS OF SUCH SYSTEMS; MONITORING OR TESTING ARRANGEMENTS FOR SUCH SYSTEMS OR ELEMENTS
- G05B2219/00—Program-control systems
- G05B2219/20—Pc systems
- G05B2219/26—Pc applications
- G05B2219/2642—Domotique, domestic, home control, automation, smart house
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L12/00—Data switching networks
- H04L12/28—Data switching networks characterised by path configuration, e.g. LAN [Local Area Networks] or WAN [Wide Area Networks]
- H04L12/2803—Home automation networks
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L12/00—Data switching networks
- H04L12/28—Data switching networks characterised by path configuration, e.g. LAN [Local Area Networks] or WAN [Wide Area Networks]
- H04L12/2803—Home automation networks
- H04L12/2838—Distribution of signals within a home automation network, e.g. involving splitting/multiplexing signals to/from different paths
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02B—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
- Y02B90/00—Enabling technologies or technologies with a potential or indirect contribution to GHG emissions mitigation
- Y02B90/20—Smart grids as enabling technology in buildings sector
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y04—INFORMATION OR COMMUNICATION TECHNOLOGIES HAVING AN IMPACT ON OTHER TECHNOLOGY AREAS
- Y04S—SYSTEMS INTEGRATING TECHNOLOGIES RELATED TO POWER NETWORK OPERATION, COMMUNICATION OR INFORMATION TECHNOLOGIES FOR IMPROVING THE ELECTRICAL POWER GENERATION, TRANSMISSION, DISTRIBUTION, MANAGEMENT OR USAGE, i.e. SMART GRIDS
- Y04S40/00—Systems for electrical power generation, transmission, distribution or end-user application management characterised by the use of communication or information technologies, or communication or information technology specific aspects supporting them
- Y04S40/12—Systems for electrical power generation, transmission, distribution or end-user application management characterised by the use of communication or information technologies, or communication or information technology specific aspects supporting them characterised by data transport means between the monitoring, controlling or managing units and monitored, controlled or operated electrical equipment
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Power Engineering (AREA)
- Selective Calling Equipment (AREA)
- Time-Division Multiplex Systems (AREA)
- Communication Control (AREA)
- Small-Scale Networks (AREA)
- Radar Systems Or Details Thereof (AREA)
- Mobile Radio Communication Systems (AREA)
Description
97586
Digitaalinen signaalinsiirtojärjestelmä
Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 laji-määritelmän mukainen menetelmä digitaalisen signaalin-5 siirtojärjestelmän alustamiseksi.
Tunnettu signaalinsiirtojärjestelmä sisäjohdintek-niikkaa varten käsittää lukuisia olennaisilta osiltaan identtisiä liitäntöjä, jotka on sijoitettu osanottaja-asemiin ja jotka koodataan liittämällä sähköisiä liitosraken-10 neosia toisiinsa. Tällä tavoin aikaansaadaan lukuisia läh-de-kohde-yhteyksiä valittujen liitäntöjen välille.
Vaikeuksia ilmenee ohjelmoitaessa signaalinsiirtojär jestelmiä niiden asentamisen jälkeen. Kun signaalijoh-dinverkko on asennettu ja varustettu liitännöillä, täytyy 15 jokaiselle liitoskohdalle ilmoittaa, minkä muun liitoskoh dan kanssa sen tulee olla yhteydessä, ja toimiiko se siirrettävien tietojen lähteenä vai kohteena. Siirrettävien tietojen kohdalla erotetaan toisistaan kytkentäsähkeet (kytkentäkäskyt), säätösähkeet esim. valoisuuden ohjaami-20 seksi, tilasähkeet esim. lämpötilan kyselyyn sekä tiedon-siirtosähkeet. Useimmin siirrettävät ohjelmat ovat kytken-täsähkeitä. Kytkentäkäsky, joka annetaan laitteelle, siirretään tähän laitteeseen yhdistetyn liitoskohdan välityksellä signaalijohdinverkkoon ja edelleen siihen liitoskoh-25 taan, joka on ennalta valittu kohde. Tämä liitoskohta välittää kytkentäsignaalin siihen liitetylle laitteelle, esim. releelle, joka sitten toteuttaa kytkentäkäskyn. Samalla tavalla voidaan siirtää säätösähkeitä, tilasähkeitä ja tiedonsiirtosähkeitä kulloinkin valitusta lähteestä 30 tämän lähteen kanssa yhteydessä olevaan kohteeseen. Suurta : vaivaa vaatii sen määrittäminen, mikä lähde on yhteydessä minkä kohteen kanssa ja mikä sähketyyppi on siirrettävänä. Yleensä jokainen liitoskohda on varustettu kahdella mekaanisella valitsimella, joihin lähteen ja kohteen osoitteet 35 voi säätää mekaanisesti ja lopuksi tallentaa. Haittana 2 97586 tässä on se, että mekaaniset valitsimet vievät paljon tilaa ja että niihin säädettävien osoitteiden lukumäärä on hyvin rajoitettu. Niinpä liitoskohtia ei valitsimien suuren tilantarpeen vuoksi voida sijoittaa tavallisiin kyt-5 kinten ja pistorasioiden asennusrasioihin. Sitä paitsi ohjelmointi edellyttää mekaanisia toimenpiteitä liitoskohdissa.
Signaalinsiirtojärjestelmässä voidaan signaalijoh-dinverkon asentamisen jälkeen asentaa liitännät niille 10 varatuille liitospaikoille. Tässä vaiheessa signaalinsiirtojär jestelmää voidaan vielä ohjelmoida halutulla tavalla ja liitoskohtien kytkeminen haluttuun toimintoon tai toiseen liitoskohtaan on mahdollista. Tämä lukuisten asennettujen liitoskohtien paikkaa ja toimintoa koskeva kytkemi-15 nen on mahdollista toteuttaa keksinnön mukaisessa signaalinsiirtojär jestelmässä suhteellisen yksinkertaisella tavalla, jolloin liitoskohtien tulee selvitä ilman omaa valitsinta.
