FI97084B

FI97084B - Menetelmä ja laite valokaapelin valmistamiseksi

Info

Publication number: FI97084B
Application number: FI894761A
Authority: FI
Inventors: Ulrich Oestreich
Original assignee: Siemens Ag
Priority date: 1988-10-07
Filing date: 1989-10-06
Publication date: 1996-06-28
Also published as: FI894761A; JP2871745B2; FI894761A0; EP0362621A3; ATE110858T1; EP0362621A2; FI97084C; JPH02144507A; US4997258A; EP0362621B1; DE58908269D1

Description

97084

Menetelmä ja laite valokaapelin valmistamiseksi 5 Keksintö koskee menetelmää ja laitetta valokaapelin valmistamiseksi, jolloin runko-osa tuotetaan suulakepuristimella vetoa kestävän elementin päälle, jolloin runko-osa varustetaan ulospäin avoimilla kammioilla, jotka kulkevat määrätyin suunnanvaihtokohtavälimatkoin vaihte-10 levin suunnin kierukkamaisesti, minkä jälkeen näihin kammioihin asetetaan asetuskohdassa optisia johteita.

Patenttijulkaisusta DE 29 22 986 tunnetaan runko-osaan järjestettyjen, kierukkamaisesti kulkevien kammioiden 15 varustaminen vaihtelevalla kiertosuunnalla, niin että niillä on määrätty suunnanvaihtokohdan etäisyys (samaan tapaan kuin tunnetussa SZ-punoksessa). Yksityskohtaisem-min tällöin menetellään niin, että järjestetään kiinteä suulakepuristinyksikkö, minkä jälkeen on välijäähdytyk-20 sen jälkeen määrätyllä etäisyydellä kiertoyksikkö. Tämän kiertoyksikön tehtävänä on kohdistaa valmiiseen, jo kammioilla varustettuun runko-osaan vääntö siten, että tämän väännön vaikutus ulottuu taaksepäin suulakepuristin-yksikön suulakepäähän saakka ja aiheuttaa siellä suula-25 kepään läpi kulkevaan vetolujan elementin värähtelevän liikkeen. Tällä tavalla muodostetaan kiinteällä suulake-päällä vaihteleviin suuntiin kulkevat kierukkamaiset kammiot. Kiertoyksikön jälkeen on järjestetty asetusyk-sikkö, joka toimii kahdella värähtelevällä optisten kui-30 tujen asetuslevyllä. Tämän laitteen haittana on, paitsi asetuslevyjen kustannus, etenkin se, että tarvitaan ohjaava ja johtava laite, jotta taattaisiin asetuslevyjen tahdissa pysyminen. Syynä tähän on se, että keskeisen elementin kiertokulma pienenee kiertoyksiköstä alkaen 35 etäisyyden kasvaessa, niin ettei kammion valmistamisen 2 97084 ja elementtien asettamisen yhteenkytkeminen ole mahdollinen.

5 Patenttijulkaisusta EP-A1 0 171 841 tunnetaan kammio- kaapelin valmistusmenetelmä, jossa vetolujan elementin kiertäminen suoritetaan ennen suulakepuristinta siten, että näin pakotettu vääntöliike on merkittävä myös suu-lakepäässä. Koska kierto tapahtuu jaksollisesta vaihte-10 levään suuntaan, syntyy suulakepään ulostulossa kierukan muotoisia, kulloinkin vuorottelevasti erilaisiin suuntiin kulkevia kammioita. Myös tässä elementin kiertyminen pienenee kiertolaitteesta asetuslaitteelle tultaessa, niin että viimeksimainittua on ohjattava riippu-15 mattomasti. Asettaminen suoritetaan siten, että on järjestetty pyörivä asetuslaite, jonka ulostulossa on ohja-usputket optisten kuitujen johtamiseksi runko-osan kammioihin. Myös tässä on asetuslaitteen pyörimisen noudatettava kammioiden kulkua, ts. on järjestettävä vastaa-20 vat ohjaus- ja johtamislaitteet.

Esillä olevan keksinnön perustana on tehtävä, jolla optisten kuitujen asettaminen kammioihin suoritetaan mahdollisimman yksinkertaisesti ja luotettavalla tavalla.

