FI96222C - Polttoainekoostumus - Google Patents

Description

- 96222

Polttoainekoostumus

Johdanto keksintöön Tämä keksintö koskee polttoainekoostumuksia poltto-5 moottoreille, joissa normaalisti käytetään alhaisen lyijypitoisuuden omaavaa tai lyijytöntä bensiiniä. Kyseisille polttoaineille on edelleen tunnusomaista, että ne sisältävät jotain alkoholia.

Lyijylisäaineiden kuten tetraetyylilyijyn poistami-10 nen bensiinistä ilmansaasteiden vähentämiseksi on tuonut mukanaan useita ongelmia. Todettiin, että lyijy ei ainoastaan toiminut nakutuksen estoaineena, vaan esti niinikään tehokkaasti venttiilin istukan vetäytymistä. Polttomoottoreissa poistoventtiilit sopivat yleensä päin venttiilin 15 istukkaa lievässä kiertoliikkeessä. Kiertoliike välittyy venttiilin karaan sen siirtäessä venttiilin suhteellista asemaa venttiilin kärjen epätasaisen kulumisen estämiseksi. Poistettaessa lyijylisäaineet bensiinistä todettiin venttiili-istukoiden kulumisessa dramaattinen kohoaminen. 20 Katso esimerkiksi teksti "Unleaded Versus Leaded Fuel Results in Laboratory Engine Tests", E.J. Fuchs, The Lubri-zol Corporation, joka esitettiin tilaisuudessa The Society of Automotive Engineers, National West Coast Meeting, Vancouver, British Columbia, 16.-19. elokuuta 1971 (32 si-25 vua).

Koska venttiilin istukan kuluminen on moottorin suunnitellun rakenteen, kuorman, nopeusolosuhteiden ja käyttölämpötilan funktio, lyijyä korvaavan aineen käyttö on erittäin toivottavaa. Lyijyn korvikkeen käyttöä vent-30 tiilin istukan vetäytymisen estämiseksi mutkistaa se, et-'1' teivät monet uudemmista ajoneuvoista tarvitse lyijylisäai- neita. Monet markkinoilla olevat polttoaineet sisältävät alhaisia lyijypitoisuustasoja ja edelleen toiset polttoaineet ovat oleellisesti lyijyttömiä. Todetaan edelleen, 35 että markkinoilta löytyy samoin runsaasti alkoholipitoi- 2 - 96222 siä polttoaineita, kuten gasoholi, eli polttoaineita, jotka sisältävät alkoholeja oktaaniluvun nostamiseksi. Tämän vuoksi tulee toivottavaksi saada bensiinikoostumus, joka sisältää lyijyn korvikkeen, joka kykenee toimimaan monen-5 laisissa bensiinipohjäisissä polttoaineissa.

Alla on esitetty erilaisia viitteitä lyijyn korvikkeita ja bensiinilisäaineita sisältävistä polttoaineista. US-patenttijulkaisussa n:o 2 764 548, jonka patentin omistavat King et.ai♦ ja joka julkaisu julkaistiin 25. syys-10 kuuta 1956, kuvataan moottoriöljyjä ja moottoripolttoaineita, jotka sisältävät dinonyylinaftaleenisulfonihapon eri suoloja, mukaanlukien natrium-, kalium-, kalsium-, barium-, ammonium- ja amiinisuoloja. Näiden suolojen ilmoitetaan olevan tehokkaita ruosteenestoaineita. US-pa-15 tentti julkaisussa 3 506 416, jonka patentin omistaa Patin kin ja joka julkaisu julkaistiin 14. huhtikuuta 1970, kuvataan lyijypitoisia bensiinejä, jotka sisältävät hydrok-samiinihapon, jonka kaava on RC(0)NH0H, jossa R on korkeintaan 30 hiiliatomia sisältävä hiilivetyryhmä, bensii-20 niliukoisia suoloja. Metalli voidaan valitan ryhmästä Ia, Ha, Ula, Va, Ib, Hb, mb, ivb, Vb, VIb, Vllb, Vili ja tinasta. US-patenttijulkaisussa 3 182 019, jonka patentin omistavat Wilks et.ai. ja joka julkaisu julkaistiin 4. toukokuuta 1965, kuvataan voitelu- ja polttoöljyjä, jotka 25 sisältävät alkali- tai maa-alkalimetallikarbonaattia koi-loidimuodossa sisältäviä komplekseja.

Natriumin käyttöä lyijyttömistä bensiinikoostumuk-sista venttiilin istukan vetäytymisen estämiseksi ehdotetaan US-patenttijulkaisussa 3 965 938, jonka patentin 30 omistavat Graham et.ai. ja joka julkaisu julkaistiin 11. 'j toukokuuta 1976. Natrium voidaan sisällyttää polttoainee seen lukuisissa eri muodoissa, kuten natriumjohdannaisina tai orgaanisina yhdisteinä, jotka liukenevat tai disper-goituvat bensiiniin. Esimerkiksi orgaanisen hapon yksin-35 kertaisia natriumsuoloja, kuten natriumnafteenisulfonaat-

Jj 3 96222 tia voidaan käyttää, vaikka natrium lisätään edullisesti jonkin epäorgaanisen hapon natriumsuolan muodossa, kuten natriumkarbonaatin, kolloidisena dispersiona öljyssä. Muita, US-patenttijulkaisussa 3 955 938 kuvattuja käteviä 5 muotoja natrium lisäämiseksi polttoaineeseen ovat sulfoni-happojen erilaiset natriumsuolat, tyydytettyjen tai ei-tyydytettyjen karboksyylihappojen natriumsuolat, fosfosul-furoitujen hiilivetyjen natriumsuolat, kuten ne, joita voidaan valmistaa saattamalla P2S5 reagoimaan raakaöljyja-10 keiden kuten valkaistun sylinteriöljyn kanssa, sekä fenolien ja alkyylifenolien natriumsuolat. Erilaisia valinnaisia, Graham-patentissa kuvattuja lisäaineita ovat korroo-sionestoaineet, ruosteenestoaineet, nakutuksen estoaineet, hapettumisen estoaineet, liuotusöljyt, staattisen sähkön 15 estoaineet, oktaanilukua nostavat aineet, esim. t-butyy-liasetaatti, väriaineet, jäänestoaineet, esim. isopropano-li, heksyleeniglykoli, tuhkattomat dispergoivat aineet, pesuaineet ja muut vastaavat. Polttoaineeseen lisätyn nat-riumlisäaineen määrä on määrä, jolla saadaan noin 0,5-20 20, edullisesti 0,5 - 10 paunan natriumia pitoisuus 1000 barrelia bensiiniä kohden (2,86 g/1000 litraa vastaa 1 paunaa/1000 barrelia).

On niinikään esitetty, että bensiinikoostumuksia voidaan parantaa sisällyttämällä niihin tiettyjä pesuai-25 neita ja dispergoivia aineita. US-patenttijulkaisussa •' 3 443 918, jonka patentin omistavat Kautsky et.ai. ja joka julkaisu julkaistiin 13. toukokuuta 1969, kuvataan bis-tai tris-polymetyleenipolyamiinin mono-, bis- tai tris-alkenyylisukkiini-imidien lisäämistä bensiiniin. Näiden 30 lisäaineiden ilmoitetaan minimoivan haitallisen karstan • kerääntymisen kyseisiä polttoaineita polttomoottoreissa * käytettäessä.

US-patentti julkaisut n:ot 3 172 892, jonka patentin omistaa LeSuer ja joka julkaisu julkaistiin 9. maaliskuuta 35 1965; 3 219 666, jonka patentin omistaa Norman ja joka - 96222 4 julkaisu julkaistiin 23. marraskuuta 1966; 3 272 746, jonka patentin omistaa LeSuer ja joka julkaisu julkaistiin 23. marraskuuta 1966; 3 281 428, jonka patentin niinikään omistaa LeSuer ja joka julkaisu julkaistiin 25. lokakuuta 5 1966; ja 3 444 170, jonka patentin omistavat Norman et.ai.

ja joka julkaisu julkaistiin 13. toukokuuta 1969, koskevat polyalkenyylimeripihkahappotyyppisiä tuhkattomia lisäaineita ja Normanin '170 patenttijulkaisussa selostetaan siinä julkistetun lisäaineen käyttöä polttoainepesuainee-10 na. US-patenttijulkaisussa n:o 3 347 645, jonka patentin omistavat Pietsch et.ai♦ ja joka julkaisu julkaistiin 17. lokakuuta 1967, kuvataan niinikään alkenyylisukkiini-im-idien käyttöä dispergoivina aineina bensiinissä, mutta siinä mainitaan, että dispergoivat aineet edistävät vesi-15 emulsion muodostumista varastoinnin ja kuljetuksen aikana. US-patentti julkaisussa n:o 3 649 229, jonka patentin omistaa Otto ja joka julkaisu julkaistiin 14. maaliskuuta 1972, kerrotaan polttoaineesta, joka sisältää pesuainemää-rän Mannich-emästä, joka on valmistettu käyttäen muiden 20 reagoivien aineiden ohella alkenyylimeripihkahappoyhdis-tettä. US-patenttijulkaisu 4 240 803, jonka patentin omistaa Andress ja joka julkaisu julkaistiin 23. joulukuuta 1980, koskee samoin hiilivetypolttoainekoostumuksia, jotka sisältävät pesuainemäärän spesifistä alkenyylisukkiini-25 imidiä, jossa alkenyyliryhmä on peräisin C16-28-olefiinien • · seoksesta.

