FI95521C - Vaihelukittu silmukka - Google Patents

Description

, 95521

Vaihelukittu silmukka - Fasläsningskrets

Esillä olevan keksinnön kohteena on vaihelukittu silmukka, 5 joka sisältää peräkkäin kytkettyinä vaihevertailijan, jonka toiseen sisääntuloon tuodaan vertailutaajuus, silmukkasuo-dattimen sekä jänniteohjatun oskillaattorin, jonka toiseen tuloon tuodaan modulaatiosignaali ja josta on johdettu ta-kaisinkytkentähaara vaihevertailijan toiseen sisääntuloon.

10 Keksinnön kohteena on myös vaihelukitun silmukan toteuttama menetelmä.

Vaihelukittu silmukka (PLL, Phase Locked Loop) on esitetty lohkokaaviona kuviossa 1. Siinä tuodaan vertailutaajuus fref 15 vaihevertailijan 1 sisääntuloon. Vaihevertailijan lähtö on kytketty silmukkasuodattimeen 2 ja tämän lähtö edelleen jän-niteohjattuun oskillaattoriin 3. Oskillaattorin 3 lähtö on kytketty takaisin vaihevertailijaan 1 niin, että saadaan silmukka, joka tietyllä nopeudella asettuu vertailutaajuuden 2 0 fref mukaan.

On hyvin tunnettua käyttää tällaista vaihelukittua silmukkaa esim. taajuussyntetisaattoreissa. Kun käytetään vaihelukittua silmukkaa taajuussynteesissä, jonka jänniteohjattua os-25 killaattoria (VCO) taajuusmoduloidaan, syntyy silmukan no- '·.? peuden suhteen ristiriitaisia vaatimuksia. Haluttaessa nope aa asettumisaikaa kun siirrytään kanavalta toiselle, täytyy silmukan rajataajuuden olla mahdollisimman suuri. Jotta toisaalta silmukka ei korostaisi eikä vaimentaisi modulaatiota, 30 olisi silmukan rajataajuuden taas oltava pieni, tarkemmin sanottuna olisi rajataajuuden oltava paljon pienempi kuin alin modulointitaajuus. Pienestä rajataajuudesta on lisäksi se etu, että jäännösmodulaatio pienenee ja vaihevertailutaa-juudelle saadaan suurempi vaimennus.

Esimerkiksi US-patenteista 4 482 869 ja 4 516 083 sekä EP-patenttihakemuksesta 85615 on tunnettua nopeuttaa silmuk-kasuodatinta muuttamalla suodattimen integraattoriasteen 35 95521 2 vastusarvoa joko vastuksia poistamalla tai oikosulkemalla. Vastaavasti hidastus perustuu oikosulkujen poistamiseen tai vastusten lisäämiseen. US-patentissa 4 156 855 nopeutetaan silmukkaa lisäksi kasvattamalla integraattoriasteen konden-5 saattoria syöttävää virtaa virtapumpun avulla.

Esimerkiksi sellaisissa radiopuhelinsovellutuksissa, joissa vaaditaan pientä asettumisaikaa ja lineaarista modulaatio-taajuusvastetta joudutaan usein käyttämään ns. siirto-oskil-10 laattorijärjestelmää, jossa vastaanotininjektiotaajuuteen sekoitetaan moduloitu kiinteä siirto-oskillaattoritaajuus. Haittana tällaisessa järjestelmässä on kuitenkin se, ettei modulaation vaihevaste pysy lineaarisena matalilla taajuuksilla, silmukan rajataajuuden läheisyydessä, koska silmukka 15 pyrkii muuttamaan modulaatiota.

Patentissa FI-79637 (US-patenttihakemus 698 483) on esitetty kytkentä, joka mahdollistaa moduloidun taajuussynteesin käyttämisen myös silloin, kun siltä vaaditaan sekä nopeaa 20 asettumisaikaa että pientä silmukan rajataajuutta. Kytkentä perustuu siihen ratkaisuun, että muutetaan vaihelukitun silmukan vahvistusta säätämällä digitaaliselta vaihevertaili-jalta saatavien pulssien jännitettä, jolloin on mahdollista käyttää suurta rajataajuutta eli nopeata silmukkaa asettu-25 misien aikana ja pientä rajataajuutta asettumisen jälkeen.

