FI95906B - Valoa diffusoiva lasiruutu sekä menetelmä ja laite sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

5 95906

Valoa diffusoiva lasiruutu sekä menetelmä ja laite sen valmistamiseksi - Ljusdiffuserande glasruta samt förfarande och anordning för dess tillverkning

Keksintö koskee kuuman lasin valssaamisella saatua diffuu-siolasia, jolloin lasin diffuusio-osiin painettava jälki koostuu samanlaisista katkaistun kartion muotoisista syvennyksistä, joiden kanta on kuusikulmainen tai neliömäinen.

10

Ennestään on jo kauan tunnettu läpinäkyvän, samansuuntaiset pinnat omaavan, kuten kelluvan, lasin muuntaminen valoa dif-fusoivaksi lasiksi. Kaksi tavallisinta menetelmää ovat hiek-kapuhallushimmennys ja kemiallinen syövytys fluorivetyhappo-15 pohjaisen massan avulla. Lisäksi tunnetaan myös menetelmiä laakalasin valssaamiseksi telojen avulla, joissa lasin pintaan jää telojen pintakuvio, jolloin valmistetaan painettu lasi. Yllämainitut kaksi valmistusmenetelmäryhmää mahdollistavat kumpikin valoa diffusoivien lasiruutujen valmistami-20 sen, mutta kummassakin on tietyt haittapuolet. Niinpä kellu van lasin käsittelymenetelmät ovat kovin syövyttäviä ja vahingoittavat lasin pintaa, jolloin pinnan mekaaninen vastustus pienenee. Lisäksi pinta menettää "polttohionta"-ominai-suutensa ja siitä tulee helposti likaantuva ja vaikeasti 25 hoidettava. Painettujen lasien suoritukset taas ovat usein •ϊ keskinkertaisia ja aina hyvin erilaiset kuin kelluvan lasin käsittelyllä saatujen valoa diffusoivien lasien.

Keksinnön kohteena on aikaansaada valoa diffusoiva lasi, 30 jolla on käsitellyn kelluvan lasin optinen ominaisuus ilman sen haittapuolia, toisin sanoen joka ei likaannu, jolla on . hyvä taivutuslujuus ja jonka rakenneyksityiskohdat eivät näy lyhyeltä etäisyydeltä.

35 Tekniikan tason kahdesta menetelmästä valoa diffusoivan pinnan omaavan laakalasin valmistamiseksi käytetyin on hiotun laakalasin hiekkapuhallus kummaltakin pinnalta, kuten kelluvan lasin. Hiekkapuhallusmenetelmiä käytetään 95906 2 hyvin paljon usean teollisuuden alalla, ja niitä sovelletaan suljetuissa kammioissa, joissa pumppu kierrättää hiontajauhetta (määrätyn raekoon omaavaa hiekkaa, korundia tms.) suspendoituna paineenalaiseen ilmaan. Tällä hiekka-5 puhalluksella voidaan käsitellä pintoja syövyttämällä niitä suuremmalta tai pienemmältä syvyydeltä, ja saatava tulos vaihtelee pinnan pelkästä puhdistuksesta syvään uudelleenkuviointiin saakka. Hiottuun lasilevyyn sovellettuna menetelmällä saadaan tasaisen himmeä pinta, joka 10 kohokuviensa syvyyden mukaan diffusoi valoa enemmän tai vähemmän sekä välityksenä että heijastuksena. Joissakin tapauksissa halutaan eri syistä, kuten teknisistä ja/tai esteettisistä syistä ylläpitää hyvä läpinäkyvyys lasilevyn tietyillä alueilla. Tämän tuloksen saavuttamiseksi tarvit-15 see vain suojata kyseinen osa elastomeerikalvolla ennen kun levy laitetaan kammioon. Käytettävät tuotteet ovat esimerkiksi levynmuotoinen polykloropreeni tai siveltimellä levitettävä lateksi. Kyseinen alue näkyy koskemattomana elastomeerin irroittamisen jälkeen. Tällaisten täysin 20 diffusoivien pintojen keskellä olevien läpinäkyvien aluei den tarkoituksena saattaa olla se, että lasiruudun läheltä katsova katsoja näkee erinomaisesti lasiruudun toiselle puolelle näkymättä kuitenkaan itse. Samalla menetelmällä on myös mahdollista saavuttaa erilaisia esteettisiä vaiku-25 tuksia.

