FI95351C

FI95351C - Nestettä höyrystävä laite

Info

Publication number: FI95351C
Application number: FI906254A
Authority: FI
Inventors: Erkki Heinonen
Original assignee: Instrumentarium Oy Datex
Priority date: 1990-12-18
Filing date: 1990-12-18
Publication date: 1996-01-25
Also published as: GB9126872D0; US5337738A; DE4141638A1; GB2251189A; DE4141638B4; FI906254A; FI906254A0; GB2251189B; FI95351B

Description

95351

Nestettä höyrystävä laite

Keksintö koskee nestettä höyrystävää laitetta, joka koostuu pohjaosasta ja kansiosasta, jotka sulkevat 5 sisäänsä nestetilan, jossa on höyrystettävää nestettä, kaasutilan, jonne nestettä höyrystyy, ja virtausaukon, jonka aukon kautta kaasutilasta poistuu nestetilasta höyrystynyt höyry. Keksintö koskee edelleen nestettä höyrystävän laitteen käyttöä anestesianesteiden 10 höyrystämisessä.

Anestesiassa tyypillisesti käytössä olevat inhalaationesteen höyrystimet eli nestettä höyrystävät laitteet ovat inhalaationestekohtaisia ja ne liitetään 15 tuorekaasuvirtaus piiriin siten että tuorekaasu kokonaisuudessaan virtaa höyrystimen läpi.

Laitteen sisäisen rakenteen avulla tuorekaasuvirtaus jaetaan pää- ja sivuvirtaukseen. Sivuvirtaus johdetaan 20 höyrystimessä olevan nestesäiliön kautta, jossa se kyllästyy inhalaatiohöyryllä noin 20%-35% seokseksi, höyrystimen virtauslähtöön. Päävirtaus ohjautuu virtauslähtöön suoraan eikä näin ollen sisällä inhalaatiohöyryä. Sivuvirtauksen korkea höyrypitoisuus 25 laimennetaan päävirtauksella jolloin höyrystimestä ulos tulevan tuorekaasun höyrypitoisuus on alle 5%. Haluttu höyrypitoisuus saadaan säätämällä pää- ja sivuvirtausten suhdetta.

30 Kuvatun kaltainen laite sisältää useita heikkouksia. Inhalaationestekohtaisuudesta johtuen höyrystimiä tarvitaan useita, tyypillisesti 3. Näistä kukin sisältää rakenteeltaan tyypillisesti identtisen, vain kaiibraatioltaan toisistaan poikkeavan virtausten ohjaus-35 ja säätöjärjestelmän. Laitteesta tulee tällöin 2 95351 suurikokoinen, painava ja kallis. Painavuudesta johtuen höyrystimen vaihto on hankalaa mistä syystä niitä onkin usein kaksi tai kolme asennettuna valmiina käyttöön. Suurikokoisina ja painavina ne vaativat runsaasti tilaa, 5 jolloin koko tuorekaasun syöttöjärjestelmästä tulee suurikokoinen. Lisäksi vaaditaan mekaniikka joka estää useamman kuin yhden höyrystimen samanaikaisen kytkemisen tuorekaasuvirtauspiiriin. Painavuudesta johtuen myös höyrystimen täyttö suoritetaan usein höyrystimen ollessa 10 normaalissa asennuspaikassaan. Tällöin mahdolliset nesteroiskeet saastuttavat hengitysilman.

Tuorekaasun syöttöjärjestelmän suurikokoisuus kasvattaa koko anestesiakoneen, joka sisältää lisäksi 15 ventilaattorin ja usein myös potilaan monitorointilaitteet, kokoa. Lisäksi tuorekaasun syöttöjärjestelmän sijaitessa ergonomisesti keskeisellä alueella, johtaa muiden toimilaitteiden sijoitteluun epäergonomisesti laitteen eri puolille.

20

Koko tuorekaasuvirtauksen kulku höyrystimen läpi aiheuttaa vaaratilanteen höyrystintä liikutettaessa tai säilytettäessä muussa kuin pystyasennossa: Jos inhalaationestettä kulkeutuu päävirtauksen 25 virtauskanavistoon, höyrystimestä ulos tulevan tuorekaasun anesteettipitoisuus voi olla jopa 35% mikä jo hetkellisenä annoksena potilaalle voi olla kohtalokas.

Lisäksi inhalaationesteen säilöntäaineena käytetty öljy voi pysyvästi tukkia päävirtauskanaviston ohjaten koko 30 tuorekaasuvirtauksen kulkemaan nestesäiliön kautta myös edellä kuvatuin seurauksin. Vastaava vaaratilanne syntyy myös, jos koko anestesiakone käännetään esimerkiksi kuljetuksen ajaksi pois perusasennostaan kyljelleen poistamatta sitä ennen nestettä sisältäviä höyrystimiä.