Kytkennässä voidaan pulssi jännitettä muuttamalla vaikuttaa vaihelukitun silmukan vahvistukseen ja siten muuttaa mm. silmukan rajataajuutta ja nopeutta. 1 2 3 4 5 6

Kyseisen ratkaisun haittapuolena on kuitenkin se, että no- 2 . , peata silmukkaa voidaan käyttää ainoastaan asettumisien ai- 3 . kana. Silmukan nopeudelle on lisäksi olemassa yläraja, jota 4 ei voida ylittää piirin tulematta epästabiiliksi, mikä joh 5 tuu siitä, ettei vaihevertailija pysty syöttämään tarpeeksi 6 virtaa silmukkasuodattimelle. Silmukan nopeusylärajasta joh tuen tulee silmukan asettumisajalle myös alaraja. Useimmiten taajuudelle asettumisaika ja matalin moduloitavissa oleva taajuus ovat ristiriidassa, mutta ovat soviteltavissa komp- 95521 3 romissina vaadittavista ominaisuuksista. Joissakin järjestelmissä ristiriita voi olla niin suuri, ettei vaatimuksia voida toteuttaa.

5 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on esittää vaihelukit tu silmukka, joka mahdollistaa suuremman rajataajuuden käytön nopean silmukkasuodattimen aiheuttaman vääristymän kasvamatta. Koska suuremman rajataajuuden käyttö mahdollistaa nopeamman silmukkasuodattimen käytön, saavutetaan käynnis-10 tystilanteessa nopeampi taajuudelle asettuminen. Keksintö perustuu siihen ratkaisuun, että vaihelukitun silmukan modu-laatiolinjaan eli jänniteohjatun oskillaattorin modulaatio-linjaan kytketään vaihekorjain, joka muuttaa moduloitavan signaalin vaihekäyttäytymistä vastakkaiseen suuntaan kuin 15 vaihelukittu silmukka. Keksinnölle on tunnusomaista se, että jänniteohjatun oskillaattorin modulaatiohaaraan on kytketty ennen jänniteoskillaattorin mainittua modulaatiotuloa vaihekorjain, joka muuttaa modulaatiosignaalin vaihekäyttäytymistä vastakkaiseen suuntaan kuin vaihelukittu silmukka ja muu-20 toksen suuruus on riippuvainen modulointitaajuudesta.

Keksinnön sovellusta taajuusmoduloituun taajuussyntetisaat-toriin selostetaan seuraavassa lähemmin esimerkin muodossa ja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 25 kuvio 1 esittää jo selostettua vaihelukitun silmukan lohko-kaaviota, kuvio 2 esittää vaihelukitun silmukan sisältävän taajuussyn-tetisaattorin lohkokaaviota, 30 kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen taajuussyntetisaattorin lohkokaaviota, kuvio 4 esittää erästä vaihekorjaimen toteutusta, kuvio 5 kuvaa vaihekorjaimen vaikutusta modulaatiosignaalin vaiheeseen, 35 kuvio 6 esittää 50 Hz:n suorakulma-aaltoa generoituna PLLrllä ilman vaihekorjainta, kuvio 7 esittää 50 Hz:n suorakulma-aaltoa generoituna :’· PLL:llä vaihekorjaimella, 95521 4 kuvio 8 esittää NAMPS-järjestelmän DSAT-signaalia generoituna PLLillä ilman vaihekorjainta, kuvio 9 esittää NAMPS-järjestelmän DSAT-signaalia generoituna PLL:llä vaihekorjaimella, 5 kuvio 10 esittää PLL:llä generoidun NAMPS-järjestelmän DSAT- signaalin silmäkuviota ilman vaihekorjainta, kuvio 11 esittää PLLrllä generoidun NAMPS-järjestelmän DSAT-signaalin silmäkuviota vaihekorjaimella, kuvio 12 esittää jänniteohjatun oskillaattorin modulaa-10 tiolinjan amplitudi- ja vaihevastetta ilman vaihekorjainta, ja kuvio 13 esittää jänniteohjatun oskillaattorin modulaa-tiolinjan amplitudi- ja vaihevastetta vaihekorjaimella.

