FI97148C - Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi - Google Patents
Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI97148C FI97148C FI943366A FI943366A FI97148C FI 97148 C FI97148 C FI 97148C FI 943366 A FI943366 A FI 943366A FI 943366 A FI943366 A FI 943366A FI 97148 C FI97148 C FI 97148C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- lactic acid
- barley
- seeds
- plant
- preparation
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims abstract description 32
- JVTAAEKCZFNVCJ-UHFFFAOYSA-N lactic acid Chemical compound CC(O)C(O)=O JVTAAEKCZFNVCJ-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims abstract description 134
- 235000013339 cereals Nutrition 0.000 claims abstract description 74
- 235000014655 lactic acid Nutrition 0.000 claims abstract description 67
- 239000004310 lactic acid Substances 0.000 claims abstract description 67
- 235000007340 Hordeum vulgare Nutrition 0.000 claims abstract description 55
- 238000002360 preparation method Methods 0.000 claims abstract description 39
- 230000001580 bacterial effect Effects 0.000 claims abstract description 37
- 241000196324 Embryophyta Species 0.000 claims abstract description 30
- 238000004890 malting Methods 0.000 claims abstract description 29
- 238000005507 spraying Methods 0.000 claims abstract description 18
- 240000005979 Hordeum vulgare Species 0.000 claims abstract 2
- 241000894006 Bacteria Species 0.000 claims description 42
- 239000000203 mixture Substances 0.000 claims description 8
- 240000006024 Lactobacillus plantarum Species 0.000 claims description 6
- 241000191996 Pediococcus pentosaceus Species 0.000 claims description 6
- 235000013965 Lactobacillus plantarum Nutrition 0.000 claims description 5
- 241000192001 Pediococcus Species 0.000 claims description 5
- 229940072205 lactobacillus plantarum Drugs 0.000 claims description 5
- 241000186660 Lactobacillus Species 0.000 claims description 3
- 229940039696 lactobacillus Drugs 0.000 claims description 3
- 235000007238 Secale cereale Nutrition 0.000 abstract description 9
- 241000209219 Hordeum Species 0.000 description 53
- GXCLVBGFBYZDAG-UHFFFAOYSA-N N-[2-(1H-indol-3-yl)ethyl]-N-methylprop-2-en-1-amine Chemical compound CN(CCC1=CNC2=C1C=CC=C2)CC=C GXCLVBGFBYZDAG-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 41
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 30
- 230000035784 germination Effects 0.000 description 26
- 230000000813 microbial effect Effects 0.000 description 17
- 235000013405 beer Nutrition 0.000 description 16
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 16
- 241000223218 Fusarium Species 0.000 description 11
- 238000001914 filtration Methods 0.000 description 11
- UHPMCKVQTMMPCG-UHFFFAOYSA-N 5,8-dihydroxy-2-methoxy-6-methyl-7-(2-oxopropyl)naphthalene-1,4-dione Chemical compound CC1=C(CC(C)=O)C(O)=C2C(=O)C(OC)=CC(=O)C2=C1O UHPMCKVQTMMPCG-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 10
- 235000010633 broth Nutrition 0.000 description 9
- 229920001817 Agar Polymers 0.000 description 8
- 240000004808 Saccharomyces cerevisiae Species 0.000 description 8
- 239000008272 agar Substances 0.000 description 8
- 238000013021 overheating Methods 0.000 description 8
- 230000002829 reductive effect Effects 0.000 description 8
- 230000035945 sensitivity Effects 0.000 description 8
- 239000002609 medium Substances 0.000 description 7
- 238000012360 testing method Methods 0.000 description 7
- 108090000623 proteins and genes Proteins 0.000 description 6
- 102000004169 proteins and genes Human genes 0.000 description 6
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 5
- IJGRMHOSHXDMSA-UHFFFAOYSA-N Atomic nitrogen Chemical compound N#N IJGRMHOSHXDMSA-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 4
- 238000004458 analytical method Methods 0.000 description 4
- 230000009286 beneficial effect Effects 0.000 description 4
- 239000000463 material Substances 0.000 description 4
- 239000000047 product Substances 0.000 description 4
- 229920002498 Beta-glucan Polymers 0.000 description 3
- 229920002472 Starch Polymers 0.000 description 3
- 230000001332 colony forming effect Effects 0.000 description 3
- 238000011109 contamination Methods 0.000 description 3
- 230000003247 decreasing effect Effects 0.000 description 3
- 235000013312 flour Nutrition 0.000 description 3
- 235000013305 food Nutrition 0.000 description 3
- 238000001556 precipitation Methods 0.000 description 3
- 239000000523 sample Substances 0.000 description 3
- 238000002791 soaking Methods 0.000 description 3
- 235000019698 starch Nutrition 0.000 description 3
- 239000008107 starch Substances 0.000 description 3
- 238000003756 stirring Methods 0.000 description 3
- 239000000126 substance Substances 0.000 description 3
- FYGDTMLNYKFZSV-URKRLVJHSA-N (2s,3r,4s,5s,6r)-2-[(2r,4r,5r,6s)-4,5-dihydroxy-2-(hydroxymethyl)-6-[(2r,4r,5r,6s)-4,5,6-trihydroxy-2-(hydroxymethyl)oxan-3-yl]oxyoxan-3-yl]oxy-6-(hydroxymethyl)oxane-3,4,5-triol Chemical compound O[C@@H]1[C@@H](O)[C@H](O)[C@@H](CO)O[C@H]1OC1[C@@H](CO)O[C@@H](OC2[C@H](O[C@H](O)[C@H](O)[C@H]2O)CO)[C@H](O)[C@H]1O FYGDTMLNYKFZSV-URKRLVJHSA-N 0.000 description 2
- 241000252095 Congridae Species 0.000 description 2
- 240000007594 Oryza sativa Species 0.000 description 2
- 235000007164 Oryza sativa Nutrition 0.000 description 2
- 241000209056 Secale Species 0.000 description 2
- 241000209140 Triticum Species 0.000 description 2
- 235000021307 Triticum Nutrition 0.000 description 2
- 230000000845 anti-microbial effect Effects 0.000 description 2
- 238000003556 assay Methods 0.000 description 2
- QVGXLLKOCUKJST-UHFFFAOYSA-N atomic oxygen Chemical compound [O] QVGXLLKOCUKJST-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 238000013124 brewing process Methods 0.000 description 2
- 150000001875 compounds Chemical class 0.000 description 2
- 239000003085 diluting agent Substances 0.000 description 2
- 239000012153 distilled water Substances 0.000 description 2
- 238000001035 drying Methods 0.000 description 2
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 2
- 238000002816 microbial assay Methods 0.000 description 2
- 244000005700 microbiome Species 0.000 description 2
- 239000006872 mrs medium Substances 0.000 description 2
- 229910052757 nitrogen Inorganic materials 0.000 description 2
- 239000001301 oxygen Substances 0.000 description 2
- 229910052760 oxygen Inorganic materials 0.000 description 2
- 239000001967 plate count agar Substances 0.000 description 2
- 230000008092 positive effect Effects 0.000 description 2
- 108090000765 processed proteins & peptides Proteins 0.000 description 2
- 239000002994 raw material Substances 0.000 description 2
- 235000009566 rice Nutrition 0.000 description 2
- 239000000243 solution Substances 0.000 description 2
- 241000894007 species Species 0.000 description 2
- 238000003860 storage Methods 0.000 description 2
- DEXFNLNNUZKHNO-UHFFFAOYSA-N 6-[3-[4-[2-(2,3-dihydro-1H-inden-2-ylamino)pyrimidin-5-yl]piperidin-1-yl]-3-oxopropyl]-3H-1,3-benzoxazol-2-one Chemical compound C1C(CC2=CC=CC=C12)NC1=NC=C(C=N1)C1CCN(CC1)C(CCC1=CC2=C(NC(O2)=O)C=C1)=O DEXFNLNNUZKHNO-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 241000223600 Alternaria Species 0.000 description 1
- 108010062877 Bacteriocins Proteins 0.000 description 1
- 241001619326 Cephalosporium Species 0.000 description 1
- ZAMOUSCENKQFHK-UHFFFAOYSA-N Chlorine atom Chemical compound [Cl] ZAMOUSCENKQFHK-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 241000272194 Ciconiiformes Species 0.000 description 1
- 241000371644 Curvularia ravenelii Species 0.000 description 1
- 241000305071 Enterobacterales Species 0.000 description 1
- 102000004190 Enzymes Human genes 0.000 description 1
- 108090000790 Enzymes Proteins 0.000 description 1
- 241000233866 Fungi Species 0.000 description 1
- 241001489200 Fusarium poae Species 0.000 description 1
- 229920001503 Glucan Polymers 0.000 description 1
- MHAJPDPJQMAIIY-UHFFFAOYSA-N Hydrogen peroxide Chemical compound OO MHAJPDPJQMAIIY-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 241000192132 Leuconostoc Species 0.000 description 1
- 231100000678 Mycotoxin Toxicity 0.000 description 1