US-patenttijulkaisussa 4 659 338, joka julkaistiin 21. huhtikuuta 1987 ja jonka patentin omistavat Johnston et.ai., julkistetaan koostumuksia, jotka sisältävät hiili-30 vetyliukoisen, alkali- tai maa-alkalimetalleja sisältävän : koostumuksen ja hiilivetyliukoisen tuhkattoman dispergoi- * van aineen. Johnston-koostumukset ovat hyödyllisiä vent tiilin istukan vetäytymisen estämiseksi.

GB-patenttihakemusjulkaisussa 2 177 418A, joka jul-35 kaistiin 21. tammikuuta 1987, julkistetaan bensiinikoos-

II

5 96222 tumuksia, jotka sisältävät 20 - 200 hiiliatomia käsittävää meripihkahappojohdannaista.

US-patenttijulkaisussa 4 708 809, joka julkaistiin 24. marraskuuta 1987 ja jonka patentin omistaa Davis, jul-5 kistetaan kaksitahtimoottoreille soveltuvia voiteluaineita. US-patenttijulkaisusta 4 690 687, joka julkaistiin 1. syyskuuta 1987 ja jonka patentin omistavat Johnston et.-ai., tiedetään edelleen, että karstan muodostus sylintereissä voidaan välttää lukuisilla keinoilla.

10 On havaittu, että kun hiilivetyliukoiset alkali- metalli- tai maa-alkalimetallipitoiset koostumukset hapetetussa polttoaineessa (alkoholipitoisessa) joutuvat kosketuksiin veden kanssa, saattaa muodostua emulsioita. Kyseinen keksintö käsittelee koostumuksia, jotka on formu-15 loitu emulsio/emulsionhajaantumisongelmien välttämiseksi, jotka ongelmat syntyvät veden läsnäolosta bensiinikoostu-muksessa.

Patenttiselityksessä ja -vaatimuksissa prosenttiosuudet ja suhteet on kautta linjan laskettu painosta, 20 lämpötilat ovat celsius-asteissa ja paineet ovat kilopas-caleita manometripaineena, ellei toisin mainittu. Siinä määrin kuin tässä mainitut viitteet liittyvät oheiseen, ne sisällytetään tähän viitteiksi. Ainesosien prosenttiosuudet ja suhteet katsotaan esimerkinomaisiksi ja niitä 25 voidaan yhdistää.

Keksinnön yhteenveto

Kyseinen keksintö kuvaa polttoainekoostumusta, joka käsittää: (A) ainakin yhden hiilivetyihin liukenevan tai dis-30 pergoituvan alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoisen i koostumuksen, ja (B) (i) hiilivetysubstituoidun sulfonoidun fenolin tai sen suolan; (B) (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymee- 35 rin; 6 96222 (C) bensiiniä, ja (D) ainakin yhden alkoholin.

Kyseinen keksintö kuvaa edelleen koostumusta, joka käsittää: 5 (A) ainakin yhden hiilivetyihin liukenevan tai dis- pergoituvan alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoisen koostumuksen, (B) ainakin yhden jäsenen, joka on valittu seuraa-vien muodostamasta ryhmästä: 10 (i) hiilivetysubstituoitu sulfonoitu fenoli tai sen suola; (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymeeri, ja (iii) hiilivetysubstituoitu fenoli, ja (iv) minkä tahansa (i):n, (ii):n ja (iii):n seok- 15 set, (C) bensiiniä, ja (D) ainakin yhden alkoholin.

Keksinnön seuraava suoritusmuoto on polttoainekoos-tumus, joka käsittää: 20 (A) ainakin yhden hiilivetyihin liukenevan tai dis- pergoituvan alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoisen koostumuksen, (B) ainakin yhden jäsenen, joka on valittu seuraa-vien muodostamasta ryhmästä: 25 (i) hiilivetysubstituoitu sulfonoitu fenoli tai sen

• I

suola; (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymeeri; (iii) hiilivetysubstituoitu fenoli, ja (iv) minkä tahansa (i):n, (ii):n ja (iii):n seok- 30 set; : (C) bensiiniä; (D) jonkin alkoholin; ja (E) ainakin yhden tuhkattoman dispergoivan aineen, joka on valittu seuraavien muodostamasta ryhmästä: li 7 96222 (i) ainakin yksi hillivetysubstituoitu amiini, jossa hiilivetysubstituentti on oleellisesti alifaattinen ja sisältää ainakin 8 hiiliatomia; (ii) ainakin yksi asyloitu, typpipitoinen yhdiste, 5 joka omaa ainakin 10 alifaattista hiiliatomia käsittävän substituentin ja joka on valmistettu saattamalla karbok-syylihappo-asylointireagenssi reagoimaan ainakin yhden aminoyhdisteen kanssa, joka sisältää ainakin yhden -NH-ryhmän, jolloin sanottu asylolntireagenssl kytketään sa-10 nottuun aminoyhdisteeseen imido-, amido-, amidiini- tai asyylioksiammoniumkytkennän välityksellä; (lii) ainakin yksi typpipitoinen, fenolin tai alde-hydin ja ainakin yhden -NH-ryhmän käsittävän aminoyhdisteen kondensaatti; 15 (iv) ainakin yksi substituoidun karboksyylihapon esteri; (v) ainakin yksi polymeeridispergointiaine; (vi) ainakin yksi hillivetysubstituoitu fenolidis-pergointlaine; ja 20 (vii) ainakin yksi polttoaineliukoinen alkoksyloitu alkoholi-, fenoli- tai amiinijohdannainen.

Kyseisen keksinnön edelleen seuraava suoritusmuoto on menetelmä, jolla saadaan ajoneuvon polttoainesäiliön tarkoitettua bensiiniä, joka sisältää aiempaa paremmin 25 vettä sietävää alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoista koostumusta ja hiilivetysubstitoidun fenolin, jolloin menetelmä käsittää vaiheet, joissa bensiiniin yhdistetään: (A) hiilivetyihin liukeneva tai dispergoituva alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoinen koostumus, 30 (B) ainakin yksi jäsen, joka on valittu seuraavien : muodostamasta ryhmästä: * (i) hillivetysubstituoitu sulfonoitu fenoli tai sen suola; (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymeeri; 8 96222 (lii) hiilivetysubstituoitu fenoli; ja (iv) (i):n, (ii):n ja (iil):n seokset siten, että painosuhde (A)/(B) on riittävä tekemään (A):n ja (B):n seoksesta aiempaa paremmin vettä sietävän, sekä 5 (D) ainakin yksi alkoholi,

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus Seuraavassa selostetaan kyseisen keksinnön mukaisten koostumuksien ainesosat, prosessointi sekä käyttö.

Alkali- tai maa-alkalimetallipitoinen koostumus 10 Kyseisen keksinnön mukaiset polttoainekoostumukset sisältävät pienen määrän (A) ainakin yhtä hiilivetyliu-koista, alkali- tai maa-alkalimetallipitoista koostumusta. Sisällyttämällä tällaisia metallipitoisia koostumuksia kyseisen keksinnön mukaisiin polttoainekoostumuksiin saa-15 daan polttoainekoostumus, jolla on toivottu kyky estää tai minimoida venttiilin istukan vetäytyminen polttomoottoreissa, erityisesti kyseisen polttoaineen ollessa lyijytön tai alhaisen lyijypitoisuuden käsittävä polttoaine. Metallin valinta ei vaikuta olevan erityisen kriittinen, vaik-20 kakin edullisia ovat alkalimetallit, jolloin edulliset alkalimetallit ovat natrium ja kalium.

Metallipitoinen koostumus (A) voi olla rikin happojen, karboksyylihappojen, fenolien ja fosforihappojen alkalimetalli- tai maa-alkalimetallisuoloja. Nämä suolat 25 voivat olla neutraaleja tai emäksisiä. Edelliset sisältä- • ( vät metallikationia määrän, joka juuri riittää neutraloimaan suola-anionissa läsnäolevat happamat ryhmät; viimemainitut sisältävät ylimäärän metallikationia ja niitä kutsutaan usein "yliemäksisiksi". Nämä emäksiset ja neut-30 raalit suolat voivat olla öljyliukoisia orgaanisia rikin : happoja, kuten sulfoni-, sulfamiini-, tiosulfoni-, sulfii ni-, sulfeeni-, osaesteririkkihappo, rikkihapoke ja tio-rikkihappo. Yleensä ne ovat alifaattisten tai aromaattisten sulfonihappojen suoloja.

Il 9 96222

Sulfonihappoihin lukeutuu yksi- tai monirenkaisia aromaattisia tai sykloall£aattlsla yhdisteitä. Sulfoniha-pot voidaan enimmäkseen esittää seuraavilla kaavoilla:

5 R1 (S03H) r I

(R2 )XT( S03H )7 II

jossa T on aromaattinen tai syklinen ydin kuten esimerkiksi bentseeni, naftaleeni, antraseeni, fenantreeni, difeny-10 leenioksidi, tiantreeni, fenotioksiini, difenyleenisulfi-di, fenotiatsiini, difenyylioksidi, difenyylisulfidi, di-fenyyliamiini, sykloheksaani, raakaöljynafteenit, dekahyd-ronaftaleeni, syklopentaani jne.; R1 ja R2 ovat kumpikin tahollaan toisistaan riippumatta alifaattinen ryhmä, R1 15 sisältää ainakin noin 15 hiiliatomia, hiiliatomien Rz:ssa ja T:ssä summa on ainakin noin 15, jar, xjay ovat kukin tahollaan muista riippumatta 1 tai enemmän.