Julkaisusta WO 86/06890 tunnetaan digitaalinen sig-20 naalinsiirtojärjestelmän alustusmenetelmä, jossa käytetään kannettavaa ohjauslaitetta, joka kommunikoi langattomasti signaalinsiirtojär jestelmän kanssa. Kannettava ohjauslaite tunnistaa signaalijohdinverkkoon kytketyn ohjausmoduulin kautta, koska laitospaikka kytketään signaalijohdinverkk-*· 25 koon tai jo kytketty liitäntäpaikka aktivoidaan avaimella.
Ohjauslaite jakaa liitäntäpaikalle tunnuksen, joka tallennetaan liitäntäpaikassa ja joka identifioi tämän liitäntä-paikan. Kun kaikki liitäntäpaikat tulevat tällä tavoin merkityiksi, ohjausmoduli voi johdinverkon kautta kommuni-30 koida eri anturimodulien ja suoritusmodulin kanssa. Modu-• lien välisen liikenteen ohjaus tapahtuu kannettavasta oh jauslaitteesta, joka on laitteiston kiinteä komponentti.
Keksinnön tarkoituksena on täten aikaansaada patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän mukaisen signaalin-35 siirtojärjestelmän alustusmenetelmä, jossa alustus ei vaa-
II
3 97586 di minkäänlaista toimenpidettä liitoskohdassa ja sovittaa yhteen kaikki liitäntäkohdat, joiden tulee kommunikoida keskenään.
Tämän tehtävän ratkaisu toteutuu keksinnön ensim-5 mäisen variantin kohdalla patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa annettujen tunnusmerkkien avulla ja toisen variantin kohdalla patenttivaatimuksen 2 tunnusmerkkiosässä annettujen tunnusmerkkien avulla.
Keksinnön mukaisessa signaalinsiirtojärjestelmässä 10 ohjelmointi tapahtuu ohjelmointilaitteen avulla, joka voidaan liittää signaalijohdinverkkoon ja joka pystyy vaihtamaan signaaleja jokaisen liitoskohdan kanssa ja syöttämään tietoja jokaiseen liitoskohtaan tai myös kyselemään tietoja liitoskohdista. Tällä tavalla signaalijohdinverk-15 koon liitetyn liitännät yksilöidään ja ohjelmoidaan niiden asentamisen jälkeen ohjelmointilaitteen avulla, niin että ne voivat toteuttaa tietyssä paikassa halutut toiminnot.
Periaatteellinen ongelma lukuisten signaalijohdin-verkon alueelle hajaantuneiden liitoskohtien ohjelmoinnis-20 sa on yksittäisten liitäntöjen tunnistaminen. Koska yleensä on kyse useasta samanlaisesta liitännästä, jotka sähkömies on asentanut liitoskohtiin, ei liitännöillä ensi alkuun ole mitään tunnistuspiirteitä. Liitäntöjen ohjelmoin-. tia varten niiden on kuitenkin oltava tunnistettavissa.
25 Tätä tarkoitusta varten ohjelmointilaite varustaa keksinnön mukaisesti jokaisen yksittäisen liitännän omalla tunnuksella. Tämä tunnus tallennetaan liitäntään. Tunnus voi olla esim. luku, esim. jokin luvuista 0 - 255. Sen jälkeen kun jokaiselle liitännälle on annettu joku näistä luvuis-30 ta, reagoi liitäntä kyseisellä tunnuksella varustettuun ohjelmointilaitteen kutsuun.
Kun jokainen liitäntä on varustettu toiseen tunnukseen sekaantumattomalla tunnuksella, ei signaalinsiirto-järjestelmässä vielä ole tietoa siitä, missä paikassa yk-35 sittäiset liitännät sijaitsevat. Tunnus palvelee ainoas- 4 97586 taan sisäisten tietojen jakoa, mutta lisäksi tarvitaan paikkaa ilmaisevien tunnusten järjestys, jotka ihminen pystyy tunnistamaan, esim. keittiön kytkin, olohuoneen kattovalaistus, eteisen puhelupaikka, ulko-oven puhelu-5 paikka, eteisen kytkin, ulko-oven ovenavaaja jne. Tiedot eivät sisällä pelkkiä paikanmäärityksiä, vaan myös määrityksiä sähketyypistä, mihin palataan myöhemmin yksityiskohtaisemmin. Keksinnön ensimmäisen variantin mukaan paikanmääritykset asetetaan aktivoimalla yksittäiset liitän-10 nät peräkkäin manuaalisesti. Ohjelmointilaite rekisteröi yhden liitännän aktivoitumisen, jolloin kyseinen liitäntä ilmoittaa heti tunnuksensa ohjelmointilaitteelle. Ohjel-mointilaitteeseen voidaan sitten syöttää manuaalisesti oikea paikanmääritys, minkä jälkeen ohjelmointilaite rin-15 nastaa kyseisen liitännän tunnuksen ja paikanmäärityksen. Ohjelmointilaite saa esimerkiksi tiedon, että liitäntä, jonka tunnus on 166, sijaitsee keittiössä lähellä ovea.
Sen jälkeen kun jokainen liitäntä on saanut paikanmäärityksen, ohjelmointilaite ilmoittaa kullekin liitän-20 nälle, minkä liitännän tai liitäntöjen kanssa sen tulee olla yhteydessä. Tätä varten on mahdollista käyttää erilaisia järjestelmiä, joita tarkastellaan myöhemmin. Yksinkertaisin järjestelmä on syöttää ohjelmointilaitteelle manuaalisesti tieto siitä, minkä liitäntöjen kanssa tietyn 25 liitännän tulee olla yhteydessä ja mikä sähketyyppi on tarkoitettu siirtoa varten. Nämä tiedot tallennetaan sekä lähde- että kohdeliitäntöihin.
Keksinnön eräässä suoritusmuodossa paikanmäärityksen tallentaminen voi tapahtua tunnuksen antamisen yhtey-30 dessä yhdessä vaiheessa, mikäli sovittimet asetetaan liitäntöihin asennussuunnitelman mukaisesti ennalta tarkoin määrätyssä järjestyksessä.
