FI95009B - Sovitelma muovimateriaalin epähomogeenisuuksien havaitsemiseksi - Google Patents

Description

, 95009

Sovitelma muovimateriaalin epähomogeenisuuksien havaitsemiseksi

Keksinnön kohteena on sovitelma muovimateriaalin 5 epähomogeenisuuksien havaitsemiseksi muovipuristusproses- sin, edullisesti suulakepuristusprosessin yhteydessä, jossa muovimateriaali on sovitettu tuotavaksi puristinväli-neelle, ohjattavaksi puristusvyöhykkeelle ja sieltä edelleen sulassa muodossa sihtielimen kautta kanavaan sekä 10 edelleen kanavaa pitkin suulakepuristuspäähän tai vastaavaan ja jossa sihtielimiltä suulakepuristuspäähän tai vastaavaan johtavan kanavan seinämiin on sovitettu ainakin yksi tarkkailuikkunapari ja tarkkailuikkunaparin kohdalle välineet kanavaa pitkin suulakepuristuspäähän tai vastaa-15 vaan virtaavan sulan muovimateriaalin tarkastelemiseksi muovimateriaalin ja tarkkailuikkunaparin läpi, jolloin tarkkailuikkunapari on muodostettu läpinäkyvää materiaalia olevasta putkimaisesta kappaleesta.

Erilaisissa muovipuristusprosesseissa, etenkin suu-20 lakepuristuksessa, joissa valmistetaan esimerkiksi kalvoa, lääketieteen käyttämiä ohuita letkuja, ohuita kuituja jne., sekä erityisesti sähköeristeitä, ovat erilaiset epä-homogeenisuudet varsin haitallisia. Epähomogeenisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä varsinaisesta puristettavas-25 ta muovista poikkeavia ainehiukkasia kuten metallipartik-keleita, paperikuituja yms. Lisäksi tärkeän ryhmän muodostavat erilaisten muovien hajoamismekanismien kuten hapettumisen aiheuttamat partikkelit.

Epähomogeenisuuksia saattaa päästä valmistettavaan 30 tuotteeseen useallakin eri tavalla. Erilaiset epähomogee-nisuudet voivat tulla prosessiin sen suppilon kautta, jonka avulla muovimateriaali tuodaan puristinvälineelle. Epä-homogeenisuudet voivat tulla suppilon kautta prosessiin joko muovirakeiden sisällä tai niiden ulkopuolella. Epäho-35 mogeenisuudet voivat tulla prosessiin myös itse puristi- 95009 2 mesta, jolloin syinä ovat puristimen muovin kanssa kosketuksissa olevien pintojen huono puhdistus tai puristimen ruuvissa ja sylinterissä tapahtuva kuluminen tai satunnainen vaurio, jolloin epähomogeenisuudet ovat metallipartik-5 keleita. Epähomogeenisuuksia voi syntyä prosessiin myös muovin hajoamisesta, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi muo-vipuristimessa esiintyvä normaalia korkeampi paikallinen lämpötila. Jos muovin kulkutiessä puristimessa on kulmauksia, koloja jne., joihin muovi jää seisomaan, saattaa pit-10 käaikainen normaalisti virtaavalle muoville sopiva lämpötila aiheuttaa hajoamista. Erityisen hankala materiaali on nykyisin hyvin yleisesti keski- ja korkeajännitekaapeleis-sa eristeenä käytetty silloittuva polyetyleeni, joka sisältää silloitusreaktiossa tarvittavaa orgaanista peroksi-15 dia ja sitä kautta happea. Kun tällainen materiaali pysähtyy jossakin puristimen kohdassa, se alkaa lämpötilan vaikutuksesta aikaa myöten silloittua, jolloin sen viskositeetti kasvaa ja siitä muodostuu muuhun muovimateriaaliin nähden epähomogeenista materiaalia. Normaalissa ajossa 20 silloitusreaktio aikaansaadaan esim. lisälämmityksen avulla vasta valmiissa tuotteessa, ennen sen lopullista jäähdytystä. Tällaista suuremman viskositeetin omaavaa materiaalia kertyy helposti prosessin aikana muovin virtaus-kanavien epäjatkuvuuskohtiin ja myös sihtipaketteihin, 25 joista sitten ajon jatkuessa saattaa irrota silloittuneita ja hapettuneita osasia virtaavan muovin mukaan. Em. epähomogeeniset massapartikkelit aiheuttavat hankaluuksia valmiissa tuotteessa.