Spesifisiä esimerkkejä R1:stä ovat vaseliinista, tyydytetystä tai ei-tyydytetystä parafiinivahasta saadut 20 ryhmät ja polyolefiinit, mukaanlukien polymeroidut C2-, C3-, C4-, C5-, C6- jne. olefiinit, jotka sisältävät noin 15 - 7000 hiiliatomia tai enemmän. Edeltävässä kaavassa ryhmät T, R1 ja R2 voivat sisältää edellä lueteltujen ohella myös muita epäorgaanisia tai orgaanisia substi-25 tuentteja, kuten esimerkiksi hydroksyyli, merkapto, halogeeni, nitro, amino, nitroso, sulfidi, disulfidi jne. Ala-indeksi x on yleensä 1-3, ja alaindeksien r + y keskimääräinen arvo on yleensä noin 1-4 molekyylia kohden.

Seuraavat ovat spesifisiä esimerkkejä öljyliukoi-30 sista sulfonihapoista, jotka kuuluvat edeltävien kaavojen i I ja II piiriin, ja tulee ymmärtää, että nämä esimerkit havainnollistavat myös tällaisten tässä keksinnössä käyttökelpoisten sulfonihappojen suoloja. Toisin sanoen tarkoitus on, että kutakin lueteltua sulfonihappoa kohden 10 96222 myös sen vastaavien neutraalien ja emäksisten metallisuo-lojen ymmärretään niinikään tulleen havainnollistetuiksi. Tällaisia sulfonihappoja ovat mahonkisulfonihapot; valkaistu sylinteriöljy -sulfonihapot; sulfonihapot, jotka on 5 saatu voiteluöljyjakeista, joiden Saybolt-viskositeetti on noin 100 sekuntia 100°F:ssa (37,7°C) - noin 200 sekuntia 210°F:ssa (99°C); vaseliinisulfonihapot; esim. bentseenin, difenyyliamiinin, tiofeenin, alfa-kloorinaftaleenin jne. mono- ja polyvahasubstituoidut sulfonihapot ja polysulfo-10 nihapot; muut substituoidut sulfonihapot kuten alkyyli- bentseenisulfonihapot (joissa alkyyliryhmä sisältää ainakin 8 hiiltä), setyylifenolimonosulfidisulfonihapot, dis-etyylitiantreenidisulfonihapot, dilauryyli-beta-naftyyli-sulfonihapot ja alkaryylisulfonihapot kuten dodesyylibent-15 seeni-"pohja"-sulfonihapot.

Viimemainitut ovat happoja, jotka saadaan bentsee-nistä alkyloimalla propyleenitetrameereillä tai isobutee-nitrimeereillä 1, 2, 3 tai useamman, haarautuneen ketjun omaavan C12-substituentin liittämiseksi bentseenirenkaa-20 seen. Dodesyylibentseenipohjia, pääasiassa mono- ja di-dodesyylibentseenien seoksia, voidaan saada sivutuotteina kotitalouspesuaineiden valmistajalta. Samankaltaiset tuotteet, jotka on saatu lineaaristen alkyylisulfonaattien (LAS) valmistuksessa muodostuneista alkylointipohjista, 25 ovat niinikään hyödyllisiä tässä keksinnössä käytettyjen sulfonaattien valmistamiseksi.

Alan ammattilaiset ovat hyvin perillä sulfonaattien valmistuksesta pesuainevalmistuksen sivutuotteista reaktiolla esim. S03:n kanssa. Katso esimerkiksi artikkeli 30 "Sulfonates" lähteessä Kirk-Othmer "Encyclopedia of Chemi-: cal Technology", 2. painos, osa 19, s. 291 et seq., jul kaissut John Wiley & Sons, N.Y. (1969).

Muita kuvauksia neutraaleista ja emäksisistä sul-fonaattisuoloista ja tekniikoista niiden valmistamiseksi

II

11 96222 on löydettävissä seuraavlsta US-patenttijulkaisuista: 2 174 110; 2 174 506; 2 174 508; 2 193 824; 2 197 800; 2 202 781; 2 212 786; 2 213 360; 2 228 598; 2 223 676; 2 239 974; 2 263 312; 2 276 090; 2 276 097; 2 315 514; 5 2 319 121; 2 321 022; 2 333 568; 2 333 788; 2 335 259; 2 337 552; 2 347 568; 2 366 027; 2 374 193; 2 383 319; 3 312 618; 3 471 403; 3 488 284; 3 595 790 ja 3 798 012. Nämä sisällytetään täten viitteiksi niiden julkistuksien tähän asiaan liittyvin osin.

10 Tässä ja oheisissa patenttivaatimuksissa kuvattui hin sulfonlhappoihln tai niiden suoloihin liittyen Ilmaisun "raakaöljysulfonihapot" tai "raakaöljysulfonaatit" tarkoitetaan tässä kattavan kaikki raakaöljytuotteista saadut sulfonihapot tai niiden suolat. Erityisen arvokkaan 15 raakaöljysulfonihappojen ryhmän muodostavat mahonkisulfo-nihapot (nimetty täten punaruskean värinsä ansiosta), joita saadaan sivutuotteena valkaistuja raakaöljy-öljyjä rik-kihappoprosessilla valmistavalta yritykseltä.

Karboksyylihappoja, joista voidaan valmistaa sopi-20 via neutraaleja ja emäksisiä alkalimetalli- ja maa-alkali-metallisuoloja tässä keksinnönssä käytettäviksi, ovat ali-faattiset, sykloalifaattiset ja aromaattiset yksi- ja mo-niemäksiset karboksyylihapot kuten nafteenihapot, alkyy-11- tai alkenyylisubstituoidut syklopentaanihapot, vastaa-25 vat sykloheksaanihapot ja vastaavat aromaattiset hapot. Alifaattiset hapot sisältävät yleensä ainakin kahdeksan (8) hiiliatomia ja edullisesti ainakin kaksitoista (12) hiiliatomia. Tavallisesti ne eivät omaa enempää kuin noin 400 hiiliatomia. Jos alifaattinen hiiliketju on haarautu-30 nut, hapot ovat yleensä paremmin liukoisia öljyyn jonkin J tietyn hiiliatomiluvun kohdalla. Sykloalifaattiset ja ali faattiset karboksyylihapot voivat olla tyydytettyjä tai ei-tyydytettyjä. Spesifisiä esimerkkejä ovat 2-etyylihek-saanihappo, alfa-linoleenihappo, beheenihappo, isostearii-35 nihappo, pelargonihappo, kapriinihappo, palmitoleiinihap- 12 96222 po, linolihappo, lauriinihappo, öljyhappo, risiiniöljyhap-po, undesyylihappo, dioktyylisyklopentaanikarboksyylihap-po, myristiinihappo, dilauryylidekahydronaftaleenikarbok-syy li happo, stearyylioktahydroindeenikarboksyylihappo, 5 palmitiinihappo, kahden tai useammam karboksyylihapon kaupallisesti saatavana olevat seokset, kuten mäntyöljyt, hartsihapot ja muut samankaltaiset. Ryhmän öljyliukoisia karboksyylihappoja, jotka ovat hyödyllisiä kyseisessä keksinnössä käytettyjen suolojen valmistamiseksi, muodostavat 10 öljyliukoiset aromaattiset karboksyylihapot. Näitä happoja esittää yleinen kaava:

(R*)Ar*(CXXH) III

Q lU

15 jossa R* on hiilivety- (edullisesti alifaattisesta hiilivedystä peräisin oleva) ryhmä, joka omaa ainakin neljä (4) hiiliatomia eikä enempää kuin noin 400 alifaattista hiili-atomia, a on kokonaisluku yhdestä neljään (1-4), Ar* on monivalenssinen aromaattinen hiilivety-ydin, joka käsittää 20 noin 14 hiiliatomia, kumpikin X on toisesta riippumatta tahollaan rikki- tai happiatomi ja m on kokonaisluku yhdestä neljään (1-4) varauksella, että R* ja a valitaan siten, että R*-ryhmät tuovat keskimäärin ainakin 8 alifaattista hiiliatomia kutakin kaavan III esittämää happo-25 molekyylia kohden. Esimerkkejä muuttujan Ar* edustamista • · aromaattisista ytimistä ovat monivalenssiset aromaattiset radikaalit, jotka saadaan bentseenistä, naftaleenista, antraseenista, fenantreenista, indeenista, fluoreenista, bifenyylistä ja muista samankaltaisista. Yleensä Ar*:n 30 edustama radikaali on bentseenistä tai naftaleenista saatu : monivalenssinen ydin kuten fenyleenit ja naftaleeni, esim.

metyylifenyleenit, etoksifenyleenit, nitrofenyleenit, iso-propyylifenyleenit, hydroksifenyleenit, merkaptofenylee-nit, Ν,Ν-dietyyliaminofenyleenit, kloorifenyleenit, di-

II

13 96222 propoksinaftyleenit, trietyylinaftyleenit ja niiden vastaavat tri-, tetra-, pentavalenssiset ytimet jne.

R*-ryhmät ovat tavallisesti puhtaasti hiilivetyryh-miä, edullisesti sellaisia ryhmiä kuten alkyyli- tai alke-5 nyyliradikaalit. R*-ryhmät voivat kuitenkin sisältää pienen luvun substituentteja kuten fenyyli, sykloalkyyli (esim. sykloheksyyli, syklopentyyli jne.) ja ei-hiilivety-ryhmiä kuten nitro-, amino-, halogeeni- (esim. kloori-, bromi- jne.), (alempi alkoksi)-, (alempi alkyyli)-merkap-10 to-, oksosubstituentteja (eli =0), tioryhmiä (eli =S), väliryhmiä kuten -NH-, -0-, -S- ja vastaavia varauksella, että R*-ryhmän oleellisesti hiilivedynomainen luonne säilytetään. Tämän keksinnön tarkoituksiin hiilivedynomainen luonne säilytetään, kunhan R*-ryhmässä mahdollisesti 15 esiintyvät ei-hiiliatomit eivät muodosta enempää kuin noin 10 % R*-ryhmien kokonaispainosta.