- 208000012868 Overgrowth Diseases 0.000 description 1
- 241000589516 Pseudomonas Species 0.000 description 1
- 241000235402 Rhizomucor Species 0.000 description 1
- 241000235527 Rhizopus Species 0.000 description 1
- 241000194017 Streptococcus Species 0.000 description 1
- 244000269722 Thea sinensis Species 0.000 description 1
- 230000002411 adverse Effects 0.000 description 1
- 102000004139 alpha-Amylases Human genes 0.000 description 1
- 108090000637 alpha-Amylases Proteins 0.000 description 1
- 229940024171 alpha-amylase Drugs 0.000 description 1
- 244000052616 bacterial pathogen Species 0.000 description 1
- 238000009835 boiling Methods 0.000 description 1
- 238000005119 centrifugation Methods 0.000 description 1
- 239000000460 chlorine Substances 0.000 description 1
- 229910052801 chlorine Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000000356 contaminant Substances 0.000 description 1
- 239000013068 control sample Substances 0.000 description 1
- 238000007796 conventional method Methods 0.000 description 1
- 238000001816 cooling Methods 0.000 description 1
- 235000013365 dairy product Nutrition 0.000 description 1
- 238000011161 development Methods 0.000 description 1
- 230000018109 developmental process Effects 0.000 description 1
- LQCYZZANGSLXDJ-UHFFFAOYSA-N dipropyldiazene Chemical compound CCCN=NCCC LQCYZZANGSLXDJ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 238000009826 distribution Methods 0.000 description 1
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 1
- 230000002255 enzymatic effect Effects 0.000 description 1
- 229940088598 enzyme Drugs 0.000 description 1
- 238000001704 evaporation Methods 0.000 description 1
- 230000008020 evaporation Effects 0.000 description 1
- 238000000605 extraction Methods 0.000 description 1
- 230000002349 favourable effect Effects 0.000 description 1
- 238000000855 fermentation Methods 0.000 description 1
- 230000004151 fermentation Effects 0.000 description 1
- 239000000706 filtrate Substances 0.000 description 1
- 239000006260 foam Substances 0.000 description 1
- 238000009472 formulation Methods 0.000 description 1
- 238000004108 freeze drying Methods 0.000 description 1
- 235000011868 grain product Nutrition 0.000 description 1
- 238000003306 harvesting Methods 0.000 description 1
- 239000010903 husk Substances 0.000 description 1
- 230000001771 impaired effect Effects 0.000 description 1
- 230000002401 inhibitory effect Effects 0.000 description 1
- 239000007924 injection Substances 0.000 description 1
- 238000002347 injection Methods 0.000 description 1
- 150000002632 lipids Chemical class 0.000 description 1
- 210000001161 mammalian embryo Anatomy 0.000 description 1
- 235000012054 meals Nutrition 0.000 description 1
- 235000013372 meat Nutrition 0.000 description 1
- 230000003641 microbiacidal effect Effects 0.000 description 1
- 229940124561 microbicide Drugs 0.000 description 1
- 230000002906 microbiologic effect Effects 0.000 description 1
- 238000003801 milling Methods 0.000 description 1
- 239000002636 mycotoxin Substances 0.000 description 1
- 150000007524 organic acids Chemical class 0.000 description 1
- 235000005985 organic acids Nutrition 0.000 description 1
- 239000002504 physiological saline solution Substances 0.000 description 1
- 238000005554 pickling Methods 0.000 description 1
- 239000002244 precipitate Substances 0.000 description 1
- 238000004321 preservation Methods 0.000 description 1
- 239000003755 preservative agent Substances 0.000 description 1
- 102000004196 processed proteins & peptides Human genes 0.000 description 1
- 230000002797 proteolythic effect Effects 0.000 description 1
- 230000003716 rejuvenation Effects 0.000 description 1
- 230000000284 resting effect Effects 0.000 description 1
- 150000003839 salts Chemical class 0.000 description 1
- 230000008117 seed development Effects 0.000 description 1
- 238000007873 sieving Methods 0.000 description 1
- 150000003384 small molecules Chemical class 0.000 description 1
- 239000002689 soil Substances 0.000 description 1
- 239000007921 spray Substances 0.000 description 1
- 238000010561 standard procedure Methods 0.000 description 1
- 235000000346 sugar Nutrition 0.000 description 1
- 238000009923 sugaring Methods 0.000 description 1
- 150000008163 sugars Chemical class 0.000 description 1
- 239000006228 supernatant Substances 0.000 description 1
- 239000000725 suspension Substances 0.000 description 1
- 239000003760 tallow Substances 0.000 description 1
- 235000013311 vegetables Nutrition 0.000 description 1
- 238000005303 weighing Methods 0.000 description 1
- 235000015041 whisky Nutrition 0.000 description 1
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01N—PRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
- A01N63/00—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing microorganisms, viruses, microbial fungi, animals or substances produced by, or obtained from, microorganisms, viruses, microbial fungi or animals, e.g. enzymes or fermentates
- A01N63/20—Bacteria; Substances produced thereby or obtained therefrom
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Zoology (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Microbiology (AREA)
- Pest Control & Pesticides (AREA)
- Plant Pathology (AREA)
- Virology (AREA)
- Environmental Sciences (AREA)
- Biotechnology (AREA)
- Dentistry (AREA)
- Agronomy & Crop Science (AREA)
- Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
- Fertilizers (AREA)
- Cereal-Derived Products (AREA)
- Management, Administration, Business Operations System, And Electronic Commerce (AREA)
- Bakery Products And Manufacturing Methods Therefor (AREA)
- Breeding Of Plants And Reproduction By Means Of Culturing (AREA)
- Steroid Compounds (AREA)
- Pretreatment Of Seeds And Plants (AREA)
- Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
Description
- 97148
Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää kasvien 5 käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantami seksi. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee menetelmää, jossa siementen (jyvien) mikrobitlooran ja laatuominaisuuksien muuttamiseksi kasvia, edullisesti mallastukseen käytettävää viljaa, kuten ohraa tai ruista, käsitellään 10 maitohappobakteerivalmisteella. Käsittely tehdään siemen ten kehittyessä ruiskuttamalla valmisteella kasvia pellolla tai pelto-olosuhteissa. Keksintö koskee myös maitohappobakteerivalmisteen käyttöä kasvien ruiskuttamiseen pellolla tai pelto-olosuhteissa siementen kehittyessä siemen-15 ten laatuominaisuuksien parantamiseksi. Edelleen keksintö koskee kasvituotetta, erityisesti ohra- tai ruistuotetta, esimerkiksi ohra- tai ruismallasta, jota on käsitelty edellä mainitulla menetelmällä.
Perinteisesti oluen valmistuksessa käytettävä vilja 20 mellastetaan, jotta sen sisältämä tärkkelys muuttuisi käy-miskelpoisiksi sokereiksi. Oluen valmistuksessa käytetään joskus myös mallastamatonta viljaa. Yleisin mallastuksessa käytetty viljalaji on ohra, sillä se soveltuu erityisen hyvin oluen valmistukseen. Ohra mallastuu hyvin ja helpos-25 ti, sillä sen jyvän kuorikerros ei irtoa puinnissa ja jää siten suojelemaan jyvää mallastuksessa. Rikkoutuneet jyvät ovat alttiita homesienille. Lisäksi ohran itävyys on hyvä, mikä on mallastuksessa tärkeää, sillä itämättömät jyvät eivät mallastu ja ovat myös alttiita homeille. Mallastet-30 tua ohraa käytetään myös viskien raaka-aineena.
Muitakin viljalajeja, kuten vehnää, ruista ja riisiä, voidaan käyttää maltaan valmistuksessa.
Mallastuksen tarkoituksena on saada aikaan jyvässä fysikaalisia, kemiallisia ja biokemiallisia muutoksia, 35 jolloin tuotetaan entsyymejä, jotka oluen valmistuksessa 2 97148 ns. mäskäysvaiheessa hajottavat jyvän tärkkelyksen vierteeseen liukenevaan muotoon. Mallastuksessa on useita vaiheita. Ensin käytetty vilja puhdistetaan ja seulotaan, minkä jälkeen sitä liotetaan vedessä sopivan kosteuden 5 (noin 45 %) saavuttamiseksi. Kun jyvät ovat sopivan kosteita, niitä idätetään yleensä noin kuusi vuorokautta. Idättämisen jälkeen mallas kuivataan, jolloin kosteus laskee noin neljään prosenttiin. Kuivauksen jälkeen poistetaan juuri-idut.