Keksinnön toisessa variantissa paikanmääritys välitetään jokaiselle liitännälle siten, että ohjelmointilaite 35 kutsuu yksittäisiä liitäntöjä peräkkäin ja liitännät si- f 5 97586 sältävät optisen tai akustisen signaalinantolaitteen, joka reagoi liitännän kutsuun. Liitäntöjä kutsutaan esimerkiksi niiden tunnusten mukaisessa järjestyksessä (0 - 255) ja kulloinkin kutsutun liitännän signaalinantolaite aktivoi-5 tuu. Asentaja pystyy sitten tunnistamaan, millä liitännällä on kyseinen tunnus ja syöttämään ohjelmointilaitteelle tämän liitännän paikan. Seuraavana vuorossa oleva tunnus kutsutaan, kun edellisen tunnuksen paikan syöttö on tapahtunut. Tässä keksinnön toisessa variantissa voidaan asen-10 nusvaiheessa aktivoida kaikki liitännät, ennen kuin liitäntöjen paikkojen tunnistaminen tapahtuu.
Digitaalinen signaalinaiirtojärjestelmä sisältää edullisesti liitoskohtia, joiden liitännät ovat keskenään samanlaisia ja joihin on liitetty tyypiltään erilaisia 15 sovittimia siten, että jokaiseen liitoskohtaan voidaan asentaa sopiva liitännän ja sovittimen yhdistelmä, jotta vastaava laite, esim. lamppu, mitta-anturi, moottori jne., voidaan siihen liittää.
Keksinnön mukaisen signaalinsiirtojär jestelmän sig-20 naalijohdinverkko voi koostua sähkövoima järjestelmän verk-kojohtimista, joiden välityksellä siirretään myös digitaaliset signaalitiedot. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin, että signaalijohdinverkon signaalijohtimet ovat erillään sähkövoimajohtimista molemminpuolisen vaikutuksen välttä-25 miseksi ja jotta häiriöt sähkönsyötössä eivät vaikuta signaali johdinverkkoon.
Keksinnön erityinen tunnusmerkki on, että liitän-nöissä, jotka ohjelmoidaan syöttämällä muisteihin tietoja, kuten tunnus, kohdeosoite, lähdeosoite ja sähketyyppi, ei 30 tarvita minkäänlaisia valitsimia eikä edes erillistä liitäntää valitsinta varten. Ohjelmointilaite syöttää tallennettavat sisällöt jokaiseen liitäntään signaalijohdinverkon välityksellä. Tällä tavalla on mahdollista toteuttaa liitoskohdat tai ainakin liitännät vähän tilaa vievinä 35 integroituina piireinä, jotka mahtuvat seinäpistorasioihin • < 6 97586 ja joissa on pistokoskettimet ainoastaan sovittimen liittämistä varten. Sovitin voidaan työntää ulkoa päin seinä-pistorasian sisältämään liitäntään tai se voi myös sijaita seinäpistorasiassa yhdessä liitännän kanssa.
5 Yksittäisten liitäntöjen sähkönsyöttö tapahtuu joko signaalijohdinverkon välityksellä tai erillisten sähkön-syöttöjohtimien välityksellä, joka on vedetty signaalijoh-dinverkkoa vastaavasti. Joka tapauksessa liitäntöjen toimintaa ylläpidetään keskussähkövoimajärjestelmän avulla. 10 Jaettaessa liitoskohtia yhtenäisiksi liitännöiksi ja tiettyihin toimintoihin liittyviksi sovittimiksi, on mahdollista käyttää erilaisia sovitintyyppejä, jolloin jokaista siirrettävää sähketyyppiä varten on tarkoitettu tietty sovitintyyppi lähteenä käytettäväksi ja toinen so-15 vitintyyppi kohteena käytettäväksi. Sovitin on myös mahdollista muodostaa siten, että se liitäntään liitettäessä antaa liitännälle tiedon sovitintyypistä, esim. tiedon, että tämä sovitin soveltuu lähteeksi kytkentäsähkeelle. Tämä tieto tallennetaan sitten muistilaitteelle liitän-20 tään. Tämä tieto voidaan siirtää ylimääräisen tietonastan välityksellä, joka ulkonee sovittimesta ja joka välittää koodattua tietoa, jota liitäntä voi lukea. Toisaalta on myös mahdollista, että liitettäessä sovitin liitäntään, tämä antaa sovittimelle tietyn signaalisarjän, johon sovi-25 tin vastaa signaalilla tai signaalisarjalla, joka ilmaisee sovitintyypin.
Sovittimen avulla voidaan sovittaa liitäntä ulkoiseen liitettävään laitteeseen. Lähdesovitin pystyy muuntamaan kytkentätapahtuman, analogisen tai digitaalisen 30 signaalin siten, että tämä signaali johdetaan liitäntään, joka signaalin saatuaan tuottaa vastaavan sähkeen, joka taas siirretään signaalijohdinverkkoa pitkin. Sähke sisältää lähdeosoitteen, kohdeosoitteen, sähketyypin ja tiedon. Liitännät ovat aktiivisia komponentteja, jotka tarvitsevat 35 sähköä, kun taas sovittimet ovat passiivisia komponentte-
II
7 97586 ja. Liitäntöjen muistiyksiköt ovat pysyväismuisteja, jotka säilyttävät muistisisältönsä myös sähkön syötön katketessa.
Seuraavassa tarkastellaan lähemmin keksinnön suori-5 tusmuotoesimerkkejä piirustusten pohjalta.
Kuvio 1 on kaavio signaalinsiirtojärjestelmä, johon on liitetty ohjelmointilaite, kuvio 2 on yleisliitännän lohkokaavio, kuvio 3 on ensimmäisen suoritusmuodon mukainen oh-10 jelmointilaitteen suorittaman liitäntöjen ohjelmoinnin suunnitelma, kuvio 4 on toisen suoritusmuodon mukainen, ohjelmointilaitteen suorittaman, liitäntöjen ohjelmoinnin suunnitelma, 15 kuvio 5 on asennussuunnitelma liitäntöjen ohjel mointia varten toisen suoritusmuodon mukaisesti.
Kuvio 1 kuvaa signaalijohdinverkkoa 10, joka koostuu signaalijohtimista SL, jotka tarkasteltavassa suori-tusmuotoesimerkissä on liitetty toisiinsa puurakenteises-20 ti, jolloin jokaiseen haarakohtaan on sijoitettu liitos-elementin sisältävä haaroitusrasia 11. Jokainen signaali-johdin SL johtaa liitoskohtaan AS. Kuvion 1 esittämän puurakenteen sijasta voi signaalijohdinverkko olla muodostettu myös väylärakenteeksi, jolloin yksittäiset liitoskohdat .· 25 AS sijaitsevat pitkin yhteistä väyläjohdinta.