35

il Iti f 11«, i . * »I

3 95351

Edellä olevat ongelmat on pyritty ratkaisemaan siirtymällä perinteisestä passiivisesta höyrynpaineeseen perustuvasta inhalaationesteen höyrystyksestä aktiiviseen injektioon perustuvaan höyrystykseen. Tällöin neste 5 pumpataan sähköisen pumpun tai männän avulla nestesäiliöstä ja injektoidaan suuttimen läpi pieninä pisaroina tuorekaasuvirtaukseen. Laitteen heikkoutena on sähköenergian tarve, mikä lisää laitteen häiriöherkkyyttä. Pumppaus voidaan suorittaa myös 10 paineilman avulla. Tällöin injektion tarkkuuteen vaikuttaa mm. säiliön nestemäärä sen hydrostaattisen paineen välityksellä. Tämä edellyttää paineen kompensointia nestepinnan korkeuden mukaiseksi, mikä johtaa monimutkaiseen rakenteeseen ja elektronista 15 kompensointia käytettäessä myös riippuvuuteen sähköenergian saannista tai vaihtoehtoisesti suurta painetta nestesäiliöön, millä voi myös olla vakavia seurauksia, jos paine pääsee vikatilanteen johdosta purkautumaan hallitsemattomasti.

20 BO/F3/öv

Eräässä toisessa ratkaisussa (US 4,693,853) nestesäiliö ja virtauksen ohjaus/säätöjärjestelmä on erotettu toisistaan siten, että vain nestesäiliö on irroitettava muun mekaniikan ollessa kiinteästi laitteeseen 25 asennettuna. Inhalaationestekohtainen nestesäiliö sisältää tunnistusnastat jotka mekaanisesti muuttavat virtauksen säätöjärjestelmän kalibraation nestekohtaiseksi. Laite tarvitsee vain yhden virtauksen ohjaus/säätöjärjestelmän. Tämä pienentää irroitettavan 30 osan kokoa, painoa ja hintaa merkittävästi. Irroitettava nestesäiliö on helposti kuljetettava, jolloin sen täyttö on helppo suorittaa muualla kuin laitteen sijoituspaikassa pienentäen täytön yhteydessä syntyvien nesteloiskeiden aiheuttaman hengitysilman 3 5 saastumisriskiä.

4 95351

Irroitettavan nestesäiliön tulee olla neste- ja kaasutiivis sen ollessa irrallaan sijoituspaikastaan. Mainitussa ratkaisussa nestesäiliö on varustettu sen 5 kannessa sijaitsevien kaasuvirtauksen tulo- ja lähtöaukkojen pallosulkuventtiilein, jotka sulkeutuvat jousivoiman välityksellä automaattisesti irroitettaessa nestesäiliö sijoituspaikastaan. Johtuen inhalaationesteiden alhaisesta viskositeetista ja 10 syövyttävyydestä, nestesäiliön tiiviys sen ollessa esimerkiksi ylösalaisin, siten että liittimet ovat nesteessä, edellyttää kalliiden erikoismateriaalien käyttöä.

15 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut ongelmat. Tarkoituksena on saada aikaan nestettä höyrystävä laite, joka säilyttää nestetiiviyden laitetta kallistettaessa. Aivan erityisenä tarkoituksena on saada aikaan nestettä höyrystävä laite, joka on nestetiivis 20 laitteen säilytysasennosta riippumatta. Tarkoituksena on edelleen saada aikaan erilaisissa säilytysasennoissa ilman erikoismateriaaleja nestetiiviyden säilyttävä nestettä höyrystävä laite.

25 Keksinnön tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksintö perustuu siihen, että nestetilan ja kaasutilan käsittävästä nestettä höyrystävästä laitteesta lähtevän 30 kaasun virtausaukko sijoitetaan nestepinnan yläpuolelle, edullisimmin laitteen keskipisteeseen tai sen välittömään läheisyyteen, jolloin laitetta kallistettaessa normaaliasennosta poikkeavaan kulmaan sen sisällä oleva neste ei joudu lähtevän kaasun virtausaukolle.

5 95351

Edullisesti myös laitteeseen tulevan kaasun virtausaukko sijoitetaan nestepinnan yläpuolelle.

Virtausaukon tulee siis olla nestepinnan yläpuolella 5 silloin, kun laitetta on kallistettu 45° tai enemmän suhteessa sen normaaliin käyttöasentoon. Edullisesti virtausaukko on edelleen nestepinnan yläpuolella, kun laitetta on kallistettu 90° eli se on kyljellään.

Erityisen edullisesti virtausaukko sijaitsee edelleen 10 nestepinnan yläpuolella myös silloin, kun laite on ylösalaisin. Siten tässä keksinnössä hyödynnetään myös nestettä höyrystävän laitteen jakoa nestetilaan ja kaasutilaan. Kaasutilan tilavuus on suurempi kuin nestetilavuuden. Kaasutilan tilavuus on edullisesti noin 15 60% laitteen koko tilavuudesta, jolloin nestetilan tilavuudeksi jää noin 40% laitteen tilavuudesta.