10 Mallastukseen käytetyssä viljassa, esimerkiksi oh rassa, pellolta ja mahdollisesti varastoinnista peräisin olevat mikrobit vaikuttavat mikrobitlooran kehittymiseen ja aktiivisuuteen maltaan valmistuksessa. Suuret mikrobi-määrät, varsinkin korkeat homesienipitoisuudet, ovat hai-15 tallisia viljan mallastuksessa. Homesienipitoisuus onkin eräs mallastukseen käytettävän viljan laadun kriteeri, ja sille on usein asetettu yläraja. Muita maltaan laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat raaka-aineviljän muut laatuominaisuudet, kuten lajike, proteiinipitoisuus, jyvien koko-20 jakauma, itämisenergia ja vesiherkkyys, sekä mallastustek-niikka ja -olosuhteet.
Ohran luonnollinen mikrobifloora käsittää homesieniä, kuten Fusarium-. Alternaria-. Cephalosporium- ja Hel-minthosporium-sukuisia homesieniä sekä Rhizoous- ja Mucor-25 lajeja. Homesienten esiintyminen vaihtelee kasvukauden ja -paikan (maan) mukaan. Ohran tähkimis- tai korjuuajan kostea ja sateinen sää vaikuttaa erityisesti Fusarium-homei-den kasvuun. Mallastuksessa homesienten koostumus vaihtelee huomattavasti idätyksen aikana, erityisesti Fusarium-30 homeiden määrä kasvaa erityisesti liotuksen aikana. Rhizo-pus- ja Mucor-laiit puolestaan ovat vallitsevia maltaissa, sillä ne lisääntyvät nopeasti kuivauksen alussa vallitsevissa lämpötiloissa.
Myös viljan alkuperäinen bakteeri- ja hiivafloora 35 vaikuttaa mallastettavan materiaalin laatuun. Viljan luon- 3 97148 nolliset enterobakteerit, Pseudomonas-lai it ja maitohappobakteerit sekä hiivat lisääntyvät mallastuksen aikana.
Viljassa ja maltaassa esiintyvien mikro-organismien vaikutukset ovat sekä hyviä että huonoja. Suuri osa mikro-5 biflooran vaikutuksista on hyödyllistä. Homesienten ja bakteerien glukanolyyttiset ja proteolyyttiset vaikutukset ovat yleisimmin raportoituja. Alentunut B-glukaanipitoi-suus ja maltaan möyhentymistä kuvaava uute-ero, pienentynyt vierteen viskositeetti, parantunut vierteen suodattu-10 vuus ja kohonnut typpipitoisuus ovat mikrobien entsymaat-tisen aktiivisuuden aiheuttamia hyviä ominaisuuksia. Viljan ja maltaan mikrobitlooran haittavaikutuksia ovat oluen ylikuohunta, mahdolliset mykotoksiinit ja itämisen heikentyminen.
15 Oluen ylikuohuntaa aiheuttavat mallastukseen käyte tyn materiaalin sisältämistä homesienistä, erityisesti Fusarium-suvun homesienistä, peräisin olevat komponentit. Voimakkaasti homeella kontaminoituneessa maltaassa aktiivinen homemyseeli muodostaa peptidejä tai peptidejä sisäl-20 täviä yhdisteitä, jotka kestävät oluen valmistusprosessin ja aiheuttavat ylikuohuntaa. Tämän erittäin vakavan laatuongelman välttämiseksi mallastukseen käytettävät vilja-näytteet on analysoitava homekontaminaation suhteen ja runsaasti kontaminoituneet erät hylätään.
. 25 Oluen ylikuohunnan kontrollointi ja estäminen on aina erittäin ongelmallista. Mikrobisidisten aineiden lisääminen liotusveteen vähentää homeiden kasvua, mutta kemiallisten säilöntäaineiden käyttöä pyritään välttämään. Tämän vuoksi mellastettavan materiaalin mahdollisimman 30 hyvä laatu on ensiarvoisen tärkeä. Erityisesti Fusarium-sukuisten homesienien kontaminaation vähentäminen on erittäin toivottavaa.
Ohran vesiherkkyys vaikuttaa itämiseen. Ohran vesi-herkkyyden eräs mahdollinen syy on se, että jyvien pinnal-35 la oleva tiheä mikrobipopulaatio kilpailee liotuksen aika- 4 97148 na kasvisolukon kanssa käytettävissä olevasta hapesta. Kun alkio ei saa tarvitsemaansa happea, itäminen hidastuu tai estyy kokonaan.
Vierteen siivilöintiin ja suodattuvuuteen vaikuttaa 5 ensisijaisesti maltaan laatu. Käytettyjen jyvien koostumuksesta puolestaan riippuu maltaan geeliytyvien proteiinien pitoisuus. Geeliytyvät proteiinit rikkoutuvat osittain mallastuksessa mutta voivat aggregoitua vierteen valmistusvaiheessa. Suodattumisnopeuteen vaikuttavat näiden 10 proteiinien ja pentosaanien, B-glukaanien, tärkkelysjää-mien ja lipidien muodostamat kompleksit. Lisäksi kohonneet bakteeripitoisuudet saattavat aiheuttaa suodatusongelmia. Siten hyvä suodattuvuus on eräs maltaan laatutekijä. Suo-dattuvuuden paraneminen myös nopeuttaa panimoprosessia.
15 Homesienet ovat haitallisia kontaminantteja paitsi panimoteollisuuden käyttöön tarkoitetussa viljassa myös elintarvike- ja rehuteollisuudessa raaka-aineena käytetyissä viljassa ja muissa kasveissa. Viljan varastoinnissa homeiden kontrollointi on tärkeää: lämpötilan ja kosteuden 20 muutokset saattavat aiheuttaa homepopulaation nopeaa lisääntymistä. Esimerkiksi rehuteollisuudessa homeet, mm. Fusarium-sukuiset homeet, saattavat aiheuttaa rehun raaka-aineen tai valmiin rehun pilaantumista.
Mikrobitlooran, erityisesti Fusarium-homeiden. kas-25 vun estämiseksi mallastuksen aikana on käytetty maitohappobakteereja [Haikara, Mallas ja Olut 1 (1994) 5 - 15;
Haikara et ai., Eur. Brew. Conv. Proc. 24th Congr., Oslo 1993, 163 - 172]. Maitohappobakteereja kasvuliuoksessaan, kasvuliuosta ilman soluja tai kasvuliuoksesta erotettuja 30 soluja lisättiin kuivatettuihin ohranjyviin ennen mallas-tusta, jyvien likovesiin tai idätyksen alussa. Paras tulos saatiin aikaan lisättäessä maitohappobakteerit kasvuliuoksessaan kaksi päivää ennen mallastusta. Käsittelyllä pystyttiin vaikuttamaan maltaan ominaisuuksiin, kuten mal-35 täistä saadun vierteen suodattuvuuteen ja viskositeettiin, il iS:i liiti I l I El 5 97148 sekä maltaan mikrobipitoisuuksiin. Käsittelyn vaikutusta oluen ylikuohuntaan ei testattu.
Esillä oleva keksintö antaa käyttöön uuden menetelmän edellä kuvattujen ongelmien ja haittapuolien vähentä-5 miseksi tai välttämiseksi. Yllättäen havaittiin, että kasvien, erityisesti viljan, mikrobipitoisuuksia voidaan vähentää ja kasvin laatuominaisuuksiin voidaan vaikuttaa, kun kasvavaa kasvia käsitellään pellolla tai pelto-olosuhteissa mikrobeihin vaikuttavalla maitohappobakteerivalmis-10 teella.
Erityisen hyvin keksinnön mukainen menetelmä soveltuu mallastukseen käytettävän viljan käsittelyyn, jolloin homemäärät, erityisesti Fusarium-laiien aiheuttama kontaminaatio, vähenee ja mellastettavan materiaalin ja valmiin 15 maltaan laatuominaisuudet paranevat. Viljan siementen edulliset muutokset näkyvät mm. parantuneena sakolukuna ja mallastuksen kannalta alentuneena vesiherkkyytenä. Valmiissa maltaassa edulliset vaikutukset näkyvät lisääntyneenä uutesaantona, parantuneena möyhentymisenä sekä no-20 peutuneena vierteen suodattuvuutena. Menetelmä alentaa myös maltaista valmistetun oluen ylikuohumistaipumusta.