15 Kuvion 2 mukaisessa taajuussyntetisaattorissa saadaan refe- renssitaajuus stabiilista kideoskillaattorista 4 (TCXO), jonka taajuus jaetaan jakoelimellä 2 (luvulla R) sopivan vaihevertailutaajuuden synnyttämiseksi. Saatu vaihevertailu-taajuus viedään vaihevertailijaan l, jonka lähdöstä saatava 20 signaali syötetään silmukkasuodattimeen 2. Tämä silmukka- suodatin on alipäästötyyppinen suodatin, jossa vaihevertai-lijan signaalista suodatetaan vaihtokomponentit ja saadaan tasajännite, joka voidaan haluttaessa vahvistaa sopivalle tasolle, jänniteohjatun oskillaattorin 3 (VCO) ohjaukseen.

25 Jänniteohjatun oskillaattorin 3 lähdöstä viedään takaisin- v kytkentä esijakajan 6 ja jakoelimen 7 kautta vaihevertaili- jan 1 toiseen tuloon. Kun takaisinkytkentäsilmukan taajuus-jakaja 7 (jakoluku N) tehdään ohjelmoitavaksi, voidaan jako-lukua N muuttamalla syntetisoida useita taajuuksia. Esijaka-30 jaa 6 käytetään pudottamaan jänniteohjatun oskillaattorin 3 taajuutta ohjelmoitavan jakajan 7 toiminta-alueelle, jonka . taajuusalue yleensä on suhteellisen pieni. Jänniteohjatun oskillaattorin 3 lähtö muodostaa samalla syntetisaattorin lähdön fout. Vaihelukitulla silmukalla saadaan jänniteohjattu 35 oskillaattori lukittuinaan vaihevertailijalle tulevan refe- renssisignaalin taajuuteen ja vaiheeseen.

Il 95521 5

Koska tämä kytkentä on periaatteessa ammattimiehen hyvin tuntema, sitä ei tässä yhteydessä selosteta yksityiskohtaisemmin. Nykyisin on saatavissa valmiita integroituja piirejä, jotka sisältävät esimerkiksi jakoelimet 5, vaihevertai-5 lijan 1 sekä ohjelmoitavan jakajan 7, ja tällainen piiri on kuviossa 2 merkitty viitteellä IC.

Edellä mainittiin, että vaihelukitun silmukan moduloinnissa esiintyy ongelmia matalilla taajuuksilla. Silmukka pyrkii 10 korjaamaan jänniteohjattuun oskillaattoriin tuotavia muutok sia, kuten signaalin moduloinnin. Rajataajuuden alapuolella silmukka korjaa täysin kaikki muutokset eikä matalilla taajuuksilla voida signaalia moduloida tästä johtuen. Jos taas rajataajuutta kasvatetaan, kasvavat nopean silmukkasuodatti-15 men taajuusvasteeseen aiheuttamat vääristymät. Rajataajuuden läheisyydessä sen yläpuolella signaalia voidaan moduloida, vaikka silmukka pyrkii korjaamaan moduloinnin, mutta silmukka on kuitenkin siinä määrin hidas, ettei se ehdi korjata muutoksia täysin ja tämä näkyy erityisesti kanttiaalloissa 20 vaihevirheinä.

i

Keksinnön mukaista vaihelukittua silmukkaa voidaan käyttää esim. kuvion 2 mukaisessa taajuussyntetisaattorissa, jota selostettiin edellä. Kuviossa 3 on esitetty kyseinen taa-25 juussyntetisaattori, jossa kytkemällä modulaatiolinjaan MOD

keksinnön mukaisesti,vaihekorjäin 8, joka muuttaa moduloitavan signaalin vaihekäyttäytymistä vastakkaiseen suuntaan kuin vaihelukittu silmukka, saadaan suorempi vaihevaste ja tilanne näyttää moduloinnin kannalta siltä, kuin silmuk-30 kasuodatin olisi hitaampi, ja tämä näkyy erityisesti matala- taajuisen suorakulmaisen datan pienempänä vääristymisenä. Vääristymää voidaan mitata esim. NAMPS-järjestelmässä ns. silmäkuvion avulla, josta lähemmin kuvioiden 10 ja 11 yhteydessä. Näin ollen käyttämällä keksinnön mukaista vaihelu-35 kittua silmukkaa voidaan käyttää hieman suurempaa rajataa juutta vääristymien olennaisesti kasvamatta ja suuremman rajataajuuden ansiosta voidaan käyttää nopeampaa silmukka-suodatinta, jolloin saadaan nopeampi asettumisaika.