Epähomogeenisuuksien poistamiseksi on alalla jo 30 aiemmin käytetty tiheitä sihtejä. Valmistettaessa korkea-jännitekaapeleita käytetään yleensä tiheimpinä sihteinä verkkoja, jotka päästävät läpi kiinteitä partikkeleita, joiden koko on luokkaa 50 - 35 pm. Sihdit ovat tällöin 240 - 360 mesh:n verkkoja. Tätä paljon tiheämpien sihtien 35 käyttö ei ole käytännössä mahdollista, johtuen suhteelli- li 95009 3 sen korkeista massan paineista ja suurista virtausnopeuksista. Silloittunut ja hapettunut muovipartikkeli, joka läpäisee sihdin, voi olla myös paljon suurempi kuin em. partikkelikoko, sillä sihtiverkon langat jakavat ensin 5 partikkelin pienempiin osiin, jotka sitten yhtyvät uudestaan sihdin jälkeen. Toisen epähomogeenisuusjoukon, jonka läpimenoa ei sihti läheskään aina pysty estämään, muodostavat pitkät ohuet kuidut, joiden pituus voi olla kymmeniä kertoja paksuutta suurempi. Jos tällainen epähomogeenisuus 10 asettuu esimerkiksi kaapelieristeessä säteen suuntaan, seuraukset saattavat olla tuhoisia.

Nykyisin käytössä olevat ratkaisut epähomogeeni-suuksien havaitsemiseksi esimerkiksi kaapeliteollisuudessa perustuvat esimerkiksi muovirakeiden osittaiseen tai täy-15 delliseen tarkastukseen ennen niiden pääsyä muovipuristi-meen. Eräässä tunnetussa menetelmässä tarkastetaan muovi-rakeet tai osa niistä valon ja valodetektorin avulla. Esimerkiksi polyetyleenirakeet ovat kuitenkin sameita, joten pienten epähomogeenisuuksien havaitseminen on lähes mahdo-20 tonta. Lisäksi koko puristimelle tulevan raevirran tutkiminen on varsin vaikeata, sillä nykyaikaisen korkeajänni-tekaapelin valmistuslinja kuluttaa useita tuhansia rakeita sekunnissa. Toisessa alalla tunnetussa menetelmässä otetaan varsinaiseen tuotantopuristimeen menevästä raevirras-25 ta muutama prosentti jatkuvaa näytettä, joka johdetaan pieneen kalvopuristimeen. Ohut kalvo tutkitaan valodetektorin avulla. Tätä menetelmää käyttävät myös muovin valmistajat laaduntarkkailuun. Esimerkkinä voidaan mainita Unidot-menetelmä, jota käyttää Neste Chemicals.

30 Alalla tunnetaan myös ratkaisuja, joissa tarkastel laan putkessa virtaavaa sulaa muovimateriaalia. Esimerkkinä tällaisista ratkaisuista voidaan mainita US-patentti-julkaisussa 4 529 306 esitetty ratkaisu. Tämä ratkaisu on kuitenkin toteutuksena monimutkainen ja näin ollen verra-35 ten kallis, joten lopputulos ei ole paras mahdollinen.

95009 4

Ratkaisun epäkohtana on lisäksi sen yksipuolisuus, sillä ratkaisua on suhteellisen vaikea muunnella.

Lisäesimerkkeinä voidaan mainita lisäksi EP-julkaisussa 0 582 865 ja FI-patenttihakemuksessa 935222 esi-5 tetyt ratkaisut. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin käytännössä vaikeita toteuttaa, jolloin kustannukset muodostuvat epäedullisiksi .

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sovitelma, joiden avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan 10 eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen sovitelman avulla, joka on tunnettu siitä, että putkimainen kappale on tuettu paikalleen esijännitysvälineen avulla niin, että putkimaiseen kappaleeseen kohdistuu muovipuristusprosessin aikana ainoastaan puristusjännitys.