Kuviossa 1 esitetään graafisesti keksinnön mukaisen maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus vierteen suodattumi-seen.
.! 25 Esillä oleva keksintö koskee menetelmää kasvien kä sittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi. Menetelmälle on tunnusomaista, että pellolla tai pelto-olosuhteissa siementen kehittyessä kasvia käsitellään ruiskuttamalla sitä siementen laatuominaisuuksien paran-3 0 tavalla maitohappovalmisteella. Käsiteltävä kasvi voi olla « mikä tahansa kasvi, jonka siementen mikrobikoostumusta ja laatuominaisuuksia halutaan muuttaa. Erityisesti esillä oleva keksintö soveltuu mallastukseen sopivan viljan, kuten ohran, rukiin, vehnän tai riisin, käsittelyyn. Edulli-35 sesti käsiteltävä vilja on ohra tai ruis, edullisimmin mallastukseen tarkoitettu ohra.
6 97148 Tässä käytettynä ilmaisulla "mikrobeihin vaikuttava" tarkoitetaan maitohappobakteerivalmisteen kykyä muuttaa käsiteltävän kasvin siementen mikrobitlooran sisäisiä suhteita. Tällainen vaikutus voi esimerkiksi estää tai 5 lisätä joidenkin kasvin sisältämien mikrobien kasvua, jolloin muutettaessa mikrobipopulaation sisäisiä suhteita saatetaan tuoda esille toisen mikrobipopulaation siementen ominaisuuksiin vaikuttavia positiivisia vaikutuksia.
Maitohappobakteereja on käytetty laajalti starter-10 viljelminä meijeri-, liha- ja kasvisteollisuudessa sekä rehujen säilönnässä. Maitohappobakteerit tuottavat orgaanisia happoja, jotka alentavat käymis-pH:ta, ja jotkut maitohappobakteerilajit erittävät myös bakteriosiinejä tai mikro-organismien kasvua estäviä pienimolekyylisiä ainei-15 ta.
Maitohappobakteerit ovat edullisia myös turvallisuutensa vuoksi. Maitohappobakteereiden käyttö elintarviketeollisuudessa on laajaa ja hyväksyttyä. Lisäksi viljan normaalifloora käsittää maitohappobakteereja.
20 Esillä olevassa keksinnössä voidaan käyttää mitä tahansa yleisesti saatavissa olevia maitohappobakteereja, joilla on mikrobeihin vaikuttavia ominaisuuksia, kuten kasvua estävää vaikutusta. Käyttökelpoisia maitohappobakteereja ovat Lactobacillus-. Pediococcus-. Leuconostoc- ja 25 Streptococcus -sukujen bakteerit. Edullisia ovat Lactoba cillus- ja Pediococcus-sukuihin kuuluvat maitohappobakteerit ja näiden seokset. Erityisen edullisia maitohappobakteereja esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettäviksi ovat Lactobacillus plantarum ja Pediococcus 30 pentosaceus.
Keksintö koskee myös maitohappobakteereja sisältävän valmisteen käyttöä siementen kehittyessä, esimerkiksi tähkimisen juuri aloittavan viljan tai jo tähkivän viljan, ruiskuttamiseen pellolla tai pelto-olosuhteissa. Edelleen 35 keksintö koskee viljatuotetta, erityisesti ohra- tai ruis- 7 97148 tuotetta, esimerkiksi ohra- tai ruismallasta, jota on käsitelty edellä mainitulla menetelmällä.
Pellolle ruiskutettava valmiste voi olla baktee-riviljelmä eli solut sisältävä kasvualusta sellaisenaan 5 tai konsentroituna, solupreparaatti, joka sisältää eris tetyt, mahdollisesti kylmäkuivatut solut suspendoituna veteen, kasvualustaan tai muuhun sopivaan kantajaan, kuten esimerkiksi fysiologiseen suolaliuokseen, tai kasvuliemi, josta mikrobisolut on poistettu, sellaisenaan tai konsent-10 roituna.
Edullisesti pellolle ruiskutettava valmiste sisältää maitohappobakteereja, kuten Lactobacillus plantarum -kantaa tai Pediococcus pentosaceus -kantaa, kasvuliemes-sään sellaisenaan tai konsentroituna. Konsentrointi voi-15 daan tehdä tavanomaisella tavalla, esimerkiksi sentrifu- goimalla, kylmäkuivaarna11a, suodattamalla tai haihduttamalla. Kylmäkuivattu maitohappobakteeripreparaatti, joka käyttötilanteessa lisätään sopivaan kasvualustaan tai lai-mentimeen, on myös edullinen menetelmän helpon toteutuksen 20 kannalta.
Viljan käsittelyyn käytetty valmiste voidaan valmistaa kantapreparaatista tavanomaisen mikrobiologisen käytännön mukaan nuorentamalla ja asteittain suurentamalla tilavuutta, kunnes kasvuliemeen saadaan sopiva mikrobiti-• 25 heys. Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoinen valmiste sisältää maitohappobakteereita noin 1 x 10® - 1 x ΙΟ12 PMY/ 1, edullisesti noin 1 x 10'° - 1 x 1012 PMY/1 ja erityisesti 1 x 1010 - 1 x 1011 PMY/1.
Käyttäjän kannalta peltoruiskutuksiin sopivin val-30 miste voisi olla kylmäkuivattu valmiste, joka ennen käyt töä sekoitetaan sopivaan laimentimeen, kuten veteen, tarkoituksenmukaisena pitoisuutena, esimerkiksi pitoisuutena l x 109 - 1 x 10“ PMY/1.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä ruiskutukseen 35 käytettävän valmisteen määrä lasketaan halutun, tehokkaan 8 97148 mikrobeihin vaikuttavan bakteeripitoisuuden perusteella. Käytännön tarkoituksiin on sopivaa käyttää määrää, joka vastaa 50 - 1000 1/ha, edullisesti 100 - 500 1/h. Alan ammattimies pystyy helposti arvioimaan kulloinkin tarvit-5 tavan määrän.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti kasvia käsitellään kasvin kasvaessa pellolla tai pelto-olosuhteissa siementen kehittyessä. Tässä käytettynä ilmaisulla "pelto-olosuhteet" tarkoitetaan yleisesti käsiteltävän kasvin 10 kasvu- tai kasvatuspaikkaa. Esimerkiksi viljaa käsiteltäessä ruiskutus voidaan tehdä heti tähkimisen alettua tai jonkin ajan kuluttua, esimerkiksi 5-15 vuorokauden kuluttua tähkimisen alettua. Muun muassa vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat sopivan ruiskutusajan valintaan.
15 Esillä olevaa keksintöä kuvataan seuraavissa esimerkeissä sen edullisten suoritusmuotojen niihin kuitenkaan rajoittumatta .
Esimerkki 1
Maitohappobaktaerlvi1jäimien valmistus 20 Viljan käsittelyyn käytetyt maitohappobakteerivil- jemät valmistettiin seuraavalla tavalla. Lactobacillus plantarum -kanta VTT-E-78076 ja Pediococcus pentosaceus -kanta VTT-E-90390 (VTT:n bio- ja elintarviketekniikan kantakokoelmasta) siirrostettiin aseptisesti MRS-agarilta • 25 (Oxoid) 20 ml:n koeputkessa 10 ml:aan MRS-alustaa (Oxoid), jossa niitä kasvatettiin anaerobisissa olosuhteissa 30 °C:ssa kaksi vuorokautta sekoittamatta. Sitten kannat siirrostettiin aseptisesti 120 ml:aan MRS-alustaa 250 ml:n erlenmeyerpullossa ja kasvatettiin aerobisissa olosuhteis-30 sa 30 °C:ssa kolme vuorokautta sekoittamatta. Tämän jälkeen kannat siirrostettiin 0,6 l:aan MRS-alustaa erlenmeyerpullossa. Kasvatusta jatkettiin aerobisissa olosuhteissa 30 °C:ssa kolme vuorokautta sekoittamatta.
Saatu kasvuliemi sisälsi maitohappobakteereita 1 x 35 1010 - 1 x 1011 PMY/1 (pesäkettä muodostavia yksiköitä/litra kasvulientä).
9 97148
Kasvuliemi laimennettiin noin 1:10 vedellä. Näitä laimennettuja kasvuliemiä käytettiin koevalmisteena pelto-ruiskutuksissa .