Esimerkkejä R*-ryhmistä ovat butyyli, isobutyyli, pentyyli, oktyyli, nonyyli, dodesyyli, dokosyyli, tetra-kontyyli, 5-klooriheksyyli, 4-etoksipentyyli, 2-heksenyy-20 li, sykloheksyylioktyyli, 4-(p-kloorifenyyli)-oktyyli, 2,3,5-trimetyyliheptyyli, 2-etyyli-5-metyylioktyyli ja substituentit, jotka ovat peräisin polymeroiduista olefii-neista, kuten polykloropreenit, polyetyleenit, polypropy-leenit, polyisobutyleenit, etyleenipropyleenikopolymeerit, 25 klooratut olefiinipolymeerit, hapetetut etyleeni-propylee- ·« nikopolymeerit ja muut samankaltaiset. Samoin ryhmä Ar voi sisältää ei-hiilivety-substituentteja, esimerkiksi sellaisia sekalaisia substituentteja kuten (alempi alkoksi), (alempi alkyyli)-merkapto, nitro, halogeeni, alkyyli- tai 30 alkenyyliryhmät, jotka käsittävät alle neljä (4) hiiliato-: mia, hydroksyyli, merkapto ja muut vastaavat.

' Ryhmän erityisen hyödyllisiä karboksyylihappoja muodostavat ne, joiden kaava on:

35 R* Ar *(CXXH) (XH) IV

o ΠΙ p 14 96222 jossa R*, X, Ar*, m ja a ovat kuten määritelty kaavan III yhteydessä ja p on kokonaisluku 1-4, tavallisesti 1 tai 2. Tämän ryhmän puitteissa erityisen edullisen luokan öljy-liukoisia karboksyylihappoja muodostavat ne, joiden kaava 5 on:

(R** )Phe( COOH )b( OH )c V

jolloin R** kaavassa V on ali£aattinen hiilivetyryhmä, 10 joka sisältää ainakin 4 - noin 400 hiiliatomia, Ph on fe-nyyliryhmä, a on kokonaisluku 1-3, b on 1 tai 2, c on nolla, 1 tai 2 ja edullisesti 1 varauksella, että R** ja a valitaan siten, että happomolekyylit sisältävät keskimäärin ainakin noin kaksitoista (12) alifaattista hiiliatomia 15 alifaattisissa hiilivetysubstituenteissa happomolekyyliä kohden. Lopuksi tämän viimemainitun ryhmän öljyliukoisia karboksyylihappoja puitteissa erityisen hyödyllisiä ovat alifaattisella hiilivedyllä substituoidut salisyylihapot, joissa kukin alifaattinen hiilivetysubstituentti sisältää 20 keskimäärin ainakin noin kuusitoista (16) hiiliatomia substituenttia kohden ja yhdestä kolmeen (1-3) substi-tuenttia molekyyliä kohden. Tällaisista salisyylihapoista, joissa alifaattiset hiilivetysubstituentit ovat peräisin polymeroiduista olefiineista, erityisesti polymeroiduista 25 alempi-l-mono-olefiineista kuten polyetyleeni, polypropy- leeni, polyisobutyleeni, etyleeni/propyleenikopolymeerit ja vastaavat, ja omaavat keskimäärin noin 30 - 400 hiili-atomin hiilisisällön, valmistetut suolat ovat hyödyllisiä.

Kaavoja III ja IV vastaavat karboksyylihapot ovat 30 tunnettuja tai voidaan valmistaa alalla tunnettujen menet- : telyiden mukaan. Edeltävien kaavojen kuvaamaa tyyppiä edustavia karboksyylihappoja ja menetelmiä niiden neutraalien ja emäksisten metallisuolojen valmistamiseksi tunnetaan ja on julkistettu esimerkiksi US-patenttijulkaisuis-

II

15 96222 sa 2 197 832; 2 197 835; 2 252 662; 2 252 664; 2 714 092; 3 410 798 ja 3 595 791.

Toista tyyppiä tässä keksinnössä käytettyjä neutraaleja ja emäksisiä karboksylaattlsuoloja edustavat suo-5 lat, jotka saadaan alkenyyllsukklnaatelsta, joiden yleinen kaava on:

R*CH(COOH)CH2C00H VI

10 jossa R* on kuten määritelty edellä kaavan lii yhteydessä. Tällaisia suoloja ja keinoja niiden valmistamiseksi esitetään US-patenttijulkaisuissa 3 271 130; 3 567 637 ja 3,632,610. Yleensä moniemäksisten karboksylaattien (poly-karboksylaattien) molekyylipaino on noin 400 - noin 2000, 15 edullisesti noin 500 - noin 1500. Nämä molekyylipainot vastaavat noin 28 - noin 145, edullisesti noin 35 - noin 110 hiiliatomia molekyylin hiilivetyketjussa. Yksi tällainen happo on propyleenitetrameerisubstituoitu maleiinihap-po. Muita patenttijulkaisuja, joissa spesifisesti kuvataan 20 tekniikoita emäksisten suolojen valmistamiseksi edellä kuvatuista sulfonihapoista, karboksyylihapoista ja näistä minkä tahansa kahden tai useamman seoksista, ovat US-patentti julkaisut n:ot 2 501 731; 2 616 904; 2 616 905; 2 616 906; 2 616 911; 2 616 924; 2 616 925; 2 617 049; 25 2 777 874; 3 027 325; 3 256 186; 3 282 835; 3 384 585; 3 373 108; 3 368 396; 3 342 733; 3 320 162; 3 312 618; 3 318 809; 3 471 403; 3 488 284; 3 595 790 ja 3 629 109.

Myös fenolien neutraalit ja emäksiset suolat (tunnetaan yleisesti fenaatteina) ovat hyödyllisiä tämän kek-30 sinnön mukaisissa koostumuksissa sekä ovat alan ammattilaisten hyvin tuntemia. Fenolien, joista nämä fenaatit muodostetaan, yleinen kaava on:

(R*)a-(Ar*)-(0H)m VII

35 16 96222 jossa R*, a, Ar* ja m omaavat saman merkityksen ja samat edulliset merkitykset kuin edellä kuvattu kaavan III yhteydessä. Samat esimerkit kuin kuvattu kaavan III yhteydessä sopivat myös tähän.

5 Yleisesti saatavana olevan luokan fenaatteja muo dostavat ne, jotka valmistetaan fenoleista, joiden yleinen kaava on:

(R’)a (R4)z Ph(OH)b VIII

10 jossa a on kokonaisluku 1-3, b on 1 tai 2, z on 0 tai 1, Ph on fenyyliryhmä. Kaavassa VIII R' on oleellisesti tyydytetty hiilivetypohjäinen substituentti, joka sisältää keskimäärin noin 30 - noin 400 alifaattista hiiliatomia 4 ja R valitaan ryhmästä, jonka muodostavat (alempi alkyy-15 li)-, (alempi alkoksyyli)-, nitro- ja halogeeniryhmät.

Erään erityisluokan fenaatteja tässä keksinnössä käytettäviksi muodostavat emäksiset (eli yliemäksiset jne. ) sulfuroidut alkali- ja maa-alkalimetallifenaatit, jotka valmistetaan sulfuroimalla edellä kuvattu fenoli 20 sulfuroivalla aineella kuten rikki, rikkihalogenidi tai sulfidi- tai hydrosulfidisuola. Tekniikoita näiden sulfu-roitujen fenaattien valmistamiseksi kuvataan US-patentti-julkaisuissa 2 680 096; 3 036 971 ja 3 775 321.

Muita käyttökelpoisia fenaatteja ovat alkyleeni-25 (esim. metyleeni-) silloilla kytketyistä fenoleista vai- • · mistettavat fenaatit. Nämä valmistetaan saattamalla reagoimaan yksi- tai monirenkaisia fenoleja aldehydien tai ketonien kanssa tyypillisesti happo- tai emäskatalysaat-torin läsnäollessa. Tällaisia kytkettyjä fenaatteja sekä 30 sulfuroituja fenaatteja kuvataan yksityiskohtaisesti US-patenttijulkaisussa 3 350 038; erityisesti sen palstoilla 6-8.

Myös fosforihappojen alkali- ja maa-alkalimetalli-suolat ovat käyttökelpoisia keksinnön mukaisissa polttoai-35 nekoostumuksissa; esimerkiksi fosfoni- ja/tai tiofosfoni-

II

17 96222 happojen normaalit ja emäksiset suolat, jotka valmistetaan saattamalla epäorgaanisia fosforireagensseja kuten ?2S5 reagoimaan raakaöljyjakeiden kuten valkaistun sylinteriöl-jyn kanssa tai polyolefiinien kanssa, jotka on saatu 2-6 5 hiiliatomia käsittävistä olefiineista. Erityisiä esimerkkejä polyolefiineista ovat polybuteenit, joiden molekyyli-paino on 700 - 100 000. Muita fosforipitoisia reagensseja, jotka on saatettu reagoimaan olefUnien kanssa, ovat fos-foritrikloridi ja fosforitrikloridi-rikkikloridiseos 10 (esim. US-patenttijulkaisut n:ot 3 001 981 ja 2 195 517), fosfiitit ja fosfiittikloridit (esim. US-patenttijul-kaisut n:ot 3 033 890 ja 2 863 834) ja ilman tai hapen ohella jokin fosforihalogenidi (esim. US-patenttijulkaisu n:o 2 939 841).