15 Keksinnön etuna on ennen kaikkea se, että sen avul la voidaan havaita vielä suodattimen läpäisevätkin epäpuhtaudet ja näin ollen suhteellisen tarkasti paikantaa syntyvästä tuotteesta mahdolliset laatupoikkeamat ja jopa estää niiden synty esimerkiksi keskeyttämällä tuotantoajo 20 kun havaitaan pahoja epäpuhtauksia. Aiemmin esim. kaapeli-eristyksessä laatua on pääsääntöisesti voitu tarkastella vasta eristysprosessin jälkeen. Keksintö mahdollistaa myös koko ajettavan materiaalin valvonnan vielä välittömästi ennen tuotteen syntymistä. Keksinnön etuna on lisäksi sen 25 yksinkertaisuus ja joustavuus käytännössä, jolloin keksinnön käyttöönotto muodostuu edulliseksi ja keksintöä voidaan soveltaa edullisella tavalla myös jo olemassa oleviin laitteisiin.

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tar-30 kemmin oheisessa piirustuksessa kuvattujen edullisten sovellutusesimerkkien avulla, jolloin kuvio 1 esittää periaatteellisena sivukuvantona suulakepuristuksessa käytetyn yksiruuvipuristimen muovin kanssa kosketuksissa olevia osia, 95009 5 kuvio 2 esittää kuvion 1 nuolten II-II mukaisena periaatteellisena leikkauskuvantona keksinnön mukaista sovitelmaa kuvion 1 mukaiseen puristimeen sovellettuna ja kuvio 3 esittää periaatteellisena sivukuvantona 5 keksinnön mukaisen sovitelman toista edullista sovellutus-muotoa .

Kuviossa 1 on esitetty suulakepuristuksessa yleisesti käytetyn yksiruuvipuristimen muovin kanssa kosketuksissa olevat osat. Yleensä raemuodossa oleva muovi tuodaan 10 suppiloon 1, josta se joutuu syöttöaukon 2 kautta sylinterin 3 ja pyörivän ruuvin 4 väliseen tilaan. Sylinteri 3 on varustettu lämpösäätövyöhykkeillä 5, joilla sylinterin lämpötila pidetään sopivana. Lämpötilan mittaus tapahtuu antureilla 6. Ruuvin 4 pyöriessä muovirakeet liikkuvat 15 eteenpäin syöttövyöhykkeessä 7 ruuvin harjan 8 työntämänä. Muovirakeet siirtyvät edelleen puristusvyöhykkeeseen 9, jossa rakeet sulavat ruuvin tekemän mekaanisen työn ja sylinteristä tulevan lämmön vaikutuksesta. Annostus- ja sekoitusvyöhykkeen 10 tarkoituksena on tasata muovin paine 20 ja lämpötila, sekä muutenkin sekoittaa muovi ennen sihti-pakettia 11 ja reikälevyä 12. Reikälevy 12 ja sihdit 11 muodostavat yhdessä sihtielimen. Reikälevyn 12 tukemien sihtien 11 tarkoituksena on estää epähomogeenisuuksien pääsy valmistettavaan tuotteeseen. Muovi virtaa reikälevyn 25 12 jälkeen kanavan 13 kautta suulakepuristuspäähän 14, jonka rakenne määräytyy puristettavan tuotteen mukaan.

Edellä esitetyn puristimen yleinen rakenne ja toiminta on alan ammattimiehelle täysin tavanomaista tekniikkaa, joten ko. seikkoja ei esitetä tässä yhteydessä tar-30 kemmin.

Keksintö liittyy esimerkiksi kuvion 1 mukaisen järjestelyn parantamiseen niin, että epähomogeenisuuksien pääsy valmistettavaan tuotteeseen saadaan entistä paremmin estettyä.

6 95009

Keksinnön perustana on se, että ainakin osaa purist invälineeltä 1, 2, 3, 4 tulevasta sulasta muovimateriaalista tarkkaillaan sopivalla tavalla, esimerkiksi valosähköisestä muovimateriaalin läpi ennen suulakepuristus-5 päätä tai vastaavaa 14. Muovimateriaalin tarkkailua varten sihtielimiltä 11,12 suulakepuristuspäähän tai vastaavaan 14 johtavan kanavan 13 seinämiin on sovitettu ainakin yksi tarkkailuikkunapari 15a, 15b. Em. seikat näkyvät selvästi kuviossa 2. Tarkkailuikkunaparin kohdalle on lisäksi sovi-10 tettu välineet kanavaa 13 pitkin suulakepuristuspäähän tai vastaavaan 14 virtaavan sulan muovimateriaalin tarkastelemiseksi muovimateriaalin ja tarkkailuikkunaparin läpi. Keksintö liittyy nimenomaan tarkkailuikkunoiden muodostamistapaan.