Esimerkki 2 5 Kasvavan ohran käsittely maitohappobakteereilla
Kotimaista Kustaa-ohraa viljeltiin 10 m2:n koeruuduissa (kentät LH-701 - LH-704). Kutakin koevalmistetta varten oli kolme koeruutua. Esimerkin 1 mukaisesti valmistettua LaetobaciUus plantarum -kantaa VTT-E-78076 ja Pe-10 diococcus pentosaceus -kantaa VTT-E-90390 sisältävää kas-vulientä ruiskutettiin kasvavan ohran päälle heti tähkimi-sen jälkeen ja Pediococcus pentosaceus -kantaa VTT-E-90390 sisältävää kasvulientä myös 10 vrk tähkimisen jälkeen. Kukin ruiskutukseen käytetty koevalmiste sisälsi maitohappo-15 bakteeria 1 x 109 - 1 x ΙΟ10 PMY/1, ja valmistetta käytettiin 200 1/ha. Ruiskutukset tehtiin Azo-propaaniruiskulla, jossa oli 2 m:n puomi, jossa oli suuttimet 50 cm:n välein. Vertailukenttää ei käsitelty lainkaan. Ohra puitiin tuleentuneena ja kuivattiin. Jyviä säilytettiin viileässä 20 kuivassa paikassa mallastukseen saakka. Koejärjestely on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1
Kasvavan ohran maitohappobakteerikäsittelyn 25 koejärjestely
Kenttä n:o Selvitys LH-701 Kontrolli (käsittelemätön) 30 LH—702 Käsittely L. plantarum VTT-E-78076 -valmis teella heti tähkimisen jälkeen (200 1/ha) LH—703 Käsittely P. pentosaceus VTT-E-90390 -val misteella heti tähkimisen jälkeen (200 1/ha) LH-704 Käsittely P♦ pentosaceus VTT-E-90390 -val- 35 misteella 10 vrk tähkimisen jälkeen (200 1/ha) 10 97148
Esimerkki 3
Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus ohran itävyyteen
Kasvavan ohran maitohappobakteerikäsittelyn vaiku-5 tus ohran itävyyteen arvioitiin suorittamalla kuivien oh-ranjyvien itävyysmääritys, jolloin määritettiin itämiska-pasiteetti (H202) prosentteina sekä itämisenergia ja vesi-herkkyys 3 ja 5 vrk:n kuluttua prosentteina käyttäen mal-lastuksen yhteydessä tunnettuja menetelmiä, jotka on kulo vattu esimerkiksi julkaisussa EBC-Analytica, 4. painos, toim. Analysis Committee of EBC, Brauerei- und Getränke Rundschau, ZUrich, 1987.
Lyhyesti kuvattuna itämiskapasiteettimäärityksessä jyviä idätetään 0,75-%:isessa vetyperoksidiliuoksessa oh-15 ran lepotilan murtamiseksi. Itämiskapasiteetti kuvaa elävien jyvien määrää. Itämisenergia, joka kuvaa ohran itä-miskykyä, määritetään idättämällä jyviä petrimaljassa kostutetun imupaperin päällä. Vesiherkkyys määritetään kuten itämisenergia mutta käyttäen suurempaa vesimäärää.
20 Tulokset on esitetty taulukossa 2, jossa käytetyt lyhenteet ovat kuten taulukossa 1.
Taulukko 2
Maitohappobakteeriruiskutuksen vaikutus ohran 25 itävyyteen
Itäneiden jyvien Kenttä/valmiste prosentuaalinen osuus LH-701 LH-702 LH-703 LH-704 kontrolli 30
Itämiskapasiteetti 98 98 99 99 (H202) (%)
Itämisenergia 96/98 90/93 90/94 94/97 3/5 vrk (%) 35 Vesiherkkyys 26/36 28/35 42/51 35/47 3/5 vrk (%) 11 97148
Kasvavan viljan ruiskuttamisella pellolla tähkimi-sen eri vaiheissa esillä olevan keksinnön mukaisesti maitohappobakteereilla ei ole oleellista vaikutusta ohranjy-vien itämiskapasiteettiin. LH-702- ja LH-703-kokeissa mai-5 tohappobakteerien käyttö alensi lievästi itämisenergiaa mutta vähensi selvästi, etenkin LH-703- ja LH-704-kokeis-sa, jyvien vesiherkkyyttä.
Esimerkki 4
Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus ohran mikro-10 bimääriin
Kasvavan ohran maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus ohranjyvien mikrobimääriin analysoitiin määrittämällä Fusarium-homeet. kokonaisbakteerit, maitohappobakteerit ja hiivat.
15 Fusarium-homeilla kontaminoitujen jyvien osuus mää ritettiin Fusarium-homeille spesifisellä Czapek Iprodion Dicloral -agarilla (CZID-agar, Difco) Abildgren et ai.'n kuvaaman menetelmän mukaisesti [Lett. Appi. Microbiol. 5 (1987) 83 - 86]. Fusarium-homeet tunnistettiin tyypillisen 20 pesäke- ja itiömorfologian perusteella.
Kokonaisbakteeripitoisuus määritettiin Plate Count -agarilla (Difco) ja maitohappobakteerit määritettiin MRS-agarilla (Oxoid) mikrobiologiassa tavanomaisilla menetelmillä. Hiivat määritettiin Saboraud-agarilla (Oxoid). Tu-·· 25 lokset on esitetty taulukossa 3, jossa käytetyt lyhenteet ovat kuten taulukossa 1.
12 97148
Taulukko 3
Maitohappobakteeriruiskutuksen vaikutus ohran mikrobimääriin _ Mikrobimääritys Kenttä/valmiste
D
LH-701 LH-702 LH-703 LH-704 kontrolli
Fusarium-homeet 57 43 66 46 (% kontaminoituneita 10 jyviä)
Kokona isbakteer it 4,7xl07 3,5xl07 3,8xl07 4,lxl07 PMY/g ka*
Maitohappobakteerit 3,3x10* 2,2xl02 2,2xl02 2,2xl02 PMY/g ka*
Hiivat 2,2xl03 6,7xl03 6,6xl03 3,3xl03 PMY/g ka* 15 ♦pesäkettä muodostavaa yksikköä/g kuiva-ainetta
Kasvavan viljan käsittely esillä olevan keksinnön mukaisesti maitohappobakteereilla vähentää lievästi LH-703-koetta lukuunottamatta Fusarium-homeella kontaminoitu-20 neiden jyvien määrää sekä kokonaisbakteerien määrää. Mai tohappobakteerien käyttö nostaa hieman hiivan ja maitohappobakteerien määrää kontrolliin verrattuna.
Esimerkki 5
Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus ohran laatuun 25 j» satoon
Esillä olevan keksinnön mukaisen käsittelyn vaikutus ohranjyvien satoon ja laatuun määritettiin "Maa- ja metsätalousministeriön päätös viljan kunnon määrityksessä noudatettavista ohjeista, Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 20 1991" -ohjeiden mukaan. Sato (kg/ha), tuhannen jyvän paino (g) ja hehtolitran paino (kg) määritettiin punnitsemalla. Sakoluku ja proteiinipitoisuus ovat tunnettuja viljan laatua kuvaavia tekijöitä, ja ne määritettiin alalla yleisesti käytetyillä menetelmillä. Tulokset on esitetty taulu-35 kossa 4, jossa käytetyt lyhenteet ovat kuten taulukossa 1.
I , « i »Iti 114«· 13 97148
Taulukko 4
Maitohappobakteeriruiskutuksen vaikutus ohran satoon ja laatuun 5 Määritys Kenttä/valmiste LH-701 LH-702 LH-703 LH-704 kontrolli sato (kg/ha) 5670 5810 5540 5640 10
Tuhannen jyvän 44,8 45,0 44,6 44,5 paino (g)
Hehtolitran paino 72,3 72,2 72,4 72,9 (Kg) 15 Sako (s) 99 108 114 120
Proteiini (%) 11,4 11,2 11,6 11,5
Keksinnön mukaisella kasvavan viljan käsittelyllä 20 maitohappobakteereilla oli selvä myönteinen vaikutus sako-lukuun kaikilla valmisteilla. Eniten (20 %) sakoluku kas-voi Pediococcus pentosaceus -kannalla käsittelyn seurauksena. Käsittelyllä ei ollut oleellista vaikutusta muihin ohran satoa ja laatua kuvaaviin parametreihin kontrolliin .· 25 verrattuna.