25

Keksinnön mukaisesti tämä saavutetaan alussa mainitunlaisella laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 11 tunnusmerkkiosassa sekä alussa mainitun tyyppisellä menetelmällä, jolle on 30 tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Tällä tavalla on optisten kuitujen asettaminen järjestetty tapahtuvaksi samassa tahdissa kuin kierukan muo-35 toisten kammioiden valmistaminen, toisin sanoen, suun-nanvaihto suulakepuristimella ja asetuskohdassa tapahtu- it 3 97084 vat kulloinkin samaan aikaan. Pyörivät asetuslevyt ja liittyvät ohjaus- ja johtamislaitteet voidaan jättää 5 pois, koska pelkällä etäisyyden valinnalla ja molempien kiertolaitteiden (Twister) samantahtisella kiertämisellä asetuslaitteen levossa oleva asema on mahdollinen. Vaaditaan ainoastaan, että asetuskanavat säädetään kammioiden kulkusuuntaan. Tarkoituksenmukaisesti elementtien 10 samanaikaisella etenemällä (pois vetäminen) muodostetut kammiot suunnanvaihtokohtineen jäähdytetään ja mahdollisesti kosteusjäämien (nestemäinen jäähdytysaine) poistamisen jälkeen varustetaan optisilla kuiduilla. Pituussuuntainen kuljetus voi tapahtua joko kaukana sijaitse-15 valla vetolaitteella, joka ei osallistu kiertämiseen, tai itse kiertolaitteilla (Twister) , jos ne itse ovat nopeasti suuntaa vaihtavia nauhalaitteita.

Järjestämällä useampia paikallaan pysyviä tai mukana 20 pyöriviä kiertolaitteita (Twister) on mahdollista rajoittaa keskiöelementin vääntöä ennen ensimmäistä Twis-teriä ja/tai valmiiksi asetetun kammioelementin vääntöä toisen Twisterin jälkeen linjan määrätyillä osuuksilla.

25 Keksintöä ja sen muunnelmia selitetään seuraavassa lä-• hemmin piirustusten avulla. Piirustuksissa

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti laitteen kokonaisjärjes-telyä keksinnön mukaisen menetelmän suoritta-30 mistä varten;

Kuvio 2 on suurennettu esitys kuvion 1 eräästä osuudesta; 4 97084

Kuviot 3 ja 4 esittävät pyörimisnopeuden ja kiertokulman ajan funktiona;

Kuvio 5 on muutettu pyörimisnopeus ajan funktiona; ja 5

Kuvio 6 esittää laitteen kuvion 5 mukaisen pyörimisnopeuden käyttäytymisen saavuttamiseksi.