95521 6

Kuviossa 4 on esitetty eräs vaihtoehto vaihekorjaimen toteuttamiseksi. Rakenne on varsin yksinkertainen ja muodostuu kolmesta tähtikytketystä vastuksesta Rl, R2 ja R3 sekä yhdestä vastuksen R3 kanssa sarjaan kytketystä kondensaatto-5 rista C, edullisesti tantaalikondensaattorista, jonka toinen napa on kytketty maahan. Modulaatiosignaali tulee vaihekor-jaimeen vastuksen Rl toiseen napaan ja vaihekorjattu modulaatiosignaali saadaan vaihekorjaimen lähtönä vastuksen R2 toisesta navasta. Vaihekorjaimen kytkentä on varsin yksin-10 kertainen, eikä se ole sinänsä uusi. Vaihekorjaimet (vai- heensiirtäjät) ovat ennestään tunnettuja alan ammattimiehelle ja niitä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla eikä niitä tästä syystä tarkastella tässä tarkemmin. Tässä esitetty vaiheensiirtoelementti on toteutettu passiivisilla komponen-15 teillä ja toimii integraattorina. Vastaavasti vaihekorjaime- na voidaan käyttää myös esim. operaatiovahvistimen sisältävää aktiivista integraattoria tai muuta aktiivista vaiheen-siirtoelementtiä. Vaiheensiirtäjällä on tavallisesti kiinteä vaiheensiirtoarvo, joka riippuu käytetystä rakenteesta ja 20 käytetyistä komponenttiarvoista. Näin ollen haluttaessa kor jata mödulaatiovastetta keksinnön mukaisesti, tulee käytettävän taajuussyntetisaattorin tai vaihelukitun silmukan modulaation suhteellinen vaihevirhe ensin mitata modulaatio-taajuuden funktiona tai laskea kyseinen virhe silmukan siir-25 tofunktion avulla. Tämän jälkeen modulaatiolinjaan kytketään .*·> esim. jokin aikaisemmin tunnettu vaihekorjain, joka on suun niteltu siten, että se muuttaa modulaatiosignaalin vaihe-käyttäytymistä vastakkaiseen suuntaan kuin vaihelukittu silmukka, joka pyrkii muuttamaan modulaatiota etenkin matalilla 30 taajuuksilla. Vaihekorjain voi sisältää useampia vaiheen- siirtoelementtejä, esim. kuviossa 4 esitettyjä elementtejä, jotta saavutetaan toivottu vaiheensiirto.

Kuviossa 5 on havainnollistettu modulaatiosignaalin suhteel-3 5 lista vaihetta 4>sig modulaatiotaajuuden funktiona sekä vaihe korjaimen vaihetta 4>phc ja sen vaikutusta modulaatiovastee-seen 4>mod. Vastaavanlainen tilanne on esitetty kuvioissa 12 ja 13. Keksinnön kannalta ei absoluuttinen vaihearvo jolla- li 95521 7 kin taajuudella ole sinänsä olennainen, vaan olennaista on suhteellisen vaiheen pysyminen suunnilleen vakiona. Vaihelukittu silmukka voidaan mitoittaa tarvittavan asettumisajan mukaan ja pienin modulointitaajuus, jolla vielä saavutetaan 5 riittävän pieni vaihevirhe, jotta sitä voidaan käyttää vai helukitun silmukan modulointiin, on jokin taajuus fl. Usein esintyy tarvetta käyttää pienempää modulointitaajuutta, mutta tällöin vaihevirheet kasvavat kuten kuvasta näkyy. Ratkaisuna ongelmaan on kytkeä modulaatiolinjaan keksinnön mu-10 kaisesti vaiheensiirrin, joka muuttaa modulaation vaihetta vastakkaiseen suuntaan kuin vaihelukittu silmukka, etenkin matalilla taajuuksilla, ja jonka vaihevaste on esitetty kuvassa käyränä S>phc. Tällöin saadaan modulaatiosignaalin ja vaihekorjaimen yhteisvaikutuksena modulaatio pysymään suh-15 teelliseltä vaiheeltaan vaihelukitussa silmukassa suunnil leen vakiona myös matalilla taajuuksilla, jolloin modulaation vaihevaste <i>mod on suunnilleen suora jopa taajuudella f2 ja suuremmilla taajuuksilla (jossa f2 < fl). Täten voidaan vaihelukitussa silmukassa käyttää pienempää modulointitaa-20 juutta vaihevirheen pysyessä yhä riittävän pienenä, kuin ilman suoritettua vaiheensiirtoa.

Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty 50 Hz:n suorakulma-aalto generoituna vaihelukitulla silmukalla ilman vaihekorjainta ja 25 vastaavasti vaihekorjaimella jänniteohjatun oskillaattorin modulaatiolinjassa, jossa vaihelukitun silmukan rajataajuus on muutamia hertsejä. Kuviosta 6 nähdään, että sakara-aalto 9 on vääristynyt eikä ole suorakulmainen, kuten toivottua, vaan pulssien vaakasuorat osuudet ovat vääristyneet. Keksin-30 nön mukaisella vaihelukitulla silmukalla generoitu vastaava aalto 10 on suorakulmaista, kuten on esitetty kuviossa 7.

NAMPS-matkapuhelinjärjestelmässä lähetetään puhekanavalla digitaalinen audiovalvontaääni, nk. DSAT-signaali (Digital 35 Supervisory Audio Tone). DSAT-signaali generoidaan tu kiasemalla ja liikkuva asema vastaa siihen eli muodostuu suljettu silmukka. Tukiasema käyttää DSAT-signaalia liikkuvan aseman identifiointiin. DSAT-signaalin nopeus on 100 8 95521 bit/s Manchester ja 200 bit/s NRZ (non-return-to-zero) ja deviaatio on ± 700 Hz. Kuviossa 8 on esitetty NAMPS-järjes-telmän DSAT-signaali 11 tuotettuna vaihelukitulla silmukalla ilman vaihekorjainta modulaatiolinjassa sekä kuviossa 9 vas-5 taavasti (käyrä 12) vaihekorjaimella. Kuvioita 8 ja 9 ver tailemalla nähdään, että käyttämällä vaihekorjainta keksinnön mukaisesti saadaan DSAT-signaalin DC-tason vaihtelu pie-nemmäks i.

10 Syöttämällä siirtotien läpi pulssijonoa, havaitsemalla vaste oskilloskoopilla ja tahdistamalla se ulkoisesti käytettyyn pulssigeneraattoriin, saadaan oskilloskoopin kuvapinnalle pulssijonon silmäkuvio. Silmäkuvion reunat vastaavat pulssi-jonon bittiyhdistelmien pahinta mahdollista keskinäisvaiku-15 tustilannetta. Kuvioissa 10 ja 11 on esitetty NAMPS-järjes telmän DSAT-signaalin silmäkuvio 13, 14 ilman vaihekorjainta ja vaihekorjaimella. Silmäkuvion avulla voidaan mitata DSAT-signaalin vääristymää. Tarkastelemalla kuvioita 10 ja 11 nähdään, kuinka paljon silmäkuvio on 'auki'. Tämä näkyy ku-20 viossa prosenttilukuna, joka esittää silmäkuvion sisäreunan korkeutta nollatason ja kuvion yläreunan rajaamalla pystyakselilla. Kuvioon piirretyn vaakasuoran katkoviivan avulla voidaan nähdä, että silmäkuvio 13 on 53,2 % 'auki', kun modulaatiolinjassa ei käytetty vaihekorjainta (kuvio 10) ja 25 73,8 % 'auki', kun modulaatiolinjassa käytettiin vaihekor- ··, jainta (kuvio 11) . NAMPS-järjestelmässä on minimivaatimukse na 65 %:n aukiolo lähtevässä signaalissa ja voidaan nähdä, ettei se täytä tätä vaatimusta tässä esimerkissä, jollei jänniteohjatun oskillaattorin modulaatiolinjaan kytketä vai-30 hekorjainta keksinnön mukaisesti.

·] Kuvioissa 12 ja 13 on esitetty modulaatiosignaalin mitattu amplitudi- A ja vaihevaste Φ, kun modulaatiolinjassa ei ole vaihekorjainta ja vastaavasti kun linjaan on keksinnön mu-35 kaisesti kytketty vaihekorjain. Kuvioita vertailemalla näh dään, että vaihe Φ muuttuu melko jyrkästi matalilla taajuuksilla, kun modulaatiolinjassa ei ole vaihekorjainta, kun taas vaihevaste Φ on suoristunut olennaisesti matalilla taa-

II

95521 9 juuksilla käytettäessä vaihekorjainta keksinnön mukaisesti, kuten esittiin edellä kuvion 5 yhteydessä. Tästä nähdään, että kytkemällä vaihekorjain modulaatiolinjaan, voidaan käyttää pienempää modulointitaajuutta. Pystyakselin as-5 teikolla jokainen väli on vaiheessa 10° ja amplitudissa 6 dB. Vaaka-akselin esittämä logaritminen taajuusasteikko ulottuu 10 Hz:stä 10 kHz:iin.