Esimerkki 6
Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus ohramaitaan mikrobimääriin
Keksinnön mukaisesti käsitellystä ohrasta valmis-30 tettiin mallasta, jotta voitiin analysoida maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus ohramaltaaseen. Jokaisesta ohra-viljelmästä sekä kontrolliviljelmästä peräisin olevat jyvät mallastettiin yhden kilon erissä koemallastuslaitteessa (Seeger) standardimenetelmällä.
35 Ohrasta valmistetusta maltaasta analysoitiin koko- naisbakteerit, maitohappobakteerit ja hiivat esimerkissä 4 14 97148 kuvatulla tavalla. Tulokset on esitetty taulukossa 5, jossa käytetyt lyhenteet ovat kuten esimerkissä 1.
Taulukko 5 5 Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus maltaan mikrobimääriin
Mikrobimääritys Kenttä/valmiste LH-701 LH-702 LH-703 LH-704 10 kontrolli
Kokonaisbakteerit* 1,0x10® 1,1x10® 9,2xl07 4,7xl07 PMY/g kab
Maitohappobakteerit' 4,8xl06 3,9xl06 3,4xl06 4,3xl06 PMY/g ka" 15
Hiivat" 1,3xl05 5, OxlO4 5,4xl04 7,3xl04 PMY/g kab •määritys Plate count -agarilla (Difco) 2Q pesäkettä muodostavaa yksikköä/g kuiva-ainetta 'määritys MRS-agarilla (Oxoid) "määritys Saboraud-agarilla (Oxoid)
Keksinnön mukaisella kasvavan viljan käsittelyllä maitohappobakteereilla ei ollut oleellista vaikutusta oh-“ 25 rasta valmistetun maltaan mikrobimääriin.
Esimerkki 7
Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus maltaan laatuun ja ominaisuuksiin
Keksinnön mukaisesti pellolla käsitellystä ohrasta 30 esimerkin 6 mukaisesti valmistetun maltaan fysikaalis-ke-miallinen laatu analysoitiin mallastuksen yhteydessä tunnetuilla menetelmillä, jotka on yksityiskohtaisesti kuvattu julkaisussa EBC-Analytica, 4. painos, toim. Analysis Committee of EBC, Brauerei- und Getränke Rundschau, ZU-35 rich, 1987. Maltaiden laatua tutkittiin myös Biichner-suo- l· ; Utit Uit l.t *** ·.
15 97148 elatuksella valmistetusta vierteestä Brown et ai.'n (Proc. 3rd Aviemore Conf. Malt. Brew. Distill. Aviemore 1990, Institute of Brewing, 313 - 318) menetelmän muunnelmalla, jonka ovat kuvanneet Sjöholm et ai. [Monatsschrift fur 5 Brauwissenschaft 5 (1994) 165 - 171].
Taulukko 6
Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus maltaan analyyttisiin arvoihin 10
Mallasanalyysi Kenttä/valmiste LH-701 LH-702 LH-703 LH-704 kontrolli 15 Kosteus (%) 4,2 4,1 4,1 4,1
Uute jauhosta (%/ka) 80,8 81,1 81,2 81,2
Vierteen väri °EBC 4,1 4,1 4,4 4,4
Vierteen pH 6,02 6,01 5,99 5,98
Jauho-rouhe-ero 2,3 1,8 1,5 1,7 (%/ka)
Friabilimetri jauho 80 81 83 81 20 (%)
Friabilimetri (%) 4,4 3,8 2,2 3,2 (> 2,2 mm) Möyhentyneisyys (%) 89 94 93 89 (Calcofluor)
Homogeenisuus (%) 69 77 66 68 (Calcofluor) __ Vierteen viskosi- 1,48 1,49 1,48 1,48 teetti (mPas)
Suodatusaika 60/240 42/150 45/120 45/120 jauho/rouhe (min)
Vierteen B-glukaani 222 189 184 194 (mg/1)
Liukoinen typpi 812 822 820 826 (mg/100 g) 30 Proteiini (%/ka) 11,5 11,4 11,5 11,1
Proteiinin liukoi- 44 45 45 47 suusaste (Kolbach) (%) FAN (mg/1) 166 183 176 187
Sokeroitumisaika <10 <10 <10 <10 (min) a-amylaasi 67 69 74 74 (DU/g ka)
Diast. voima 370 350 350 350 (WK/100 g ka) 16 97148
Taulukko 7
Maitohappobakteerikäsittalyn vaikutus maltaan ominaisuuksiin (Buchner-suodatus) 5 Ominaisuus Kenttä/valmiste LH-701 LH-702 LH-703 LH-704 kontrolli
Vierteen uute- 16,09 16,14 16,14 16,20 pitoisuus (%) 10
Todellinen uute- 21,6 32,5 34,3 34,6 saanto (%/ka)
Vierteen pH 5,69 5,70 5,68 5,69 15 Taulukon 6 ja 7 tuloksista nähdään, että keksinnön mukaisella kasvavan ohran maitohappobakteerikäsittelyllä oli seuraavat edulliset vaikutukset ohrasta valmistetun maltaan laatuun: uutepitoisuus ja -saanto lisääntyivät, usean eri analyysin (möyhentymis-%, jauho-rouheuute-ero, 2q friabiliteetti ja vierteen β-glukaanipitoisuus) mukaan maltaan möyhentyminen lisääntyi ja vierteen suodattuvuus nopeutui selvästi. Näistä käytännön kannalta tärkein on edullinen vaikutus suodattumisnopeuteen (kts. kuvio 1) . Muihin mallasanalyysiarvoihin keksinnön mukaisella mene-25 telmällä ei ollut vaikutusta.
Esimerkki 8 Käsittelyn vaikutus oluen ylikuohumistaipumukseen
Keksinnön mukaisen kasvavan viljan maitohappobakteereilla käsittelyn vaikutusta oluen ylikuohumistaipumik-3Q seen määritettiin Carlsbergin pikamenetelmällä Vaag et : ai.'n [Eur. Brew. Conv. Proc. 24th Congr., Oslo (1993) 155 - 1629] kuvaamalla tavalla.
Näytteet a - c valmistettiin seuraavalla tavalla. Maitohappobakteereilla keksinnön mukaisesti käsitellyt 35 ohranäytteet mellastettiin esimerkissä 6 kuvatulla tavalla. 100 g kutakin saatua mallasnäytettä sekoitettiin 400 17 97148 ml:aan tislattua vettä laboratoriotehosekoittimessa maksiminopeudella. Suspensiota sentrifugoitiin kierrosnopeudel-la 5 000 rpm, ja supernatantti konsentroitiin keittämällä noin puoleen tilavuuteen. Muodostunut sakka poistettiin 5 suodattamalla. Suodos jäähdytettiin, ja tilavuus säädettiin 200 ml:ksi tislatulla vedellä. Kulloinkin 50 ml olutta poistettiin kolmesta kylmäksi (4 - 10 °C) jäähdytetystä olutpullosta ja korvattiin 50 ml:11a mallasuutetta. Pulloja ravisteltiin varovasti ilman korvaamiseksi vaahdolla 10 pullon kaulassa, minkä jälkeen ne korkitettiin ja pastöroitiin 20 minuuttia 60 °C:ssa. Jäähdyttämisen jälkeen pulloja sekoitettiin vaakasuorassa asennossa kolme päivää ennen testausta ylikuohunnan indusoimiseksi.
Pullot punnittiin ja niiden annettiin seistä pai-15 koillaan kymmenen minuuttia. Sitten pulloja käännettiin ylösalaisin kolme kertaa, seisotettiin 30 sekuntia ja lopuksi aukaistiin. Jos ylikuohuntaa esiintyi, pullot punnittiin uudelleen ja pulloista ylikuohuneen oluen määrä laskettiin. Ylikuohuntastandardina käytettiin Gushing Malt 20 A -valmistetta, joka sisältää Fusarium poae -hometta (Carlsberg, Kööpenhamina, Tanska).
Tulokset on esitetty taulukossa 8, jossa käytetyt lyhenteet ovat kuten esimerkissä 1.