15 Keksinnön olennaisen idean mukaisesti tarkkailuik kunapari 15a, 15b on muodostettu läpinäkyvää materiaalia olevasta putkimaisesta kappaleesta 19. Putkimainen kappale on tuettu paikalleen esijännitysvälineen 15 avulla niin, että putkimaiseen kappaleeseen kohdistuu muovipuristuspro-20 sessin aikana ainoastaan puristusjännitys. Kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa esijännitysväline 15 on muodostettu aukoilla 21 varustetusta hoikista 20, joka on valmistettu materiaalista, jonka lämpölaajenemiskerroin on pienempi kuin putkimaisen kappaleen materiaalin lämpölaa-25 jenemiskerroin. Holkki 20 on sovitettu ympäröimään putkimaista kappaletta 19 ja aikaansaamaan huonelämpötilassa putkimaiseen kappaleeseen puristusjännityksen. Putkimainen kappale 19 voidaan valmistaa esimerkiksi lasista ja holkki 20 vastaavasti esi-merkiksi Invar-metallista.

30 Perusajatuksena keksinnössä on se, että lasin huo non vetolujuuden vuoksi aiheutetaan siihen sellainen puristusjännitys, ettei se käyttöolosuhteissa joudu vetojännitykselle alttiiksi. On nimittäin huomattava, että lasin puristus-/vetojännitys suhde on noin 10/1. Invar-metallin 35 lämpölaajenemiskerroin on 1,5 - 1,7 x 10'6/°C, joka on pie- 95009 7 nempi kuin esimerkiksi Schott-Duran lasin lämpölaajenemis-kerroin, joka on 3,25 x 10 "6/°C saadaan aikaan rakenne, jossa käyttölämpötilassa putkimaisen kappaleen 19 puristusjännitys on suurempi kuin huoneenlämpötilassa.

5 Putkimainen kappale 19 mitoitetaan niin, että sen sisähalkaisija vastaa käyttölämpötilassa kanavan 13 halkaisijaa, jotta virtauskanavaan ei synny epäjatkuvuuskohtia. Putkimaisen kappaleen 19 ulkohalkaisija mitoitetaan suhteessa hoikin 20 sisähalkaisijaan niin, että lämpölii-10 toksen avulla putkimaiseen kappaleeseen 19 saadaan haluttu puristusesijännitys. Edellä esitetyllä tavalla saadaan aikaan tarkkailuikkunarakenne, jossa lasimateriaalia olevaan putkimaiseen kappaleeseen kohdistuu huoneenlämpötilassa kohtuullinen puristusjännitys, joka lämpötilan nous-15 tessa kasvaa. Käyttölämpötila on esimerkiksi ristisilloit-tuvaa polyeteeniä ajettaessa noin 120 °C.

Kuviossa 2 on kuvattu keksinnön mukainen sovitelma sovitettuna kuvion 1 mukaiseen laitteeseen. Kuvion 2 mukaisen sovitelman sijainti kuvion 1 mukaisessa laitteessa 20 on merkitty kuvioon 1 yleisesti viitteellä T. Kuvioiden mukaisessa esimerkissä on reikälevyn 12 ja suulakepuris-tinpään tai vastaavan 14 väliseen kanavaan 13 sijoitettu edellä esitetyllä tavalla muodostettu tarkkailuikkunapari 15a, 15b, jonka ohi sula muovi virtaa.

25 Kuvion 2 mukaisessa sovellutuksessa sula muovi vir taa putkimaisen kappaleen 19 sisällä. Hoikkiin 20 on työstetty aukot 21 valolähteestä 16 kondensorilinssin 17 kautta tulevan valon päästämiseksi valovastaanottimena toimivalle valosähköiselle elementille 18, jona voidaan käyttää 30 edullisesti CCD-menetelmää hyväksikäyttävää elementtiä (CCD = Charge Coupled Device). CCD-elementissä 6 voi olla 13 pm:n välein valoherkkiä alueita rivissä esimerkiksi 2048 kappaletta tai enemmänkin. Jokaisesta alueesta saadaan sen valoisuuteen verrannollinen sähköinen signaali ja 35 koko 2048 pisteen rivin antamat signaalit voidaan tutkia 95009 8 7500 kertaa sekunnissa. Jos esimerkiksi virtauskanavan putkimaisen kappaleen 19 sisäläpimitta on 40 mm ja sen läpi virtaa sulaa matalatiheyksistä polyetyleeniä 360 dm3/h voidaan osoittaa, että muovin suurin virtausnopeus kanavan 5 keskellä on noin 120 mm/s. Jos epähomogeenisuuden pituus virtaussuunnassa on esimerkiksi 20 pm, on partikkelin vii-pymisaika näkökentässä 20 pm/120 mm/s = 1/6000 s, joten se voidaan hyvin havaita.