15 Tämän keksinnön mukaisissa koostumuksissa voidaan käyttää edellä kuvattujen orgaanisten rikin happojen, kar-boksyylihappojen, fosforihappojen ja fenolien kahden tai useamman neutraalin tai emäksisen suolan seoksia. Kuten edellä mainittu, alkali- tai maa-alkalimetallipitoisen 20 koostumuksen (A) määrä, joka sisällytetään polttoaine-koostumukseen, on määrä, joka on riittävä tuomaan noin 1-noin 100 miljoonaosaa alkalimetallia tai maa-alkalimetal-lia polttoainekoostumukseen. Polttoaineeseen sisällytettyä alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoista koostumusta 25 (A) lyijyttömissä tai alhaisen lyijypitoisuuden omaavissa polttoaineissa käytettäessä sen määrä on määrä, joka on riittävä vähentämään venttiilin istukan vetäytymistä kyseistä polttoainetta polttomoottorissa käytettäessä.

Seuraavissa spesifisissä havaintoesimerkeissä kuva-30 taan tämän keksinnön mukaisissa polttoainekoostumuksissa . käyttökelpoisten esimerkinomaisten alkali- ja maa-alkali- metallikoostumuksien (A) valmistusta.

Esimerkki A-l

Seos, jossa on 1000 osaa (primäärinen, haarau-35 tunut monoalkyyli)-bentseenisulfonihappoa (mp. noin 522) - 96222 18 637 osassa mineraaliöljyä, neutraloidaan 145,7 osalla natronlipeän 50-%:ista liuosta ja ylimäärävesi ja emäs poistetaan. Tällä tavalla saatu natriumsuolapitoinen tuote sisältää 2,5 % natriumia ja 3,7 % rikkiä.

5 Esimerkki A-2

Toistetaan esimerkin A-l menettely lukuunottamatta, että natronlipeä korvataan kemiallisesti ekvivalenttisella määrällä Ca(OH)2:ta.

Esimerkki A-3 10 Toistetaan esimerkin A-l menettely lukuunottamatta, että natronlipeä korvataan kemiallisesti ekvivalenttisella määrällä K0H:ta.

Esimerkki A-4

Seokseen, jossa on 906 osaa alkyylifenyylisulfoni-15 happoa (jonka keskimääräinen molekyylipaino on 450, höy-ryfaasiosmometria), 564 osaa mineraaliöljyä, 600 osaa to-lueenia, 98,7 osaa magnesiumoksidla ja 120 osaa vettä, puhalletaan hiilidioksidia 78° - 85°C:n lämpötilassa seitsemän (7) tunnin ajan nopeudella noin 3 kuutiojalkaa hii-20 lidioksidia tunnissa (85 litraa/tunti). Reaktioseosta sekoitetaan jatkuvasti karbonoinnin aikana. Kun karbonointi on suoritettu, tislataan 165°C:ssa ja 20 torrin (2,65 KPa) paineessa ja jäännös suodatetaan. Suodos on metallisuhteen noin 3 omaava halutun yliemäksisen magnesiumsulfonaatin 25 öljyliuos.

• «

Esimerkki A-5

Valmistetaan seos, jossa on 323 osaa mineraaliöljyä, 4,8 osaa vettä, 0,74 osaa kalsiumkloridia, 79 osaa (sammuttamatonta) kalkkia ja 128 osaa metanolia, ja lämmi-30 tetään se noin 50°C:n lämpötilaan. Tähän seokseen lisätään < samalla sekoittaen 1000 osaa alkyylifenyylisulfonihappoa, jonka keskimääräinen molekyylipaino (höyryfaasiosmometria) on 500. Sitten seokseen puhalletaan hiilidioksidia noin 50°C:n lämpötilassa nopeudella noin 5,4 paunaa tunnissa 35 (40,8 g/minuutti) noin 2,5 tunnin ajan. Karbonoinnin jäl li 19 96222 keen lisätään vielä 102 osaa öljyä ja tislataan seoksesta haihtuvat ainesosat noin 150° - 155°C:n lämpötilassa 55 mm:n (7,3 KPa) paineessa. Jäännös suodatetaan ja suodos on yliemäksisen kalsiumsulfonaatin haluttu öljyliuos, jon-5 ka kalsiumpitoisuus on noin 3,7 % ja metallisuhde noin 1,7.

Vettä sitova aine

Keksinnön mukainen toinen ainesosa (B) on ainakin yksi jäsen, joka valitaan seuraavien muodostamasta ryhmäs-10 tä: (i) hiilivetysubstituoitu sulfonoitu fenoli tai sen suola; (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymeeri, ja (iii) hiilivetysubstituoitu fenoli, tai 15 (iv) (i):n, (ii):n ja (iii):n seokset.

Ainesosa (B) (i) voidaan saada valmistamalla sul-fonihappo (B) (iii):stä tai (B) (iii):stä saadun sulfoni-hapon suola. Laaja selvitys sulfonihapoista ja sulfonaa-teista on löydettävissä ainesosan (A) kuvauksesta. (B) 20 (i):n kationiosa on edullisesti ammonium. Käyttämällä fe nolia aromaattisena ytimenä (A):ssa saadaan hiilivetysubstituoitu fenolisulfonihappo tai -suola (B) (i).

Toinen kohta (B):ssä on etyleenioksidi/propyleeni-oksidikopolymeeri. Tällaisia materiaaleja tunnetaan alalla 25 ja saadaan saattamalla etyleenioksidi tai etyleenioksidi- • ♦ polymeeri reagoimaan propyleenioksidin tai propyleeniok-sidipolymeerin kanssa. On mahdollista saada ensin etylee-nioksidin ja propyleenioksidin satunnainen polymeeri yksinkertaisesti panostamlla halutut määrät kumpaakin mate-30 riaalia ja suorittamalla polymerointi kuten alalla tunnet-\ tua. On niinikään mahdollista esipolymeroida etyleeniok sidi haluttuun ketjupituuteen ja sitten edelleen saattaa etyleenioksidi reagoimaan lisäämällä propyleenioksidia.

On edelleen mahdollista polymeroida propyleeniok-35 sidi haluttuun molekyylipainoon ja sitten päättää propy- 20 96222 leenioksidipolymeeri etyleenioksidilla. Luonnollisesti propyleenioksidi voidaan polymeroida ja saattaa sitten reagoimaan etyleenioksidipolymeerin kanssa. (B) (ii):n molekyylipaino on käytännöllisesti noin 400 - 10 000, 5 edullisesti 600 - 5000.

On toivottavaa, että etyleenioksidin prosentuaalinen paino-osuus kopolymeerissä on 10 - 90 %, edullisesti 15 - 90 % kopolymeerin painosta. Todetaan luonnollisesti, että koska etyleenioksidin molekyylipaino on alhaisempi 10 kuin propyleenioksidin, etyleenioksidiekvivalentteja käytetään ekvivalenttisten määrien puitteissa suurempi lukumäärä kuin propyleenioksidia.

Ainesosa (iii) on hiilivetysubstituoitu fenoli. Hiilivetysubstituoitu fenoli vastaa yleensä ainesosaa (B) 15 (i), hiilivetysubstituoitu sulfonoitu fenoli tai sen suo la. Täten ainesosa (B) (iii) on tavallisesti ainesosan (B) (i) raaka-aine, jota on kaupallisesti saatavana. Haluttaessa (B) (i):n ja (B) (iii):n seoksia on mahdollista alisulfonoida hiilivetysubstituoitu fenoli. Kumpikin ai-20 nesosa (B) (i) tai (iii) sisältää tyypillisesti keskimäärin noin 10 - noin 30 hiiliatomia hiilivetyketjussa, edullisesti noin 14 - noin 26 hiiliatomia.

Hiilivetysubstituoitu fenoli voidaan myös ristikyt-keä formaldehydiä käyttämällä polymeerirakenteen saamisek-25 si. Toisin sanoen hiilivetysubstituoitu fenoli ristikyt- •« ketään orto-asemassa (ja usein para-asemassa) hydroksyyli-ryhmiin. On edelleen mahdollista alkoksyloida fenoli. Tältä osin lukijan huomio ohjataan edellä esitettyyn selostukseen etyleenioksidista ja propyleenioksidista. Kukin 30 edeltävä materiaali voidaan kondensoida fenolin hydroksyy-liryhmään riippumatta siitä, onko se polymeerinen vai monomeerinen.

Edelleen on mahdollista käyttää ainesosana (B) (iv) minkä tahansa edeltävien, (B):ksi nimettyjen ainesosien \

II

21 96222 seosta. Ainesosan (B) edullinen tyyppi on Itseasiassa tällainen seos.

Ainesosan (B) ollessa (lv) on toivottavaa, että ainesosan (1) painosuhde (ii):een on noin 10:1 - noin 5 1:10, edullisesti noin 5:1 - noin 1:5. (B) (i):n painosuh de (B) (iii):een on tyypillisesti noin 8:1 - noin 1:8, edullisesti noin 5:1 - noin 1:5. Ainesosan (B) (ii) toivottava suhde (iii):een on tyypillisesti noin 7:1 - noin 1:7, edullisesti 4:1 - noin 1:4. Käytettäessä kahta kol-10 mesta yksittäisestä ainesosasta (B) suhteet ovat niinikään kuten edellä kuvattu.

Bensiiniainesosa

Kyseisessä keksinnössä käyttökelpoinen bensiiniainesosa (C) saadaan hiilivetytisleenä. Bensiinejä on tar-15 jolla lukuisina eri laatuina riippuen niiden aiotusta käyttötarkoituksesta. Kyseisessä keksinnössä käytettyjä bensiinejä ovat moottori- ja lentobensiineiksi kutsutut. Moottoribensiinejä ovat ASTM-spesifikaation D-439-73 määrittelemät ja ne koostuvat eri tyyppisten hiilivetyjen, 20 mukaanlukien aromaattien, olefiinien, parafiinien, isopa-rafiinien, nafteenien ja joskus diolefiinien seoksista. Moottoribensiinien kiehuma-alue on normaalisti noin 20°C-230°C, kun taas lentobensiinien kiehuma-alueet ovat kapeammat, tavallisesti noin 37°C - 165°C.