• I >

Hiekkapuhallusmenetelmä on hyvin helppo toteuttaa ja sillä saadaan hyvin joustavasti toivottavat ominaisudet. Saaduilla tuotteilla on kuitenkin kaksi vakavaa haittaa, 30 jotka rajoittavat pitkälti hiekkapuhallustekniikan käyt töä; hiekkapuhalletut lasiruudut ovat hyvin hauraita ja helposti likaantuvia. Hiekkapuhalletun lasin suuri hauraus todetaan vertailemalla kelluvan peruslasin taivutuslujuutta (nelipistemenetelmällä) samanlaisen hiekkapuhalletun 35 lasin näytteeseen, jolloin todetaan että murtokohdassa oleva jännitysarvo vähenee 200 MParsta 50 MPa:han. Hiekka-puhallettujen lasien likaantumistaipumus merkitsee suurta 3 95906 käytännön haittaa. Sormenjäljet jäävät pintaan ja niitä on kovin vaikea puhdistaa. Ainoana keinona on voimakkaiden liuotusaineiden käyttö ja voimakas mekaaninen harjaaminen.

5 Toisella keinolla kelluvan lasin tekemiseksi diffusoivak- si, eli kemiallisella syövytyksellä, vältetään yllämainitut haitat. Alan ammattilaiset tuntevat hyvin hapolla suoritettavan himmennyksen. Markkinoilla on saatavina enemmän tai vähemmän jäykkäjuoksuisia liuoksia ja massoja. 10 Ne perustuvat kaikki fluorivetyhappoon johon on lisätty erilaisia kemiallisia tuotteita, kuten esimerkiksi am-moniumfluoridia ja täyteaineita. Tämän menetelmän vaikeutena on sen toteuttaminen; käytettävät tuotteet ovat hyvin syövyttäviä ja niitä on kovin vaikea käyttää tasai-15 sesti. Tätä varen voidaan käyttää seripainomenetelmiä lasin pinnalle asetetun polyamiditekstiiliseulan läpi, kun taas massa siirretään seulan yläpinnalla kaavimen avulla. FR-patenttijulkaisun 1 503 587 mukaisessa menetelmässä käytetään syövytysliuosta aerosolin muodossa siten, että 20 lasille kalibroidut pisarat kondensoituvat. Saatava tuote on tasainen eikä sillä ole hiekkapuhalletun tuotteen haittapuolia, ja jos menetelmää sovelletaan huolellisesti tuotteen mekaaninen kestävyys on samaa luokkaa ja joskus jopa parempi kuin peruslasin. Lisäksi saatava pintatila on 25 sellainen, että siihen ei yleensä jää mitään sormenjälkiä.

•« <

Kuitenkin happohimmennysmenetelmällä on kahden tyyppiset haittapuolet, toisaalta se aiheuttaa ympäristöhaittoja ja toisaalta sillä ei helposti saada sekalasiruutua, joka 30 olisi diffusoiva pinnan tietyillä osilla ja läpinäkyvä muilla osilla. Viimeksimainitun haitan suhteen kelluvan lasin pinnalle asetettavat suojat kyseisen alueen himmennyksen estämiseksi merkitsevät seripainolle haittaavia ylipaksuuksia ja toisaalta kemialliset liuokset ovat niin 35 syövyttäviä, että ne tunkeutuvat suojien alle ja estävät selvien rajotusten aikaansaamisen kahden alueen välisellä rajalla. Fluorivetyhapon teolliseen käyttöön liittyvät • 95906 4 vaarat ovat hyvin tunnetuja sekä ihmisten että ympäristön kannalta, joten niitä ei tarvitse tässä yhteydessä käsitellä.