Kuviossa 1 on pituussuunnassa pyörivästi laakeroituun, 10 kuitenkin paikallaan pysyvällä akselilla varustettuun purkurumpuun ATI järjestetty vetoluja runko-osa TE, joka edullisesti muodostuu teräslangoista tai suuren vetolujuuden muoveista (esimerkiksi aramidilangoista). Tämä veto-luja elementti syötetään pituussuuntaisen kuljetuksen 15 aikaansaavaan ulosvetoyksikköön, joka esillä olevassa esimerkissä käsittää käytetyn kaksoisnauhan RB (nauha-ulosveto), ts. kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää nauhaa, joiden välissä vetoluja elementti TE kulkee. Tätä varten voidaan kuitenkin myös käyttää pyöriä tai vastaavia 20 laitteita. Nauhan RB muodossa olevaa ulosvetoyksikköä seuraa suulakepuristin EX1, jolla vetolujan elementin TE päälle johdetaan muovipäällystys, joka on varustettu kierukkamaisesti kulkevin kammioin, jotka palvelevat optisten kuitujen vastaanottamista. Näin muodostetun runko-25 osan TK muoviaine kulkee jäähdytyslaitteen CLl läpi, johon .· voi liittyä täyttölaite FE, jonka tarkoituksena on kokonaan tai osittain varustaa runko-osan TK kammiot pehmeällä täytemassalla, johon optiset kuidut myöhemmin upotetaan, ja jonka tehtävänä on suojata optisia kuituja turhilta 30 vetojännityksiltä ja samalla taata kaapelin pituussuuntainen vesitiiviys. Sen jälkeen asetetaan asetuslaitteella EV ainakin yksi optinen kuitu LW runko-osaan TK järjestettyyn jokaiseen kammioon, jolloin erillisten optisten kuitujen sijasta myös voidaan asettaa optisten kuitujen nauhoja tai 35 pinoja. Ulospäin avoimet runko-osan TK kammiot suljetaan sen jälkeen nauhakiertolaitteella, jolla runko-osan päälle kierretään nauha yhdessä tai useammassa kerroksessa, » · 5 97084 mahdollisesti myös vastakkaisissa suunnissa. Nauhakierto-laitteen paikalle voidaan myös sijoittaa suulakepuristin, joka tuottaa sulkevan vaipan. Sen jälkeen on järjestetty toinen vetolaite, joka tässä myös on toteutettu käytetyn 5 kaksoisnauhalaitteen muodossa, ja merkitty RT. Tämän jälkeen voi seurata kelauslaite ZEl, joka kelaa vetoele-menttejä runko-osan TK päälle. Esillä olevassa esimerkissä on järjestetty vielä toinen sellainen kelauslaite, joka on merkitty ZE2, jolloin tätä käytetään vastakkaiseen suuntaan 10 kuin ensimmäistä kelauslaitetta ZEl. Ulkovaipan asettamiseksi on suulakepuristin EX2, jonka jälkeen seuraa toinen jäähdytysosuus CL2, jonka ulostuloon on järjestetty toinen ulosvetolaite, joka tässä myös on toteutettu kaksoisnauha-laitteena ja merkitty RH. Näin aikaansaatu valmis valokaa-15 peli OC kelataan pyörivästi laakeroidulle, mutta kuitenkin tilassa paikallaan pysyvälle kelausrummulle AT2.

Kun halutaan, että runko-osan TK kammiot kulloinkin kulkevat kierukkamaisesti, mutta vaihtelevaan kiertosuun-20 taan, niin on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin tämän varmistamiseksi. Yksityiskohtaisesti esillä olevassa suo-ritusesimerkissä menetellää tällöin siten, että molempia ulosvetolaitteita RP ja RT pyöritetään samaan tahtiin ja vaihteleviin kiertosuuntiin pituussuuntaisen akselinsa 25 ympäri. Tätä varten voidaan järjestää esim. moottori MO, joka käyttöakselin AX kautta saattaa molemmat nauhalaitteet RP ja RT esimerkiksi hammashihnojen ZRl ja ZR2 avulla pyörimään, ja kulloinkin erityisesti sellaisen pyörimisakselin ympäri, joka yhtyy vetolujan elementin TE ja 30 vastaavasti runko-osan TK pituusakseliin. Tällöin suoritetaan tarkoituksenmukaisesti useampia, edullisesti vähintään 2-8 kierrosta pituusakselin (kaapelin keskiviiva) ympäri, ennenkuin suunnanmuutos seuraa, ja sen jälkeen suoritetaan kiertäminen samalla kierrosten lukumäärällä 35 vastakkaiseen suuntaan, jne. Twistereitä (kiertolaitteet) voidaan myös käyttää yksilöllisesti, jolloin liikkeiden samantahtisuus on oltava varmistettu. Vetolujaa elementtiä •« 6 97084 TW pidetään hihnalaitteella RP ja runko-osaa TK hihnalait-teella RT, ja erityisesti tietyn vetojännityksen alaisena, niin että suulakepuristimen EXl läpi tapahtuu suoraviivainen kulkeminen. Molempien kiertolaitteiden RB ja RT 5 samantahtisen kiertämisen johdosta ovat sekä vetoluja elementti TE että runko-osa TK hihnalaitteen RP ulostulon ja hihnalaitteen RT sisäänmenon välisellä alueella väännöstä vapaita, ts. muoviaineen suulakepuristaminen ja kammioiden muodostaminen tapahtuu ilman suulakepuristimen 10 EXl suulakepään alueella esiintyvää vääntöjännitystä.