Kuvio 2 esittää liitoskohtaa AS. Tämä liitoskohta AS sisältää (kuvaamattomaan) seinäpistorasiaan sijoitetun yleisliitännän UI. Liitäntä UI sisältää signaalijohtimeen SL liitetyn lähetys- ja vastaanotto-osan SE, dataproses-30 sorin DP, joka on liitetty lähetys- ja vastaanotto-osaan SE sekä muistilaitteet SI, S2, S3 ja S4. Muistilaitteet ovat liitäntöjä UI asennettaessa tyhjiä ja niihin tallennetaan vastaavat tiedot vasta asennuksen jälkeen. Muistilaite SI vastaanottaa tunnuksen (tunnustiedot) kyseessä 35 olevaa liitäntää varten, muistilaite S2 vastaanottaa yhden 8 97586 tai useamman kohdeosoitteen, muistilaite S3 taas vastaanottaa yhden tai useamman lähdeosoitteen ja muistilaite S4 vastaanottaa tiedon sähketyypistä, joka liitännän UI tulee muokata tai siirtää.
5 Prosessorista DP johtavat johtimet 13 liitäntöihin 14, joihin ulkoinen sovitin A voidaan liittää. Tämä sovitin on varustettu pistokoskettimin 15 sen liittämiseksi liitännän UI koskettimiin 14 sekä liittimin 16 laitteen, esimerkiksi kytkimen, releen, lampun, mittausarvon vas-10 taanottimen, moottorin tai vastaavan, liittämiseksi. Neljää suunniteltua sähketyyppiä kytkentäsähke säätösähke tilasähke 15 tiedonsiirtosähke varten tarvitaan kaksi sovitintyyppiä, nimittäin toinen lähteeksi ja toinen kohteeksi. Sovitintyyppejä on siis yhteensä kahdeksan, joista jokainen voidaan liittää liitäntään UI, nimittäin 20 Ag^g-kytkentäsovitin lähteenä
Agwz-kytkentasovitin kohteena AcoQ-säätösovitin lähteenä Acoz-säätösovitin kohteena AgTQ-tilasovitin lähteenä ’· 25 AgTZ-tilasovitin kohteena
ApTg-tiedonsiirtosovitin lähteenä ADTZ-tiedonsiirtosovitin kohteena.
Yhteen signaalijohdinverkon 10 haaroitusrasiaan 11 liitetään kuvion 1 mukaisesti ohjelmointilaite PG, jonka 30 tehtävänä on ohjelmoida liitännät UI ja joka voidaan lo-·'· puksi poistaa siten, että signaalijohdinverkkoa voidaan käyttää ilman keskusta ja ilman ohjelmointilaitetta. Ohjelmointilaite PG pystyy kommunikoimaan signaalijohtimien SL välityksellä kaikkien liitäntöjen UI kanssa, eli se voi 35 lähettää tietoja liitännöille ja voi vastaanottaa liitän- « 9 97586 töjen lähettämiä tietoja. Ohjelmointilaite PG käsittää useita näppäimiä tietojen manuaalista syöttöä varten sekä dataprosessorin DP.
Jokainen jäljempänä tarkasteltava ohjelmointiversio 5 sisältää edellä kuvatut kytkennät. Eri ohjelmointiversiot eroavat toisistaan ohjelmointilaitteen rakenteen tai toiminnan suhteen.
Versio 1
Liitäntöjen UI ohjelmoinnin kulkua kuvataan kuvios-10 sa 3. Sen jälkeen kun liitännät UI on asennettu liitoskohtiin AS ja liitetty signaalijohtimiin SL, suoritetaan askeleessa 20 kuvion 3 mukaisesti ensin tunnusten jako lii-tannoille UI. Tällöin jokainen liitäntä saa sattumanvaraisen toisiin tunnuksiin sekoittumattoman tunnuksen (kaoot-15 tinen jako) eli jokainen liitäntä saa jonkin tunnusluvuista 1 - 255, ilman että tiedetään, mikä liitäntä on saanut minkäkin tunnusluvun. Ainoastaan se seikka varmistetaan, että jokainen liitäntä on saanut tunnuksen, joka tallennetaan tämän liitännän muistiyksikköön SI.
20 Tunnusten jako tapahtuu seuraavasti:
Painamalla ohjelmointilaitteen PG näppäintä alkaa alustusprosessi, jonka aikana jokaisessa liitännässä UI käynnistetään dataprosessorin DP sisältämä satunnaisluku-generaattori. Tämän jälkeen kaikki liitännät UI aktivoi-: 25 daan DEFAULT-osoitteella 0. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osoitteella 0 varustetut liitännät pyrkivät signaa-lijohdinverkkoon päästäkseen yhteyteen ohjelmointilaitteen PG kanssa. Koska tällöin useat liitännät UI haluavat olla yhteydessä ohjelmointilaitteen kanssa, tapahtuu törmäyk-30 siä, jotka tekevät yhteyden saamisen ohjelmointilaitteen “ kanssa mahdottomaksi. Liitäntä UI tunnistaa törmäyksen LISTEN-TALK-toiminnon välityksellä. Nyt jokaisessa Ulsssa luetaan satunnaislukugeneraattorin sisältämä luku ja liitännät UI dekrementoivat ohjelmointilaitteesta riippumatta 35 nämä luvut ja suorittavat kyselyn 0:lle. Mikäli jonkin • 10 97586 liitännän UI arvo on laskenut 0:aan, seuraa tämän UI:n uusi yritys päästä yhteyteen ohjelmointilaitteen kanssa. Se UI, jonka arvo ensimmäisenä menee alas Osaan, saa oh-jelmointilaitteelta PG tunnuksen "1", seuraava UI tunnuk-5 sen "2" jne.
Mikäli edelleen tapahtuu kahden tai useamman UI sn törmäyksiä, toistetaan tapahtumasarjaa niin kauan, kunnes on aikaansaatu yhden ainoan UIsn yhteys ohjelmointilait-teeseen.