5 On myös käytetty menetelmiä, joilla kuumaan lasiin jäte tään tietty jälki siten, että valmiiseen tuotteeseen saadaan erikoisia optisia vaikutuksia.

US-patenttijulkaisussa 1 718 824 esitetään pöytävalu-10 menetelmän avulla suoritettavaa diffusoivan pohjan paina mista lasin pintaan, rakenteen ansiosta, jossa on reiiät jotka tekevät lasin läpikuultavaksi "huurretulla" pinnalla. Diffusoivassa pohjassa on V-leikkauksen omaavia leikkauksia jotka taittavat valoa. Lasin pinnan rakenne on 15 sama kuin jälki jonka siihen jättää pöytä, jolle lasi levitetään ennen kun tela rullaa sen, telan puolestaan jättäessä toiselle puolelle kuvioimattoman pinnan.

Lasi- tai muovilevyjä koskeva uudempi menetelmä, jossa 20 käytetään lasin valssausta kahden telan välissä, esitetään FR patenttijulkaisussa 1 281 723. Sen periaatteen mukaan saadaan läikehtivä vaikutus painamalla lasilevyn kummallekin puolelle tasainen kuvio, joka muodostuu pienten kar-tiomaisten särmiöiden tai kohoavien ja/tai sisäänpainuvien 25 ympyränmuotoisten kartioiden säännöllisistä riveistä, jolloin menetelmän omaperäisyys on siinä, että rivit asetetaan toiselle pinnalle siten, että ne ovat pienessä kulmassa toisen puolen riveihin nähden.

30 Kahdessa yllämainitussa patenttijulkaisussa esitetyt menetelmät eivät esitä mitään yksityiskohtaista tietoa diffusoivasta rakenteesta, kuten ensin mainittu, jossa * t ‘ mainitaan "tavanomainen tapa" "huurretun" pinnan toteutta miseksi, tai viimeksi mainittu, jossa esitetään hyvin 35 karkeata rakennetta, jossa pyörintäkartioiden nousu on samaa luokkaa kuin lasilevyn paksuus. Tämä on muutenkin välttämätöntä esitettyjen geometristen kuvioiden tuottami- 95906 5 seksi .

Keksinnön mukaisella ratkaisulla diffusoivien laakalasien valmistamiseksi vältetään hiekkapuhallukseen tai happohim-5 mennykseen liittyvät haitat käyttämättä tekniikan tason mukaisia keinoja.

Keksinnön mukaan käytetään diffusoivaa lasia, joka saadaan kuumavalssaamalla lasia ja jossa lasin diffusoiviin osiin 10 painettava jälki muodostuu samanlaisista pyramidin muo toisista koverteista, joiden keskenäiset välit ovat pienempiä kuin niiden suurin ulottuvuus, ja koverteilla on edullisesti kuusikulmainen pohja, ja ne ovat usein katkaistuja pyramideja. Koverteiden pohjat sisältyvät ympy-15 röihin, joiden halkaisija on välillä 0,5-1,7 mm, ja kahden vierekkäisen koverteen väli on alle kolmanneksen halkaisijasta. Keksinnön mukaisella lasiruudulla on sellainen diffusoiva rakenne, ettei se näy pelkällä silmällä alle 6 metrin etäisyydeltä. Eräässä muunnelmassa kahden vierek-20 käisen koverteen keskiöiden välinen välimatka on alle 1 mm ja diffusoidun välitetyn valon jae on yli 20 %. Yllämainitut diffusoivat alueet sisältävät mahdollisesti diffusoivia alueita joiden kuvio on karkeampi. Toisessa muunnelmassa lasiruutu käsittää lisäksi diffusoivia osia, 2b läpinäkyviä alueita jotka ovat syvennyksinä lasin pinnassa ' ja joilla on olennaisesti tasainen pohja, ja joiden syvyys on välillä 0,5- 1 mm ja edullisesti 0,8 mm.