Samaten tapahtuu optisten kuitujen asettaminen alueella, jossa ei ole vääntöjännitystä. Toisaalta Twisterin RB vuorottelevan pyörimisen johdosta vetolujaan elementtiin TE syntyy vääntöä poistorummun ATI ja hihnalaitteen RB 15 välisellä alueella. Tämä vääntö ei tällä alueella ole kriittinen vetolujan elementin TE vastaavalla pituudella, jolloin myös on otettava huomioon, että pyörimissuunnan jaksollisen vaihtelun takia yhteenlaskettu vääntö kumoutuu, niin ettei sen johdosta synny mitään aaltoliikettä. 20 Kasvattamalla poistorummun AF ja Twisterin RB välistä etäisyyttä tai järjestämällä toinen eteen aetettu saman-tahtinen ulosvetolaite tai Twister (ei esitetty tässä) voidaan aina hallita mahdollinen vastavaikutus.

25 Toisen ulosvetolaitteen RT ulostulon jälkeisellä alueella ja ennen kelausrummun AT2 saavuttamista ei myöskään esiinny mitään jaksollisesta vaihtelevaa vääntöä, joka kuitenkin yhteenlaskien kompensoituu eikä synnytä aaltoilua. Jotta kuitenkin oltaisiin varmoja siitä, ettei edes mitään 30 jäänteitä näistä vuorottelevista vääntötapahtumista pääse kelausrummulle AT2, on järjestetty toinen apuvetolaite RH, joka on muodostettu sellaiseksi, ettei se päästä mitään vääntöjännityksiä kelausrummulle AT saakka, ts. pääte- ja apuvetolaitteena toimiva nauhalaite RH on järjestetty 35 kiinteäksi (ts. ei kaapelin keskiviivan ympäri pyöriväksi) ja muodostettu niin pitkäksi, että vääntövoimat, joita hihnalaitteen RT vuorotteleva pyöriminen kohdistaa valo- » · 7 97084 kaapeliin OC, eivät voi päästä hihnalaitteen RH ulostuloon saaka. Myös tässä jokainen kiertyminen pienenee kelausrum-mun AT2 etäisyyden kasvaessa.

5 Esillä olevassa esimerkissä elementeillä RB ja RT on kaksoistoiminta, ts. ne toimivat sekä ulosvetolaitteina että kiertolaitteina (Twister). Näiden elementtien ulos-vetotoiminta voidaan mahdollisesti kokonaan tai osittain jättää pois tai korvat muilla elementeillä. Kiertolaite-10 toiminnan on kuitenkin jäätävä, ts. ennen suulakepuristinta EXl ja optisten kuitujen LW syöttölaitteen EV asetuskohdan jälkeen on vetolujalle elementille TE ja vastaavasti sydänelementille TK kulloinkin suoritettava ainakin samansuuntainen ja samantahtinen kiertäminen (Twisting).

15

Kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 mukaisen laitteen yksityiskohtia suurennettuna esityksenä, ja erityisesti Twis-terin RB ja Twisterin RT väliseltä alueelta. Kuten runko-osan TK suurennetusta esityksestä nähdään, on siinä 20 joukko kierukan muotoisesti ja kulloinkin toistensa kanssa samansuuntaisesti kulkevia kammioita CAI - CAn, jolloin kammio CAI on havainnollisuuden vuoksi esitetty vahvemmin viivoin. Esillä olevassa esimerkissä oletetaan, että kammioiden CAI - CAn kulloinkin kolmen ja puolen täyden 25 kierroksen jälkeen runko-osan ympäri tapahtuu kiertosuun-.< nan muutos. Kuvion 2 esitystä vastaten ensimmäinen suun- nanvaihtokohta UEl on juuri suulakepuristimen EXl suula-kepään kohdalla, toisen suunnanvaihtokohdan UE2 ollessa kolme ja puoli kierrosta sen jälkeen ja kolmannen suunnan-30 vaihtokohdan UE3 ollessa seuraavien kolmen ja puolen kierroksen päässä. Kuten piirustuksesta nähdään, syntyy suunnanvaihtokohdan UE3 kohdalla kammion CAI suunnassa sama kulku kuin suulakepuristimen EXl alueella. Yleisemmin sanoen saadaan sama suunta kulloinkin silloin, kun suun-35 nanvaihtokohta sijaitsee suunnanvaihtokohtaetäisyyden a parillisen moninkerran päässä suulakepuristimesta EXl, toisin sanoen vastaava etäisyys b määritellään yhtälöllä •« 8 97084 b = 2 ka, jossa k = 1, 2, 3, ... kokonaisluku.