Yleensä CCD-elementin ja tarkkailuikkunan 15a vä-10 Iissä on myös optiikkaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa haluttu viivamainen näkökenttä CCD-elementille 18. Tätä optiikkaa ja valon taittumista lasiputkessa ei ole selvyyden vuoksi esitetty kuviossa 2.

Kuvion 2 tilanteessa epähomogeenisuus 22 joko kat-15 kaisee kokonaan tai heikentää CCD-elementin valoherkälle alueelle tulevan valon. Epähomogeenisuuden 22 koko kohtisuorassa virtaussuuntaa vastaan voidaan päätellä CCD-elementin vierekkäisten valoherkkien alueiden antamista signaaleista kun taas epähomogeenisuuden 22 pituus virtaus-20 suunnassa saadaan selville ajasta, jona sama tai samat valoherkät alueet ovat valaistukseltaan normaalista poikkeavia. On selvää, että CCD-elementin antamien signaalien käsittelyyn tarvitaan mikroprosessoria tai vastaavaa, joka voidaan ohjelmoida laskemaan kokojakautumia ja lukumääriä.

25 Jos käytetään kahta tarkkailuikkunaparin, valolähteen ja CCD-elementin yhdistelmää, jotka ovat toisiaan vasten kohtisuorassa, voidaan määritellä epähomogeenisuuden paikka virtauskanavassa. Toisaalta tiedetään, mihin epähomogeeni-suudet asettuvat esimerkiksi suulakepuristettaessa kaape-30 Iin eristettä. Tällöin voidaan partikkelikoon sallia suurentuvan sähköisen kentän heiketessä, jolloin eristeessä lähellä johdinta sallitaan pienempiä ja eristeen ulkolaidoilla suurempia epähomogeenisuuksia.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen sovitel-35 man toinen edullinen sovellutusesimerkki. Kuvion 3 sovi- 95009 9 telma voi sijaita esimerkiksi kuvion 1 sovellutusmuodossa kohdassa T aivan samoin kuin kuvion 2 sovellutusmuotokin. Kuvion 3 mukaisessa sovellutusesimerkissä putkimaisen kappaleen 29 päät on muodostettu kartiopinnoiksi niin, että 5 päiden pinnat suuntautuvat säteittäissuunnassa katsottuna toisiaan kohti. Putkimaisen kappaleen 29 päitä vasten on sovitettu päiden kanssa yhteensopivalla pinnalla varustetut tukikappaleet 26. Esijännitysväline 25 on tässä sovellutusmuodossa muodostettu vetosauvoiksi 27, jotka on valio mistettu materiaalista, jonka lämpölaajenemiskerroin on pienempi kuin putkimaisen kappaleen 29 materiaalin lämpölaajenemiskerroin. Vetosauvat 27 on sovitettu aikaansaamaan huonelämpötilassa tukikappaleiden 26 välityksellä putkimaiseen kappaleeseen 29 puristusjännityksen. Putki-15 mainen kappale 29 voidaan valmistaa esimerkiksi lasista ja vetosauvat vastaavasti esimerkiksi Invar-metallista, jolloin saadaan aikaan tilanne, että käyttölämpötilassa putkimaisen kappaleen 29 puristusjännitys on suurempi kuin huoneenlämpötilassa.