Keksintö koskee lisäksi menetelmää diffusoivan lasin 30 valmistamiseksi kuumavalssausmenetelmällä, jossa lasia valssataan sileän alemman telan ja ylemmän telan välillä, jossa on samanlaiset, tasavälein sijoitetut pyramidin muo- . . . · toiset kärjet, joiden keskenäänen väli on pienempi kuin niiden suurin ulottuvuus. Edullisesti nämä ovat kuusikul-35 maisia pyramidin runkoja.

Keksintö koskee myös telaa diffusoivan lasin tuottamiseksi j « 6 95906 valssauksella, siinä on tasavälein sijoitettuja samanlaisia pyramidin muotoisia kärkiä, ja pyramidien kantojen keskenäinen väli on pienempi kuin niiden suurin ulottuvuus, ja lisäksi pyramidin muotoiset kärjet ovat kuusikul-5 maisia pyramidin runkoja ja pyramidien kannat sisältyvät ympyröihin, joiden halkaisija on välillä 0,5-1,7 mm.

Eräässä muunnelmassa kahden vierekkäisen pyramidin muotoisen kärjen keskiöiden väli on alle 1 mm. Lisäksi tela käsittää sileitä kohoavia alueita joiden yläosa on olen-10 naisesti samansuuntainen sen pinnan kanssa ja joiden paksuus on välillä 0,5-1 mm ja edullisesti 0,85 mm.

Siten keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan yksinkertaisin keinoin perinteisellä toteutuksella teollisuu-15 dessa, haittaamatta ympäristöä, suorituskykyisiä tuotteita joilla ei ole aikaisempien menetelmien haittapuolia. Geometristä kuviota valitsemalla voidaan hallita diffuusio, pinta ei likaannu ja se on helppo hoitaa. Näkemisen mahdollistavat läpinäkyvät alueet saadaan hyvin hel-20 posti, vaatimatta ylimääräistä työvoimaa.

Seuraavien kuvioiden ja selityksen avulla ymmärretään keksinnön toiminta.

25 Kuvioissa 1, 2, 3 ja 4 esitetään keksinnön mukaan valssa- 'tun lasin ulkonäkö juuri valssauksen jälkeen.

Kuviossa 5 esitetään valssatun lasin ulkonäkö näköaluei-neen.

30

Kuviossa 6 esitetään taivutuskokeiden tilastolliset tulokset.

Keksinnön mukainen tekniikka on valssaustekniikka. Kuuman 35 lasin valssaaminen kahden telan välissä on tekniikka, jota on tunnettu laakalasin valmistuksen teollistamisesta lähtien. Lasimassa joka valuu ylivirtauksella joko liekeillä • · • « m »«,(. liiti i.u.a . , 7 95906 kylvyn yläpuolella tai Joule-vaikutuksella itse kylvyssä kuumennetun uunin altaasta, kulkee kahdelle vaakasuoralle terästelalle, jotka vievät sen mukanaan muotoilemalla sitä levyksi, jonka leveys ja paksuus ovat määrättyjä mutta 5 pituus määräämätön. Toisella telalla, yleensä ylemmällä telalla, on kohokuviolla varustettu kehäpinta.