Keksinnön mukaista menetelmää ja vaihelukittua silmukkaa 10 voidaan soveltaa eri tarkoituksiin, joissa tarvitaan tai käytetään vaihelukittua silmukkaa, kuten taajuussyntetisaat-torissa tai siirto-oskillaattorissa. Näin ollen keksintö ei rajoitu tässä esitettyihin esimerkkeihin, vaan on sovellettavissa eri tarkoituksiin patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

95521

1. Vaihelukittu silmukka, joka sisältää peräkkäin kytkettyinä vaihevertailijan (1), jonka toiseen sisääntuloon tuodaan vertailutaajuus (f„f) , silmukkasuodattimen (2) sekä mo-5 duloitavan jänniteohjatun oskillaattorin (3), johon tuodaan lisäksi modulaatiosignaali (MOD) ja josta on johdettu ta-kaisinkytkentähaara vaihevertailijan (1) toiseen sisääntuloon, tunnettu siitä, että jänniteohjatun oskillaattorin (3) modulaatiohaaraan (MOD) on kytketty ennen jänniteoskillaat-10 toria vaihekorjain (8), joka muuttaa modulaatiosignaalin (MOD) vaihekäyttäytymistä vastakkaiseen suuntaan kuin vaihe-lukittu silmukka ja muutoksen suuruus on riippuvainen modulointitaajuudesta (f) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaihelukittu silmukka, tunnettu siitä, että vaihekorjain (8) käsittää ainakin yhden vaiheensiirtoelementin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaihelukittu silmukka, 20 tunnettu siitä, että vaiheensiirtoelementti on aktiivinen piiri.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaihelukittu silmukka, tunnettu siitä, että vaiheensiirtoelementti on passiivinen 25 piiri. < I « (. ·

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vaihelukittu silmukka, tunnettu siitä, että vaiheensiirtoelementti käsittää vastuksista (Rl, R2, R3) muodostetun tähtikytkennän, jolloin modu- 30 laatiosignaali tuodaan ensimmäisen vastuksen (Rl) toiseen napaan ja vaihekorjattu modulaatiosignaali (MOD) saadaan toisen vastuksen (R2) toisesta navasta ja kolmas vastus (R3) on kytketty kondensaattorin (C) kautta maahan. 1 li

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaihelukittu silmukka, tunnettu siitä, että se on osana siirto-oskillaattoria. 95521

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaihelukittu silmukka, tunnettu siitä, että se on osana taajuussyntetisaattoria.

8. Menetelmä matalilla taajuuksilla moduloitavan vaihelu- 5 kitun silmukan muodostamiseksi, jossa - vertailutaajuutta (fref) ja jänniteohjatusta oskillaattorista (3) saatua lähtösignaalia vertaillaan vaihevertailijassa (1) , - vaihevertailijan (1) signaalista suodatetaan vaihtokom- 10 ponentit silmukkasuodattimellä (2), josta saadaan tasajänni- te jänniteohjatun oskillaattorin (3) ohjaamiseen, ja - jänniteohjattua oskillaattoria (3) moduloidaan modulaa-tiosignaalilla (MOD), tunnettu siitä, että 15. modulaatiosignaalin (MOD) vaihetta (Φ,^) muutetaan vastak kaiseen suuntaan kuin vaihelukittu silmukka muuttaa sitä ja ja muutoksen suuruus on riippuvainen modulointitaajuudesta (f) .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että modulaatiosignaalin (MOD) vaihetta (Φ,^) muutetaan matalilla taajuuksilla vastakkaiseen suuntaan kuin vaihelukittu silmukka muuttaa sitä.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu sii- . tä, että modulaatiosignaalin (MOD) vaihetta (Φ,^) muutetaan siten, että modulaation suhteellinen vaihe on olennaisesti sama matalilla ja korkeilla taajuuksilla. 1 2 3 4 5 6 2