Optisten kuitujen asettaminen voidaan suorittaa yksinkertaisesti silloin ja vain silloin, kun suulakepuristimella 5 EXl ja optisten kuitujen asetuskohdassa LP esiintyy kammioiden CAI - CAn myös suunnan osalta sama kulku, ts. kun optisten kuitujen asetuskohdan LP etäisyys valitaan siten, että se on suunnanvaihtokohtaetäisyyden a parillinen moninkerta.

10

Esillä olevassa esimerkissä on esitetty, miten kahta optista kuitua LW1 ja LW2 vedetään vastaavilta varastoke-loilta SPl, SP2, jolloin varastokelat SP1 ja SP2 on järjestetty paikan suhteen kiinteiksi telineeseen ST. 15 Viimeksimainittu on erityisen edullinen valmistettaessa suuria kaapelin pituuksia, koska silloin vamistusprosessia sinänsä ei tarvitse keskeyttää uuden kaapelikelan liittämiseksi. Optiset kuidut LW1 ja LW2 kulkevat ohjausputkiin TBl ja TB2, jolloin nämä on laakeroitu poikittain pituusak-20 seleidensa suhteen kääntyviksi. Nämä ohjausputket TBl ja TB2 on mitoitettu siten, että niiden ohjausnokat sopivat täsmälleen kulloiseenkin kammioon CAI - CAn ja ohjautuvat niiden mukaan, jolloin ohjaustoiminta rajoittuu säädöksi uran (kammion) suunnassa. Tämä voi tapahtua siten, että 25 ohjausputkien TBl ja TB2 päät nojaavat kulloisenkin kammion 'j kammioseinämiin tai reunoihin. Tällä yksinkertaisella käännettävyydellä poikittain ohjausputkien TBl ja TB2 pituusakseleiden suhteen varmistetaan, että kulloinenkin ohjausputki sovittautuu sivuajan suuntaisesti liittyvään 30 kammioon. Jokaiselle kammiolle CAI - CAn on järjestetty oma ohjausputki, ja niiden aukot sijaitsevat samassa, kohtisuoraan kaapelin pituussuuntaiseen keskiviivaan olevassa tasossa. Optisten kuitujen LW1 ja LW2 syöttölaite EV on siis kokonaisuudessaan muodostettu kiinteäksi, ja 35 ainoastaan ohjausputkien TBl ja TB2 vähäinen käännettävyys niiden pituusakseleita vastaan kohtisuorassa suunnassa 9 97084 riittää optisen kuiden sivuajan suuntaiseen syöttämiseen asetusalueella LP.

Kuten pidemmän esineen jokaisella kierroksella (Twist), 5 vaikuttaa kiertymiseen kasvavalla kiertokulmalla suuremmaksi tuleva vastamomentti. Jokaisen pituusyksikön kier-tokulma pyrkii siten suunnanvaihtohdan jälkeen maksimiarvosta - likimain eksponenttifunktiota noudattaen - kohti loppukulmaa nolla. Viimeksimainittu voidaan välttää aino-10 astaan siten, että kiertosuuntaa vaihdetaan oikealla hetkellä. Siitä huolimatta jää joka tapauksessa jäljelle tietty kiertomatkan vaihtelu, joka tosin ei haittaa optisten kuitujen asettamista, mutta jota kuitenkin erittäin tiukkojen vaatimusten yhteydessä mahdollisesti voi-15 daan pitää epätoivottavana tuotteen hyödyntämisen kannalta.

Olosuhteiden selvittämiseksi viitataan ensin kuvioihin 3 ja 4, jossa pyörimisnopeus n on esitetty ajan t funktiona. 20 Kiertolaitteita (Twister) käytetään näin ollen samana pysyvillä pyörimisnopeuksilla nO ja -nO, jolloin suunnan-vaihtokohtien alueella esiintyy pyörimisnopeuden jyrkkä muutos Δη - 2n0.