Kuviopintaa painetaan lasin taottavaa pintaa vastaan valssauksen aikana ja lasiin, joka tässä lämpötilassa on 10 hvyin pehmeä, jää tällöin kuvion mukainen jälki. Koska lasilla on kuitenkin huomattava lämpöinertia, sen pinta ei jähmety välittömästi. Lasimassaan painatuksen aikana kohdistetut jännitykset pyrkivät löystymään aiheuttaen pintaviruntaa. Kaikki nämä ilmiöt selittävät miksi telan 15 pintakohokuvio ei toistu negatiivisenä lasin pinnassa sen jäähtymisen jälkeen. Vaikkakin tela-painatuslaitteen kuvio voidaan tarkkuudella määritellä, niin siitä syntyvää kuviota kylmässä lasissa, eli tuloksena saatavaa jälkeä ei voida määritellä tarkkuudella. Haluttaessa tietty optinen 20 vaikutus painetulla lasilla, paras tapa lasin luonnehtimi seksi on määritellä tarkoin kohokuvio joka sillä oli valssaushetkellä, kun telan pintakuvio on työstänyt sen pintaa. Tämä kuvio on telan kuviota tarkoin täydentävä muoto.

25 . Keksinnön tavoitteen saavuttamiseksi, eli optisen vaiku tuksen, kuten valon diffuusion saavuttamiseksi, jolla on samat ominaisuudet kuin hiekkapuhalluksella tai hapolla himmennetyllä lasilla, välitetyn valon tasainen jakautuma 30 ilman ensisijaisia suuntauksia ja ilman alle kuuden metrin etäisyydeltä nähtävää kuviota näytettä hajotetulla valolla vaiaistettaessa, on havaittu että tarvitsee vain käyttää ylempää telaa, jossa on pyramidin muotoiset kärjet, joita erottavat "tasaiset" alueet (jotka itse asiassa noudatta-35 vat pyörintäsylinterin pintaa telan kehällä) alemman telan ollessa sileä.

95906 8

Kuviossa 1 esitetään lasimassaan valssauksen yhteydessä painetun kohokuvion esimerkki. Keksinnön mukaan telassa oli pyramidin muotoiset kärjet, joita erottavat "tasaiset" alueet. Kärjet olivat neliömäisen pohjan omaavia pyramidin 5 runkoja. Kuumassa lasissa saatava kohokuvio käsittää negatiivisenä saman kohokuvion. Kuviossa 1 näkyy tasaisena säilynyt pinta. Pyramidin neliömäinen pohja jättää jälkensä kohdassa 2 ja sen sivupinnat kohdassa 3 ja katkaistu kärki aiheuttaa neliömäisen jäljen koverteen 4 pohjaan.

10 Kun painatus on suoritettu lasimassaan valssauksen yh teydessä, kaikki terävät kulmat tasaantuvat. Tämä koskee erityisesti jäljen särmiä 5. Telan pyramidin muotoiset kärjet on sovitettu viistoristiin ja sama koskee tietenkin lasin pintaan jälkeä jättäviä koverteita. Pyramidin muo-15 toisten kärkien mitat niiden alaosassa olivat 0,5 x 0,5 mm ja niiden katkaistu kärki 0,25 x 0,25 mm. Kaksi samansuuntaista sivua erottava väli, joka on sama kumpaankin suuntaan optisen isotrooppisen vaikutuksen saavuttamiseksi, oli 0,5 mm. Pyramidin sivupinta oli olennaisesti 45° kul-20 massa sen kannan tasoon.

Kuviossa 2 esitetty kuvio koostuu "timantin kärjistä". Neliömäisen pohjan omaavat pyramidit eivät ole katkaistuja. Ne on myös sijoitettu viistoristiin, linjat muodosta-25 vat pyramidien kantojen sivuihin nähden samansuuntaisia rivejä ja kahden peräkkäisen keskiviivan väli on 1,5 kertaa sivu. Neliöiden sivu on 0,5 mm.

Kuviossa 3 järjestely on sama kuin kuviossa 2 mutta kulla-30 kin pyramidin kärjellä on oma muotonsa. Kärjen alaosa on neliömäinen pyramidi, mutta kärjen puolivälissä kuvio kääntyy päinvastaiseksi ja pinta laskee syvennyksenä kannan sisäpuolelle. Kuumassa lasissa saatu jälki esitetään kuviossa. Kohdassa 6 nähdään tasaisena säilynyt 35 pinta, kohdassa 7 suuren pyramidin sivut, syvennyksenä lasiin. Kohdassa 8 nähdään neliö joka muodostaa paluuvii-van ja lopuksi kohdassa 9 näkyy käännetyn pyramidin kärki.