Tällaista nesteen höyrystämiseen soveltuvaa laitetta voidaan siten sen edullisimmassa sovellutusmuodossa säilyttää tai kuljettaa minkälaisessa asennossa tahansa 20 eli vaikkapa ylösalaisin tai kyljellään.

Mikäli nestettä höyrystävä laite on irrotettava, kaasun virtausaukot voidaan varustaa lisäksi sulkuelimillä, jotka tekevät laitteesta kaasutiiviin sen ollessa 25 irrallaan.

Nestettä höyrystävä laite toimii anestesiassa höyrystimenä, jossa inhalaationeste sijaitsee säiliön pohjaosassa olevassa nestetilassa, ja josta se höyrystyy 30 edullisesti nesteen höyrystymistä tehostavan elimen avulla laitteen yläosassa sijaitsevaan kaasutilaan, jonka läpi edullisesti virtaava kaasu näin kyllästyy inhalaatiohöyryllä. Tämän jälkeen virtaus poistuu nestettä höyrystävästä laitteesta laimennettavaksi 6 95351 hestesäiliön ohi kulkevalla päävirtauksella ennen joutumistaan ventilaatioyksikköön.

Eräissä tapauksissa kaasuvirtausta ei tarvitse johtaa 5 nestettä höyrystävälle laitteelle lainkaan, vaan silloin laitteen sisällä olevan nesteen annetaan kiehua, jolloin paine kaasutilassa kohoaa. Paineen vaikutuksesta syntynyt kaasu pyrkii pois nestettä höyrystävästä laitteesta sekoittuen myöhemmin varsinaiseen potilaalle johdettavaan 10 kaasuvirtaan.

Keksintöä kuvataan tarkemmin viittaamalla oheisiin patenttipiirustuksiin, joissa 15 kuvio 1 esittää kaaviokuvan, jossa keksinnön mukainen laitteisto on esillä, kuvio 2 esittää perspektiivikuvan kuvioon 1 kuuluvasta keksinnön mukaisesta eräästä edullisesta nestettä 20 höyrystävästä laitteesta, joka tässä edullisessa tapauksessa on irroitettava kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaista laitetta leikkausta A-A pitkin, 25 kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaista laitetta leikkausta B-B pitkin kuitenkin sillä erotuksella, että erillään oleva liitin on kytkettynä nestettä höyrystävään laitteeseen, 30 kuvio 5 esittää kuvion 3 mukaista laitetta leikkausta C-C pitkin, kun laitteen sisällä oleva höyrystymistä tehostava elin ja kaasuvirtausta ohjaava elin on poistettu, II M * Hitti 111 t tft 95351 7 kuvio 6 esittää kuvion 3 mukaista laitetta leikkausta D-D pitkin, kuvio 7 esittää kuvion 3 mukaista laitetta leikkausta E-E 5 pitkin.

Kuviossa 1 on lähinnä esitetty kaaviokuva eräästä edullisesta laitteistosta, jota voidaan käyttää potilaan nukutuksessa. Laitteistossa kaasuvirtauksia säiliöistä 1, 10 2 ja 3 säätävinä eliminä toimivat venttiilit 4 ja 5, jotka ovat edullisesti neulaventtiilejä. Tuorekaasu koostuu esimerkiksi joko hapen ja typpioksiduulin tai vaihtoehtoisesti hapen ja ilman seoksesta. Happi on säiliössä 1, kun taas säiliössä 2 on typpioksiduuli ja 15 säiliössä 3 ilma. Venttiilillä 6 valitaan jompi kumpi säiliöiden 2 tai 3 kaasuista.

Säiliöstä 1 johtavaan putkeen 7 ja säiliöistä 2 ja 3 johtavaan putkeen 8 on liitetty virtausta rajoittavat 20 elimet 9 ja 10. Näiden elimien molemmilta puolilta johtavat mittauskanavat 11, 12, 13 ja 14 mittauselimille 15 ja 16, jotka ovat edullisesti paine-eroa mittaavia elimiä.

25 Säiliöistä johtavat putket 7 ja 8 yhtyvät myöhemmin ja tämä yhdistynyt kaasujen virtaus jaetaan kahteen osaan eli sivuvirtaukseen ja päävirtaukseen. Sivuvirtaus kiertää putkea 17 pitkin keksinnön mukaiselle nestettä höyrystävälle laitteelle 18 ja sieltä edelleen putkea 19 30 pitkin yhdistyen putkea 20 pitkin kulkevaan päävirtaukseen. Putkessa 19 on edelleen säädettävä virtausta rajoittava elin 21, jonka avulla nestettä höyrystävän laitteen 18 kautta tapahtuvaa sivuvirtausta voidaan säätää yhdessä putkessa 20 olevan virtausta 35 rajoittavan elimen 22 kanssa. Yhdistynyt pää- ja 8 95351 sivuvirtaus kulkevat putkea 23 pitkin ventilaatioyksikölle 24 ja sieltä edelleen potilaalle 25.