25 Kuviossa 4 on esitetty kiertokulma φ, joka kaapeliin : aikaansaadaan kiertolaitteiden vaikutuksesta. Laadulli sesti saadaan tällöin osapuilleen sahalaitaisesti etenevä käytä, jolloin ID:llä merkitty käyrämuoto vastaa sitä, joka esiintyisi ilman kaapelin sydämen vastamomenttia. Kasva-30 valla kiertokulmalla suuremmaksi tulevan vastamomentin johdosta saadaan käytännössä kuitenkin jonkin verran loivempana kulkeva sahalaitainen käyrä, joka on merkitty RE.

35 Mikäli niin halutaan, voidaan lisätoimenpitein lähentää kiertokulman tosiasiallista muuttumista ajan funktiona lähes ideaaliseen käyrän muotoon ID.

. « 10 97084

Keksinnön mukaisesti tämä tehtävä ratkaistaan alussa mainitun lajisella menetelmällä siten, että kiertäminen pituusakselin ympäri saman kirtosuunnan puitteissa suoritetaan muuttuvalla pyörimisnopeudella, ja että pyörimis-5 nopeuden jyrkkä muutos pidetään vakiona jokaisen suunnan-vaihdon yhteydessä.

Tätä varten välttämätön pyörimisnopeuksien n kulku on esitetty kuviossa 5 ajan funktiona erään suoritusesimerkin 10 lähempää selittämistä varten. Päin vastoin kuin kuviossa 1, ei pyörimisnopeus saman kiertosuunnan puitteissa enää ole vakio, vaan se vaihtelee pienimmän arvon nl ja suurimman arvon n2 välillä siten, kuin keskiarvosta (nl + n2)/s = nO saadaan. Kuviossa 5 pyörimisnopeus ensimmäisen kiertosuun-15 nan puitteissa nousee ensin arvosta nl arvoon n2, jolloin sen jälkeen suoritetaan jyrkkä pyörimisnopeuden muutos siten, että pyörimisnopeuksien erotus Δη pysyy vakiona, mikä saavutetaan siten, että seuraava kiertosuunta alkaa arvosta -nl ja päättyy arvoon -n2, jne. Kiertokulman osalta 20 tästä on seurauksena se, että ensimmäisen suunnanvaihdon hetkellä tl arvoon nO nähden kasvatettu pyörimisnopeus n2 tuottaa kaapelielementin eräänlaisen "ylikiertymisen" tai "yliväännön", jonka takia tosiasiallinen käyrä kuvion 4 mukaisesti siirtyy kohti käyrää ID, siis ideaalista käyrää. 25

Yleisemmin pätee pyörimisnopeuden jyrkälle muutokselle Δη yhtäläisyys Δη = |nl| + |n2| jolloin lähdetään siitä, että jokaisen pyörimissuunnan 30 puitteissa pyörimisnopeuden muutos tapahtuu samaan suuntaan. Esillä olevassa tapauksessa oletetaan, että tapahtuu pyörimisnopeuden jatkuva kasvaminen.

Pyörimisnopeuden muutos saman pyörimissuunnan puitteissa 35 on suoritettava siten, että kiertokulmien φί (ideaalinen) ja φΓ (reaalinen) välinen erotus mahdollisuuksien mukaan kumotaan. Tosin kyseessä itse asiassa on eksponentiaalinen • i 11 97084 käyrä, joka kuitenkin tarkastellulla alueella hyvänä approksimaationa voidaan katsoa lineaariseksi.