10 Sitten kun kaikki UI st ovat tällä tavalla saaneet yksitellen yhteyden ohjelmointilaitteeseen PG ja kaikki UI st ovat saaneet oman tunnuksen, on kuvion 3 mukainen askel 20 loppuunsuoritettu. Nyt seuraa loppuohjelmointi ja kompletointivaihe. Tällöin askeleessa 21 ohjelmointilaite 15 PG herkistää kaikki Ulst, joihin ei ole vielä liitetty sovitinta, lähteeksi sähketyyppiä "kytkentäsähke" varten. Sähketyyppi "kytkentäsähke" on useimmin esiintyvä sähke-tyyppi, joka työstetään ensin. Askeleessa 22 sovitin AgWQ liitetään yhteen UI shin, joka on tarkoitettu lähteeksi 20 kytkentäsähkeille. Askeleessa 23 kyseinen UI ilmoittaa tunnuksensa, jonka se on saanut askeleessa 20, ohjelmoin-tilaitteelle. Tämän jälkeen askeleessa 24 UIsn paikka syötetään ohjelmointilaitteeseen PG manuaalisesti. Tämä paikanmääritys sijoitetaan ohjelmointilaitteessa kyseisen ! 25 UI:n tunnuksen alle.
Askeleessa 25 herkistetään kaikki UI:t, joita ei ole vielä varustettu sovittimin, kohteeksi sähketyypille "kytkentäsähke”. Tämän jälkeen tapahtuu askeleessa 26 sovittimen Ασ„„ liittäminen UI:hin, jonka on tarkoitus olla 30 yhteydessä aiemmin lähteeksi asennetun UI:n kanssa. Kohde-·· UI ilmoittaa tunnuksensa ohjelmointilaitteelle PG aske leessa 27. Askeleessa 28 syötetään viimeksi sovittimella varatun UI:n paikka manuaalisesti ohjelmointilaitteeseen ja askeleessa 29 ohjelmointilaite ilmoittaa kohde-UI:lle 35 lähteen tunnuksen ja lähde-UI:lle kohteen tunnuksen. Nämä 11 97586 tiedot, tallennetaan muistilaitteisiin S2 ja S3. Tämän lisäksi muistilaitteeseen S4 tallennetaan sähketyyppi, esim. "kytkentäsähke".
Askeleessa 30 todetaan, onko samaa lähdettä varten 5 asennettu kaikki kohteet. Jos lähteen täytyy kommunikoida samanaikaisesti useamman kohteen kanssa, tulee ne kaikki asentaa tätä samaa lähdettä varten. Tämä tapahtuu silmukan 31 kautta, joka palaa takaisin askeleeseen 25.
Kun kaikki kohteet on asennettu yhtä lähdettä var-10 ten, asennetaan silmukan 32 välityksellä, joka palaa takaisin askeleeseen 21, seuraava UI lähteeksi.
Kun kaikki liitännät on asennettu yhtä sähketyyppiä varten, siirrytään seuraavaan sähketyyppiin, esim. "säätö-sähke", jolloin tätä sähketyyppiä varten tarkoitetut lii-15 tännät asennetaan ja ohjelmoidaan.
Versio 2
Kuvioissa 4 ja 5 esitetään toisentyyppinen liitäntöjen ohjelmointi.
Kuvion 4 askeleessa 20 tunnusten jako tapahtuu sa-20 maila tavalla kuin versiossa 1. Sitten kaikille UI:lie, joita ei vielä ole varustettu sovittimin, osoitetaan säh-ketyyppi, esim. "kytkentäsähke" (askel 33). Tässä askeleessa ei vielä määritetä, onko kyseessä lähde vai kohde. Askeleessa 34 sovitin liitetään yhteen UI:hin ja askelees-25 sa 35 tämä UI ilmoittaa tunnuksensa ohjelmointilaitteelle PG. Askeleessa 36 annetaan sitten ohjelmointilaitteelle manuaalisesti tieto siitä, että viimeksi sovittimen kanssa yhteenliitetty UI on lähde, sekä syötetään paikka, johon tämä UI on asennettu. Askeleessa 37 siihen UI:hin, joka on 30 tarkoitettu aiemmin lähteeksi varatun UI:n kohteeksi, lii-" tetään sovitin. Askeleessa 38 UI ilmoittaa tunnuksensa ohjelmointilaitteelle PG. Tämän jälkeen askeleessa 39 syötetään PG:lle manuaalisesti tieto siitä, että tämä UI on kohde sekä paikka, jossa tämä UI sijaitsee (askel 39).
35 Askeleessa 40 täytyy päättää, onko kaikki kohteet 12 97586 asennettu lähde-UI:lle. Mikäli näin ei vielä ole asianlai-te, palataan silmukan 41 kautta askeleeseen 37 ja toinen UI asennetaan kohteeksi samaa lähde-UI:ta varten. Kun kaikki kohteet on asennettu samaa lähdettä varten, jakaa 5 ohjelmointilaite PG lähteistä ja kohteista koostuvalle ryhmälle järjestysnumeron. Askeleessa 43 ohjelmointilaite ilmoittaa lähteelle kohteen ja kohteelle lähteen, jotka tallennetaan kyseisten UI:n muistilaitteisiin S2 ja S3.
Tämän jälkeen palataan silmukan 44 kautta askelee-10 seen 34 ja toinen lähteistä ja kohteista koostuva ryhmä ohjelmoidaan.
Ennen liitäntöjen ohjelmointia kuvion 4 mukaisesti, laaditaan kuvion 5 esittämä asennussuunnitelma, josta nähdään, mihin paikkaan talossa mikäkin laite tulee asentaa 15 ja mistä paikasta tätä laitetta ohjataan tai mihin kohtaan taloa ilmoitus tulee antaa. Lähteet ja kohteet ilmoitetaan niiden keskinäisen järjestyksen mukaisessa järjestyksessä ja sovittamien liittäminen liitäntöihin tapahtuu asennus-suunnitelmassa annetussa järjestyksessä. Kuviosta 5 näkyy, 20 että lähteeseen "keittiö" kuuluu kohde "keittiö" ja lähteeseen "olohuone" kolme kohdetta "olohuone 1", "olohuone 2" ja "parveke". Kukin lähteen ja kohteen (kohteiden) yhdistelmä varustetaan manuaalisesti ohjelmointilaitteeseen syötettävällä järjestysnumerolla. Niinpä esimerkiksi läh-: 25 teeseen, jonka järjestysnumero on "2”, kuuluat kaikki jär jestysnumerolla "2" varustetut kohteet.