25 Bensiini voi sisältää mitä tahansa tyypillisesti • · lisättäviä ainesosia edellyttäen, ettei kielteisiä vaikutuksia ilmene suorituksen saamiseksi venttiilin istukan vetäytymisen osalta, halutun veden sidonnan osalta ja että ne eivät aiheuta huomattavaa bensiinin oktaaniluvun 30 laskua.

*' Yksi tällainen tyypillisesti bensiiniin lisättävä ainesosa on lyijy tetraetyylilyijyn tai tetrametyylilyijyn kaltaisena yhdisteenä. Huomautettakoon ensin, että lyijyn käyttöä bensiinissä ollaan kieltämässä monissa maissa. 35 Niissä maissa, joissa bensiini saa toistaiseksi sisältää 22 96222 jonkin verran lyijyä, "alhaisen lyijypitoisuuden" omaavat koostumukset ovat sallittuja. Alhaisen lyijypitoisuuden omaava bensiini sisältää tyypillisesti alle noin 0,5 grammaa lyijyä gallonaa (1 gallona on 3,785 litraa, suom.-5 huom.) kohden polttoainetta. Tämä keksintö koskee yhtenä näkökohtana alhaisen lyijypitoisuuden omaavia polttoaineita, jotka sisältävät niin vähän kuin 0,1 grammaa lyijyä gallonaa kohden (0,0264 g/litra) bensiiniä.

Edelleen kyseisen keksinnön puitteissa on edullis-10 ta, että bensiini on lyijytöntä. Lyijyttömällä tarkoitetaan, että hyväksytään pienet hivenmäärät lyijyä, merkittävästi vähemmän kuin alhaisen lyijypitoisuuden omaavassa polttoaineessa esiintyvät määrät. Toisin sanoen lyijyä ei-sisältävät tai lyijyttömät bensiinikoostumukset sisältä-15 vät toisinaan hivenmääriä lyijyä johtuen kontaminoitu-misesta polttoaineilla, jotka sisältävät lyijyä. Täten ilmaisun "lyijyä ei-sisältävät tai lyijyttömät bensiinit" piiriin kuuluvat hyvin pieniä määriä lyijyä sisältävät bensiinit; edullisesti bensiinilopputuote on kuitenkin 20 täysin lyijytön.

Seuraava tyypillinen bensiiniin sisällytettävä ainesosa on puhdistava lisäaine moottorikarstojen poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tyypillisesti puhdistava lisäaine on etyleenidikloridi tai etyleenidibromidi tai niiden 25 seos. Kyseisen keksinnön mukaisissa koostumuksissa käyt- • · ' tökelpoisia puhdistavia lisäaineita käsittelevän lisäselvityksen osalta lukija ohjataan tutustumaan US-patentti-julkaisuun 4 690 687, joka julkaistiin 1. syyskuuta 1987 ja jonka patentin omistavat Johnston et.ai. ja joka jul-30 kaisu sisällytetään tähän viitteeksi.

* Alkoholi

Kyseisessä keksinnössä käytettävät alkoholit (D) ovat tyypillisesti bensiiniin normaalisti lisättäviä alkoholeja. Alkoholeja käytetään bensiineissä pääasiassa kol-35 messa tarkoituksessa. Ensimmäinen päämäärä on bensiinin

II

23 96222 sisältämien hiilivetyjen osittainen korvaaminen polttoaineena raakaöljyhiilivetyvarannon kasvattamiseksi. Tässä tarkoituksessa metanolia ja etanolia käytetään tyypillisesti korvaamassa osittain bensiinin hiilivetylähdettä.

5 Toisen ryhmän polttoaineissa usein käytettyjä alko holeja muodostavat ne alkoholit, jotka kykenevät nostamaan oktaanilukua. Tyypillisesti oktaanilukua nostavat alkoholit ovat sellaisia aineita kuten metanoli, etanoli, iso-propanoli, t-amyylialkoholi ja t-butanoli. Tällaiset alko-10 holit edistävät hiilivetylähteen palamista ja edistävät polttoaineen puhdasta palamista polttomoottorin sylintereissä nostaen täten saatavaa tehoa.

Alkoholien kolmas käyttö bensiinissä tapahtuu tiettyjen päästöjen vähentämiseksi. Näitä päästöjä ovat haih-15 tuvat päästöt tai pakokaasupäästöt, jotka aiheuttavat va-lokemiallista savusumua. Juuri edellä kuvatuilla alkoholeilla on tällaisia käyttöjä.

Kaiken kaikkiaan kyseisessä keksinnössä tyypillisesti käytetyt alkoholit sisältävät korkeintaan noin 8 20 hiiliatomia, edullisesti noin 1 - noin 6 hiiliatomia. Ga-soholin valmistukseen edulliset alkoholit ovat metanoli ja etanoli. Oktaaniluvun nostamiseksi edulliset alkoholit ovat tertiäärisiä alkoholeja. Täten t-butanoli on edullinen oktaanilukua nostava aine. Oktaaniluvun nostamiseksi 25 erityisen edullinen alkoholiyhdistelmä on t-butanolin ja • · metanoiin seos, erityisesti keskinäisessä painosuhteessa 10:1 - 1:10, edullisesti noin 5:1 - noin 1:5.

Kyseisessä keksinnössä alkoholien käyttötaso on tyypillisesti noin 0,1 % - noin 45 % bensiinikoostumuksen 30 kokonaispainosta. Tyypillisemmin läsnäoleva alkoholimäärä *a on noin 0,5 % - noin 15 % bensiinikoostumuksen kokonais painosta.

Kyseisen keksinnön mukaisissa bensiinikoostumuksis-sa käytetyt edulliset alkoholit ovat yksiarvoisia alkoho-35 leja.

24 96222

Dispergoiva aine

Kyseisen keksinnön mukaiset polttoainekoostumukset sisältävät edullisesti myös pienen määrän (E) ainakin yhtä hiilivetyliukoista tuhkatonta dispergoivaa ainetta. Tuh-5 kattomina dispergoivina aineina käyttökelpoisille yhdisteille on yleensä luonteenomaista "polaarinen" ryhmä, joka on kiinnittynyt suhteellisen korkean molekyylipainon omaavaan hiilivetyketjuun. "Polaarinen" ryhmä sisältää yleensä yhtä tai useampaa alkuainetta typpi, happi ja fosfori.

10 Liuottavien ketjujen molekyylipaino on yleensä korkeampi kuin metallityypeissä käytettyjen, mutta joissain tapauksissa ne voivat olla kokolailla samankaltaisia.

Yleensä ottaen kyseisen keksinnön mukaisissa polt-toainekoostumuksissa voidaan käyttää mitä tahansa tuhkat- 15 tornia pesuaineita, jotka alalla tunnetaan voiteluaineissa ja polttoaineissa käytettyinä.

Kyseisen keksinnön eräässä suoritusmuodossa dispergoiva aine valitaan seuraavien muodostamasta ryhmästä: (i) ainakin yksi hiilivetysubstituoitu amiini, jos- 20 sa hiilivetysubstituentti on oleellisesti alifaattinen ja sisältää ainakin 8 hiiliatomia; (ii) ainakin yksi asyloitu, typpipitoinen yhdiste, joka omaa ainakin 10 alifaattista hiiliatomia käsittävän substituentin ja joka on valmistettu saattamalla karbok- 25 syylihappo-asylointireagenssi reagoimaan ainakin yhden » * < aminoyhdisteen kanssa, joka sisältää ainakin yhden -NH- 30 ryhmän, jolloin sanottu asylointireagenssi kytketään sanottuun aminoyhdisteeseen imido-, amido-, amidiini- tai asyylioksiammoniumkytkennän välityksellä; (iii) ainakin yksi typpipitoinen, fenolin, aldehy-din ja aminoyhdisteen, joka sisältää ainakin yhden 11 35 25 96222 -NH- ryhmän, kondensaatti; (lv) ainakin yksi substltuoidun karboksyylihapon 5 esteri; (v) ainakin yksi polymeeridispergointiaine; (vi) ainakin yksi hiilivetysubstituoitu fenolidis-pergointiaine; ja (vii) ainakin yksi polttoaineliukoinen alkoksyloitu 10 alkoholi-, fenoli- tai amiinijohdannainen.

Seuraavat spesifiset esimerkit havainnollistavat esimerkinomaisten, tämän keksinnön mukaisissa polttoaine-koostumuksissa käyttökelpoisten dispergoivien aineiden valmistusta.

15 Esimerkki E-l

Seosta, jossa on 1500 osaa kloorattua poly(isobu-teenia), jonka molekyylipaino on noin 950 ja klooripitoi-suus 5,6 %, 285 osaa alkyleenipolyamiinia, jonka keskimääräinen koostumus vastaa stoikiometrisesti tetraetyleeni-20 pentamiinia, ja 1200 osaa bentseeniä, keitetään palautus-jäähdyttäen. Seoksen lämpötila nostetaan sitten hitaasti 4 tunnin aikana 170°C:seen, kun samanaikaisesti poistuu bentseeniä. Jäähtynyttä seosta laimennetaan samalla tilavuudella heksaaniseoksen ja absoluuttisen etanolin seosta 25 (1:1). Seosta keitetään palautusjäähdyttäen ja siihen li- ♦ 4 sätään 1/3 tilavuus natriumkarbonaatin 10-%:ista vesi-liuosta. Seosta sekoitetaan, minkä jälkeen sen annetaan jäähtyä ja faasien erottua. Orgaanista faasia pestään vedellä, minkä jälkeen sitä tislataan halutun polyisobute-30 nyylipolyamiinin saamiseksi, jonka typpipitoisuus on 4,5 , paino-%.