20 Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole mi tenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti. Näin ollen on selvää, että keksinnön mukaisen sovitelman tai sen yksityiskohtien ei välttämättä tarvitse 25 olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty. Esimerkiksi putkimaisen kappaleen, jonka avulla tarkkailuikkunat muodostetaan, poikkileikkaus voi olla muukin kuin ympyrä. Kuviossa 2 esitetty tarkkailutapa on ymmärrettävä ainoastaan esimerkkinä tarkkailusta. Ko. toiminto voidaan luon-30 nollisesti toteuttaa toisinkin. Valolähteenä voidaan esimerkiksi käyttää viivamaista valolähdettä, jolloin kon-densorilinssiä ei tarvita. Lisäksi esimerkiksi CCD-ele-mentti voidaan korvata optiikalla ja nopealla valoilmaisimella, mikäli esimerkiksi laserista tuleva ohut valokimppu 35 poikkeutetaan pyyhkimään koko näkökentän yli esimerkiksi 10 95009 pyörivällä monisärmäisellä peilillä jne. CCD-elementti on kuitenkin teknisesti ja taloudellisesti hyvä ratkaisu, koska CCD-elementtejä käyttäviä ns. viivakameroita varustettuna mikroprosessorilla ja sopivilla ohjelmilla on kau-5 pallisesti saatavilla. Keksinnön olennaisena osana oleva tarkkailuikkunapari voidaan sijoittaa puristinvälineeseen niin, että kaikki suulakepuristinpäähän kulkeva muovimateriaali kulkee em. tarkkailuikkunaparin ohi kuten kuvioissa on esitetty. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen ratio kaisu, vaan keksintöä voidaan soveltaa myös niin, että tarkkailuikkunapari sijoitetaan sivukanavaan, jonka kautta kulkee ainoastaan osa sulasta muovimateriaalista jne.

Claims (5)

11 95009

1. Sovitelma muovimateriaalin epähomogeenisuuksien havaitsemiseksi muovipuristusprosessin, edullisesti suula- 5 kepuristusprosessin yhteydessä, jossa muovimateriaali on sovitettu tuotavaksi puristinvälineelle (1 - 4), ohjattavaksi puristusvyöhykkeelle (9) ja sieltä edelleen sulassa muodossa sihtielimen (11, 12) kautta kanavaan (13) sekä edelleen kanavaa pitkin suulakepuristuspäähän tai vastaa-10 vaan (14) ja jossa sihtielimiltä (11, 12) suulakepuristuspäähän tai vastaavaan (14) johtavan kanavan (13) seinämiin on sovitettu ainakin yksi tarkkailuikkunapari (15a, 15b) ja tarkkailuikkunaparin kohdalle välineet kanavaa (13) pitkin suulakepuristuspäähän tai vastaavaan (14) virtaavan 15 sulan muovimateriaalin tarkastelemiseksi muovimateriaalin ja tarkkailuikkunaparin läpi, jolloin tarkkailuikkunapari (15a, 15b) on muodostettu läpinäkyvää materiaalia olevasta putkimaisesta kappaleesta (19, 29), tunnettu siitä, että putkimainen kappale on tuettu paikalleen esijän-' 20 nitysvälineen (15, 25) avulla niin, että putkimaiseen kap paleeseen kohdistuu muovipuristusprosessin aikana ainoastaan puristusjännitys.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että esijännitysväline (15) on muodos- 25 tettu aukoilla (21) varustetusta hoikista (20), joka on valmistettu materiaalista, jonka lämpölaajenemiskerroin on pienempi kuin putkimaisen kappaleen materiaalin lämpölaajenemiskerroin ja joka holkki (20) on sovitettu ympäröimään putkimaista kappaletta (19) ja aikaansaamaan huone-30 lämpötilassa putkimaiseen kappaleeseen puristusjännityk sen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että putkimainen kappaleen (29) päät on muodostettu kartiopinnoiksi niin, että päiden pinnat suun- 35 tautuvat säteittäissuunnassa katsottuna toisiaan kohti, 95009 että putkimaisen kappaleen (29) päitä vasten on sovitettu päiden kanssa yhteensopivalla pinnalla varustetut tukikap-paleet (26) ja että esijännitysväline (25) on muodostettu vetosauvoiksi (27), jotka on valmistettu materiaalista, 5 jonka lämpölaajenemiskerroin on pienempi kuin putkimaisen kappaleen (29) materiaalin lämpölaajenemiskerroin ja jotka vetosauvat (27) on sovitettu aikaansaamaan huonelämpötilassa tukikappaleiden (26) välityksellä putkimaiseen kappaleeseen (29) puristusjännityksen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että esijännitysväline (15, 25) on valmistettu Invar-metallista.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että putkimainen kappa-15 le (19,29) on valmistettu lasista. 13 95009