18 97148
Taulukko 8
Maitohappobakteerikäsittelyn vaikutus oluen ylikuohumistaipumukseen
Ylikuohunnan määrä g Kenttä LH-701 LH-702 LH-703 LH-704 kontrolli Näyte a 43,1 14,0 31,0 0,1 10 Näyte b 55,0 0,1 24,0 23,1 Näyte c 38,9 14,7 11,9 21,6
Keskiarvo 45,7 9,8 22,3 14,9 15 Ylikuohunta- standardi 54,2
Kaikkien keksinnön mukaisesti maitohappobakteereilla käsitellyistä ohrista valmistettujen maltaiden ylikuo-20 humistaipumus oli oleellisesti vähentynyt. Eniten tämä pieneni Lactobaci1lus plantarum -kantaa VTT-E-78076 sisältävällä kasvuliuoksella pellolla ruiskutetusta ohrasta (LH-702) valmistetulla maltaalla: ylikuohumistaipumus pieneni lähes viidennekseen käsittelemättömästä ohrasta val-• 25 mistettuun maltaaseen verrattuna ja lähes kuudesosaan yli- kuohuntastandardiin verrattuna. Pediococcus oentosaceus -kantaa VTT-E-90390 (LH-703) sisältävällä kasvuliemellä pellolla juuri tähkimisen alettua tai kymmenen päivää sen jälkeen ruiskutetusta ohrasta valmistetulla maltaalla saa-30 dut ylikuohumisarvot pienenivät 51 ja vastaavasti 67 % kontrolliin verrattuna ja 59 ja vastaavasti 73 % ylikuohu-misstandardiin verrattuna.
«
Il «tili IIIU l i 4 . - ,
Claims (10)
1. Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi, tunnettu sii- 5 tä, että pellolla tai pelto-olosuhteissa siementen kehittyessä kasvia käsitellään ruiskuttamalla sitä siementen laatuominaisuuksia parantavalla maitohappobakteerivalmisteella.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että käsiteltävä kasvi on viljakasvi .
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittely tehdään juuri täh-kimisen aloittavalle viljalle tai jo tähkivälle viljalle.
4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävä viljakasvi on mallastukseen sopiva vilja.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vilja on ohra.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maitohappobakteerivalmiste on Lactobacillus- tai Pediococcus-sukuihin kuuluvaa maitohappobakteeria tai näiden seosta sisältävä valmiste.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, : 25 tunnettu siitä, että maitohappobakteerivalmiste on Lactobacillus plantarum -lajia tai Pediococcus pentosaceus -lajia sisältävä valmiste.
8. Maitohappobakteerivalmisteen käyttö kasvien ruiskuttamiseen pellolla tai pelto-olosuhteissa siementen 30 kehittyessä siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi.
• 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että maitohappobakteerivalmistetta käytetään viljakasvin erityisesti mallastukseen sopivan viljan käsittelyyn.
10. Kasvituote, tunnettu siitä, että se on käsitelty patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä. 97148
Priority Applications (18)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI943366A FI97148C (fi) | 1994-07-14 | 1994-07-14 | Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi |
| ES95924337T ES2146763T3 (es) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Procedimiento de mejora de la calidad de semillas vegetales. |
| EP95924337A EP0769908B1 (en) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | A method of improving the quality of plant seeds |
| PCT/FI1995/000391 WO1996002141A1 (en) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | A method of improving the quality of plant seeds |
| DE69516691T DE69516691T2 (de) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Verfahren zur verbesserung der qualität von pflanzensamen |
| EE9700017A EE03373B1 (et) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Taimeseemnete kvaliteedi parandamise meetod |
| AU28888/95A AU684204B2 (en) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | A method of improving the quality of plant seeds |
| US08/765,931 US5833977A (en) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Method of improving the quality of plant seeds using lactic acid producing micro-organisms |
| CN95194717A CN1073353C (zh) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | 改良植物种籽质量的方法 |
| NZ289134A NZ289134A (en) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Method of improving the quality of plant seeds by spraying the plants, when the seed develop, with lactic acid bacterial preparation |
| CA002194685A CA2194685C (en) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | A method of improving the quality of plant seeds |
| PT95924337T PT769908E (pt) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Metodo para melhoramento da qualidade de sementes vegetais |
| RU97102040A RU2129374C1 (ru) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Способ обработки растений для улучшения качества их семян, средство для опрыскивания растений и продукт растениеводства |
| AT95924337T ATE192281T1 (de) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Verfahren zur verbesserung der qualität von pflanzensamen |
| DK95924337T DK0769908T3 (da) | 1994-07-14 | 1995-07-05 | Fremgangsmåde til forbedring af kvaliteten af plantefrø |
| LT97-001A LT4209B (en) | 1994-07-14 | 1997-01-09 | A method of improving the quality of plant seeds |
| LVP-97-05A LV11770B (en) | 1994-07-14 | 1997-01-14 | A method of improving the quality of plant seeds |
| GR20000401740T GR3034048T3 (en) | 1994-07-14 | 2000-07-28 | A method of improving the quality of plant seeds |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI943366A FI97148C (fi) | 1994-07-14 | 1994-07-14 | Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi |
| FI943366 | 1994-07-14 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI943366A0 FI943366A0 (fi) | 1994-07-14 |
| FI943366L FI943366L (fi) | 1996-01-15 |
| FI97148B FI97148B (fi) | 1996-07-15 |
| FI97148C true FI97148C (fi) | 1996-10-25 |
Family
ID=8541101
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI943366A FI97148C (fi) | 1994-07-14 | 1994-07-14 | Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi |
Country Status (18)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US5833977A (fi) |
| EP (1) | EP0769908B1 (fi) |
| CN (1) | CN1073353C (fi) |
| AT (1) | ATE192281T1 (fi) |
| AU (1) | AU684204B2 (fi) |
| CA (1) | CA2194685C (fi) |
| DE (1) | DE69516691T2 (fi) |
| DK (1) | DK0769908T3 (fi) |
| EE (1) | EE03373B1 (fi) |
| ES (1) | ES2146763T3 (fi) |
| FI (1) | FI97148C (fi) |
| GR (1) | GR3034048T3 (fi) |
| LT (1) | LT4209B (fi) |
| LV (1) | LV11770B (fi) |
| NZ (1) | NZ289134A (fi) |
| PT (1) | PT769908E (fi) |
| RU (1) | RU2129374C1 (fi) |
| WO (1) | WO1996002141A1 (fi) |
Families Citing this family (15)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| WO2001037826A1 (en) | 1999-11-26 | 2001-05-31 | Shionogi & Co., Ltd. | Npyy5 antagonists |
| WO2006025167A1 (ja) * | 2004-07-29 | 2006-03-09 | Kyoto Prefecture | 植物病害防除剤および防除方法 |
| BE1016598A5 (nl) * | 2005-05-25 | 2007-02-06 | Den Avenne Xavier Van | Werkwijze voor het behandelen van landbouwgewassen. |
| RU2318326C1 (ru) * | 2006-08-16 | 2008-03-10 | Олег Иванович Квасенков | Способ резервирования зерна зеленого горошка |
| RU2318339C1 (ru) * | 2006-08-16 | 2008-03-10 | Олег Иванович Квасенков | Способ резервирования зерна зеленого горошка |
| RU2318327C1 (ru) * | 2006-08-16 | 2008-03-10 | Олег Иванович Квасенков | Способ резервирования зерна зеленого горошка |
| RU2318324C1 (ru) * | 2006-08-16 | 2008-03-10 | Олег Иванович Квасенков | Способ резервирования зерна зеленого горошка |
| RU2318323C1 (ru) * | 2006-08-16 | 2008-03-10 | Олег Иванович Квасенков | Способ резервирования зерна зеленого горошка |
| RU2318325C1 (ru) * | 2006-08-16 | 2008-03-10 | Олег Иванович Квасенков | Способ резервирования зерна зеленого горошка |
| EP2423299B1 (en) * | 2009-06-04 | 2017-04-26 | Nippon Soda Co., Ltd. | Method for producing fermented malt beverage using cereals treated with thiophanate methyl |
| CA2802083C (en) | 2010-06-11 | 2018-10-09 | Novozymes A/S | Enzymatic flour correction |