Edellä esitettyä laitteistoa ohjaa ohjauselin 26, joka on edullisesti mikroprosessori. Ohjauselimeltä on 5 edullisesti yhteys mittauselimille 15 ja 16.

Ohjauselimelle tulee myös tieto nestettä höyrystävän laitteen 18 sisältämästä nesteen lämpötilasta.

Kuviossa 2 on esitetty ulkoapäin eräs edullinen ratkaisu 10 irroitettavasta nestettä höyrystävästä laitteesta 18, jossa on kansiosa 27 ja pohjaosa 28. Edullisesti laitteen pohjassa sijaitsee kaksi aukkoa 29 ja 30, joista toisesta johdetaan putkea 17 pitkin tuleva kaasu sisään ja toisesta laitteen läpäissyt kaasu johdetaan ulos ja 15 edelleen putkea 19 pitkin kohti potilasta. Laitteen ulkopuolella tulee esille nesteen lisäyksessä käyttökelpoinen eräs mahdollinen nesteen syöttöelin 31.

Kuvioissa 3 ja 4, jotka edustavat nestettä höyrystävän 20 laitteen 18 leikkauskuvia, tulee esille laitteen edulliset rakenneratkaisut. Kansiosa 27 ja pohjaosa 28, jotka on kiinnitetty toisiinsa ruuveilla 32, sulkevat sisäänsä nestetilan 33 ja kaasutilan 34. Kansiosan ja pohjaosan välisessä liitoskohdassa on edelleen tiiviste 25 35 varmistamassa laitteen nestetiiviyttä.

Laitteen 18 keskellä ovat kaasun sisään- ja ulosvirtauksen sulkevat ja avaavat sulkuelimet 36 ja 37.

Koska nestettä höyrystävän laitteen 18 nestetilavuus on 30 alle puolet säiliön koko tilavuudesta, sulkuelimet 36 ja 37 on mahdollista keksinnön mukaisesti järjestää siten, että ne tai niiden avautuessa syntyvät virtausaukot 38 ja 39 ovat aina nestepinnan yläpuolella riippumatta laitteen 18 asennosta. Nestettä höyrystävää laitetta ei siis voida 35 asettaa asentoon, jossa virtausaukot joutuisivat 9 95351 välittömään kosketukseen nesteen kanssa. Siten nestettä höyrystävää laitetta 18 voidaan säilyttää vaikkapa kuljetuksen aikana missä asennossa tahansa.

5 Jotta sulkuelimet 36 ja 37 voisivat sijaita nestepinnan yläpuolella laitteen asennosta riippumatta, tulisi kyseisiltä sulkuelimiltä olla virtausyhteys kaasun sisääntuloaukolle 29 ja poistoaukolle 30 edullisesti putkimaisten kanavien 40 ja 41 välityksellä. Kanavat 10 sijaitsevat pohjaosaan 28 edullisesti kiinteästi kuuluvassa korokkeessa 42, jolloin nesteen kanssa kosketuksiin joutuvien liitoskohtien määrä pysyy mahdollisimman vähäisenä. Korokkeen yläreunaan kanavien 40 ja 41 päätyosaan on istutettu erityiset sulkuelimen 15 vastakappaleet 43 ja 44, joita vasten sulkuelimet 36 ja 37 puristuvat estäen sisään tulevan ja sieltä poistuvan kaasun virtauksen virtausakkojen 38 ja 39 kautta.

Nestettä höyrystävän laitteen 18 kansiosaan 27 on 20 kiinnitetty ruuveilla 45 väliseinä 46, joka ulottuu edullisesti halutun virtauksen suuntaisesti kansiosan toiselta reunalta vastakkaisen reunan läheisyyteen jättäen sinne kuitenkin aukon 47 väliseinän toiselta puolelta toiselle virtaavaa kaasua varten kuvioiden 4 ja 25 6 mukaisesti. Tämä väliseinä puristuu osittain vastakkaista koroketta 42 ja korokkeen päälle istutettuja sulkuelimen vastakappaleita 43 ja 44 vasten. Siten vastakappaleita ei välttämättä tarvitse kiinnittää muulla tavalla korokkeeseen. Väliseinän 46 sisällä on 30 virtauskanavat 48 ja 49, jotka ovat yhteydessä kaasutilaan 34 edullisesti kaasutilan yläosassa olevan kansiosan 27 pintaan tehtyjen urien 50 ja 51 välityksellä, jotka tulevat selvemmin esille kuvissa 5 ja 6.