9 95906

Koska kääntäminen esimerkissä suoritettiin puolivälissä, pienen pyramidin kärki 10 sijaitsi olennaisesti lasin 6 tasaisena säilyneen pinnan kohdalla.

5 Kuvion 4 kuvion periaate on sama kuin kuviossa 1, eron ollessa pyramidin kärkien muodossa, jotka tässä ovat kuusikulmaisia. Kuumassa lasissa saatava muoto muodostuu siis tasapohjaisista kuusikulmaisista syvennyksistä. Pyramidin edullinen muoto on sellainen, jossa on 60° kulma 10 kannan ja sivujen välillä. Pyramidin rungon korkeus on puolet perusmonikulmion ympäri piirretyn ympyrän halkaisijasta.

Yllä esitetystä kuviosta on toteutettu kaksi muunnelmaa, 15 A-tyyppi jossa on 0,7 mm:n väli 11 pyramidirivien välillä, ja toinen B-tyyppi, jossa on 1,7 mm:n väli. Yhden rivin kahden vierekkäisen pyramidin väli 12 on myös 0,7 ja vastaavasti 1,7 mm. Pyramidin kanta sisältyy 0,7 mm:n halkaisijan omaavaan ympyrään A-tyypin osalta ja 1,67 mm:n 20 halkaisijan omaavaan ympyrään B-tyypin osalta. Tästä johtuen A-tyyppisten pyramidien kannat ovat keskenään kosketuksissa kun taas B-tyyppisten pyramidien kantojen sivut ovat 0,20 mm:n välein samassa rivissä ja 0,55 mm:n välein rivistä toiseen.

25 . Keksinnön mukaisen lasiruudun diffuusiovaikutus saavute taan ylläesitettyjen pyramidin muotoisten koverteiden asettamisella vierekkäin. Valodiffuusion mittauksia on suoritettu sekä A- että B-tyyppisillä näytteillä, ja 30 vertailun vuoksi suoritettiin mittaukset myös hiekkapuha- letun kelluvan lasin osalta. Mittauksessa valaistaan näyte normaalitulokulmassa samansuuntaisella valkoisella va-lokimpulla ja kootaan ja mitataan toisella puolella koko välitetty valo integrointipalion avulla. Tällä on kaksi 35 asentoa, toisessa kootaan samansuuntainen valokimppu ja toinen päästää sen ulos tätä varten sovitetun aukon läpi. Mittaus suoritetaan ilman näytettä tai sen kanssa ja 95906 10 viimeksi mainitussa tapauksessa välittömällä kimpulla tai ilman sitä.

Edullisin mittaus on välitetyn valon hajaantuneen jakeen 5 mittaus. Kolmessa tapauksessa, joissa tulokulma oli si leällä puolella, todettiin: ha j aantunut j ae 10 %

Hiekkapuhallus 65,4 A-tyyppi 23,0 B-tyyppi 51,6 15 Toteutettiin myös sekadiffuusionäytteitä, joissa oli "isokokoisia" tasaisia kuvioita kuten yllä tyypissä B ja olennaisesti sileiden välialueiden sijasta hienorakentei-nen diffuusiokuvio kuten tyypissä A. Optiset tulokset sijaitsevat A-tyypin ja B-tyypin välissä.

20

Yllä esitetty suoritusmuoto, jossa koko pinta diffusoi valoa on tietenkin tehokkain, mutta kuitenkin näön mahdollistamiseksi lasiruudun tiettyjen alueiden läpi tai esteettisistä syistä keksinnön mukaan sijoitetaan väliin lä-25 pinäkyviä alueita, joiden pohja on olennaisesti tasainen . ja samansuuntainen lasilevyyn nähden, jotka ovat jakautu neet diffuusio-osille, joiden kokonaispinta on paljon suurempi kuin läpinäkyvien alueiden pintojen summa.