Kuvion 5 sarake "tunnus" versiossa 2 sisältää askeleessa 20 mielivaltaisesti määritetyt yksittäisten liitäntöjen UI tunnukset.
30 Versio 3
Liitäntöjen ohjelmoinnin versio 3 vastaa periaatteeltaan versiota 2 siten, että jakovaihe (askel 20) kuitenkin suoritetaan samalla kun sovittimet liitetään liitäntöihin. Täten siis ei tarvita edeltävää jakovaihetta. 35 Kuten kuvion 5 oikeasta sarakkeesta käy ilmi, versiossa 3
II
13 97586 ohjelmointilaite PG varustaa liitännät UI tunnusluvuilla (tunnuksilla) siinä järjestyksessä, jossa ne varustetaan sovittimilla. Satunnaislukugeneraattoreita ei liitännöissä tällöin tarvita.
5 Samoin kuin versiossa 2 voidaan jättää pois tunnus ten jako liitännöille UI ennalta määrätyssä erillisessä askeleessa, voidaan tämä periaate toteuttaa myös versiossa 1, jolloin liitännät saavat juoksevat tunnukset siinä järjestyksessä kuin niihin liitetään sovittimet.
10 Versio 4
Liitäntöjen ohjelmoinnin versiossa 4 kaikki liitännät varustetaan toisiin tunnuksiin sekoittumattomalla tunnuksella, mikä voi tapahtua joko kuviossa 3 kuvatun askeleen 20 välityksellä tai sovittimien liittämisjärjestyk-15 sessä. Mikäli tunnusten jako tapahtuu sovittimien liittämis jär jestyksessä, syötetään ohjelmointilaitteeseen PG samanaikaisesti manuaalisesti kulloinenkin liitännän paikka. Tämän jälkeen liitäntöjen ohjelmointi voi tapahtua ohjelmointilaitteessa "vapaasti", jolloin asentaja syöttää 20 ohjelmointilaitteelle tiedon siitä, minkä UI:n tulee toi mia lähteenä minkäkin kohteena toimivan UI:n kanssa ja mikä sähketyyppi tulee siirtää liitäntöjen UI välillä.
Versio 5
Versio 5 liittyy liitäntöjen paikannukseen, joille i 25 on aiemmin annettu tunnus joko sovittimien liittämisjärjestyksen tai kuvatun satunnaisperiaatteen mukaan. Tämän version mukaan kaikkiin liitäntöihin UI voidaan asennusvaiheessa liittää niihin kuuluvat sovittimet ja vasta lopuksi tapahtuu eri liitäntöjen paikkojen tunnistaminen.
30 Jokainen UI on varustettu signaaligeneraattorilla SG, jona voi toimia joko optinen tai akustinen signaalin-antolaite. Ohjelmointilaite PG kutsuu vuoron perään eri tunnukset ja jokainen liitäntä UI, jonka tunnus kutsutaan, reagoi tähän aktivoimalla vastaavan signaaligeneraattorin 35 SG. Tällä tavalla pystytään paikallistamaan jokainen UI ja * 14 97586 UI:n paikka syötetään manuaalisesti ohjelmointilaittee-seen, jossa paikka sijoitetaan kyseisen UI:n tunnuksen alle. Edelleenkytkeminen tunnuksesta toiseen voi tapahtua ennalta määrätyin aikavälein tai tarkoituksenmukaisemmin 5 riippuvaisena siitä, että sen UI:n paikka, jonka signaali-generaattori SG on aktivoitu, on syötetty ohjelmointilait-teeseen. Kun tämä paikan syöttö on saatu päätökseen, valitsee ohjelmointilaite vuorossa seuraavan tunnuksen.
Tämän signaalinsiirtojärjestelmän etu perustuu en-10 nen kaikkea siihen, että se mahdollistaa suuren määrän liitäntöjä UI ja että jälkeenpäin voidaan toteuttaa haluttuja laajennuksia. Laitteen asentamisen ja ohjelmoinnin jälkeen ohjelmointilaite voidaan poistaa. Ohjelmointilaite käsittää edullisesti näytön tai kuvaruudun, jolta voidaan 15 tarkastella signaalinsiirtojärjestelmän ohjelmointia.
• <
• I
a
II
Claims (8)
1. Menetelmä asennetun digitaalisen signaalinsiir-tojärjestelmän alustamiseksi, joka järjestelmä on tarkoi- 5 tettu keskenään yhteydessä oleville, signaalijohdinverk-koon (10) liitetyille laitteille, erityisesti sisäjohdin-tekniikassa käytettäväksi, ja johon kuuluu useita liitän-täkohtia (AS), joista kukin sisältää lähetys- ja vastaan-ottolaitteen (SE) sekä ohjaus- ja muistilaitteen (DP, Sl-10 S4) liitäntäkohtien (AS) välisen sähkeliikenteen suorit tamiseksi, jolloin liitäntäkohtiin voidaan liittää laitteita, jossa menetelmässä ohjelmointilaite (PG) jakaa signaali johdinverkon (10) kullekin liitetylle liitäntäkohdal-le (AS) toisiin tunnuksiin sekoittumattoman tunnuksen, 15 joka tallennetaan kunkin liitäntäkohdan ensimmäisellä muistilaitteella (SI), jolloin kukin liitäntäkohta (AS) aktivoidaan siinä suoritetulla kytkentä- tai asennustoi-minnolla antamaan aktivointisignaali, jonka avulla liitäntäkohdan sijainti on tunnistettavissa, tunnet tu 20 siitä, .että ohjelmointilaitteella (PG) syötetään kuhunkin liitäntäkohtaan vähintään yhden muun liitäntäkohdan, jonka kanssa kyseisen liitäntäkohdan on tarkoitus olla yhteydessä, kohdeosoite tai lähdeosoite ja tallennetaan se toisella muistilaitteella (S2, S3), syötetään kuhunkin liitän-25 täkohtaan tieto sähketyypistä ja tallennetaan se kolmannella muistilaitteella (S4), ja että ohjelmointilaite (PG) poistetaan alustuksen suorittamisen jälkeen.