35 ίο 95351

Erityisesti kuvioista 3 ja 6 käy ilmi kaasutilan 34 jako kahteen osaan väliseinän 46 avulla. Tänä on edullista, silloin kun sulkuelimet 36 ja 37 sijaitsevat sekä sivusuunnasta että pystysuunnasta katsottuna nestettä 5 höyrystävän laitteen 18 keskellä. Koska kansiosan pintaan tehdyt urat 50 ja 51, joista toinen ohjaa virtaavan kaasun sisään ja toinen ulos, avautuvat eri puolille väliseinää, voidaan virtaava kaasu pakottaa kulkemaan ensin kaasutilan toisen osan läpi ja sen jälkeen 10 väliseinän ja kansiosan päätyreunan muodostamasta aukosta 47 väliseinän toisella puolella sijaitsevaan kaasutilaan, jonka läpi kulkeuduttuaan kaasuvirtaa ohjautuu uraa 51 pitkin pois.

15 Sulkuelimien 36 ja 37 ohjaamiseksi, niihin on liitetty akselit 52 ja 53, jotka edullisesti ulottuvat putkimaisten kanavien aukoille 29 ja 30. Akselien pitämiseksi sivusuuntaan nähden oikeassa asennossa, ne on pantu kulkemaan putkimaisten kanavien poikki ulottuvien 20 ohjainten 54 ja 55 kautta. Näissä ohjaimissa on virtaustiehyet 56 ja 57, jotta putkimaisissa kanavissa tapahtuva virtaus ei estyisi.

Akselien yhteyteen on sijoitettu putkimaisten kanavien 40 25 ja 41 suuntaisesti tapahtuvan liikkeen sallivat jouset 58 ja 59, jotka ovat edullisesti akselien ympärille käämittynä ohjainten ja akseleissa olevien stoppareiden 60 ja 61 välissä. Näiden jousien tarkoituksena on rajoittaa sulkuelimien liikettä ja lisäksi sulkea 30 sulkuelimien 36 ja 37 ja sulkuelimien vastakappaleiden 43 ja 44 välissä olevat virtausaukot 38 ja 39, kun liitin 62 kytketään irti aukoilta 29 ja 30.

Kuvioissa 3 ja 4 esiintyvä liitin 62 koostuu nesteen 35 höyrystämiseen soveltuvan laitteen pohjassa oleviin 95351 11 aukkoihin 29 ja 30 sopivista kärkiosista 63 ja 64. Jotta kärkiosien ja niitä vastaan tulevien aukkojen liitoskohdat eivät pääsisi vuotamaan on kärkiosien ympärille sijoitettu tiivisteet 65 ja 66. Kärkiosat 5 puolestaa koostuvat suuaukoista 67 ja 68, joiden takana on ympäröivien aukkojen reunoja vasten jousien 69 ja 70 vaikutuksesta puristuvat kuulat 71 ja 72. Jousten toinen pää on kiinnitetty kantaosiin 73 ja 74, joiden ympärillä on myös tiivisteet 75 ja 76 estämässä kuulien ja 10 kantaosien välissä sijaitsevista tiloista 77 ja 78 tapahtuva kaasun vuoto ympäristöön. Kaasu virtaa sisään tilaan 77 putkesta 17 ja ulos tilasta 78 putkessa 19.

Kytkettäessä liitin 62 nestettä höyrystävässä laitteessa 15 18 oleviin aukkoihin 29 ja 30, painautuvat putkimaisissa kanavissa 40 ja 41 kulkevien akselien 52 ja 53 kärjet kuulia 71 ja 72 vasten, jolloin akselit pyrkivät liikkumaan poispäin kuulista jousten 58 ja 59 sallimissa rajoissa. Tällöin akselien päissä kytkettynä olevien 20 sulkuelinten ja niiden vastakappaleiden väliin syntyy virtausaukot 38 ja 39, jotka mahdollistavat virtausyhteyden laitteen sisällä olevaan kaasutilaan. Kun jouset 58 ja 59 ovat puristuneet riittävästi kokoon, akselien liike loppuu ja liittimen suuaukkoja 67 ja 68 25 tukkivat kuulat 71 ja 72 pyrkivät puolestaan liikkumaan taaksepäin jousten 69 ja 70 antaessa periksi, jolloin tiloista 77 ja 78 on myös yhteys nestettä höyrystävälle elimelle.

30 Yhdellä kytkemistoimenpiteellä saadaan siis kaasu virtaamaan putkesta 17 nestettä höyrystävään elimeen ja sieltä pois putkeen 19 ja edelleen potilaalle 25. Irroitettaessa liitin 62 nestettä höyrystävästä laitteesta 18 painautuvat sulkuelimet 36 ja 37 35 vastakappaleita 43 ja 44 vasten estäen sekä laitteen 18 12 95351 sisälle että sieltä pois tapahtuvat virtaukset. Samalla irrottamisen yhteydessä liittimen läpi tapahtuva virtaus myös estyy, sillä jouset 69 ja 70 puristavat kuulat 71 ja 72 suuakkojen 67 ja 68 reunoja vasten.