| RU2468568C2 (ru) * | 2011-03-02 | 2012-12-10 | Федеральное государственное образовательное учреждение высшего профессионального образования "Красноярский государственный аграрный университет" | Способ оценки качества зерна генотипов ячменя пивоваренного направления |
| LT6142B (lt) | 2013-05-15 | 2015-04-27 | Uab "Biocentras" | Sėklinių grūdų ir sėklų apdorojimo būdas |
| EP3030088B1 (en) | 2013-08-07 | 2019-09-25 | Cargill, Incorporated | Processes for making sprouted whole grains and products comprising sprouted whole grains |
| CN110819573B (zh) * | 2019-12-05 | 2021-02-12 | 青岛市农业科学研究院 | 提高豌豆耐冷耐湿性的微生物菌剂及其应用 |
Family Cites Families (16)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE3530340A1 (de) * | 1985-08-24 | 1987-02-26 | Prillwitz Hans Georg Dr | Verfahren zur bekaempfung von schadpilzen im getreide |
| US4956177A (en) * | 1985-11-04 | 1990-09-11 | Microlife Technics, Inc. | Method for inhibiting fungi |
| US4931398A (en) * | 1987-02-05 | 1990-06-05 | Morinaga & Co., Ltd. | Bacillus subtilis strain and prevention of aflatoxin contamination in cereals and nuts |
| US5314691A (en) * | 1989-11-09 | 1994-05-24 | The Regents Of The University Of California | Biological control of phytophthora on plants and in soil with Myrothecium roridum ATCC 20963, 20964 or 20965 |
| US5171686A (en) * | 1989-11-29 | 1992-12-15 | The United States Of America As Represented By The United States Department Of Agriculture | Use of native Aspergillus flavus strains to prevent aflatoxin contamination |
| JPH03228673A (ja) * | 1990-01-31 | 1991-10-09 | Daikin Ind Ltd | フザリン酸を無毒化する微生物およびそれを用いたフザリン酸の無毒化方法 |
| DK162990D0 (da) * | 1990-07-06 | 1990-07-06 | Novo Nordisk As | Mikroorganismer |
| US5266316A (en) * | 1990-07-12 | 1993-11-30 | Peri Development Applications (1985) Ltd. | Isolate of Trichoderma harzianum I-952 fungicidal compositions containing said isolate and use against B. cinerea and S. sclerotiorum |
| GB9107678D0 (en) * | 1991-04-11 | 1991-05-29 | Ici Plc | Antifungal micro-organism |
| US5232850A (en) * | 1991-07-19 | 1993-08-03 | The Penn State Research Foundation | Predatory Pseudomonas strain as a control of bacterial and fungal plant pathogens |
| GB9207352D0 (en) * | 1992-04-03 | 1992-05-13 | Ici Plc | Method to control fungal disease |
| US5288633A (en) * | 1992-07-31 | 1994-02-22 | North Carolina State University | Pseudomonas cepacia strain 5.5B and method of controlling Rhizoctonia solani therewith |
| US5270059A (en) * | 1992-08-17 | 1993-12-14 | The United States Of America As Represented By The United States Department Of Agriculture | Method and preparation for inhibiting mold growth on pome fruit |
| FI94875C (fi) * | 1993-01-15 | 1995-11-03 | Panimolaboratorio Bryggerilabo | Menetelmä elintarvikekäyttöön tarkoitetun teollisesti idätettävän siemenmateriaalin käsittelemiseksi |
| CN1032840C (zh) * | 1993-02-19 | 1996-09-25 | 北京农业大学 | 高效复合增产菌及其生产方法 |
| WO1994019950A1 (en) * | 1993-03-10 | 1994-09-15 | Commonwealth Scientific And Industrial Research Organisation | Biocontrol agents for use in agriculture |
-
1994
- 1994-07-14 FI FI943366A patent/FI97148C/fi not_active IP Right Cessation
-
1995
- 1995-07-05 AU AU28888/95A patent/AU684204B2/en not_active Ceased
- 1995-07-05 RU RU97102040A patent/RU2129374C1/ru not_active IP Right Cessation
- 1995-07-05 ES ES95924337T patent/ES2146763T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1995-07-05 US US08/765,931 patent/US5833977A/en not_active Expired - Fee Related
- 1995-07-05 CN CN95194717A patent/CN1073353C/zh not_active Expired - Fee Related
- 1995-07-05 DK DK95924337T patent/DK0769908T3/da active
- 1995-07-05 CA CA002194685A patent/CA2194685C/en not_active Expired - Fee Related
- 1995-07-05 NZ NZ289134A patent/NZ289134A/en unknown
- 1995-07-05 PT PT95924337T patent/PT769908E/pt unknown
- 1995-07-05 EE EE9700017A patent/EE03373B1/xx not_active IP Right Cessation
- 1995-07-05 DE DE69516691T patent/DE69516691T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1995-07-05 EP EP95924337A patent/EP0769908B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1995-07-05 WO PCT/FI1995/000391 patent/WO1996002141A1/en not_active Ceased
- 1995-07-05 AT AT95924337T patent/ATE192281T1/de not_active IP Right Cessation
-
1997
- 1997-01-09 LT LT97-001A patent/LT4209B/lt not_active IP Right Cessation
- 1997-01-14 LV LVP-97-05A patent/LV11770B/en unknown
-
2000
- 2000-07-28 GR GR20000401740T patent/GR3034048T3/el not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| GR3034048T3 (en) | 2000-11-30 |
| NZ289134A (en) | 1998-05-27 |
| AU684204B2 (en) | 1997-12-04 |
| LV11770A (lv) | 1997-06-20 |
| DE69516691D1 (de) | 2000-06-08 |
| FI97148B (fi) | 1996-07-15 |
| CN1073353C (zh) | 2001-10-24 |
| LV11770B (en) | 1997-12-20 |
| ES2146763T3 (es) | 2000-08-16 |
| DE69516691T2 (de) | 2000-08-31 |
| EP0769908B1 (en) | 2000-05-03 |
| CN1155830A (zh) | 1997-07-30 |
| LT97001A (en) | 1997-04-25 |
| CA2194685C (en) | 2004-04-06 |
| CA2194685A1 (en) | 1996-02-01 |
| FI943366A0 (fi) | 1994-07-14 |
| EP0769908A1 (en) | 1997-05-02 |
| FI943366L (fi) | 1996-01-15 |
| DK0769908T3 (da) | 2000-08-14 |
| AU2888895A (en) | 1996-02-16 |
| EE9700017A (et) | 1997-06-16 |
| PT769908E (pt) | 2000-08-31 |
| US5833977A (en) | 1998-11-10 |
| RU2129374C1 (ru) | 1999-04-27 |
| LT4209B (en) | 1997-08-25 |
| ATE192281T1 (de) | 2000-05-15 |
| WO1996002141A1 (en) | 1996-02-01 |
| EE03373B1 (et) | 2001-04-16 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI97148B (fi) | Menetelmä kasvien käsittelemiseksi siementen laatuominaisuuksien parantamiseksi | |
| EP1372384B1 (en) | A novel antagonistic yeast useful in controlling spoilage of agricultural produce, methods of use thereof and compositions containing same | |
| US20110250315A1 (en) | METHOD FOR PREPARING FERMENTED TEA USING BACILLUS SP. STRAINS (As Amended) | |
| BG104559A (bg) | Метод и апарат за обработка на житни зърна, обработени житни зърна и тяхното използване | |
| JP3518549B2 (ja) | 発芽する種子材料の処理方法 | |
| JP2886285B2 (ja) | 飼料中のカビ制御 | |
| Torres et al. | SEM study of water activity and temperature effects on the initial growth of Aspergillus ochraceus, Alternaria alternata and Fusarium verticillioides on maize grain | |
| BG106921A (bg) | Метод за малцоване на зърна | |
| Catherine et al. | Evaluation of ogi (corn caramel) from maize and sorghum for isolation and characterisation of lactic acid bacteria (LAB) | |
| RU2283861C1 (ru) | Способ производства солода из пивоваренных сортов ячменя | |
| Delucca II et al. | Isolation and identification of lipolytic microorganisms found on rough rice from two growing areas | |
| AU609631B2 (en) | Prevention of aflatoxin contamination in cereals and nuts by applying iturin a thereto | |
| Marwati et al. | The Effect of Lactobacillus Plantarum Hl-15 in Inhibiting the Growth of Mycotoxin-Producing Fungi during Fermentation of Cocoa Beans | |
| CN110122560B (zh) | 端羟基十二酸在果蔬保鲜中的应用 | |
| Lefyedi et al. | Control of the growth of coliforms and moulds in sorghum malting by bacterial and yeast cultures | |
| US6841516B2 (en) | Root retardant | |
| CN118726210B (zh) | 一种枯草芽孢杆菌株kf-1、生物防菌剂及其制备方法和应用 | |
| Toit et al. | Identification of microbial contaminants present during the curing of honeybush tea (Cyclopia) | |
| Cook et al. | Growth of Bacillus cereus during rice tapé fermentation | |
| TW202529629A (zh) | 天然抑菌劑及食品之抑菌方法 | |
| Basson et al. | Effect of irradiation on quality characteristics of clipper barley and malt | |
| CN118207099A (zh) | 一种淡紫紫孢菌发酵培养基及其固体发酵工艺 | |
| US5668008A (en) | Avirulent geotrichum candidum for biological control of postharvest rots on fruit | |
| KR20060061787A (ko) | 고추장 제조에 사용되는 미생물 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| MA | Patent expired |