2. Menetelmä digitaalisen signaalinsiirtojärjestelmän alustamiseksi, joka järjestelmä on tarkoitettu keske- 30 nään yhteydessä oleville, signaalijohdinverkkoon (10) liitetyille laitteille, erityisesti sisäjohdintekniikassa käytettäväksi, ja johon kuuluu useita liitäntäkohtia (AS), joista kukin sisältää lähetys- ja vastaanottolaitteen (SE) sekä ohjaus- ja muistilaitteen (DP, S1-S4) liitäntäkohtien 35 (AS) välisen sähkeliikenteen suorittamiseksi, jolloin lii- * · 16 97586 täntäkohtiin voidaan liittää laitteita, jossa menetelmässä ohjelmointilaite (PG) jakaa signaalijohdinverkon (10) kullekin liitetylle liitäntäkohdalle (AS) toisiin tunnuksiin sekoittumattoman tunnuksen, joka tallennetaan kunkin lii-5 täntäkohdan ensimmäisellä muistilaitteella (SI), tunnettu siitä, että ohjelmointilaite (PG) kutsuu lii-täntäkohtien (AS) tunnuksia vuoron perään ja liitäntäkoh-dat (AS) käsittävät kutsuun reagoivia signaalinantolait-teita (SG), jolloin liitäntäkohdan paikka on tunnistetta-10 vissa signaalinantolaitteen reagoidessa, ja että ohjel-mointilaitteella (PG) annetaan kuhunkin liitäntäkohtaan ainakin yhden muun liitäntäpaikan, jonka kanssa kyseisen liitäntäkohdan on tarkoitus olla yhteydessä, kohdeosoite tai lähdeosoite ja tallennetaan se toisella muistilait-15 teella (S2, S3), kuhunkin liitäntäkohtaan annetaan tieto sähketyypistä ja tallennetaan se kolmannella muistilaitteella (S4), ja että ohjelmointilaite (PG) voidaan poistaa alustuksen suorittamisen jälkeen.
3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-20 t u siitä, että sähketyypin määrittäminen kullekin liitännälle (UI) tapahtuu siten, että ohjelmointilaite (PG) osoittaa kaikille vielä aktivoimattomille liitännöille saman sähketyypin, joka liitäntäkohdan (AS) aktivoinnin ·: jälkeen tallennetaan vain tähän liitäntäkohtaan. * 1
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että kunkin liitännän (UI) toiminnon määrittäminen lähteeksi tai kohteeksi tapahtuu siten, että ohjelmointilaite (PG) osoittaa kaikille vielä aktivoimattomille liitäntäkohdille saman toiminnon, joka 30 liitäntäkohdan aktivoinnin jälkeen tallennetaan vain tähän liitäntäkohtaan.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnuksen jakamista varten ohjelmointilaite (PG) aktivoi kussakin liitäntäkohdas-35 sa satunnaisgeneraattorin, joka omaksuu tahdistuksen avul- 17 97586 la juoksevan luvun, että liitäntäkohdat (AS) ennalta määrätyn laskinarvon saavuttamisen jälkeen lähettävät ohjel-mointilaitteelle merkinantosignaalin, ja että ohjelmointi-laite jakaa tunnuksen vain sille liitäntäkohdalle, joka on 5 ensimmäisenä lähettänyt merkinantosignaalin.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, jolloin liitäntäkohdilla (AS) on yhtenäiset liitännät (UI), jotka sisältävät lähetys- ja vastaanottolaitteen (SE) sekä ohjaus- ja muistilaitteen (DP, S1-S4), jolloin 10 jokaisessa liitäntäkohdassa (UI) on liitäntäkohdan tyyppiä vastaava adapteri (A), joka on erillisenä osana liitetty irrotettavasta liitäntään, tunnettu siitä, että liitäntäkohdan aktivointi tapahtuu liittämällä adapteri (A) liitäntään (UI).
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnuksen jakaminen ja liitäntäkohdan (AS) paikan tunnistaminen tapahtuvat yhdessä liittämällä adapteri (A) liitäntään (UI).
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että ohjelmointilaite (PG) määrittää keskenään yhteydessä olevat liitäntäkohdat (AS) siinä järjestyksessä kuin niihin liitetään adapterit. 1 · < 97586 18
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| DE3820613A DE3820613A1 (de) | 1988-06-17 | 1988-06-17 | Digitales signaluebertragungssystem |
| DE3820613 | 1988-06-17 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI892940A0 FI892940A0 (fi) | 1989-06-15 |
| FI892940A FI892940A (fi) | 1989-12-18 |
| FI97586B FI97586B (fi) | 1996-09-30 |
| FI97586C true FI97586C (fi) | 1997-01-10 |
Family
ID=6356728
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI892940A FI97586C (fi) | 1988-06-17 | 1989-06-15 | Digitaalinen signaalinsiirtojärjestelmä |
Country Status (4)
| Country | Link |
|---|---|
| EP (1) | EP0346614B1 (fi) |
| AT (1) | ATE120911T1 (fi) |
| DE (2) | DE3820613A1 (fi) |
| FI (1) | FI97586C (fi) |
Families Citing this family (18)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI88835C (fi) * | 1990-08-10 | 1993-07-12 | Smart Set Oy | Foerfarande foer styrning av en elapparat |
| JPH04207835A (ja) * | 1990-11-30 | 1992-07-29 | Toshiba Corp | 情報処理装置 |
| FR2689259B1 (fr) * | 1990-12-13 | 1995-09-22 | Euro Cp Sarl | Procede d'attribution automatique d'adresses dans un reseau, procede de mise en correspondance, appareil et installation s'y rapportant. |
| AU654992B2 (en) * | 1991-01-04 | 1994-12-01 | Csir | Communication system |
| DE69125924T2 (de) * | 1991-01-14 | 1997-11-20 | Philips Electronics Nv | Lokales Kommunikationssystem und Rahmenbilder einschliesslich eines programmierbaren Adressgenerators |
| FI87290C (fi) * | 1991-01-17 | 1992-12-10 | Kone Oy | Foerfarande foer bestaemning av meddelandeidentifierare i ett foer hissar avsett datanaet |
| DE4312616A1 (de) * | 1993-04-19 | 1994-10-20 | Abb Patent Gmbh | Einrichtung zur Datenübertragung über ein Installationsbussystem |