*' Esimerkki E-2

Seosta, jossa on 140 osaa tolueenia ja 400 osaa polyisobutenyylimeripihkahappoanhydridiä (joka on valmis-35 tetty poly(lsobuteenista), jonka molekyylipaino on noin 26 96222 850, höyryfaasiosmometria), jonka saippuoitumisluku on 109, ja 63,6 osaa etyleeniamiiniseosta, jonka keskimääräinen koostumus vastaa stoikiometrisesti tetraetyleenipen-tamiinia, kuumennetaan 150°C:ssa vesi/tolueeni-atseotroo-5 pin samalla poistuessa. Sitten reaktioseosta kuumennetaan 150°C:ssa alipaineessa, kunnes tolueenia ei enää tislaudu. Jäännöksenä saatavan asyloidun polyamiinin typpipitoisuus on 4,7 paino-%.

Esimerkki E-3 10 1,133 osaan kaupallisesti saatavana olevaa diety- leenitriamiinia, joka on kuumennettu 110° - 150°C:seen, lisätään hitaasti 6820 osaa isosteariinihappoa kahden tunnin aikana. Seosta pidetään 150°C:ssa tunnin ajan, minkä jälkeen sitä kuumennetaan 180°C:ssa vielä tunnin ajan. 15 Lopuksi seosta kuumennetaan 205°C:ssa 0,5 tunnin ajan; koko tämän kuumennuksen ajan seokseen puhalletaan typpeä haihtuvien ainesosien poistamiseksi. Seosta pidetään 205° - 230°C:ssa kaikkiaan 11,5 tunnin ajan, minkä jälkeen se tislataan 230°C:ssa ja 20 torrin (2,65 KPa) paineessa, 20 jolloin saadaan haluttu asyloitu polyamiini 6,2 paino-% typpeä sisältävänä jäännöksenä.

Esimerkki E-4

Seokseen, jossa on 50 osaa polypropyylisubstituoi-tua fenolia (jonka molekyylipaino on noin 900, höyryfaasi-25 osmometria), 500 osaa mineraaliöljyä (liuottimena raffi-noitu parafiiniöljy, jonka viskositeetti on 100 SUS 100 oF:ssa eli 37,7°C:ssa) ja 130 osaa dimetyyliamiinin 9,5-%:ista vesiliuosta (vastaa 12 osaa amiinia), lisätään ti-poittain tunnin aikana 22 osaa formaldehydin 37-%:ista ve-30 siliuosta (vastaa 8 osaa aldehydiä). Lisäyksen kestäessä . reaktiolämpötila nostetaan hitaasti 100°C;seen, jossa se pidetään kolmen tunnin ajan, samalla kun seokseen puhalletaan typpeä. Jäähtyneeseen reaktioseokseen lisätään 100 osaa tolueenia ja 50 osaa butyylialkoholiseosta. Orgaani-35 nen faasi pestään kolmeen kertaan vedellä, kunnes se on 11 27 96222 neutraali litmuspaperikokeessa, minkä jälkeen orgaaninen faasi suodatetaan ja tislataan 200°C:ssa ja 5-10 torrin (0,66-1,33 KPa) paineessa. Jäännös on lopputuotteen 0,45 paino-% typpeä sisältävä öljyliuos.

5 Esimerkki E-5

Valmistetaan 90°C:ssa seos, jossa on 140 osaa mineraaliöljyä, 174 osaa poly(isobuteeni)substituoitua meri-pihkahappoanhydridiä (molekyylipaino 1000), jonka saip-puoitumisluku on 105, ja 23 osaa isosteariinihappoa. Tähän 10 seokseen lisätään sitten 17,6 osaa polyalkyleeniamiini-seosta, jonka kaikenkaikkinen koostumus vastaa tetraety-leenipentamiinia, 80° - 100°C:ssa 1,3 tunnin aikana. Reaktio on eksoterminen. Seokseen puhalletaan 225°C:ssa typpeä nopeudella 5 paunaa (2,27 kg) tunnissa 3 tunnin ajan, jol-15 loin on kerääntynyt 47 osaa vesipohjaista tislettä. Seosta kuivataan 225°C:ssa tunnin ajan, se jäähdytetään 100°C:-seen ja suodatetaan, jolloin saadaan haluttu lopputuote öljyliuoksena.

Esimerkki E-6 20 Oleellisesti hiilivetysubstituoitu meripihkahappo- anhydridi valmistetaan klooraamalla polyisobuteeni, jonka molekyylipaino on 1000, klooripitoisuuteen 4,5 %, minkä jälkeen kloorattua polyi sobu teeni a kuumennetaan 1,2 mooli-osuuden maleiinihappoanhydridiä kanssa 150° - 220°C:n läm-25 pötilassa. Näin saadun meripihkahappoanhydridin happoluku on 130. Seosta, jossa on 874 grammaa (1 mooli) kyseistä meripihkahappoanhydridiä ja 104 grammaa (1 mooli) neopen-tyyliglykolia, sekoitetaan 240° - 250°C:ssa ja 30 mm:n (4 KPa) paineessa 12 tunnin ajan. Jäännös on seos estereitä, 30 jotka muodostuvat glykolin yhden ja/tai kummankin hydrok-syyliradikaalin esteröityessä. Sen saippuoitumisluku on 101 ja alkoholihydroksyylipitoisuus 0,2 paino-%.

Esimerkki E-7

Valmistetaan esimerkin B-2 oleellisesti hiilivety-35 substituoidun meripihkahappoanhydridin dimetyyliestri kuu- 28 96222 mentamalla seosta, jossa on 2185 grammaa kyseistä anhydri- 3 o dlä, 480 grammaa metanolia ja 1000 cnr tolueenia, 50 -65°C:ssa kuplittaen samalla kloorivetyä reaktloseokseen 3 tunnin ajan. Sitten seosta kuumennetaan 60° - 65°C:ssa 2 5 tunnin ajan, se liuotetaan bentseeniin, pestään vedellä, kuivataan ja suodatetaan. Suodosta kuumennetaan 150°C:ssa ja 60 mm:n (8 KPa) paineessa sen vapauttamiseksi haihtuvista ainesosista. Jäännös on kyseinen määritelty dimetyy-liesteri.

10 Esimerkki E-8

Valmistetaan karboksyylihappoesteri lisäämällä hitaasti 3240 osaa korkean molekyylipainon omaavaa karbok-syylihappoa (joka on valmistettu saattamalla kloorattu polyisobutyleeni ja akryylihappo reagoimaan ekvivalentti-15 suhteessa 1:1 ja jonka keskimääräinen molekyylipaino on 982) seokseen, jossa on 200 osaa sorbitolia ja 100 osaa laimenninöljyä, 1,5 tunnin aikana pitäen samanaikaisesti lämpötila 115° - 125°C:ssa. Sitten lisätään vielä 400 osaa laimenninöljyä ja seos pidetään noin 195° - 205°C:ssa 16 20 tunnin ajan samalla puhaltaen siihen typpeä. Sitten lisätään vielä 755 osaa öljyä, seos jäähdytetään 140°C:seen ja suodatetaan. Suodos on halutun esterin öljyliuos.

Esimerkki E-9

Valmistetaan esteri kuumentamalla 658 osaa karbok-.. 25 syylihappoa, jonka keskimääräinen molekyylipaino on 1018 (ja joka on valmistettu saattamalla kloorattu polyisobu-teeni reagoimaan akryylihapon kanssa), 22 osan pentaeryt-ritolia kanssa pitäen samanaikaisesti lämpötila noin 180° - 205°C:ssa noin 18 tunnin ajan, jona aikana seokseen pu-30 halletaan typpeä. Sitten seos suodatetaan, jolloin suodos on haluttu esteri.

Lisätietoja dispergoivista aineista on saatavana US-patenttijulkaisusta 4 690 687, joka julkaistiin 1. syyskuuta 1987 ja sisällytetään tähän viitteeksi.

Il - 96222 29

Ainesosien määrä

Hiilivetyihin liukenevan tai dispergoituvan alkali-metalli- tai maa-alkalimetallipitoisen koostumuksen (A) määrä vettä sitovaan aineeseen (B) nähden on tyypillisesti 5 noin 1:2 - noin 50:1, edullisesti 1:1 - noin 40:1. Vettä sitovan aineen (B) painosuhde tuhkattomaan dispergoivaan aineeseen (E) on tyypillisesti noin 2:1 - noin 1:50, edullisesti noin 1:1 - noin 1:40.

Tuhkattoman dispergoivan aineen (E) määrä bensii-10 nissä on tyypillisesti noin 25 paino-osaa - noin 500 paino-osaa, edullisemmin noin 35 paino-osaa - 400 paino-osaa dispergoivaa ainetta miljoonaa osaa polttoainetta kohden. Hiilivetyihin liukenevan tai dispergoituvan alkalimetalli-tai maa-alkalimetallipitoisen koostumuksen (A) painosuhde 15 tuhkattomaan dispergoivaan aineeseen (E) on tyypillisesti noin 4:0,1 - noin 1:4.