5

Nestettä höyrystävään laitteeseen 18 lisätään nestettä edullisesti nesteen syöttöelimestä 31 käsin. Sen päällä on saranan 79 varassa avattava tiivisteen 80 ympäröimä luukku 81, jonka kautta nesteen lisääminen tapahtuu 10 astiaan 82, joka on virtausyhteydessä laitteen 18 nestetilaan 33 käytävän 83 kautta. Käytävän ympärillä on tiiviste 84 nestettä höyrystävän laitteen 18 ja nesteen syöttöelimen 31 liittymäkohdassa. Luukku on lukittavissa saranan 85 varassa liikkuvan vivun 86 avulla.

15

Erityisesti kuvioissa 3 ja 7 tulevat esille nestettä höyrystävään laitteeseen 18 edullisen suoritusmuodon mukaisesti sijoitettava nesteen höyrystymistä tehostava elin 87 ja kaasuvirtausta ohjaava elin 88. Kuvioon 4 ja 6 20 on katkoviivalla havainnollisuuden vuoksi piirretty kyseisten elimien sijoitus laitteen 18 sisällä, vaikkakaan ne eivät tule esille varsinaisissa leikkauskuvioissa.

25 Nesteen höyrystymistä tehostava elin 87 ulottuu nestetliasta 33 kaasutilaan 34 kuljettaen nestettä ylös kaasutilan puolelle, jossa se höyrystyy elimen 87 pinnalta ympäröivän kaasun sekaan. Jotta höyrystyminen olisi tehokasta tulee höyrystymistä tehostavan elimen 30 pinnan olla suuri, jolloin on edullista, että kyseisen elimen pinnassa on paljon poimuja, joita kaasuvirta myötäilee. Rakenteeltaan kyseinen elin on edullisimmin huokoista ja solukkoista materiaalia.

13 95351

Kaasuvirtausta ohjaavan elimen 88 oleellisimpana tehtävänä on ohjata laitteeseen 18 tuleva ja sieltä lähtevä virtaus kulkemaan kansiosassa olevissa urissa 50 ja 51, jolloin virtaus myös varsinaisessa kaasutilassa 34 5 saadaan tapahtumaan halutulla tavalla, kuten kuvioissa 5 ja 6 käy ilmi. Siten virtauskanavaa 48 pitkin tuleva kaasuvirta kulkee kansiosassa 27 olevaa uraa 50 pitkin aloituskohtaan, joka on edullisesti kansiosan reuna, josta se tämän vastaantulevan reunan vaikutuksesta painuu 10 alemmaksi kaasutilaan 34 ja jatkaa sieltä edelleen kuvioissa esitettyjen nuolten mukaisesti kulkuaan kaasuvirtausta ohjaavan elimen 88 alla nesteen höyrystymistä tehostavan elimen 87 pintoja myötäillen kaasutilan toiseen päätyyn. Sieltä kaasuvirran suunta 15 kääntyy kansiosan reunan ja väliseinän 46 muodostaman aukon 47 kautta kyseisen väliseinän toiselle puolelle, jossa kaasuvirtaus jatkaa kulkuaan nyt päinvastaiseen suuntaan kuin edellä edelleen nesteen höyrystymistä tehostavan elimen 87 pintoja myötäillen kansiosan 20 vastakkaiseen päätyyn. Tässä kohden virtaus voi jatkaa kulkuaan ainoastaan ylöspäin kaasuvirtausta ohjaavan elimen 88 ja kansiosan 27 väliin jäävään uraan 51, joka johtaa väliseinän 46 läpi menevään virtauskanavaan 49 ja sieltä putkea 19 pitkin potilaalle.

25

Kaasuvirtausta ohjaava elin on edullisimmin valmistettu materiaalista, jonka avulla neste kulkeutuu paikasta toiseen. Tällainen materiaali sisältää usein kuitumaisia huokosia, josta materiaalista esimerkkinä voidaan mainita 30 huopa. Siten nestetilaan asti ulottuva huokoinen materiaali pyrkii samalla kuljettamaan nestettä nestetilasta 33 kaasutilaan 34. Sen tehtävänä on siis omalta osaltaan kohottaa nestetilasta höyrystyvän nesteen konsentraatiota kaasutilassa.

35 14 95351

Kaasuvirtausta ohjaavana elimenä 88 käytettävän huokoisen materiaalin etuna verrattuna nestettä imemättömään materiaaliin on myös se, että huokoinen materiaali imee esim uriin 50 ja 51 ja virtauskanaviin 48 ja 49 laitteen 5 ylösalaisin tapahtuneen kuljetuksen aikana jääneen nesteen pois ja joutumasta vaikkapa potilaalle johtavaan putkeen 19. Jotta myös virtauskanaviin 48 ja 49 joutuneen nesteen poistaminen laitteen ollessa käyttöasennossa olisi mahdollista, tulee näissä kanavissa olla nesteen 10 valuma-aukot 89 ja 90, kuten on esitetty kuvissa 3 ja 4.