Kuviossa 6 on selityksen vuoksi kaaviollisesti esitetty 5 laite, jolla keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa. Vetoluja sydänelementti TE kulkee ensimmäiseen kier-tolaitteeseen (Twister) RBV, jota tässä lähemmin esittämättä olevalla käyttömoottorilla pyöritetään pituusakselinsa ympäri ja joka tällöin vääntää vetolujaa 10 sydänelementtiä TE. Välittömästi tämän jälkeen on järjestetty suulakepuristin EXl, jolla kammioilla CAI - CAn varustettu runko-osa TK valmistetaan. Asetuskohdassa LPV syötetään optiset kuidut LW1 - LWn, jolloin kaaviollisesti on merkitty vain molemmat optiset kuidut LW1 ja LW2. 15 Välittömästi tämän jälkeen olevassa toisessa kiertolait-teessa (Twister) RTV suoritetaan vääntö samaan suuntaan ja samantahtisesti kiertolaitteen RBV väännön kanssa. Molempia kiertolaitteita RBV ja RTV käytetään samantahtisesti, jota on osoitettu pyörimisnopeuden osoituksella nv. Tällöin 20 saadaan kuvioiden 4 ja 5 yhteydessä mainittujen kiertokul-mavirheiden kompensoiminen.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa pyörimisnopeuden muuttaminen tapahtuu, kuten kuviossa 5 on esitetty, lineaarisen 25 lain mukaan. On kuitenkin myös mahdollista järjestää pyörimisnopeuden epälineaarisia muutoksia, jolloin aina on edellytettävä,että pyörimisnopeuden jyrkän muutoksen Δη suuruus säilyy.

30 On myös mahdollista menetellä siten, että kiertolaitteista toista, esimerkiksi kiertolaitetta RBV, käytetään pyörimisnopeuden kululla n, vastaten kuviota 1, siis vaihdellen pyörimisnopeuksien nO ja -nO välillä, kun taas toinen kiertolaite (Twister) RTV suorittaa kiertämisen pyörimis-35 nopeudella nv, kuten suluilla on osoitettu, kuviota 5 vastaten. Viimeksi mainittu on mahdollista, koska kuviota 4 vastaavalla kiertokulmavirheellä mahdollisesti on mer- 12 97084 kitys optisten kuitujen asetuskohdassa LPV, niin että yleensä riittää vain näiden viereisten twisterilaitteiden käyttäminen kompensoivalla pyörimisnopeuden kululla nv kuviota 5 vastaten, jolloin toisen twisterin RTV ΣΔη tulee 5 suuremmaksi kuin ensimmäisellä twisterillä RBV.

Muuttuvalla pyörimisnopeudella käytetyllä kiertolaitteel-la, esillä olevassa esimerkissä siis RTV, tulisi olla pidempi suoraviivainen varastomatka, siis suurempi etäi-10 syys kulloisestakin kelaus- tai purkurummusta.

Tässä tapauksessa syntyy myös molempien kiertolaitteiden RBV ja RTV välille määrätty vääntö, jota voidaan elementin myöhemmin tapahtuvalla jännityksen poistolla (= runko-osan 15 takaisin päästäminen vääntövapaaseen asentoon) hyödyntää optisen kuidun ylipituuksien valmistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on tarkoituksenmukaista, että toinen kierto-laite RTV järjestetään mahdollisuuksien mukaan välittömästi optisten kuitujen LW1 ja LW2 asettamiskohdan LW jälkeen 20 ja sen annetaan vaikuttaa vielä suojaamattomaan, ts. vielä ulkovaipalla varustamattomaan runko-osaan TK. Ulkovaipalla päällystäminen tapahtuu sitten, kuten kuviossa 1 on esitetty, seuraavassa suulakepuristimessa.

25 30 35

II

Claims

97084

1. Menetelmä optisen kaapelin (OC) valmistamiseksi, jossa menetelmässä runko-osa (TK) tuotetaan suulakepuristimella (EX1) vetoa kestävän elementin (TE) päälle, 5 jolloin runko-osa (TK) varustetaan ulospäin avoimilla kammioilla (CAI - CAn), jotka kulkevat määrätyin suun-nanvaihtokohtavälimatkoin (a) vaihtelevin suunnin kie-rukkaxnaisesti, minkä jälkeen näihin kammioihin asetetaan asetuskohdassa (LP) optisia johteita (LWl, LW2), tunnet-10 tu siitä, että toteutetaan sekä ennen suulakepuristinta (EX1) vetoa kestävän elementin (TE) että asetuskohdan (LP) jälkeen runko-osan (TK) tahdistettu kiertäminen pituusakselin ympäri, ja että optiset johteet (LWl, LW2) asetetaan siellä, missä 15 suulakepuristimen (EX1) ulostulosta laskien etäisyys optisten johteiden (LWl, LW2) asetuskohtaan (LP) saakka on likimain suunnanvaihtokohtavälimatkan (a) parillinen monikerta niin, että optisten johteiden (LW) asettaminen tapahtuu alueella, jossa ei ole vääntöä. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että optiset johteet (LWl, LW2) syötetään tilassa paikallaan pysyvien, ainoastaan poikittain pituusakse-leihinsa nähden kääntyvien ohjausputkien (TB1, TB2) 25 kautta kulloisiinkin kammioihin (CAI - CAn). • «