Kuviossa 5 esitetään kolme suoritusesimerkkiä. Kuviossa 13 30 on samansuuntaiset läpinäkyvät liuskat, joita erottavat valoa diffusoivat alueet. Läpinäkyvien viivojen 14 leveys on 2 mm ja syvyys valssaushetkellä 0,8 mm, ja kahden keskiviivan väli on 22 mm. Välillä sijaitseva valoa hajo-tava alue 15 muodostuu 0,7 mm:n välein sijaitsevista 35 vierekkäisistä kuusikulmaisista koverteista. Kuvio 16 on täysin samanlainen paitsi viivojen muoto, joka sen sijaan että se olisi suora on sinimuotoinen 30 mm:n jaksolla.

11 95906

Kuviossa 18 on vaaleita eristettyjä alueita 19 vastaavassa valoa diffusoivassa osassa kuin yllä, jotka ovat 2 mm:n sivun omaavia neliöitä, jotka puolestaan on sijoitettu muodostamaan 9 mm:n välin omaavan neliömäisen verkon.

5 Lasin pinnassa neliöiden 19 painumien syvyys on 0,8 mm.

Keksinnön kohteena on aikaansaada valoa diffusoivia lasi-ruutuja, joiden ominaisuudet ovat yhtä hyviä tai parempia kuin hiekkapuhallus- tai happohimmennysmenetelmillä saatu-10 jen lasiruutujen, samalla kun ne ovat halvempia eivätkä saastuttavia. Suorituksista se seikka, että laminoidut lasit eivät ole herkkiä sormenjäijille on tunnettu ja tässä suhteessa keksinnön mukaisilla lasiruuduilla on paljon parempia ominaisuuksia kuin hiekkapuhalletuilla.

15 Tavoitteena oli myös saavuttaa parempia mekaanisia suori tuksia, joten suoritettiin taivutuskokeita. Kokeet suoritettiin Instronin markkinoimaa dynamometriä käyttäen näytteillä, joiden paksuus oli 4 mm, pituus 80 mm ja leveys 40 mm. Taivutuslaitetta sanotaan "nelituki laitteeksi" ja 20 sillä saadaan tasainen jännitys 40 x 40 mm:n alueella.

Kunkin lasityypin osalta mitattiin noin kolmekymmentä näytettä ja suoritettiin tilastoanalyysi, erityisesti piirrettiin Weibul1-suorat, jotka osoittivat että viidessä tapauksessa jakautuma noudatti olennaisesti Gauss-käyrää.

25 Nämä suorat on esitetty kuviossa 6. Megapaskaleina tai ordinaattoina oleva murtojännityksen luonnollinen logaritmi piirrettiin abskissana, jolloin niiden näytteiden yhteenlaskettu prosenttimäärä, jotka murtuivat tietyllä 30 jännityksellä, vastasi kyseistä abskissaa. Prosenttimääri en asteikko vastaa Gaussin jakautumaa. Kuviosta 6 ilmenee kohdassa 20 hiekkapuhalletun näytteen käyttäytyminen. Kohdassa 21 on B-tyyppisten näytteiden Weibul1-suora, eli näytteiden, jotka on saatu 1,7 mm:n nousun omaavilla 35 kuusikulmaisilla pyramidin kärjillä. 22 on A-tyyppinen

Weibul1-käyrä, eli 0,7 mm:n nousulla. Kuvion 6 toisessa osassa näkyy kohdassa 23 sama suora (vastaten B-tyyppiä) 95906 12 erilaisella abskissa-asteikolla. Kohdassa 24 näkyy si-leäpintaisella valssatulla lasilla saatujen taivutustulos-ten synteesi.