Näiden aukkojen tulisi edullisesti sijaita sulkuelimen ja kantaosan väliin liitinosan 62 kytkemisen yhteydessä syntyvän raon alapuolella. Edelleen valuma-aukot johtavat edullisesti väliseinän 46 sille puolelle, missä 15 virtauskanavien jatkona olevat uratkin 50 ja 51 sijaitsevat. Tästä syystä kuviossa 4 valuma-aukon 89 ympärys, joka ei varsinaisesti tule esiin tässä leikkauksessa, on merkitty pisteillä. Kuten kuvion 3 perusteella voidaan päätellä, sijaitsee valuma-aukko 89 20 kuviossa 4 leikkauksesta katsojaan päin eli päinvastoin kuin valuma-aukko 90.

Huokoisen materiaalin etuna kaasuvirtausta ohjaavan elimen 88 rakennusaineena on merkittävää lisäksi se, että 25 kyseinen materiaali imee nesteen valuma-aukkojen 89 ja 90 kautta pois virtauskanavista 48 ja 49, mutta estää samalla kaasun virtauksen näiden valuma-aukkojen kautta.

Näin ollen on edullista, jos huokoinen materiaali on tiiviisti puristettuna valuma-aukkoja vasten. Kuvioissa 30 esitetyssä ratkaisussa tiiviys on aikaansaatu yksinkertaisesti asettamalla kiinteä nesteen höyrystymistä tehostava elin 87 kansiosan ja pohjaosan yhdistämän reunan ja väliseinän 46 väliseen tilaan ja sen jälkeen nesteen höyrystymistä tehostava elin on vuorattu 35 huokoisella materiaalilla, jonka paksuus on edullisesti -I «H t anti lila*..; 95351 15 yhtä suuri tai suurempi kuin tässä yhteydessä jäljelle jääneen käyttämättömän tilan leveys.

Keksintö ei mitenkään rajoitu edellä esitettyihin 5 sovellutusmuotoihin, vaan patenttivaatimusten puitteissa voidaan keksinnön eri yksityiskohtia muunnella.

Keksinnön kannalta on oleellisinta, että virtausaukko 39, jonka kautta kaasu poistuu nestettä höyrystävästä laitteesta, sijaitsee nestepinnan yläpuolella laittetta 10 18 kallistettaessa tai sen asennosta riippumatta.

Välttämättä toista virtausaukkoa 38, jonka kautta laitteen 18 sisälle virtaava kaasu saapuu laitteeseen, ei tarvita. Näin erityisesti siinä tapauksessa, että nestetilassa olevan nesteen annetaan kiehua, jolloin 15 muodostuva kaasun paine riittää ajamaan höyryn pois laitteesta 18 putkea 20 pitkin virtaavan kaasun joukkoon.

Tällöin nestettä höyrystävälle elimelle johtavaa putkea 17 ei siis tarvita, vaan potilaalle johtava kaasu virtaa edullisesti kokonaisuudessaan putken 20 kautta.

20

Vaikka kuvioiden yhteydessä esitetyssä ratkaisussa liitin 62 kytketään nestettä höyrystävän laitteen 18 pohjassa oleviin aukkoihin 29 ja 30, voisivat ne hyvin sijaita laitteen millä sivulla hyvänsä. Oleellista on että 25 sulkuelimet 36 ja 37 tai niiden avulla suljettavat virtausaukot 38 ja 39 ovat nesteen rajapinnan yläpuolella laitteen ollessa kallistettuna. Edullisimmin virtausaukot ovat riittävän lähellä nestettä höyrystävän laitteen keskipistettä, jolloin laitteen 18 asennosta riippumatta 30 sulkuelimet tai virtausaukot eivät joudu nesteen rajapinnan alapuolelle.

Kuvioissa esitetyt sulkuelimet 36 ja 37 ja liitin 62 ovat rakenteeltaan erittäin edulliset, mutta myös muita 35 ratkaisuja voidaan käyttää. Myöskään sulkuelimiin ,. 9«51 johtavat akselit eivät ole välttämättömiä laitteen 18 rakenteelle. Eräässä vaihtoehtoisessa ratkaisussa liittimen 62 kytkeytyminen voisi tapahtua suoraan sulkuelimelle, jolloin putkimaisia kanavia 40 ja 41 ei 5 varsinaisesti tarvittaisi. Siinä tapauksessa nestettä höyrystävän laitteen jonkin seinän tulisi olla muodoltaan laitteen keskustaa kohden kaareutuva.