| DE4327718B8 (de) * | 1993-08-18 | 2005-09-29 | Heinrich Kopp Ag | Verfahren zur benutzerdefinierbaren funktionswirksamen Zuordnung eines elektrotechnischen Aktivators zu einem aktivierbaren Objekt und nach dem Verfahren arbeitende Anordnung |
| DE9319260U1 (de) * | 1993-12-15 | 1994-02-17 | Siemens AG, 80333 München | System von Teilnehmerstationen der Gebäudesystemtechnik |
| DE19503209C1 (de) * | 1995-02-02 | 1996-10-02 | Becker Gmbh | Verfahren zur Initialisierung eines Netzwerkes mit mehreren masterfähigen also taktgebefähigen Netzteilnehmern |
| US5905442A (en) * | 1996-02-07 | 1999-05-18 | Lutron Electronics Co., Inc. | Method and apparatus for controlling and determining the status of electrical devices from remote locations |
| EP0881741A1 (de) * | 1997-05-30 | 1998-12-02 | Enermet AG | Verfahren zur Programmierung eines Rundsteuerempfängers |
| DE19847225A1 (de) * | 1998-10-14 | 2000-04-20 | Insta Elektro Gmbh & Co Kg | Tastsensoreinheit für die Gebäudesystemtechnik |
| US7755506B1 (en) | 2003-09-03 | 2010-07-13 | Legrand Home Systems, Inc. | Automation and theater control system |
| DE10345737A1 (de) * | 2003-10-01 | 2005-04-21 | Merten Gmbh & Co Kg | System der Gebäudesystemtechnik und Verfahren zum Konfigurieren |
| US7778262B2 (en) | 2005-09-07 | 2010-08-17 | Vantage Controls, Inc. | Radio frequency multiple protocol bridge |
| DE102006020124A1 (de) * | 2006-05-02 | 2007-11-08 | Siemens Ag | Verfahren zum Installieren eines drahtlos kommunizierenden Installationssystems aus Sensoren und Aktoren |
| CN108879958B (zh) * | 2018-07-23 | 2021-12-10 | 阳光电源股份有限公司 | 一种分布式电源系统及其通信串扰抑制方法 |
Family Cites Families (3)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| GB2167274A (en) * | 1984-11-14 | 1986-05-21 | Philips Electronic Associated | Local area network |
| GB8511691D0 (en) * | 1985-05-09 | 1985-06-19 | British Telecomm | Control system |
| DE3627020A1 (de) * | 1986-08-09 | 1988-02-11 | Quante Fernmeldetechnik Gmbh | Alarmanlage |
-
1988
- 1988-06-17 DE DE3820613A patent/DE3820613A1/de not_active Withdrawn
-
1989
- 1989-05-13 AT AT89108655T patent/ATE120911T1/de not_active IP Right Cessation
- 1989-05-13 EP EP89108655A patent/EP0346614B1/de not_active Expired - Lifetime
- 1989-05-13 DE DE58909151T patent/DE58909151D1/de not_active Expired - Lifetime
- 1989-06-15 FI FI892940A patent/FI97586C/fi not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| EP0346614A2 (de) | 1989-12-20 |
| EP0346614B1 (de) | 1995-04-05 |
| DE58909151D1 (de) | 1995-05-11 |
| DE3820613A1 (de) | 1990-02-08 |
| FI97586B (fi) | 1996-09-30 |
| EP0346614A3 (de) | 1992-02-05 |
| ATE120911T1 (de) | 1995-04-15 |
| FI892940A (fi) | 1989-12-18 |
| FI892940A0 (fi) | 1989-06-15 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI97586B (fi) | Digitaalinen signaalinsiirtojärjestelmä | |
| US4955018A (en) | Protocol for network having plurality of intelligent cells | |
| US4969146A (en) | Protocol for network having a plurality of intelligent cells | |
| US4918690A (en) | Network and intelligent cell for providing sensing, bidirectional communications and control | |
| US4947484A (en) | Protocol for network having a plurality of intelligent cells | |
| US4941143A (en) | Protocol for network having a plurality of intelligent cells | |
| US5034882A (en) | Multiprocessor intelligent cell for a network which provides sensing, bidirectional communications and control | |
| FI115348B (fi) | Ohjausjärjestelmä useita kulutuskojeita varten ja menetelmä sen käyttöön ottamiseksi | |
| US5018138A (en) | Protocol for network having a plurality of intelligent cells | |
| US5113498A (en) | Input/output section for an intelligent cell which provides sensing, bidirectional communications and control | |
| US4969147A (en) | Network and intelligent cell for providing sensing, bidirectional communications and control | |
| AU770967B2 (en) | Method of configuring elevator controls | |
| US4937569A (en) | Data communication system | |
| MXPA05002533A (es) | Sistema operativo general. | |
| WO1989004517A1 (en) | Protocol for network having a plurality of intelligent cells | |
| CN102684013B (zh) | 实现受控设备地址分配的电连接器 | |
| WO1989004516A1 (en) | An input/output section for an intelligent cell which provides sensing, bidirectional communications and control | |
| EP0495251A1 (en) | Local communication system and frame forming comprising a programmable address generator for such a system | |
| FI89222B (fi) | Foerfarande och kopplingsanordning foer insamling av sjaelvoevervakningsinformation i informationsoeverfoeringsanordningar | |
| CA1326275C (en) | Network and intelligent cell for providing sensing, bidirectional communications and control | |
| JPH0352352A (ja) | ホームバス通信装置 | |
| AU2004311206B2 (en) | Connector socket | |
| JPH0923282A (ja) | 通信システム | |
| AU3530389A (en) | Apparatus and method for mapping the connectivity of communications systems with multiple communications paths | |
| AU2901889A (en) | Multiprocessor intelligent cell for a network which provides sensing, bidirectional communications and control |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| FG | Patent granted |
Owner name: GEBRUEDER MERTEN GMBH & CO. KG |
|
| MA | Patent expired |