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen optisten johteiden (LWl, LW2) asettamista suoritetaan runko-osan (TK) jääh- 30 dytys.

·· 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että kammioiden (CAI - CAn) kiertosuunnan muutos suoritetaan kahden-kahdeksan kierroksen 35 jälkeen.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pituusakselin ympäri kiertä 97084 minen kulloinkin yhteen kiertosuuntaan suoritetaan muuttuvalla kierrosluvulla (nl, n2) ja että kierrosluvun muutos (Δη) jokaisessa kiertosuunnan muutoksessa pidetään vakiona. 5

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kussakin kiertosuunnassa kierroslukua muutetaan samalla tavalla.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kussakin kiertosuunnassa kierrosluku kasvaa, edullisesti likimain lineaarisesti.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 5-7 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että molempien kiertolaitteiden (RBV, RTV) kierroslukua muutetaan tahdistetusti.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 5-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulloinkin muutetaan vain toisen 20 kiertolaitteen (esim. RTV) kierroslukua (nv) yhden kiertosuunnan puitteissa, kun taas toista kiertolaitetta (RBV) käytetään kulloinkin saman kiertosuunnan puitteissa vakiolla kierrosluvulla (n).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu • ♦ siitä, että se kiertolaite (RTV), jonka kierroslukua (nv) muutetaan, järjestetään mahdollisimman lähelle ase-tuskohtaa (LPV).

11. Laite jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän suorittamista varten, jossa menetelmässä op-·* tinen kaapeli valmistetaan tuottamalla runko-osa (TK) suulakepuristimella (EX1) vetoa kestävän elementin (TE) päälle, jolloin runko-osa (TK) varustetaan ulospäin 35 avoimilla kammioilla (CAI - CAn), jotka kulkevat määrätyin suunnanvaihtokohtavälimatkoin (a) vaihtelevin suunnin kierukkamaisesti ja asettamalla tämän jälkeen näihin kammioihin asetuskohdassa (LP) optisia johteita (LW1, 97084 LW2) , tunnettu siitä, että ensimmäinen kiertolaite (RB) sijaitsee ennen suulakepuristinta (EX1) ja toinen kiertolaite (RT) suulakepuristimen (EXl) jälkeen, että suulakepuristimen (EXl) ja optisten johteiden (LW1, 5 LW2) asetuskohdan (LP) välinen etäisyys on valittu yhtä suureksi kuin runko-osan (TK) kammioiden (CAI - CAn) suunnanvaihtokohtavälimatkan (a) parillinen moninkerta, ja että optisten johteiden (LW1, LW2) asetusta varten on 10 kiinteä asetuslaite (EV).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että optisten johteiden ohjausta varten on ohja-usputket (TBl, TB2), jotka toimivat kammioiden (CAI -

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausputket (TBl, TB2) on laakeroitu pi-tuusakseleihinsa nähden poikittain kääntyviksi ja siten 20 kammioiden (CAI - CAn) kulkua noudattaviksi.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 11-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suulakepuristimen (EXl) ja asetuskohdan (LP) välinen etäisyys on valittu yhtä suu- 25 reksi kuin kaksinkertainen suunnanvaihtokohtavälimatka • : (2a) .

15. Jonkin patenttivaatimuksista 11-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että asetuslaite (EV) on tilassa paikal- 3. laan pysyvä.

15 CAn) tangentin suuntaisina ohjaimina.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 11-15 mukainen laite, tunnettu siitä, että suulakepuristimen (EXl) jälkeen ja ennen toista kiertolaitetta (RT) on järjestetty 35 runko-osan (TK) jäähdytyslaite (CL1). 97084