• f • · • · il iu i miu ma j

Claims

17 95351

1. Anestesianestettä höyrystävä laite (18), jossa syntyvä höyry johdetaan potilaan hengitettäväksi, joka laite koostuu pohjaosasta (28) ja kansiosasta (27), jotka 5 sulkevat sisäänsä nestetilan (33), jossa on höyrystettävää anestesianestettä, ja kaasutilan (34), jonne nestettä höyrystyy, ja jonka kaasutilan tilavuus on suurempi kuin nestetilan tilavuus, ja yhden tai useamman virtausaukon (39,38), jonka virtausaukon välityksellä 10 laite on yhteydessä potilaan hengitysteihin, tunnettu siitä, että sellainen kaasutilaan yhteydessä oleva yksi tai useampi virtausaukko (39,38), jonka kautta virtausyhteys on mahdollinen kaasutilan (34) ja potilaan hengitysteiden välillä, ja tämän virtausaukon avaava ja 15 sulkeva sulkuelin (37,36) sijaitsee laitteen keskipisteeseessä tai keskipisteen ja nestepinnan välissä sijaitsevassa kaasutilassa ollen nestepinnan yläpuolella nestettä höyrystävän laitteen asennosta riippumatta ja joka kaasutila (34) on jaettu kahteen toisiinsa 20 virtausyhteydessä olevaan osaan väliseinän (46) avulla, jolloin väliseinä on kahden toisilleen vastakkaisen virtaussuunnan välissä.

2. Vaatimuksen 1 mukainen nestettä höyrystävä laite, • L l tunnettu siitä, että kaasutilaan (34) virtaa kaasua 25 virtausaukon (38) kautta, ja kaasutilasta poistuva kaasu kulkee toisen virtausaukon (39) kautta potilasta kohden.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen nestettä höyrystävä .. laite, tunnettu siitä, että virtausaukon (38 tai 39) alapuolelle jäävä tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin 30 nestetilaan tarkoitetun anestesianesteen vaatima tilavuus nestettä höyrystävän laitteen (18) asennosta riippumatta. 18 95351

4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen nestettä höyrystävä laite, tunnettu siitä, että virtausaukolta (38 tai 39) on virtauskanavan (48 tai 49) muodostama kulkuväylä kohti sitä paikkaa, jossa varsinainen kaasun 5 kulku laitteen (18) sisällä alkaa tai päättyy.

5. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen nestettä höyrystävä laite, tunnettu siitä, että virtauskanavalta (48 tai 49), edullisesti sulkuelimen (36 tai 37) avulla suljettavan ja avattavan virtausaukon (38 tai 39) 10 alapuolelta nestettä höyrystävän laitteen (18) ollessa käyttöasennossaan, on valuma-aukko (89 tai 90), jonka kautta virtauskanavassa oleva neste pääsee valumaan nestetilaan (33).

6. Vaatimuksen 5 mukainen nestettä höyrystävä laite, 15 tunnettu siitä, että nesteen valuma-aukko (89 tai 90) on suojattu tätä kautta tapahtuvan kaasuvirtauksen ehkäisemiseksi kaasuvirtausta ohjaavan elimen (88) avulla, joka elin edullisesti kykenee kuljettamaan nestettä sisällään.

7. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen nestettä höyrystävä laite, tunnettu siitä, että virtauskanavalta (48 tai 49), joka ulottuu kaasutilan (34) yläosaan virtausaukolta (38 tai 39), johtaa ura (50 tai 51) siihen kaasutilassa sijaitsevaan kohtaan, jossa varsinainen 25 kaasun kierrätys laitteen (18) sisällä alkaa tai päättyy.

8. Vaatimuksen 7 mukainen nestettä höyrystävä laite, tunnettu siitä, että kaasuvirta ohjataan urassa (50 tai 51) kaasuvirtausta ohjaavan elimen (88) avulla kaasutilassa (34) siihen kohtaan mistä kaasun kierto 30 alkaa tai päättyy. 19 95351

9. Vaatimuksen 8 mukainen nestettä höyrystävä laite, tuzmettu siitä, että kaasuvirtausta ohjaava elin (88) kykenee kuljettamaan nestettä sisällään.

10. Jonkin edellisen vaatimuksen nestettä höyrystävä 5 laite, tunnettu siitä, että virtausaukot (38,39) ja/tai näiltä johtavat virtauskanavat (48,49) sijaitsevat kahden toisilleen vastakkaisten virtaussuuntien välissä.

11. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen nestettä höyrystävä laite, tunnettu siitä, että sulkuelimen (36 10 tai 37) avulla avattavalle ja suljettavalle virtausaukolle (38 tai 39) johtaa kanava (40 tai 41), jolloin sulkuelin jää kaasutilan (34) ja kyseisen kanavan väliin.

12. Vaatimuksen 11 mukainen nestettä höyrystävä laite, 15 tunnettu siitä, että kanavan (40 tai 41) suuaukolle (29 tai 30) kytketään liitin (62), jonka kautta laite (18) on yhteydessä potilaalle syötettävään kaasuun.

13. Vaatimuksen 11 tai 12 mukainen nestettä höyrystävä laite, tunnettu siitä, että kanavassa (40 tai 41) on 20 akseli (52 tai 53), joka välittää liittimen (62) kanavaan tapahtuvan kytkemisen yhteydessä kohdistuvan voiman sulkuelimelle (36 tai 37) aukaisten virtausaukon (38 tai 39) . 20 9 5 3 51