5 Neljän lasityypin mediaaniarvot esitetään seuraavassa taulukossa.

(Mediaani)murtotaivutusjännitys Lasi Hiekkapuhallettu B-tyyppi A-tyyppi Sileä valssattu 10 lasi

Ln((?) 3,95 4,04 4,40 4,68

Taulukosta ilmenee, että keksinnön mukaisilla valssatuilla laseilla saadut tulokset sijoittuvat sileän valssatun 15 lasin ja hiekkapuhalletun lasin tulosten väliin.

«

Claims (14)

95906

1. Kuuman lasin valssaamisella saatu diffuusiolasi, jolloin lasin diffuusio-osiin painettava jälki koostuu samanlaisista katkaistun kartion muotoisista syvennyksistä, joi-5 den kanta on kuusikulmainen tai neliömäinen, tunnettu siitä, että niiden väliset etäisyydet ovat pienempiä kuin niiden suurin mitta ja siitä että syvennysten kannat sisältyvät ympyröihin, joiden halkaisija on välillä 0,5-1,7 mm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lasiruutu, tunnettu sii tä, että kahden vierekkäisen syvennyksen välinen etäisyys on alle kolmasosan sen halkaisijasta.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lasiruu- 15 tu, tunnettu siitä, että diffuusiokuvio on sellainen, että se on silmin nähtävissä alle 6 metrin etäisyydeltä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lasiruutu, tunnettu siitä, että kahden vierekkäisen syvennyksen 20 välinen etäisyys on alle 1 mm.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lasiruutu, tunnettu siitä, että välitetyn diffuusiovalon fraktio on yli 20 %.

6. Lasiruutu, joka käsittää jonkin edellisen patenttivaa- ··. timuksen mukaisia diffuusioalueita, joiden keskelle on si sällytetty diffuusioalueita, joilla on suurempijakoiset kuviot .

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen dif- fuusiolasiruutu, tunnettu siitä, että se diffuusio-osien • lisäksi käsittää läpinäkyviä alueita.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lasiruutu, tunnettu sii-35 tä, että läpinäkyvät alueet ovat syvennyksinä lasin pinnas sa. 1 · I 95906

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lasiruutu, tunnettu siitä, että läpinäkyvien alueiden syvyys on välillä 0,5-1 mm ja edullisesti 0,8 mm.

10. Menetelmä diffuusiolasin valmistamiseksi kuumavalssaus- menetelmällä, jossa lasia valssataan sileän alatelan ja ylä-telan välissä, jolla ylätelalla on kohokuviolla varustettu kehäpinta, joka käsittää samanlaiset katkaistun kartion, jossa on kuusikulmainen tai neliömäinen kanta, muotoiset 10 kärjet, joiden välit ovat samansuuruiset, tunnettu siitä, että niiden väliset etäisyydet ovat pienemmät kuin niiden suurin mitta, jolloin pyramidien kannat sisältyvät ympyröihin, joiden halkaisija on välillä 0,5-2 mm.

11. Tela diffuusiolasin valmistamiseksi valssaamalla, jossa telassa on tasavälein sijoiteltuja samanlaisia pyramidin muotoisia kärkiä, joiden kanta on kuusikulmainen tai neliömäinen, tunnettu siitä, että niiden väliset etäisyydet ovat pienemmät kuin niiden suurin mitta, ja siitä, että pyramidi- 20 en kannat sisältyvät ympyröihin, joiden halkaisija on välil lä 0,5-2 mm.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tela, tunnettu siitä, että kahden vierekkäisen pyramidin muotoisen kärjen keskiöi- 25 den välinen etäisyys on alle 1 mm. • ·

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen tela, tunnettu siitä, että se käsittää sileitä kohoutumana olevia alueita.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tela, tunnettu siitä, että sileiden alueiden paksuus on välillä 0,5-1 mm ja edullisesti 0,85 mm. 95906