Kyseisen keksinnön mukaisiin polttoainekoostunnikseen sisällytettävän, hiilivetyihin liukenevan tai dispergoituvan alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoisen 20 koostumuksen (A) määrä voi vaihdella laajoissa rajoissa, vaikkakaan edullisesti metallikoostumusta ei lisätä tarpeettoman suuria ylimääriä. Polttoaineeseen lisätyn määrän tulisi olla määrä, joka on riittävä parantamaan haluttuja ominaisuuksia kuten venttiilin istukan vetäytymisen vähe-25 neminen poltettaessa polttoainetta polttomoottoreissa, joita ei ole suunniteltu käytettäviksi lyijyttömällä polttoaineella. Esimerkiksi vanhempia, lyijyä sisältäviä polttoaineita silmälläpitäen suunniteltuja moottoreita ei rakennettu omaamaan erityisesti vahvistettuja venttiili-is-30 tukolta. Täten polttoaineeseen sisällytettävän metalli-koostumuksen määrä riippuu osittain lyijyn määrästä polttoaineessa. Lyijyttömien polttoaineiden kyseessä ollen tarvitaan suuria määriä metallikoostumusta halutun vähenemisen venttiilin istukan vetäytymisessä saamiseksi. Käsi-35 teltäessä alhaisen lyijypitoisuuden omaavia polttoaineita 30 96222 kyseisen keksinnön mukaan tarvitaan yleensä pienempiä määriä metallipitoista koostumusta.

Yhteenvetona kyseisen keksinnön mukaisiin polttoai-nekoostumuksiin sisällytettävän ainesosan (A) määrä on 5 määrä, joka on riittävä vähentämään venttiilin istukan vetäytymistä tällaisiä polttoaineita polttomoottorissa käytettäessä. Yleensä polttoaine sisältää alle noin 2,0 grammaa, edullisesti alle 1,0 grammaa, alkali- tai maa-al-kalimetalliyhdistettä litraa kohden polttoainetta. Toises-10 sa suoritusmuodossa kyseisen keksinnön mukainen poltto-ainekoostumus sisältää noin 1 - noin 100 osaa alkalimetal-lia tai maa-alkalimetallia kohden miljoonaa osaa polttoainetta, vaikkakin määrät 5 - noin 60 miljoonaosaa vaikuttavat useimpiin sovellutuksiin riittäviltä.

15 Tämän keksinnön mukaisiin polttoainekoostumuksiin valinnaisesti sisällytettävän hiilivetyliukoisen tuhkat-toman dispergoivan aineen määrä voi myös vaihdella laajoissa rajoissa. Tyypillisesti (B) vettä sitovan aineen painosuhde (E) dispergoivaan aineeseen on 2:1 - 1:50, 20 edullisesti 1:1 - 1:40. (E):n määrä riippuu osittain me-tallipitoisen koostumuksen (A) määrästä. Tyypillisesti tuhkatonta dispergoivaa ainetta (E) käytetään (A):han nähden painosuhteessa noin 4:0,1 - noin 1:10. Nimenomaiseen polttoainekoostumukseen lisättävän tuhkattoman dispergoi-25 van aineen määrän alan ammattilainen kykenee helposti mää-rittämään ja kuten on ilmeistä, polttoaineen ei tule sisältää niin suurta määrää dispergoivaa ainetta, että sillä on haitallisia vaikutuksia, kuten karstan muodostuminen moottorin osiin tämän jäähtyessä.

30 Seuraava on esimerkki kyseisestä keksinnöstä.

.. Esimerkki 1 48,8 osaa mineraaliöljyä mitataan sekoitusmahdol-lisuuden käsittävään sekoitusastiaan. Seokseen lisätään seos, jossa on 0,6 osaa C24-alkyylifenolisulfonaattiammo-35 niumsuolaa ja 0,3 osaa polyetyleeniglykoli/polypropyleeni- I! 31 96222 glykolikopolymeerlä, jonka molekyylipaino on 600. Kopoly-meeri käsittää monomeerejä painosuhteessa noin 1:1. C24-substituoitua fenolia lisätään 0,3 paino-osaa.

Edeltävään seokseen lisätään 8,4 osaa esimerkissä 5 E-2 saatua tuhkatonta dispergoivaa ainetta. Fluidointiöl- jyä (korkean viskositeetin omaava mineraaliöljy) lisätään 8 paino-osaa. Lopuksi seokseen lisätään samalla sekoittaen 33,6 paino-osaa esimerkissä A-l saatua vaikuttavaa ainesosaa.

10 Edeltävää seosta lisätään määrä 250 PTB:tä (paunaa 1000 barrelia kohden eli 0,71 g/litra) hapetettuun bensiiniin kuten alla kuvattu. Bensiini sisältää hiilivetyaines-osaa 93,8 %. Metanolia se sisältää 3,89 paino-% ja t-bu-tanolia 2,4 paino-%. Vastaava tilavuussuhde on 95:3:2.

15 Bensiinipolttoaineen todetaan sietävän vettä var sin hyvin, esim. mahdollinen emulsiomuodostelma hajoaa nopeasti, jolloin tapahtuu oleellisesti täydellinen erottuminen orgaaniseksi faasiksi ja vesifaasiksi. Tuote vaikuttaa myös pakoventtiili-istukoita suojaavasti.

20 Esimerkki 2 Tämä koostumus koostetaan samoin kuin esimerkki 1, jolloin kuitenkin natriumalkyylibentseenisulfonaattisuola korvataan ekvivalenttisella määrällä (natriumina laskettuna) polyisobutyleenimeripihkahapon neutraalia natrium-25 suolaa. Meripihkahapposuolan anioniosuuden molekyylipaino on 950 ja se saadaan US-patenttijulkaisun 3 271 370 mukaan, jota LeSuerin omistamaa patenttia vastaava julkaisu julkaistiin 6. syyskuuta 1966.

Tuote saadaan muutoin kuten kuvattu edellä esimer-30 kissä 1 ja sitä sekoitetaan bensiiniin samassa pitoisuus-tasossa. Tuote vaikuttaa venttiili-istukan vetäytymistä vastustavasti ja sen todetaan hajoittavan vesiemulsiot nopeasti.

Claims (9)

96222

1. Polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että se käsittää: 5 (A) ainakin yhden hiilivetyihin liukenevan tai dispergoituvan alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoisen koostumuksen, ja (B) ainakin yhden jäsenen, joka on valittu seuraa-vien muodostamasta ryhmästä: 10 (i) hiilivetysubstituoitu sulfonoitu fenoli tai sen suola; (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymeeri, (iii) hiilivetysubstituoitu fenoli ja (iv) minkä tahansa (i):n, (ii):n ja (iii):n seok- 15 set, (C) bensiiniä ja (D) ainakin yhden alkoholin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että (A) on aromaattinen sulfo- 20 naatti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että (A) aromaattinen sulfonaatti on natriumsuola.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, 25 tunnettu siitä, että (C) on bensiini, johon ei ole lisätty lyijyä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että alkoholi on ainakin yksi yksiarvoinen alkoholi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi: (E) tuhkattoman dispergoivan aineen, joka on valittu seuraavien muodostamasta ryhmästä: (i) ainakin yksi hiilivetysubstituoitu amiini, 35 jossa hiilivetysubstituentti on oleellisesti alifaattinen ja sisältää ainakin 8 hiiliatomia; il 96222 (ii) ainakin yksi asyloitu, typpipitoinen yhdiste, joka omaa ainakin 10 alifaattista hiiliatomia käsittävän substituentin ja joka on valmistettu saattamalla karbok-syylihappo-asylointireagenssi reagoimaan ainakin yhden 5 aminoyhdisteen kanssa, joka sisältää ainakin yhden -NH- ryhmän, jolloin sanottu asylointireagenssi kytketään sanottuun aminoyhdisteeseen imido-, amido-, amidiini- tai asyylioksiammoniumkytkennän välityksellä; (iii) ainakin yksi typpipitoinen, fenolin tai al-10 dehydin ja aminoyhdisteen, joka omaa ainakin yhden -NH- ryhmän, kondensaatti; (iv) ainakin yksi substituoidun karboksyylihapon esteri; (v) ainakin yksi polymeeridispergointiaine; 15 (vi) ainakin yksi hiilivetysubstituoitu fenolidis- pergointiaine; ja (vii) ainakin yksi polttoaineliukoinen alkoksyloi-tu alkoholi-, fenoli- tai amiinijohdannainen.

7. Patenttivaatimuksen 4 ja 6 mukainen koostumus, 20 tunnettu siitä, että (B):n painosuhde tuhkattomaan dispergoivaan aineeseen (E) on noin 2:1 - noin 1:50.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polttoainekoos-tumus, tunnettu siitä, että se käsittää: (A) ainakin yhden hiilivetyihin liukenevan tai . 25 dispergoituvan alkalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoi- sen koostumuksen; (B) (i) hiilivetysubstituoidun sulfonoidun fenolin tai sen suolan; (B) (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymee- 30 rin; (C) bensiiniä; ja (D) ainakin yhden alkoholin.

9. Menetelmä, jolla saadaan ajoneuvon polttoaine-säiliöön tarkoitettua bensiiniä, joka sisältää aiempaa pa- 35 remmin vettä sietävää, alkalimetalli- tai maa-alkalimetal- lipitoista koostumusta, ja hiilivetysubstituoidun fenolin, 96222 tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa bensiiniin yhdistetään: (A) hiilivetyihin liukeneva tai dispergoituva al-kalimetalli- tai maa-alkalimetallipitoinen koostumus, 5 (B) ainakin yksi jäsen, joka on valittu seuraavien muodostamasta ryhmästä: (i) hiilivetysubstituoitu sulfonoitu fenoli tai sen suola; (ii) etyleenioksidi/propyleenioksidikopolymeeri; 10 (iii) hiilivetysubstituoitu fenoli; ja (iv) (i):n, (ii):n ja (iii):n seokset siten, että painosuhde (A)/(B) on riittävä tekemään (A):n ja (B):n seoksesta aiempaa paremmin vettä sietävän, sekä (D) ainakin yksi alkoholi. • · II 96222